Kasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä

Transkriptio

1 Kasvupalvelulait työllisyyden edistämisessä Työtä vailla maakuntamallissa - Järjestöjen kasvupalveluseminaari Hanna Liski-Wallentowitz

2 Kasvupalvelulakikokonaisuus Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Laki kasvupalveluiden järjestämisestä Uudellamaalla HE 4/2018 Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista Laki alueiden kehittämisen ja kasvupalvelujen rahoittamisesta Laki kotoutumisen edistämisestä HE 5/2018 Laki kasvupalveluiden tiedonhallinnasta HE ~10/2018 Helmikuu

3 Kasvupalvelut ja niiden järjestäminen Kasvupalveluja järjestettäisiin ja tuotettaisiin valtakunnallisesti ja maakunnallisesti. Kasvupalvelut olisi järjestettävä käytettävissä olevien määrärahojen rajoissa laajuudeltaan ja laadultaan sellaisina kuin asiakkaiden tarve edellyttää. Kasvupalvelut olisivat harkinnanvaraisia eikä palvelujen käyttäjillä olisi subjektiivista oikeutta niihin. Kasvupalvelut järjestettäisiin valtion, maakunnan ja kunnan muiden palvelujen kanssa yhteen sovitettuina tarkoituksenmukaisina toimivina kokonaisuuksina väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen. Maakunnan olisi huolehdittava, että yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat asiakasryhmät ja asiakkaat tunnistetaan, heidän tarvitsemansa palvelukokonaisuudet määritellään sekä asiakasta koskevaa tietoa hyödynnetään asiakkaalle palveluja tuottavien toimijoiden välillä Maakunnan olisi omassa toiminnassaan eriytettävä kasvupalvelujen järjestäminen ja palveluiden tuottaminen.

4 Lakiluonnos alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista Työllisyyden edistäminen Maakunnan tulee käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa huolehtia, että sen alueella on tarjolla riittävästi maakunnallisia kasvupalveluja, jotka edistävät työttömien mahdollisuuksia saada työtä. Maakunnan tulee huolehtia, että maakunnallisilla kasvupalveluilla tuetaan erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Työllisyyskehityksen seuranta TEM seuraa työllisyyskehitystä sekä työllistymistä ja osaamisen kehittämistä edistävien palvelujen saatavuutta valtakunnallisesti ja kukin maakunta seuraa asioita omalla alueellaan. Jos maakunnan työllisyystilanne tai palvelujen saatavuus poikkeaa merkittävästi muista maakunnista tai maakunnan eri osien kesken valtio ja maakunta käsittelevät tarvittavia toimia ja niiden edellyttämiä resursseja ja maakunta päättää toimenpiteiden toteutuksesta. Helmikuu

5 Järjestäjän ja tuottajan roolin erottaminen Järjestämisvastuuseen kuuluu kasvupalvelujen yhteensovittaminen kunnan, valtion ja maakunnan muiden palvelujen kanssa. Julkisia tehtäviä ovat mm. tukien ja korvausten myöntäminen. Järjestäminen ja julkiset hallintotehtävät maakunnassa Maakunnan kasvupalvelutehtävät Ulkoistettavat palvelut Palvelujen tuottaminen Konsernin omana tuotantona Eriyttäminen: Järjestäminen ja tuottaminen erotetaan toisistaan Järjestäminen on maakunnan tehtävä Tuottamisessa on useita mahdollisuuksia Maakunta voi päättää, minkä osan palvelutuotannosta se tuottaa konsernissa ja minkä ulkoistaa Kilpailulliset markkinat ensisijainen Kunnat / sidosyksiköt mahdollinen jos tätä palvelu ei ole markkinoilla Jos kilpailutilanteessa markkinoilla, oma tuotanto on yhtiöitettävä Jos ei kilpailutilanteessa, voi maakunta tuottaa palvelun virastossa, liikelaitoksessa tai yhtiössään

6 Rekrytointi- ja osaamispalvelut kasvupalvelu-uudistuksessa Kasvupalvelulaki asettaisi maakunnille velvollisuuden järjestää kasvupalveluina työmarkkinoiden toimivuuden ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaamiseksi rekrytointi- ja osaamispalveluja. Laissa julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista säädettäisiin palveluvalikoimasta. Maakunnallisilla kasvupalveluilla rakennettaisiin myös palvelukokonaisuuksia, jotka tukevat heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä. Helmikuu

7 Rekrytointi- ja osaamispalvelut Tavoitteet Ehdotetun rekrytointi- ja osaamispalveluja koskevan lain tavoitteena on mahdollistaa asiakaslähtöisten palveluiden järjestäminen kunkin maakunnan olosuhteet ja asiakkaiden tarpeet huomioon ottaen. Väljemmällä työnhakijan palvelunprosessia koskevalla sääntelyllä ja palveluiden määrittelyllä tavoitellaan liikkumatilaa kehittää uusia innovatiivisia palveluja, joilla voitaisiin aikaisempaa paremmin edistää työttömien työnhakijoiden työllistymistä. Tavoitteena on myös tehostaa työtilaisuuksien ja työntekijöiden kohtaantoa ja siten edistää työllisyyttä ja työmarkkinoiden toimivuutta sekä luoda edellytyksiä kasvulle. Helmikuu

8 Rekrytointi- ja osaamispalvelut Maakunnissa on oltava tarjolla Rekrytointipalveluja työnhakijoille ja työnantajille Tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista Rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa ja ohjausta Työtilaisuuksien ja työnhakijoiden yhteensovittamista Ammatinvalinta- ja uraohjausta Kasvupalvelukoulutusta, joka on Ammatillisesti suuntautunutta koulutusta, jonka tavoitteena ei ole tutkinnon tai sen osan suorittaminen Yrittäjyyskoulutusta Kotoutumiskoulutusta, lukuun ottamatta luku- ja kirjoitustaidon opetusta Palkkatukea (säännökset ns. kasvupalvelun rahoituslaissa) Helmikuu

9 Rekrytointi- ja osaamispalvelut Lisäksi maakunnat voivat järjestää Muita rekrytointia ja työnhakua tukevia palveluja Muita henkilöasiakkaan osaamista kartoittavia ja kehittäviä palveluja Maakunta voi ohjata asiakkaan Työkokeiluun (työkokeilun järjestäjä on ko. työnantaja). Maakunta voi tehdä päätöksen asiakkaan Tutkintotavoitteisesta työvoimakoulutuksesta (OKM) tai opiskelusta työttömyysetuudella tuettuna (säännökset työttömyysturvalakiin). Maakunnan alueella tulee olla riittävä määrä palvelupisteitä, joissa henkilö-asiakkaat voivat aloittaa työnhaun sekä saada työllistymiseen liittyvää henkilökohtaista neuvontaa ja ohjausta Helmikuu

10 Alueiden kehittäminen ja kasvupalvelujen rahoittaminen Palkkatuki ja työolosuhteiden järjestelytuki Vastaa pääosin nykyistä palkkatukea ja työolosuhteiden järjestelytukea. Vain kansallisista varoista Myöntäisi maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä Osa kasvupalveluja Starttiraha Vastaa pääosin nykyistä starttirahaa. Myönnetään yritystoiminnan aloittavalle luonnolliselle henkilölle toimeentulon turvaamiseksi yritystoiminnan käynnistysvaiheessa. Myönnetään vain kansallisista varoista. Myöntäjänä maakunta tai Uudenmaan kuntayhtymä. Starttiraha on osa kasvupalveluja. Helmikuu

11 Työnhakijan palvelut kasvupalvelu-uudistuksessa Maakunnalla velvollisuus Järjestää rekrytointi- ja osaamispalveluja Laki julkisista rekrytointi- ja osaamispalveluista Kasvupalvelulaki Varata määrärahoja palkkatukeen Kasvupalvelujen rahoituslaki - Tietoa osaavan työvoiman saatavuudesta ja työtilaisuuksista. - Rekrytointiin ja työnhakuun liittyvää neuvontaa ja ohjausta. -Työtilaisuuksien ja työnhakijoiden yhteensovittamista Ammatinvalintaja uraohjaus Kasvupalvelukoulutus Palkkatuki MAAKUNNAN MINIMIPALVELUT Muut rekrytointia ja työnhakua tukevat palvelut - Muut henkilöasiakkaan osaamista kartoittavat ja kehittävät palvelut -Työkeilu Starttiraha MAAKUNTA VOI JÄRJESTÄÄ Työttömyysetuudella tuettu omaehtoinen opiskelu (TTL) Tutkintotavoitteinen työvoimakoulutus (OKM) MAAKUNTA TEKEE PÄÄTÖKSEN

12 Rekrytointi- ja osaamispalvelut Monialaista palvelua tarvitsevat asiakkaat Monialaisten ja moniammatillisten palvelujen tarve säilyy maakunta- ja kasvupalvelu-uudistuksessa, jolloin tarvitaan myös monialaista yhteispalvelua. Maakuntauudistuksessa nykyisen TYP-lain mukaiset keskeiset toimijat ja vastuut kuitenkin muuttuvat. Työttömän työllistymisen edistäminen saattaa edellyttää kasvupalvelujen, sosiaali- ja terveyspalvelujen ja Kelan kuntoutuspalvelujen yhteensovittamista. Maakunnan on huolehdittava kasvupalvelujen sekä maakunnan muiden palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaisiksi palveluketjuiksi (kasvupalvelulaki). Kokonaisuuteen voi kuulua myös kunnan, muun viranomaisen tai tahon järjestämiä palveluja Helmikuu

13 Rekrytointi- ja osaamispalvelut Monialainen yhteispalvelu työllisyyden edistäjänä Maakunnan tai palveluntuottajan on arvioitava työttömän monialaisen yhteispalvelun tarve viimeistään, kun työtön on saanut työmarkkinatukea 300 pv työttömyyden perusteella 25 vuotta täyttänyt ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 12 kk Alle 25-vuotias ja ollut yhtäjaksoisesti työtön 6 kk Maakunta vastaa edellisessä diassa mainittujen palvelujen yhteensovittamisesta tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi Kokonaisuuteen voi kuulua myös kunnan, muun viranomaisen tai tahon järjestämiä palveluja Yhteensovittaminen tapahtuu yhteistyössä palvelua tuottavan tai järjestävän tahon kanssa Maakunnan tulee järjestää alueelleen yhteistyössä Kelan kanssa tarvittava määrä toimipisteitä työllistymistä edistävän monialaisen yhteispalvelun tarjoamiseksi. Monialaiseen yhteispalveluun voi osallistua myös kunta sekä muita toimijoita. Helmikuu

14 Allianssimallista

15 Allianssimalli kasvupalveluissa Ministerit Lintilä, Lindström ja Häkkänen sopivat maakunta-uudistukseen liittyvästä alueiden kehittämis- ja kasvupalvelulaista Uutena linjauksena esityksessä kannustetaan toteuttamaan maakunnallisia kasvupalveluja (yritys- ja työllisyys-palvelut) sekä kunnallisia elinvoimapalveluita yhdessä allianssimallin avulla. Allianssimalli = maakuntien ja kuntien sopimuksellinen yhteistyömuoto, joka mahdollistaisi Yhteistyön ja yhteisten resurssien tehokkaamman hyödyntämisen Avoimeen sopimukseen perustuvan uudenlaisen palvelutuotannon Yhteiset tavoitteet ja riskien ja hyötyjen jakamisen Sote- ja kasvupalveluiden liittämisen elinvoima- ja hyvinvointipalveluihin Edellytyksenä on osapuolten toiminnan avoimuus ja läpinäkyvyys sekä luottamuksen rakentaminen. Helmikuu

16 Allianssimallista kasvupalvelulakiluonnoksessa 14 Kasvupalvelut (yksityiskohtaiset perustelut) Palvelut tuotettaisiin valtion, maakunnan ja kunnan muiden palvelujen kesken tarkoituksenmukaisina toimivina kokonaisuuksina sekä väestön ja yritysten tarpeet huomioon ottaen. Yhteen sovittamisella ei rajoitettaisi kuntien mahdollisuutta järjestää omia palveluitaan, mutta maakunnan ja palvelujen tuottajien tulisi ottaa huomioon kuntien järjestämät palvelut kartoittaessaan asiakkaalle palveluja. Yhteen sovitetuilla palvelukokonaisuuksilla tarkoitettaisiin asiakkaiden kannalta tarkoituksenmukaisia eri palvelujen ja palvelujen järjestäjien yhdistelmiä. Yhtenä yhteensovittamisen keinona voitaisiin hyödyntää palvelun järjestäjien (maakunta, kunnat) ja tuottajien allianssimallia. Toimintamallissa maakunta sopisi allianssimallin käytöstä alueensa kuntien kanssa. Maakunta ja ne kunnat, jotka haluavat mukaan allianssiin, kilpailuttaisivat hankintalain 21 :n mukaisesti yhdessä mukaan otettavat palveluntuottajat. Maakunta ja kunta voisivat myös sopia, mitä niiden omaa palvelutuotantoa otettaisiin mukaan allianssiin. Allianssihankkeen osapuolina olisivat maakunta, kunnat sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat, jotka suunnittelisivat ja toteuttaisivat hankkeen yhdessä. Helmikuu

17 Allianssimallista kasvupalvelulakiluonnoksessa 22 Kasvupalvelujen yhteensovittaminen (yksityiskohtaiset perustelut) Maakunnan olisi huolehdittava, että yhteen sovitettuja palveluja tarvitsevat asiakasryhmät ja asiakkaat tunnistetaan, heidän tarvitsemansa palvelukokonaisuudet määritellään sekä asiakasta koskevaa tietoa hyödynnetään asiakkaalle palveluja tuottavien toimijoiden välillä. Maakunnan palvelujen ja kunnan palvelujen yhteensovittaminen voitaisiin toteuttaa esimerkiksi allianssimallilla. Maakunnan, kuntien ja palveluntuottajien yhdessä suunnitteleman ja toteuttaman hankkeen soveltamiskohteita olisi useita, esim. nuorten palvelut, työnhakijoiden osaamisen kehittäminen, palvelut pitkäaikaistyöttömyyden ennaltaehkäisemiseksi, kotoutujien palvelut tai yritysneuvonta ja yrityspalvelut. Allianssimallia voitaisiin käyttää myös suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpidekokonaisuutta vastaamaan äkilliseen rakennemuutostilanteeseen alueella. Allianssihankkeen osapuolina olisivat maakunta, kunnat sekä yksityiset ja kolmannen sektorin palvelun tuottajat, jotka suunnittelisivat ja toteuttaisivat hankkeen yhdessä. Maakunta ja kunnat rahoittaisivat yhteisen hankkeen omista määrärahoistaan. Hankkeen päätöksiä tehtäisiin yhteisen projektiorganisaation puitteissa. Helmikuu

18

19 Lisätietoja Lakiluonnokset (helmikuu 2018) Allianssimallista: