Kasvun agenda ja älykäs erikoistuminen. Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä

Transkriptio

1 Kasvun agenda ja älykäs erikoistuminen Aluekehitysjohtaja Kaisa-Leena Lintilä

2 Maailman kysyntä ja Suomen tarjonta Suomen erikoistumisalueet, joilla on a) maailmalla iso kysyntä, b) meillä on vahva osaamispohja ja toisaalta uusiutumisen tarve, c) ekosysteemi ja d) hyvä tutkimus- ja kehitysosaaminen. Health 1) Mobiilit digitaalisen terveyden ratkaisut, 2) Biopankit / terveystieto j Biotalous 1) Jätteiden hyötykäyttö, kierrätys ja uudelleenkäyttö (esim. tekstiilit). 2)Metsäteollisuuden lisäarvotuotteet, kuitutuotekonseptit Cleantech 1) Älykkäät ja hajautetut energiaratkaisut, joiden avulla hillitään ilmastomuutosta 2)Vähäpäästöiset, älykkäät koneet ja laiteet, liikkuvat työkoneet Digitalisaatio 1) Suomella erinomainen resurssipooli, 2) pieni ja kapea uudistuva elektroniikkateollisuus, joka voi tuottaa sensoreita ja antureita, mm. painettu elektroniikka Oulussa; 3) vahvojen toimialojen digitalisointi Arktinen osaamisen tuotteistaminen, arktinen teknologia ja T&K -toimintaa. Matkailu on 5.suurin vientiala Suomessa. Ulkomaiset matkailutulot olivat yli 4 miljardia Työ- ja elinkeinoministeriö

3 Älykäs erikoistuminen maakunnissa DIGITAALISUUS JA ÄLYKKÄÄT RATKAISUT MUUT ALAT Älykkäät materiaalit (ES) Logistiikka (Kym) Turkisteollisuus (Poh) Digiteollisuus ja -kansalainen (U) Innovaatiopedagogiikka (VS) Meriteknologia (Poh) Älyliikenne (Pir) Digitalisaatio (Kym) Perusteollisuus (PP) Teräsrakentaminen (KH) Älykkäät koneet (Pir) Digitalous (KS) Optiikka & fotoniikka (P) Osaamistalous (KS) ICT- ja ohjelmistot (PP) CLEANTECH JA ENERGIARATKAISUT Innovaatiot (PH) Älykäs bioteknologia (VS) Energiateknologia (Poh) Valmistava teollisuus (S) Älykkäät järjestelmät (EP) Puhdas elinympäristö (EK) Arktisuus (L) Kemia (KP) Digitaalisuus (ES) Ekotehokas rakentaminen (Pir) Palvelu- ja elämystuotanto (EP) Digipalvelut (S) Kaupunki-cleantech (U) Venäjä (PK) Muotoilu (PH) ICT (Kai) Cleantech (PH) Cleantech (PP) Sinivihreä teollisuus (VS) Energiateknologia (PS) BIOTALOUS JA ELINTARVIKETURVALLISUUS HYVINVOINTI, TERVEYS JA LIIKUNTA Luomu ja elintarviketurvallisuus (ES) Kestävä ja älykäät asuinympäristöt (VS) Vesi ja ilma (PS) Asumisympäristöt ja -palvelut (KH) Elintarvikeketju (S) Elintarvikkeet (PS) Räätälöity terveys (VS) Terveys ja hyvinvointi (U) Vesi ja biotalous (S) Biojalostus (PS) Hyvinvointiosaaminen (KS) Kestävät ruokajärjestelmät (EP) Metsäbiotalous (PK) Luonnonvarat (KH) Terveys (PS) Terveys- ja hyvinvointi (PP) Biotalous (KP) Luonnonvarat (Kai) Terveysliikunta (PH) Hyvinvointi (EK) Metsäbiomassan prosessit (ES) Biotalous (Kym)

4 Euroopan rakenne- ja investointirahastojen, ulkorajaohjelmien ja tki-ohjelmien kokonaismäärärahasaanto Suomessa , mrd. 19 % Horisontti tutkimusrahoitus 0,9 (arvio) 28 % 1 % ENI CBC ulkorajat 0, % Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto 2,380 Euroopan meri- ja kalatalousrahasto 0, % Rakennerahastot (Euroopan aluekehitysrahasto 0,7891 ja Euroopan sosiaalirahasto 0,5154) Työ- ja elinkeinoministeriö

5 Mikä on TEMin Kasvun agenda? Keskeinen teesi: Kasvu tapahtuu yrityksissä. Kasvun agenda haluaa virittää julkista sektoria palvelurooliin ja tunnistamaan sen missä sitä tarvitaan ja missä ei. Taustalla työntekijän ja kuluttajan hyvinvointi. Ihminen. Taloudellinen, ekologinen, sosiaalinen, kulttuurinen kestävyys Kasvupolitiikan huomio kohdistuu yrityksiin ja työvoimaan kiinnittäen huomiota myös rakenteisiin ja toimintatapoihin. Globaali talous: makro- ja mikronäkökulma Julkisten palvelujen tuottavuuden kehittäminen jatkuvaa => markkinat, kilpailutus Työ- ja elinkeinoministeriö

6 Kasvupalvelu-uudistuksen tavoitehierarkia Yhteiskunnalliset tavoitteet Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Kehittämistavoitteet palveluille Keinot Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen Parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto Yritysten kansainvälistymisja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyys Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taittaminen Asiakaslähtöisyys Joustavuus Selkeys ja virtaviivaisuus Tehokuus Vaikuttavuus Mahdollistava hallinto ja sääntely Kilpailullisuus tuottamisessa Toimivalta lähellä asiakasta Vahva tiedolla johtaminen Vahva järjestäminen Palveluintegraatio Digitaalisuus

7 Talouskasvua tukeva palvelujärjestelmä TEM-konsernin koko palvelujärjestelmästä muodostetaan uusi kokonaisuus julkinen kasvupalvelu Valtakunnallinen valtion vastuulla oleva kasvupalvelu vastaa yritysten kansainvälistymisen tukemisesta, rahoituksesta ja innovaatiopalveluista, sekä verkko- ja puhelinpalveluista Maakunnan kasvupalveluun yhdistetään nykyiset yritys- sekä TE-palvelut. Maakunnilla on sen järjestämisvastuu mutta tuottaminen tapahtuu pääsääntöisesti yksityisen sektorin, kolmannen sektorin tai kuntien toimesta monituottajamallilla. Kunnat vastaavat paikallisesta elinkeinopolitiikasta. Kasvupalvelun kehittämisen keskeisiä sisältökysymyksiä: Kasvun ja kansainvälistymisen tukeminen: 1. Viennin ja kansainvälistymisen edistäminen. 2. Rahoitus ja yritysten kasvu Koko yrittäjyys- ja työvoimapotentiaali käyttöön Työ- ja elinkeinoministeriö

8 OECD:n suosituksia Toimenpide-ehdotukset: 1. Muodostetaan selkeä kasvuvisio 2. Toimivat työkalut: Kasvumoottorit ja lippulaivainstituutit 3. Yritystukien uudelleen suuntaaminen kasvuun ja uudistumiseen 4. Talent hunting -ohjelma 5. Mittelstand-ohjelma 6. Normien purku ja kilpailullisuusohjelma 7. Matkailun kärkihanke Työ- ja elinkeinoministeriö

9 Business Finland Finpro ja Tekes yhdistyvät uudeksi Business Finland -toimijaksi. Saman katon alla kaikki innovaatiotoiminnan, viennin, investointien ja matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Finpro Tekes 600 asiantuntijaa, lähes 40 toimipistettä maailmalla ja 15 (18) alueellista toimipistettä kotimaassa. Business Finland Finpron ja Tekesin tehtävät eivät muutu. Tapa organisoida ja tuottaa palvelut yhtenäistyy. Footer text 26/04/2017 9

10 Uudistus tukee neljää hallituksen tavoitetta: 1. Yrityspalvelujärjestelmän yksinkertaistaminen Team Finland -palveluiden tehostaminen 2. Pk-yritysten viennin kaksinkertaistaminen. Innovaatio- ja kansainvälistymispalvelut laajemman yrityskentän ulottuville. 3. Innovaatiojärjestelmän kansainvälistyminen OECD:n suosituksiin vastaaminen 4. Maakuntauudistuksen tukeminen Vahva kansallinen Business Finland aluetiimeineen. Footer text 26/04/