Kasvupalvelut valmistelun tilannekatsaus

Transkriptio

1 Kasvupalvelut valmistelun tilannekatsaus Kehittämispäällikkö Anne Jortikka

2 Miksi uudistus? julkisen talouden näkökulma 6 mrd. Välittömät työttömyysmenot vuodessa -1 pv 23 M Valtion työttömyysturvamenojen säästö vuodessa, jos työttömyysjaksot 1 päivää lyhyemmät -1 pv 100 M Tuotannon arvon kasvu, jos julkiseen työnvälitykseen ilmoitetut paikat täyttyisivät 1 päivää nopeammin

3 Mitä tavoitellaan? Yhteiskunnalliset tavoitteet Politiikkatavoitteet Strategiset tavoitteet Kehittämistavoitteet palveluille Keinot Kestävän taloudellisen kasvun tukeminen Yritysten kilpailukyvyn ja kasvun tukeminen Työllisyyden vahvistaminen ja työttömyyden vähentäminen Parempi työvoiman / osaamisen kohtaanto Yritysten kansainvälistymisja liiketoimintaosaaminen Yrittäjyys ja innovaatiokyvykkyys Pitkäaikais- ja nuorisotyöttömyyden taittaminen Asiakaslähtöisyys Joustavuus Selkeys ja virtaviivaisuus Tehokkuus Vaikuttavuus Mahdollistava hallinto ja sääntely Kilpailullisuus tuottamisessa Toimivalta lähellä asiakasta Vahva tiedolla johtaminen Vahva järjestäminen Palveluintegraatio Digitaalisuus

4 Aluekehittämis- ja kasvupalvelulain sekä siihen liittyvien lakien käsittely ALKE- ja kasvupalvelulaki Eduskunnalle LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Helmi Maalis Huhti Touko Kesä Heinä Elo LAUSUNNOLLA 6 VIIKKOA Uudenmaan erillisratkaisua koskeva laki Eduskunnalle LAUSUNNOLLA 8 VIIKKOA Eduskunnalle syyskuussa Kasvupalveluun liittyvät sisältölait Laki rekrytointi ja osaamispalveluista Laki kotoutumisen edistämisestä Laki aluekehittämisen ja kasvupalvelun rahoittamisesta Kasvupalveluiden tiedonhallintaa ja tietojärjestelmiä koskeva laki - lausunnolle syksyllä

5 Keskeiset periaatteet

6 Kasvupalvelu-uudistus pähkinänkuoressa Uudistus kytkee kasvupalvelun ja aluekehittämisen tiiviisti yhteen siten, että kasvupalvelu on yksi aluekehittämisen työväline ja sillä vahvistetaan aluekehittämisen resursseja. Kasvupalvelu ei kuitenkaan ole vain aluekehittämisen osa. Uudistus vastaa talouden ja työmarkkinoiden muutosten aiheuttamiin haasteisiin ja yhdistää sirpaleiseksi jääneet julkiset yritys- ja TE-palvelut asiakaslähtöiseksi ja vaikuttavaksi kokonaisuudeksi Uudistus tarkoittaa laajaa systeemistä muutosta, jossa toimivaltaa siirretään lähemmäs asiakasta, sääntelyä puretaan, hallinto muokkaa rooliaan mahdollistavaksi ja tiedolla johtaminen vahvistuu Markkinamekanismien täysimääräinen hyödyntäminen on elementaarinen osa tavoiteltavaa muutosta. Markkinoiden mahdollistaminen ja ohjaus ovat julkisen toimijan uusi vahvistuva rooli. Uudistuksen valmistelu ja toimeenpano sovitetaan maakuntauudistuksen prosessiin, mutta sen päämäärät ja vaikutukset ovat laajemmat Uudistus käsittää myös valtakunnallisen kasvupalvelun kokonaisuuden (Tekes, Finnvera, Finpro ym.), joka yhteensovitetaan maakunnallisen palvelun kanssa saumattomien palveluketjujen varmistamiseksi Uudistuksen keskeinen tavoite on lähentää julkisen palvelun järjestämistasoja (kunta-maakunta-valtio) ja hallinnonaloja toisiinsa synnyttämään vahvempaa lisäarvoa asiakkaille ja talouden kasvulle

7 Kasvupalvelun palvelukokonaisuudet Rekrytointi- ja osaamispalvelut Työnhaun palvelut henkilöasiakkaille Rekrytointipalvelut yrityksille ja muille työnantajille Työnhakijoiden osaamisen kehittäminen Yritystoiminta ja yrittäjyys Yrittäjyyteen ja yrityksen perustamiseen liittyvät palvelut Yrityksen liiketoiminnan kehittämiseen ja uudelleen järjestämiseen sekä osaamisen kehittämiseen liittyvät palvelut Työelämän laadun ja tuottavuuden edistäminen Rahoituspalvelut Lainat, rahoitukset, avustukset yrityksille Tuet yritys- ja henkilöasiakkaille Kansainvälistymisen palvelut Yritysten tukeminen kansainvälistymisen edistämiseksi Työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden tuki Innovaatioympäristön palvelut Innovaatioiden ja keksintöjen tukemiseen tarvittava tuki Ulkomaisten ja kotimaisten yritysten alueelle sijoittumiseen tarvittavat toimet Innovaatioympäristöjen kehittäminen ja avustukset yritystoimintaa edistäville organisaatiolle Lisäksi yhteisinä (tuki)palveluina Palvelutarvearviointi Neuvonta ja palveluohjaus

8 Kilpailulliseen tuotantomalliin siirtyminen vaiheistetusti maakunnissa Täysimääräinen siirtyminen kilpailulliseen malliin Maakunnan yhtiöt Ennakoivat toimenpiteet Täydentävät palveluostot Markkinaselvitys Kaikissa vaiheissa tiivis vuoropuhelu markkinoiden kanssa!

9 Täsmennyksiä ja rajauksia järjestäjä-tuottajamalliin Kasvupalvelulainsäädäntö ja järjestäjä-tuottajamallin (ml. kilpailullisuus) sääntely koskee vain maakunnan järjestämisvastuulle tulevia TEM:n vastuualueen palveluja, ei kuntien elinvoimatehtäviä (yleinen toimiala, nuorisotoimi ym.) tai valtionavusteista / veikkausvoittovaroin tuettua järjestötoimintaa sinänsä. Kuntouttava työtoiminta on sote-palvelu, jonka siirtymistä ja soveltamista maakunnissa sääntelee STM:n lainsäädäntö, ei siis TEM:n kasvupalvelulainsäädäntö. Jos kunta- tai järjestötoimijat haluavat lähteä tuottamaan maakunnan kasvupalveluja, niin kilpailuneutraliteetin tulee toteutua kuntatoimijoilla esim. yhtiöittäminen ja järjestöillä liiketoiminnan eriyttäminen kirjanpidossa (valtionavun myöntäjän edellyttämänä). Kuntien sidosyksiköt (hankintalainsäädäntö), kuten kehitysyhtiöt tai oppilaitokset, eivät ole (perusrakenteiltaan) kilpailuneutraaleja markkinaehtoisia toimijoita eivätkä siten voi tuottaa maakunnalle kasvupalveluja. Kuntien elinvoimapalvelut ja järjestötoiminta ovat ehdottomasti maakuntien tärkeitä kumppaneita, joiden kanssa arjen yhteistyö tulee varmistaa. Kunnat ja järjestöt voivat jatkossakin tarjota palkkatuki- ja työkokeilupaikkoja. Kilpailullisuuden tai yhtiöittämisen sääntely ei koske näitä

10 Maakunnallisen kasvupalvelun volyymi EU koheesiorahoitus 217 M Vajaa 100 htv Tekesiin Kansallinen rahoitus 866 M Vajaa htv maakuntiin Maakunnallinen kasvupalvelu euroina v.2015 yht. > 1000 M Maakunnallinen kasvupalvelu htv:llä tarkasteltuna v.2015

11 Palvelumarkkinoita selvitelty

12 ELY-keskusten ja TE-toimistojen palveluntuottajat milj. n % Nykymarkkina Tuottajaa Yrityksiä 1/5 4/18 n. 60 % TE/ELYspesialisteja Suurimmasta on yrityksiä muilla kuin yrityksille

13 Potentiaalisia palveluntuottajayrityksiä Lähde: Owal Group Oy

14 Kasvupalvelujen kehityskaari Markkinavuoropuhelussa kuultujen eri toimijoiden näkemyksiä Lähde: Owal Group Oy

15 Palvelukonseptin ylätason hahmottelu meneillään

16 Kasvupalvelun arkkitehtuurikuvaukset Arkkitehtuurikuvausten viimeistely meneillään Vastaa tarpeeseen hahmottaa kokonaisuutta eri hallinnontasojen ja toimijoiden vuorovaikutus sekä tietovarannot ja virrat Yhteinen ylätason arkkitehtuurikuvaus eri tahoille hyödynnettäväksi Toteutus Deloitte Toimeksiannon lopputuotokset ovat: Palveluiden ja toimijoiden visuaalinen ylätason kuvaus (ryhmiteltynä hallinnon tasojen ja elinkaaren vaiheiden mukaisesti) Palveluiden tuotantoon liittyvien toimijoiden välisten vuorovaikutusten kuvaukset (kuvattu asiakkaiden palvelupolkujen caseesimerkkien kautta) Asiakastietovarantojen ja toimijoiden välisten tietovirtojen kuvaukset Ylätason kuvaus kasvupalveluiden keskeisistä tietojärjestelmistä ja tietovarannoista

17 Kasvupalvelun palvelumuotoilu Iskukykyiset palvelut (IE2) -ohjelman tilaama palvelumuotoiluprojekti Tavoitteena laatia palvelukonsepti, jossa kuvataan tulevaisuuden kasvupalvelukokonaisuuden korkean tason tavoitetila ( iso kuva ) kahta ydinprosessia ( Työnhakija työllistyy ja Yritys kasvaa ja kansainvälistyy ) syventäen Ajankohta (työn viimeistely valmis huhtikuussa) Haastattelut (asiantuntijat, yrittäjät, työnhakijat) ja työpajat Toteutus Gofore

18 LUONNOS

19 Kasvupalvelun kanavamallin periaatteita Kasvupalvelujen ensisijainen palvelukanava on personoidut sähköiset palvelut ja niitä tukeva yhteinen asiakasneuvonta ja sähköisen asioinnin tuki Toisena palvelukanavana on maakunnan tarjoama asiantuntijapalvelu/ lähipalvelu käyntiasiointina, henkilökohtaisena puhelinpalveluna ja kuvallisena etäpalveluna Kasvupalvelun tukipalvelut ovat Some asiakasviestintään Chatti palvelu yleisneuvontaan Teksti- ja pikaviestipalvelut kansallista palveluväylää hyödyntäen siten, että käyttöön otetaan kansallisen viestintäratkaisun sähköinen postilaatikko ja viestintäpalvelujen mahdollisuudet

20 Satakunnan tilanne

21 Valmisteluryhmän kokoonpano: 4 Elinkeinoja työvoimapalvelut (Kasvupalvelut) Puheenjohtaja 1: Karvonen Marja ELY-keskus (vuorotteleva puheenjohtajuus) Puheenjohtaja 2 : Sundell Juhani TE-toimisto (vuorotteleva puheenjohtajuus) Sihteeri Jortikka Anne, Satakunnan ELY-keskus, yrityspalvelut Saari Maija, Satakunnan ELY-keskus, työvoimakoulutus (2. sihteeri) Vataja Jouni, Satakunnan ELY-keskus, maahanmuutto ja kotoutuminen Laine Päivi, TE-toimisto, tuetun työllistämisen palvelut Peurala Elina, TE-toimisto, osaamisen kehittäminen Remmer Satu, TE-toimisto, työnvälitys- ja yrityspalvelut Laitinen Katja, Satakuntaliitto, aluekehitys Raikkerus Juri, Pardia / varajäsen Rimpiläinen Pasi Heino-Mattila Jaana, Juko / varajäsen Kovero Heikki JHL Kokkonen Tarja JHL / varajäsen Harrivaara Pauliina JUKO Kilkku Lauri Porin seutu / varajäsen Pitkänen Pasi Nurmi Heikki M. Rauman seutu Rajamäki Marko Pohjois-Satakunta Sidosryhmien näkemyksiä ja odotuksia koskien tulevan maakunnan toimintamallia, tehtäviä ja palveluita on kartoitettu erityisesti kevätkaudella Ensimmäinen sidosryhmätilaisuus kasvupalveluiden osalta pidettiin

22 ELYjen sidosryhmätytyyväisyyskysely 2017: maakuntauudistuksen keskeisimmät havainnot Maakuntauudistus ja siihen liittyvä epävarmuus näkyy sidosryhmien vastauksissa. Uudistuksessa nähdään sekä mahdollisuuksia että uhkia ja epävarmuustekijöitä. Uudistus nähdään mittakaavaltaan hyvin suurena ja aikataulua muutoksen läpivientiin liian tiukkana Tulevalla maakuntahallinnolla nähdään olevan hyvät edellytykset muodostua voimakkaaksi aluekehitystoimijaksi. Tämä edellyttää kuitenkin kykyä johtajuuden ottamiseen ja riittävän osaamisen varmistamista. Ohjaavat tahot ja viranomaiskumppanit suhtautuvat muita myönteisemmin ELY-keskuksen osallistumiseen maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. Annetut arviot valmisteluun osallistumisesta ovat verraten alhaisia. Valtakunnallisen näkökulman varmistaminen koetaan tärkeäksi: Asiakkaiden tasa-arvoinen kohtelu ja tasapuolinen palvelu Digitaalisuus ja yhdenmukaiset asiointiprosessit edellyttävät valtakunnallista koordinointia Valtakunnallisen näkökulman koetaan korostuvan osa-alueilla, jotka edellyttävät joko valtakunnallista tarkastelua tai joilla yksittäisen maakunnan resurssit olisivat liian pienet

23 Maakuntauudistus Keskeiset tulokset

24 Näkemyksiä maakuntauudistukseen Ohjaavat tahot ja viranomaiskumppanit suhtautuvat muita myönteisemmin ELYkeskuksen osallistumiseen maakuntauudistuksen valmisteluvaiheessa. Annetut arviot valmisteluun osallistumisesta ovat alhaisia. Tulevalla maakuntahallinnolla nähdään olevan hyvät edellytykset muodostua voimakkaaksi aluekehitystoimijaksi. Tämä edellyttää kuitenkin kykyä johtajuuden ottamiseen ja riittävän osaamisen varmistamista. Maakuntien palvelukokonaisuuksien ohjauksesta tulee haastavaa palveluntuottajakentän monimutkaistuessa Valtion ja maakuntien yhteistyön rinnalla tulee sidosryhmien näkemyksen mukaan huomioida kuntien ja maakuntien luontaiset ja muuttuvat toiminnalliset yhteydet ja yhteistyö Kasvupalveluissa ja alueellisessa kehittämisessä nähdään tarpeelliseksi ylialueellinen yhteistyö ja verkostomaisten palvelujen rakentaminen Kuntien roolin nähdään muuttuvan olennaisesti siirryttäessä vahvasta palveluntuotannon painotuksesta erilaisiin kulttuurin, kaavoituksen, koulutuksen ja kehittämisen tehtäviin. Kuntien tulevaisuuden roolin nähdään olevan vahvasti riippuvainen siitä millaiseksi maakuntien rooli todellisuudessa muodostuu.

25 Puolesta ja vastaan Näkemyksiä maakuntauudistukseen Parhaimmillaan uudistuksen uskotaan: Alentavan kustannuksia Parantavan asiakkaiden saamaa palvelua Mahdollistavan nykyistä kattavamman ja saavutettavamman palveluverkon Lisäksi digitaalisuuden uskotaan mahdollistavan uudenlaisia palveluita sekä edistävän palveluiden saavutettavuutta Huonoimmillaan: Palvelukentän pristaleisuus johtaa asiakkaille sekavaan tilanteeseen Riskinä palvelutarjonnan heikkeneminen etenkin syrjäseuduilla Lisää alueellista eriarvoisuutta Monituottajamalli voi osoittautua haasteelliseksi laadunvarmistamisen ja hallinnan näkökulmasta

26 Valtakunnallisen näkökulman korostuminen Onko sellaisia tehtäväalueita, missä valtakunnallinen näkökulma on äärimmäisen tärkeä? Missä tehtävissä tai toimialoilla? Asiakkaiden valtakunnallisesti tasa-arvoinen kohtelu ja tasapuolinen palvelu Keskeistä on varmistaa lainsäädännön tulkinnan yhdenmukaisuus Tavoitteiden asettaminen ja yhdenmukaisuuden varmistaminen valtakunnallisesti, alueille päätösvaltaa toimintojen järjestämisessä Digitaalisuus ja yhdenmukaiset asiointiprosessit edellyttävät valtakunnallista koordinointia Valtakunnallisen näkökulman koetaan korostuvan osa-alueilla jotka edellyttävät valtakunnallista tarkastelua tai joilla yksittäisen maakunnan resurssit olisivat hyvin pienet Invest-in toiminta, T&K toiminta, yritysten kansainvälistymisen tukeminen edellyttää valtakunnallista osaamista ja resursointia samoin kuin erityisalueet kuten kalatalous, porotalous jne. Liikenteen ja infrastruktuurin osalta on tarpeen varmistaa maakuntatasoa laajempi tarkastelu, esim. vastuu valtakunnallisesti Liikennevirastolla Maaseutu ja maksajavirastotehtävien hoitaminen Luonnonsuojelussa: luonto ei tunne maakuntarajoja ja siinä pitäisi olla valtakunnallinen näkemys takana Osa vastaajista korosti alueellisen näkökulman merkitystä ja näki usein kriittisemmäksi kuin valtakunnallisen näkökulman. Vastaavasti osa korosti sitä, ettei valtakunnallista näkökulmaa pidä korostaa liikaa perustuen Suomen eri alueiden erilaisiin tarpeisiin.

27 ELY-keskuksen osallistuminen valmisteluun ELY-keskuksen osallistuminen valmisteluvaiheessa Asteikko 1-5:1 = Ei näkyvää roolia / passiivinen / erittäin epäyhtenäinen 5 = Erittäin aktiivinen ja rakentava rooli / erittäin yhtenäinen eos = en osaa sanoa Kaikki vastaajat N=1870 Satakunta N=82 Kuinka näkyvän roolin ELY-keskuksen johto on ottanut maakuntauudistuksen rakentamisessa? 3,27 3,33 Miten aktiivinen ELY-keskus on ollut kokonaisuutena maakuntauudistuksen valmisteluun liittyvässä yhteistyössä? 3,29 3,4 Miten yhtenäiseltä ELY-keskus vaikuttaa maakuntauudistuksen valmistelussa? 3,12 3,36

28 Asiakaslähtöisyys Kuinka merkityksellisinä pidät maakuntauudistuksen onnistumisen kannalta seuraavien asiakaslähtöisyyttä edistävien tekijöiden toteutumista? 1 = ei merkitystä 2 = vähäinen merkitys 3 = kohtalainen merkitys 4 = suuri merkitys 5 = erittäin suuri merkitys eos = en osaa sanoa Kaikki vastaajat N= 1870 Satakunta N=82 Kansallinen digitalisaatiokehitys (kansallinen palveluarkkitehtuuri) ja maakuntauudistuksen osana kasvupalvelut kulkevat käsi kädessä. 3,92 3,85 Digitalisaation hyödyntämiseksi otetaan käyttöön monelta osin vakioituja digitaalisia palveluja ja toimintatapoja. 3,93 3,85 Asiakaslähtöisyyden, asiakasprosessien toimivuuden sekä asiakkaiden yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi uudessa toimintamallissa määritetään valtakunnalliset kriteerit palvelujen laadulle ja tasolle maakunnassa. 4,16 4,19 Kriteerien toteutumista seurataan säännöllisillä asiakkaille tehtävillä palvelutyytyväisyyskyselyllä. 3,84 3,75 Hyvät toimintatavat ja käytännöt tunnistetaan ja hyväksytään yhteisesti. 4,32 4,3

29 Aluejärjestelmän muuttuminen Maakuntahallinnosta muodostuu voimakas aluekehitystoimija. 3,94 4,01 Valtion ja maakuntien yhteistyön rinnalla tulee huomioida kuntien ja maakuntien luontaiset ja muuttuvat toiminnalliset yhteydet ja yhteistyö. 4,38 4,35 Kasvupalveluissa ja alueellisessa kehittämisessä on sellaisia teemoja, joissa on tarpeellista tehdä ylialueellista yhteistyötä ja rakentaa verkostomaisia palveluja. 4,27 4,25 Valtio voisi tukea ylialueellisen yhteistyön syntymistä toteuttamalla kokeiluja erilaisista hallinnon ylialueellisista palveluista 2017/ ,98 3,91 Osana sote-ja maakuntauudistusta kaupunkien tulevaisuuden roolia tulee kirkastaa. 3,83 3,84 Kuinka

30 Kiitos!