Oulun tiepiiri Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2013

Oulun tiepiiri Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009 2013

Tienpidon keskeisenä tavoitteena on osaltaan varmistaa matkojen ja kuljetusten toimivuus ja turvallisuus kestävällä tavalla. Tiepiiri suunnittelee tienpitoa kiinteässä yhteistyössä alueen muiden toimijoiden ja keskeisten asiakasryhmien kanssa osana liikennejärjestelmän ja alueen kehittämistä. Asiakkaiden tarpeet ja sidosryhmien mielipiteet ohjaavat tienpitoa ja sen suuntaamista. Tiepiirin perustienpidon rahoituskehys on edelleen niukka. Perustienpidon rahoitukseen kaivattaisiinkin kipeästi tasokorotusta, koska rahoituksen reaaliarvo on supistunut viimeisen kymmenen vuoden aikana merkittävästi. Kun tiestön jokapäiväinen hoito on aina turvattava, on jouduttu pakosta tinkimään ylläpidosta ja alueellisista investoinneista. Tämä tarkoittaa valitettavasti huonokuntoisten päällysteiden ja siltojen määrän kasvua. Elinkeinoelämän ja yhdyskuntien kehityksen kannalta välttämättömiä alueellisia investointeja ja liikenneturvallisuushankkeita ei voida tehdä juuri lainkaan. Esipuhe Positiivista on se, että soratieverkon kuntotaso paranee puuhuollon turvaamiseen saadun lisärahoituksen ansiosta. Lisäksi vuoden 2009 ensimmäiseen lisätalousarvioon liittyen käynnistetään elvyttäviä infrastruktuurihankkeita, jotka mahdollistavat Oulun tiepiirissäkin usean alueellisen investointihankkeen toteuttamisen. Tulevaisuuden haasteista keskeisimpiä ovat maankäytön ja liikennejärjestelmän vuorovaikutteinen suunnittelu. Tiehallinnon velvoitteena on edistää ilmastomuutoksen näkökulmasta kestävän, liikkumistarpeet minimoivan liikennejärjestelmän ja yhdyskuntarakenteen syntyä. Edelleen on tärkeää, että palvelujen saatavuus turvataan myös muilla liikennemuodoilla kuin omalla autolla. Alueen elinkeinoelämän ja kuntien kehityksen kannalta on tärkeää, että päätieyhteydet toimivat. Keväällä 2008 hyväksytty liikennepoliittinen selonteko sisältää neljä tieyhteyttä Oulun piirin alueella. Valtatie 4 Oulu Kemi, valtatie 4 Jyväskylä Oulu, valtatie 8 Oulu Vaasa, sekä valtatie 22 Oulu - Kajaani. Edellä mainitut kehittämishankkeet on ajoitettu vuoden 2011 jälkeen toteutettaviksi. On ensiarvoisen tärkeää, että alueella löydetään selkeä yhteinen näkemys näiden hankkeiden sisällöstä ja toteuttamisjärjestyksestä. Tiehallinto uudistuu vuoden 2010 alusta, kun aluehallinnon uudistuksessa tiepiirit liittyvät osaksi aluekehittämisestä ja toimeenpanosta vastaavia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksia (ns. ELY-virasto) yhdessä TE-keskusten, ympäristökeskusten ja läänihallitusten liikenneosastojen kanssa. Eräs uudistuksen haasteista on ohjauksen yhteensovittaminen niin, että liikennepolitiikan toteuttamiseen tarvittavat osaavat voimavarat säilyvät alueilla. Toinen uudistus liittyy liikennehallinnon virastouudistukseen, jolloin Tiehallinnon keskushallinto, Ratahallintokeskus ja Merenkulkulaitos yhdistyvät yhdeksi väylävirastoksi. Uudistus palvelee paremman liikennejärjestelmän kehittämistä ja parantaa tuottavuutta. Oulussa 20.3.2009 Matti Räinä Tiejohtaja 2

Lähtökohtia tienpidolle Tienpito on osa koko yhteiskunnan kehittämistä. Yhteiskunnallinen vastuu liikenteestä on laajempi kuin vastuu yleisistä teistä ja tieliikenneoloista. Tieverkkoa ylläpidetään ja kehitetään osana liikennejärjestelmää eri liikennemuotojen yhteistyönä. Myös laaja ja aktiivinen yhteistyö kuntien, maakuntien ja muiden valtionhallinnon toimijoiden kanssa on tärkeää muun muassa liikenteen ja maankäytön yhteensovittamiseksi entistä paremmin. Tienpidon lähtökohtana on taata liikenteelliset perusedellytykset koko maan elinkeinoelämälle, asumiselle ja yhteiskunnallisille palveluille. Tämä edellyttää panostamista ennen kaikkea tiestön liikennöitävyyteen ja tiepääoman säilyttämiseen liikenneturvallisuutta unohtamatta. Tienpidon yleiset tavoitteet Valtioneuvoston ja liikenneministeriön liikennepolitiikka ja toimintalinjaukset ohjaavat valtakunnassa tapahtuvaa tienpitoa. Odotuksia on muun muassa liikenneturvallisuuden, ympäristön, elinkeinoelämän toimintaedellytysten, alueellisen- ja sosiaalisen tasa-arvon ja yhteiskuntataloudellisuuden kehittämiseksi. Tavoitteena on, että tieliikenteessä loukkaantuu ja kuolee yhä vähemmän ihmisiä ja että suistumisja kohtaamisonnettomuuksien seuraukset ovat aikaisempaa lievempiä ja että jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuus on entistä parempi. Ympäristön kannalta on tärkeää edistää kansallisen ilmastostrategian toteutumista ja arvokkaiden luonto- ja kulttuurialueiden säilymistä. On myös keskeistä vähentää tienpidosta ja liikenteestä aiheutuvia pohjavesi- ja meluhaittoja. Esteettömyys on myös tärkeä ympäristöön liittyvä ominaisuus, mitä korostetaan erityisesti kaupunki- ja taajamarakenteiden sisällä toimittaessa. Elinkeinoelämän toimintaa turvataan toimivilla ja turvallisilla päätieyhteyksillä satamiin ja terminaaleihin. Kuljetusten ennustettavuus, turvallisuus, sujuvuus ja luotettavuus ovat tärkeitä kaikkina vuodenaikoina. Yhteiskuntataloudellisuuden kannalta keskeistä on mitoittaa tienpidon toimet tehokkaiksi ja taloudellisiksi niin, että tieverkon kunto ja päivittäinen liikennekelpoisuus on turvattu. Tavoitteena on luoda edellytykset kuljetus- ja matkaketjuille eri liikenne- ja kulkumuotojen välille. Yhteiskuntatalouteen liittyy myös yhteiskuntarakenteen eheyttämisen ja tiivistämisen tukeminen, mikä vähentää liikkumisen tarvetta ja mahdollistaa joukkoliikenteen käyttämisen. www.tiehallinto.fi 3

Tienpidon painotukset 2009 2013 Tiestön talvihoidon laatutasoon tehdään liikennemäärien kehityksen ja talvihoidon uusien toimintalinjojen edellyttäviä tarkistuksia. Pitkien etäisyyksien Pohjois-Suomessa erityisesti talvihoidon merkitys korostuu. Talviajan liikenteen toimivuus varmistetaan päätiestöllä ja muilla teillä hoidon taso pidetään tyydyttävänä tai välttävänä tien liikenteellisestä merkityksestä riippuen. Kesäajan hoidon taso säilyy nykyisellä tasolla. Tieverkon kuntotilan ylläpitämisessä painotetaan tienkäyttäjien kokemaa palvelutasoa. Päällystetyllä tieverkolla tavoitteena on sen kunnon säilyttäminen nykyisellä tasolla. Päätiestöllä tavoitteena on yhtenäinen tien pinnan kunnon laatutaso. Pääosa silloista on tulossa peruskorjausikään ja niiden korjaustarve tarve lisääntyy nopeasti. Tavoitteena on, että ohjelmakaudella siltojen kunto pidetään nykyisellä tasolla. Tavoite on niukan tienpidon rahoituksen aikana haastava erityisesti ohjelmakauden loppupuolella. Sorateiden runkokelirikkoa vähennetään jatkamalla kelirikkokohtien korjaamista aiempia vuosien tapaan. Kelirikon määrä vaihtelee vuosittain, mutta pitkällä tähtäimellä kelirikkokohteiden määrä vähenee. Kelirikkoisten teiden kelirikkohaittoja poistetaan paitsi tärkeillä teollisuuden puuhuoltoa tukevilla reiteillä, myös elinkeinoelämän kuljetusten ja kansalaisten kulkemisen kannalta keskeisillä reiteillä. Sorateitä ei pääsääntöisesti muuteta päällystetyiksi teiksi. Päällystäminen voi tulla kysymykseen vain erityisistä syistä, kuten tien liikenteellisen merkityksen huomattava muutos. Toisaalta yksittäisiä vähäliikenteisiä päällystettyjä teitä voidaan muuttaa sorateiksi. Ympäristöä parantaviin toimenpiteisiin, voidaan kohdentaa perustienpidon rahoitusta vain vähäinen määrä. Melusuojaukset voivat tulla kysymykseen ainoastaan yksittäistapauksissa niiden liittyessä johonkin muuhun investointiin. Pohjavesisuojausten rakentamista tehdään valtakunnallisesti rahoitettavalla ohjelmalla. Liikenneturvallisuutta parantaviin alueellisiin investointeihin käytettävissä oleva rahoitus on vähäistä. Investoinnit ovat valtakunnallisten teemahankkeiden ja mahdollisen valtakunnallisen elvytysrahan varassa. Yhteenvetona voidaan todeta: Hoidon taso paranee talvihoidon uudistettujen toimintalinjojen käyttöönoton ja talvihoitoluokkien korotuksien myötä. Päällystetyn päätieverkon kunto säilytetään nykytasolla Huonokuntoisten siltojen määrää vähennetään Soratiet pidetään liikennettä tyydyttävässä kunnossa. Kelirikkohaittoja vähennetään. Uusia luonnonympäristön parantamishankkeita ei käynnistetä Liikenneturvallisuutta parannetaan investointeihin vuonna 2009 saadun valtiontalouden elvytyksen lisärahoituksen turvin, että pienin toimenpitein. Vuoropuhelua maankäytön suunnittelun suuntaan tehostetaan ja edistetään liikenneturvallisuutta Valtioneuvoston liikennepoliittinen selonteko Valtioneuvosto luovutti keväällä 2008 Eduskunnalle Liikenne- ja viestintäpoliittisen ministerityöryhmän valmisteleman liikennepoliittisen selonteon Liikennepolitiikan linjat ja liikenneverkon kehittämis- ja rahoitusohjelman vuoteen 2020. Selonteon keskeisenä tavoitteena on liikennepolitiikan pitkäjänteisyyden lisääminen. Selonteko sisältää meneillään olevan vaalikauden väyläinvestointiohjelman vuoteen 2011 saakka sekä koko liikennejärjestelmää koskevan pitkäjänteisen liikenteen ja infrastruktuurin kehittämis- ja investointiohjelman vuoteen 2020 saakka. Liikenneverkon kehittämisen haasteita 2010 luvulla ovat kuljetusten kustannustehokkuuden ja täsmällisyyden parantaminen, arjen liikkumisen helpottaminen, alueiden tasapainoisen kehityksen edistäminen sekä liikenneturvallisuuden parantaminen ja ympäristöhaittojen pienentäminen. Selonteko sisältää Oulun tiepiiriin alueella seuraavat vuoden 2011 jälkeen toteutettavat hankkeet (kustannukset päivitetty): Valtatie 4 Oulu Kemi 113 milj. euroa Valtatie 8 Vaasa Oulu 110 milj. euroa Valtatie 4 Jyväskylä Oulu 100 milj. euroa Valtatie 22 Kajaani Oulu yhteysväli 37 milj. euroa Edellisellä vaalikaudella käyttöön otettua teemahankemenettelyä jatketaan. Teemahankkeet ovat hankeohjelmia, joilla pureudutaan tietyn liikenneturvallisuussektorin ongelmiin, esim. joukko- ja kevyt liikenne, taajamat, pääteiden keskikaiteelliset tieosuudet, jne. Teemahankkeiden aloittamisesta päätetään erikseen ja Eduskunta päättää viime kädessä teemapakettien sisällöstä. 4

FAKTAA OULUN TIEPIIRISTÄ Toimintaympäristö Oulun tiepiirin alue käsittää Oulun läänin alueen Maakuntia on kaksi: Pohjois-Pohjanmaan maakuntaan kuuluu 38 kuntaa ja Kainuun maakuntaan 9 kuntaa Oulun läänin alueella asuu 469 000 asukasta. Tämä on noin 9 % koko maan väestöstä Maantieverkon pituus on 16,3 % koko maan maantieverkosta Valta- ja kantateistä kaikki ja seututeistä valtaosa ovat päällystettyjä, yhdysteistä 54 % on sorateitä Suomen maanteiden liikennesuorite on noin 36 miljardia autokilometriä. Oulun tiepiirin alueella kokonaisliikennesuoritteesta ajetaan noin 11 % Valtateillä liikennesuoritteesta ajetaan 52 %, vaikka valtateiden osuus koko tiepituudesta on vain 12 % Vuoteen 2040 liikenteen ennustetaan kasvavan Pohjois-Pohjanmaalla 45 % ja Kainuussa 22 % Henkilövahinko-onnettomuuksissa on ollut Oulun tiepiirissä viime vuosina laskeva kehitys Vakavat onnettomuudet tapahtuvat yleisemmin valtateillä ja ne ovat ohitus ja kohtaamisonnettomuuksia www.tiehallinto.fi 5

Elvytystä tienpidon rahoituksella - investoinnit aikaistuvat Perustienpitoon vuodelle 2009 on valtion budjetissa osoitettu yhteensä 510,6 milj. euroa. Tästä Oulun tiepiirin osuus on 66,4 milj. euroa. Kainuun maakuntaan rahoitusta on osoitettu 17,8 milj. euroa. Lisäksi Eduskunta osoitti vuoden 2009 ensimmäisessä lisätalousarviossa 50 milj. euroa lisää tienpitoon ja nimesi toteutettavat alueelliset investointihankkeet. Oulun tiepiirin alueelle saadulla 7,5 milj. euron lisärahoituksella aloitetaan: Tönölänsalmen sillan korjaus, 3,0 milj. euroa Kuhmossa (ALV 0%) Vt 5 ja Mt 888 Ristijärven liikennejärjestelyt, 0,6 milj. euroa Vt 8 Koulutie Pattijoentie osa II, kevyen liikenteen väylä välille Koulutie - Lappanen, 1,54 milj. euroa Vt 20 Taivalkosken kevyen liikenteen väylä, 0,5 milj. Hyrynsalmen taajamajärjestelyt, osa II, 0,6 milj. euroa Mt 790 Vihannin taajamajärjestelyt, 0,85 milj. euroa Vt 20 Kiimingin keskustan liikennevalot ja kaistajärjestelyt, 0,39 milj.. Saatu lisärahoitus kasvattaa tuntuvasti alueellisten investointien rahoitusta vuosina 2009-2010. Hankkeilla tulee olemaan positiivisia vaikutuksia liikenneturvallisuuteen, mutta myös työllisyyteen, sillä monet hankkeet sijoittuvat työttömyyden suhteen vaikeille alueille. Vuoden 2008 kolmannessa lisätalousarviossa Sotkamoon maantien 870 Viinamäki Pirttimäki parantamiseen osoitettiin 2 milj. euroa. Hanke käynnistyy vuonna 2009. Vastaavasti Limingan taajamajärjestelyt saivat vuoden 2009 talousarviossa rahoitusta noin 1 milj. euroa. Muut rahoitustahot Tiepitoon on mahdollisuus saada rahoitusta myös muilta rahoitustahoilta kuten EU:lta ja Työvoima- ja elinkeinokeskuksilta. Pohjois-Pohjanmaan EU-rahoitettavat hankkeet (ALV 22%): Mt 813 Lumijoki Liminka kevyen liikenteen väylä 2,3 milj. euroa vuosille 2008 2009 Mt 18085 Matkailutien siirto Kalajoella 1,3 milj. euroa vuodelle 2009 Mt 8484 Virpiniemen kevyen liikenteen väylä 2,0 milj. euroa vuosille 2009-2010 Mt 847 Perkkiöntien liikennevalot, 0,1 milj. euroa vuodelle 2009 Työvoima- ja elinkeinokeskuksilta haetaan rahoitusta seuraaville hankkeille (ALV 22%): Mt 7706 Ollintien liikennejärjestelyt 0,95 milj. euroa, Pyhäjärvellä Mt 19045 Kivimäki parantaminen ja päällystäminen 1,3 milj. euroa, Kajaanissa. Vuoden 2009 käytettävissä oleva rahoitus (ALV 0%): perusosuus EU+TE elvytysosuus 40 30 20 28,7 32,2 10 milj Hoito Ylläpito Investoinnit Suunnittelu 1,9/6,4/10,4 3,5 6

Yksityisteiden valtionavustuksia myös puunkuljetusperustein Vuosina 2009-2011 valtionavustuskelpoisia voivat olla myös sellaiset yksityistiet, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Valtio avustaa kyseisiä yksityisteitä em. vuosina yhteensä 30 milj. eurolla. Valtion talousarviossa vuodelle 2009 on varattu valtionavustuskelpoisten yksityisteiden avustamiseen yhteensä 23 milj.euroa, josta 10 milj. euroa käytetään puutavarakuljetusten kannalta tärkeille yksityisteille sekä 13 milj. euroa pysyvän asutuksen pääsyteille ja liikenteellisesti merkittäville yksityisteille. Teollisuuden puuhuollon turvaaminen Teollisuuden puuhuollon turvaaminen nousi esille Venäjän ilmoittaessa uusista korotetuista puutulleista Venäjältä Suomeen tuotavalle raakapuulle. Puutullien korotuksien arvioitiin lopettavan puutuonnin Venäjältä ja aiheuttavan ennen näkemättömän tarpeen lisätä kotimaan puuntuotantoa ja hakkuita teollisuuden puunsaannin turvaamiseksi. Huoli puun saamiseksi metsästä pois käynnisti keskustelun alemmasta tieverkosta ja sen kunnosta kyetä palvelemaan lisääntyviä puukuljetuksia. Niinpä valtakunnallisesti tehtiin päätös alemman tieverkon liikennöitävyyden parantamisesta. Oulun tiepiirin osuus vuosille 2008 2012 puuhuoltoon kohdistetusta rahoituksesta on noin 18 milj. euroa. Rahoituksella korjataan ja uusitaan sellaisia huonokuntoisia siltoja ja teitä, joita uhkaa painorajoitus tai päällysteen rikkoutuminen puukuljetusten rasituksen vuoksi. Myös huonokuntoiset tiet ja sillat, jotka muodostavat esteen tai merkittävän haitan puunkuljetuksille tai puunkorjuukaluston siirroille kuuluvat puuhuoltorahoituksen piiriin. Tiehallinto avustaa tiekuntia yksityisteiden parantamishankkeissa sekä erityiskohteiden (lautat, talvitiet ja vuosittain purettavat sillat) ylläpidossa. Ensisijaisesti avustettavia parantamishankkeita ovat siltojen ja isojen rumpujen uusiminen tai vaurioiden korjaaminen. Näissä hankkeissa valtionavustus on 75 %. Muita avustettavia hankkeita ovat kantavuuden, kuivatuksen ja liikenneturvallisuuden parantaminen. Näissä hankkeissa valtionavustus on 60 %. Vuosina 2009-2011 Tiehallinnon kautta voivat saada avustusta myös tiet, joilla on puutavarakuljetusten kannalta huomattava merkitys. Avustusta voi saada 60 % tien parantamiseen ja 30 % uuden tien rakentamiseen. Oulun tiepiirillä on vuonna 2009 yksityisteiden avustamiseen käytettävissä noin 2,8 milj. euroa, josta 1,3 milj. euroa käytetään puutavarakuljetusten kannalta merkittäville teille. Oulun tiepiirissä on valtionavustuskelpoisia yksityisteitä 1449 kpl ja niiden yhteispituus on 4882 km. Määrärahojen niukkuudesta johtuen tiepiiri voi vuosittain avustaa 40-50 tiekuntaa, mikä on noin puolet hakijoiden määrästä. Lisätietoa Tiehallinnon asiakaspalvelusta puh. 0206 90 303 www.tiehallinto.fi 7

Hailuodon liikenneyhteyden kehittämisen suunnittelu käyntiin Tiehallinnon Oulun tiepiiri, Oulun seutu, Hailuodon ja Oulunsalon kunnat, Metsähallitus Laatumaa sekä Oulun Seudun Sähkö ovat aloittaneet yhteistyössä Hailuodon liikenneyhteyden ja tuulivoiman kehittämishankkeen. Suunnittelutyö sisältää kolme suunnitteluhanketta: Hailuodon liikenneyhteyden yleissuunnittelun ja sen ympäristövaikutusten arvioinnin (YVA), tuulivoimalapuiston yleissuunnitelman YVA:n ja osayleiskaavat Hailuodon ja Oulunsalon kuntiin liikenneyhteyden ja tuulivoimalapuiston edellyttämille alueille. Hankkeen arvioidaan valmistuvan keväällä 2010. Liikenneyhteyden yleissuunnittelussa tutkitaan liikenneyhteyden kehittämisvaihtoehdot ja niiden vaikutukset. Tavoitteena on tutkia lauttayhteyden kehittämistä ja kiinteän yhteyden mahdollisuutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettely jakaantuu ohjelman ja selostuksen laadintavaiheisiin. YVA-ohjelma on suunnitelma siitä, kuinka ympäristövaikutusten arviointi aiotaan toteuttaa ja minkälaisia vaihtoehtoja arvioinnissa tarkastellaan. Kaavaprosessia viedään eteenpäin Hailuodon kunnassa ja Oulunsalon kunnassa yhtä aikaa, mutta tarvittava hallinnollinen käsittely tapahtuu kummassakin kunnassa erikseen. Osayleiskaavoituksen sisältö, työvaiheet ja aikataulu selvitetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Osayleiskaavaluonnokset laaditaan vuorovaikutuksessa viranomaisten, alueen asukkaiden, maanomistajien ja muiden osallisten kanssa. 8

Tekemistä riittää Tiesitkö että... Ympäristöohjelma Oulun tiepiirissä laaditaan tienpidon eri näkökulmiin liittyen suunnitelmia ja selvityksiä. Suunnitelmien perustana ovat asiantuntijayhteistyö, monipuolinen tiestön ominaisuuksia kuvaava mittaus- ja tilastotieto sekä tienkäyttäjien, eri sidosryhmien ja yhteistyötahojen palaute ja parantamisesitykset. Oulun läänin alueella toteuttamista odottaa tällä hetkellä Noin 300 kevyen liikenteen väyläkohdetta, yhteispituudeltaan 650 km. Oulun tiepiirin alueella on maanteitä Maanteistä on valtateitä kantateitä seututeitä yhdysteitä Maanteistä on kestopäällystettyjä teitä kevytpäällystettyjä teitä SOP-teitä sorateitä 12 722 km 1 482 km 775 km 2 357 km 8 108 km 2 499 km 5 449 km 312 km 4 462 km Tiehallinnolla on käytössään vuonna 2006 päivitetty ympäristöohjelma, joka ulottuu vuoteen 2010 saakka. Ohjelman keskeisiä ympäristöasioita ovat: pohjavesien suojelu tieympäristössä olevien arvokkaiden luonto-, maisema- ja kulttuuriympäristökohteiden turvaaminen luonnon monimuotoisuuden edistäminen tienvarsien sekä levähdys- ja pysäköimisalueiden siisteys liikenteen päästöjen vähentäminen ja liikenteen melulta suojaaminen. Kevyen liikenteen eritasohankkeita 70 kpl. Tievalaistushankkeita 300 kohdetta, yhteispituudeltaan 550 km. Liittymiä, joiden parantamistarve on välitön 250 kpl. Näiden jo tiedossa olevien parantamistoimien toteuttaminen kestää nykyisellä rahoitustasolla vähintäänkin noin 70-80 vuotta. Liikennesuorite on milj.ajon.km/v 3 758 Kevyen liikenteen väyliä Valaistuja tieosia päätiet rampit ja kiertoliittymät kevyen liikenteen väylät Siltoja Lauttoja ja losseja 596 km 1 606 km 1 459 km 40 km 107 km 2 030 kpl 2 kpl Teiden talvikunnossapitoon käytettävän suolan pitkäaikaisvaikutuksia seurataan Oulun tiepiirissä kuudella pohjavesialueella. Pohjavesialueet sijaitsevat Kalajoen, Kempeleen, Raahen ja Vihannin kuntien alueilla. Raahen Antinkankaan pohjavesisuojauksen rakentaminen sisältyy valtakunnalliseen pohjaveden suojausohjelmaan. Melusuojauksia toteutetaan lähinnä tiehankkeiden yhteydessä. Viime vuosina melusuojaushankkeet eivät ole edenneet toivotulla tavalla rahoitusresurssien niukkuudesta johtuen. VAIHTOEHTOJA: MITÄ MILJOONALLA SAA? Valtatien päällysteen uusimista Soratien kelirikkokorjausta Kevyen liikenteen väyliä Kevyen liikenteen alikulkuja Seututien peruskorjaamista Kiertoliittymiä Moottoritietä Keskikaiteellista ohituskaistatietä Tievalaistusta taajamassa ja taajaman ulkopuolella 18 km 15 km 5 km 2-3 kpl 2,5 km 2-3 kpl 180 m 1,2 km 37 km 55 km Tienpidolla ja liikenteellä on vaikutuksia myös ihmisten terveyteen. Esimerkiksi pölynsidontaan ja pienhiukkasten haittoihin kiinnitetään erityistä huomiota asutuilla alueilla. Ilmaston muutoksella on vaikutuksia tienpitoon. Leudot talvet lisäävät liukkauden torjunnan tarvetta. www.tiehallinto.fi 9

TOIMINTA- JA TALOUS- SUUNNITELMA 2009-2013 2009 alkavat hankkeet 2010 2013 alkavat hankkeet Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L4356 10

NRO TIE NIMI KUNTA tuhatta VUONNA 2009 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET POHJOIS - POHJANMAALLA kokonaiskustannukset (alv.0) 1104 790 Vihannin taajamajärjestelyt Vihanti 1 100 1030 8 Koulutie - Pattijoentie kevyen liikenteen väylä, osa II Raahe 1 540 1185 20 Taivalkosken kevyen liikenteen väylä Taivalkoski 500 1086 20 Kiimingin keskustan liikennevalot Kiiminki 390 1009 8131 Limingan taajamajärjestelyt Liminka 2 200 1240 7773 Kalajoen matkailutien siirto ja kiertoliittymä EU - rahoitus Kalajoki 1 080 1133 8484 Kello - Virpiniemi kevyen liikenteen väylä EU - rahoitus Haukipudas 1 640 1232 847 Perkkiöntien liikennevalot EU - rahoitus Oulu 90 1064 18213 Hannunpuhto - Hamarintie kevyen liikenteen väylä Ylivieska 250,0 VUONNA 2009 KÄYNNISTYVÄT HANKKEET KAINUUSSA (sis. alv 22 %) 1213 912 Tönölänsalmen sillan korjaus ja kevyen liikenteen väylä Kuhmo 3 700 1191 5,888 Ristijärven liikennejärjestelyt Ristijärvi 1 050 1207 891 Hyrynsalmen taajama, vaihe II Hyrynsalmi 850 1276 870 Viinamäki - Pirttimäki Sotkamo 2 000 VUOSILLE 2010-2013 EHDOLLA OLEVAT HANKKEET POHJOIS-POHJANMAA TAAJAMATEIDEN JA LIITTYMIEN PARANTAMINEN kokonaiskustannukset (alv.0) 1186 4 Rantsilan kohdan liittymäjärjestelyt Siikalatva 2 100 1282 4 Kempeleen ja Oulun eritasoliittymien kehittäminen Kempele, Oulu 800 1102 18150 Alavieskan taajamajärjestelyt Alavieska 670 1122 22 Utajärven liittymäjärjestelyt Utajärvi 300 1088 18857 Ouluntien liikennejärjestelyt Kuusamo 1 500 1216 8520 Kuivaniemen ratasilta Ii 2 000 1183 22 Joutsentie - Poikkimaantie, tien nelikaistaistaminen Oulu 720 2153 787,18190 Merijärven taajamajärjestelyt ja kevyen liikenteen väylä Merijärvi 5 00 1178 7780 Kalajoen taajamatien saneeraus Kalajoki 770 1155 8 Revonlahden liittymäjärjestelyt Siikajoki 840 1085 20 Purontien liittymän liikennejärjestelyt Kiiminki 1 000 1140 86 Kaisaniemenkadun kiertoliittymä Ylivieska 500 2146 18596 Paavolan taajamatien pienet järjestelyt Siikajoki 150 KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN 1164 20 Lakari - Kellokangas, kevyen liikenteen väylä Pudasjärvi 600 1069 833 Vesala - Ylikiiminki kk, Toritie - Lavatie kevyen liikenteen väylä Oulu 1 380 1090 27 Junttikangas - Ojalanperä kevyen liikenteen väylä Nivala 730 2762 27 Raudaskylän Hyttisillan kevyen liikenteen väylä Ylivieska 250 1137 848 Kiiminki - Alakylä, kevyen liikenteen väylä Kiiminki 950 1253 22 Alakylä - Kirkkotie kevyen liikenteen väylä Utajärvi 615 1196 63 Sievin taajama - Järvikylä, kevyen liikenteen väylä Sievi 1 700 2784 18666 Tupos - Liminka kevyen liikenteen väylä Liminka 1 200 1286 8460 Huvipolku - Keiskanmutka kevyen liikenteen väylä Haukipudas 250 1226 8 Rahja - Hiekkasärkät kevyen liikenteen väylä Kalajoki 220 1022 18637 Ouluntulli-Iinatintie kevyen liikenteen väylä Oulu 200 1072 815 Vänrikintie - Karhuojantie kevyen liikenteen väylä Oulunsalo 240 1146 27 Reisjärventie - Kumisevantie kevyen liikenteen väylä Haapajärvi 400 1245 28 Järvikyläntie - Raivaajantie kevyen liikenteen väylä Nivala 400 1292 8300 Markkuu - Sanginsuu kevyen liikenteen väylä Oulu 700 3954 22 Turkansaari - Pikkarala kevyen liikenteen väylä Oulu 500 1194 7702 Pyhäjärventien kevyen liikenteen väylä Pyhäjärvi 300 1242 4 Olhava - Seljänperän th. kevyen liikenteen väylä Ii 250 LIIKENTEEN HALLINTA 4,8 Erikoiskuljetusreittien kehittäminen useita kuntia 500 1248 815 Mt 815 Vihiluodontien ja Teppolantien liikennevalot Kempele 230 1095 847 Linnanmaan länsirampin liikennevalot Oulu 110 1250 22 Vt 22 Kainuuntie, Sääskensuontie liikennevalot Oulu 240 1280 27 Hakatien liikennevalot Ylivieska 170 4 Oulunseudun liikenteen opastus ja ohjaus Liminka, Kempele, Oulu, Haukipudas 700 SIDOSRYHMIEN KANSSA TOTEUTETTAVAT YHTEISTYÖHANKKEET JA HANKE-ESITYKSET (sis. alv 22%) 1246 27,7706 Pyhäjärvi, Ollintien liikennejärjestelyt Pyhäjärvi 900 1254 27 Palkkitien liikennejärjestelyt (Raision tehtaat) Ylivieska 280 1256 27,28 Nivalan kiertoliittymä Nivala 550 1219 816 Ailasto - kirkonkylä kevyen liikenteen väylä Hailuoto 850 1270 8692 Rukan kevyen liikenteen järjestelyt Kuusamo 450 1301 862 Syötteen liittymä ja alikulku Pudasjärvi 500 KAINUU KEVYEN LIIKENTEEN OLOSUHTEIDEN PARANTAMINEN kokonaiskustannukset (sis. alv 22%) 1160 899 Härkökivenkatu - Pekkiläntie kevyen liikenteen väylä Sotkamo 1 200 1265 870 Kontinjoen kevyen liikenteen järjestelyt Sotkamo 2 500 1277 892 Risteen kevyen liikenteen väylä Suomussalmi 300 1261 5 Jormuan kevyen liikenteen väylä Häikiönmäentie - Losotörmäntie Kajaani 1 200 1263 76 Juuvintie- Juholantie kevyen liikenteen väylä Sotkamo 300 1251 22 Metelin alikulkukäytävä Paltamo 600 1259 912 Koulukadun alikulkukäytävä Kuhmo 600 1215 8881 Ristijärven taajama, osa II Ristijärvi 500 1217 22 Mieslahden kevyen liikenteen väylä Paltamo 1 300 1247 19069 Vaarankyläntien kevyen liikenteen väylä Lampitie - Puolangantie Paltamo 150 1268 912 Lentiiran kevyen liikenteen väylä Kuhmo 500 LIIKENTEEN OHJAUS 5,6,76 Liikenteen automaattivalvonta Kajaani, Sotkamo 260 LIIKENNÖITÄVYYDEN PARANTAMINEN 1193 19045 Kivimäentien parantaminen välillä Mustantie - ajoneuvojen testauskeskus Kajaani 1 300 www.tiehallinto.fi 11

Tiestöllä tapahtuu vuoden 2009 aikana Siltojen korjaus- ja uusintakohteet Kelirikkokorjauksia (alustava) Päällystystöitä (alustava) Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L4356 12

AKTIIVISTA LIIKENNEJÄRJESTELMÄTYÖTÄ Tavoitteena toimiva liikennejärjestelmä Tiehallinto osallistuu aktiivisesti liikennejärjestelmän suunnitteluun, jossa eri liikennemuodot sovitetaan yhdeksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on käyttäjälähtöinen ekotehokas liikennejärjestelmä. Pitkäjänteinen liikennejärjestelmätyö, joka kytkeytyy tiiviisti maankäytön suunnitteluun, on keskeinen keino pyrittäessä vaikuttamaan liikennetarpeiseen, eri liikennemuotojen väliseen jakaumaan, liikenteen toimivuuteen ja liikenneturvallisuuteen sekä tasa-arvoisiin liikkumismahdollisuuksiin. Olennaista on etsiä tienkäyttäjien ja yhteiskunnan kannalta pitkällä aikavälillä kestäviä ratkaisuja. Liikennejärjestelmän kehittämistä tarkastellaankin niin sanotun neliporrasajattelun mukaan. Se tarkoittaa ensisijaisesti vaikuttamista maankäyttöön, liikennetarpeeseen ja kulkumuotojen valintaan. Liikennejärjestelmätyötä- ja suunnittelua tehdään eri aluetasoilla. Liikennejärjestelmäsuunnittelu on vakiintunut etenkin kaupunkiseutujen ja maakuntien tasolla tehtäväksi, mutta myös valtakunnallisia liikennepoliittisia linjauksia tehdään. Merkittävä osa liikennejärjestelmän suunnittelusta ja päätöksenteosta tehdään kuitenkin yksittäisten kuntien sisällä. Ajankohtaisina hankkeina liikennejärjestelmäsuunnittelun osalta ollaan käynnistämässä maakunnallisten liikennejärjestelmäsuunnitelmien laatimista yhteistyössä maakunnan liittojen kanssa. Lisäksi laaditaan Oulun Seudun liikennejärjestelmän aiesopimusta seuraavalle nelivuotiskaudelle. Kuntien kanssa tehdään myös jatkuvasti yleiskaavoitukseen liittyvää liikennejärjestelmäsuunnittelua. Turvallista ja esteetöntä liikkumista Liikenneturvallisuustyö on osa Oulun tiepiirin liikennejärjestelmätyötä. Liikenneturvallisuustyö on viime vuosina painottunut yhteistyöhön erityisesti kuntien, poliisin ja Liikenneturvan kanssa. Viranomaisyhteistyöllä on pyritty pitämään kuntakohtaiset liikenneturvallisuussuunnitelmat ajan tasalla ja kehittämään kunnan liikenneturvallisuustyötä. Kuntakohtaista liikennekasvatus ja valistustoimintaa kehitetään seutuorganisaatioiden kautta tarjoamalla liikenneturvallisuusryhmille hyviä käytännön toimintamalleja. Keskeistä on myös liikenneverkon käytön tehostaminen liikenteen ohjauksen keinoin ja pienin toimenpitein ennen varsinaista investointivaihetta. Esimerkkinä toimenpiteistä ovat täristävät reuna- ja keskiviivat, heijastavat reunapaalut, nopeusrajoitukset, automaattinen nopeuden valvonta ja näkemäraivaukset. Taajamissa rakennetaan nopeusrajoitusta tukevia toimenpiteitä, kuten saarekkeita ja korotettuja suojateitä. Pääteiden automaattisen nopeuden valvonnan lisäämistä jatketaan yhteistyössä poliisin kanssa. Tekniikan kehittyminen antanee tulevaisuudessa mahdollisuuden siirtyä nopeusvalvonnassa myös matka-aikaseurantaan. Vilkkaimpia valtatiejaksoja, kuten valtatietä 4 välillä Oulu - Kemi, tulee kehittää keskikaiteellisina ohituskaistateinä tai muutoin on tingittävä tiejaksojen nykyisistä nopeustasoista. Maanteillä kuolleiden lukumäärien kehitys 1999-2008 Oulun tiepiiri suhteessa koko maahan Maanteillä loukkaantuneiden lukumäärien kehitys 1999-2008 Oulun tiepiiri suhteessa koko maahan www.tiehallinto.fi 13

Tiestön hoidon- ja ylläpidon puitteet sekä lähtökohdat Valtakunnallinen liikennepolitiikka, tienpidon tavoitteet ja määrärahakehykset luovat puitteet tiepiirin hoidon ja ylläpidon suunnittelulle. Suunnitteluun vaikuttaa toimintaympäristö ja siinä tapahtuvat muutokset. Suunnittelussa otetaan huomioon yhteiskunnallinen vastuu tieomaisuuden hoidosta ja liikenneturvallisuuden edistämisestä sekä ympäristönäkökohdat. Tiepiiri selvittää säännöllisesti tienkäyttäjien ja sidosryhmien näkemyksiä ja odotuksia tienpidosta. Tietoa sidosryhmien esittämistä tarpeista ja painotuksista saadaan myös käytännön vuorovaikutustilanteissa. Palvelutasotavoitteet Hoitoa ja ylläpitoa ohjataan valtakunnallisilla linjauksilla, joiden tavoitteena on myös yhtenäistää laatutasoa tieyhteysväleittäin. Tienkäyttäjien erityistarpeita, kuten koululaisten liikkuminen, joukkoliikenne, raskas liikenne ja teollisuuden raaka-ainekuljetukset sekä energiakuljetukset otetaan huomioon tarvittaessa täsmähoidolla. Tienkäyttäjien tarpeet Tiehallinto teettää valtakunnallisen tienkäyttäjätyytyväisyystutkimuksen vuosittain. Muuta kautta tulevaa asiakaspalautetta analysoidaan tiepiirissä. Talvihoito Tiestön talvihoitoa ohjataan talvihoidon toimintalinjoilla, jotka ovat osa tienpidon strategista suunnittelua. Toimintalinjoilla määritellään tiestön palvelutaso talviaikaan, mikä puolestaan ohjaa käytettäviä laatuvaatimuksia mm. tiestön lumisuuden, liukkauden ja tasaisuuden osalta. Koko maassa käytetään yhtenäistä palvelutasoa ja sitä kuvaavaa luokitusta. Valtakunnallisten tavoitteiden mukaisesti päätieverkolla pyritään mahdollisimman yhdenmukaiseen laatutasoon. 14

Muulla tieverkolla toteutetaan toimintalinjojen mukaista laatutasoa ottaen huomioon paikalliset olosuhteet. Talvihoitoon käytettävä rahoitus suunnittelukaudella on 15-16 milj. euroa vuodessa. Talvihoidon laatutaso paranee ohjelmakaudella jonkin verran. Se johtuu talvihoidon uudistettujen toimintalinjojen käyttöönotosta ja talvihoitoluokkien korotuksista, joita tehdään liikennemäärien kasvun myötä. Varsin merkittävä muutos on, että yöajan laatuvaatimukset nostetaan samalle tasolle kuin päivällä valta- ja kantateillä 1.10.2009 alkaen. Muilta osin muutokset tulevat voimaan kilpailutusten yhteydessä. Päällystettyjen teiden ylläpito Vuosittain päällysteohjelmaan käytettävissä oleva määräraha on noin 19 milj. euroa, josta peruskorjauksiin käytetään noin 7 milj. euroa. Tällä rahoituksella päällysteitä voidaan uusia alle 400 km vuodessa. Toimenpiteet kohdistuvat välttämättömään tien pinnan kunnon hallintaan. Raskaampia ja rakenteen kuntoa ylläpitäviä toimenpiteitä tehdään aikaisempaa vähemmän. Pääteiden tien pinnan kunto voidaan suunnittelukaudella pitää nykyisellä tasolla. Muu tiestö sen sijaan rappeutuu jonkin verran. Nykyisellä rahoitustasolla päällystettyjen teiden kunto ohjelmakauden loppupuolella kokonaisuudessaan heikkenee. Sorateiden hoito ja ylläpito Sorateiden hoidon ja ylläpidon toimintalinjoja uudistetaan niin, että teiden liikenteellinen merkitys saa aikaisempaa enemmän painoarvoa. Tiet jaetaan kolmeen soratieluokkaan aiemman kahden sijasta. Luokittelu tapahtuu liikennemäärän, tien verkollisen aseman, maankäytön ja asiakastarpeiden perusteella: vilkkaat soratiet, perussoratiet sekä vähäliikenteiset soratiet. Sorateiden päivittäisestä laadusta huolehditaan hoidon avulla. Laatu määritellään erikseen tasaisuuden, pinnan kiinteyden ja pölyävyyden osalta. Laatuvaatimukset tiukkenevat kahdessa ylimmässä luokassa, mutta käytännössä parempi laatu näkyy tasaisuuden paranemisena vilkkaimmilla teillä sekä pintakunnon paranemisena pidemmällä aikavälillä pääosalla tiestöä. Pölyämistä hillitään entistä enemmän tien varren maankäytön mukaan. Lähtökohtana sorateiden rakenteellisen kunnon hallinnalle on tien kulkukelpoisuuden ja painorajoitusten hallinta verkollisesti liittymä- ja yhteysväleittäin. Runkokelirikkokorjauksia tehdään noin 35 km vuodessa ja niihin käytetään 2-3 milj. euroa. Kelirikkokorjauksia suunnitellaan yhteistyössä metsäsektorin kanssa ottaen huomioon teollisuuden puuhuoltoon liittyvät erityistarpeet. Hoidon toimintalinjat otetaan käyttöön syksystä 2009 alkaen aina alueurakoiden uudelleenkilpailutusten yhteydessä. Siltojen hoito ja ylläpito Suunnittelukaudella siltojen ylläpidon rahoitus laskee ja on vuosittain noin 4,8-5,3 milj. euroa. Suunnittelukaudella toteutetaan edelleen huonokuntoisten siltojen peruskorjauksia, mutta panostetaan suhteellisesti aiempaa enemmän vauriokorjauksiin. Ylläpidon rahoituksella ei pystytä vastaamaan siltojen kantavuus- ja leveyspuutteiden poistoon eikä suurten siltojen peruskorjauksiin. Suunnittelukauden toimenpiteillä ja rahoituksella siltojen kunto Oulun tiepiirissä pysyy alkuvaiheessa suunnilleen entisellään mutta huononee suunnittelukauden loppuosalla. www.tiehallinto.fi 15

Talvihoidon laatu maanteillä 1.10.2009 alkaen Paljas ja pitävä, läpi talven suolattava Paljas, läpi talven suolattava, öisin mahdollisesti lievää liukkautta Osin lumipintainen, pakkaskelillä suolaamaton Taajamissa, hieman syvemmät urat sallittuja Lumipintainen, pistehiekoitettava, ongelmakelillä hiekoitetaan koko tie Sama kuin edellä, mutta hieman pidemmällä toimenpideajalla Pohjakarttaelementit Affecto Finland Oy. Karttakeskus L4356 Talvihoitoa tehostetaan Vilkkaimmilla teillä talvikeli ei juurikaan saa aiheuttaa merkittäviä lisäviiveitä liikenteelle Erittäin vilkkailla teillä liukkauden torjunnassa pyritään täydelliseen ennakointiin Yhtenäinen palvelutaso ympäri vuorokauden Alemmalla tieverkolla uraisuutta vähennetään ja liukkauden torjuntaan joustavuutta Tärkeiden kevyen liikenteen reittien huomioonottaminen 16

VALTATIEN 4 KEHITTÄMINEN OULU - KEMI VÄLILLÄ ON POHJOIS-SUOMEN KÄRKIHANKE Valtatie 4 on Pohjois-Suomen kannalta alueen keskeisin pohjois-eteläsuuntainen tieyhteys ja ainoa valtakunnan läpi johtava väylä. Valtatie 4 on myös osa Perämerenkaarta, joka yhdistää Suomen ja Ruotsin rannikko-seutujen asutuksen ja teollisuuden. Oulun ja Kemin lentoasemat, Perämeren satamat sekä yhteys Tornion rajanylityspaikalle lisäävät tien kansainvälistä merkittävyyttä. Hankkeen vaikutukset Elinkeinoelämän toimintaedellytykset sekä työ-, asiointi-, tavara- ja matkailuliikenteen olosuhteet paranevat. Valtatien liikenneturvallisuus paranee ja turvalliset ohitusmahdollisuudet lisääntyvät. Oulun kohdalla voidaan kehittää nopeaa seudullista joukkoliikennettä. Tavoitetilan ratkaisut moottoritie moottoriliikennetie keskikaide + ohituskaistat jatkuva ohituskaistatie Iin ohitustien varaus Kiireisimmät toimenpiteet Kemin kohta Moottoriliikennetien leventäminen moottoritieksi ja uuden kapean keskikaiteellisen moottoritieosuuden rakentaminen Kemin ja Simon Maksniemen välille. I Kello - Maksniemi 76,0 M (ind 150) Ohituskaistatie välille Pohjois-Ii - Maksniemi Kuivaniemen eritasoliittymä Liittymäjärjestelyjä Kevyen liikenteen järjestelyjä Moottoriliikennetie ohituskaistatieksi välillä Haukipudas - Räinänperä Moottoriliikennetie moottoritieksi välillä Kello - Haukipudas II Oulun kohta 37,0 M (ind 150) Nopean joukkoliikenteen toimintaedellytysten parantaminen Kaakkurin, Kontinkankaan, Laanilan ja Linnanmaan eritasoliittymien parantaminen ottaen huomioon joukkoliikenteen, maankäytön ja erikoiskuljetusten tarpeet Älykäs liikenne Oulu - Kemi yhteensä noin 113 M (ind 150) www.tiehallinto.fi 17

ALUEELLINEN VIITOITUS- SUUNNITTELU Oulun tiepiirillä on käytössään alueelliset viitoitussuunnitelmat Pohjois- Pohjanmaan ja Kainuun maakuntien alueilta. Suunnitelmia toteutetaan tieverkolle vuosittain viitoituksen toteutusurakoissa, hoidon alueurakoissa ja tienrakennushankkeiden yhteydessä. Toteutuksessa huomioidaan niin huonokuntoisen viitoituksen uusiminen kuin viitoitusjärjestelmän täydentäminen ohjeistuksen sekä maankäytön muutosten mukaisesti. Tiepiiri on laatinut yhdessä Pohjois-Pohjanmaan liiton sekä Kainuun maakunta -kuntayhtymän kanssa myös palvelukohteiden maakunnalliset opastussuunnitelmat. Niissä on tehty kartoitus maakunnan merkittävimmistä, valtakunnallisesti tunnetuista palveluista, aktiviteeteistä ja nähtävyyksistä sekä määritelty asiat, joissa on tarvetta soveltaa valtakunnallisia viitoitusperiaatteita. Suunnitelmat toimivat yksityiskohtaisemman seudullisen ja matkailukeskuskohtaisen jatkosuunnittelun lähtökohtana. Vuonna 2008 Oulun tiepiiri laati yhdessä kuntien kanssa Kalajoen Hiekkasärkkien, Rukan, Syötteen ja Vuokatin matkailukeskusiin palvelukohteiden alueelliset opastussuunnitelmat ja käynnisti Rokua - Oulujärvi -alueen suunnitelman. Suunnittelutyö jatkuu vuonna 2009 Paljakka - Ukkohallan alueellisen suunnitelman sekä Oulun seudun, Koillismaan ja Jokilaaksojen seudullisten suunnitelmien laatimisella. Vuonna 2010 laaditaan Kainuun seudullinen suunnitelma. Uusien opasteiden asentaminen käynnistyi vuoden 2008 lopulla. 18

Aluehallinto uudistuu 1.1.2010 Aluehallinnon uudistamisen eli ALKU-hankkeen tavoitteena on parantaa valtion aluehallinnon kansalais- ja asiakaslähtöisyyttä, tuloksellisuutta ja tehokkuutta. Uudistuksessa selkeytetään valtion aluehallinnon viranomaisten rooleja, tehtäviä, ohjausta ja aluejakoa. Lääninhallitukset, TE-keskukset, alueelliset ympäristökeskukset, ympäristölupavirastot, tiepiirit ja työsuojelupiirit lakkaavat ja niiden tehtävät kootaan vuoden 2010 alusta lähtien kahteen uuteen viranomaiseen, Aluehallintovirastoon (AVI) ja Elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskukseen (ELY). Tiepiirit ja lääninhallitusten liikenneosastot muodostavat liikenne- ja infrayksikön, joka tulee sijoittumaan ELY:een. Uudistus vahvistaa maakunnan liittojen rooleja aluekehitysviranomaisena. ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS (ELY) Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tukee alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla Pääasiassa nykyisten TE-keskusten, tiepiirien, alueellisten ympäristökeskusten ja lääninhallitusten tehtäviä Tukee alueellista kehittämistä hoitamalla valtionhallinnon toimeenpano- ja kehittämistehtäviä alueilla Edistää yrittäjyyttä, työmarkkinoiden toimintaa, osaamista ja kulttuuria, liikennejärjestelmän toimivuutta ja liikenteen turvallisuutta, hyvää ympäristöä sekä luonnon ja luonnonvarojen kestävää käyttöä alueilla sekä työvoiman maahanmuuttoa Toimii yhteistyössä maakunnan liitojen kanssa 15 virastoa, joista yhdeksässä on kaikki kolme vastuualuetta (Rovaniemi, Oulu, Seinäjoki, Jyväskylä, Tampere, Turku, Helsinki, Kuopio ja Kouvola), ja neljässä kaksi vastuualuetta (Kajaani, Joensuu, Mikkeli ja Lahti) ja kahdessa yksi vastuualue (Vaasa ja Pori) ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Päätoimipaikat ja toimipaikat Kaikki kolme vastuualuetta Kaksi vastuualuetta Yksi vastuualue Toimipaikka Vastuualueet Elinkeinot, työvoima, osaaminen ja kulttuuri Liikenne ja infrastruktuuri Ympäristö ja luonnonvarat ALUEHALLINTOVIRASTO (AVI) Aluehallintovirasto tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla lainsäädännön toimeenpano-, ohjaus- ja valvontatehtäviä Pääasiassa nykyisen lääninhallituksen, ympäristölupavirastojen, alueellisten ympäristökeskusten ja työsuojelupiirien tehtäviä Tukee alueellista yhdenvertaisuutta hoitamalla kootusti lupa-, valvonta- ja oikeusturvatehtäviä alueilla Edistää perusoikeuksien ja oikeusturvan toteutumista, peruspalvelujen saatavuutta, ympäristönsuojelua, ympäristön kestävää käyttöä, sisäistä turvallisuutta sekä terveellistä ja turvallista elin- ja työympäristöä alueilla. Toimii yhteistyössä kuntien ja valtion paikallishallinnon kanssa. Kuusi virastoa, joilla kuusi päätoimipaikkaa (Rovaniemi, Oulu, Mikkeli, Hämeenlinna, Turku ja Vaasa) ja kuusi toimipaikkaa (Helsinki, Tampere, Jyväskylä, Kouvola, Kuopio ja Joensuu). ALUEHALLINTAVIRASTOT Päätoimipaikat ja toimipaikat Päätoimipaikka Toimipaikka Vastuualueet Peruspalvelut, oikeusturva ja luvat Poliisi Pelastustoimi ja varautuminen Ympäristöluvat Työsuojelu www.tiehallinto.fi 19

Kuvat: kansi: Marjo Paavola ja Heino Heikkinen, muut: Tiehallinto Ulkoasu: Turbiiniryhmä Oy, paino: Kalevaprint Oy Ota meihin yhteyttä Tiehallinnon asiakaspalvelunumerot 0206 90 300 (suomenkielinen palvelu) 206 90 301 (ruotsinkielinen palvelu) Palvelu arkisin klo 9-16 Sähköpostiosoite asiakaspalvelu@tiehallinto.fi Tienkäyttäjän linja, 24 h puh. 0200 2100 pvm, ilmoitukset tien kunnosta ja liikenteen ongelmista Ajankohtaista tietoa tiestöstä ja Tiehallinnosta internetissä (www.tiehallinto.fi) tiesää- ja häiriötiedot toimintasuunnitelmat ohjeet lupien ja yksityistieavustusten hakemiseen hanke-esittelyt tiedotteet, uutiset ja kuulutukset palvelulupaus ja tienpidon toimintalinjat kilpailuttamisohjelmat Oulun tiepiiri Veteraanikatu 5 90101 Oulu Faksi 0204 11 6884 www.tiehallinto.fi etunimi.sukunimi@tiehallinto.fi Lisätietoja suunnitelmasta antavat Tiejohtaja Matti Räinä puh. 040 533 9847 Talouspäällikkö Tuomo Kanniainen puh. 0400 282 138 Liikennejärjestelmävastaava Risto Leppänen puh. 040 549 2735 Tienpidon suunnittelija Matti Keinänen puh. 040 562 1480