Koulun terveydenhoitaja nuoren ongelmien tunnistajana. Virpi Korhonen

Samankaltaiset tiedostot
Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Lastensuojelu Suomen Punaisen Ristin toiminnassa

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Sisällys. Osa 1 Mitä pahan olon taustalla voi olla? Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä. Anna-Liisa Lämsä

Varhaisen tuen toimintamalli. Hyväksytty

VANHEMPIEN JA LASTEN KANSSA TYÖSKENTELY PERHEVÄKIVALTATILANTEESSA

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

LAPSEN SURU. Pirkanmaan Hoitokoti Sh Merja Turunen

Yksinhän sen kohtaa,mut ilman tukee siit ei selvii - huostaanotettujen lasten vanhempien kokemuksia tuesta ja tuen tarpeista

Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin

NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN

Lapsuus ja nuoruus. jatkuu. sairastumisen. jälkeenkin! Perhepsykoterapeutti,esh Outi Abrahamsson

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

Lasten ja nuorten savuttomuuden tukeminen. Virpi Korhonen

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

SYNNYTYKSEN JÄLKEINEN MASENNUS Riitta Elomaa Kirsti Keskitalo

päihteidenkäyttöön Maritta Itäpuisto, tutkija Jyväskylän Seudun Päihdepalvelusäätiö

Lapsiperheiden sosiaalipalveluiden perhetyön ja tehostetun perhetyön sisältöä ja kehittämistä Riikka Mauno

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen

Opas monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja neuvottelun toteuttamiseen. esiopetuksessa

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

(Huom! Tämä dia taustatietona vanhempainillan vetäjälle. Tätä diaa ei näytetä vanhemmille.)

veta Nuori ja suojatut henkilötiedot

LUKIOLAINEN - HUOLEHDITHAN JAKSAMISESTASI JA MIELESI HYVINVOINNISTA

Varhainen puuttuminen kasvatus- ja perheneuvolan Maija Rauhala Projektityöntekijä, Leevi-hanke

Nuorten erofoorumi Sopukka

MITEN TOIMIA, KUN VANHEMMALLA ON VAIKEAA?

Perhesosiaalityö varhaisen tuen palveluissa

KIUSAAMISEN EHKÄISY- JA PUUTTUMISMALLI MERIUSVAN KOULUSSA

Väkivaltaan puuttuminen naisten parissa tehtävässä päihdetyössä

LAPSI NÄKYVÄKSI PERHETYÖSSÄ. Perhetyöntekijät Aune Paloranta Viitasaarelta ja Otto Myllynen Jyväskylästä

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE. Lapsen nimi ja henkilötunnus. Lähiosoite. Vanhempien nimet, ammatit ja puhelinnumero, josta tavoittaa päivisin

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

Suunnitteluistunto Koonti Heikki Karjalaisen ja Mika Niemelän esityksistä

Päihteet puheeksi yhteistyöllä työkykyä tukemaan

Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa

Koulukiusaamiseen liittyvät käytännöt ja toimintamallit

Kiusattu ei saa apua. Mannerheimin Lastensuojeluliiton kiusaamiskysely Kiusattu ei saa apua

Haastattelun suorittaja (1.kerta) Päivä Haastattelun suorittaja (2.kerta) Päivä

TAIKURI VERTAISRYHMÄT

TERVETULOA VOIMANPESÄÄN. Miian tarina

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Mielen supervoimat foorumi verkkoperuskoulua käyville klo 11-15, Kuopio RAPORTTI. Hanna-Leena Niemelä ja Christine Välivaara Pesäpuu ry

Varhainen tukihyvinvoinnin. lapselle

Juttutuokio Toimintatapa opettajan ja lapsen välisen vuorovaikutuksen tueksi

Sosiaali- ja terveyspalvelut nuorten syrjäytymisen ehkäisyn tukena. Elina Palola, STM

TtM Heidi Reunanen ja Professori Eija Paavilainen Tampereen yliopisto

Arjen ankkurit selviytymisen mittarit. Selviytyjät ryhmä, Pesäpuu ry

MILLAINEN VÄKI TÄÄLLÄ TÄNÄÄN PAIKALLA?

SUKUPUOLIRISTIRIITAA KOKEVIEN LASTEN TARPEET JA HUOLET LAPSIASIAVALTUUTETUN PYÖREÄ PÖYTÄ, SÄÄTYTALO

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

HUOLIPOLKU/ LAPSET PUHEEKSI- MENETELMÄ OPETUSPALVELUT- PERHEPALVELUT

Investointi sijaisvanhempaanparas

KYSELYLOMAKE VANHEMMILLE

Laaja terveystarkastus Ohjeistus äitiys- ja lastenneuvolatoimintaan sekä kouluterveydenhuoltoon 2012, THL.

Mieletön mahdollisuus. Lasten ja nuorten omaistyön kehittämisprojekti

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Hyvää mieltä perheen arkeen

YHTEISTYÖTÄ LASTEN JA NUORTEN PARHAAKSI. Tervetuloa mukaan vanhempaintoimintaan! Suomen Vanhempainliitto 1

Työllistymisen mahdollisuudet seminaari / Päivi Kohta

Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi

Kysy, kuuntele, kannusta puhetta päihteidenkäytöstä. Antti Hytti, aikuistyön päällikkö EHYT ry

Laajat terveystarkastukset kouluterveydenhuollossa. Marke Hietanen-Peltola, ylilääkäri Lahti

Lastensuojelusta. Koulutusilta Yli Hyvä Juttu Nurmon VPK-talo Janne Pajaniemi

VARHAINEN PUUTTUMINEN

Haasteellisten käyttäytymistilanteiden ehkäisy Irmeli Kauppi, sh, TunteVa-kouluttaja

TUEXI lasten, nuorten ja perheiden tukena

Nostoja VAIKUTA lasten ja perheiden palveluihin kyselyn tuloksista LAPE Pirkanmaa

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

NÄKYMÄTTÖMÄT NINNIT NUORTEN KUULUMISIA (KIUSAAMIS-) KENTÄLTÄ

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

TOIMIVA LAPSI & PERHE KOULUTUS LAPSET PUHEEKSI, VERKOSTOT SUOJAKSI

"Koko kylä kasvattaa" -pelisäännöt Page 1 of 5

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Suutarinkylän koulun päihdetoimintamalli

Miten nuoret oireilevat? Tiia Huhto

MIELENTERVEYDEN HÄIRIÖT TERVE! S

Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja

Laaja 4-vuotistarkastus - Vanhempien kokemuksia laajasta 4- vuotistarkastuksesta. Tekijät: Lehto Marjo ja Lehto Sari

tutkimusprofessori, yksikön päällikkö, THL, Mielenterveysyksikkö Nuorten mielenterveys / Jaana Suvisaari

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Perusopetuksen laatu Turussa Oppilaan arki Koulun taso kevät 2015 Sivistystoimiala

Lapsi tarvitsee ympärilleen luotettavia, sanansa pitäviä ja vastuunsa kantavia aikuisia. Silloin lapsi saa olla lapsi. Tämä vahvistaa lapsen uskoa

Hyvää mieltä perheen arkeen

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Alkukartoitus Opiskeluvalmiudet

HÄMEEN AMMATTIKORKEAKOLUN OPINNÄYTETYÖ. Huolen puheeksiotto. Opas. Henriikka Ketola Syksy 2016

Vastaamisen jälkeen lomakkeet suljetaan luokassa kirjekuoreen, joka lähetetään Terveyden ja hyvinvoinnin

Kristiina Manninen Sost.tt (YTM), perheterapeutti (ET), työnohjaaja (Story)

Transkriptio:

Koulun terveydenhoitaja nuoren ongelmien tunnistajana Virpi Korhonen 2.10.2008

Ongelma? Aikuisen näkökulmasta nuorella on ongelma Nuorella ei ole omasta mielestään ongelmaa onko ongelmaa vai ei siitä ei kannata tehdä ongelmaa Aikuisen pulmat nuoren ongelmien taustalla?

eikö kukaan ihmetellyt Jenni oli kolmetoistavuotias ja kävi yläastetta. Hän jäi koulusta pois kun äiti jätti Ainon hoitamatta. Hän otti vauvan mukaansa kahvilaan, jossa oli välillä töissä ja osti rahoilla vauvanruokaa. Öisin hän nousi lämmittämään vauvalle maitoa. Jenni oli loputtoman väsynyt, eikä kukaan aikuinen ihmetellyt mitään Jennin tarinasta, HS 22.7.2007

viivyttely takerruin koulun kiinteisiin huoneisiin ja rutiineihin. En halunnut mennä kotiin silloin kun äiti ja isä olivat humalassa. Toivoin ihmettä. Toivoin että maikka tekisi jotakin. Pakkasin kiirettä pitämättä kirjat laukkuun. Susanna Alakoski, romaanista Sikalat, 2007

virpi\dsc00659.jpg

koulu on jokapäiväistä arkea päivittäinen kohtaaminen, ikkuna nuoren elämään monta näkökulmaa- kaverit, opettajat,vanhemmat jokainen nuori tavataan omalla henkilökohtaisella vastaanottoajalla vähintään kerran vuodessa vanhemmat mukana vähintään ensimmäisellä luokalla, ohjelman mukaan luokilla 1,5 ja 7. opettaja tapaa vanhempia vuosittain

varhainen puuttuminen puuttumista silloin, kun on vielä runsaasti vaihtoehtoja ja tukemisen mahdollisuuksia Huolen vyöhykkeet ei huolta, tuki ja oma ammattitaito riittävät harmaa vyöhyke: vaikein, epämääräinen, tunne omien keinojen riittämättömyydestä suuri huoli- kiireellinen puuttuminen

virpi\dsc00662.jpg

riskitekijät suojaavat tekijät ongelma syntyy, kun kuormitus ylittää selviytymiskyvyn ongelmilla on taipumusta kasaantua millainen kouluyhteisö voisi edistää selviytymistä

riskitekijöiden tunnistaminen Huomattavan suurella osalla päihdeongelmaisista nuorista on taustalla käytöshäiriö tai mielialahäiriö Kaltoinkohtelu, puuttuvat rajat etäiset suhteet vanhempiin oppimisvaikeudet selviytymiskeinot kaveripiiri

kaltoinkohtelu ja päihdeongelma perheessä ongelmat vertaissuhteissa: aggressiivinen käyttäytyminen, vetäytyminen kaltoinkohdellut lapset ovat usein ryhmässä kiusaajia, uhreja tai molempia. perheiden sosiaalinen eristäytyminen: kavereita ei voi pyytää kotiin erilaisia rooleja perheessä: hyperaikuinen, syntipukki, kadotettu lapsi tai maskotti

Miten ongelma näkyy oppimiskyky muisti nukkuminen, syöminen keholliset tuntemukset arjessa selviytyminen myöhästely, poissaolo koulusta tapaturmat vertaissuhteet

moni nuori joutuu väkivallan kohteeksi nuoren oireilun taustalla voi olla vaikea kokemus tunnista traumaperäisen stressin oireet kysy turvallisessa ilmapiirissä mitä on tapahtunut väkivallan toistumisen uhka koulukiusaaminen, kiristäminen

virpi\dsc00712.jpg

varoitusmerkkejä traumaperäisestä stressistä Toistuvat tapahtumaan liittyvät ajatukset ja painajaiset Nukkumis- ja syömisvaikeudet Ahdistuksen ja pelon kokeminen erityisesti tilanteissa, jotka muistuttavat traumasta Säpsähtelevyys, valppaus, veitsenterällä olemisen tunne Masennuksen tunne, surullisuus ja energisyyden väheneminen Muistivaikeudet, joihin liittyy vaikeus muistaa trauman yksityiskohtia

varoitusmerkkejä traumaperäisestä stressistä Hajanaisuuden tunne ja vaikeus keskittyä työhön tai päivittäisiin tehtäviin. Vaikeus tehdä päätöksiä. Ärtyisyys, suuttuu helposti tai on vastusteleva. Emotionaalisesti puutunut, tunnoton, vetäytyvä, ei ole suhteessa muihin Itkuisuus, toivottomuuden ja avuttomuuden tunne Äärimmäisen suojeleva, pelokas suhteessa läheisiin Ei kykene kohtaamaan joitakin trauman osia, toimintojen, paikkojen tai ihmisten välttely, jotka muistuttavat tapahtuneesta.

tukea vai tuomita nuori on avun tarpeessa, mutta on samalla tullut rikkoneeksi sääntöjä hoitaja ei rankaise tai puhuttele vaan kuuntelee luottamuksellisuuden korostaminen, kuitenkin tuodaan esille yhteistyön välttämättömyys mikäli huoli kasvaa suureksi ei ole niin kiire etteikö ehtisi miettiä koulussa usein painetta pikaiseen ratkaisuun

Alkoholin merkitys mä voin rehellisesti sanoa että se oli ehdottomasti mun lyhyen elämäni ihanimpii iltoja. Me juotiin itsemme hiprakkaan, hölötettiin, haistateltiin ja ennen kaikkee pidettin hauskaa Kun normaalisti on niin hiton ujo niin parista siideristä olo muuttuu kummasti rohkeemmaks

Se ongelma voi olla Koko viikon aina odotti perjantaita mut ei se perjantai sit mikään taivas ollutkaan.se oli just sitä armotonta sekoiluu, iski jätkiä ja mokas ittensä kaikkien edessä julkisesti aina maanantaina koulussa piti hävetä silmät päästään. mä nään sitä toista osapuolta aika usein ja teksi mieli lyösä sitä. Se käytti mua hyväks ku mä olin niin huonossa kunnossa

nuoren kanssa keskusteleminen varhaisessa vaiheessa puhutaan siitä, mitä nuori tuo esille vältä leimaamista ja vahvaa ennakkokäsitystä päihteiden käytön hyödyt ja haitat käytettävissä olevat vaihtoehdot, joista valitaan

hyödylliset apuvälineet kyselylomakkeet toimivat apuna käytössä kaupungin terveyskyselylomakkeet, RBDI seula, ADSUME ja mahdollisesti tulossa käyttöön SDQ-FIN nuoret puhuvat toisilleen ja viestivät muilla tavoilla esimerkiksi kirjoittamalla ja piirtämällä

huolesta puheeksi huoli tuntuu auttajassa, työntekijän koulutuksen, työ- ja elämänkokemuksen tuottama intuitiivinen kuva tilanteesta suhteessa voimavaroihin ja toimintamahdollisuuksiin ei tarvitse olla varmasti oikeassa ja tietää mikä ongelma on, jotta sen voisi ottaa puheeksi

verkoston kokoaminen riittävän varhain vanhemmat, lastensuojelu, koulun toinen aikuinen, koulun oppilashuoltoryhmä

järki, tunteet sekä velvollisuudet mitä havaitsen, mitä tunnen, mikä on velvollisuuteni puheeksioton tavoitteena yhteistyön jatkuminen vuosia jatkuneet ongelmat eivät yleensä ratkea yhdellä keskustelulla suunnittele puheeksiotto etukäteen, mieti aika, paikka ja sisältö sekä muut toimijat

virpi\dsc00658.jpg

ennakointi mistä olen huolissani mitä tapahtuu jos en ota huolta puheeksi mille vyöhykkeelle huoli sijoittuu missä asioissa olen tuki tai uhka mitä voimavaroja on? mitä kukin voisi tehdä tilanteen korjaamiseksi mieti mitä sanot ja miten siihen reagoidaan

salailu ja arvailu oma asenne välittyy tahtomattakin ilmein ja elein se, mitä jätetään sanomatta, yritetään arvata mieti etukäteen ja puhu asiasta suoraan, tukea ja yhteistyötä tarjoten käytä konkreettisia esimerkkejä, vältä yleisellä tasolla liihottelua suru, suuttumus tai torjuntataipumus on luonnollista sekä työntekijällä että asiakkaalla tilanteen turvallisuuden varmistaminen, tarvittaessa työpari, tukihenkilö myös asiakkaalle

lastensuojeluilmoitus ilmoitus tarkoittaa lastensuojelutyöntekijän velvollisuutta tutkia tilanne ja käynnistää tukitoimet ilmoita alusta alkaen vanhemmille ja lapselle tai nuorelle, että huolesi on niin suuri, että otat yhteyttä sosiaalitoimeen luontevaa ja avointa yhteistyötä ei voi syntyä jos asioita salaillaan. ilmoituksen tekeminen on tukimuoto ja yhteistyötä

tuumaustauko dialogi: ei varmaa lopullista näkemystä jota keskustelun osapuolet puolustavat, vaan pyrkimys avata yhdessä ajattelemisen prosessi kiinnostus nähdä toinen ihmisenä, jolla on omia näkemyksiä ja pyrkimyksiä - auta nuoren äänen kuulumista painopiste kuulemisessa, ei puhumisessa eleet, ilmeet ja tunteet tärkeitä: nuoren tunteiden tutkiminen omien tunteiden avulla

jaksaminen nuori hakee apua, jos auttaja jaksaa ottaa hänet vastaan resurssien riittävyys ja matala kynnys tärkeää verkostotyö parantaa jaksamista työnohjaus

nuoruus on tärkeä kehitysvaihe terveydenhoitajan rooli kouluyhteisössä kasvun ja kehityksen asiantuntijana millaisia tukimahdollisuuksia tarjotaan millainen kasvuympäristö koulu on arvokeskustelu : sisäinen vai ulkoinen menestys

k virpi\dsc00663.jpg k