Tornator II kortteli 27052 tontti 1 13.2.2017 Liittyy asemakaavan muutokseen A-2673 Hennala, Rykmentinkatu 36-40, (Tornator II) Lahti.fi
Rakentamistapaohje A-2673 1 (8) Lähtökohdat Tämä rakentamistapaohje liittyy Tornator II asemakaavanmuutokseen A-2673 ja koskee korttelin 27052 tonttia 1. Rakentamistapaohjeeseen on koottu tiedot alueen kulttuuriympäristöllisistä lähtökohdista ja esitetty ohjeita tontin piha-alueiden jatkosuunnittelulle. Ohjeen laatimisessa on hyödynnetty vuonna 2005 laadittua kasvillisuusselvitystä. Alueella on tehty maastokäynti helmikuussa 2017. Asemakaavan muutos Asemakaavan muutoksessa alue on merkitty asuin-, liike- ja toimistorakennusten korttelialueeksi, jolla kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Pihapiirin puistomainen luonne tulee säilyttää. Alueen vihreyttämisessä tulee suosia alkuperäistä kasvilajistoa ja vettäläpäiseviä pintamateriaaleja (AL-1). Alueen nykyinen päärakennus on merkitty suojeltavaksi (sr-1). Tontille on osoitettu nykyisten rakennusten lisäksi rakennusalat talousrakennuksille. Talousrakennuksien paikat sijoittuvat alueella aiemmin sijoittuneiden rakennuksien kohdille. Tontti tulee aidata rata-aluetta vasten kevytilmeisellä metalliverkkoaidalla. Koko tonttia koskee suojelumääräys sp-1: Suojeltava ympäristö. Alueella olevien rakennusten, rakenteiden ja puistomaisten ulkoalueiden kulttuurihistorialliset ja kaupunkikuvan kannalta arvokkaat ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella on arvokasta, vanhaa, säilytettävää puustoa. Alueen vihreyttämisessä tulee suosia alkuperäistä kasvilajistoa ja vettä läpäiseviä pintamateriaaleja. Tontille on laadittava rakentamistapaohjeen mukainen istutus- ja hoitosuunnitelma, jota noudatetaan rakennuslupia ja muita toimenpiteitä toteutettaessa. Kaupunginmuseolle on varattava muutos- ja korjaustöissä tilaisuus lausunnon antamiseen. Ote Tornator II alueen asemakaavaehdotuksesta (2017).
Rakentamistapaohje A-2673 2 (8) Maisemaselvitys ja kasvillisuusselvitys Alueelle on laadittu maisemaselvitys vuonna 2004 ja kasvillisuusselvitys vuonna 2005. Kasvillisuusselvityksen mukaan päärakennuksen edustalla ympyränmuotoisessa pihapuistikossa kasvaa keväällä pikkukäenrieskaa, kaunokaista, kevätesikkoa ja kevätleinikkiä. Kesällä siellä kukkivat esim. orvokit, päivänkakkarat ja vuohenkellot. Rakennuksen kukkapenkkiä kaunistavat mm. kotkansiipi ja tummanpunakukkainen angervo. Kellarin kupeella on runsas kasvillisuus. Siellä kasvaa keväällä mm. tulppaaneja, narsisseja ja loppukesästä vuohenkelloja. Piha-alueen vanha puusto on kasvillisuusselvityksessä arvotettu erityisen arvokkaaksi. Lehmuksia on vuonna 2005 ollut 12 kpl ja niiden on todettu olevan vehreitä ja lehteviä. Alueella olevat verivaahterat on todettu hyväkuntoisiksi, vaikka niiden rungoilla on jo silloin kasvanut kääpiä. Rakennuksen vierustalla on kasvanut vanhoja rauduskoivuja. Kasvillisuusselvityksen mukaan pääsisäänkäynnin lähellä kasvavat pähkinäpensaat, tuomipihlaja ja kaksi punalehtiruusupensasta. Talon portinpuoleista päätyä suojaavat kiiltotuhkapensasrivistö, pihasyreeni ja pihlaja-angervopensaat. Norjanangervoja ja rusokuusamia löytyy rakennuksen liepeeltä, sen koillispuolelta. Saunarakennuksen suojassa kasvaa musta- ja punaherukkapensaita sekä punakukkaisia ruusuja. Siperianhernepensas ja varsinkin pihlaja-angervo viihtyvät verkkoaidan vieressä. Hyötypuutarhan puolella, rakennuksen takana kasvaa kasvillisuusselvityksen mukaan kirsikkapuu ja kuusi omenapuuta. Verkkoaidan vieressä sijaitsee raparperiryhmä. Selvityksessä todetaan, että puutarhaa on täydennetty uusilla puuistutuksilla. Rykmentinkadun puoleisella laidalla sekä koilliskulmassa on kasvamassa kaksi nuorta tammea ja kolme punasaarnea. Neljä siperianpihdan tainta on istutettu radanpuoleiselle laidalle verkkoaidan viereen. Jo hieman kookkaampia puita ovat kolme kotipihlajaa ja kolme serbiankuusta. Puiden välissä kukoistaa vielä lännenkanukka. Alueen kasvillisuusinventointikartta (2005).
Rakentamistapaohje A-2673 3 (8) Luettelo alueella kesällä 2005 havaituista kasvilajeista Kenttäkerroksen putkilokasvit: Kevätesikko (Primula veris) Narsissi (Narcissus sp.) Tulppaanit (Tulipa sp.) Kaunokainen (Bellis perennis) Valkovuokko (Anemone nemorosa) Metsärvokki (Viola riviniana) Aitovirna (Vicia sepium) Kevätleinikki (Ranunculus auricomus sp.) Puna-ailakki (Silene dioica) Peltolemmikki (Myosotis arvensis) Raparperi (Rheum sp.) Kotkansiipi (Matteuccia struthiopteris) - kukkapenkissä, josta levinnyt ympäristöönkin Jaloangervo (Astible sp.) Töyhtöangervo (Aruncus dioicus) - rakennuksen seinustalla Marjapensaat: Punaherukka (Ribes rubrum) Mustaherukka (Ribes nigrum) Vadelma (Rubus ideaus) Koristepensaat: Punalehtiruusu (Rosa glauca) Pihasyreeni (Syringa vulgaris) Kiiltotuhkapensas (Cotoneaster lucidus) Terttuselja (Sambucus racemosa) Norjanangervo (Spirea Grefsheim ) Lännenkanukka (Cornus alba sibirica ) Siperianhernepensas (Caragana arborescens) Tuomipihlaja (Amelanchier spicata) Rusokuusama (Lonicera tatarica) Kuusamat (Lonicera sp.) Muut pensaat: Pähkinäpensas (Corylus avellana) 2 kpl Pajut (Salix sp.) Puut: Metsäkuusi (Picea abies) - 2 kpl asunnon edustalla Valkokuusi (Picea glauca) - 2 kpl, nuoria asunnon edustalla Siperianpihta (Abies sibirica) - 4 kpl, korkeus noin 0,5-1,5 m hyötypuutarhassa Serbiankuusi (Picea omorika) - 3 kpl hyötypuutarhassa Sembramänty (Pinus cembra) - 1 kpl, ympärysmitta 158 cm asunnon edustalla Koivut (Betula sp.) Rauduskoivuja (Betula pendula) - 5 kpl asunnon läheisyydessä Hieskoivuja (Betula pubescens) - radanpuoleisella sivulla Metsälehmus (Tilia cordata) - 5 kpl asunnon edustalla Puistolehmus (Tilia vulgaris) - 7 kpl asunnon edustalla Vuorijalava (Ulmus glabra) - 1 kpl parkkipaikan lähellä, 4 kpl verkkoaidan ja saunarakennuksen välimaastossa ja noin 10 kpl hyötypuutarhan radanpuoleisella sivulla Raita (Salix caprea) - joukossa nelirunkoinen 1 kpl Tuomi (Prunus padus) - 1 kpl hyötypuutrhan takaosassa Metsävaahtera (Acer platanoides) - useita eri puolilla aluetta Verivaahtera (Acer platanoides) - värimuunnos, 2 kpl asunnon edustalla Suomenpihlaja (Sorbus hybrida) - 1 kpl asunnon edustalla Luumupuu (Prunus domestica) - 1 kpl asunnon edustalla Omenapuu (Malus) - 1 kpl asunnon edustalla ja 6 kpl hyötypuutarhassa Hapankirsikka (Prunus cerasus) - 1 kpl hyötypuutarhassa Tammi (Quercus robur) - 2 kpl, nuoria, hyötypuutarhassa Punasaarni (Fraxinus pensylvanica) - 3 kpl, nuoria, hyötypuutarhassa Kotipihlaja (Sorbus aucuparia) - 3 kpl hyötypuutarhassa
Rakentamistapaohje A-2673 4 (8) Alueen historia Alue liittyy Tornatorin tehdasalueeseen. Kyseessä on vanha tehtaanjohtajan huvila pihapiireineen, joka sijaitsi tehdasalueen pohjoisosassa. Tornatorin tehdasalueen rakennuskannasta on tehty selvityksiä, joista viimeisimpänä rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2004 (Latva Jorma). Alueen puutarhakulttuurista on kerrottu kirjassa Ihanuuden tähden (Niskanen Riitta 2015). Tornatorin tehdasalue perustettiin 1887, jolloin myös tehtaanjohtajan huvila rakennettiin. Pihapiirissä sijaitsi varsinaisen huvilarakennuksen lisäksi pieni asuinrakennus sekä pesu- ja leipomotupa / sauna. Rakennusten etupihan puolella sijaitsi maisemapuutarha, jossa oli mutkittelevia polkuja, joiden varsille oli sijoitettu levähdyspaikkoja. Maisemapuutarhan alkuperäistä muotokieltä voidaan hahmottaa vuodelta 1902 olevasta Tornatorin tehdasaluetta käsittävästä kartasta. Vuodelta 1925 peräisin olevassa kartassa näkyy myös rakennusten takana sijaitseva hyötypuutarhan alue. Ote vuoden 1902 kartasta (Lehonkoski Pekka 1987). Ote vuoden 1925 kartasta (Kansallisarkisto).
Rakentamistapaohje A-2673 5 (8) Tornatorin alueella on ollut palveluksessa puutarhuri, joka huolehti tehdasalueen viherympäristöstä. Niskasen mukaan alueella on myös viljelyt kukkia, joita tehtaan työntekijät saivat ostaa itselleen. Vanhoista kartoista ei käy selville minkälaisia istutuksia alueella on ollut. Vanhassa ilmakuvassa vuodelta 1946 voi nähdä vanhimmat puuryhmät ja erottaa säilyneen polkuverkoston, vaikka huvilan pihapiiri onkin hieman pienentynyt alkuperäisestä viereisten tehdasrakennusten laajentuessa. Ilmakuvasta on nähtävissä päärakennuksen edustalla sijaitsevan pyöreähkön nurmialueen reunoilla sijaitsevat lehmusistutukset. Lisäksi rakennuksen takana, hyötypuutarhaa vasten on ollut puurivi. Nykyisin alueella on muutamia vanhoja koivuja, jotka saattavat olla peräisin tästä. Suurin osa kasvillisuudesta on ollut melko matalaa ja alue on varsin avoimen oloinen, mikä osaltaan johtuu kuvaushetken lehdettömästä vuodenajasta. Maakellarin ympärillä on ollut tiheämpää puustoa. Hyötypuutarhan puolella ei näy nykyisiä omenapuita. Vuoden 1986 ilmakuvassa alueen ilme on jo huomattavasti puustoisempi. Tässä kuvassa näkyy myös hedelmäpuuryhmä, josta nykyisin on vielä muutamia omenapuita. Vuoden 1946 ilmakuva. Vuoden 1986 ilmakuva.
Rakentamistapaohje A-2673 6 (8) Päärakennuksen edustan istutuksia kesällä 2005 (Kuvat Stora Enson kasvillisuusselvitys). Nykytilanne Piha-alue jakautuu luonteeltaan kahteen eri osa-alueeseen. Etupihan puolella on nähtävissä jäänteet alkuperäisestä maisemapuutarhasta. Takapihan entinen hyötypuutarhan alue on nykyisellään avointa niittymäistä maisematilaa jota rajaavat puu- ja pensasryhmät tontin laidoilla. Piha-alue on aidattu kauttaaltaan verkkoaidalla. Tontin länsiosassa osa piha-alueesta jää aidan ulkopuolelle. Etupihan puusto on vanhaa ja monilta osin huonokuntoista. Myös etupihan nurmiympyrän vanhat lehmukset alkavat olla huonossa kunnossa. Ilmeisesti alueen maanpintaa on joissain vaiheessa nostettu ja puut ovat kärsineet tästä. Hyötypuutarhan omenapuita kesällä 2005. (Kuva Stora Enson kasvillisuusselvitys).
Rakentamistapaohje A-2673 7 (8) Rakentamistapaohje Alueelle tulee laatia pihasuunnitelma, joka sisältää hoitosuunnitelman alueen nykyiselle ja istutettavalle kasvillisuudelle. Pihasuunnitelmassa tulee palauttaa alueen historiallinen ulkoasu. Rakennuksen etupihan muotokielen tavoitteena on palauttaa pihan 1900-luvun alun maisemapuutarhatyyppinen sommitelma. Rakennuksen pohjoispuolella on hyötypuutarha, jonka ilme on suoraviivaisempi ja tarkoitukseensa käytännöllisempi. Kaupunginmuseolle on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen piha-alueen muutosja uudistustöissä. Materiaalit ja varusteet Pihan pintamateriaaleissa tulee suosia läpäiseviä pinnoitteita. Alueella kulkevat polut toteutetaan sorapintaisina. Alueella ei saa tehdä täyttöjä, jotka vaarantavat puuston kasvuedellytykset. Pihasuunnitelman teon yhteydessä mahdolliset maastonmuotoilut sovitetaan maastoon ilman voimakkaita luiskauksia. Alue tulee aidata rautatien suuntaan kevytilmeisellä metalliverkkoaidalla. Rykmentinkadun suuntaan alue tulee rajata istutuksin. Asemakaavan muutoksessa on merkitty rykmentinkadun varteen säilytettävä / istutettava puurivi. Puurivi voi olla monilajinen. Nykyistä osin villiintynyttä puuvyöhykettä tulee harventaa. Pihakalusteiden (penkit, roska-astiat, valaisimet) tulee sopia muotokieleltään maisemapuutarhan henkeen. Kalustemateriaaleissa käytetään puuta tai metallia. Etupihan polkujen varsilla on sijainnut levähdyspaikkoja, joihin voidaan sijoittaa penkkejä. Levähdyspaikat reunustetaan pensasistutuksin. Kasvillisuus Kasvillisuuden osalta suositellaan käyttämään ensisijaisesti alueella kasvillisuusselvityksessä löydettyjä kasvilajeja. Uudistettaessa etupihan nurmiympyrää kiertäviä lehmuksia, tulee poistettavan puun tilalle istuttaa uusi puistolehmus (Tilia Vulgaris). Muutoin etupihalla suositellaan käytettäväksi jaloa lehtipuustoa ja yksittäisiä havupuita. Rakennuksen taakse hyötypuutarhaa vasten voidaan istuttaa uusi koivurivi. Käytettäviksi pensaslajeiksi suositellaan esimerkiksi rusokuusamaa (Lonicera tatarica), pihasyreeniä (Syringa vulgaris), punalehtiruusua (Rosa glauca), pähkinäpensasta (Corylus avellana) ja siperianhernepensasta (Caragana arborescens). Hyötypuutarhan puolella myös mustaherukkaa (Ribes nigrum), punaherukkaa (Ribes rubrum) ja vadelmaa (Rubus ideaus). Maisemapuutarhan polkujen keskelle jäävillä nurmialueilla pyritään rajaamaan kukkaryhmät liittymään puu- tai pensasryhmiin niin, että alueella on myös avointa hoidettua nurmea. Kukkakasveina voidaan käyttää esimerkiksi. kevätesikkoa (Primula veris), narsisseja (Narcissus sp.), tulppaaneita (Tulipa sp.), kaunokaisia (Bellis perennalis), vuohenkelloa (Campanula rapunculoides), päivänkakkaraa (Leucanthemum vulgare) ja jaloangervoja (Astilbe sp.). Myös muita 1800 1900 -luvun vaihteen aikakaudelle tyypillisiä perinnekasvilajeja voidaan käyttää. Narsissi- ja tulppaanilajikkeet on myös valikoitava aikakauteen sopiviksi. Hyötypuutarhan puolelle voidaan istuttaa esimerkiksi omenapuita, kirsikkapuita, luumupuita ja marjapensaita. Muilta osin alue on pidettävä avoimena.
Rakentamistapaohje A-2673 8 (8) Ideakuva uudistettavasta piha-alueesta. Lahdessa 13.2.2017 Maria Silvast maisema-arkkitehti