AO II 8 AO. 3/4 k II. 3/4 k II e=0,30. Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

Samankaltaiset tiedostot
430 Lintulan lisätontit. Tämä rakennustapaohje liittyy Lintulan lisätonttien asemakaavamuutokseen nro 430 ja päivättyyn kaavakarttaan.

Lintulan asemakaava Valkeakoski. Rakennustapaohjeet Asuntomessualue

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELEISSA 10 JA 18

Palomääräykset Rakentamisessa noudatetaan Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa E1 Rakennusten paloturvallisuus, määräykset ja ohjeet ( ).

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 4

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

Lounais-Empon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit , 7301 tontit 2-4, 7302 ja 7304

OLMALANPELLON RAKENNUSTAPAOHJEET

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

II, TIKKASENHARJU RAKENNUSTAPAOHJE KORTTELIT

Palojoen varsi Asemakaava ja rakennustapaohjeet. Tontti-info Hyvinkään kaupunki, kaavoitus Anitta Ojanen

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 4

TUHMALANNIEMEN ASEMAKAAVA

Nunnan radanvarren asemakaavan rakentamistapaohjeet (korttelit ja kortteli 21060), yleiset määräykset

RAKENTAMISTAPAOHJEET

SILIKALLIO RAKENTAMISTAPAOHJEET

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

NUMMELAN HAAKKOINMAAN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVAN MUUTOS KAAVA 110 (HIIDENRANNAN KOULUKORTTELI)

Korttelit 001 ja 005 rakennustapaselosteet

RAKENNUSTAPAOHJEET / HÄRKÖKIVI

Palojoen varsi. Asemakaava ja rakennustapaohjeet Kaavoitus /Tanner

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

ROVANIEMI RAKENTAMISTAPAOHJEET PÖYKKÖLÄN ALUEEN LAAJENNUS II 11. KAUPUNGINOSAN KORTTELIT

RUOKOLAHTI, HUUHKAN ALUEET I JA II

RAUMAN KAUPUNKI KAAVOITUS

AO-tonttien rakentamistapaohje ( , täydennetty ) Immulan uusi asuinalue, Lohja

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 1

KORTTELI 66. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

ILOLA / T A I K A P U I S T O 3 Rakentamisohjeet kaupungin omistamille ao-tonteille Taikurintiellä ja Loitsukujalla kortteleissa

RAKENNUSTAPAOHJEET. Muutoksen kuvaus:

Rakennustapaohjeet. Päivitys NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialue.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

BOSTONIN ALUE. RAKENTAMISOHJEET korttelit , 5508 ja yleiset alueet

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

TARVASMÄKI YLEISSUUNNITTELUOHJEET

Poikluomantien varren asemakaavojen muutos A3283

ASEMAKAAVA NO 7546 HOLVASTI RAKENTAMISTAPAOHJEET

KORTTELI 70. Ote asemakaavasta RAKENNUKSET SIJAINTI

IMATRAN KAUPUNKI RAKENTAMISOHJE 3/2011 TEKNINEN TOIMI Kaavoitus ja yleissuunnittelu

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue.

Rakennuksen päätilat ja piha- alueet tulee suunnata etelään tai länteen.

RAUHALAN UUDET TONTIT TERVAKOSKI R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T KORTTELI 601 TONTIT 1,2,6, 9-11

Untolan alueen rakentamistapaohjeet, korttelit

KAARINA, POHJANPELTO RAKENTAMISTAPAOHJEET

1: m m m2 MITTAKAAVA ASEMAKAAVA MUODOSTUMINEN

MURHEISTENRANTA 1/7 RAKENTAMISTAPAOHJE

NAANTALI ITÄ-TAMMISTON RAKENNUSTAPAOHJEET

PORVOO. Asemakaava 426 RAKENNUSTAPAOHJEET Kaavoitus- ja rakennuslautakunta Ölstens, Uppstens. 31. kaupunginosa, korttelit

KAUKAJÄRVI, ASEMAKAAVA NO 7830 RAKENTAMISTAPAOHJEET RO , 2, 3, 4 JA 5

KOUVOLA MUSEOKORTTELIEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

J A N A K K A L A R A K E N T A M I S T A P A O H J E E T AO-KORTTELIT 2-12

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: 3.00 Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Rakentamistapaohjeet. Terveyskeskuksen tontti ja siihen liittyvä uusi pientaloalue, 5. Kuninkainen. Huittisten kaupunki Tekninen palvelukeskus

Rakentamistapaohjeet koskevat ek-merkinnällä osoitettuja tontteja: 405-1, 406-1, , , sekä Avainkimpunmäen palstaviljelyaluetta.

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue.

UTRA. Lasitehtaantie. (vain myynti)

RAKENTAMISTAPAOHJE RIESKALAN (37.) KAUPUNGINOSAN HEIKKILÄNMÄEN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOS

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 1

JÄMIJÄRVI JÄMI HARJUMÖKKIALUE

Asemakaava 517 Tarmolankatu 2. Rakennustapaohje

1.04 Erillispientalojen korttelialue.

PÄÄLLISTÖNMÄEN RAKENTAMISTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET - MATINMÄKI

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

0.9 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET: Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Asuinpientalojen korttelialue.

RAKENNUSTAPAOHJEET KUIVATJÄRVEN GOLFPUISTOON Korttelit

SUUNNITTELUKESKUS OY

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

RAKENTAJAINFO HANNA AUDITORIO 18:00->

KÄIKÄLÄ - TARVASMÄKI

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Keljonkankaan keskusta

ÄÄNEKOSKI KUKKONIEMEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS (Sumiainen) RAKENNUSTAPAOHJEET. KORTTELIT 104 (osa),

SILIKALLIO ITÄ - AK: RAKENTAMISTAPAOHJEET

ARKKITEHTITOIMISTO TARMO MUSTONEN OY LEHMUSTIE 27 A TURKU PUH:

RAKENTAMISTAPAOHJEET KYTÖHALMEEN ASUNTOALUE. Nro Kaavatunnus 306 Ak3111

Hulkkionkaaren asemakaavan II-alueen rakentamistapaohjeet, korttelit ja 6625

RAKENTAMISTAPAOHJE LINNAKANGAS

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Kytkettyjen pientalojen korttelialue.

MÖRTIN RAKENTAMISOHJEET

3. Suunnittelun yhteydessä on laadittava selvitys tontin maaperästä.

SIPOON KUNTA HANSAS II RAKENNUSTAPAOHJEET

ASEMAKAAVAN MUUTOS 8. KAUPUNGINOSAN KORTTELISSA 14

Keljonkankaan keskusta

Asemakaavamääräykset Sääksvuori, korttelit 61 ja 62, kaavatunnus 28:010 ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET:

RAKENTAMISTAPAOHJE KÄPYLÄ

1.02 Asuinpientalojen ja rivitalojen korttelialue.

Rakennustapaohje

Sijoittuminen tontille Nuoli osoittaa rakennusalueen rajan, johon päämassan ulkoseinä tulee rakentaa kiinni.

HOLMANKOSKI. Tornion kaupunki Tekniset palvelut Kaavoitus ja mittaus RAKENNUSTAPAOHJEET OMAKOTIRAKENTAJILLE

1.011 Asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva viiva.

Kortteli tontti Osoite Pinta-ala Rak.oik. Rakentamis- Vuosivuokra m² k-m² valmius (ind. 8/2015) Aurinkokuja 1 a valmis 2 935

VUORES, KOUKKURANTA. Julkisivuvärit ja lämmitysratkaisut

OTALAMMEN KUKKOINHARJUN JA UUTELANLÄÄNIN TAAJAMANOSAN ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAMUUTOS, KAAVA 7 RAKENTAMISOHJE UUDISRAKENNUSKORTTELEILLE (KORTTELIT

Transkriptio:

intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet Asuntomessualue.. Kortteli Kortteli Kortteli, tontit,, Teema: PERINNE Erityispiirteet Rakennusten ulkonäkö ja arkkitehtuuri perustuu perinteiseen rakentamistapa. Korttelissa asuinrakennusten kerrosluku voi vaihdella välillä I u / - I u /. Muissa kortteleissa kerrosluku voi vaihdella välillä I -. Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrasteta maaston pinnmuodostusta mukaillen. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään cm. Julkisivumateriaalit ja -värit Rakennusten pääjulkisivumateriaali on puu tai rapattu kiviaines. Julkisivuväreinä käytetään perinteisen historiallisen pientalorakentamisen värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. : Kataja / k : Katto Kattotyyppi on harjakatto. Korttelissa sallita myös msardikatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. / k e=, Sorskuja Kuikkaari : luo- Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja Kasvillisuus Istutukset muotoilla ryhmiksi suoraviivaisten rivien sija. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra- ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle. m..

intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet Asuntomessualue.. Kortteli Kortteli, tontit,,,,, Teema: MAISEMA Erityispiirteet Taloryhmä sijoittuu maisemallisesti näkyvälle paikalle peltoauke reuna. Suunnitteluratkaisu sisältää asunnosta tai tontilta avautuvia maisemia hyödyntävän ominaisuuden, esimerkiksi terassin, erkkerin tai tornin. Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrasteta maaston pinnmuodostusta mukaillen. Julkisivumateriaalit ja -värit Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuissa sallita pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään pelto- ja metsämaisema sopeutuvia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. Katto Kattotyyppi on harjakatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Sotkkatu / k Kataja Koskelonkuja : / k V Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. le / k e=, m Sorskuja Kuikkaari : luo- Kasvillisuus Istutukset muotoilla ryhmiksi suoraviivaisten rivien sija. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra- ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle.

intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet Asuntomessualue.. Kortteli Teema: MODERNI Erityispiirteet Rakennuspaikat sijoittuvat pääosin jyrkähköön rinteeseen. Asuinrakennukset jäsennetään ja sijoiteta rinteeseen ma pinn kaltevuuden mukaisesti porrastuen. Rakennusten arkkitehtuuri on modernia, perustuen nykyarkkitehtuurin muotokieleen. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Rakennuksen sokkelikorkeuden tulee pääsääntöisesti olla vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrasteta maaston pinnmuodostusta mukaillen. Modernin arkkitehtuurin keinoihin sisältyvät terassitasot ja tukimuurit ovat mahdollisia. Julkisivumateriaalit ja -värit Rakennusten pääjulkisivumateriaali ja -väri on vapaasti valittavissa. Julkisivuväreinä käytetään rakennusten moderniin olemukseen soveltuvia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Katto Kattotyyppi on pulpettikatto, tasakatto tai harjakatto. Katon lappeen suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitettävä yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentaminen on suositeltavaa. rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. Kataja Autotallit ja piharakennukset Rakennukset voida osittain upottaa rinteeseen, ja niiden kattotasoja on mahdollista hyödyntää ulkoterasseina. Tontin rajaaminen ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. Tontin katualueen vastaista reunaa on mahdollista rajata pihatasojen porrastamiseen, autotalleihin ja nykyarkkitehtuuriin sisältyvillä muureilla. Yhtenäinen, katualueeseen rajoittuva muuri on pituudelta enintään kaksi kolmasosaa tontin kadun puoleisen sivun leveydestä. : V : V e=, / k Kaakkurinkaari / k e=, Kasvillisuus Pääosin jyrkällä pohjoisrinteellä olevat tontit ovat varjoisia, minkä takia istutusten suunnitteluun on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Puuistutuksissa knattaa käyttää varjossa viihtyviä ja melko pienikokoisiksi kasvavia lajeja, kuten havupuista serbikuusta (Picea omorika) ja länneemlokkia (Tsuga heterophylla), japinmarjakuusta (Taxus cuspidata) sekä lehtipuista pihlajia (Sorbus-suku) ja pilvikirsikkaa (Prunus pensylvica). Myös kapealatvaisten puiden, kuten pylväshaav, kartiopihlaj ja -tuij käyttö on mahdollista ja suotavaakin..... :. m......... Kataja.......................

intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet Asuntomessualue.. Kortteli, tontit,,, Kortteli, tontit,, Teema: AURINKO Erityispiirteet Tontit sijoittuvat etelärinteeseen. Asuinrakennus sijoiteta rinteeseen maaston kaltevuuden mukaisesti porrastuen. Suunnitteluratkaisu sisältää aurinkoista rakennuspaikkaa hyödyntävän arkkitehtonisen tai talonisen ominaisuuden, esimerkiksi viherhuoneen, terassin tai aurinkoenergi hyödyntämisen valaistuksessa tai lämmityksessä. Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia. Viereinen illustraatio havainnollistaa tämän periaatteen mukaista asuinympäristöä. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään cm. Kaltevilla rakennuspaikoilla lattiatasot porrasteta maaston pinnmuodostusta mukaillen. Kataja Julkisivumateriaalit ja -värit Rakennusten pääjulkisivumateriaali on vapaasti valittavissa. Julkisivuissa sallita pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään lämpimiä ja valoisia värisävyjä. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. Katto Kattotyyppi on pulpettikatto tai harjakatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. V : Sotkkatu / k Koskelonkuja : innunrata / k + rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu kylämäiseen ympäristöön. ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. Kasvillisuus Istutukset muotoilla ryhmiksi suoraviivaisten rivien sija. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra- ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti- ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle. V le m Kuikkaari

INTUAN ASEMAKAAVA AUE : intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet m Ko re nt ioja in / k V / k V................... Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään cm...... kyl kylä nti e................. e När...... ky län........... Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia ja ulkomelulta suojaavia piharakennuksia....... Ras... Kataja....... e tati Rai......................... ASEMAKAAVTE :....................... Kataja................................................. V............ / k.... Erityispiirteet Kortteli sisältyy laajempa "METSÄKYÄ" kokonaisuuteen, johon kuuluvat korttelit,, ja........ / k laja Pih V.... V.. Salo.... ta a at nr u n in. nra.. nu. in MT V Asemakaava Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään kerroksisen asuinrakennuksen. Kortteleissa ja asemakaav käyttötarkoitusmerkintä sisältää maininn tarpeesta suojata piha aluetta ulkomelulta.. Korttelit,, än V Metsäkylä. V. rata nun... V Salo, P : Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa, mutta muuratut valkoiset tiilet ja kalkkihiekkakivet eivät ole sallittuja. Julkisivuissa sallita pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään luonnonläheisiä metsän ja kasvillisuuden väreihin mukautuvia värisävyjä, joita ovat esim. erilaiset vihreät ja ruskeat sävyt. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. Ulkomelun tulosuunta (Kaakonoj ampumarata) : Katto Kattotyyppi on harjakatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen punainen, tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. + Te nk lkä uja : in nu sv + m luo Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu intul kylämäiseen ympäristöön. ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. Kaakkolammi V rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. V ri nkaa Haapa Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. V nti e Kasvillisuus Istutukset muotoilla ryhmiksi suoraviivaisten rivien sija. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle. Metsäkylä teem mukaisesti on toivottavaa, että tonteilla säilytetään myös olemassa olevaa luonnonmukaista kasvillisuutta.

INTUAN ASEMAKAAVA AUE : intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet m Ko re nt ioja in / k V / k V kyl kylä nti e.................................. e När.......... Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa, mutta muuratut valkoiset tiilet ja kalkkihiekkakivet eivät ole sallittuja. Julkisivuissa sallita pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Raittikylän väri ilme on sukua viereisen asuntomessualueen perinnekortteleiden värisävyille, mitkä mahdollistavat perinnetalojen rakentamisen myös Raittikylään. Julkisivuvärien valintaa ohjaa esimerkkivärikartta, mikä on nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. + a Kaakkolammi... ky län......... k Tel Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään cm.. P uj änk.................... ASEMAKAAVTE :.... Ras..... Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia..... e tati Rai. Kataja...................... Kataja....................................................... V.............. / k..... Erityispiirteet Korttelit muodostavat "Raittikylä" kokonaisuuden....... laja Pih. V / k..... V. Salo ta.. nra.. Asemakaava Erillispientalojen korttelialue. Kortteleihin ja saa rakentaa vähintään / kerroksisen ja enintään kerroksisen asuinrakennuksen. Kortteliin saa rakentaa enintään kerroksisen asuinrakennuksen. a at nr u n in nu.... in MT V. Kortteli, tontit ja Korttelit, än V Raittikylä. V. rata nun... V Salo, : in n nu rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. :... Salo. : Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa.. i a nr ta. u n n sv +. Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. Katto Kattotyyppi on harjakatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. Tontin rajaaminen Tontteja on mahdollista rajata tiiviimmin kuin intul alueella yleensä. Tontin kadunpuoleista sivua rajata ensisijaisesti pensasaidalla tai vapaamuotoisilla pensasryhmillä siten, etteivät ne täysin estä näköyhteyttä katualueelta piha. Rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla on muodostettavissa piha alueelle suojaisia paikkoja. :...... m.... laja Pih V :...... ita Ra Kasvillisuus Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula).

INTUAN ASEMAKAAVA AUE : intul asemakaava lkeakoski Rakennustapaohjeet m Ko re nt ioja in / k V / k......... kylä nti e.............................. Rakennuksen sijoitus tontille Rakennus sijoiteta tontilla pääsääntöisesti eri kohta ja eri suuntaisesti kuin viereisten tontn rakennukset. Asuinrakennuksen lisäksi suositella rakennettavaksi pihapiiriä muodostavia piharakennuksia...... e När... ky län........ Kataja. Rakennuksen sovittaminen maastoon Tontin pinnmuodostuksen perusolosuhteita ei tule merkittävästi muuttaa. Asuinrakennuksen sokkelikorkeuden tulee olla pääsääntöisesti vähintään cm. : : :. P....... : ASEMAKAAVTE. Ras........ e tati Rai.......................................... Kataja.......................................................... V...... Erityispiirteet Korttelit kuuluvat laajempa "Uusikylä" kokonaisuuteen, mikä koostuu kortteleista, ja. Korttelille ja korttelien ja asuntomessutonteille on laadittu omat erilliset rakennustapaohjeensa. Uusikylän rakentamisessa toivota ratkaisuja, jotka sisältävät aurinkoisten, pääosin etelään viettävien tontn olosuhteita hyödyntäviä ympäristöystävälisiä piirteitä, joita ovat esim. viherhuoneet tai energiaa säästävä taloniikka.......... / k...... laja Pih. / k.. V V.... Salo.. ta... nra a at nr u n in nu... in V MT. Asemakaava Erillispientalojen korttelialue. Tontille saa rakentaa enintään kerroksisen asuinrakennuksen. Ajoneuvoliittymiä ei saa sijoittaa kylänn varteen. kyläen rajoittuvilla tontinosilla olemassa oleva puusto pääosin säilytetään. kyl V Kortteli, tontit, Kortteli, tontit,,,,, än V Uusikylä. V. rata nun... V Salo, Katto Kattotyyppi on harjakatto. Katon harj suuntaus ja materiaali on vapaasti valittavissa. Katon väri on mattapintainen tumma harmaa, tumma ruskea tai musta. Asuinrakennuksen katon kaltevuuden tulee olla vähintään : ja enintään :,. Asuinrakennuksessa voi vähäisessä määrin olla myös loivempia katon osia. : Sotka Koske lonkuja / k : m Sisäänkäynnit Rakennuksen pääsisäänkäynti toteuteta selkeästi erottuva ja ympäristöön näkyvänä. Suunnitelmissa esitetään yhden sisäänkäynnin muuttaminen tarvittaessa esteettömäksi. Kuisn ja katosten rakentamista suositella. rusteet Jätesäiliöt sijoiteta aitaukseen tai katokseen tai ne maisemoida pensasistutuksilla. Autotallit ja piharakennukset Toteuteta pääsääntöisesti erillisinä, asuinrakennuksesta irrotettuina rakennuksina. Rakennuksen runkosyvyys on enintään, m. Autotallin ovea ei sijoiteta kadun puolelle, jos autotalli sijaitsee tontin reunassa katualueen vieressä. Rakennusten katon kaltevuus sama tai loivempi kuin asuinrakennuksessa. Tontin rajaaminen Pitkät ja suoraviivaiset aidat tai pensasistutukset tontin reunoilla eivät kuulu intul kylämäiseen ympäristöön. ikutuksilta kylämäisyyttä vahvistava tontin rajaamisen tapa on käyttää erityyppisiä rajaamisen tapoja samaikaisesti. Tontin rakennusten keskinäisellä ryhmittelyllä, lyhyillä rakennuksiin yhdistyvillä katoksilla ja aidoilla sekä pensasryhmillä on muodostettavissa tontille suojaisia paikkoja. V nkatu + : ta / k nra u n in Julkisivumateriaalit ja värit Rakennusten julkisivumateriaali on vapaasti valittavissa, mutta muuratut valkoiset tiilet ja kalkkihiekkakivet eivät ole sallittuja. Julkisivuissa sallita pääsääntöisesti enintään erityyppistä ulkovuorausta. Julkisivuväreinä käytetään lämpimiä ja valoisia värisävyjä asuntomessualueen Aurinko teemaa soveltaen. Esimerkkivärit ovat nähtävissä kaupungin rakennusvalvontatoimistossa. Päävärinä käytetään mieluiten eri väriä, kuin viereisten tontn rakennuksissa. Kasvillisuus Istutukset muotoilla ryhmiksi suoraviivaisten rivien sija. Istutettavissa puulajeissa tulee välttää kasvutapsa tai lehdistön värinsä puolesta kovin huomiota herättäviä lajeja (esim. terijoensalava, pylväshaapa, verivaahtera, hopeapaju ja kuusi). Samoin knattaa välttää kovin suurikokoisiksi puiksi kasvavia ja siten voimakkaasti varjostavia lajeja, kuten poppeleita, tammea, metsävaahteraa, ja havupuista siperipihtaa, sembra ja makedonimäntyä. Kokonsa, kasvutapsa ym. ominaisuuksien puolesta alueelle suositeltavia puulajeja ovat havupuista serbikuusi (Picea omorika) ja metsämänty (Pinus sylvestris), sekä lehtipuista koti ja suomenpihlaja (Sorbus aucuparia ja S. hybrida), pilvikirsikka (Prunus pensylvica) sekä edellisiä enemmän tilaa vaativa rauduskoivu (Betula pendula). Voimakkaasti muotoon leikatut pensasaidat soveltuvat huonosti alueelle.