PoPSTer-hanke Sairaala- ja vuodeosastohoidon työryhmän loppuraportti 28022017
Sairaala- ja vuodeosastohoidon kuvaus Somaattisten sairauksien erityistason sairaalahoito ja perustason vuodeosastohoito lääketieteellisin perustein aikuisille potilas tarvitsee sellaista lääketieteellistä hoitoa, jota ei ole tarkoituksenmukaista toteuttaa muualla Perustaso Terveyskeskusten ja terveyskeskussairaaloiden vuodeosastot Yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat Erityistaso Julkiset sairaalat Yksityissairaalat ja alueen ulkopuoliset tuottajat Vaativa erityistaso Yliopistollinen sairaala (tulevaisuuden sairaala 2030)
Sairaala- ja vuodeosastohoidon yhdyspinnat Yhdyspinnat kunnassa Tukipalvelut (mm. ICT, ateria, kiinteistöhuolto) Muut yhdyspinnat Yhteistyöalueen ja muut maakunnat (valtakunnallinen ja alueellinen työnjako), EU Yliopisto, amk:t, ammattioppilaitokset, järjestöt, yhdistykset Kuntoutuslaitokset (mm. Rokua, Taukokangas, ODL/Verve) Yhdyspinnat PoPSTerin palvelukokonaisuuksiin Välittömän avun tarve Sairauksien avohoito Ikäihmisten palvelut Mielenterveys- ja päihdepalvelut Toimintakyky ja kuntoutuminen Lasten ja perheiden palvelut Sairaanhoidolliset tukipalvelut (laboratorio, kuvantaminen, lääkehuolto, laitehuolto, logistiikka, hankinnat, välinehuolto)
Työryhmän työskentelyyn osallistuneet Puheenjohtajat Matti Mäntymaa, joht. lääk (RASHKY) Irma Toivanen, perusturvajohtaja (Liminka) Eija Eloranta, hallinnollinen ayl (PPSHP) Resurssit Sirkku Pikkujämsä, PoPSTer Anu Vuorinen, PoPSTer Tuomas Holma, PPSHP Jäsenet Päivi Lavander, PPSHP Eila Alavahtola, PPSHP Tero Ala-Kokko, PPSHP Asko Rantala, PPSHP, OAS Satu Puhakka, Super Anna-Kaisa Niemi, Tehy Jaana Pikkupeura, Lääkäriliitto Virpi Sipola, P-S syöpäyhdistys Hilkka Lahti, munuais- ja maksaliitto (varajäsen) Anneli Vesa-Kurtti, Ouka Toini Kärenlampi, Ouka Tuula Saukkonen, Oulunkaari Reetta Hjelm, Kallio Timo Kaukonen, Caritas Paula Halonen, Eläkeliiton Pohjois -Pohjanmaan piiriyhdistys, (8.12.2016 alkaen)
Työryhmän työskentely Työryhmä on kokoontunut 12 kertaa: 17.6.2016, 25.8.2016, 15.9.2016, 29.9.2016, 12.10.2016, 27.10.2016, 10.11.2016, 24.11.2016, 8.12.2016, 19.1.2017, 2.2.2017, 16.2.2017 Työryhmä kokoontuu kahden viikon välein ennalta sovittujen teemojen käsittelyyn valmistautuen kokouksiin ennakkotehtävillä Puheenjohtajien kokoontumiset 13 kertaa: 11.8.2016, 22.8.2016, 8.9.2016, 22.9.2016, 6.10.2016, 13.10.2016, 24.10.2016, 30.11.2016, 8.12.2016, 5.1.2017, 26.1.2017, 9.2.2017, 16.2.2017 Puheenjohtajat valmistelevat aineistoa seuraavaan työryhmän kokoukseen yhdessä kummien ja muiden asiantuntijoiden kanssa Neuvottelut muiden palvelukokonaisuuksien kanssa Ikäihmiset palvelukokonaisuus 14.10.2016 Avohoito ja vastaanotto 27.10.2016 Välittömän avun tarve 12.1.2017 PoPSTer kaikki työryhmät Rokualla 12.-13.1.2017
Lainsäädäntö ja kansalliset linjaukset Terveydenhuoltolaki asetus kiireellisen hoidon perusteista ja päivystyksen erikoisalakohtaisista edellytyksistä (päivystysasetus) Vaikuttaa operatiivisen toiminnan ja synnytysten järjestämiseen asetus erikoissairaanhoidon työnjaosta ja eräiden tehtävien keskittämisestä Valinnan vapaus Saattaa vaikuttaa operatiiviseen toimintaan Palveluiden yhdenvertainen saatavuus Laki kuntien ja kuntayhtymien eräiden oikeustoimien väliaikaisesta rajoittamisesta sosiaali- ja terveydenhuollossa rajoittaa kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyspalvelujen laajoja ja pitkäaikaisia sopimuksia yksityisen palveluntuottajan kanssa rajoittaa yli viiden miljoonan euron investointeja sosiaali- ja terveydenhuollon rakennuksiin
Asiakassegmentit ja erityiskysymykset Somaattisten sairauksien takia sairaaloiden ja terveyskeskusten osastohoitoa tarvitsevat aikuiset Erityiskysymykset: Ikäihmisten (kotona) pärjäämisen hallinta Kuntoutuksen yhdyspinnat (erityistason sairaala, perustason (terveyskeskus)osastot, kuntoutuslaitokset, palvelukeskukset, koti) Psykiatristen ja päihdepotilaiden (somaattinen) hoito Dementikot (käyttäytymishäiriö) Saattohoito Päiväsairaala ja kotisairaala
Nykytila ja palvelutarpeiden ennakointi
Nykytilan analyysi Sairauksien hoitoon on käytettävissä 915 perusterveydenhuollon sairaansijaa 21:llä eri paikkakunnalla ja 574 erikoissairaanhoidon sairaansijaa (Oys, OAS, Raahe) Kuusamossa tuotetaan myös erikoissairaanhoidon (mm. operatiivisen toiminnan) palveluita Erikoissairaanhoidon hoitopäiviä tuotettiin vuonna 2015 tähän palvelukokonaisuuteen kuuluvassa toiminnassa yhteensä 156 625 (sis. Oys ja OAS 152 531 hpv sekä Raahen operatiivinen osasto 4 094 hpv) Koko somaattisen erikoissairaanhoidon (sisältää julkiset ja yksityiset sairaalat sekä kaiken muun hoidon paitsi psykiatrian) hoitopäivät olivat v. 2014 212 003, josta yli 75 v 51 376 hpv Perusterveydenhuollon hoitopäivät v. 2014 280 501, josta yli 75 v 197 827 (70 %) Hoidetut potilaat v. 2014 pth:ssa 13 250 (josta yli 75 v. 7 653) ja esh:ssa 48 687 (josta yli 75 v. 8 349) Leikkaussalitoimenpiteitä vuonna 2015 OYS 21 552 (ei sis. lapsia) ja OAS 2 735, Raahe 2 510, Kuusamo 870 Sairaala- ja vuodeosastohoidon kokonaiskustannukset 324 milj. (TP 2014) Erikoissairaanhoidon vuodeosastohoito 235 milj. Perusterveydenhuollon osastohoito 89 miljoonaa Henkilöstöresurssin kartoitus tehdään eri yhteydessä
Nykytilassa toimivaa, mitä halutaan vahvistaa Oulun yliopistollinen sairaala turvaa väestölle laadukkaat, nykyaikaiset ja kattavat erityisosaamista edellyttävät sairaanhoidon palvelut kaikkina vuorokauden aikoina Maakunnassa on perustason terveyskeskusosastoja, joissa hoidetaan kiireellistä hoitoa edellyttäviä potilaita, erikoissairaanhoidon jatkohoitoa ja kuntoutusta Erityistason ja perustason kiinteää yhteistyötä tulee vahvistaa Erityistasolla hoitohenkilöstöllä erityisosaamista, laaja-alaista osaamista vahvistetaan Perustasolla hoitohenkilöstöllä laaja-alaista osaamista, erityisosaamista vahvistetaan Hoitohenkilöstön saatavuus sangen hyvä vakituisiin tehtäviin etenkin keskuspaikoissa, lääkäreiden saatavuudessa eroja erikoisaloittain ja alueittain Kolmas sektori (esim. potilasjärjestöt ja yhdistykset) tärkeä toimija potilaiden vertaistukena, sopeutumisessa ja etujen ajamisessa Kotiin annettavia palveluja (mm. kotisairaala) kehitetty ja niiden merkitys korostuu entisestään Avohoidon palvelut (mm. päiväsairaala) korvaavat sairaalassa tapahtuvaa hoitoa
Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Toiminnan ohjaus ja tiedon hallinta Alueella käytettävissä olevien sairaansijojen ja resurssien reaalitiedon puute Perustason osastojen epätasainen täyttöaste resursseihin nähden (paikallinen vaihtelu) Paikallisten olosuhteiden riittämätön tuntemus erityistasolla Jatkohoidon ja kotiuttamisen järjestelyt sekä erityis- että perustasolla Pitkäaikaispotilaiden ja jatkohoitoon (palvelukeskukset) odottavien iäkkäiden potilaiden suuri määrä etenkin perustasolla Tietojärjestelmien yhteensopimattomuus Tiedon kulku eri yksiköiden välillä Paljon palveluita tarvitsevien potilaiden hoito yhteistyössä eri toimijoiden kanssa 24/7 päivystävien erityistason (OYS ja OAS) ja perustason (Kuusamo ja Raahe) sairaaloiden alueellisesti kattavan ja vaikuttavan toiminnan järjestäminen sekä OKS:n integroiminen OYS ja OSYP yhteistyöhön
Nykytilan ongelmakohdat ja kehittämistarpeet Resurssit ja osaaminen Perustason hoitotason turvaaminen (vuodeosaston toiminnan edellytykselle kriteerit) Lukuisia pieniä perustason yksiköitä Osin vanhanaikaiset ja huonokuntoiset tilat Henkilöstön saatavuuden alueelliset ja ammattiryhmittäiset erot Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen ja Oulun kaupunginsairaalan toimintojen yhteensovittaminen Tulevaisuuden sairaalaa suunniteltaessa Tarttuvien sairauksien torjunta ja hoito Psykogeriatrisen toiminnan järjestelyt Palvelutarpeen ja kysynnän muutokset Väestörakenteen muutokseen vastaaminen Hoitoketjujen sujuvuus Palveluiden kokonaisulkoistukset
Nykyinen palveluverkko (v. 2015) (aikuisten somaattinen) Vaativa erityistaso Oulun yliopistollinen sairaala 488 sairaansijaa, 24 osastoa (naisten vastuualue mukana) Leikkaussaleja on Oys:ssa 46 (naistentautien leikkaussalit mukana) Erityistaso Oulaskankaan sairaala 64 sairaansijaa, kolme osastoa Raahen sairaala 22 sairaansijaa, yksi osasto Leikkaussaleja on Oulaskankaan sairaalassa 5, Raahen sairaalassa 5, Kuusamossa 3, Mehiläisessä 4, Terveystalolla 6, tulossa OP-Pohjolan sairaalaan mahdollisesti 3 Perustaso Vuodeosastoja 21:llä eri paikkakunnalla, osastoja yhteensä 37, sairaansijoja yhteensä 915 Oulu eteläisen alueella 11:lla eri paikkakunnalla, osastoja 15 (Himangalla yksi osasto), yhteensä 355 sairaansijaa Oulu pohjoisen alueella 10:llä eri paikkakunnalla, osastoja 22 (Oulun kaupunginsairaalassa 10 osastoa + 1 ostopalveluosasto), yhteensä 560 sairaansijaa
Perusterveydenhuollon sairaansijat, v. 2016 Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille
Asiakkaiden palvelutarve ja sen ennakoitu muutos Väestön ikääntyessä sairaala- ja vuodeosastopalvelujen tarve tulee kasvamaan ellei toimintaprosesseja kyetä muuttamaan avohoitopainotteisemmaksi Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeessa on huomioitu tämä muutos ja se edellyttää merkittävää avohoidon tehostamista ja lisäämistä Operatiivisessa toiminnassa tämä ilmenee erityisesti päiväkirurgisen toiminnan kasvulla Perustason hoitopäivistä kohdistuu tällä hetkellä 70 % yli 75 vuotiaaseen väestöön Yli 75 vuotiaitten määrän kasvaessa kiihtyvästi 2020-luvulta lähtien, tulee tarpeelliseksi kehittää toimintoja niin, että suhteellisesti pienemmällä sairaansijamäärällä pystytään perustason vuodeosastopalvelut turvaamaan (kartta) Sairaalahoidon toimivuus edellyttää hyvin aktiivista erityis- ja perustason vuodeosastotoimintaa ja potilaitten kotiuttamismahdollisuutta heti, kun välitön sairaalahoidon tarve on päättynyt
Nykyisten perustason sairaansijojen määrä suhteutettuna yli 75- v. määrään v. 2030 Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä vuonna 2030 Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta vuonna 2030 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille
Palveluille asetettavat tavoitteet ja keinot
Asiakastarpeet ja saavutettavuus Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi hoito- ja palvelusuunnitelmia hyödyntäen Perustason vuodeosastojen toiminta aktiiviseksi myös viikonloppuina ja arkipyhinä (lääkäreiden saatavuus, tukipalvelut, potilaiden osastolle ottaminen ja kotiuttaminen, tuki palvelukeskuksiin ja kotihoitoon) Järjestöt ja kolmas sektori aktiivisesti mukana potilaiden vertaistukena ja sopeutumisvalmennuksessa Asiakastarpeiden mukainen ammattiryhmien välinen työnjako ja palvelujen saavutettavuus hyödyntäen digikonsultaatiota Kehitetään asiakaspalautejärjestelmää hoidon laadun ja asiakastyytyväisyyden parantamiseksi Luontaiset kulkuyhteydet (omaisten tuki) Virtuaalisairaala osana potilaan hoitoa
Toiminnalliset tavoitteet Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen 10-15 % tuottavuustavoite Suunnittelussa syytä huomioida yhteistoimintamahdollisuudet Oulun kaupunginsairaalan kanssa Vuodeosastohoidon kannalta erityistason palvelut tuotetaan Oys:ssa ja palvelutarve kasvaa Erityistason sairaaloiden työnjako optimaaliseksi Operatiivinen toiminta tarkastellaan, kun tiedetään terveydenhuoltolain mahdollinen muutos leikkaustoiminnan keskittämisestä ja Pohjois-Suomen hallinto-oikeuden päätös Oulaskankaan sairaalan synnytystoiminnasta Perustason sairaansijojen määrä vastaamaan palvelutarvetta (hoidetaan vain potilaita, jotka ovat sairaalahoidon tarpeessa) Jos vuodeosastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita (ei jatkohoitopaikkaa odottavia eikä pitkäaikaispäätöksellä olevia potilaita), niin nykyisten 915 sairaansijan sijasta tarvittaisiin 836 sairaansijaa (- 79 ss) Jos lisäksi osastojen täyttöaste nostetaan lähelle 100 %:a, niin tarvittaisiin 782 sairaansijaa (- 133 ss) Jos maakunnassa olisi sairaansijoja tuhatta yli 75-vuotiasta kohden Oulun määrä, tarvittaisiin 792 sairaansijaa (- 123 ss) Perustason osastojen profilointi ja osaamisen määrittely (tukipalvelut, lääkäripäivystys ym.)
Palveluiden saatavuus Sairaala- ja vuodeosastopalvelut toimivat 24/7 Palveluverkko tulee tiivistymään Erityistason palvelut tuotetaan Oys:ssa Erityistason konsultaatiot perustasolle ja perustason konsultaatiot etenkin ikäihmisten palveluihin digitaalisesti Joillakin seuduilla palvelut siirtyvät kauemmaksi
Palvelurakennemuutos Sairaansijoja vähennetään tarkastelemalla erityistasoa ja perustasoa yhtenä kokonaisuutena Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen vaikutus prosessien kehittäminen yhtenä kokonaisuutena ja toimintojen yhdistäminen (vuodeosastohoito on osa tätä hoitoprosessia) Erikoisalakohtaisesta jaottelusta luovutaan Tiivis integraatio Oulun kaupunginsairaalan kanssa Perustasolla tavoitteena vähennys 915:sta noin 785:een (10 ss on noin 1 milj. ) Osastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja kaikki paikat ovat tehokkaassa käytössä Vuodeosastojen toiminnalle määritellään edellytykset huomioiden eritasoisen toiminnan tarpeet ja alueellisesti palveluiden saatavuus Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Rakennemuutoksen edellytyksiä Toimiva avohoidon palvelujen järjestäminen Kotona asumista tukevat palvelut, ympärivuorokautinen hoiva, kotisairaala, päiväsairaala Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja tehostetaan joustavaa työvoiman käyttöä mm. työkierrolla
Lapset ja perheet Nuoret ja aikuiset Ikäihmiset Välitön avun tarve Vastaanottotoiminta Vuodeosastohoito Taloudelliset tavoitteet 35 M jakaantuminen Palvelukokonaisuudet 1,5 0,5 0,5 Mielenterveys ja päihde Vammaispalvelut Toimintakyky ja kuntoutus Koulutus ja tutkimus Tukipalvelut Tilat ja laitteet Ateria- ja puhdistuspalvelut Ict-palvelut Talous- ja henkilöstöpalvelut Logistiikka Laboratorio Kuvantaminen Lääkehuolto Välinehuolto 3,5 1 11 4 2 (sis. muut) Kokonaisoptimointi ja resurssien uudelleen allokointi
Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa kuntakeskuksessa? Suuremmissa kuntakeskuksissa voi olla perustason vuodeosastopalveluita
Palveluiden kokonaisuus Mitkä palvelut asiakas saa laajemmalla toiminta-alueella? Erikoislääkärijohtoisia perustason vuodeosastopalveluita Konsultaationa erityistason sairaalapalveluita Mitkä palvelut asiakas saa maakunnallisesti koottuina? Erityistason sairaalapalvelut Vaativan erityistason sairaalapalvelut Mitkä palvelut asiakas saa yhteistyöalueella (erva)? Vaativan erityistason sairaalapalvelut Mitä tulisi toteuttaa liikkuvina palveluina kotiin, lähelle kotia tai kuntakeskukseen? Ei mitään suorina vuodeosastopalveluina, mutta kotisairaalatoimintaa/päiväsairaalaa syytä kehittää
Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan toiminta-alueiksi Toiminta-alue 1 Koillismaa Kuusamo ja Taivalkoski Asukkaita (31.12.2016) 19 674 Toiminta-alue 2 Oulun seutu Oulu, Oulun ympäristökunnat (Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Muhos) ja Oulunkaari (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) Asukkaita (31.12.2016) 270 300 Toiminta-alue 3 Eteläinen rannikko Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki) ja Kalajoki Asukkaita (31.12.2016) 46 140 Toiminta-alue 4 Jokilaaksot Kallio (Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala), Oulainen, Selänne (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Helmi (Haapavesi, Pyhäntä), Kärsämäki, Siikalatva, Merijärvi Asukkaita (31.12.2016) 75 022
VÄESTÖENNUSTE TOIMINTA-ALUEITTAIN 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot - 2016 2020 2025 2030 19 674 18 752 17 977 17 314 270 300 282 614 293 494 302 132 46 140 46 091 45 500 44 803 74 985 74 064 72 894 71 872 Lähde: Tilastokeskus 2017 V. 2016 tiedot Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku
Väestöennuste toiminta-alueittain Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Kunta 2016 2020 2025 2030 Kunta 2016 2020 2025 2030 Kuusamo 15 543 14 838 14 269 13 778 Kalajoki 12 576 12 712 12 735 12 727 Taivalkoski 4 131 3 914 3 708 3 536 Pyhäjoki 3 187 3 191 3 125 3 052 Yhteensä 19 674 18 752 17 977 17 314 Raahe 25 013 24 897 24 471 23 960 Siikajoki 5 364 5 291 5 169 5 064 Yhteensä 46 140 46 091 45 500 44 803 Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Kunta 2016 2020 2025 2030 Kunta 2016 2020 2025 2030 Hailuoto 994 997 999 984 Alavieska 2 641 2 586 2 525 2 479 Ii 9 634 9 982 10 110 10 147 Haapajärvi 7 331 7 195 7 005 6 844 Kempele 17 294 18 151 18 849 19 272 Haapavesi 7 092 6 886 6 690 6 544 Liminka 10 005 10 671 11 086 11 355 Kärsämäki 2 659 2 422 2 242 2 101 Lumijoki 2 106 2 157 2 186 2 189 Merijärvi 1 131 1 085 1 045 1 017 Muhos 8 994 9 032 8 976 8 914 Nivala 10 895 10 839 10 729 10 598 Oulu 200 466 211 144 221 304 229 748 Oulainen 7 510 7 396 7 189 7 022 Pudasjärvi 8 183 7 761 7 385 7 090 Pyhäjärvi 5 450 5 068 4 763 4 505 Tyrnävä 6 757 7 120 7 268 7 282 Pyhäntä 1 571 1 488 1 440 1 398 Utajärvi 2 824 2 767 2 666 2 599 Reisjärvi 2 857 2 741 2 635 2 551 Vaala 3 043 2 832 2 665 2 552 Sievi 5 071 4 946 4 802 4 675 Yhteensä 270 300 282 614 293 494 302 132 Siikalatva 5 584 5 298 4 983 4 741 Ylivieska 15 193 16 114 16 846 17 397 Yhteensä 74 985 74 064 72 894 71 872 Maakunta yhteensä Väestö 2016 (ennakkotieto): 411 099 Ennuste 2020: 421 521 Ennuste 2025: 429 865 Ennuste 2030: 436 121 Lähde: Tilastokeskus 2017 V. 2016 tiedot Tilastokeskuksen ennakkoväkiluku
VÄESTÖENNUSTE TOIMINTA-ALUEITTAIN, 75 V. TÄYTTÄNEET 35 000 30 000 25 000 20 000 15 000 10 000 5 000 Toiminta-alue 1: Koillismaa Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot - 2015 2020 2025 2030 2 124 2 394 2 882 3 400 17 001 20 245 26 627 32 533 4 088 4 781 6 282 7 443 7 491 7 972 9 598 11 103 Lähde: Tilastokeskus 2017
Väestöennuste toiminta-alueittain, 75 v. täyttäneet Toiminta-alue 1: Koillismaa Kunta 2016 2020 2025 2030 Kunta 2016 2020 2025 2030 Kuusamo 1 661 1 874 2 249 2 672 Kalajoki 1 217 1 389 1 754 2 059 Taivalkoski 463 520 633 728 Pyhäjoki 371 393 526 591 Yhteensä 2 124 2 394 2 882 3 400 Raahe 2 057 2 530 3 420 4 084 Siikajoki 443 469 582 709 Yhteensä 4 088 4 781 6 282 7 443 Toiminta-alue 2: Oulun seutu Toiminta-alue 3: Eteläinen rannikko Toiminta-alue 4: Jokilaaksot Kunta 2015 2020 2025 2030 Kunta 2015 2020 2025 2030 Hailuoto 132 178 225 245 Alavieska 311 323 367 422 Ii 817 863 1 056 1 260 Haapajärvi 681 738 903 1 057 Kempele 868 1 261 1 832 2 237 Haapavesi 647 661 800 935 Liminka 370 454 614 771 Kärsämäki 310 325 362 384 Lumijoki 156 161 194 240 Merijärvi 114 105 133 153 Muhos 660 686 840 1 027 Nivala 1 015 1 058 1 300 1 524 Oulu 11 728 14 280 19 115 23 586 Oulainen 831 917 1 125 1 316 Pudasjärvi 1 097 1 128 1 273 1 429 Pyhäjärvi 785 797 926 998 Tyrnävä 357 395 501 602 Pyhäntä 142 158 202 253 Utajärvi 361 360 424 513 Reisjärvi 321 348 390 440 Vaala 455 479 553 623 Sievi 399 430 514 598 Yhteensä 17 001 20 245 26 627 32 533 Siikalatva 798 798 880 965 Ylivieska 1 137 1 314 1 696 2 058 Yhteensä 7 491 7 972 9 598 11 103 Maakunta yhteensä, 75 v. täyttäneet Väestö 2015: 30 704 Ennuste 2020: 35 392 Ennuste 2025: 45 389 Ennuste 2030: 54 479 Lähde: Tilastokeskus 2017
Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet nykytilanteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 toimintatietoja ja väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa 31.12.2015 käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten 31.12.2015 tilanteen mukaan (26 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot
Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet vuoden 2030 tavoitteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2030 väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa 31.12.2015 käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten vuoden 2030 väestöennusteen mukaan (14,4 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot
Ehdotus palveluverkoksi Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosasto-nimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).
Monituottajuus ja tuottamistavat Maakunta järjestäjänä harkitsee miten olemassa olevia palveluja käytetään tai luodaan uusia Yksityisen ja kolmannen sektorin vuodeosastopalvelut ovat osa palvelutuotantoa Operatiiviseen toimintaan liittyvä mahdollinen valinnanvapaus Vakuutusala vahva toimija tulevaisuudessa ja huomioitava rakennemuutoksessa Hoidon laadulle kriteerit Potilaan kokemus Lääketieteellisen hoidon kriteerit Palveluvaaka Jos sairaala- ja vuodeosastopalvelut tulevat olemaan maakunnan liikelaitoksen toimintaa, niin se rajoittaa aidon monituottajuuden kehittämistä
Valinnanvapaus Sairaalapalvelut eivät todennäköisesti tule olemaan suoran valinnanvapauden piirissä, vaan palvelut edellyttävät aina lääkärin arvioimaa tarvetta sairaalahoidolle Tämän hetkisellä terveydenhuollon valinnanvapaudella ei ole ollut suurta vaikutusta sairaalahoidon palvelukokonaisuuteen Perustason sairaalatoiminnassa tulee haasteita lääkärityövoiman joustavalle käytölle, jos sotekeskuksen (mm. terveyskeskuslääkäreiden) toiminta on yhtiöitetty ja jos sairaalatoiminta on maakunnan liikelaitoksen toimintaa Tämä tuo osaltaan paineita koota perustason sairaalatoiminta riittävän suuriin yksiköihin, jotka pystyvät turvaamaan lääkäripalvelut vähintään 8/7 Uhkana voi olla osaoptimointi ja avohoidossa mahdollisten tutkimusten siirtäminen sairaaloihin Sairaalaan lähettämiselle selkeät kriteerit (eli mitä tulee tutkia ja ottaa huomioon ennen sairaalaan lähettämistä) Sieltä mistä tilataan/lähetetään, voitaisiin myös maksaa kustannukset
Sote-keskus vs. liikelaitos Sairaalapalveluihin tullaan joko päivystyksellisesti tai lääkärin lähetteellä Työvoiman käyttö tulee turvata niin, että lääkärit ja muut erityisosaajat voivat toimia joko avo- tai sairaalahoidossa tai molemmissa Tukipalvelut (laboratorio, rtg, hankinnat, kiinteistöhuolto, ateriapalvelut, ict-palvelut, talous- ja henkilöstöhallinto yms.) tulisi olla maakunnan eri toimijoiden käytettävissä Sosiaalipalveluiden palvelutarpeen arviointi ja palveluiden tuottaminen tulee integroitua tiiviisti sairaalatoimintaan Päivystysvelvoitteen toteutuminen sairaalassa ja 24/7 päivystysyksiköissä (päivystystyövoimaa tulee saada sote-keskuksista)
Asiakkuuksien hallinta ja ohjaus Vuodeosastopalvelu edellyttää aina lääkärin suorittamaa potilaan hoidon tarpeen arviointia (lähete sairaalahoitoon, päivystyksestä sairaalaan otetut potilaat, jatkohoitoon ohjaaminen ja kotiuttaminen) Kotihoidon toiminnanohjauksen integroiminen osastojen toimintaan Palveluiden (resurssien) järjestäminen ja yhdistäminen väestön palvelutarpeen mukaiseksi Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Ikäihmiset, avohoito ja vastaanottopalvelut, toimintakyky ja kuntoutus, välittömän avun tarve Kokonaisvaltainen hoito- ja palvelusuunnitelma (palveluohjaus) Linkit virtuaalisairaalaan sekä ikäihmisten kotihoito- ja välittömän avun prosesseihin Lähiteknologia, tavoitettavuus ja resurssien optimointi
Muut voimavarat ja niiden hyödyntäminen Potilaiden oma aktiviteetti Omaisten osallisuus vuodeosastohoidon aikana ja kotiutumisen jälkeen sähköisiä palveluja käyttäen Omaishoidon tuen kehittäminen kotihoidon vahvistamiseksi Yhteiset hoitoneuvottelut (myös virtuaalisesti) Kulttuuria ja liikuntaa osastoille Potilasjärjestöt aktiivisesti mukana toiminnassa Erilaisten oppilaitosten kanssa tehtävä yhteistyö toimintaympäristön kehittämiseksi
Suositukset muille toimijoille Ikäihmisten palvelut ratkaisevassa roolissa sairaalahoidon tavoitteiden onnistumiselle, sairaalahoidon tarpeen päätyttyä tulisi pikaisesti olla mahdollinen jatkohoito järjestettynä Kotiin annettavaien palveluiden tulee tukea sairaalasta kotiutuvien potilaiden hoitoa Avohoidossa tulisi vahvistaa koti- ja päiväsairaalatoimintaa Suositus maakunnalle lääkäriresurssin ja muiden erityisosaajien yhteiskäytöstä liikelaitoksen ja maakunnassa toimivien sote-yhtiöiden välillä
Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Potilaiden omien voimavarojen aktivointi Ennalta ehkäisy väestötasolla (ravitsemusneuvonta, ylipaino, tupakka, päihteet) Järjestöjen rooli Aktiivinen puuttuminen osastojakson aikana Virtuaalisairaala Yhdyspinnat kuntiin, esim. tapaturmien ehkäisy Tiedonkulku Kulttuuri ja liikunta
Viranomaisille kuuluva toimivalta Virka-apupyynnöt lähinnä poliisille vaarallisten ja muiden potilaiden turvallisuutta vaarantavien henkilöiden osalta Rajoittamistoimenpiteisiin liittyvät päätökset Poikkeusoloihin varautuminen ja niiden johtaminen
Digitalisaatio ja teknologian hyödyntäminen Tietojärjestelmien toimivuus, yhteensovittaminen ja reaaliaikainen tieto Alueellinen toiminnanohjaus Maakunnan sairaansijojen reaaliaikainen paikkakartta kaikkien käytettävissä Hoitoon ohjauksen malli (potilas oikeassa hoitopaikassa), esim. Oys Thalea-projekti Työvoiman hallinta Digiyhteys (myös videovälitteinen) on osa normaalia toimintaa Ammattilaisten välinen konsultaatio (digilääketiede) Potilaiden/omaisten ja ammattilaisten välinen Bigdata = älykkäät tietoa integroivat järjestelmät Toiminnan seuranta, vaikuttavuuden arviointi, vertailu muihin tuottajiin Etävalvonta Potilaiden vuodeosasto- ja kotihoidon seuranta Robotiikka ja automaatio Mm. lääkejakelu, hoitologistiikka, kuljetus
Henkilöstörakenne ja työnjako Potilaiden tarpeiden tulee ohjata henkilöstörakennetta Jokainen tekee koulutustaan vastaavia tehtäviä Hoitohenkilöstö vaativalla erityistasolla tällä hetkellä hyvin sairaanhoitajapainotteista Lähihoitajien rooli tärkeä tulevaisuudessakin (mm. tehohoidossa, perustason osastohoidossa) Osaaminen otettava paremmin käyttöön Terapeuttien osuus huomioitava hoitamisessa ja kuntouttavan hoitotyön ohjaamisessa Kuntouttavan hoitotyön merkitys kasvaa Henkilöstörakenne kapeutunut viime vuosikymmeninä (lääkäreitä ja sairaanhoitajia valtaosa), tähän kiinnitettävä huomiota ja tarve on tulevaisuudessa sitä laajentaa (lähihoitajat, osastosihteerit) Vaativalla erityistasolla lääkäriosaaminen pirstaloitunut, yleisosaajalääkäreitä (hospitalistit) tarvitaan Geriatrinen osaaminen vahvemmaksi kaikilla tasoilla, hoidon tarkoituksenmukaisuus huomioitava
Osaaminen ja koulutus Laaja-alaista osaamista vahvistetaan, osaamiskeskittymiä muodostetaan, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, kuntouttava työote joka tasolla, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Erityisosaamista vahvistetaan, videokonsultaatioiden mahdollisuudet hoitoprosesseihin Uusien järjestelmien hallinta, tiedon analysoinnin kehittyminen Digihallinnan asennemuutos, valmiuksien koulutus Henkilöstö oppii maakunnallisen näkökulman Asiakaspalautejärjestelmä laadun kehittämisen tärkeäksi osatekijäksi
Toiminta- ja työkulttuuri Konsultaatiot kaikilla tasoilla Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Työpanosta vapautuu hoitotyöhön (logistiikkaratkaisut, robotiikka) Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Työntekijät aktiivisesti mukana toimintaympäristön kehittämisessä Ihmislähtöisyys toimintaa ohjaavana arvona Aktiivinen palautteen käsittely ja laadun mittaaminen sekä niistä tiedottaminen (THL:n Palveluvaaka) Muutoskoulutus ja muutosjohtaminen
Innovaatio- ja kehittämistoiminta Visionaarinen ja kannustava johtaminen, uusien innovaatioiden kokeilu Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Kehittämisyksiköiden tulee olla lähellä varsinaista toimintaa (Testlab) Yhteistyö eri oppilaitosten kanssa Eri alojen asiantuntijat (mm. insinöörit) hoitoprosessien kehittämisessä mukana Palvelumuotoilijat uutena ammattiryhmänä prosessien kehittämiseen
Vaikutukset
Vaikutukset PoPSTerin strategisiin päämääriin IHMINEN Mielekästä elämää kotona Vastuun ottoa ja osallisuutta Tukea ja apua tarvittaessa: digi, liki ja täsmä JOHTAMINEN Tieto hyötykäytössä Proaktiivinen ennakointi Muutoksen varmistaminen Mielekäs elämä syntyy yhdessä RESURSSIT JA TALOUS Vastuullinen kustannustehokkuus Kustannuskasvun puolittaminen Palvelurakenteen optimointi OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Välitän ja otan vastuun Rohkea kehittäminen kuuluu kaikille Ylpeys huippuosaamisesta PROSESSIT Kerralla kuntoon vastuullisesti Sähköistä aina kun mahdollista Vaikutukset esitetään seuraavan dian taulukossa
MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Tulevaisuuden sairaala vastaa erityistason muuttuvaan palvelutarpeeseen (Tulevaisuuden sairaala 2030-hanke) Sairaansijoja vähennetään perustasolla Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Tiedon hyödyntäminen paranee Vaativan erityistason laadukas hoito oikeaan aikaan Vuodeosastolla ollaan vain sairauden hoidon edellyttämä aika Laadukas hoito hoitopaikasta riippumatta Palvelujen laatu paranee ja nopeutuu sekä potilasturvallisuus lisääntyy Muutosjohtamisen haaste Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Saumaton yhteistyö palvelukokonaisuuksien välillä Muutosjohtamisen haaste Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, myös erityis- ja perustason välillä Toiminnan seuranta, vaikuttavuuden arviointi ja vertailu muihin tuottajiin on reaaliaikaista Tuottavuus lisääntyy 10-15 %, yliopistollisen sairaalan velvoitteet, (sairaansijat vähenevät Pohjois-Pohjanmaan maakunnan osalta) Kustannukset alenevat vuositasolla pysyvästi 10-15 % Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, Kustannustehokkuus paranee aktiivisen hoitoprosessin myötä Kustannustehokkuus paranee Erikoisalakohtaisesta jaottelusta luovutaan osittain, Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi Osastoilla ei ole pitkäaikaispotilaita, ikäihmisten palvelut turvaavat kotona selviytymisen Perustason vuodeosastoille määritellään toimintaedellytykset Tietojärjestelmät yhteen sovitetaan ja tarvittava tieto on kaikkien käytettävissä Laaja-alaista osaamista vahvistetaan, osaamiskeskittymiä lisätään, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Työkierto ja joustava työvoiman käyttö, kuntouttava työote joka tasolla, koulutuksella valmius uusiin prosesseihin Erityisosaamista vahvistetaan, videokonsultaatioiden mahdollisuudet hoitoprosesseihin Uusien järjestelmien hallinta, tiedon analysoinnin kehittyminen Digiteknologia tukee palveluprosesseja Omatoimisuus ja turvallisuus lisääntyy, virtuaalisairaalan Visionaarinen ja kannustava johtaminen, uusien innovaatioiden Työpanosta vapautuu hoitotyöhön (logistiikkaratkaisut, Etävalvonta ja kotihoidon seuranta nopeuttaa kotiutumista, Digihallinnan asennemuutos, valmiuksien koulutus
MUUTOS IHMINEN JOHTAMINEN RESURSSIT JA TALOUS PROSESSIT OSAAMINEN JA UUDISTUMINEN Alueellinen toiminnanohjaus Oikea hoitopaikka joustavasti ja tarpeen mukaan Työvoiman hallinta Resurssit ovat tehokkaassa käytössä Sairaansijojen reaaliaikainen paikkakartta kaikkien käytettävissä Henkilöstö oppii maakunnallisen näkökulman Asiakastarpeet huomioidaan yhä yksilöllisemmin Ihminen on aktiivinen itsehoidossa (mm. virtuaalisairaala) Prosessit kehitetään asiakkaiden kokonaistarpeen mukaisiksi Palvelu- ja hoitosuunnitelma ohjaa toimintaa Asiakaspalautejärjestelmä laadun kehittämisen tärkeäksi osatekijäksi Monituottajuus lisääntyy palvelutuotannossa Valinnanvapaus parantaa palvelujen saatavuutta Hoidon laadulle kriteerit Kilpailu hillitsee kustannusten nousua Prosesseja kehitetään laajemman toimijakentän kanssa Asiakkuuksien hallinta paranee Palvelut järjestetään väestön palvelutarpeen mukaisesti Asiakasryhmäkohtainen tieto on johtamisen tukena Kotihoidon toiminnanohjaus integroidaan osastojen toimintaan, SAS-ryhmä osana hoitoprosessia Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä vahvistetaan Luodaan edellytyksiä arjen terveyden edistämiselle, jokainen osaltaan kantaa vastuuta omasta Hyvinvointikertomus ohjaa kuntien toimintaa Osastohoidon aikana puututaan aktiivisesti terveyden edistämiseen, järjestöt aktiivisesti mukana
Taloudelliset vaikutukset Toiminnalliset / rakenteelliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (järjestämisen näkökulma) Taloudelliset vaikutukset NETTOVAIKUTUKSET YHTEENSÄ -12 000 000 Keino: Sairaansijojen optimointi (sairauksien hoidon kannalta) Toteuttaminen edellyttää: Perustason sairaansijojen vähentäminen (130 ss = -14 %) -13 000 000 Taloudelliset vaikutukset muihin palvelukokonaisuuksiin tai verkostoihin Siirtyminen ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen ym. 3 500 000 Ikäihmiset +3,5 M Ikäihmisten kotona asumisen tuki, kuntouttaminen 1 000 000 Ikäihmisten työryhmä arvioi jyvittymistä mm. kuntoutukseen +1 M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet -7 000 000 Arvio kustannusten nousun vähenemisestä Sairaalahoitoa korvaava sairauksien hoito, uudet toimintamallit (esim. kotisairaala, päiväsairaala, avo-poli, sähköiset palvelut, jalkautuvat tiimit palvelutarpeen arviointiin) Ikäihmisten palvelutarpeen määrän lisääntyminen (absoluuttisen hlömäärän kasvu) 2 000 000 NETTOVAIKUTUS -12 000 000 Sairauksien avohoidon kehittäminen ja ikäihmisten palvelut +2M 1 500 000 Kohdentaminen tarkentuu myöhemmin
Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä Erityistason palveluissa (TulSa 2030-hanke) sairaansijamäärä säilyy ennallaan, tuottavuustavoite ( - 7 milj. euroa) toteutuu työn tuottavuutta lisäämällä Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen (-130 ss, - 12 milj. euroa) perustuu siihen, että vuodeosastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin (+ 3,5 milj. euroa) ja kotihoitoon siirtyminen sekä kotikuntoutuksen lisääminen (+ 1 milj. euroa) on ehdoton edellytys tavoitteiden toteutumiselle Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan (kotisairaala, päiväsairaala) (+ 2 milj. euroa) Yli 75-vuotiaiden määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta 1,5 milj. euroa)
Sairaala- ja vuodeosastopalvelut Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen 130 ss -12-13 M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet -7 M Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin (+3,5 M ) ja kotihoitoon siirtyminen sekä kotikuntoutuksen lisääminen (+1 M ) edellytys tavoitteiden toteutumiselle Yli 75-v. määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta +1,5 M ) Ikäihmisten palvelut (-11 M ) Kuntoutus ja toimintakyky (-0,5 M ) Yhteensä -12 M Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan, kotisairaala ja päiväsairaala (+2 M ) Vastaanottopalvelut (-4 M ) Välitön avun tarve (-1 M ) Huom: kokonaisuus ja luvut tarkentuvat jatkovalmistelussa
Resurssien uudelleenallokointi palvelukokonaisuuden sisällä (talous, henkilöstö jne.) Kaikki sairaansijat samassa tuotannonohjausjärjestelmässä Erityistason sairaalahoito toteutetaan Oys:ssa ja Oys turvaa korkeatasoiset konsultaatiot perustasolle Perustason vuodeosastohoito kootaan vahvoihin toimintayksiköihin, joissa henkilöstön osaaminen varmistetaan ja hoito sekä kuntoutus ovat moniammatillista (mm. riittävät terapiapalvelut) Perustason toiminta-alueilla vuodeosastohoito on erikoislääkärijohtoista Erityistasolla luovutaan erikoisalakohtaisista vuodeosastoista (TulSa 2030-hanke) Potilaan hoitoprosessissa huomioidaan kokonaisvaltaisesti potilaan hoito- ja palvelusuunnitelma ja vältetään epätarkoituksenmukaista hoitopaikan vaihtoa hoitojakson aikana
Taloudelliset nettovaikutukset / vuosi Kohdentuuko siirtymävuosille kustannuspaineita? Vaihe Konkreettiset keinot ja toimenpiteet Vuodeosastopaikat vähennetään toiminnallisina yksikköinä Uudistukseen valmistautuminen Rahoituksen siirtymäaika vuosina 2019 2023 (menoperustaisesta laskennalliseen/tarveperustaiseen) Siirtymine n täysimäär. laskennal. rahoituk. 2017 2018 2019 2020 2021 2022 2023 2024 Koillismaa - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina 2019-2030 42 ss Oulun seutu - 1 yksikkö - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina 2019-2030 1 ss, keskittäminen edellyttää investointeja Eteläinen rannikko - 640 000 (- 16 ss) - 1 yksikkö + 2 yksikköä - Vähennystarve vuosina 2019-2030 26 ss Jokilaaksot - 1 yksikkö - 1 yksikkö - 1 yksikkö - Vähennystarve vuosina 2019-2030 61 ss Nettovaikutukset yhteensä / vuosi - 640 000
Ihmisiin kohdistuvat vaikutukset Laadukas sairaalahoito oikeaan aikaan Vuodeosastolla ollaan vain sairauden hoidon edellyttämä aika Vuodeosastojen palveluverkko harvenee, mutta palvelujen laatu paranee ja nopeutuu sekä potilasturvallisuus lisääntyy Omatoimisuus ja turvallisuus lisääntyy, virtuaalisairaalan palvelut aktiivisessa käytössä Ihminen on aktiivinen itsehoidossa (mm. virtuaalisairaala) Valinnanvapaus parantaa palvelujen saatavuutta Palvelut järjestetään väestön palvelutarpeen mukaisesti, vuodeosastohoidon edellyttämät jatkopalvelut lähellä ihmistä esimerkiksi palvelukeskusten yhteydessä ja kotiin annettavissa palveluissa Luodaan edellytyksiä arjen terveyden edistämiselle, jokainen osaltaan kantaa vastuuta omasta terveydestään