Sote-palvelualueet ja organisointi

Transkriptio

1 Sote-palvelualueet ja organisointi luonnos, versio 0.1 Sote-johtajat ja työryhmien puheenjohtajat

2 Sote-johtajat ja työryhmien puheenjohtajat Päivän ohjelma 9:00 Sote- ja maakuntauudistuksen tilannekatsaus (Hannu L.) Sote-keskuksen ja toimipisteiden palvelut ja sote-palvelualueet (Hannu K.) Vuodeosasto- ja laitoshoitoverkko (Sirkku) Rahoituksen perusteet (Anu) 12:15 Lounas ravintola Sorsassa (ls 9 alapuolella) 13:15 Organisointi (Hannu L.) Resurssikarttojen jatkotyöstäminen (Anu) Jatkotyö ja työryhmien väliset yhteistarkastelujen tarpeet (Hannu L.) 15:00 Kahvi

3 Sote-keskuksen ja toimipisteiden palvelut ja sote-palvelualueet

4 Sote-keskuksen ja toimipisteiden palvelut Hoitajan vo Lääkärin vo Neuvola-, koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltopalvelut Mtt- ja päihdeohjaus Työ- ja päivätoiminta Sosiaaliohjaus, arjen tuki Toimintakyvyn arvio arjen näkökulmasta, palvelutarpeen arvio Apuvälinepalvelut Kotihoidon ja perhetyön tuki Toimintakyvyn ja palvelutarpeen arvio Terapiat Apuvälinepalvelut Myös erityisosaamista (esim. erikoislääkärikonsultaatio ja kuntoutus) Geriatria Psykiatriat ja päihdehoito Krooninen kipu Monialaista arviota ja hoitoa tarvitsevat ja niistä hyötyvät (paljon palveluita käyttävien ongelmat) Sisätautien kansansairaudet (DM, reuma) Palliatiivinen- ja saattohoito Sosiaalityön vahvempi osaaminen (T&K) Palvelutarpeen arvio Lastensuojelu Perheneuvola Vammaispalvelut (sis. Vpl ja kehva) Pitkäaikais- ja vaikeasti työllistyvien tuki ja palvelut Sosiaalinen kuntoutus Laajennetut aukioloajat

5 Sote-palvelualueet

6 Pohjoinen Sote-keskukset ja toimipisteet Kuusamo Taivalkoski Pudasjärvi Haukipudas Ii Kiiminki Yli-Ii Ylikiiminki Tuira Muhos Utajärvi Vaala Sote-keskus Toimipiste 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen

7 Keskinen Sote-keskukset ja toimipisteet Kontinkangas Myllyoja Kempele-Kaakkuri-Oulunsalo Hailuoto Liminka Tyrnävä Lumijoki Siikalatva Pyhäntä Sote-keskus Toimipiste 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen

8 Eteläinen Sote-keskukset ja toimipisteet Raahe Ruukki Vihanti Pyhäjoki Kalajoki Merijärvi Ylivieska - Oulainen Haapavesi Nivala Sievi Alavieska Haapajärvi Kärsämäki Pyhäjärvi Reisjärvi Sote-keskus Toimipiste 24/7 päivystys Ikäihmisten palveluasuminen

9 Alueiden määrää koskevaa pohdintaa Työryhmien ehdotukset vaihtelevat 3:n ja 5:n alueen välillä Johtamisjärjestelmän näkökulmasta tämä on sopiva määrä, eikä ole väliä onko alueita 3 vai 5. Mitä isommat alueet, sitä tasapainoisempi väestöpohja. Oulun kaupunki Yksin liian iso alueeksi ja tukee vastakkainasettelun näkökulmaa. Heikentääkö sivistyspalveluiden yhteistyötä, jos jaetaan eri alueille? Ei, sillä nytkin on useita alueellisia toimijoita hyven ja sikun osalta. Eteläinen alue Osassa työryhmiä ehdotettu rannikkoa ja sisämaata omiksi alueiksi. Kotihoidon osalta ehdotettu toisenlaista jakoa. Palveluverkko ja -rakenne on nyt raskas. Yhtenäinen alue pakottaa uudistamaan enemmän. Pohjoinen alue Koillismaa maantieteellisesti erillisenä alueena.

10 PoPSTer-hanke Sairaala- ja vuodeosastohoito palveluverkon näkymiä Työryhmien puheenjohtajat ja sote-ryhmä Sirkku Pikkujämsä

11 Turhien ja epätarkoituksenmukaisten sairaalajaksojen ja -päivien välttäminen 1/2 Sairaalassa hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevat haastaa ikäihmisten ja vastaanottopalvelut, sillä toteutettava muuten kuin sairaalassa: ei-lääkärijohtoinen kuntoutus, jonottajat, vuorohoito, omaishoidon vapaat... Kotona ja asumisyksiköissä arvioidaan, tutkitaan ja hoidetaan yhä useammin ilman kuljettamista yhteispäivystyksiin / sairaalaan / vältetään pyöröovi syndrooma haastaa: ikäihmisten palvelut, vastaanottopalvelut, välittömän avun palvelut (mm. ensihoito) kotihoidon ja asumisyksiköiden osaamisen nosto kroonisten sairauksien pahenemisvaiheet (dementia, sydämen vajaatoiminta, infektiot...) ikäihmisten elämän loppuvaiheen hoito? mahdollisuutena esim. liikkuvat arviointitiimit? kotisairaalapalvelut? päiväsairaala? kotisaattohoito? teknologian, etävastaanottojen, - konsultaatioiden, -diagnostiikan ja seurannan hyödyntäminen virtuaalisairaala -hanke

12 Turhien ja epätarkoituksenmukaisten sairaalajaksojen ja -päivien välttäminen 2/2 Yhteispäivystysten rooli (terveydenhuolto + sosiaalipalvelut) kotiutus aina, jos asiakas- ja potilasturvallista haastaa: tiedonkuluun, kotihoidon 24/7, sosiaalipäivystyksen kotiin vietävät palvelut 24/7, vastaanottotoiminnan virka-aikana (nopeat kontrollit ym.) Sairaalan toiminnan oltava tehokasta: osastojen käyttöaste on oltava riittävän suuri, osaamisen kohdallaan, potilasvaihdon tarkoituksenmukaista Sairauksien ennalta ehkäisy (mm. influenssarokotukset)

13 Nykyinen palveluverkko (v. 2015) (aikuisten somaattinen) Vaativa erityistaso Oulun yliopistollinen sairaala 488 sairaansijaa, 24 osastoa (naisten vastuualue mukana) Leikkaussaleja on Oys:ssa 46 (naistentautien leikkaussalit mukana) Erityistaso Oulaskankaan sairaala 64 sairaansijaa, kolme osastoa Raahen sairaala 22 sairaansijaa, yksi osasto Leikkaussaleja on Oulaskankaan sairaalassa 5, Raahen sairaalassa 5, Kuusamossa 3, Mehiläisessä 4, Terveystalolla 6, tulossa OP-Pohjolan sairaalaan mahdollisesti 3 Perustaso Vuodeosastoja 21:llä eri paikkakunnalla, osastoja yhteensä 37, sairaansijoja yhteensä 915 Oulu eteläisen alueella 11:lla eri paikkakunnalla, osastoja 15 (Himangalla yksi osasto), yhteensä 355 sairaansijaa Oulu pohjoisen alueella 10:llä eri paikkakunnalla, osastoja 22 (Oulun kaupunginsairaalassa 10 osastoa + 1 ostopalveluosasto), yhteensä 560 sairaansijaa

14 Perusterveydenhuollon sairaansijat, v Ylempi luku on kunnan yli 75 vuotiaiden määrä Alempi luku on sairaansijojen määrä / 1000 Yli 75 vuotiasta 70 % hoitopäivistä kohdistuu nykytilanteessa yli 75-vuotiaille Himangan vos toiminta päättynyt

15 Palvelurakennemuutos Sairaansijoja vähennetään tarkastelemalla erityistasoa ja perustasoa yhtenä kokonaisuutena Tulevaisuuden sairaala 2030-hankkeen vaikutus prosessien kehittäminen yhtenä kokonaisuutena ja toimintojen yhdistäminen (vuodeosastohoito on osa tätä hoitoprosessia) Erikoisalakohtaisesta jaottelusta luovutaan Tiivis integraatio Oulun kaupunginsairaalan kanssa Perustasolla tavoitteena vähennys 915:sta noin 785:een (10 ss on noin 1 milj. ) Osastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita ja kaikki paikat ovat tehokkaassa käytössä Vuodeosastojen toiminnalle määritellään edellytykset huomioiden eritasoisen toiminnan tarpeet ja alueellisesti palveluiden saatavuus Perustason vuodeosastohoito kootaan riittävän vahvoihin yksiköihin Rakennemuutoksen edellytyksiä Toimiva avohoidon palvelujen järjestäminen Kotona asumista tukevat palvelut, ympärivuorokautinen hoiva, kotisairaala, päiväsairaala Henkilöstön osaamista vahvistetaan ja tehostetaan joustavaa työvoiman käyttöä mm. työkierrolla

16 Kokonaisoptimointi: vaikutukset resursseihin palvelukokonaisuuksien tai muiden toimijoiden välillä Erityistason palveluissa (TulSa 2030-hanke) sairaansijamäärä säilyy ennallaan, tuottavuustavoite ( - 7 milj. euroa) toteutuu työn tuottavuutta lisäämällä erityistason ja perustason sairaansijojen yhteinen kehittäminen Kontinkangas-Peltola alueella potilas kerralla kuntoon ilman siirtelyä osastojen välillä esimerkkinä gero-traumatologia + kuntoutus Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen (-130 ss, - 12 milj. euroa) perustuu siihen, että vuodeosastoilla hoidetaan vain sairaalahoitoa tarvitsevia potilaita Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin (+ 3,5 milj. euroa) ja kotihoitoon siirtyminen sekä kotikuntoutuksen lisääminen (+ 1 milj. euroa) on ehdoton edellytys tavoitteiden toteutumiselle Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan (kotisairaala, päiväsairaala) (+ 2 milj. euroa) Yli 75-vuotiaiden määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta 1,5 milj. euroa)

17 Taloudelliset vaikutukset Toiminnalliset / rakenteelliset keinot tavoitteiden saavuttamiseksi (järjestämisen näkökulma) Taloudelliset vaikutukset NETTOVAIKUTUKSET YHTEENSÄ Keino: Sairaansijojen optimointi (sairauksien hoidon kannalta) Toteuttaminen edellyttää: Perustason sairaansijojen vähentäminen (130 ss = -14 %) Taloudelliset vaikutukset muihin palvelukokonaisuuksiin tai verkostoihin Siirtyminen ikäihmisten tehostettuun palveluasumiseen ym Ikäihmiset +3,5 M Ikäihmisten kotona asumisen tuki, kuntouttaminen Ikäihmisten työryhmä arvioi jyvittymistä mm. kuntoutukseen +1 M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet Arvio kustannusten nousun vähenemisestä Sairaalahoitoa korvaava sairauksien hoito, uudet toimintamallit (esim. kotisairaala, päiväsairaala, avo-poli, sähköiset palvelut, jalkautuvat tiimit palvelutarpeen arviointiin) Ikäihmisten palvelutarpeen määrän lisääntyminen (absoluuttisen hlömäärän kasvu) NETTOVAIKUTUS Sairauksien avohoidon kehittäminen ja ikäihmisten palvelut +2M Kohdentaminen tarkentuu myöhemmin

18 Ehdotus palveluverkoksi Palveluverkko muodostetaan sairaaloista, jotka täyttävät alla mainitut edellytykset: 1. Tukeutuminen toiminta-alueitten 24/7 päivystysyksiköihin 2. Sairaalat ovat erikoislääkärijohtoisia 3. Lääkäripalvelut vähintään 8/7 4. Laboratoriopalvelut saatavilla vähintään 8/7 5. Radiologiset palvelut saatavilla vähintään 8/7 6. Terapeuttien palveluita saatavilla 8/7 7. Sairaalayksiköiden koko vähintään (40-) 50 sairaansijaa 8. Palveluiden saavutettavuus (etäisyys kuntakeskuksista ja sote-palveluyksiköistä) säilyy kohtuullisena ja kulkuyhteydet ovat mahdollisimman luontevat Toiminta-alueilla voi olla yksi tai useampi perustason sairaala. (Ehdotuksessa vuodeosasto-nimen sijasta käytetään sairaala-nimeä).

19 Ikäihmisten työryhmän pj:den terveisiä Koko ajattelun pohjana on se, että USKOMME vahvasti siihen, että ikäihmiset asuvat jatkossakin kotona ja heidän tarpeisiinsa voidaan vastata ja heitä voidaan kuntouttaa siellä. jos/kun ns. terveyskeskuksen vuodeosastopaikkoja/laitospaikkoja lakkautetaan, resurssia (=työntekijöitä, osaamista, asiantuntijuutta) tulee siirtää kotona asumista tukeviin palveluihin VOIMAKKAASTI, eli ei pelkästään ulosmitata kustannusta ns. säästönä. Kotona asumista tukevan kuntoutuksen lähtökohtana on kotona annettava kuntoutus, ei ns. laitoskuntoutus. Mikäli lyhytaikaisia ikäihmisten kuntoutuspaikkoja ei varattaisi olleenkaan ns. laitoshoitoon, vaan myös ne paikat varattaisiin perhehoitoon ja tehostettuun palveluasumiseen, niin silloin ei tarvittaisi ollenkaan sairaala- / vuodeosastotoiminnasta vapautuvia osastopaikkoja. Jotta kotona asuminen onnistuu, onhan kotisairaalapalvelu jossakin ryhmässä hyvässä mietinnässä? Onko saattohoito jossakin ryhmässä hyvässä mietinnässä (liittyy osittain edelliseen), myös kotona asuville vaatii vahvaa yhteistä kehittämistä jos lyhytaikaisia ei-sairaalapalvelua tarjoavia laitospaikkoja (ShL) ei enää ole, voidaanko turvata ns. saattohoitopaikat, mikäli niitä erillisinä tarvitaan? Pitäähän sairaala- ja vuodeosastoryhmän esitys sisällään ns. lääkinnällisen kuntoutuksen sairaalapaikat? Toivottavasti geriatriosaamisen painopiste on avopuolella ajatuksella, että se kulkee asiakkaan mukana asiakkaan erilaisissa elämänvaiheissa

20 Ehdotus Pohjois-Pohjanmaan toiminta-alueiksi Toiminta-alue 1 Koillismaa Kuusamo ja Taivalkoski Asukkaita ( ) Toiminta-alue 2 Oulun seutu Oulu, Oulun ympäristökunnat (Kempele, Tyrnävä, Liminka, Lumijoki, Hailuoto, Muhos) ja Oulunkaari (Ii, Pudasjärvi, Utajärvi, Vaala) (+ Siikalatva ja Pyhäntä?) Asukkaita ( ) Toiminta-alue 3 Eteläinen rannikko Raahen seudun hyvinvointikuntayhtymä (Siikajoki, Raahe, Pyhäjoki) ja Kalajoki Asukkaita ( ) Toiminta-alue 4 Jokilaaksot Kallio (Ylivieska, Alavieska, Sievi, Nivala), Oulainen, Selänne (Haapajärvi, Pyhäjärvi, Reisjärvi), Helmi (Haapavesi, Pyhäntä?), Kärsämäki, Siikalatva?, Merijärvi Asukkaita ( )

21 Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet nykytilanteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2015 toimintatietoja ja väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten tilanteen mukaan (26 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot

22 Sairaansijamäärän arvioinnin perusteet vuoden 2030 tavoitteessa Koillismaa - Arvioinnissa on käytetty vuoden 2030 väestömäärää - Sairaansijat nykytila tarkoittaa käytössä olleita perusterveydenhuollon vuodeosastopaikkoja (yhteensä 915 ss) - Tavoitetila (sairaansijojen tavoitemäärä) on arvioitu niin, että - Sairaaloissa (vuodeosastoilla) ei ole ollenkaan pitkäaikaispotilaita eikä jatkohoitopaikkaa odottavia - Keskimääräinen kuormitus on noin 100 % - Näin laskettu tarve merkitsee 130 ss vähennystä nykyisestä 915 sairaansijasta eli yhteensä noin 785 sairaansijaa - Sairaansijojen tavoite on laskettu (suhteutettu) tässä kuvassa tuhatta yli 75 vuotiasta kohden toiminta-alueitten vuoden 2030 väestöennusteen mukaan (14,4 ss/1000 yli 75 v) Eteläinen rannikko Oulun seutu Jokilaaksot

23 Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutos v mennessä >75-v. Vähennysmäärä tarve 2024 mennessä asteittain Oulun seutu + 57% -1ss Muhoksen vahvistaminen, Utajärvi -15 ss, Vaala -16 ss, Monituottajuuden hyödyntäminen Koillismaa Sairaalahoidon keskittäminen Kuusamoon n. 50 ss (perus- ja erityisss) -42ss Taivalkoski kiinni (-34 ss) +36% Rannikko -26ss Raahen sairaalan kapasiteetin hyödyntäminen +54% Raahen kirurginen esh OYS:aan (+22 ss) Raahen osaston paikkaluvun nosto + 8 ss Kalajoen osasto kiinni - 40 ss Himangan vo -16 ss jo lakkautettu v Jokilaaksot -61ss Oulaskankaan ja Ylivieskan ja Haapajärven kapasiteetin hyödyntäminen +28% OAS kir- ja synn. osastot perusvuodeosaston käyttöön n ss Osastojen sulut (Reisjärvi -16 ss ja Haapavesi -20 ss ja Nivala -26 ss ja Siikalatva -20 ss ja Kärsämäki -10 ss) eli yhteensä -92 ss

24 Sairaala- ja vuodeosastokapasiteetin muutos v mennessä??? >75-v. määrä 2029 vaatisi investointeja ja erillisen suunnittelun Oulun seutu Tulevaisuuden sairaala OYS-OKS?, OYS-vos-tornien peruskorjaus + 91% Sairaalahoidon keskittäminen mahdollisimman paljon Kontinkankaan alueelle (Kiinni Ii -21 ss, Kempele -20 ss, Liminka -28 ss, Muhos - XX ss) Koillismaa Kuusamo n. 50 ss (=ei muutosta) +60% Rannikko Raahen sairaalan kapasiteetti käytössä +82% Jokilaaksot Ylivieskan / OAS laajennus? +48% Pyhäjärvi -25 ss? Haapajärvi -24 ss?

25 Luonnos Taustatietoja luonnosvaiheessa olevaan aluemalliin 3 aluetta

26 Pohjoinen Ii, Kuusamo, Muhos, Oulu (Haukipudas, Kiiminki, Tuira), Pudasjärvi, Taivalkoski, Utajärvi, Vaala Keskinen Hailuoto, Kempele, Liminka, Lumijoki, Oulu (Kaakkuri, Kontinkangas, Myllyoja) Pyhäntä, Siikalatva, Tyrnävä Eteläinen Alavieska, Haapajärvi, Haapavesi, Kalajoki, Kärsämäki, Merijärvi, Nivala, Oulainen, Pyhäjoki, Pyhäjärvi, Raahe, Reisjärvi, Sievi, Siikajoki, Ylivieska Aluemallin luonnos

27 Väestökehitys alueilla Pohjoinen Keskinen Eteläinen Oulun v ennuste skaalattu v tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.

28 Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017 Ikäryhmien osuudet %-osuudet 0% 10% 20% 30% 40% 50% 60% 70% 80% 90% 100% Pohjoinen Keskinen Eteläinen 25% 25% 26% 58% 60% 53% 15% 13% 18% 2% 2% 3% Pohjoinen Keskinen Eteläinen 25% 26% 26% 56% 58% 50% 17% 15% 21% 2% 2% 3% Pohjoinen Keskinen Eteläinen 24% 25% 25% 54% 56% 48% 19% 16% 23% 3% 2% 3% Pohjoinen Keskinen Eteläinen 24% 25% 25% 54% 56% 48% 20% 17% 23% 3% 3% 4% 0-18 v v v. 85 v. täyttäneet

29 0-18-v. määrän kehitys alueilla Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017

30 65 v. täyttäneiden määrän kehitys alueilla Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017

31 Nettokustannukset alueittain, TP 2015, M ja /asukas P-P keskimäärin /asukas Pohjoinen Keskinen Eteläinen TP 2015 /asukas HUOM: Oulun nettokustannukset jaettu asukasluvun suhteessa, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, Oulun kaupunki 3/2017, ilman ympäristöterveydenhuoltoa

32 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Tarvevakioidut soten nettokustannukset, v /asukas Huom: Oulun tiedot = koko Oulu P-P keskimäärin 3004 /asukas Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Tilastokeskus ja Kuntaliitto, tarvekerroin THL v Ilman ympäristöterveydenhuoltoa

33 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska 1,5 1,4 1,3 1,2 1,1 1,0 0,9 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,0 Soten tarvekerroin v ,06 1,21 1,08 0,96 1,32 1,22 1,301,38 1,09 0,91 0,85 1,03 0,96 1,12 1,28 0,93 Tarvekerroin: väestön ikä- ja sukupuolirakenne, sairastavuus ja sosioekonominen asema 1,171,171,16 1,03 1,35 1,26 1,141,14 1,20 1,18 1,13 1,19 1,17 1,13 1,03 P-P keskimäärin 1,04 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tarvekerroin THL

34 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi ,9 121,6 125,8 114,8 148,3 125, ,8 128,2 126, ,8 103, ,6 102,8 144,4 131,7 133,5 98,9 161,5 155,2 150,2 130,8 138,8 139,9 129,9 120,4 124,4 111,2 114,4 P-P keskimäärin 121, Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: THL 2017

35 Lähde: THL 2017 THL:n ikävakioitu sairastavuusindeksi häivyttää ikärakenteen vaikutuksen pois ja mahdollistaa alueiden välisen vertailun Koko maa keskimäärin = ,5 Indeksi sisältää tiedot seitsemästä sairausryhmästä.

36 Työttömyys helmikuussa 2017 Pohjois-Pohjanmaalla Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskuksen alueella oli helmikuun lopussa työtöntä työnhakijaa. Työttömyys laski vuoden takaisesta 1 780:llä. Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 14,4 %, mikä on 0,9 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuosi sitten. ELY-alueittain Pohjois-Pohjanmaan työttömyysaste oli maan viidenneksi korkein. Kunnittain työttömien osuus työvoimasta vaihteli Merijärven 9,4 % ja Vaalan 18,0 % välillä. Pohjois-Pohjanmaa: keskimäärin 14,4% Lähde: ELY, työllisyyskatsaus 2/2017

37 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Taajama-aste v (%) 80,1 64,2 78,4 96,4 50,1 46,3 46,6 42,2 54,1 96,2 79,5 61,7 96,4 55,8 P-P keskimäärin 83,1 % (isojen kaupunkien/kuntien vaikutus keskiarvoon) 47,6 71, ,7 59,7 75,5 45,4 38,3 64,6 73,9 69,3 54,3 86,9 42,1 53,3 46,3 85,9 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Tilastokeskus 2017

38 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Lapsiperheiden osuus perheistä (%) v , ,4 30,7 31, , ,6 62,2 46,7 49,6 35,8 31,2 54,5 43, ,6 38,4 38, ,4 38,2 34,5 30,6 37,6 38,8 45,7 39,8 42,7 P-P keskimäärin % laskentatavasta riippuen 0 Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Sotkanet 2017, Oulun kaupunki 3/2017

39 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä v ,3 92,6 92,4 90,5 90,9 91,1 89,8 92,7 87,9 92,3 88,6 87,8 92,7 84,5 92,4 85,7 Suositus % 88,7 89,7 90,7 91,5 88,4 87,7 87,3 88,7 88,1 90,2 90,3 90,7 90,2 88,5 86,7 P-P keskimäärin 90,4 % Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Sotkanet 2017 ja Oulun kaupunki 3/2017

40 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Työkyvyttömyyseläkettä saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä v , ,9 16,9 16, ,3 13,1 10 7,7 13,2 6,9 5,7 10,2 7,7 12,4 12,6 7,5 13,1 12,3 11,7 8,3 14,1 12,9 10,7 10, ,8 13,7 11,3 13,1 P-P keskimäärin 9,4 % 9, Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Sotkanet 2017

41 Ii Kuusamo Muhos Oulu Pudasjärvi Taivalkoski Utajärvi Vaala Hailuoto Kempele Liminka Lumijoki Oulu Pyhäntä Siikalatva Tyrnävä Alavieska Haapajärvi Haapavesi Kalajoki Kärsämäki Merijärvi Nivala Oulainen Pyhäjoki Pyhäjärvi Raahe Reisjärvi Sievi Siikajoki Ylivieska Toimeentulotukea saaneet vuotiaat, % vastaavan ikäisestä väestöstä v ,6 8,2 6,6 6,8 7,3 8,1 5,8 9,1 P-P keskimäärin 6,4 % 6,7 6,8 5,8 5,5 4,7 3,8 3,1 2,4 4,4 7,1 7,2 4,8 7,1 6,3 5,9 4,2 4,2 6,8 7,3 4,1 7,8 4,6 7, Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot = koko Oulu Lähde: Sotkanet 2017

42 Luonnos Taustatietoja luonnosvaiheessa olevaan aluemalliin 13 sotepalvelualuetta

43 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Väestö sote-palvelualueilla 2015 ja ennuste Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v ennuste skaalattu v tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.

44 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) 0-18-v. sote-palvelualueilla 2015 ja ennuste Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v ennuste skaalattu v tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.

45 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) 65 v. täyttäneet sote-palvelualueilla 2015 ja ennuste Pohjoinen Keskinen Eteläinen Aluejaon väestö Oulun ilmoittamien tietojen perusteella, v ennuste skaalattu v tietojen perusteella. Lähde: Tilastokeskus 3/2017 ja Oulun kaupunki 3/2017.

46 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Nettokustannukset sote-palvelualueittain, TP 2015, M ,5 Yht. 483 M 3208 /asukas 34,3 87,1 55,4 171,4 55,3 216,9 Yht. 415 M 2891 /asukas 117,6 80,9 111,0 37,1 Yht. 389 M 3395 /asukas 167,3 73,6 Pohjoinen Keskinen Eteläinen HUOM: Oulun nettokustannukset skaalattu hv-keskusten väestön mukaan, joten tiedot suuntaa antavia. Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2017, ilman ymp.terveydenhuoltoa, Oulun kaupunki 3/2017.

47 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Taajama-aste v (%) 110% 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 60,1 % 49,7 % 90,8 % 96,4 % 96,4 % 64,7 % 96,4 % 95,0 % 67,2 % P-P keskimäärin 83,1 % 78,3 % 71,9 % 69,8 % 57,1 % Pohjoinen Keskinen Eteläinen Huom: Oulun tiedot skaalattu hv-keskusten asukasluvun suhteessa Lähde: Tilastokeskus 2017, Oulun kaupunki 3/2017

48 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Lapsiperheiden osuus perheistä (%) v % 60% 50% 40% 30% 33,5 % 30,7 % 66,2 % 60,5 % 49,0 % 40,2 % 44,5 % 58,0 % 50,2 % P-P keskimäärin % (laskentatavasta riippuen) 37,7 % 38,7 % 42,1 % 36,6 % 20% 10% 0% Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Sotkanet 2017, Oulun kaupunki 3/2017

49 Kuusamo (Taivalkoski) Pudasjärvi Haukipudas (Ii) Kiiminki (Yli-Ii, Ylikiiminki) Tuira Muhos (Utajärvi, Vaala) Kontinkangas (Myllyoja) Kempele - Kaakkuri - Oulunsalo (Hailuoto) Liminka (Tyrnävä, Lumijoki, Siikalatva, Pyhäntä) Raahe (Vihanti, Siikajoki, Ruukki, Pyhäjoki) Kalajoki (Merijärvi) Ylivieska - Oulainen (Alavieska, Haapavesi, Nivala, Sievi) Haapajärvi (Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi) Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet, % vastaavan ikäisestä väestöstä v % 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% Suositus % P-P keskimäärin 90,4 % 92,3 % 90,9 % 92,4 % 89,1 % 89,4 % 91,9 % 92,1 % 94,3 % 89,3 % 89,7 % 91,2 % 88,9 % 89,8 % Pohjoinen Keskinen Eteläinen Lähde: Sotkanet 2017 ja Oulun kaupunki 3/2017

50 Rahoituksen perusteet

51 Rahoituslain täydennys Maakuntien kokonaisrahoitusta koskevan lakiluonnoksen lausuntokierros (rahoituslain luvut 3 ja 4) Joulukuun vs. maaliskuun laskelmat Nyt käytössä talousarviotiedot 2017 Maakuntien rahoituksen arvioitu kokonaistaso on laskenut noin 300 M Lopulliset laskelmat 2017 ja 2018 vuosien keskiarvon perusteella Seuraavat päivitykset soten ja pelastustoimen laskelmiin 6/2017 ja 11/2017

52 Maakuntien kokonaisrahoitus v taso ,79 mrd 26 % Koko maa: Sote, pelastustoimi ja ympäristöterveydenhuolto n. 17,4 mrd Muut n. 1 mrd Yhteensä n. 18,4 mrd ,4 mrd 7,6 % 82,6 m = Uudenmaan rahoitus 246 m 1,3 % 0 Valtio ohjaa maakuntien taloutta: JTS, valtion talousarvio, maakuntia koskeva lainsäädäntö, neuvottelu- ja arviointimenettelyt Sote, pel.toimi ja ymp.th Muut

53 Pohjois-Pohjanmaan kokonaisrahoitus, M Tarverahoitus 664 Ikärakennerahoitus 479 Asukasperusteinen rahoitus Kasvupalvelurahoitus 39,3 149 Yhteensä 1,4 mrd Asukastiheysrahoitus 34,2 Maatalousyritykset 21,8 Osuus Kriteeri Hyte-rahoitus Vieraskielisyysrahoitus Saaristoisuuslisä Kaksikielisyysrahoitus 11,1 7,1 0,54 0,15 10,853 % Asukasperuste 84,334 % Soten palvelutarpeet ja olosuhdetekijät 2,951 % Kasvupalvelutekijät 0,916 % Maatalousyritykset 0,946 % Hyte

54 Jos perusteena Pohjois-Pohjanmaalla olisivat v talousarviotiedot Lähtötilanne /as Rahoitus /as Muutos% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) Sote, pelastustoimi, ympäristöterveydenhuolto ,1 % ,4 M Muut ,8 % ,1 M Yhteensä ,7 % ,3 M Luvut tarkentuvat v ja 2018 keskiarvoon Tarkistuksia v ja 2020 aikana Siirtymävuosien vaikutus, muutosrajoitin Maakuntien tehtävien turvaaminen

55 Jos perusteena olisivat v talousarviotiedot Rahoitus keskimäärin 3372 /asukas Lähtötilanne /asukas Laskennallinen rahoitus /asukas (siirtymäajan jälkeen)

56 Maakuntien tarvevakioidut nettokustannukset TP 2015, /asukas Keskimäärin 3249 /asukas Lähde: Kuntaliitto ja Tilastokeskus 2016, tarvevakiointi THL 2015 Ilman ympäristöterveydenhuoltoa

57 Organisointi

58 Sairaalat Ensihoito Yhteispäivystykset Osaamiskeskukset Aluemalli, alueita 3 5 Liikelaitoksen johtaja Johdon tuki Talous Henkilöstö Hallinto Tieto Alue A Alue B Alue?? Keskitetyt LAPE Ikäihmiset Lastenpsyk. Lastentaudit Lasten kehva Geriatria Psykogeriatria T & K Terv.huollon avo-vo Digipalvelut & neuvonta Nuoriso- ja aikuispsyk. Kuntoutus Vampa, kehva Lääkärit Ohjaus Neuvonta Palveluohjaus

59 Funktionaalinen malli Liikelaitoksen johtaja Johdon tuki Talous Henkilöstö Hallinto Tieto Alue A VÄLITÖN APU LAPE T & K AVO VO IKÄ- IHMISET SAIRAALAT JA OSAAMIS- KESKUKSET Alue B Alue C Alue D Keskitetyt

60 Aluemalli Funktionaalinen malli Perus- ja erityistason välinen integraatio Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Ei ratkaise perus- ja erityistason välistä ongelmaa. Keskitetyt palvelut jäävät omaksi putkeksi. Asiakastason integraatio Korostaa paremmin asukkaan kokonaisuutta ja väestötason kokonaisvaltaista hoitoa. Palveluohjauksen näkökulmasta integraatio toteutuu. Päätöksentekijän näkökulma Päättäjien näkökulmasta turvallisempi Oulu-pelko vahva Asiakas asioi eri putkessa eri asioissa. Palveluohjauksen toimivuudessa haasteita. Taloudellinen tavoitteenasettelu Rakenne ja palveluverkko Vuoropuhelu Toiminnalliset/funktionaaliset /asiakas- tavoitteet Taloudellinen vastuu Asukkaiden osallistumismahdollisuudet Kehittäminen Kokonaistaloudellinen ja aikataulutettu tavoitteenasettelu on helpompaa. Haastaa uusiin innovaatioihin. Rakennemuutosta koskevia tavoitetasoja voidaan määritellä alueittain. Alueellinen vuoropuhelu eri toimijoiden kanssa toimii paremmin, kun vuoropuhelun maailma on sote-keskuksen ympärillä Ei eroa Pakottaa selkeämmin taloudelliseen vastuuseen. Selitysmahdollisuudet vähempänä. Mahdollistaa ja pakottaa toimintojen yhteensovittamiseen. Mahdollistaa alueiden vertailuun perustuvan arvioinnin. Asukkaiden kuuleminen voidaan tehdä alueellisesti Riskinä Oulu-keskeisyys. Yksittäisen toiminnan osalta tehokas. Kokonaisverkko ei välttämättä ole toimiva. Riskinä, että taloudellisia tavoitteita selitetään toisen putken tekijöillä. Voi johtaa osaoptimointiin. Ammatillinen kehittäminen vahvempaa. Kokonaisjohtaminen Vastuut selkeämmät sekä alueiden että funktioiden näkökulmista. Alueellinen vastuu hukkuu.

61 Resurssikarttojen jatkotyöstäminen

62 Sairaala- ja vuodeosastohoito M Perustason palveluissa sairaansijamäärän väheneminen 130 ss M Tulevaisuuden sairaalan tuottavuustavoitteet -7 M Ikäihmisten palveluiden toimivuus, potilaiden jatkopalveluihin siirtyminen (+3,5 M ) Yli 75-v. määrän lisääntyminen lisää palvelutarvetta (kohdentamatta +1,5 M ) Ikäihmiset -11 M Kotihoidon parempi kohdentuminen Säännöllisen kotihoidon kattavuuden laskeminen 14 %:iin Tehostetun palveluasumisen kattavuuden laskeminen 5 %:iin Laitoshoidon kattavuuden laskeminen asteittain korkeintaan 1 %:iin Yhteydenottokeskuksen käynnistäminen RAI-järjestelmän käyttöönotto koko maakunnassa Kotihoidon toiminnanohjauksen ja optimoinnin käyttöönotto koko maakunnassa Perhehoidon palveluita koko maakunnan alueella Sairaalahoitoa korvaavaa avohoitoa vahvistetaan, kotisairaala ja päiväsairaala (+2 M ) Vaikutukset henkilöstöresursseihin, työllisyyteen ja elinvoimaan Avopalvelut ja vastaanotto -5,6 M Avohoidon vahvistaminen ja kotona asumisen tuki Sähköiset ja liikkuvat palvelut Muut Konsultaatiotuki Huomioidaan paljon palveluja käyttävät Integraatio muiden palvelukokonaisuuksien esim. kanssa Toimintakyky ja kuntoutus XXM Arvioititiimien asiantuntijuus Kotikuntoutuksen lisääminen (+1 M ) vaikutukset, kiinteistöt, tukipalvelut, osaaminen Mt ja päihde -3M? resurssien kohdent. muihin palvelukok., 1,5 M? Visalan sairaalan toiminnan loppuminen ja korvaavien palvelujen nettovaikutus n. 3 M Avohoidon vahvistaminen, palveluohjaus tehostuminen Muutos erillisestä psykiatrisesta sairaalasta yleissairaalan yhteydessä toimivaan sairaalaan ja sen päivystykseen Vuoden 2017 lopussa psykiatrisia sairaansijoja on 0,51 ss/1000 asukasta, mikä vastaa varsin hyvin väestön tarvetta Välitön avun tarve -1(-3) M resurssien kohdent. muihin palvelukok., 1-2 M? Turhien päivystyskäyntien välttäminen, vähint M Puhelinneuvontapalvelun laajentaminen, vähint. -1 M Puheluiden korvaaminen sähköisillä palveluilla Päivystyskäyntien tehostaminen Sosiaalipäivystysten osalta ei merkittävää kustannussäästöpotentiaalia?? Ensihoidon turhien tehtävien välttäminen Ensihoidon kiireettömien tehtävien tarkoituksenmukaisempi hoito Ensihoidossa tehtävien tarkastelu, turhien päällekkäisten yksiköiden hälyttämisen tarkoituksenmukaisuus Kotiin vietävien palveluiden ja sairaanhoidon tehostaminen Raskaiden vaihtoehtojen korvaaminen kevyemmillä Suurkäyttäjien tunnistaminen ja haltuunotto kaikissa palveluissa keskeinen edellytys Edellytyksenä toimivat tietotojärjestelmät ja tiedon liikkuminen

63 Kysymyksiä resurssien allokoinnista Kokonaisuuden huomiointi Valtionohjaus ja yleiskatteellinen rahoitus Kärkitavoitteet ja priorisointi Kokonaisvaikuttavuus Palvelukokonaisuuksien integrointi Tavoitteiden edellyttämät investoinnit/satsaukset? Tavoitteiden realisoituminen ajassa ja siirtymävuosien kustannuspaineet? Vaikutukset kustannuksiin, henkilöstöresursseihin, tukipalveluihin, tiloihin jne.? Valinnanvapaus?