Rakenneuudistus toinen aste Mikkeli 7.11.2014 Mika Tammilehto Johtaja
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Lukiokoulutuksen ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen ja vapaan sivistystyön järjestäjäverkon uudistaminen. HE lausunnolla 17.11 saakka. Lukiokoulutuksen ja ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistamista koskeva HE-luonnos lausunnolla 14.11.saakka. Hallituksen esitykset tulisi antaa viimeistään 4.12.2014 2
Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman täytäntöönpano Taustalla julkisen talouden kestävyysvaje sekä koulutukseen ja vapaaseen sivistystyöhön kohdennetut menosäästöt Toisen asteen koulutus -260 miljoonaa euroa vuodesta 2017 Tavoitteena vahvat koulutuksen järjestäjät ja ylläpitäjät, jotka kykenevät vastaamaan työelämän, yksilöiden ja yhteiskunnan muuttuviin ja kasvaviin osaamis- ja koulutustarpeisiin Ammatillisen peruskoulutuksen ja lisäkoulutuksen, lukiokoulutuksen ja vapaan sivistystyön verkon tiivistäminen Koulutuksen järjestämisluvat uudistetaan 1.1.2017 lukien ja uusi rahoitusjärjestelmä voimaan 1.1.2017 3
16-18 ikäluokkien kehitys (Tilastokeskus)
LUKION OPISKELIJAMÄÄRÄT PERUSTIETOKYSELYN 20.1.2014 MUKAAN (OPH) Omistaja Järjestäjien lukumäärä Alle 18 - vuotiaana aloittaneet Yli 18- vuotiaana aloittaneet Opiskelijat yhteensä 1 Yksityinen 36 8762 1077 10171 2 Valtio 3 319 3 322 3 Kunta 231 79707 3721 83992 4 Kuntayhtymä 5 4076 376 4452 7 Yliopistot 8 2229 1 2230 Yhteensä 283 95093 5178 101167
Lukioiden määrä opiskelijamäärillä mitatun oppilaitoksen koon mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus) Oppilaitoksen koko 2012 Oppilaitokset yhteensä 422 Oppilaitokset, 1-19 opiskelijaa 4 Oppilaitokset, 20-49 opiskelijaa 14 Oppilaitokset, 50-99 opiskelijaa 76 Oppilaitokset, 100-299 opiskelijaa 142 Oppilaitokset, 300-499 opiskelijaa 72 Oppilaitokset, 500-999 opiskelijaa 57 Oppilaitokset, 1000- opiskelijaa 16 Yhdistetyt perus- ja lukioasteen koulut 41
Lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen (rakenneohjelma) Turvata lukiokoulutuksen saavutettavuus ja koulutuksellinen tasa-arvo ja siten ottaa huomioon myös lukiokoulutuksen erityispiirteitä, Turvata rahoituksen vakaus ja ennakoitavuus sekä lisätä rahoitusjärjestelmän läpinäkyvyyttä ja selkeyttä, Ylläpitäjäneutraalisuus, Lyhentää opiskeluaikoja ja kannustaa koko tutkinnon suorittamiseen säädetyssä tavoiteajassa, Parantaa opiskelijoiden saamaa opetustarjontaa sekä mahdollistaa joustavien koulutuspolkujen toteuttamisen tehokkaasti ja ottaa huomioon mahdolliset opiskelijan siirtymiset koulutuksen järjestäjältä toiselle, Uuteen malliin siirrytään asteittain alkaen vuodesta 2017, aluksi perusrahoitus suurempi, lopulliset prosenttiosuudet käytössä lukiokoulutuksessa vuonna 2020 7
Ammatillisen peruskoulutuksen järjestäjät Kokonaisopiskelijamäärä Koulutuksen järjestäjien lukumäärä Opiskelijamäärä Osuus koulutuksen järjestäjistä Osuus opiskelijoista yli 5000 7 45 918 5,40 % 31,00 % 4001-5000 4 18 055 3,10 % 12,20 % 3001-4000 5 16 225 3,80 % 10,90 % 2001-3000 12 29 135 9,20 % 19,70 % 1001-2000 13 18 245 10,00 % 12,30 % 501-1000 14 10 745 10,80 % 7,20 % alle 500 76 9 887 57,70 % 6,70 % Yhteensä 131 148 210 100,00 % 100,00 % 8
Ammatillisen koulutuksen järjestäjät Itä- Suomessa ITÄ-SUOMI (Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Karjala) Omistaja-tyyppi Ammatillisen peruskoulutuksen vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa 1.1.2016 lukien (tilanne 3/2014) alle 100 100-500 501-1000 1001-2500 2501-3000 3001-4000 4001-5000 yli 5000 Yht. Kunta 1 0 0 1 0 0 0 0 2 Kuntayhtymä 0 0 0 3 1 0 1 1 6 Yksityinen 7 4 1 1 0 0 0 0 13 Valtio 0 0 0 0 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ 8 4 1 5 1 0 1 1 21 9
Ammatillisen peruskoulutuksen kysyntä 16-18 -vuotiaiden keskimääräisen ikäluokan koon muutokset Ammatillisen peruskoulutuksen uusien opiskelijoiden määrän muutokset ikäluokka uudet muutos vuoteen 2009 muutos vuoteen 2009 opiskelijat Suuralue ja maakunta 2009 2014 2017 2019 2009 2014 2017 2019 Koko maa yhteensä 66 642-6 214-7 851-8 134 50 006 594-356 -1 006 Itä-Suomi 10 975-1 356-1 844-2 164 8 746-276 -666-1 076 Etelä-Savo 1 858-253 -387-425 1 489-9 -149-229 Pohjois-Savo 3 158-367 -458-556 2 646-86 -236-356 Pohjois-Karjala 2 140-304 -393-473 1 849-99 -239-379 Kymenlaakso 2 206-223 -306-372 1 731-91 -81-141 Etelä-Karjala 1 613-208 -300-339 1 031 9 39 29 10
Ehdotus uudeksi ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmäksi Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmä muodostaisi kokonaisuuden, joka sisältäisi seuraavat järjestämismuodot: oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus. 11
Uuden rahoitusjärjestelmän keskeisiä piirteitä koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: perusrahoitus suorituksiin perustuva rahoitus vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän kokonaisrahoitus määräytyisi eri rahoitusosioista saatujen rahoitusosuuksien summana. Kunkin rahoitusosion rahoitus jaettaisiin sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa että lisäkoulutuksessa koulutuksen järjestäjille toteutuneiden suoritteiden mukaisesti kaikkien suoritteiden kokonaismäärään suhteutettuna. alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen erityisoppilaitosten rahoitus muodostuu erillisenä kokonaisuutena 12