AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄ. Vuoden 2014 perustietojen tiedonkeruu Tampere Helsinki 11.9.

Transkriptio

1 AMMATILLISEN KOULUTUKSEN OPISKELIJAHALLINNON KOULUTUSPÄIVÄ Vuoden 2014 perustietojen tiedonkeruu Tampere Helsinki Oulu

2 Ajankohtaiset asiat - Koulutuksen talous; - Leikkaukset, kehykset ja VTAE Rahoitusjärjestelmän uudistus - Muut ajankohtaiset asiat

3

4

5 Hallituskauden säästöistä opetus- ja kulttuuritoimen hallinnonalalla Hallitusohjelma ja elokuun 2011 kehyspäätös -330 M Vuoden 2012 kehyspäätös -39 M Vuoden 2013 kehyspäätös -12 M Rakennepoliittinen ohjelma M Vuoden 2014 kehyspäätös -119

6 Valtiontalouden leikkausten kohdentumisesta opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalalle (m ) euroa kehys 2013 kehys 2014 kehys 2015 kehys 2016 kehys 2017 Lukiokoulutuksen rahoitus 0-15,0-37,0-37,0-37,0 Kustannustason muutos - 61,21-61,21-61,21-61,21-61,21 Kustannustason muutos -30,6-30,6-30,6-30,6 Vapaa sivistystyö -11,5-11,5-21,5-21,5-30,0 Ammatillinen peruskoulutus -5,0-30,3-60,3-64,3-64,3 Oppilaitosrakentamisen avustuksista luopuminen -18,5-22,0 Ammatillinen lisäkoulutus -6,0-10,1-10,1-10,1-10,1 Oppisopimuskoulutus -24,0-31,0-31,0-31,0-31,0 Ammatilliset erikoisoppilaitokset -2,0-5,4-5,4-5,4-5,4

7 Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman vaikutuksia Järjestäjäverkon tiivistäminen Kokonaisvaikutus milj. euroa Säästökeinot yksikköhinnan ja/tai suoritemäärän leikkaus Keskustelussa ollut järjestäjien määrä Kuntien tehtävien vähentämisen vaikutus yhteensä 1 mrd euroa Kunnan peruspalveluiden laskennallinen osuus 25,2 mrd euroa Opetustoimen osuus kuntien toimintamenoista 28 % > Opetustoimen osuus säästöistä 0,23 mrd euroa > Merkitsee laskennallisesti noin 10 % esi- ja perusopetuksen kokonaiskustannuksista

8 Valtion talousarvioesitys 2015 Opetus- ja kulttuuritoimen pääluokka Ammatillisen koulutuksen rahoitus

9 OPETUS- JA KULTTUURIMINISTERIÖN HALLINNONALA 2015 (1.000 ) (VTAE budjettiriihiversio) ( ) ( ) (67.604) Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yht menot Yleissivistävä koulutus Ammatillinen koulutus Aikuiskoulutus Korkeakouluopetus ja tutkimus Opintotuki Taide ja kulttuuri Liikuntatoimi Nuorisotyö Esi- ja perusopetuksen rahoitus Osana peruspalveluiden rahoitusjärjestelmää - Rahoitus yhteensä 4,2 mrd euroa - josta valtionosuus 1,24 mrd euroa

10 OKM hallinnonalan määrärahat vuosina (1 000 ) v tilinpäätös v vars.tal.arv. v esitys Muutos Hallinto, kirkollisasiat ja toimialan yhteiset menot % Yleissivistävä koulutus % Ammatillinen koulutus % Aikuiskoulutus % Korkeakouluopetus ja tutkimus % Opintotuki % Taide ja kulttuuri % Liikuntatoimi % Nuorisotyö % Yhteensä %

11 Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistuksen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön pääluokassa Ammattikorkeakoulujen rahoituksen siirto kokonaan valtion rahoittamaksi Laskennallisen rahoituksen määrä yhteensä 816 M Johon sisältyy uutta valtion rahoitusta 455 M Poistaa kuntien rahoitusosuuden ammattikorkeakoulujen rahoituksesta Valtion menolisäyksen välttämiseksi vähennetään valtion rahoitusta Peruspalveluiden valtionosuuksista 164 M Lukiokoulutuksesta 81 M Ammatillisesta peruskoulutuksesta 199 M Oppisopimuskoulutuksesta 11 M

12 Ammatillisen koulutuksen ja aikuiskoulutuksen määrärahat vuosina v tilinpäätös v vars.tal.arv. v esitys Muutos Ammatillinen koulutus % Valtion ammatillisen koulutuksen toimintamenot % Työpaikalla tapahtuva oppiminen % Ammatillisen koulutuksen kehittäminen % Valtionosuus ja -avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin % Aikuiskoulutus % Opetustoimen henkilöstökoulutus ja eräät muut menot % Aikuiskoulutuksen kehittäminen % Valtionosuus vapaan sivistystyön oppilaitosten käyttökustannuksiin % Valtionosuus ja -avustus ammatilliseen lisäkoulutukseen % Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutukseen % Nuorten aikuisten osaamisohjelma ja aikuisten osaamisperustan vahvistaminen % Valtionosuus ammatillisten erikoisoppilaitosten käyttökustannuksiin % Valtionavustus järjestöille %

13 AMMATILLINEN KOULUTUS JA AIKUISKOULUTUS - kehys vuosina (1 000 ) Pääluokka 29 TA TA kehys muutos Työpaikalla tapahtuva oppiminen Ammatillisen koulutuksen kehittäminen Valtionosuus- ja avustukset ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Opetustoimen henkilöstökoulutus + muut menot Aikuiskoulutuksen kehittäminen Valtionosuus vapaan sivistyst. oppilait. käyttökust. Valtionosuus ja -avustus ammat. lisäkoulutukseen Valtionosuus ja -avustus oppisopimuskoulutuk. Valtionosuus amm. erik.oppilait. käyttökustann Nuorten aikuisten osaamisohjelma Valtionosuus ja -avustus yleissivistävän koulutuksen käyttökustannuksiin

14 Ammatillisen koulutuksen toiminnallisista muutoksista vuoden 2015 talousarvioesityksessä (1/2) Valtionosuus- ja avustus ammatillisen koulutuksen käyttökustannuksiin Siirto ammattikorkeakoulujen valtionrahoitukseen -198 M Indeksikorotus (1,2 %) 7,9 M Läpäisyn tehostamisohjelman päättyminen -4 M Opiskelijamäärien vähennys (-1500) - 6,5 M Yksikköhinnan leikkaaminen (-2,6 %) - 19,6 M

15 Ammatillisen koulutuksen toiminnallisista muutoksista vuoden 2015 talousarvioesityksessä (2/2) Aikuiskoulutus Vapaan sivistystyön leikkaus 10 M Ammatillisen lisäkoulutuksen leikkaus -6,5 M Oppisopimuskoulutus; Ammattikorkeakoulujen rahoitusuudistus -11,2 M Oppisopimuskoulutus; siirto aikuiskoulutuksen kehittämiseen -4 M Nuorten aikuisten osaamisohjelma; Kasvupanostus aikuisten osaamisperustan vahvistamiseen 10 M Nuorten aikuisten osaamisohjelma; Nuorten yhteiskuntatakuu ja työllistämistoimenpiteet -5 M Aikuiskoulutuksen indeksikorotukset 4,6 M

16 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen

17 Ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenne Oppilaitosmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (1,67 mrd ) Järjestäjiä yhteensä 135 Kymmenen suurimman osuus rahoituksesta 1/3 osaa 30 suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 71 % 32 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa Oppilaitosmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (170 milj. e) Järjestäjiä suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 60 % 97 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa 57 järjestäjää, joilla rahoitus alle 0,3 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen peruskoulutus (90 milj. e) Järjestäjiä suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 57 % 33 järjestäjää, joilla rahoitus alle 1 milj. euroa Oppisopimusmuotoinen ammatillinen lisäkoulutus (70 milj. e) Järjestäjiä suurimman osuus kokonaisrahoituksesta 42 % 30 pienimmän osuus kokonaisrahoituksesta 12 %

18 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen - Tausta - Julkisen talouden kestävyysvaje ja koulutukseen käytettävien vähentyneiden voimavarojen heikko allokaatio - Toisen asteen järjestäjäkentän liika hajautuminen suhteessa työelämän ja alueiden osaamisvaatimuksiin - Rakennepoliittisen ohjelman linjaukset 11/ Järjestäjäverkon rakenteellinen uudistaminen ja rahoitusjärjestelmän uudistaminen - Julkisen talouden suunnitelma Uudistusta koskevat resurssilinjaukset

19 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen - Tavoitteet - Koulutuksen järjestäjien toimintaedellytysten, yhteistyön ja laadun parantaminen - Sääntely- ja ohjausjärjestelmän uudistaminen ja toimintaa tehostavan ohjausvaikutuksen vahvistaminen - Joustavien ja monipuolisten koulutusohjelmien sekä tasavertaisten koulutuspalveluiden saavutettavuuden varmistaminen

20 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen - Järjestäjäverkkoa ja järjestäjiä koskevat yleiset periaatteet - Laajan alueen tai väestöpohjan koulutustarpeet - Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, lukion ja vapaan sivistystyön kokonaisuus - Taloudelliset edellytykset - Koulutustehtävän edellyttämä osaaminen, henkilöstön kelpoisuus, oppimisympäristöt, tilat, välineet - Ylläpitäjäneutraalisuus ja vapaa hakeutumisoikeus - Ministeriön päätös perustuu kokonaisharkintaan

21 Toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkon rakenteellinen kehittäminen - Aikataulut - Rakenteellisen uudistamisen säädöspohjaa koskevat asiat syksyllä 2014 (järjestämisluvat ja myöntämisedellytykset) - Uusien järjestämislupien haku vuoden 2015 alussa - Uusista järjestämisluvista päättäminen mennessä - Uudet järjestämisluvat voimassa alkaen - Uusien rahoitusperusteiden soveltaminen alkaen

22 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten uudistus

23 Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavien koulutusten uudistus Uudistuksella yhdistetään kaikki ammatillisen koulutuksen valmistavat koulutukset sekä kotitalousopetus Jatkossa kaksi valmistavaa koulutusta Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus Työhön ja itsenäiseen elämään valmentava koulutus (henkilöille, joilla ei sairauden tai vamman vuoksi ole mahdollisuutta siirtyä tutkintotavoitteiseen koulutukseen) Koulutus on modulaarinen ja sen kokonaislaajuus n ov. Valma-koulutus on tarkoitettu ensisijaisesti peruskoulun vasta päättäneille nuorille. Tavoitteena on tukea jatko-opintoihin siirtymistä, ehkäistä keskeyttämisiä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa ja parantaa koulutuksen läpäisyä. Hallituksen esitys syksyllä Uudistus voimaan lukien

24 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen

25 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän uudistamisen tavoitteita Lyhentää opiskeluaikoja Mahdollistaa joustavat ja yksilölliset koulutuspolut Vähentää päällekkäistä koulutusta Ohjaa aikuiset, joilla aiempaa osaamista, lyhyempiin koulutusvaihtoehtoihin Nopeuttaa jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä ja työelämässä tarvittavan osaamisen hankkimista Ottaa huomioon eri kohderyhmien opetuksen ja ohjauksen tarpeet Koulutusjärjestelmän laadun parantaminen, tehokkuus, taloudellisuus ja tuloksellisuus

26 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Koulutuksen järjestäjän rahoitus määräytyisi kaikissa ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen muodoissa kolmen peruselementin perusteella: - perusrahoitus - suorituksiin perustuva rahoitus - vaikuttavuusrahoitus Koulutuksen järjestäjän rahoitus perustuisi pääosin opiskelijoiden suorittamiin tutkintoihin ja niiden osiin sekä toiminnan vaikuttavuuteen. - Suorituksiin perustuva rahoitus muodostuu tutkinnon osista ja tutkinnoista sekä vailla toisen asteen tutkintoa olevien määrästä. - Tutkinnon osien ja tutkintojen rahallinen arvo määräytyy sen mukaan, kuinka paljon niitä on edellisen kolmen vuoden aikana (keskiarvo) tehty. Perusrahoituksessa otettaisiin huomioon sellaisia tekijöitä, joita suorituksiin ja vaikuttavuuteen perustuvassa rahoituksessa ei voida ottaa huomioon - toisi rahoitukseen ennakoitavuutta ja vakautta. Alakohtaiset kustannuserot otettaisiin edelleen huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa. Erityisopiskelu, vailla toisen asteen tutkintoa olevat opiskelijat ja majoitettavat otettaisiin myös huomioon koulutuksen järjestäjäkohtaisessa rahoituksessa

27 Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän rakenne Vaikuttavuusrahoitus Työllistyminen ja jatko-opiskelu (pt) Opiskelija- ja työelämäpalaute Suorituksiin perustuva rahoitus Tutkinnot Tutkinnon osat Perusrahoitus (vakausosio ja lisäosio) Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen Valmentava ja valmistava (pt) Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa (pt) harkinnanvarainen korotus Majoitus (pt) Rahoituksessa huomioidaan tarvittaessa koulutusalat ja porrastukset, erityisopiskelijat ja ilman aiempaa 2. asteen tutkintoa olevat

28 Rahoituksen kokonaistason määräytyminen Rahoitus perustuu järjestämismuotokohtaisesti edellisen vuoden valtion talousarvioon. Rahoitusta korotetaan indeksillä. Rahoitusta voidaan muuttaa myös erillisillä laadun ja laajuuden muutoksilla. Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Rahoitusjärjestelmän elementit Rahoituksen kohdentaminen rahoituselementteihin Järjestämismuodoittain määräytyvästä kokonaisrahoituksesta vähennetään yksityisille maksettava arvonlisävero sekä ammatillisessa peruskoulutuksessa perusrahoituksen lisäosio. Muu osa rahoituksesta kohdistetaan perusrahoitukseen, suoritusrahoitukseen ja vaikuttavuus-rahoitukseen määritellyin prosenttiosuuksin. Rahoituksen jakautuminen rahoituselementin sisällä Rahoituselementit jakautuvat rahoitusosioihin, joiden suuruudesta säädetään lainsäädännössä joko prosenttiosuuksin tai laskentakaavoin. Perusrahoituksen osalta rahoituksen kohdentuminen järjestäjille pohjautuu toteutuneisiin opiskelijavuosiin (ammatillisessa peruskoulutuksessa enintään kuitenkin järjestämisluvan määrä).

29 Oppilaitosmuotoinen peruskoulutus Oppis. peruskoulutus Oppis. lisäkoulutus Oppilaitosmuotoinen lisäkoulutus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Vaikuttavuusrahoitus x% x% x% x% Työllistyminen, jatko-opinnot x% Opiskelija/työelämäpalaute x% x% x% x% Suorituksiin perustuva rahoitus x% x% x% x% Tutkinnot x% x% x% x% -Tutkinnot -Erityisopiskelijoiden lisärahoitus, laskennallinen -ilman 2.asteen tutkintoa olevat Tutkinnon osat x% x% x% x% -Tutkinnon osat -ilman 2.asteen tutkintoa olevat, laskennallinen Perusrahoitus x% x% x% x% Vakausosio Opiskelijavolyymi, tutkintotavoitteinen x% x% x% x% -Opiskelijavolyymi -Erityisopiskelijat 100 % 100 % 100 % 100 % Lisäosio Valmentava ja valmistava koulutus Erityinen koulutustehtävä erityisopetuksessa Harkinnanvarainen korotus Majoitus xx xx xx xx Arvonlisävero x% x% x% x% RAHOITUS YHTEENSÄ xx xx xx xx

30 Uudistamisen viimeistelyssä tarkennettavia kokonaisuuksia; Opiskelijatyövuoden määritelmä Kalenteri- vai suorituspohjainen Rahoituksen perusteeksi huomioitava aika Läsnä- ja poissaolomäärittelyt Rahoituksen rajaaminen kolmeen/kahteen vuoteen Kalenterivuosi/opiskelijavuosi/lukuvuosi Kaksoistutkinnot Perusrahoituksen suoritemäärän opiskelijavuodet järjestämisluvassa Pohjavuoden määrittely Kustannuskertoimien määrittely Yhteiset koko ammatilliseen koulutukseen? Kustannustason muutoksen sisältö? Kuntarahoitus Ammatillisen koulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen Lisäosarahoituksen hintatason määrittely Harkinnanvaraiset korotukset Palautejärjestelmät

31 Rahoitusjärjestelmän toimeenpanosta HE annetaan marraskuussa 2014 ja uusia rahoituksen määräytymisperusteita sovelletaan ensimmäisen kerran määriteltäessä rahoitusta vuodelle 2017 Rahoitusjärjestelmän uudistamiseen liittyen lakkautetaan työelämän kehittämis- ja palvelutehtävän valtion rahoitus vuodesta 2015 lukien Vuodesta 2017 alkaen rajataan ammatillisen koulutuksen opiskelijasta koulutuksen järjestäjälle myönnettävä opiskeluajan perusteella maksettava valtionosuusrahoitus (perusrahoitus) enintään kolmeen vuoteen, lopetetaan valtion rahoitus ammatillisen lisäkoulutuksen (oppilaitos- ja oppisopimusmuotoinen) tutkintoon tai sen osaan johtamattomaan koulutukseen luovutaan erikoisoppilaitosten rahoituksesta nykyisessä muodossa lukuun ottamatta Suomen Ilmailuopiston ja erikoisoppilaitosten järjestämän tutkintoon tai tutkinnon osaan johtavan koulutuksen rahoitusta, joka siirretään osaksi ammatillisen lisäkoulutuksen rahoitusta.

32 Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen rahoitusjärjestelmän uudistaminen - tietopohja ja tiedonkeruu

33 Tiedonkeruujärjestelmien uudistaminen (1/6) Rahoituksen perusteena olevat tiedot - Toteutuneet opiskelijavuodet koulutusaloittain pl. oppisopimuskoulutus - Suoritetut tutkinnot ja tutkintojen osat - Erityisopiskelijat ja vailla toisen asteen tutkintoa olevat, valmentava koulutus - Vaikuttavuusrahoituksen perusteena olevat työllistyminen, jatko-opintoihin sijoittuminen, tutkintojen suorittaminen - Kustannustiedoilla ei jatkossa lakisääteistä yhteyttä rahoituksen määrään Tietojen soveltaminen rahoituksen perusteeksi Rahoituksen määräytymisen perusteena käytettävät tiedot koskisivat varainhoitovuotta edeltänyttä vuotta edeltävää vuotta (rahoitusvuosi -2) ja osassa rahoitusperusteita myös kahta sitä edeltänyttä vuotta (yhteensä 3 vuoden tiedot).

34 Tiedonkeruujärjestelmien uudistaminen (2/6) Tiedonkeruujärjestelmät Opintopolku ja oppijan verkkopalvelukokonaisuus AITU-järjestelmä Tilastokeskus Tiedonkeruun menetelmät Tiedonkeruun automatisointi Koulutuksen järjestäjiltä kerättävät tiedot suoraan ilman erillistä kyselyä opintohallinnon järjestelmistä tietojärjestelmien rajapintojen kautta Opiskelijavuositiedot ja amm. peruskoulutuksen suorituksia koskevat tiedot opintopolun kautta Näyttötutkintojen osalta koulutuksen järjestäjät toimittavat ehdolliset tutkintotiedot opintohallinto-ohjelmien kautta OPH:n tietojärjestelmään ja hyväksytyt tiedot tutkinnoista ja niiden osista saadaan tutkintotoimikunnilta suoraan Opetushallituksen ylläpitämästä AITUtietokannasta Vaikuttavuusrahoituksen tiedot Tilastokeskuksen toimesta

35 Tiedonkeruujärjestelmien uudistaminen (3/6) Uudistamisprosessiin liittyviä kehittämishaasteita Opintopolun ja koulutuksen järjestäjien järjestelmien rajapinnat Aikataulun haasteellisuus ml. siirtymäajat Kustannustiedonkeruujärjestelmän toteutus Tiedon toimittajien moninaisuus Tietosisältöjen määrittely Opiskelijavuoden sisältö Opiskelijan läsnä-/poissaolo Nykyisten tiedonkeruujärjestelmien hyödyntäminen ainakin vuoteen 2017 saakka Mahdolliset lisä-/täydennyskyselyt Perus- ja kustannustietojen laatu ja ajantasaisuus tärkeää Mahdollisiin lisä-/täydennyskyselyihin varautuminen

36 Suunnitelma 08/2014 Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu AITU ja rahoitustietojen osapuolet AITU on Opetushallituksen ylläpitämä rekisteri tutkintotoimikunnista ja niiden tekemistä näyttötutkintojen järjestämissopimuksista KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Koulutuksen järjestämisluvan haltija; saa vos-rahoituksen ministeriöltä, on järjestäjä, joka pitää opiskelijaa kirjoilla ja vastaa koulutusta koskevista viranomaisvelvoitteista mukaan lukien rahoitusta koskevien tietojen ilmoittaminen VALMISTAVAN KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Koulutuksen järjestäjä itse tai sen yhteistyökumppanina muu koulutuksen järjestäjä tai ulkopuolinen kouluttava organisaatio TUTKINNON JÄRJESTÄJÄ Näyttötutkintojen järjestämissopimuksen haltija; koulutuksen järjestäjä itse tai sen yhteistyökumppanina muu tutkinnon järjestäjä TUTKINTOTOIMIKUNTA Tekee näyttötutkintojen järjestämissopimukset, hyväksyy tutkintojen ja tutkinnon osien suoritukset ja siirtää tiedot rahoituslaskentaan OKM/OPH Valtionosuusviranomainen ja rahoitusjärjestelmän toimeenpanosta (laskelmat, tietojärjestelmät, tiedonkeruu) vastaavat organisaatiot

37 Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu AITU ja rahoituksen perusteena olevien tietojen ilmoittaminen Suunnitelma 08/2014 AITU on Opetushallituksen ylläpitämä rekisteri tutkintotoimikunnista ja niiden tekemistä näyttötutkintojen järjestämissopimuksista. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Koulutuksen järjestämislupa VOS-rahoitus AITU:n kehittäminen: - Järjestelmään kerätään suoritettujen tutkintojen ja tutkinnon osien tiedot - Tutkintotoimikunnat hyväksyvät esitetyt tutkinnot ja tutkinnon osat TUTKINTOTOIMIKUNNAT AITU tutkintotoimikuntarekisteri Koulutuksen järjestäjäkohtaiset tutkintojen ja tutkinnon osien määrät + muut tiedot = omien tietojen katseluoikeus Koulutuksen järjestäjä, ei näyttötutkinnon järjestämissopimus Valmistavan koulutuksen järjestäjä Tutkinnon järjestäjä (järj. sopimus) Koulutuksen järjestäjä, ei näyttötutkinnon järjestämissopimus - Valmistavan koulutuksen järjestäjä Tutkinnon järjestäjä (järj. sopimus) Koulutuksen järjestäjä näyttötutkinnon järjestämissopimus - Tutkinnon järjestäjä Valmistavan koulutuksen järjestäjä Koulutuksen järjestäjä näyttötutkinnon järjestämissopimus - Tutkinnon järjestäjä - Valmistava koulutus Tutkintojen ja tutkinnon osien suoritusten hyväksyminen ja osaamisen tunnustaminen => hyväksyy/hylkää VOS-tiedot Maksullinen palvelutoiminta Esitykset tutkinnon osien/tutkintojen hyväksymisestä ja osaamisen tunnustamisesta (arviointiesitykset) VOS- laskentajärjestelmä (TaY)

38 Suunnitelma 08/2014 Rahoituksen perusteena käytettävä tietopohja ja tiedonkeruu Näyttötutkinnoista (pt,at,eat) kerättäviä tietoja AITUssa Hyväksyttyjen tutkintojen ja tutkinnon osien määrä; kerääntyy tutkintotoimikuntien päätösten mukaisesti Rahoitukseen vaikuttavat myös: Koulutusalojen painokerroin Tutkintojen osat luokitellaan eri luokkiin valmistavan koulutuksen ja tutkintotilaisuuksien järjestämisen kustannusten perusteella ja rahoitusta porrastetaan painokertoimen mukaisesti Opintojen rahoitusmuoto (vos) Koulutuksen järjestämismuoto: oppilaitosmuotoinen, oppisopimuskoulutus Valmistavan koulutuksen järjestäjä Opiskelijan tiedot: nimi, syntymäaika, onko vailla perusasteen jälkeistä tutkintoa, tieto erityisopiskelusta, tutkinnon suorituskieli (tilastointia varten) Opiskelijavuosikertymät AIKATAULU 2014 tiedot kerätään takautuvasti, 2015 alkaen AITUun. Tietoja käytetään syksyllä 2016, kun lasketaan vuoden 2017 rahoitusta.

39 Koulutuksen järjestäjän vastuut ja tietojen oikeellisuus

40 Koulutuksen järjestäjän vastuut ja tietojen oikeellisuus Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslaki (1705/2009) 58 Tietojen toimittaminen ja tarkastus Kunnan, kuntayhtymän ja yksityisen toiminnan järjestäjän on toimitettava valtionapuviranomaiselle tässä laissa tarkoitetun rahoituksen määräämiseksi tarvittavat talousarvioon, taloussuunnitelmaan, tilinpäätökseen ja toimintakertomukseen perustuvat tiedot sekä muut rahoituksen määräämiseksi tarpeelliset kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot.

41 Koulutuksen järjestäjän vastuut ja tietojen oikeellisuus Valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen ilmoittaminen Perustiedot valtionosuuteen oikeuttavasta koulutustoiminnasta Tiedot siitä minkälaista ja miten paljon koulutuksen järjestäjällä on ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen vos-toimintaa vuoden 2014 aikana Tiedot täsmäävät koulutuksen järjestäjän järjestelmien kanssa Tiedot aina tarkistettava ja hyväksyttävä Hyväksyjä vastaa tiedoista Koulutuksen järjestäjän henkilöstön vastuut ja tehtäväkuvat tiedonkeruuprosesseissa! V I R A N O M A I S V A S T U U!

42 Tietojen käyttö ja koulutuksen järjestäjän vastuu Tiedotus ja vertailu - Tietoa mm. tuottavuudesta, kustannuksista, jne. - Tietoa koulutuksen järjestäjien toiminnasta Järjestäjille myönnettävän vosrahoituksen määrä - Rahoituspäätösten volyymitiedot (opiskelijamäärät, otv:t) Keskimääräisen ja alakohtaisten yksikköhintojen määräytyminen - Yksikköhinnat lasketaan toteutuneiden kustannusten perusteella joka neljäs vuosi. KOULUTUKSEN JÄRJESTÄJÄ Rehtori (allekirjoitus) yhteyshenkilö OPH Kansalliset ja kansainväliset vertailut ja tutkimukset Koulutuksen arviointi- ja kehittämishankkeet koulutusvastaavat/ koulutuspäällikköt/ ym. vastuuhenkilöt Rahoitusjärjestelmän kehittäminen ja uudistaminen!

43 Koulutuksen järjestäjän vastuut ja tietojen oikeellisuus Valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen ilmoittaminen Seuranta Ilmoitettavien tietojen suhteutuminen aikaisemmin ilmoitettuihin tietoihin Löydyttävä selitys / virhe Virheelliset tiedot aina korjattava! Tallennusajan päätyttyä tietoja korjataan tietojärjestelmään Rahoitus-yksikön toimesta Korjattavat tiedot tulee ilmoittaa yliviivaamalla alkuperäinen tieto ilmoitetulla lomakkeella ja kirjoittamalla uusi tieto korjattavan tiedon viereen selkeästi Huomioitava on myös korjauksen vaikutus lomakkeen eri kohtiin, joihin korjaus on tehtävä vastaavasti => ilmoitus OPH:n Rahoitus yksikköön

44 Koulutuksen järjestäjän vastuut ja tietojen oikeellisuus Valtionosuusjärjestelmän edellyttämien tietojen arkistointi www-tallennusjärjestelmään ilmoitetut tiedot tulostetaan allekirjoitetaan arkistoidaan Arkistoon myös liitteet, joista annetut tiedot voidaan todentaa ja osoittaa ilmoitettujen tietojen kohdistamisen perusteet Tietojen arkistointiaika 10 vuotta Myöhemmin tietoihin tehdyt muutokset / korjaukset tulee myös liittää arkistoon