RUSKEASUON LIIKUNTAPUISTON JA RATSASTUSKESKUKSEN YLEISSUUNNITELMA

RUSKEASUON LIIKUNTAPUISTON JA RATSASTUSKESKUKSEN YLEISSUUNNITELMA LIIKUNTAVIRASTO KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO MA-ARKKITEHDIT ARKKITEHTITOIMISTO OLLI PEKKA JOKELA OY SARJA B37 LIIKUNTAVIRASTON JULKAISUSARJA

Kansikuva: Näkymä Ruskeasuon palloiluhalli- ja maneesirakennukselle lounaasta. ISBN 978-952-223-500-8 ISSN 0786-2474

1 Helsingin kaupungin liikuntaviraston julkaisuja, sarja B, julkaisu B 37 RUSKEASUON LIIKUNTAPUISTON JA RATSASTUSKESKUKSEN YLEISSUUNNITELMA Ruskeasuon maneesivaihtoehdot ja jousiammuntakentän alue LIIKUNTAVIRASTO KAUPUNKISUUNNITTELUVIRASTO MA-ARKKITEHDIT ARKKITEHTITOIMISTO OLLI PEKKA JOKELA OY 2009

2 SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE 3 1. Johdanto 7 2. Työn tarkoitus ja tavoitteet 8 3. Työn lähtökohtia 9 3.1 Alueen historia, nykytilanne ja toiminnat 9 3.2. Alueen kulttuurihistorialliset arvot 13 3.3. Keskuspuiston kaavatilanne Ruskeasuolla 17 3.4 Alueelle tutkittavat uudet toiminnat 19 4. Ruskeasuon ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma 20 4.1. Ratsastuskeskuksen vaihtoehdot 20 VE 0A 20 VE 0B 22 VE 1 26 VE 2A 28 VE 2B 30 Vaihtoehtojen vertailutaulukot 32 4.2 Osa-alueet Uusi maneesi 36 Tallit 38 Laitumet ja jaloittelutarhat 38 Ratsastien liikennejärjestelyt 40 Pysäköinti 40 Ruskeasuon kentät 42 Kevyen liikenteen reittien täydennykset 43 Ratsastusreitit 43 Talvikäyttö 43 4.3 Jousiammuntakenttä 44 5. Yhteenveto tehdyistä vaihtoehdoista 49 Piirustusluettelo 50 Kuvailulehti 51 Liitteet Kaupunginmuseon muistio 52 KSV:n muistio luonnoksista 55 Ruskeasuo-seuran lausunto 59 KSV:n vastaus Ruskeasuo-seuran lausuntoon 61 Pro Maneesi ry:n lausunto 65

3 ESIPUHE Tässä työssä on tutkittu Ruskeasuon ratsastuskeskuksen eri kehittämisvaihtoehtoja sekä uuden maneesirakennuksen sijoittamismahdollisuutta alueelle Suomen Ratsastajain liiton aloitteen pohjalta. Alue on osa Helsingin Keskuspuistoa, joka osoitettiin puistokäyttöön Keskuspuiston osayleiskaavassa 1978. Keskuspuiston alue on osoitettu myös nykyisessä Helsingin yleiskaavassa 2002. Aluetta koskevat kaupunkisuunnittelulautakunnan 24.8.2006 hyväksymät Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, jotka on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan määräysten pohjalta. Ruskeasuonlaakson alueella on voimassa asemakaava vuodelta 1978. Osana Helsingin olympiarakennuksia Ruskeasuon olympiamaneesi on ympäristöineen arvioitu valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Olympiarakennusten arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä osoittaa se, että ne on liitetty Suomen modernismin arkkitehtuurin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.mo-listaan (Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of Modern Movement). Ruskeasuon ratsastushalli ja tallit sijaitsevat Ruskeasuon kaakkoisnurkassa Keskuspuiston alueella. Ruskeasuon ratsastushallin rakentaminen oli osa vuoden 1940 olympiavalmisteluja. Sodan aikana halli toimi varastona. Vuonna 1946 hallin eteläpää muutettiin raitiovaunuhalliksi. Vuoden 1952 olympialaisia varten halliin sijoitettiin tilapäiset tallit olympialaisiin osallistuville hevosille. 1960-luvulla hallin eteläpää otettiin liikuntakäyttöön. 1990-luvulla tiloihin tehtiin mittava remontti, joka valmistui v. 2000. Ratsastusharrastus on lisääntynyt voimakkaasti. Pääkaupunkiseudulla arvioidaan olevan 15 000 ratsastuksen harrastajaa. Ratsastajien käytössä on tällä hetkellä noin puolet Ruskeasuon alkuperäisestä maneesitilasta.

4 Ilmakuva vuodelta 1955 Helsingin olympialaisten kisapaikaksi rakennetusta Ruskeasuon maneesista ja talleista. Oikeassa reunassa kilpailuja varten rakennettu ulkokenttä. HKM.

5 Pro Olympiamaneesi ry ym. ovat aloitteessaan 31.3.2009 esittäneet, että Ruskeasuolla sijaitseva Helsingin kaupungin omistama olympialaisia varten rakennettu Ruskeasuon ratsastushalli palautetaan alkuperäiseen asuunsa ja käyttötarkoitukseensa. Koska nykyisen maneesirakennuksen eteläpäässä sijaitsevan palloiluhallin käyttö on vakiintunutta ja halliin on tehty vastikään mittava remontti, liikuntavirasto on ottanut sen kannan, ettei palloiluhalliksi muutetun osan ottaminen ratsastuskäyttöön ole perusteltua. Tässä liikuntaviraston ja kaupunkisuunnitteluviraston yhteistyönä laaditussa yleissuunnitelmassa keskityttiin tutkimaan ja tarkentamaan ratsastajien toisena vaihtoehtona esittämää uuden maneesin rakentamisen mahdollisuutta Ruskeasuon alueelle. Työssä tutkittiin myös muita Keskuspuiston virkistyskäytön tarpeita; ulkoilureittejä, mahdollisuutta siirtää pallokentän toimintoja toiseen paikkaan sekä alueen liikennettä ja pysäköintimahdollisuuksia. Uuden maneesirakennuksen koosta ja toimintojen sijoittelusta tutkittiin eri vaihtoehtoja. Tutkittiin myös vaihtoehtoa, jossa maneesin sijasta rakennettaisiin talvella katettava kevytrakenteinen ulkoratsastuskenttä. Suunnittelualueen pohjoisosaan, nykyisen jousiammuntakentän paikalle tutkittiin jousiammuntaa, krikettiä, baseballia ja muuta palloilua palvelevan monitoimikentän sijoittamista. Selvitys täsmentää vuonna 1995 laaditussa Laakso-Ruskeasuon yleissuunnitelmassa esitettyjä tavoitteita sekä alueen ratsastus- ja virkistystoiminnan kehittämisen rajoituksia ja mahdollisuuksia. Helsingissä 31.5.2009 Antti Salaterä Suunnittelupäällikkö, liikuntavirasto

6 HAKAMÄENTIE ILMALA TENHOLANPOLKU RUSKEASUO RUSK- EASUON MANEESI JA TALLIT LÄNSI-PASILA RATSASTIE LAAKSO MANNERHEIMINTIE LÄÄKÄRIKATU NORDENSKIÖLDINKATU

7 1. Johdanto Ruskeasuonlaakso on Keskuspuiston vilkkaimmin käytettyjä alueita Alueella sijaitsee lasten liikennekaupunki, Laakson ratsastuskenttä, Ruskeasuon liikunta- ja ratsastushallit, Ruskeasuon jousiammuntarata sekä leikki- ja viljelypuistoja. Lisäksi Ruskeasuonlaakson metsässä kulkee vilkkaasti käytetyt ulkoilu- ja pyöräilyreitit. Helsingin kaupungin liikuntavirasto, kaupunkisuunnitteluvirasto ja rakennusvirasto tilasivat syksyllä 2007 MA-arkkitehdeilta Laakso-Ruskeasuon toiminnallisen yleissuunnitelman tarkistamisen. Työssä on keskitytty ratsastustoimintaan ja sen mahdollisista muutoksista johtuviin vaikutuksiin. Suunnitelma valmistui keväällä 2008. MA-arkkitehdeilla työstä ovat vastaneet maisema-arkkitehti Marja Mikkola ja maisema-arkkitehtiyo Varpu Mikola. Rakennusten yleissuunnittelun on tehnyt arkkitehtitoimisto Olli Pekka Jokela. Toimistossa työtä ovat hoitaneet arkkitehti Olli Pekka Jokela ja arkkitehti Jussi Vepsäläinen. Työtä ovat ohjanneet Helsingin liikuntaviraston, kaupunkisuunnitteluviraston ja rakennusviraston edustajat. Ohjausryhmän jäseninä ovat toimineet: Antti Salaterä, liikuntaviraston tekninen yksikkö, työryhmän puheenjohtaja Raisa Kiljunen-Siirola, kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimisto Riitta Salastie, kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimisto Mikko Koivistoinen, rakennusviraston katu- ja puisto-osasto Anne Mäkinen, kaupunginmuseo Lisäksi työssä ovat toimineet asiantuntijoina: Maria Karisto, kaupunkisuunnitteluviraston ympäristötoimisto Pekka Nikulainen, kaupunkisuunnitteluvirasto, liikennesuunnitteluosasto Paula Nurmi, Helsingin ympäristökeskus Sirpa Kolu, kaupunkisuunnitteluviraston teknistaloudellinen toimisto Paula Kinnunen, kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Viereisellä sivulla ilmakuva Ruskeasuon alueesta. Kuva Helsingin kaupungin mittausosasto. Oikealla maneesin katsomon alle sijoitettuihin kahvila- ja toimistotiloihin johtava pääovi.

8 2. Työn tarkoitus ja tavoitteet Laakso-Ruskeasuon toiminnallisen yleissuunnitelman tarkistustyö keskittyy Ruskeasuon alueeseen. Ratsastajien aloitteesta ryhdyttiin tutkimaan uuden, kansainvälisten kilpailujen järjestämiseen soveltuvan maneesin sijoittamismahdollisuutta hevosurheilun olympia-alueen yhteyteen. Samalla tutkittiin hevosmäärän ja niiden vaatimien jaloittelutarhojen, laitumien, kenttien ja ratsastusteiden lisäämismahdollisuutta. Ruskeasuon liikuntakenttä on vilkkaassa päällekkäiskäytössä. Työssä on tutkittu myös baseball-kentän sijoittamismahdollisuutta suhteellisen vähällä käytöllä olevan jousiammuntakentän alueelle siten, että molempien rinnakkaiselo olisi mahdollista. Samanaikaisesti Helsingin kaupunki on rakentamassa maanalaisten huoltoväylien verkostoa. Sen yksi ajotunneli on rakenteilla Ruskeasuon alueelle. Ruskeasuo on eri toimintojen ja Keskuspuiston vilkkaimpien pyöräily- ja ulkoilureittien risteämispaikka. Etenkin Ruskeasuon palloiluhalli- ja maneesirakennuksen eteläpuolella ja ns. ison laitumen kaakkoiskulmassa on kevyen liikenteen vaarakohtia. Näiden järjestämiseksi työn tavoitteena oli tutkia mm. Ratsastien pään uutta linjausta ja liikuntakeskuksen pysäköinnin uudelleenjärjestelyä. Keskuspuisto on eteläosassa kapeimmillaan. Sen reitit ja toimintapaikat ovat vilkkaassa käytössä.

9 Ilmakuva Laakso-Ruskeasuon alueelta vuodelta 1943. Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkisto. 3. Työn lähtökohtia 3.1 Alueen historia, nykytilanne ja toiminnat Ruskeasuon ratsastuskeskuksen alue on rakennettu Helsingin olympialaisia varten 1930-luvun lopulla. Alueen ja sen rakennukset on suunnitellut arkkitehti Martti Välikangas. Rakennustyöt alkoivat vuonna 1939 ja alueen vihkiäiskilpailut pidettiin kesällä 1940. Olympialaiset siirtyivät sodan vuoksi ja alue oli vähällä käytöllä. Sodan aikana maneesin eteläpäässä oli mm. raitiovaunuhalli ja myöhemmin autokauppa. Olympialaisten jälkeenkin hevosurheilukäyttö oli suhteellisen vähäistä. 1960-luvulla rakennuksen eteläpää otettiin liikuntakäyttöön ja 1990-luvulla tiloihin tehtiin mittava remontti. Myös alun perin ratsastuskäyttöön tarkoitetuille kentille tuli muitakin liikuntamuotoja.

10 Martti Välikankaan laatima Ruskeasuon asemapiirros vuodelta 1939. Nykyisten tallien itäpuolelle on kaavailtu kolmatta tallia. Ratsastien linja on piirretty jatkumaan nykyisen Keskuspuiston poikki Pasilan suuntaan. RMA. Palloiluhalli- ja maneesirakennuksen itäpuolella olevalla kenttäalueella on erillinen hiekkapintainen kouluratsastuskenttä ja kivituhkapintainen liikuntakenttä, joka toimii lähikoulujen ja eri lajien harrastajien liikuntapaikkana ja talvisin jäädytettynä luistelukenttänä. Kenttien pohjoispuolella on hevostallit, joissa on ratsastusseurojen ja Ratsupoliisin hevosia. Hevosten jaloittelutarhoja on sijoitettu rakennusten ympäristöön osin kallioiseenkin maastoon. Jaloittelutarhojen kunnostustyöt ovat meneillään. Laajemmat laidunalueet sijaitsevat pääkentän kaakkoispuolella. Tallien pohjoispuolella on liikuntaviraston varikkoalue. Alueelle on 1990-luvulla rakennettu erillinen varastorakennus. Pysäköintialue on aiemmin sijainnut palloiluhalli- ja maneesirakennuksen eteläpäädyssä. Sitä on laajennettu etelään päin sisääntulotien toiselle puolelle. Pysäköinti on muutamaa virallista paikkaa lukuunottamatta liikennemerkillä kielletty edempänä alueella, mutta merkkiä ei kunnioiteta. Palloiluhalli- ja maneesirakennuksen eteläpuolella metsikössä on vaarallinen risteävän ajoneuvoliikenteen ja kevyen liikenteen kohta. Kevyen liikenteen reitti laskeutuu puiden keskeltä mäeltä ajotielle. Vauhti ja puutteelliset näkemäalueet ovat johtaneet vaaratilanteisiin.

11 Martti Välikankaan piirustus maneesirakennuksen eteläpään muuttamisesta raitiovaunuhalliksi vuodelta 1947. RMA. Maneesin eteläpääty v. 1940 alueen saapumissuunnasta katsottuna. HKM.

12 Ruskeasuon Ratsastuskeskus 1943. Maanmittauslaitoksen ilmakuva-arkisto. 3.2. Alueen kulttuurihistorialliset arvot Olympialaisiin rakennettu Ruskeasuon ratsastushalli edustaa Suomen 1930-luvun funktionalismia. Kenttä ja sen pohjoislaidalla olevat kaksi tallia kuuluvat sommitelmaan. Helsingin olympiarakennukset on liitetty Suomen modernismin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.molistaan. Museovirasto on määritellyt Ruskeasuon ratsastushallin ja hevostallit ympäristöineen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. VAT-rajaus on merkitty katkoviivalla viereisen sivun karttaan. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston alue, mm. Ruskeasuo, on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi. Kaupunginmuseon 22.5.2007 muistion (liite) mukaan ratsastushalli ja tallit yhdessä viereisen Ruskeasuon 1950-luvun asuinalueen ja Lehti-

13 Kaavio Ruskeasuon ratsastuskeskuksen ja lähiympäristön kulttuurihistoriallisista arvoista. kuusentien koulun kanssa muodostavat edustavan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan miljöökokonaisuuden, joka tulee ympäristöineen varustaa asianmukaisin suojelumerkinnöin asemakaavassa. Arvokkaan rakennetun ympäristön ohella siihen kuuluva maisema ja ympäristön yhä jäljellä olevat piirteet ovat arvokkaita. Arkkitehti Martti Välikankaan laatimaan selkeään sommitelmaan kuuluvat arvorakennusten lisäksi myös ympäristön maisema, ajalle tyypilliset istutukset ja erilaiset rakenteet ja varusteet. Keskuspuiston metsään raivattu avoin maisematila on kenttien, huoltotilojen ja laiduntarhojen ansiosta säilynyt miltei ennallaan. Säilyneitä rakenteita on vähän. Sellaisia ovat mm. palloiluhalli- ja maneesirakennuksessa olevien asuntojen yhteydessä olevat puutarhamaiset kiveykset ja portaat rakennuksen länsipuolella sekä kentän lounaispuolella oleva vanha valaisinpylväs. Myös ratsastuskentän reunan muodot ovat etenkin sen pohjoisosassa säilyneet. Alkuperäisistä istutuksista tai kasvamaan jätetystä luonnonpuustosta

14 Ilmakuva ratsastuskeskuksen alueelta ilmeisesti 1940-50 -lukujen vaihteesta, jolloin maneesin eteläpää oli jo muutettu raitiovaunuhalliksi. Etualalla näkyy rakennusten reunustama kenttä huolellisesti rajattuine nurmireunoineen. Tallien eteläpuolella kasvaa luonnonkoivikkoa. Niiden pohjoispuolella näkyy väliaikaisia lisätalleja. Laiduntarhoja on ainakin kentän itäpuolella, mutta ilmeisesti myös tallien länsipuolella. Kentän eteläreunalla on ilmeisesti hevospuomein rajattu odottelualue. Maneesin pääsisäänkäynnin edustalla kasvavat lehmukset näkyvät kuvassa pieninä. Kentän itäreunalla on juhlava lippurivistö ja sen eteläreunaan on istutettu puurivi. Kentän eteläreunassa oleva laakso on ainakin sotaaikana ja ilmeisesti vielä 1950-luvulla ollut viljelypalstoina. Alueelta on korjattu myös heinää. HKM. merkittävimpiä ovat palloiluhalli- ja maneesirakennuksen eteläpuolella olevalla kumpareella kasvavat havupuut. Puulaji on vuosien varrella vaihtunut kuusesta männyksi. Mänty onkin alueen tulevaisuuden kannalta kaunis ja kuusta kestävämpi puulaji. Ratsastustallien eteläpuolella olevalla viheralueella kasvaa luonnonkoivuja samaan tapaan kuin olympialaisten aikaan. Palloiluhalli- ja maneesirakennuksen itäisen sisäänkäynnin edustalle on istutettu kaksi lehmusta, jotka kehystävät sitä komeasti. Nämä lehmukset ovat selvästi vanhempia kuin ratsastuskentän länsireunan lehmusrivistö, eli ilmakuvistakin pääteltynä voidaan olettaa, että ne on istutettu maneesin valmistumisen aikaan. Ratsastuskentän reunan lehmusrivistö on nuorempi, oletettavasti 1960-luvulta, eikä se ulotu kentän eteläreunaan asti. Kujanteen alle on istutettu pensasrivistö, joka yhdessä alimpien lehmusten oksien kanssa estää avoimet näkymät kentälle. Ilmeisesti istutukset on tehty ratsastuskäytöstä pelikentäksi muuttuneen kentän reunaan suojaamaan ympäristöä sinkoilevilta palloilta. Kentän eteläreunaan on ilmeisesti ennen olympialaisia istutettu puurivistö, ilmakuvasta päätellen koivuja. Ne ovat kuitenkin vähitellen hävinneet niin, että vuoden 1978 ilmakuvassa niitä näkyy enää muutama.

15 Tallit kaakosta kentän suunnasta vuonna 1940. Loivassa rinteessä kasvaa yhä luonnontilaisia koivuja. HKM. Palloiluhalli- ja maneesirakennuksen itäpuolella oleva huoltotie. Puukujanteen muodostama rajaus ja pysäköidyt autot saavat sen vaikuttamaan kadulta. Vanhat lehmukset korostavat sisäänkäyntiä. Nurmikentälle on myöhemmin tehty pensasistutuksia asuntojen yhteyteen. Maneesia rakennettaessa kalliokumparetta on jouduttu louhimaan. Samalla sen länsipuolella oleville asunnoille on tehty puutarhamaisia ulkotiloja. Louhittua materiaalia on käytetty maaluiskien tukirakenteissa kylmäkivimuureina.

16 MÄTÄOJA L Ä N T I N E N V I H E R MALMIN- KARTANON- HUIPPU PALO- HEINÄN HUIPPU ULKOILU- MAJA K E S K U S P U I S T O MÄTÄJOKI MALMINKARTANON LIIKUNTAPUISTO LASSILAN LIIKUNTAPUISTO PIRKKOLAN LIIKUNTAPUISTO S O R M I MÄTÄJOKI LAAJASUON LIIKUNTAPUISTO TALIN LIIKUNTAPUISTO RUSKEASUON LIIKUNTAPUISTO

17 Yllä: Ote Keskuspuiston osayleiskaavasta. Viereisellä sivulla: Kaavio Helsingin vihersormista. Keltaisella on kuvattu aktiiviset toimintapaikat ja vihreillä palloviivoilla pääulkoilureitit. Mustat viivat ovat pääkatuja. Ratsastien ja sen varren puistojen kautta Keskuspuistosta on viheryhteys myös Läntisen vihersormen eteläosaan Pikku-Huopalahteen. MA-arkkitehdit 2006. 3.3. Keskuspuiston kaavatilanne Ruskeasuolla Keskuspuiston osayleiskaava Keskuspuisto on osa Helsingin kaupunkikuvaa ja historiaa. Vuonna 1911 arkkitehti Bertel Jung teki ehdotuksen Helsingin Keskuspuistoksi. Ehdotus käsitti Kaisaniemen, Hakasalmen, Hesperian ja Eläintarhan alueet sekä Reijolan metsämaiden eteläosan. Bertel Jungin suunnitelmaa täydennettiin myöhemmin kaupungin halki kulkevaksi metsä- ja puistovyöhykkeeksi. Puistoon sijoitettiin toiminnallisia ulkoilu- ja liikunta-alueita palveluineen sekä laaja ulkoilutieverkosto. Puistoon sijoittuivat myös Olympia- ja Uimastadion sekä muitakin olympialaisiin liittyviä arvorakennuksia mm. Ruskeasuon ratsastusmaneesi ja Laakson ratsastuskenttä. Keskuspuiston kehittämisen turvaksi vahvistettiin osayleiskaava 1978. Siinä Keskuspuiston alue alkaa Laaksosta Töölönlahden pohjoispuolelta ja jatkuu Vantaanjoelle saakka. Keskuspuiston alue on osoitettu myös Helsingin yleiskaava 2002:ssa. Keskuspuisto muodostaa Helsinkipuiston ja muiden yleiskaavassa osoitettujen laajojen viheralueiden kanssa Helsingin sormimaisen viheraluejärjestelmän perustan.

18 Ote asemakaavojen yhdistelmästä Ruskeasuon alueelta. Asemakaava Ruskeasuon alueella on voimassaoleva asemakaava vuodelta 1978. Kaavassa on osoitettu palloiluhalli- ja maneesirakennuksen ja nykyisten tallien rakennuspaikka sekä liikuntakentän lounaiskulmaan paikka maksimissaan 200 m 2 :n kokoiselle huoltorakennukselle. Sisempänä keskuspuistossa oleva harjoittelukenttä sekä jousiammuntakenttä on osoitettu nykymuotonsa mukaisena Urheilualue-merkinnällä ((U). Rakennusten välitön ympäristö kenttä- ja laidunalueineen on Urheilupuistomerkinnällä (UY) osoitettu urheilun ja liikunnan käyttöön. Ulkoilutiet on osoitettu ohjeellisina. Mansikkamäen alue on osoitettu puistoksi, muu Keskuspuisto on pääosin RU-merkinnällä retkeily- ja ulkoilualuetta. Palloiluhalli- ja maneesirakennus, talli ja kentät sijaitsevat asemakaavan Urheilupuisto-alueella (UY). Kaavamääräykset eivät määrittele tarkemmin rakennusten käyttötarkoitusta. Kaava on vanhentunut rakennussuojelun ja merkintöjen osalta.

19 Aluetta koskevat lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksymät Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet vuodelta 2006. Niiden mukaan Keskuspuiston aluetta ei pienennetä, asemakaavat ja niiden muutokset laaditaan osayleiskaavan pohjalta ja alue varataan ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan, jonka edellytyksiä vahvistetaan. Siellä myös kulttuurihistorialliset kohteet ja maisemat säilytetään ja teknisen huollon rakenteet sijoitetaan Keskuspuiston maiseman ja virkistyskäytön ehdoilla. 3.4 Alueelle tutkittavat uudet toiminnat Yleissuunnitelman tehtäväksi oli asetettu seuraavien toimintojen ja rakenteiden sijoittamisen tutkiminen: - kansainväliset mitat täyttävän maneesin sijoittamismahdollisuus (työssä on tutkittu maneesia, jonka kokonaismitta noin 90 x 60 metriä sisältäen ratsastusratojen (20 x 60 m) lisäksi lämmittelyalueen, huoltotilat ja katsomon). Työn eri vaihtoehdoissa on tutkittu maneesia joko yksipuolisella tai symmetrisesti kentän molemmin puolin sijoitettavalla katsomolla - uuden maneesin tarvitsemat ulkotilat kuten yleisön ulkotilat ja huoltopiha - hevosten lisäpaikkojen sijoittamismahdollisuus (helpottaisi uuden maneesin rahoittamista) - laiduntarhojen määrän ja pinta-alan lisääminen nykyiselle hevosmäärälle uusien suositusten mukaisina sekä mahdollisten lisähevosten vaatimien laiduntarhojen sijoittamismahdollisuus (jaloittelutarhojen suosituskoko 400 m 2, kukin hevonen oleskelee tarhassa vähintään kaksi tuntia päivässä) - laidunten laajuuden tutkiminen (laajahko, vapaa juoksulaidun) - lannankäsittelytilat, rehuvarastot ja tallien huoltotilat - hevosvaunujen sijoittaminen - ratsastusreittien lisäämismahdollisuus - ulkoilu- ja virkistyskäyttöön jäävien alueiden ja reittien riittävyys - liikuntakeskuksen pysäköintijärjestelyt - alueen huoltoreitistö - liikuntapuiston ja ratsastuskeskuksen sekä lähiympäristön kevyen liikenteen reittien turvalliset linjaukset - palloilukenttien järjestelyt ratsatsustoiminnan mahdollisesti laajentuessa - katetun ratsastuskentän sijoittamismahdollisuus - jousiammuntakentän käytön lisäämis- ja monipuolistamismahdollisuuden tutkiminen - Baseball-kentän sijoittamismahdollisuus - huoltorakennuksen ja pysäköintialueen sijoittaminen entisen jousiammuntakentän yhteyteen - huoltotunneliverkoston ajoluiskan sijoittaminen - Istutukset

20 4. Ruskeasuon ratsastuskeskuksen yleissuunnitelma 4.1. Ratsastuskeskuksen vaihtoehdot Uuden maneesin sijoittamista ja siihen liittyvää hevosmäärän, laidunalueiden ja ratsastusreittien lisäystä tutkittiin eri vaihtoehtojen ja rakennusmassojen sijoittamisen sekä puuston poiston havainnollistamisen avulla. VE 0A Uutta maneesia ei tässä vaihtoehdossa esitetä rakennettavaksi. Kouluratsastuskenttä katetaan, jotta ulkoratsastuskautta voidaan jatkaa pidemmälle säistä huolimatta. Jaloittelutarhojen määrää lisätään nykyiselle hevosmäärälle (120 hevosta) riittäväksi EU-suositusten mukaisia kokoja (400 m 2 ) käyttäen. Jaloittelutarhat on osoitettu pääosin nykyisille paikoilleen ja lisäksi sekä tallien ympäristöön että kentän eteläreunalle siten, että tarhojen ja nykyisen ulkoilutien väliin jää suojavyöhyke. Tarhojen käyttö on laskettu siten, että kukin hevonen saa olla tarhassa kaksi tuntia vuorokaudessa. Osa nykyisistä tarhoista on perusparannettava (sekä pohjarakenteet että aidat) ja uudet tarhat on rakennettava asianmukaisesti niin, että niiden pintavedet viemäröidään. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. Ratsastuskäytössä oleva ns. Olympiakenttä säilyy nykyisessä käytössään. Nykyinen ns. iso laidun säilytetään. Sitä rajataan luoteisreunassa hieman aiempaa laajemmaksi samalla, kun sen viereltä linjataan uusi kevyen liikenteen väylä. Ratsastusreitistöä (musta palloviiva) on esitetty täydennettäväksi hieman osoittamalla Olympiakentän pohjoispuolelle rinnakkainen linjaus, jotta lyhyelläkin maastoratsastuksella voisi tehdä lenkin. Lisäksi suunnitelmaan on esitetty toinen mahdollinen ratsastusreittilinjaus jousiammuntakentän itäpuolen kallioiden lomitse tallien pohjoispuolelle (palloviiva). Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt on esitetty selkeytettäväksi kääntämällä Ratsastien pää itään. Pysäköintialuetta laajennetaan etelään ja liitetään Ratsastiehen eteläreunastaan. Sen päätteenä on kääntöpaikka, jota edempänä vain huoltoliikenne on sallittu. Pysäköintialueen pohjoisreunalta katkaistaan ajoyhteys vanhan palloiluhalli- ja maneesirakennuksen päätyyn. Huoltoajo sen edustalle on kuitenkin sallittu, ja siinä säilytetään avoin tila mm. televisiokuvausten kalustoa varten. Yhteiskäyttötunnelin sisäänkäynti on rakenteilla pysäköintialueen länsipuolelle. Ulkoilutie voidaan linjata sen ja pysäköintialueen välistä. Nykyinen, vinosti palloiluhalli- ja maneesirakennukselle johtava tie säilyy kevyen liikenteen käytössä. Alueen poikki on linjattu kevyen liikenteen reitti katetun ratsastuskentän eteläpuolitse sekä uusi, itä-länsi -suuntaista kevyen liikenteen ruuhkaa helpottava linjaus laidunalueiden pohjoispuolitse Ratsastien eteläreunaan. Pallo- ja luistelukenttä säilyy nykyisessä käytössään.

21

22 VE 0B Vaihtoehto 0B eroaa 0A:sta vain siinä, että katettava ratsastuskenttä on sijoitettu kentän eteläreunalle. Uutta maneesia ei tässä vaihtoehdossa esitetä rakennettavaksi. Nykyinen kouluratsastuskenttä säilyy ennallaan, ja ison kentän eteläreunalle esitetty uusi ratsastuskenttä esitetään katettavaksi, jotta ulkoratsastuskautta voidaan jatkaa pidemmälle säistä huolimatta. Jaloittelutarhojen määrää lisätään nykyiselle hevosmäärälle (120 hevosta) riittäväksi EU-suositusten mukaisia kokoja käyttäen. Jaloittelutarhat on osoitettu pääosin nykyisille paikoilleen ja lisäksi sekä tallien ympäristöön että alueen eteläosaan. Tarhojen käyttö on laskettu siten, että kukin hevonen saa olla tarhassa kaksi tuntia vuorokaudessa. Osa nykyisistä tarhoista on perusparannettava (sekä pohjarakenteet että aidat) ja uudet tarhat on rakennettava asianmukaisesti niin, että niiden pintavedet viemäröidään. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. Ratsastuskäytössä oleva ns. Olympiakenttä säilyy nykyisessä käytössään. Nykyinen ns. iso laidun säilytetään. Sitä rajataan luoteisreunassa hieman aiempaa laajemmaksi samalla, kun sen viereltä linjataan uusi kevyen liikenteen väylä. Ratsastusreitistöä on esitetty täydennettäväksi hieman osoittamalla Olympiakentän pohjoispuolelle rinnakkainen linjaus, jotta lyhyelläkin maastoratsastuksella voisi tehdä lenkin. Lisäksi suunnitelmaan on esitetty toinen mahdollinen ratsastusreittilinjaus jousiammuntakentän itäpuolen kallioiden lomitse tallien pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt on esitetty selkeytettäväksi kääntämällä Ratsastien pää itään. Pysäköintialuetta laajennetaan etelään ja liitetään Ratsastiehen eteläreunastaan. Sen päätteenä on kääntöpaikka, jota edempänä vain huoltoliikenne on sallittu. Pysäköintialueen pohjoisreunalta katkaistaan ajoyhteys palloiluhalli- ja maneesirakennuksen päätyyn. Huoltoajo palloiluhalli- ja maneesirakennuksen edustalle on kuitenkin sallittu, ja siinä säilytetään avoin tila mm. televisiokuvausten kalustoa varten. Yhteiskäyttötunnelin sisäänkäynti on rakenteilla pysäköintialueen länsipuolelle. Ulkoilutie voidaan linjata sen ja pysäköintialueen välistä. Nykyinen, vinosti palloiluhalli- ja maneesirakennukselle johtava tie säilyy kevyen liikenteen käytössä. Alueen poikki on linjattu kevyen liikenteen reitti katetun ratsastuskentän eteläpuolitse sekä uusi, itä-länsi -suuntaista kevyen liikenteen ruuhkaa helpottava linjaus laidunalueiden pohjoispuolitse Ratsastien eteläreunaan. Pallo- ja luistelukenttä säilyy nykyisessä käytössään.

23

24 Ylhäällä ilmakuvasovitus vaihtoehdosta 0A. Nykytilannetta on täydennetty kattamalla kouluratsastuskenttä ja lisäämällä laiduntarhoja. Alhaalla ilmakuvasovitus vaihtoehdosta 0B. Katettava kenttä on sijoitettu nykyisen kentän ulkopuolelle sen eteläpäähän. Rakennusten keskelle muodostuva tila on selkeämpi ja kunnioittaa alkuperäistä sommitelmaa.

25 Ylhäällä ilmakuvasovitus vaihtoehdosta 1. Eteläosassa, osittain nykyisen kentän päällä on uusi maneesi. Alhaalla ilmakuvasovitus vaihtoehdosta 2B. Rakennusten keskelle muodostuva tila on selkeämpi ja kunnioittaa alkuperäistä sommitelmaa.

26 VE 1 Vaihtoehdossa on esitetty uuden maneesin rakentamista ilman maanalaisia huoltotiloja. Uusi maneesi rakennetaan osittain olevan pallokentän päälle. Sen kaakkoispuolella oleva matala mäntykukkula säilytetään huoltopihaa ja laiduntarhoja erottamassa. Maneesin seinustoilla on hieman väljyyttä mm. suuria yleisötilaisuuksia varten. Koska huoltotiloja ei ole osoitettu maan alle, joudutaan huoltopiha sijoittamaan uuden maneesin viereen sen eteläpuolelle. Huoltopihan ja nykyisen ulkoilutien väliin on jätetty suojavyöhyke. Tilaa ei ole riittävästi uuden, ruuhkia helpottavan kevyen liikenteen poikittaisen linjan sijoittamiseen. Uusi maneesi on esitetty sen kokoisena, että sen sivuille voidaan sijoittaa katsomot ja niiden alle hevostalleja. Hevosmäärä lisääntyisi 160:een, minkä johdosta myös jaloittelutarhojen määrää on lisätty sekä nykyiselle hevosmäärälle EU- suositusten mukaisiksi että myös uusille hevosille. Tarhat on sijoitettu vanhojen tallien ympäristöön sekä osittain nykyisten, suurempien tarhojen alueelle niiden tarhakokoa tiivistäen. Tarhojen käyttö on laskettu siten, että kukin hevonen saa olla tarhassa kaksi tuntia vuorokaudessa. Osa nykyisistä tarhoista on perusparannettava (sekä pohjarakenteet että aidat) ja uudet tarhat on rakennettava asianmukaisesti niin, että niiden pintavedet viemäröidään. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. Ratsastuskäytössä oleva ns. Olympiakenttä säilyy nykyisessä käytössään. Nykyinen ns. iso laidun säilytetään. Ratsastusreitistöä on esitetty täydennettäväksi hieman osoittamalla Olympiakentän pohjoispuolelle rinnakkainen linjaus, jotta lyhyelläkin maastoratsastuksella voisi tehdä lenkin. Lisäksi suunnitelmaan on esitetty toinen mahdollinen ratsastusreittilinjaus jousiammuntakentän itäpuolen kallioiden lomitse tallien pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt on esitetty selkeytettäväksi kääntämällä Ratsastien pää itään. Pysäköintialuetta laajennetaan etelään ja liitetään Ratsastiehen eteläreunastaan. Sen päätteenä on kääntöpaikka, jota edempänä vain huoltoliikenne on sallittu. Yhteys on sujuvin uuden maneesin huoltopihalle. Pysäköintialueen pohjoisreunalta katkaistaan ajoyhteys vanhan palloiluhalli- ja maneesirakennuksen päätyyn. Huoltoajo sen edustalle on kuitenkin sallittu, ja siinä säilytetään avoin tila mm. televisiokuvausten kalustoa varten. Yhteiskäyttötunnelin sisäänkäynti on rakenteilla pysäköintialueen länsipuolelle. Ulkoilutie voidaan linjata sen ja pysäköintialueen välistä. Pallokenttä muutetaan kesäaikana ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Korvaavaksi kesäkentäksi osoitetaan Lehtikuusentien koulun kenttä, joka on vajaakäytöllä.

27

28 VE 2A Vaihtoehdossa on esitetty uuden maneesin rakentamista siten, että sen huoltotilat rakennetaan maneesin alle. Ajoluiska huoltotiloihin on sijoitettu uuden maneesin eteläseinustalle. Ajoluiskan ja nykyisen ulkoilutien väliin on jätetty suojavyöhyke. Tilaa ei ole riittävästi uuden, ruuhkia helpottavan kevyen liikenteen poikittaisen linjan sijoittamiseen. Uusi maneesi sijoitetaan nykyisen kentän eteläpuolelle, jolloin rakennusten keskelle jäävä tila on väljempi ja luo siten paremmat säilymisedellytykset olympiarakennusten muodostamalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kokonaisuudelle. Sen itäpuolella oleva matala mäntykukkula säilytetään. Maneesin seinustoilla on hieman väljyyttä mm. suuria yleisötilaisuuksia varten. Uusi maneesi on esitetty sen kokoisena, että sen sivuille voidaan sijoittaa katsomot ja niiden alle hevostalleja. Hevosmäärä lisääntyisi 160:een, minkä johdosta myös jaloittelutarhojen määrää on lisätty sekä nykyiselle hevosmäärälle EU- suositusten mukaisiksi että myös uusille hevosille. Tarhat on sijoitettu vanhojen tallien ympäristöön sekä luonnonmukaisen muotoisina osittain nykyisten, suurempien tarhojen alueelle niiden tarhakokoa tiivistäen. Tarhojen käyttö on laskettu siten, että kukin hevonen saa olla tarhassa kaksi tuntia vuorokaudessa. Osa nykyisistä tarhoista on perusparannettava (sekä pohjarakenteet että aidat) ja uudet tarhat on rakennettava asianmukaisesti niin, että niiden pintavedet viemäröidään. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. Ratsastuskäytössä oleva ns. Olympiakenttä säilyy nykyisessä käytössään. Nykyinen ns. iso laidun säilytetään. Ratsastusreitistöä on esitetty täydennettäväksi hieman osoittamalla Olympiakentän pohjoispuolelle rinnakkainen linjaus, jotta lyhyelläkin maastoratsastuksella voisi tehdä lenkin. Lisäksi suunnitelmaan on esitetty toinen mahdollinen ratsastusreittilinjaus jousiammuntakentän itäpuolen kallioiden lomitse tallien pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt on esitetty selkeytettäväksi kääntämällä Ratsastien pää itään. Pysäköintialuetta laajennetaan etelään ja liitetään Ratsastiehen eteläreunastaan. Sen päätteenä on kääntöpaikka, jota edempänä vain huoltoliikenne on sallittu. Yhteys on sujuvin maneesin huoltopihalle. Pysäköintialueen pohjoisreunalta katkaistaan ajoyhteys palloiluhalli- ja maneesirakennuksen päätyyn. Huoltoajo sen edustalle on kuitenkin sallittu, ja siinä säilytetään avoin tila mm. televisiokuvausten kalustoa varten. Yhteiskäyttötunnelin sisäänkäynti on rakenteilla pysäköintialueen länsipuolelle. Ulkoilutie voidaan linjata sen ja pysäköintialueen välistä. Pallokenttä muutetaan kesäaikana ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Korvaavaksi kesäkentäksi osoitetaan Lehtikuusentien koulun kenttä, joka on vajaakäytöllä.

29

30 VE 2B Vaihtoehdossa on esitetty uuden maneesin rakentamista siten, että sen huoltotilat rakennetaan maneesin alle. Ajoluiska huoltotiloihin on sijoitettu maneesin eteläseinustalle ja luiskan viereen on jätetty tilaa mm. henkilökunnan pysäköinnille. Ajoluiskan ja nykyisen ulkoilutien väliin on jätetty suojavyöhyke. Tilaa ei ole riittävästi uuden, ruuhkia helpottavan kevyen liikenteen poikittaisen linjan sijoittamiseen. Uusi maneesi sijoitetaan nykyisen kentän eteläpuolelle, jolloin rakennusten keskelle jäävä tila on väljempi ja luo siten paremmat säilymisedellytykset olympiarakennusten muodostamalle kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle kokonaisuudelle. Sen itäpuolella oleva matala mäntykukkula säilytetään. Maneesin seinustoilla on hieman väljyyttä mm. suuria yleisötilaisuuksia varten. Uusi maneesi on esitetty sen kokoisena, että sen toiselle sivulle voidaan sijoittaa katsomo ja sen alle hevostalli. Lisäksi on esitetty Martti Välikankaan suunnitelman mukaisen kolmannen tallin rakentamista kentän pohjoispuolelle. Hevosmäärä lisääntyisi 160:een, minkä johdosta myös jaloittelutarhojen määrää on lisätty sekä nykyiselle hevosmäärälle EU- suositusten mukaisiksi että myös uusille hevosille. Tarhat on sijoitettu vanhojen tallien ympäristöön sekä luonnonmukaisen muotoisina osittain nykyisten, suurempien tarhojen alueelle niiden tarhakokoa tiivistäen. Tarhojen käyttö on laskettu siten, että kukin hevonen saa olla tarhassa kaksi tuntia vuorokaudessa. Osa nykyisistä tarhoista on perusparannettava (sekä pohjarakenteet että aidat) ja uudet tarhat on rakennettava asianmukaisesti niin, että niiden pintavedet viemäröidään. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. Ratsastuskäytössä oleva ns. Olympiakenttä säilyy nykyisessä käytössään. Nykyinen ns. iso laidun säilytetään. Ratsastusreitistöä on esitetty täydennettäväksi hieman osoittamalla Olympiakentän pohjoispuolelle rinnakkainen linjaus, jotta lyhyelläkin maastoratsastuksella voisi tehdä lenkin. Lisäksi suunnitelmaan on esitetty toinen mahdollinen ratsastusreittilinjaus jousiammuntakentän itäpuolen kallioiden lomitse tallien pohjoispuolelle. Liikenne- ja pysäköintijärjestelyt on esitetty selkeytettäväksi kääntämällä Ratsastien pää itään. Pysäköintialuetta laajennetaan etelään ja liitetään Ratsastiehen eteläreunastaan. Sen päätteenä on kääntöpaikka, jota edempänä vain huoltoliikenne on sallittu. Yhteys on sujuvin maneesin huoltopihalle. Pysäköintialueen pohjoisreunalta katkaistaan ajoyhteys palloiluhalli- ja maneesirakennuksen päätyyn. Huoltoajo sen edustalle on kuitenkin sallittu, ja siinä säilytetään avoin tila mm. televisiokuvausten kalustoa varten. Yhteiskäyttötunnelin sisäänkäynti on rakenteilla pysäköintialueen länsipuolelle. Ulkoilutie voidaan linjata sen ja pysäköintialueen välistä. Pallokenttä muutetaan kesäaikana ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Korvaavaksi kesäkentäksi osoitetaan Lehtikuusentien koulun kenttä, joka on vajaakäytöllä.

31

32 Laakso-Ruskeasuo RATSASTUSKESKUKSEN KEHITTÄMISVAIHTOEHDOT Vaihtoehtojen vaikutusten arviointi Vertailtavat vaihtoehdot: VE 0A ja 0B: Uutta maneesia ei rakenneta. VE 0A:ssa kouluratsastuskenttä katetaan ja jaloittelutarhojen määrää lisätään nykyiselle hevosmäärälle (120 hevosta) riittäväksi. Pysäköinti- ja liikennejärjestelyt ajanmukaistetaan. Pallo- ja luistelukenttä säilyy nykyisessä käytössään. Kentän itäpuoliset hevosten jaloittelutarhat säilyvät. Uusia jaloittelutarhoja rakennetaan tallien ympäristöön sekä pallokentän eteläpuolelle. Hevosten kävelytyskone sijoitetaan tallien pohjoispuolelle. VE 1: Uusi maneesi rakennetaan ilman maanalaisia huoltotiloja. Maneesi rakennetaan osittain olevan pallokentän päälle. Hevosmäärä kasvaa 160 hevoseen. Huoltopiha sijoittuu maneesin eteläpuolelle Ratsastien päätteeksi. Pallokenttä muutetaan ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Jaloittelutarhat sijoittuvat kentän ja maneesin itäpuolelle sekä tallien ympäristöön. VE 2: Uusi maneesi rakennetaan siten, että kaikki huoltotilat sijoitetaan maan alle. Maneesi rakennetaan nykyisen pallokentän eteläpuolelle. Hevosmäärä kasvaa 160 hevoseen. Pallokenttä muutetaan ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Jaloittelutarhat sijoittuvat kentän ja maneesin itäpuolelle sekä tallien ympäristöön. VE 2B: Uusi maneesi rakennetaan siten, että osa huoltotiloista sijoitetaan maan alle, osa maneesin maantasokerrokseen, katsomon alle. Maneesiin ei jää tilaa tallipaikoille, joten kasvavaa hevosmäärää varten rakennetaan kolmas talli Martti Välikankaan alkuperäisen asemapiirroksen osoittamaan paikkaan, jolloin hevosmäärä nousisi 160:een. Pallokenttä muutetaan ratsastuskäyttöön, talvisin sitä voidaan mahdollisesti käyttää luistelukenttänä. Jaloittelutarhat sijoittuvat tallien ympäristöön sekä laajalle alueelle kentän ja maneesin itäpuolelle. AIEMMIN TUTKITTU VAIHTOEHTO: Vanhaa maneesia laajennetaan pohjoiseen. Heikki Laherman diplomityössään ehdottamaa vaihtoehtoa on tutkittu aikaisempaa Laakso-Ruskeasuon toiminnallista yleissuunnitelmaa tehtäessä. Diplomityössä laajennusosaan on esitetty sijoitettavaksi hallin liikuntatoiminnot. Tässä käsittelemme vaihtoehtoa siten, että liikuntatoiminnot pysyisivät nykyisellä paikallaan, ja laajennusosa tulisi ratsastuskäyttöön. Hevosmäärä vaihtoehdossa on 160. Huolto sijoittuu laajennusosan kellaritiloihin. ++vaikutukset erittäin positiiviset +vaikutukset melko positiiviset -vaikutukset melko negatiiviset --vaikutukset erittäin negatiiviset Vaikutukset Suunnitelman päätavoitteen toteutuminen: Laakso-Ruskeasuon kehittäminen tiiviissä ympärivuotisessa käytössä olevana ratsastus- ja liikuntakeskuksena sekä virkistysalueena. Erityistä huomiota kiinnitetään rakennetun kulttuurimaiseman arvojen säilyttämiseen. VE 0A Ei lisärakentamista, ulkotilat kuten laiduntarhat, pysäköinti ja liikennejärjestelyt ajanmukaistetaan. Nykyinen kouluratsastuskenttä katetaan. Hevosmäärä on nykyinen 120 hevosta. ++ Ratsastustoiminnan olosuhteet paranevat viemättä tilaa muilta toiminnoilta. Uudet jaloittelutarhat sijoittuvat luontevasti alueelle, joka ei ole virkistyskäytössä. Samalla pallokentän eteläpuolisen alueen näkymät avautuvat. VE 0B Ei lisärakentamista, ulkotilat kuten laiduntarhat, pysäköinti ja liikennejärjestelyt ajanmukaistetaan. Nykyisen kentän eteläpuolelle rakennetaan uusi kouluratsastuskenttä, joka katetaan. Kenttä otetaan kokonaan ratsastuskäyttöön. Hevosmäärä nykyinen 120 hevosta - Ratsastustoiminnan olosuhteet paranevat huomattavasti. Pallokentän muuttaminen ratsastuskentäksi vähentää muiden liikuntamuotojen harrastustilaa oleellisesti. Uudet jaloittelutarhat sijoittuvat luontevasti alueelle, joka ei ole virkistyskäytössä. Samalla pallokentän eteläpuolisen alueen näkymät avautuvat. VE 1 Uusi maneesi rakennetaan ilman maanalaisia huoltotiloja. Maneesi rakennetaan osittain olevan pallokentän päälle. Hevosmäärä kasvaa 160 hevoseen. Uudet jaloittelutarhat on osoitettu kentän itäpuolelle vanhojen paikalle niitä suoraviivaisiksi tiivistämällä. -- Ratsastustoiminnan olosuhteet paranevat huomattavasti. Pallokentän muuttaminen ratsastuskentäksi vähentää muiden liikuntamuotojen harrastustilaa oleellisesti. Uudet jaloittelutarhat levittäytyvät laajalle alueelle Keskuspuistoon, ja vaikuttavat sen maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Uusi maneesirakennus ahtauttaa rakennusten muodostamaa hienoa tilaa ja vahingoittaa siten arvokasta funkisympäristöä. VE 2A Uuden maneesin kaikki huoltotilat sijoitetaan maan alle. Maneesi rakennetaan pallokentän eteläpuolelle. Hevosmäärä kasvaa 160 hevoseen. Uudet tallit rakennetaan maneesin katsomoiden alle. Uudet jaloittelutarhat on osoitettu kentän itäpuolelle vanhojen paikalle luonnonmukaisina. - Ratsastustoiminnan olosuhteet paranevat huomattavasti. Pallokentän muuttaminen ratsastuskentäksi vähentää muiden liikuntamuotojen harrastustilaa oleellisesti. Uudet jaloittelutarhat levittäytyvät laajalle alueelle Keskuspuistoon, ja vaikuttavat sen maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Uusi maneesirakennus ei merkittävästi vahingoita funkisympäristöä. VE 2B Osa uuden maneesin huoltotiloista sijoitetaan maan alle, osa maantasokerrokseen. Kasvavaa hevosmäärää varten rakennetaan kolmas talli, jolloin maneesi voidaan rakentaa kapeampana. Hevosmäärä kasvaa 160 hevoseen. Uudet jaloittelutarhat on osoitettu kentän itäpuolelle vanhojen paikalle luonnonmukaisina. -- Ratsastustoiminnan olosuhteet paranevat huomattavasti. Pallokentän muuttaminen ratsastuskentäksi vähentää muiden liikuntamuotojen harrastustilaa oleellisesti. Uudet jaloittelutarhat levittäytyvät erittäin laajalle alueelle Keskuspuistoon, ja vaikuttavat sen maisemaan ja virkistyskäyttömahdollisuuksiin. Uusi maneesirakennus ei merkittävästi vahingoita funkisympäristöä. AIEMMIN TUTKITTU VAIHTOEHTO Vanhaa maneesia laajennetaan pohjoiseen, jolloin laajennusosa tulee ratsastuskäyttöön. - Laajennusosa liittyy suoraan arvokkaaseen funkisrakennukseen vahingoittaen arvokasta kokonaisuutta. Laajennus katkaisee kevyen liikenteen reitin, joka joudutaan linjaamaan uudelleen laajennuksen pohjoispuolitse. Tarvittavat uudet jaloittelutarhat levittäytyvät laajalle alueelle Keskuspuistoon, ja vaikuttavat sen maisemaan.

33 KULTTUURIMAISEMA JA KAUPUNKIKUVA Vuoden 1940 olympialaisia varten rakennettu ratsastuskeskus on valtakunnallisesti arvokasta rakennettua kulttuuriympäristöä. Alueen arvoja ovat: -Yhtenäinen funktionalistista tyylisuuntaa edustava rakennuskokonaisuus -Rakennusten sijoittuminen maisemaan tyylisuunnalle tyypillisellä tavalla -Kulttuurihistoria -Alkuperäisen suunnitelman mukaiset säilyneet yksityiskohdat Keskuspuiston kulttuurimaisema + Rakennettu ympäristö säilyy entisellään, ja ulkotilojen uudelleenjäsentely parantaa alueen yleisilmettä, mikäli kouluratsastuskentän kattaminen toteutetaan tasokkaasti. Kentän itäpuoliset alkuperäisen suunnitelman mukaiset tarhat voidaan säilyttää. ++ Arvokasta vanhaa puustoa säilyy. Pallokentän eteläpuolisen alueen avoin ilme palautuu jaloittelutarhojen raivaamisen myötä. ++ Paras vaihtoehto, rakennettu ympäristö säilyy entisellään, ja ulkotilojen uudelleenjäsentely parantaa alueen yleisilmettä, mikäli kouluratsastuskentän kattaminen toteutetaan tasokkaasti. Kentän itäpuoliset alkuperäisen suunnitelman mukaiset tarhat voidaan säilyttää. ++ Arvokasta vanhaa puustoa säilyy. Pallokentän eteläpuolisen alueen avoin ilme palautuu jaloittelutarhojen raivaamisen myötä. -- Lisärakentaminen keskelle arvokasta funkisympäristöä tuhoaa sen arvoja. Huoltopiha Ratsastien näkymän päätteenä ei ole kaupunkikuvallisesti edustava. Kaupunkikuvan ja arvokkaan kokonaisuuden kannalta huono ratkaisu. - Uusi maneesi peittää avoimia näkymiä. Arvokasta puustoa joudutaan poistamaan. Laajalle levittäytyvät jaloittelutarhat muuttavat maisemaa. + Maneesin sijoituspaikka ei häiritse olympialaisrakennusten kokonaisuutta merkittävästi, mikäli rakentaminen toteutetaan tasokkaasti. Huoltotilojen sijoittaminen kellariin sisältää kuitenkin riskin, että myös piha-aluetta aletaan käyttää huoltoalueena. - Uusi maneesi peittää avoimia näkymiä. Arvokasta puustoa joudutaan poistamaan. Laajalle levittäytyvät jaloittelutarhat muuttavat maisemaa. + Maneesin sijoituspaikka ei häiritse olympialaisrakennusten kokonaisuutta merkittävästi, mikäli rakentaminen toteutetaan tasokkaasti. Huoltotilojen hajauttaminen aiheuttaa riskin toimintojen levittäytymisestä maneesin ja tallien ympäristöön. Niiden paikka Ratsastien päätteenä ei ole edustava. Uuden tallin sijoittaminen paikalle, jolle jo alkuperäisessä suunnitelmassa oli esitetty tallia, on luontevaa, mutta sisältää suuria riskejä ja edellyttää tarkkoja uudisrakentamista ja sen sijaintia koskevia asemakaavamääräyksiä. - Uusi maneesi peittää avoimia näkymiä. Arvokasta puustoa joudutaan poistamaan. Erittäin laajalle levittäytyvät jaloittelutarhat muuttavat maisemaa. - Laajennusosan liittyminen suoraan arvokkaaseen rakennukseen on riski. Sommitelmallisesti laajennusosa ei kuitenkaan häiritse olympialaisrakennusten kokonaisuutta merkittäväsi, mikäli rakentaminen toteutetaan tasokkaasti. Vanhan maneesin pohjoispuolella ei ole tilaa huoltopihalle. + Laajennusosa ei vaikuta merkittävästi maisemaan. Ratkaisu mahdollistaisi laiduntarhojen sijoittamisen nykyisen pallokentän eteläpuolelle niille luontevaan paikkaan (kuten VE 0A). RATSASTUSTOIMINTA Ratsastajien toiveena on saada alueelle maneesi, jota voidaan käyttää kansainvälisen tason kilpailuissa. - Ratsastuskeskuksen käyttö jatkuu nykyisenkaltaisena. Hevosten olot paranevat. - Ratsastuskeskuksen käyttö jatkuu nykyisenkaltaisena, ulkoharjoittelutiloja tulee lisää. Hevosten olot paranevat. ++ Uusi maneesi toteutuu. ++ Uusi maneesi toteutuu. ++ Uusi maneesi toteutuu. ++ Uusi maneesi toteutuu. Hevosten olosuhteet ++ Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. Osa tarhoista on minimivaatimuksia suurempia. Yhteislaitumen käyttäjämäärä ei kasva. ++ Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. Osa tarhoista on minimivaatimuksia suurempia. Yhteislaitumen käyttäjämäärä ei kasva. + Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. + Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. + Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. + Tarhat täyttävät EU:n minimisuositukset. RAKENNUSKUSTANNUKSET Erityisiä lisäkustannuksia rakentamiseen aiheuttavat alueen halki kulkevat kaksi johtolinjaa sekä eloperäinen rakentamiselle epäsuotuisa maaperä. + Ulkotilojen uudelleenjärjestely sekä kouluratsastuskentän kattaminen. + Ulkotilojen uudelleenjärjestely sekä kouluratsastuskentän kattaminen. + Maneesivaihtoehdoista kaikkein edullisin toteuttaa, sillä vältytään yhden johtolinjan siirrolta eikä kellaritiloja ole. -- Kahta johtolinjaa joudutaan siirtämään. Kellarin rakentaminen eloperäiselle maaperälle on erittäin kallista. - Yhtä johtolinjaa joudutaan siirtämään. Eloperäiselle maaperälle rakennettava kellariala on noin puolet koko maneesin pinta-alasta. Uuden tallin rakennuspaikka on maaperältään suotuisa. + Rakennuspaikan maaperä on rakentamiselle suotuisa. Rakennus louhitaan osittain kallioon. Vanhan arvokkaan rakennuksen huomioiminen vaatii erityistä tarkkuutta suunnittelulta ja toteutukselta.

34 LIIKENNE Ratsastie kääntyy Ratsastuskeskuksen päässä loivasti kaakkoon. Ajoluiska yhteiskäyttötunneliin: Ajoluiska sijoittuu Ratsastien ja vanhan maneesin väliin. Ratsastien uudet liikennejärjestelyt: ajo ratsastuskeskukselle muuttuu, kun Ratsastien pää jatketaan kaakkoon ja sen päätteeksi rakennetaan kääntöpaikka. Ratsastien vanha, maneesia kohden kääntyvä osuus muuttuu kevyen liikenteen väyläksi. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. Huoltoliikenne + Huoltoliikenne ajaa Ratsastieltä talleille maneesin ja kentän välistä. Vanhan maneesin eteläosan huoltoajo selkiytyy. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. + Huoltoliikenne ajaa Ratsastieltä talleille maneesin ja kentän välistä. Vanhan maneesin eteläosan huoltoajo selkiytyy. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. + Uuden maneesin huolto on järjestetty suurelle huoltopihalle suoraan Ratsastien päähän. Tallien huoltoliikenne tulee Ratsastieltä vanhan maneesin ja kentän välistä. Vanhan maneesin eteläosan huoltoajo selkiytyy. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. - Uuden maneesin huolto on järjestetty kellariin sekä maantasokerrokseen sisätiloihin. Tallien huoltoliikenne tulee Ratsastieltä vanhan maneesin ja kentän välistä. Vanhan maneesin eteläosan huoltoajo selkiytyy. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. - Maneesin huolto on järjestetty kellariin. Tallien huoltoliikenne tulee Ratsastieltä vanhan maneesin ja kentän välistä. Vanhan maneesin eteläosan huoltoajo selkiytyy. ++ Ratsastuskeskukselle suunnitellut liikennejärjestelyt sopivat yhteen ajoluiskasuunnitelman kanssa. ++ Autoliikenne vanhan maneesin ja kentän ympäristössä vähenee. Saattoliikenne on kääntöpaikan ansiosta turvallista ja sujuvaa. Vanhan maneesin eteläosa rauhoittuu. - Laajennuksen yhteyteen ei tilanpuutteen vuoksi ole mahdollista sijoittaa huoltopihaa. Huoltoa varten on louhittava kellari. Pysäköinti ++ Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy. ++ Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy. + Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy. + Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy. + Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy. + Pysäköinti on selkeästi keskitetty. Käyttäjämäärän ollessa suuri saattaa pysäköintitila loppua kesken. On vaara, että villiä pysäköintiä esiintyy.