HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS

Transkriptio

1 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Pro Olympiamaneesi ry ym. PRO OLYMPIAMANEESI RY YM.:N ALOITE OLYMPIAMANEESIN PA- LAUTTAMISESTA ALKUPERÄISEEN KÄYTTÖÖNSÄ Khs Ruskeasuon ratsastus- ja liikuntahallin historia päätti merkitä aloitteen tiedoksi ja todeta aloitteen tekijöille vastauksena aloitteeseen seuraavaa: Kansanedustaja Leena Harkimo, Pro Olympiamaneesi ry ja Suomen Ratsastajainliitto ry: ovat tehneet päivätyn aloitteen, joka on osoitettu liikuntalautakunnalle, kaupunkisuunnittelulautakunnalle ja kaupunginmuseolle. Aloitteessa perustellaan seikkaperäisesti sekä rakennuksen historian, sen nykyisen ratsastuskäytön että ratsastusharrastajien ja kilparatsastajien tarpeiden puoltavan sitä, että nykyisin osin myös muussa liikuntakäytössä oleva rakennus kokonaan palautettaisiin ratsastajien käyttöön. Aloitteen tekijät ovat lähettäneet asiassa päivätyn kirjeen kaupunginhallitukselle, jossa esitetään tarkempia perusteluja hankkeelle sekä kannanottoja lautakuntien vastauksiin. Liikuntavirasto on päivätyllä kirjeellä vastannut esitykseen todeten, ettei se pidä mahdollisena aloitteen tekijöiden esitystä Ruskeasuon palloilu- ja ratsastushallin palauttamisesta alkuperäiseen asuunsa ja pelkästään ratsastajien käyttöön. Aloitteen tekijät ovat tämän jälkeen pyytäneet asian käsittelemistä liikuntalautakunnassa. Asia on käsitelty liikuntalautakunnassa , kaupunkisuunnittelulautakunnassa ja kaupunginmuseossa Ratsastushalli ja tallit sijaitsevat Ruskeasuon kaakkoisnurkassa Keskuspuiston alueella. Ruskeasuon ratsastushallin rakentaminen oli osa vuoden 1940 olympialaisvalmisteluja. Hallin oli tarkoitus palvella kilpaili-

2 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Kulttuurihistoriallinen ja arkkitehtoninen arvo Ruskeasuon liikuntahallin nykyinen käyttö joiden valmistautumis- ja harjoittelutilana. Rakennusten sijainnin ratkaisi luonteva yhteys Laakson ratsastuskentälle. Kaarikattoinen ratsastushalli ja tallit suunniteltiin rakennushallituksessa ja rakennukset valmistuivat kesällä Ratsastushalli oli pohjoismaiden suurin ja sen katsomoissa oli tilaa 4500 hengelle. Sodan aikana halli toimi varastona ja vuonna 1946 hallin eteläpää muutettiin raitiovaunuhalliksi. Tällöin eteläpäätyyn avattiin suuret oviaukot. Ratsastajille jäi nykyisen kokoinen osa ratsastushallista. Vuoden 1952 olympialaisissa halliin sijoitettiin tilapäiset tallit olympialaisiin osallistuville hevosille. Olympialaisten jälkeen hallissa tehtiin useita muutoksia. Liikuntatilat muotoutuivat nykyiselleen 1960-luvulla tehdyssä muutoksessa ja nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä. Helsingin olympiarakennusten asema maamme arkkitehtuurihistoriassa on vakiintunut ja tunnustettu. Ne ovat esimerkki funktionalismin arkkitehtuurin soveltamisesta ja soveltumisesta tiettyihin rakennustyyppeihin ja toimintoihin. Olympiarakennusten suurta arkkitehtonista ja kulttuurihistoriallista merkitystä osoittaa se, että ne on liitetty Suomen modernismin arkkitehtuurin merkkikohteina kansainväliseen do.co.mo.molistaan (Documentation and Conservation of Buildings, Sites and Neighbourhoods of Modern Movement). Museovirasto on arvottanut Helsingin 1940 olympialaisiin rakennetut Ruskeasuon ratsastushallin ja hevostallit ympäristöineen valtakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Helsingin yleiskaava 2002:ssa Keskuspuiston alue, johon Ruskeasuon ratsastuskeskus kuuluu, on osoitettu kulttuurihistoriallisesti, rakennustaiteellisesti ja maisemakulttuurin kannalta merkittäväksi alueeksi luvulta lähtien myös muussa käytössä olleeseen Ruskeasuon liikuntahallin tiloihin tehtiin mittava remontti 1990-luvun lopulla, joka valmistui v Liikuntatiloihin kuuluu palloiluhalli, nyrkkeilysali, voimailusali, pöytätennissali, kokoustila ja kahvila. Nykyinen ratsastushalli on noin puolet alkuperäisestä. Kävijämäärin mitaten ratsastajia käy halleilla vuosittain noin ja muita liikuntaharrastajia noin Ruskeasuon liikuntahallissa järjestetään vuosittain myös lukuisia sekä kansainvälisiä että kansallisia kilpailu- ja turnaustapahtumia. Sulkapallon ja pöytätenniksen osalta hallissa järjestetään lajien merkittävimmät kilpailutapahtumat Suomessa.

3 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Ratsastus Ruskeasuon liikuntapuistossa Ratsastuksen olosuhteita Ruskeasuon liikuntapuistossa ja Laakson ratsastuskentällä on kehitetty aktiivisesti 2000-luvulla. Liikuntahallin perusparantamisen yhteydessä korjattiin myös nykyinen maneesi ja kahdessa erillisessä rakennuksessa sijaitsevat tallitilat. Laakson ratsastuskentälle valmistui uusi katsomo vuonna Näiden lisäksi alueella on kunnostettu kahta muuta ratsastuskenttää -reittejä ja hevosten jaloittelualueita. Syyskuussa valmistuu viimeisimpänä nykyisen maneesin pinnoitteen uusimistyö. Selvitys Ruskeasuon liikuntapuiston kehittämisestä Vanhan maneesin jatkamista rakennuksen pohjoispuolelle on tutkittu Heikki Laherman diplomityössä ja Laakso-Ruskeasuon toiminnallisessa yleissuunnitelmassa 1995 (Liikuntaviraston julkaisuja 1995, B 18). Vanhan maneesin jatkaminen rakennuksen pohjoispuolelle on osoittautunut ongelmalliseksi. Kaupunkisuunnitteluvirasto ja liikuntavirasto teettivät - Ratsastajainliiton aloitteen pohjalta - konsulttityönä Ruskeasuon liikuntapuiston kehittämisselvityksen vuosina Kehittämisselvityksen yhteydessä selvitettiin sekä liikuntahallin palauttamista kokonaisuudessaan ratsastuskäyttöön että kokonaan uuden maneesin rakentamista alueelle. Selvitykset ovat osoittaneet, että sekä nykyisen maneesin laajentaminen että kokonaan uuden rakentaminen olisi nykyisen rakennuksen ja ympäröivän alueen kulttuurihistoriallisten arvojen kannalta vaikeaa. Syksyllä 2009 valmistuneen konsulttiselvityksen yhteydessä on edelleen todettu, että ratsastustoiminnan määrän lisääminen alueella ei ole juurikaan mahdollista. Hevosmäärän kasvattaminen edellyttäisi mm. lisää tarhatiloja, muita oheistiloja sekä mahdollisesti uusia ratsastusreittejä. Tämä on osittain ristiriidassa Keskuspuiston muun virkistyskäytön kanssa. Ellei hevosmäärää lisättäisi, se puolestaan merkitsisi, että maneesin laajentaminen tuottaisi kylläkin laadukkaammat harjoittelumahdollisuudet alueella jo nykyisin toimiville muttei lisäisi olennaisesti ratsastusmahdollisuuksia uusille harrastajille. Mahdollisten ratsastustapahtumien määrästä ei ole esitetty tarkempia tietoja mutta jo nykyisin Ruskeasuon liikuntapuiston liikennejärjestelyt ovat suurten yleisötapahtumien tarpeisiin osin riittämättömät.

4 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Kaavoitus- ja suunnittelutilanne Kannanotto aloitteeseen Liikuntatoimi on investoinut 1990-luvun lopulla Ruskeasuon liikuntahallin ja ratsastustallien perusparantamiseen noin 6,7 miljoonaa euroa. Jos liikuntahalli muutettaisiin kokonaisuudessaan ratsastuskäyttöön soveltuvaksi, suuri osa näistä investoinnista jäisi hyödyntämättä ennen aikaisten muutostöiden vuoksi. Ruskeasuon liikuntapuiston asemakaava on vuodelta Ruskeasuon ratsastuskeskuksen alue on asemakaavassa osoitettu urheilupuiston alueeksi (UY). Maneesin ja tallien rakennusalat on osoitettu olemassa olevien rakennusten mukaisesti. Asemakaava on suojelumääräysten osalta vanhentunut. Helsingin yleiskaava 2002 mukaan alueen kehittäminen tulee tehdä siten, että alueen arvot ja ominaispiirteet säilyvät. Kaupunkisuunnittelulautakunta on hyväksynyt Keskuspuiston suunnitteluperiaatteet, jotka on laadittu Keskuspuiston osayleiskaavan (1978) määräysten pohjalta. Suunnitteluperiaatteiden mukaan: Keskuspuiston aluetta ei pienennetä. Keskuspuiston osayleiskaavassa ja Helsingin yleiskaava 2002:ssa esitetty puiston rajaus säilyy. Keskuspuistoon ei rakenneta eikä sijoiteta sellaisia toimintoja, joista syntyy haittaa yleiselle virkistyskäytölle tai Keskuspuiston maisemalle. Keskuspuiston asemakaavoittamattomien alueiden kaavat ja Keskuspuistoa koskevat kaavamuutokset laaditaan Keskuspuiston osayleiskaavan merkintöjen ja määräysten pohjalta niitä ajanmukaistaen ja tarkentaen. Keskuspuisto on ensisijaisesti luonnossa tapahtuvaan ulkoiluun ja liikuntaan tarkoitettu ulkoilualue. Olemassa olevien virkistyskeskusten toimintaedellytyksiä Ruskeasuolla ja Pirkkolassa ja Paloheinässä vahvistetaan. Asiassa saatu selvitys osoittaa, että nykyisen rakennuksen osoittaminen kokonaan ratsastuskäyttöön voitaisiin rakennuksen sisällä melko varmasti toteuttaa sen kulttuurihistoriallisia arvoja vaalien ja nykyisen asemakaavan osoittaman käyttötarkoituksen rajoissa. Sen sijaan rakennusta ympäröivien alueidenkäytön muuttaminen tätä tarkoitusta tukevaksi olisi ongelmallisempaa. Mm. EU-määräykset täyttävien hevosten jaloittelualueiden sijoittaminen ja rakentaminen olisi haastavaa Keskuspuiston maisemallisten arvojen kannalta, minkä lisäksi myös Keskuspuistolle asetettu tavoite palvella pääosin kuntalaisten yleistä ulkoilu-. ja virkistys käyttöä on varsin vaikeasti yhteen sovitettavissa turvallisten ratsastusreittien kanssa.

5 HELSINGIN KAUPUNGINHALLITUS Lisäksi, kuten liikuntalautakuntakin on todennut, korvaavien tilojen osoittaminen Ruskeasuon liikuntahallin muille sisäliikuntalajeille ei ole mahdollista nykyisten tilojen eikä lähivuosien investointiohjelman puitteissa. Pro Olympiamaneesi ry:n esityksessä mainitun Länsi-Sataman ns. Bunkkerin rakentamisen aikataulu ja käyttöperiaatteet ovat toistaiseksi ratkaisematta. Bunkkeri ei myöskään kovinkaan hyvin palvelisi niiden kuntalaisten sisäliikuntatarpeita, jotka asuvat lähellä nykyistä Ruskeasuon liikuntahallia. Edellä esitetyn perusteella kaupunkisuunnittelua ja kiinteistötointa johtava apulaiskaupunginjohtaja toteaa, että Ruskeasuon liikuntahallin palauttamista esitetyllä tavalla pelkästään ratsastuskäyttöön ei voida ainakaan lähitulevaisuudessa pitää liikuntapoliittisesti, taloudellisesti tai Keskuspuiston suunnitteluperiaatteiden kannalta perusteltuna hankkeena. Lisätiedot: Sippola-Alho Tanja, kaupunginsihteeri, puhelin Hannu Penttilä Tanja Sippola-Alho apulaiskaupunginjohtaja kaupunginsihteeri