VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2003 2007 5/2003

VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2003 2007 5/2003

VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOSTRATEGIA 2003 2007 5/2003 VALTIOVARAINMINISTERIÖ VALTIONEUVOSTON TIETOHALLINTOYKSIKKÖ JULKAISUJA 1

VALTIOVARAINMINISTERIÖ Snellmaninkatu 1 A PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO Puhelin (09) 160 01 Telefaksi (09) 160 33123 Internet www.vm.fi Julkaisun tilaukset Puh. (09) 160 01 Taitto Edita Prima Oy ISSN 1459-3394 ISBN 951-804-411-2 Edita Prima Oy HELSINKI 2003 2

Kuvailulehti Julkaisija ja julkaisuaika Valtiovarainministeriö, joulukuu 2003 Tekijät Julkaisun nimi Kari Kekki, Valtiovarainministeriö Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö (VNTHY); Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä VATI; Konsultointi: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia 2003 2007 Julkaisun osat/ muut tuotetut versiot Asiasanat Loppuraportti, liitteet 1 7 Tietohallinto, strategia, tulosohjaus, tulossopimus, tulosvastuu, talousarvio, tilivelvollisuus, vaikuttavuus, tehokkuus, laatu, arviointi Julkaisusarjan nimi ja numero Julkaisun tunnistetiedot Julkaisun myynti/jakaja Painopaikka ja aika Tiivistelmä JULKAISUJA, 5/2003 ISSN 1459-3394 Sivuja 117 ISBN 951-804-411-2 Kieli Suomi Valtiovarainministeriö, Valtioneuvoston tietohallintoyksikkö Edita Prima Oy, Helsinki 2003 Hinta - Valtioneuvoston toimintaympäristössä on monia kehitystrendejä, jotka ohjaavat ja vaikuttavat tietotekniikan, järjestelmien, palvelujen ja infrastruktuurin kehittämiseen. Näitä ovat: keskushallinnon uudistamisen tukeminen, tarpeet parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa, poikkihallinnollisen ohjelmajohtamisen tietotuki, hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja tehostaminen, henkilöstörakenteen muutos, sähköisen asioinnin eteneminen, toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet, integraatiotekniikan ja tietoteknisten ratkaisujen kehittyminen sekä käyttäjien kokemusten ja osaamistason kehittyminen. Valtioneuvoston tietohallinnon toiminta-ajatuksena on tukea valtioneuvoston toimintaprosesseja sekä tuottaa tarvittavat tieto- ja viestintätekniset palvelut tehokkaasti ja halutulla tietoturva- ja kustannustasolla. Kesäkuussa 2003 valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmässä hyväksytty strategia on historiassa ensimmäinen valtioneuvoston koko toimintakentän kattava tietohallintostrategia. Se painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 3

Tähtäimenä kuluvan vuosikymmenen loppuun mennessä on, että Suomen valtioneuvosto on edelleen toimialueensa parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Mittareina palvelujen laadukkuudessa käytetään palvelujen luotettavuutta, vaikuttavuutta ja saatavuutta, toiminnan tehokkuutta sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikaista soveltamista. Strategiaa toteutetaan hankkeina, jotka on määritelty vuosina 2004 2007 toimeenpantavana hankeohjelmana, ns. hankesalkkuna. Keskeiset hankkeet, jotka on määrä toteuttaa jäntevällä lähiyhteistyöllä asiakas- ja omistajaorganisaatioiden kanssa, ovat: Valtioneuvoston yhteisiä ydinprosesseja tukevan tietojärjestelmä- ja integraatioarkkitehtuurin määrittely Valtioneuvoston sähköisen päätöksentekojärjestelmän PTJ:n uudistaminen Asianhallinta- ja dokumenttijärjestelmien integraatio- ja yhteentoimivuusratkaisujen toteutus valtioneuvoston yhteiskäyttöisten järjestelmien kanssa Hallituksen johtamisen sekä ohjelmajohtamisen tietotuen ja ohjelmien seurannan raportoinnin kehittäminen Poikkihallinnollista yhteistyötä palvelevan työryhmäjärjestelmän toteuttaminen Valtioneuvoston keskeisille sidosryhmille tarjottavien extranet- ja verkkopalvelujen kehittäminen Valtioneuvoston juurihakemiston ja hakemistointegraation toteuttaminen Valtioneuvoston verkon yhteisen pääsynhallinnan, käyttäjien autentikoinnin ja luotettavan käytön ratkaisun toteuttaminen EU:n hallintojen välisen verkon (TESTA) liittäminen kansallisiin verkkoihin ja niistä tapahtuvaan hyödyntämiseen Valtioneuvoston tietoliikenneverkon ja verkonhallinnan uudistaminen VN verkkoympäristön tietoturvallisuuden, turvallisuusloukkausten ehkäisyn ja valvonnan ratkaisujen toteuttaminen. Valtioneuvoston tietohallintoa johdetaan synergisen konsernin tietohallinnon johtamismallin mukaan koordinoiden yhteistyötä ja ylläpitäen oikeaa tasapainoa valtioneuvoston ja hallinnonalojen tietohallintojen välillä. Strategian toimeenpanoa ohjaa valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmä (VATI), jossa on edustus valtioneuvoston kansliasta ja kaikista ministeriöistä. 4

Presentationsblad Utgivare och datum Författare Publikationens titel Finansministeriet, december 2003 Kari Kekki, Finansministeriet, Enheten för statsrådets informationsförvaltning; Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning VATI; Konsulter: TietoEnator Management Consulting Kari Hakola, Jorma Lehtinen, Seppo Lamminmäki Valtioneuvoston tietohallintostrategia 2003 2007 Strategin för statsrådets informationsmanagement 2003 2007 Publikationens andra versioner Slutrapport, bilagorna 1 7 Nyckelord Publikationsserie och nummer Publikationens kännetecknen Beställningar/ distribution Tryckeri/ tryckningsort och -år Sammandrag Informationsförvaltning, strategi, målsituation, informationsteknik, system, infrastruktur, kontroll, dataskydd, system- och tillämpningsstruktur, samverkan, integration, projektportfölj, verkställighet, styrning, koordinering Publikationer, 5/2003 ISSN 1459-3394 Sidor 117 ISBN 951-804-411-2 Språk Finska Finansministeriet, enheten för statsrådets informationsförvaltning Edita Prima Ab, Helsingfors 2003 Pris - Inom statsrådets verksamhetsmiljö finns det många utvecklingstrender som styr och påverkar utvecklingen av datatekniken, systemen, tjänsterna och infrastrukturen. Sådana trender är: stödet för en reform av centralförvaltningen, behovet av att förbättra informationsbasen för statsrådets styrning, informationsstöd för tväradministrativ projektledning, effektivisering och förenhetligande av förvaltningstjänsterna, förändringar av personalstrukturen, mera avancerade sätt att sköta ärenden på elektronisk väg, behovet av att öka verksamhetens produktivitet och effektivitet, utveckling av integrationstekniken och informationstekniska lösningar samt användarnas större erfarenhet och kunskapsnivå. Verksamhetsidén för statsrådet informationsförvaltning är att stöda statsrådets arbetsprocesser samt att producera de behövliga informations- och kommunikationstekniska tjänsterna effektivt och på önskad dataskydds- och kostnadsnivå. Den strategi som ledningsgruppen för statens informationsförvaltning antog in juni 2003 utgör den första strategin för informationsförvaltning som täcker statsrådets hela verksamhetsområde. Den primära tyngdpunkten ligger på statsrådets enhetliga, samverkande och i sambruk varande datasystem, på en gemensam infrastruktur för data- och kommunikationstekniken samt på en ledning av informationsförvaltningen. 5

Målsättningen fram till slutet av detta decennium är att statsrådet i Finland skall förbli bland de främsta inom sitt verksamhetsområde på europeiska nivå då det gäller att framgångsrikt tillämpa data- och kommunikationsteknik och att erbjuda nättjänster och tjänster till medborgarna. Måttstocken på tjänsternas kvalitet är deras tillförlitlighet, inverkan, tillgänglighet, verksamhetens effekt samt att man i rätt tid utnyttjar de möjligheter som teknologin erbjuder Strategin genomförs i form av projekt, vilka har definierats som ett projektprogram för att verkställas under åren 2004-2007, det vill säga som en projektportfölj. De centrala projekt, som skall genomföras genom ett intensivt samarbete med de organisationer som representerar kunderna och ägarna, är följande: fastställande av en datasystems- och integrationsstruktur som stöder statsrådets gemensamma centrala processer, en reform av statsrådets elektroniska beslutssystem, PTJ, genomförande av lösningar för integration och gemensamt utnyttjan de av system för skötsel av dokumentation och ärenden tillsammans med statsrådets i sambruk varande system, utveckling av rapporteringen om regeringens styrning, om datastöd för programstyrning samt om uppföljning av program, förverkligande av ett arbetsgruppsprojekt som understöder tväradministrativt samarbete, utveckling av extranät- och nättjänster att ställas till förfogande för statsrådets centrala samarbetsgrupper, förverkligande av en rotkatalog och katalogintegration för statsrådet, förverkligande av gemensam tillträdes- och autenticitetskontroll, och tillförlitlig användning i fråga om statsrådets datanät, sammankoppling av EU-medlemsländernas förvaltnings gemensamma nätverk (TESTA) med de nationella nätverken och utnyttjande av dessa, reform av statsrådets datatrafiknät och nätverksförvaltning, genomförande av lösningar för att förverkliga säkerhet i statsrådets datatrafiknät, för att hindra dataintrång och för att förbättra kontrollen. Statsrådets informationsförvaltning leds enligt styrningsmodellen för informationsförvaltningen i en synergikoncern genom att koordinera samarbetet och genom att bibehålla rätt balans mellan statsrådets och de olika förvaltningsgrenarnas informationsförvaltning. Ledningsgruppen för statens informationsförvaltning (VATI) leder denna strategis verkställande, Statsrådets kansli och samtliga ministerier är representerade i ledningsgruppen. 6

Documentation page Publisher and date Ministry of Finance, december 2003 Author (s) Title of publication Parts of publication/ other versions released Keywords Publications series and number Identifications Sales distribution Printing place and year Abstract Mr Kari Kekki, Ministry of Finance, Government Information Management Unit (GIMU); Government Information Technology Management Committee, VATI; Consultants: TietoEnator Management Consulting, Mr Kari Hakola, Mr Jorma Lehtinen, Mr Seppo Lamminmäki Government Information Management Strategy 2003-2007 Strategin för statsrådets informationsmanagement 2003 2007 Final report with annexes 1-7 Information management, strategy, aims and objectives, information technology, systems, infrastructure, management, data security, application and system architecture, compatibility, integration, project portfolio, implementation, co-ordination Final report ISSN ISBN 1459-3394 951-804-411-2 No. of pages 117 Language Finnish Ministry of Finance, Government Information Management Unit Edita Prima Plc, Helsinki 2003 Price - There are several trends in the working environment of the Government that have an impact on the development of information technology, on systems, services and infrastructure. These trends are: a reform of central administration, the need to improve the information base for Government usage, information support for cross-administrative project management, co-ordination and improvement of administrative services, the changing personnel structure, development of electronic business transactions, the need to improve administrative productivity and efficiency, the development of integration technology and IT-solutions, and increasing experience and know-how of endusers. The strategic target of the Government s information management is to support its working processes, as well as to produce the required information and communication technology services efficiently and fulfil the required data protection and cost criteria needs. The strategy adopted by the Government Information Technology Management Committee in June 2003 is the first comprehensive information management strategy in history that covers the entire area of the Government activities. The main focal points are on the Government s common, co-ordinated, and jointly used information systems on a common information- and communication technology infrastructure and on information management. 7

The aim of the strategy for this decade for the Government of Finland is to remain among the best in Europe by successfully implementing information- and communication technology, as well as by providing network and Citizen s services. The criteria for measuring the quality of these services are reliability, accessibility, effectiveness, and timely implementation of high-tech solutions. This strategy will be implemented through a series of projects that form a project for the years 2004-2007, i.e. a project portfolio. The following projects will be implemented through systematic and close co-operation with the organizations representing customers and owners: creating of an IT- and integration architecture to support the Government s common core processes, reform of the Government s electronic decision making system (PTJ), implementation of a generic cross-ministry document management system, and integration solutions with administrative branches; improvement of reporting and follow-up concerning Government policy programme management, implementation of a system of working groups to promote crossadministrative co-operation, development of extranet- and networking services for serving stakeholder groups of the Government, implementation of root directories and directory integration for the Government, implementation of access management, user authentication and secure use of the Government s network, connection of the European Union s administrative network TESTA to the national networks, reform of the Government s data- and telecommunication network and network management; implementation of solutions for monitoring data security and for preventing security infringements. The Government s information management is conducted according to the management models for synergetic corporations by co-ordinated co-operation and by maintaining the right equilibrium between the information management units of the Government and its administrative branches. The Government Information Technology Management Committee (VATI) manages the implementation of the strategy. The Prime Minister s Office and all ministries are represented in the Committee. 8

YHTEENVETO YHTEENVETO Voimakkaimmat valtioneuvoston tietohallinnon kehittämistä ohjaavat tarpeet ovat: Keskushallinnon uudistamisen tukeminen - yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa - ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki - tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen - ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos - kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen - omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 9

YHTEENVETO Toiminnan tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamistarpeet - huomioon kiristyvä rahoitus, tarjolla olevat uudistamismahdollisuudet keinoina uudistamiskeinoja tieto- ja viestintäteknologian käytön tehostaminen, uudet hallinto-, ohjaus ja palvelutuotantomallit, uudet tai uudenlaiset kannustimet sekä ulkoistaminen. Integraatiotekniikan ja -ratkaisujen kehittyminen - teknologiakehitys on avannut rajapintoja, standardoinut käyttöympäristöjä ja tietokantoja, tuonut yhteentoimivuutta sovellusten ristiinkäyttöön ja vähentänyt tietotekniikkaympäristöjen riippuvuutta toimittajakohtaisista ratkaisuista. Käyttäjien kokemukset järjestelmien sekä teknisestä että sisällöllisestä toiminnallisuudesta - toimintalähtöisyys sekä järjestelmien helppokäyttöisyys ja luotettavuus ovat yhä tärkeämpiä tekijöitä sekä kehitettävien että jo käytössä olevien ratkaisujen kriteereinä. Kehityksen painopiste on ollut jo vuosia ministeriökohtaisissa ratkaisuissa, joka on toisaalta palvellut hyvin ministeriökohtaisia tarpeita, mutta samalla synnyttänyt yhteensopimattomia saarekkeita. Valtioneuvoston yhtenäisyyden kannalta tilanne on nyt sirpaleinen sekä ratkaisuina että palvelutuotantona. Julkisuuslainsäädäntö ja hyvä tiedonhallintatapa edellyttävät valtioneuvoston piirissä mahdollisimman helposti ja taloudellisesti käytössä olevia ajantasaisia - myös poikkihallinnollisesti käytettävissä olevia - tietovarantoja. Poikkisektoreittaisen yhteistyön korostuminen ja uudenlaiseen ohjelmajohtamiseen siirtyminen lisäävät osaltaan tarvetta kehittää valtioneuvoston asiakirjahallintoa tukemaan entistä parempaa tiedon saatavuutta ja käytettävyyttä. Valtioneuvoston koordinoitu toiminta ja yhteensopivuuden varmistaminen edellyttävät toteutettavien ratkaisujen yhteiskäyttöisyyttä ja yhtenäisyyttä sekä volyymietujen hyödyntämistä. Lisäksi tietoon, tietojärjestelmiin ja IT infrastruktuuriin liittyvä päätöksenteon koordinaatiota on vahvistettava sekä yhtenäisten ratkaisujen palvelutuotantoa keskitettävä. Myös käyttäjäkokemukset on tärkeää ottaa huomioon kehitettäessä uusia palveluita ja järjestelmiä. Jotta tietohallinnon ratkaisuilla kyetään palvelemaan valtioneuvoston toimintaa ja vastaamaan kehityshaasteisiin on strategian ytimenä valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon johtamisjärjestelmän ja johtamisvälineiden selkiyttäminen ja vakiinnuttaminen sekä teknisen infrastruktuurin ja valtioneuvoston ydintoimintaa tukevien prosessijärjestelmien yhtenäistäminen. Sen rinnalla toteutetaan jatkuvien tietotekniikkapalvelujen tuotannon toimintavarmuuden ja kustannustehokkuuden parantamistoimenpiteitä. Yhteentoimivuus EU-hallinnon tietoliikenne-, järjestelmä- ja infrapalveluratkaisuihin taataan yhteisillä rajapinnoilla ja standardeilla. 10

YHTEENVETO Tavoitteena on, että valtioneuvosto on tulevinakin vuosina parhaiden joukossa Euroopassa tieto- ja viestintätekniikan tuloksellisena soveltajana sekä verkko- ja kansalaispalvelujen tarjoajana. Tuloksellisuuden keskeisiä arviointikriteereitä ovat palvelujen vaikuttavuus ja saatavuus, toiminnan tehokkuus ja luotettavuus sekä teknologian mahdollisuuksien oikea-aikainen soveltaminen. Strategiaa toimeenpannaan useina asiakokonaisuuksina, jotka on kuvattu strategian toimeenpano-osuudessa. Näitä ovat: toimintavaltuuksien muutokset palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset keskeiset hankkeet VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat. Valtionhallinnon tietotekniikan kokonaismenot olivat vuonna 2002 535 miljoonaa. Valtioneuvoston yhteiseen tietohallintoon ja -tekniikkaan kohdistetut menot ovat 7,3 miljoonaa eli noin 1,4 prosenttia valtionhallinnon tietotekniikkamenoista. Tavoitteena on valtioneuvoston tietohallintoresurssien tehokas käyttö ja henkilöresurssien yhteiskäyttö yli hallinnonalarajojen. Valtioneuvostossa on saatavissa tehostusta yhtenäisistä ja yhteiskäyttöisistä tietoteknisistä ja tietojärjestelmäalustoista sekä hankintojen volyymieduista. Strategian mukainen kehittäminen vaikuttaa ministeriöiden resurssitarpeisiin. Tämä on otettava huomioon ministeriöiden toiminta- ja taloussuunnitelmissa. Vastaavasti valtioneuvoston yhteisten järjestelmien suunnittelun yhteydessä on ennakoivasti otettava huomioon ao. hankkeiden vaikutukset ministeriöiden ratkaisuihin ja resurssitarpeisiin. 11

12

SAMMANDRAG SAMMANDRAG De faktorer som främst inverkar på utvecklingen av statsrådets informationsförvaltning är: Att stöda reformen av centralförvaltningen behovet av att utveckla och koordinera de gemensamma verksamhetsprocesser och system som används paral-lellt inom statsrådet och de olika ministerierna. Behov av att förbättra kunskapsbasen för statsrådets ledning i ministerierna och centralförvaltningen behövs gemensamt överenskomna tillvägagångssätt för kunskapshantering som stöder det politiska beslutsfattandets behov. Utvecklingen av dessa tillvägagångssätt förutsätter att man identifierar ministeriernas gemen-samma informationsprocesser och skapar sådana data- och informationssystem som stöder dessa processer. Datastöd för programledningen - Informationen bör vara lättåtkomlig mellan de olika ministerierna, och i viss mån utanför ministerierna. Att förena och utveckla ministeriernas förvaltningstjänster utveckling av ministeriernas inre förvaltningssystems kompatibilitet. Sådana inre förvaltningssystem är t ex kalkylering, rapportering och personaladministration. Målet är att effektivisera det gemensamma bruket av statsrådets resurser och att förbättra upp-följningen av olika projekt. Förändring av personalstrukturen som en följd av förändringarna i åldersstrukturen hårdnar kampen om kompetent och erfaren personal i slutet av strategiperioden. Framsteg för den elektroniska kommunikationen att informera medborgare, företag, myndigheter och beslutsfattare om den egna verksamheten och resultaten av den egna verksamheten. Detta innebär virtuell interaktion med intres- 13

SAMMANDRAG sentgrup-per i form av kommunikation, respons, sammandrag av synpunkter och uppfölj-ning av behandlade ärenden. Behov av att förbättra verksamhetens produktivitet och effekt Med hänsyn till den allt stramare ekonomin ska vi eftersträva att förnya tekniken, effektivisera användningen av data- och informationsteknologin, förnya modellerna för administrationen, ledningen och serviceproduktionen, genomföra nya sätt att sporra personalen och att utkontraktera tjänster. Utveckling av integrationsteknik och lösningar Utvecklingen inom teknologin har öppnat nya gränsområden, standardiserat användarområden och databaser, vidare har utvecklingen fört med sig korsanvändning av olika system och för-minskat de tekniska miljöernas beroende av individuella lösningar. Användarnas erfarenheter av hur systemen fungerar innehållsmässigt och tekniskt Kriterierna för de lösningar man gör idag är att systemen ska vara ändamålsenliga, lätta att använda och säkra. Tyngdpunkten för utvecklingen har redan i flere år legat på att finna lösningar på ministerienivå. Detta förfarande har visserligen fungerat bra gällande behov på ministerienivå men det har också lett till att man inte alltid kunnat koordinera arbetet ministerierna emellan. Med tanke på statsrådets förenhetligande är dagens situation splittrad både i form av lösning och som serviceprodcent. God sed inom datahantering och lagen om offentlighet förutsätter att statsrådets informationsförråd, så enkelt och ekonomiskt som möjligt, är aktuellt också när det rör sig om sådan information som rör olika administrativa enheter. När tonvikten läggs på samarbete mellan olika enheter och programledningen förnyas ökar behovet av att utveckla statsrådets dokumentadministration. Förutsättningen för att statsrådets verksamhet ska kunna fungera koordinerat förutsätter att datasystemen är enhetliga och kompatibla samt att man i mån av möjlighet utnyttjar möjliga mängdrabatter. Vidare ska man förstärka koordineringen av själva beslutsfattandet kring information, datasystem och infrastruktur. Serviceproduktionen kring de enhetliga lösningarna bör dessutom centraliseras. Med hjälp av informationsadministrationens lösningar bör man kunna gynna statsrådets verksamhet och ansvara för utvecklingens utmaningar. Strategins viktigaste mål är att utkristallisera, befästa och förena statsrådets gemensamma dataadministrations ledningssystem. Vid sidan av detta förbättras de fortlöpande datatekniktjänsternas användarsäkerhet och kostnadseffektivitet. Kompatibilitet inom EU-administrationens lösningar för datatrafik, system och infratjänster garanteras med gemensamma gränssnitt och standarder. 14

SAMMANDRAG Målet är att statsrådet också under de kommande åren ska vara bland Europas bästa tillämpare av data- och kommunikationsteknik och också bland de bästa på att erbjuda nättjänster åt medborgare. Ett av de viktigaste kriterierna för ett gott resultat är tjänstens tillgänglighet och, verksamhetens effektivitet och en aktuell teknologisk tillämpning. Strategin verkställs i ett flertal helheter som är beskrivna i kapitlet om verkställningen. Dessa är: förändringar i verksamheternas befogenheter förändringar i tjänstearkitekturen och i den tekniska arkitekturen förändringar inom VNTHY statsrådets gemensamma resurser för informationsförvaltning År 2002 var de årliga utgifterna för statsförvaltningens datateknik sammanlagt 535 miljoner euro. Statsrådets utgifter för data-administration och datateknik var sammanlagt 7,3 miljoner euro, alltså 1,4 procent av hela statsförvaltningens utgifter för datateknik. Målet är att statsrådets informationsförvaltning ska brukas effektivt och att personalresurser ska utnyttjas över ministeriernas gränser. Inom statsrådet är det möjligt att effektivisera användningen av bruket av enhetliga och kompatibla databaser och i större grad utnyttja mängdrabatter. Utveckling i enlighet med strategin påverkar ministeriernas resursbehov. Detta måste beaktas i planeringen av ministeriernas verksamhet och i den ekonomiska planeringen. Det är också viktigt att man i planeringen av statsrådets gemensamma system förutser ifrågavarande projekts effekter på ministeriernas lösningar och resursbehov. 15

16

SISÄLLYS SISÄLLYS 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT... 15 KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ... 17 TIETOHALLINNON LÄHTÖTILANNE - MISSÄ OLLAAN... 19 3.1 Tietohallinnon kehityskaari... 19 3.2 Nykytilanne v. 2003... 20 4 VISIO JA STRATEGIAKAUDEN TAVOITTEET - SUUNTA, TAVOITE... 23 4.1 Visio 2010... 23 4.2 Tavoitetila 2007... 24 5 STRATEGISET LINJAUKSET - MITEN... 29 5.1 Kattava ja luotettava tietotekninen infrastruktuuri... 29 5.2 Yhteiset, yhtenäiset ja yhteentoimivat prosessijärjestelmät ja tietovarannot... 31 5.3 Yhteentoimiva tietotekniikan palveluarkkitehtuuri... 33 5.4 Kohdennetut verkkopalvelut eri asiakasryhmille... 34 5.5 kehittyvä osaaminen... 39 5.6 Tietoturvallinen toimintaympäristö... 40 6 TIETOHALLINNON JOHTAMINEN - OHJAUS... 43 7 POIKKEUSOLOJEN TIETOHALLINTO... 47 8 STRATEGIAN TOIMEENPANO 2003-2007 - ASKELEET, VAUHTI... 49 8.1 Toimintavaltuuksien muutokset... 50 8.2 Palveluarkkitehtuurin ja teknisen arkkitehtuurin muutokset... 51 8.3 Keskeiset hankkeet... 51 8.4 VNTHY:n sisäisen johtamisen ja osaamisen muutos... 52 8.5 Valtioneuvoston yhteisen tietohallinnon voimavarat... 53 LIITTEET 1. Valtioneuvoston tietohallinnon perustiedot ja tunnusluvut 2. Tietohallinnon ja -palvelujen nykytila (luottamuksellinen) 3. Toiminta- ja teknologialähtöiset kehityshaasteet 4. Tietotekniikan arkkitehtuurit, suositukset ja standardit 5. Valtioneuvoston tietohallinnon johtamiseriaatteet 6. Hankesalkku 7. Luettelo viiteaineistosta 17

18

1. STRATEGIAN TAUSTA JA... 1 STRATEGIAN TAUSTA JA LÄHTÖKOHDAT Valtioneuvoston tietohallinnon johtoryhmän VATIn tehtävänä on valmistella valtioneuvoston tietohallintostrategia, jolla edistetään ministeriöiden yhteisten tietojärjestelmien ja tietoliikennepalvelujen toimintaa. VATIn tehtävänä on myös valvoa tietohallintostrategian toteuttamista. Valtioneuvoston tietohallintostrategian tarkoituksina on: taata tietohallintostrategialla yhteys ministeriöiden toiminnan ja talouden suunnittelun mekanismeihin olla joustava ja toimintaympäristön muutoksiin reagoiva sisältää ne linjaukset, joilla valtioneuvoston tietohallintoa kehitetään ministeriöiden edellytetään jatkossa raportoivan strategian linjausten mukaisesta kehittämisestä hallinnonaloillaan. Vuosia 2003-2007 koskevan valtioneuvoston tietohallintostrategian valmistelutyö käynnistettiin VATIssa lokakuussa 2002 käsittelemällä valmisteluprosessin etenemissuunnitelma. Strategiaa valmisteltiin tämän jälkeen Valtioneuvoston tietohallintoyksikön asiantuntijoiden, ministeriöiden asiantuntijoiden ja ulkopuolisten konsulttien yhteistyönä. VATIssa on valmisteluprosessin aikana käsitelty strategian linjausten painopisteitä, tietohallinnon visioita ja valtioneuvostotason tietohallinnon organisointimallia. Strategialuonnos on käsitelty VATIn huhtikuun 2003 kokouksessa ensimmäisen kerran tarkentaen sen sisältöä ja painopisteitä. VATIn toukokuun kokouksessa strategia käsiteltiin toisen kerran ja hyväksyttiin liitteineen. Tämä tietohallintostrategia on ensimmäinen valtioneuvoston yhteinen tietohallintostrategia. Tämä strategia painottuu ensisijaisesti valtioneuvoston yhtenäisiin, yhteentoimiviin ja yhteiskäyttöisiin tietojärjestelmiin, yhteiseen tieto- ja viestintätekniikan infrastruktuuriin sekä tietohallinnon johtamiseen. 19

2 KEHITYSHAASTEET 2 KEHITYSHAASTEET - MIKSI, MITÄ Kehityshaasteet Keskushallinnon uudistamisen tukeminen > yhteiskäyttöisten, valtioneuvoston ja ministeriöiden toimintaprosesseista juontuvien järjestelmien kehittämis- ja yhteentoimivuustarpeet. Tarve parantaa valtioneuvoston johtamisen tietopohjaa > ministeriöissä ja keskushallinnossa tarvitaan yhteisesti sovitut, poliittisen päätöksenteon tarpeita tukevat tietojohtamisen toimintatavat. Tietojohtamista tukevan toimintamallin kehittäminen edellyttää, että ministeriöiden väliset yhteiset tietoprosessit tunnistetaan ja toteutetaan niitä tukevat keskenään yhteensopivat tieto- ja viestintäjärjestelmät. Ohjelmajohtamisen tietotuki > tiedon on oltava joustavasti ja tehokkaasti käytettävissä ministeriöissä hallinnonalarajojen yli ja hallitusti myös ministeriöiden ulkopuolella. Ministeriöiden hallintopalvelujen yhtenäistäminen ja kehittäminen > ministeriöiden hallintojärjestelmien kuten sisäisen laskennan, raportoinnin ja henkilöstöhallinnon yhteensopivuuden kehittäminen, jotta voidaan tehostaa valtioneuvoston resurssien yhteiskäyttöä ja parantaa hankkeiden seurantaa. Henkilöstörakenteen muutos > kilpailu osaavasta ja kokeneesta työvoimasta tulee kiristymään strategiakauden lopussa ikärakennemuutoksen takia. Sähköisen asioinnin eteneminen > omaan toimintaan liittyvän ja sen toiminnan tuloksena syntyvän tiedon saattamista kansalaisten, yritysten, viranomaisten ja päätöksentekijöiden saataville sekä vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa viestintänä, palautteenantona, mielipiteiden koostajana ja käsiteltävien asioiden ja toiminnan seurantana. 21