Henkinen väkivalta lasten kaltoinkohteluna

Samankaltaiset tiedostot
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017

LAPSEN KALTOINKOHTELU JA KANNUSTAVA KASVATUS. Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri

LAPSEN KALTOINKOHTELUN JA KANNUSTAVA VUOROVAIKUTUS

Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät

Varhaiskasvatuslain muutosesitys lisää syrjäytymistä

VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN

Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten ja vanhempi-lapsisuhteiden psykoterapeutti, Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikö, THL

Yhteisöllinen vanhemmuus

VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS

KIINNOSTUS, KUNNIOITUS, MYÖTÄTUNTO - - LAPSEN JA VANHEMMUUDEN

Lapsuuden traumaattiset kokemukset ja niiden käsittely adoptioneuvonnassa

MITEN VARHAISKASVATUS VOI AUTTAA

Miten mielenterveyttä vahvistetaan?

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Lapsen oikeuksien sopimus/ Henkinen väkivalta Mirella Huttunen, Kotimaan vaikuttamistyön päällikkö

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Työkaluja kriisitilanteiden käsittelyyn

Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Lasten altistuminen väkivallalle yksilön, perheen ja yhteiskunnan ongelmana

Alkoholinkäyttö lapsuudenkodissa ja oma vanhemmuus

Lapset puheeksi lapsen kehityksen tukeminen, kun aikuinen sairastaa. Mika Niemelä, FT, Oulun yliopisto, Oulun yliopistollinen sairaala

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki

Videointerventioiden eettistä pohdintaa. Jukka Mäkelä Lastenpsykiatri, lasten psykoterapian, Theraplay-terapian ja MIMvuorovaikutusvideoinnin

MITEN PIENET LAPSET VOISIVAT

Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta

Mikkelin kouluterveys- ja 5. luokkalaisten hyvinvointikyselyjen tulokset 2013

Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö

MITÄS NYT TEHDÄÄN? Kodin ja koulun yhteistyö & SOME Jaakko Nuotio, Nuorten Palvelu ry

ARVOKAS JOHTAMINEN OPETUSALAN JOHTAMISEN FOORUMI HELSINKI

Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus

LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ

Lapsen puheeksi ottaminen

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop

Hei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Mitä ja mistä lasten ja nuorten hyvinvointitieto meille kertoo?

Rakkauden rakennusainekset Keijo Markova

VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN

Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä

Lapsen ja vanhempien tuen tarpeen arviointi

Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning

Syrjään joutuminen on estettävissä varhain

Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa

Yksinhuoltajana monikkoperheessä

3. Mitkä asiat tukevat ja mitkä vahingoittavat nuoren kehitystä? 4. Mitkä voivat olla huolestuttavia muutoksia kaverin käytöksessä?

Kuinka kohtaat seksuaalisuutta loukkaavan väkivallan ja kaltoinkohtelun uhrin

Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen

Vanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori

Mielenterveys voimavarana

Nuoren itsetunnon vahvistaminen

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

PIENTEN LASTEN JA HEIDÄN PERHEIDENSÄ HYVINVOINTI 2018

Mirjam Kalland Milloin lapsi on riittävän vanha pärjätäkseen turvallisesti yksin?

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

LAPSEN KASVUN JA KUNTOUTUMISEN PÄIVÄT Kuopio

Traumat ja traumatisoituminen

Lasten näkökulma perheen hyvinvointiin

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

Mitä on lapsen kaltoinkohtelu kasvatuksessa? Kohti turvallista kasvua

ADOPTIOLAPSI PÄIVÄHOIDOSSA

PEDAGOGINEN SENSITIIVISYYS

KAVEREITA NOLLA lasten ja nuorten yksinäisyys

Nuorten tutkijoiden/jatko-opiskelijoiden. opiskelijoiden työhyvinvointi. Suomen psykologisen seuran nuortenn tutkijoiden jaos 24.3.

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Terve ja turvallinen seksuaalisuus nuoruudessa

Nuorten liikuntaneuvonta kouluissa Toimijatapaaminen

Rovaniemen kaupungin turvallisuussuunnittelu Väkivaltarikollisuuden ehkäisy työryhmä

Heidi Härkönen Perhererapeutti Kouluttaja Johdon työnohjaaja

Mikä on väkivaltaa lapsen kasvatuksessa tänä päivänä?

Hyvää mieltä perheen arkeen

Seksuaalisesta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta voi ja saa selviytyä Sijaishuollon päivät

Anna Erkko Projektisuunnittelija

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Mitä sulle kuuluu? Nuoren mielen hyvinvoinnin tukeminen

Itsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.

Ehkäisevä lastensuojelu nyt ja tulevaisuudessa. Jukka Mäkelä,lastenpsykiatri, kehittämispäällikkö Lasten, nuorten ja perheiden palvelut -yksikkö

Lähisuhdeväkivalta potilasasiamiehen näkökulmasta. Eija Bärlund-Toivonen Potilasasiamies Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto 27.2.

Mielenterveys voimavarana

PIENTEN LASTEN HYVINVOINTI VUOROHOIDON ARJESSA

PERHE JA PÄIHDEKASVATUS. meille myös!!!

HYVINVOINTITAPAAMINEN. 1. tapaaminen / 20. Muuta:

Lastensuojelullisen Huolen Arvioinnin Työväline VANHEMMAN JA PERHEEN ELÄMÄNTILANNE

Vanhemmuuden tuen merkitys perheen hyvinvoinnille

Mielenterveys voimavarana

Läheisensä menettäneen lapsen tai nuoren suru

Työkaluja haastavien tunteiden käsittelyyn

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

KUKAAN EI TIEDÄ - JOS KUKAAN EI KYSY

MIKÄ ON TUNNE? Tunne on spontaani reaktio, jonka synnyttää tietyn asian, henkilön tai paikan ajatteleminen tai kohtaaminen.

Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi

MITÄ ON HYVINVOINNIN JA MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN SEKÄ MIELENTERVEYTTÄ EDISTÄVÄ OPPIMISYMPÄRISTÖ

SISÄLTÖ. Keho ja seksuaalisuus Tunteet ja seksuaalisuus Tytöksi ja pojaksi Isä ja lapset Äiti ja lapset Mallioppiminen

Transkriptio:

Henkinen väkivalta lasten kaltoinkohteluna Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri lasten psykoterapeutti, vanhempi-lapsi terapeutti Erityisasiantuntija, THL Lapset, nuoret ja perheet -yksikkö

RISTIRIITA Monet vanhemmat laiminlyövät, pahoinpitelevät tai hylkäävät lapsiaan kaikissa tunnetuissa kulttuureissa äidit ovat usein vastuussa varsinkin pienten lasten kaltoinkohtelusta Lähisukulaisemme eläinkunnassa eivät omaa pentuaan suojellaan ilman ehtoja Ihmislapsi tarvitsee ylivoimaisen satsauksen ihmisellä on pisin riippuvuuden ja kehityksen aika yksikään vanhempi ei voi selvitä omillaan menestyvässä yhteiskunnassa ei ole mitään syytä kenenkään vanhemman jäädä yksin vanhemmat eivät enää suvun avun varassa kaltoinkohtelu on yksilökeskeisyyden vitsaus 2

VANHEMMUUS TUO AINA MYÖS STRESSIÄ Lapsen tarpeet ovat välittömiä, usein ehdottomia eivät useinkaan vanhemman tarpeiden mukaisia vanhemman ja lapsen eturistiriita on osa luontoa Stressin säätelykyky on yksilöllinen myös kyky käyttää toisia apuna ja tukena vaihtelee Lievä stressi parantaa toimintaa Liika stressi jäykistää omaa toimintaa toiminnan vaihtoehdot rajautuvat Sosiaalinen tuki auttaa kestämään stressiä aikuisinakin tarvitsemme kiintymysjärjestelmää vähentää lasten kaltoinkohtelua

Yhteisöllinen vanhemmuus on ihmiselle ominaista Kiintymyssuhteet on perinteisesti ymmärretty hyvin rajallisesti lapsi hyötyy monesta häneen sitoutuneesta aikuisesta useammat aikuiset ja lapsiryhmä edistävät lapsen kehitystä Sitoutuminen lapseen liittyy aikuisen käytettävissä oleviin voimavaroihin kun on vaikeata, odottaa saavansa tukea tuen saaminen lisää toimintamahdollisuuksia ilman tukea jääminen lisää epätoivoa Epätoivo kääntää vanhemman helpommin lasta tai tuetta jättänyttä aikuista vastaan myötätunto lasta kohtaan kapeutuu: henkinen kaltoinkohtelu 4

Kaltoinkohtelu ja väkivalta Kaltoin tulee sanoista kaltto / kalteva kuvaa Kullervon ja raiskatun neidon kohtelua ei suoraa eikä selkeätä vaan kaltevan tason kysymyksiä Ruumiillinen väkivalta on sumeaa kevyt läimäys, luunappi sormille, isomman lapsen ravistelu Lapsen käyttäminen omien tarpeiden täyttäjänä seksuaalisissa tarpeissa raja on selkeä sumea raja esim. hyväksynnän, hellyyden ja sisarusten hoitamisen tarpeissa voivat olla tai olla olematta henkistä kaltoinkohtelua Hyljeksiminen nöyryyttäminen tuetta jättäminen henkistä kaltoinkohtelua hyvin harvoin tutkitaan rikoksena erittäin vakavia pitkäaikaisvaikutuksia 5

Kullervo henkisen väkivallan kohteena Veljesviha sota orjuus orpous Varhainen raivo ja tuhoavuus rakkauden riistäminen jo kehdossa Tehtävät ilman niihin annettua tukea voima suuntautui hallitsemattomasti tulkittiin lapsen pahuudeksi käytöshäiriöksi Lupauksen pettäminen: leipään leivottu kivi huolenpito oli petollista hävitti ainoan siteen omiin juuriin Kohtalokas kohtaaminen sisaren kanssa: häpeä lopullinen tuho voi alkaa sattumanvaraisesta tapahtumasta 6

Mikä on henkistä pahoinpitelyä Pelolla hallitseminen Henkinen väkivalta haukkuminen ja nöyryyttäminen myös jos kohdistuu lapselle läheiseen toiseen kiroilu (Suomelle tyypillistä) syytökset, vihamielisyys, uhkailu huomiotta jättäminen, mitätöiminen liian kahlitsevat rajat, eristäminen tavaroiden rikkominen Kiusaaminen varhaiskasvatuksessa ja koulussa saman muotoista henkistä väkivaltaa yhteisöllinen vastuu muilla lapsilla mutta ennen kaikkea aikuisilla 7

Henkinen pahoinpitely rikosoikeudellisesti (RL 21 3) Joka väkivaltaa tekemättä vahingoittaa toisen terveyttä, aiheuttaa toiselle kipua on tuomittava pahoinpitelystä tekee toiselle ruumiillista väkivaltaa taikka väkivaltaa tekemättä Henkisen pahoinpitelyn seurauksena oltava nimettävissä oleva terveyden haitta tuore tuomio sopeutumishäiriön aiheuttamisesta erityistä on, että seksuaalisen hyväksikäytön haittaa arvioidaan sen mukaan, mitä yleisesti ottaen tiedetään seurauksista Terveyden haitta nähtävä tulevaisuuteen ulottuvana tulevaisuudessa voi ehkä käyttää fyysisiä pitkittyneen stressin mittareita 8

Henkinen laiminlyönti: perustarpeisiin vastaamatta jättäminen Kaikille lapsille yhteisetperustarpeet: LOS ravinto, liikunta, lepo nähdyksi tuleminen omana itsenään, iloa tuottavana kuulluksi tuleminen ja siten arvostetuksi omine aloitteineen ja ajatuksineen vapaus tutkia ja onnistua opetuksen saaminen oman kulttuurin arvoista ja odotuksista hyväksytyksi tuleminen omaan ryhmäänsä stressitason pitäminen hallittavana: yhteinen säätely 9

HENKISEN KALTOINKOHTELUN SEURAUKSIA Kaltoinkohtelu vaurioittaa kehittyvää elimistöä aivot: muistikeskus, hälytysjärjestelmät stressin säätelyn järjestelmät telomeerit: perimän ohjaus Henkisen kaltoinkohtelun seuraukset voivat olla pitkäkestoisempia ja vakavampia kuin fyysisen korjautuminen voi tapahtua vain henkisesti hyvää tekevissä suhteissa Välittömiä ja pitkittyviä stressihäiriöitä masennus ja ahdistus vihamielisyys ja käytösvaikeudet päihteiden käyttö ja muu riskikäyttäytyminen läpi elämän: korkeampi kuolleisuus 10

Henkinen väkivalta osana aivojen hälytysreaktioita Kipu ja pelko elimistölle on tapahtumassa tai uhkaamassa tapahtua jotakin pahaa synnynnäisiä ja opittuja reaktioita herkistyminen erityisesti ääniin ja pimeyteen Yksinäisyys yksin jääminen merkitsee luonnossa varmaan kuolemaa turvallisesta ihmisestä erossa oleminen on ydinpelko vanhempien väliset ristiriidat väkivalta kotona merkitsevät lapselle pelkoa erosta huoltoriidat ja vieraannuttaminen ovat henkistä väkivaltaa aikuisen vastaamattomuus nostaa lapsen stressitasoa vanhempien masennus, päihteiden käyttö, parisuhdevaikeudet 11

KALTOINKOHTELU JA AIVOJEN TOIMINNANMUUTOS Väkivalta henkisenä kaltoinkohteluna lapsen itkun ja tarveilmaisujen vaientaminen lapsen käytöksen kahlehtiminen altistaminen aikuisten väliselle väkivallalle ennustaa vahvimmin tulevaa väkivaltaisuutta Laiminlyönti tuhoaa sosiaalisia aivoalueita empatiapuutteet vaikeuttavat korjaavia kokemuksia aikuissuhteiden epäjatkuvuus, arvaamattomuus ja kaoottisuus altistuminen seksuaalisuudelle vääristää luonnollista kehitystä 12

Syrjään jättäminen henkisenä kaltoinkohteluna Syrjään jätetyksi tuleminen sattuu samat aivoalueet hälyttävät kuin fyysisessä kivussa lapsen kasautuva kokemus siitä, ettei saa merkitä hyvää lisää pahantahoisia ajatuksia toinen arvioidaan pahantahtoiseksi toiselle on valmis tekemään ja haluamaan pahaa Ihminen huomaa äärimmäisen herkästi sen, ettei saa vastausta vastausta vaille jääminen on häpeän perusta olen vääränlainen; en ole sen arvoinen, että minulle vastataan häpeä lisää vihamielisyyttä ja masennusta 13

Pitkittyneestä kaltoinkohtelusta kärsivät Lapsen älykkyys älykkyyden lasku on suhteessa kaltoinkohtelun vakavuuteen Lapsen ruumiillinen terveys päihteet, riskikäyttäytyminen sydän ja verisuonitaudit liikuntaelinsairaudet ennenaikainen vanheneminen telomeerit lyhenevät jo lapsuuden aikana Vanhemmuus vaikeus ymmärtää lasta ja omia reaktioitaan Ympäristö vaikea eläytyä lapseen rankaisevuus lisääntyy täytyykö lapselta hyväksyä mitä vain? 14

Suojaavat ja korjautumista tukevat tekijät Lapset voivat olla hyvin kestäviä vaikeissa tilanteissa mutta voivat myös vaurioitua suojaavat tekijät tuovat kestävyyttä 1. Lapsen rakenteelliset ominaisuudet jokainen lapsi täysin yksilöllinen yksilöllinen haavoittuvuus ja resilienssi 2. Lapsen kokemuksesta kiinnostunut aikuinen ei todellakaan tarvitse olla äiti tai isä tai edes mummi opettaja, kuraattori, lastensuojelu, järjestötyöntekijä 3. Ulkoisen maailman vakaus ja ennustettavuus kodin ja muiden arjen ympäristöjen toimintakyky arki on lapselle täysin keskeinen 15

Tue lapsen toipumista väkivallasta Näe lapsi itsenään, todellisuuspohjaisesti ennakkoasenteet ovat usein haitallisia Tue onnistumista arjessa yhdessä tehty muuttuu omiksi mahdollisuuksiksi aivot kehittyvät toiminnassa ja kokemuksissa radat, joita käytetään, vahvistuvat harvoin käytetyt radat surkastuvat Merkitse onnistuminen selkeästi lapsi ei voi tietää, mikä todella merkitsee odotukset itse pärjäämiselle ovat usein liian korkeita pienestä onnistumisesta kiittäminen ratkaisee 16

Vähennä väkivaltaa yhteisössäsi Pidä huoli toisesta kuuleminen kunnioitus myötätunto Vaali tasapuolisuutta epätasa-arvo lisää väkivaltaa kaikkien pitäminen mukana suojelee jokaisen panoksen arvostaminen Ole antelias oman osaamisesi jakamisessa avuliaisuus lisää avuliaisuutta kokemus maailmasta muuttuu anteliaammaksi 17