Säilörehun tiivistämisen tavoite

Samankaltaiset tiedostot
Miksi mitata lohkokohtaisia satoja?

10:00 10:05 Tilaisuuden avaus, Sari Vallinhovi, ProAgria Etelä-Pohjanmaa. 10:30 11:15 Nurmen säilönnän haasteiden hallinta, Arja Seppälä, Eastman

Nurmesta Tulosta. NurmiArtturi-hankkeen tuloksia ( ) Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan

Säilöntäaineilla hävikit kuriin

NurmiArtturi-hankkeen onnistumisia ja oikeita toimenpiteitä

Kuiva-aineen aineen mittaaminen

Säilöntäaineen annostelu ja korjuutekniikan vaikutus säilörehun laatuun. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

SILOMIX - TARKEMPAAN REHUNSÄILÖNTÄÄN. Bakteerit hyötykäyttöön

Tuloksia NurmiArtturista. Anne Anttila ProAgria ja Lea Puumala TTS Säilörehuseminaari Maitoyrittäjät Seinäjoki

Säilörehuhävikki. Hävikin määrittely. Mitä se on ja miten sitä voidaan välttää? Tiina Sirkjärvi Potentiaalinen kokonaissato

Säilörehun korjuuketjut ja strategiat kustannuspuntariin. Juha Kilpeläinen Karelia ammattikorkeakoulu Oy

Säilörehusadon analysointi ja tulosten hyödyntäminen

NurmiArtturi. Hävikit kuriin ja säilörehun laadunvaihtelu hallintaan. kesäkuu

MAISSIN SÄILÖNTÄ JA LAATU

BIOTAL TUTKITTUA REHUNSÄILÖNTÄÄ. Hyvää rehua bakteerien avulla

Viitasaaren biokaasulaitos

Koneet vaihtoon mihin säilönnän sudenkuoppa siirtyi? Miksi säilöntäaine ei toimi?

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Säilörehun tuotantokustannus

Hevosten nurmirehujen korjuutekniikka ruohosta rehuksi. Antti Suokannas Kotieläintuotannon tutkimus, Vihti

Nurmirehujen tuotantokustannuksiin vaikuttavat tekijät

Miten vedet pois pellolta ja juurille happea? Miten pienentää maan tiivistymisriskejä?

Rehumaissin viljelyohjeet Juha Anttila 2013

Maan rakenteeseen vaikuttavia tekijöitä. Pasi Hartikainen, ProAgria Pohjois-Karjala

Kerääjäkasvien minisiilosäilöntä ja metaanituottopotentiaali

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Nurmisadon mittaamisen käytäntö ja nykyteknologia. Antti Suokannas Vihreä teknologia Automatisaatio ja digitaaliset ratkaisut

Rengastyypin ja ilmanpaineen merkitys maantiivistymisen ehkäisyssä

Rehumaissin viljelyohjeet

Nurmen säilöntä ja laatu. Tero Jokelainen Säilörehuasiantuntija Osuuskunta Itämaito

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Kaikki meni eikä piisannutkaan

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Säilöntäaineiden kemiaa norjalaisittain

Kasvintuotannon energiankulutus. Peltotyöt Jussi Esala - SeAMK

Varmista säilörehun laatu

Maan tiivistymisen välttäminen. Tuomas Mattila Maaperäilta,

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Rehukustannusten hallinta on taitolaji. ProAgria Etelä-Suomi Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Säilönnän uudet haasteet

Kerääjäkasvien rehuntuotantopotentiaali

Esikuivatun säilörehun korjuuketjujen tehokkuus

Vesiruton käyttö rehuksi Hilkka Siljander-Rasi ja Anna-Liisa Välimaa

Säilörehut rahaksi. Käytännön tietotaitoa säilörehun tuotannosta BM-nurmipienryhmistä

Esimerkkejä energian säästöstä maatiloilla

Good Vibrations-projekti

Eri rengastyypit ja niiden merkitys tiivistymisen ehkäisyssä, miten lukea rengasmerkintöjä? Jari Aspelund

Johtamalla hyvää säilörehua

tulevaisuuden teknologiaratkaisut machine kasvinviljelyssä efficient machines Assisting and adaptive agricultural

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

SÄILÖREHUN KORJUUN VERTAILU NOUKINVAUNU- JA AJOSILPPURIKETJUILLA TAPAUS HEIKKILÄN TILA

Tehokas lantalogistiikka. Sakari Alasuutari TTS - Työtehoseura

Säilörehun valmistus nurmesta ja kokoviljasta käytäntö jä ja uusia mahdollisuuksia Britanniasta. Sally Russell, Envirosystems UK Ltd 2.2.

Maississa mahdollisuus

Viljavuuden hoito -Osa 2 -Hyvän rakenteen ylläpito. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti 2012

Feedtech rehunsäilöntäaineet Vähentää rehuhävikkiä ja alentaa rehukustannuksia

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

Lantajärjestelmä kiinteälanta * lietelanta

MÄDÄTEPÄIVÄ PORI Biokaasulaitokset. Riihimäki Yhtiöt Oy Markku Riihimäki

Säilöntäaineen (Bonsilage Plus) vaikutus rehun käymislaatuun

Säilörehusta tehoja naudanlihantuotantoon

Energian säästö peltoviljelytöissä Jussi Esala. Askelia polttoaineen kulutustekijöiden ymmärtämiseen ja kulutuksen seuraamiseen

Urakointihintakyselyn tuloksia

Metsjö MetaQ monitoimiperävaunut

Taulukko 1. Laskelmissa käytettyjen rehujen rehuarvo- ja koostumustiedot. Puna-apila-

Oljen ja vihreän biomassan korjuuketjut ja kustannukset

Kiertoravinne. Alkutuotannon ja elintarviketeollisuuden massavirtojen tuotteistaminen ja uudelleen jako Seinäjoen seudulla

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia hankkeen ruokintakokeista

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1.5-3,0 t

Kasvissivutuotteen hyödyntäminen maanparannusaineena. Marja Lehto, Tapio Salo

Rehuanalyysiesimerkkejä

ROBUSTA-GAUKEL GMBH & CO. KG Yksilölliset ja työmaakohtaiset ratkaisut

Testimenetelmät: SFS-EN ja

Seosrehuruokinnan taloudenhallinta. Huippuosaaja Sari Jussila Lypsykarjanruokinta ja -talous

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

VAKOLA Koetusselostus 208

Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen

KOE 3, A-OSIO Agroteknologia Agroteknologian pääsykokeessa saa olla mukana kaavakokoelma

Herne-seosviljasta säilörehua lypsylehmille

AKKUKÄYTTÖINEN TRAKTORI

Rehun säilöntä, turha kustannus vaiko lisätulo? Pohjois-Suomen nurmiseminaari Risto Välimaa, Eastman Chemical Company

Ruokintastrategian vaikutus nurmenviljelyyn

Sortit vie noutosäkeillä rakennus- ja pihajätteen edullisesti kierrätykseen.

Ruokintahävikkien välttäminen säilörehuruokinnassa

Polttomoottorikäyttöinen vastapainotrukki 1,5-3,5 t

Säilörehun ruokintahävikit

SÄILÖREHUN VILJELY -INFO

Rehustuksella tuotanto reilaan. Anne Anttila Valtakunnallinen huippuosaaja: Seosrehuruokinta Rehuyhteistyö teemapäivä Äänekoski

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

SILOMIX VILJA- JA PALKOKASVIEN SÄILÖNTÄ KOKOVILJASÄILÖREHUKSI JA MURSKEEKSI. Onnistu palkokasvien säilönnässä!

Säilörehu poron karkearehuna - tuloksia ruokintakokeesta

Rehunkorjuumenetelmien vertailu peltolohkojen etäisyyden kasvaessa

Peltomaan lierot ja niiden merkitys maan kasvukunnossa

Termodynamiikan suureita ja vähän muutakin mikko rahikka

FYSIIKKA. Mekaniikan perusteita pintakäsittelijöille. Copyright Isto Jokinen; Käyttöoikeus opetuksessa tekijän luvalla. - Laskutehtävien ratkaiseminen

Erilaiset säilöntäaineet

Säilöheinän laatu ja pilaantumisen estäminen

Transkriptio:

Säilöntälaadun varmistaminen korjuutekniikka ja säilöntä 27.1.2017 Seinäjoki Areena, Sarkamessut Tiivistymisen onnistuminen NurmiArtturitiloilla Reetta Palva, TTS Työtehoseura Säilörehun tiivistämisen tavoite Tiiviydellä varmistetaan pieni huokoisuus ja estetään hapen pääsy rehuun Haitallisten mikrobien toiminnan pysäyttäminen Säilönnällinen laatu, avatun siilon lämpeneminen Huokoisuus on rehupartikkeleiden väliin jäävää tilaa, joka täyttyy nesteellä ja kaasuilla (kaasuista tavoitteena pääosin hiilidioksidi) Kun siilo avataan, hiilidioksidi vaihtuu hapekkaaseen ilmaan Millä nopeudella, riippuu huokoisuudesta 1

Kuutiopaino Kuutiopaino kertoo tiivistymisestä Esikuivatun säilörehun suosituskosteudessa 30 40 % kuiva-ainepainon tavoite 280 kg kuiva-ainetta/m 3 Tuorekuutiopainoksi suositellaan vähintään 700 kg/m 3 Kuiva-ainekuutiopaino ainekuutiopaino ja huokoisuus Brian Holmes & Richard E. Muck,, Wisconsin University Huokoisuustavoite alle 40 % 224 kg ka/m 3 Mitä kuivempaa rehua, sitä korkeampi kuivaainekuutiopaino tarvitaan Kuivaainekuu tiopaino kg/m 3 160 192 224 256 288 320 2

Tuorekuutiopaino ja huokoisuus Brian Holmes & Richard E. Muck,, Wisconsin University Tuorekuutiopaino kg/m 3 497 593 705 801 897 993 Tiivistymiseen vaikuttavat tekijät Siilotyöskentely Tiivistyskoneen paino Mahdollisimman painava Polkemisaika rehutonnia kohti Rehukerroksen paksuus 20-30 cm Sijainti siilossa Pinta ja reunat vaativat enemmän ajoa Rehun ominaisuudet Kuiva-ainepitoisuus kuivempi rehu tiivistyy huonommin Kuitupitoisuus nuori rehu tiivistyy helpommin kuin korsiintunut Silpun pituus lyhyt silppu tiivistyy helpommin kuin pitkä silppu 3

Tiivistyskoneen paino Rehun tiivistämisessä ja maan tiivistymisessä vaikuttavat samat lainalaisuudet: koneen aikaansaama pintapaine vaikuttaa siilon pintaosassa akselipainon kasvattaminen tiivistää massaa syvemmältä Yksi nyrkkisääntö tiivistämiskoneen painon määrittelyyn siilolle tuleva rehumäärä jaettuna kolmella Jos korjuutahti on esimerkiksi 50 tonnia rehua tunnissa, konepainoa tarvittaisiin 16 17 tonnia. Jos siilolla työskentelee samaan aikaan useampi kone, koneiden painot lasketaan yhteen. Tiivistyskoneen vähimmäispainoksi suositellaan 6 10 tonnia Tiivistämisestä Mahdollisimman painava kone Kuorman levitys 15 20 cm kerrokseen Ajonopeus 4 6 km/h Rengaspaine vähintään 2 bar Vähintään kolme ajokertaa joka kohdassa Tiivistämisaika 2 3 min/rehutonni Reunojen tiivistäminen huolellisesti Siilon yläosan tiivistämiseen enemmän aikaa 4

Tilavuuspaino punnitsemalla rehukakku Rehuleikkurilla irrottu kakku esim. kuormalavalle Mitataan tilavuus Punnitaan koukkuvaa alla Punnituksia koko rintuudelta Kakusta edustava näyte, josta kuiva-ainepitoisuus Tiivistäminen NurmiArtturi-tiloilla tiloilla tiivistyskoneita, keskim. keskim. Laskennallinen paino, tiivistysaika, kuormapaino tiivistysteho, % kpl tonnia min/kuorma tn ka. tn tarvittavasta* Ajosilppuri 1,3 12,8 12 8,3 2,7 146 Tarkkuussilppuri 1,6 5,8 12 7,4 1,9 110 Noukinvaunu 1,3 7,0 27 8,9 2,9 174 *tiivistyslaskuri joka huomioi tiivistyskoneen painon, kuormapainon ja kuiva-ainepitoisuuden 5

NurmiArtturi-tiloilta tiloilta siilonäytteistä mitatut kuiva-ainekuutiopainot ainekuutiopainot Kuiva-ainepitoisuus ja kuutiopaino (kg ka/m 3 ) 350 kg ka/m 3 250 150 y = 0,4203x + 90,874 R² = 0,3747 50 0 150 250 350 450 500 550 600 kuiva-ainepitoisuus, g ka/kg Korjuukone ja kuutiopainot Korjuukone ja kuutiopaino kuiva-ainepitoisuus 20-30% 900 800 700 600 500 0 840 778 703 ajosilppuri tarkkuussilppuri noukinvaunu 221 195 263 252 254 180 kg/m3 kg ka/m3 g/kg tuorepaino kuivapaino kuiva-aine 6

Korjuukone ja kuutiopainot Kuiva-ainekuutiopainot korjuukoneittain 350 kuutiopaino, kg ka/m 3 250 150 ajosilppuri noukinvaunu tarkkuussilppuri 50 150 250 350 450 500 550 kuiva-ainepitoisuus, g/kg Tiivistyskoneen paino ja keskimääräinen kuutiopaino 350 Tiivistyskoneen paino ja kuutiopaino kuutiopaino, kg ka/m3 250 150 R² = 0,3728 50 0 4,0 6,0 8,0 10,0 12,0 14,0 16,0 18,0 20,0 tiivistyskoneen paino, tonnia 7

Tiivistämisaika NurmiArtturitiloilla 40 35 Tiivistysaika min/kuorma ja kuutiopaino 30 min/kuorma 25 20 15 10 5 R² = 0,1609 0 120 140 160 180 220 240 260 280 kg ka/m3 Siilotyöskentely on ratkaisevampaa kuin varastointipaikka Aumarehu oli painavampaa tarkkuussilppurirehuissa 2 tiivistyskonetta aumalla vs. 1 tiivistyskone siilolla Ajosilppurirehuissa siiloilla hyvin painavaa rehua. -Siiloilla painavampia tiivistyskoneita kuin aumalla kg ka/m3 Tarkkuussilppurirehut 350 250 150 aumarehut siilorehut 50 150 250 350 450 550 kuiva-ainepitoisuus g/kg kg ka/m3 Ajosilppurirehut 350 250 150 aumarehut 50 siilorehut 150 350 550 kuiva-ainepitoisuus g/kg 8

Siilon nopea sulkeminen Honig. H. 1991. Reducing losses during storageand unloading of silage. Kuiva-ainehävikki koesiiloissa, suljettu heti/ 1 vrk kuluttua/ 3 vrk kuluttua Siilon nopea sulkeminen Honig. H. 1991. Reducing losses during storageand unloading of silage. Hiivojen kasvu koesiiloissa, suljettu heti/ 3 vrk kuluttua 9

Kuinka saadaan tiiviimmäksi Lisää painoja tiivistyskoneen eteen/taakse Lisää rengaspainot tai vettä renkaisiin Lisää traktoreita tai suurempi traktori/kuormaaja Huolellinen levitys, erillinen levitinlaite Korjuun hidastaminen Rehua kahteen siiloon yhtä aikaa (rehumäärän mukaan) Kysymyksiä? 10