AVOIN MATEMATIIKKA 9 lk. Osio 3: Kerrataan ja sovelletaan



Samankaltaiset tiedostot
Ma9 Lausekkeita ja yhtälöitä II

AVOIN MATEMATIIKKA 9 lk. Osio 3: Kerrataan ja sovelletaan

Tekijä MAA2 Polynomifunktiot ja -yhtälöt = Vastaus a)

1 Peruslaskuvalmiudet

1 Rationaalifunktio , a) Sijoitetaan nopeus 50 km/h vaihtoaikaa kuvaavan funktion lausekkeeseen.

Merkitse yhtä puuta kirjaimella x ja kirjoita yhtälöksi. Mikä tulee vastaukseksi? 3x + 2x = 5x + =

4 Yleinen potenssifunktio ja polynomifunktio

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

MAA 2 - POLYNOMIFUNKTIOT

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

3 Yleinen toisen asteen yhtälö ja epäyhtälö

MITEN RATKAISEN POLYNOMIYHTÄLÖITÄ?

MAB3 - Harjoitustehtävien ratkaisut:

2.2 Neliöjuuri ja sitä koskevat laskusäännöt

MAY1 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty Julkaiseminen sallittu vain koulun suljetussa verkossa.

OSA 1: YHTÄLÖNRATKAISUN KERTAUSTA JA TÄYDENNYSTÄ SEKÄ FUNKTIO

Ensimmäisen ja toisen asteen yhtälöt

3 TOISEN ASTEEN POLYNOMIFUNKTIO

MAA2.3 Koontitehtävät 2/2, ratkaisut

2 Raja-arvo ja jatkuvuus

3.3 Paraabeli toisen asteen polynomifunktion kuvaajana. Toisen asteen epäyhtälö

PERUSKOULUSTA PITKÄLLE

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

1 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

4 TOISEN ASTEEN YHTÄLÖ

Tekijä Pitkä matematiikka

Merkitse kertolasku potenssin avulla ja laske sen arvo.

Algebran ja Geometrian laskukokoelma

MAA02. A-osa. 1. Ratkaise. a) x 2 + 6x = 0 b) (x + 4)(x 4) = 9 a) 3x 6x

MAA7 HARJOITUSTEHTÄVIÄ

Opettaja: tyk.fi Aika ja paikka: ma, ke klo 17:00-18:25, luokka 26.

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

TEHTÄVIEN RATKAISUT. Luku a) Merkintä f (5) tarkoittaa lukua, jonka funktio tuottaa, kun siihen syötetään luku 5.

B. 2 E. en tiedä C ovat luonnollisia lukuja?

Yhtälön oikealla puolella on säteen neliö, joten r. = 5 eli r = ± 5. Koska säde on positiivinen, niin r = 5.

Ratkaisuja, Tehtävät

2 Yhtälöitä ja epäyhtälöitä

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

1 PERUSLASKUTAITOJA. ALOITA PERUSTEISTA 1A. a) = 4 15 = 11. Vastaus: 11. b) 2 ( 6 + 5) = 2 ( 1) = 2. Vastaus: 2. c)

PRELIMINÄÄRIKOE PITKÄ MATEMATIIKKA

Rationaalilauseke ja -funktio

Tekijä Pitkä Matematiikka 11 ratkaisut luku 2

1. a. Ratkaise yhtälö 8 x 5 4 x + 2 x+2 = 0 b. Määrää joku toisen asteen epäyhtälö, jonka ratkaisu on 2 x 1.

Laskentaa kirjaimilla

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan.

Derivaatan sovellukset (ääriarvotehtävät ym.)

Lue tehtävänannot huolella. Tee pisteytysruudukko 1. konseptin yläreunaan. ILMAN LASKINTA -OSIO! LASKE KAIKKI SEURAAVAT TEHTÄVÄT:

jakokulmassa x 4 x 8 x 3x

(1) Desimaaliluvut ja lukujen pyöristäminen

2 Yhtälöitä ja funktioita

KORJAUSMATIIKKA 3, MATERIAALI

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

Ratkaisut Summa on nolla, sillä luvut muodostavat vastalukuparit: ( 10) + 10 = 0, ( 9) + 9 = 0,...

3 Eksponentiaalinen malli

Huom! (5 4 ) Luetaan viisi potenssiin neljä tai viisi neljänteen. 7.1 Potenssin määritelmä

LAUSEKKEET JA NIIDEN MUUNTAMINEN

Preliminäärikoe Tehtävät A-osio Pitkä matematiikka kevät 2016 Sivu 1 / 4

5.3 Ensimmäisen asteen polynomifunktio

MAA2 POLYNOMIFUNKTIOT JA -YHTÄLÖT

1. Kymmenjärjestelmä ja desimaalilukujen yhteen- ja vähennyslaskua

LAHDEN AMMATTIKORKEAKOULU TEKNIIKAN ALA MATEMATIIKAN PREPPAUSTEHTÄVIÄ Kesä 2015

Koontitehtäviä luvuista 1 9

Kahden lausekkeen merkittyä yhtäsuuruutta sanotaan yhtälöksi.

Matematiikan tukikurssi

MATEMATIIKAN KOE, LYHYT OPPIMÄÄRÄ ESITYS pisteitykseksi

Tekijä Pitkä matematiikka

Matematiikan pohjatietokurssi

y=-3x+2 y=2x-3 y=3x+2 x = = 6

RATKAISUT a + b 2c = a + b 2 ab = ( a ) 2 2 ab + ( b ) 2 = ( a b ) 2 > 0, koska a b oletuksen perusteella. Väite on todistettu.

A Lausekkeen 1,1 3 arvo on 1,13 3,3 1,331 B Tilavuus 0,5 m 3 on sama kuin 50 l 500 l l C Luvuista 2 3, 6 7

Huippu Kertaus Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

Kertaustehtävien ratkaisut

1 Laskutoimituksia 3. Peruslaskutoimitukset luvuilla 3. Peruslaskutoimitukset polynomeilla 5. Prosentti 7. Prosenteilla vertaaminen 9

Ratkaisut Tarkastelemme kolmiota ABC, jonka sivujen pituudet ovat!, & ja ' ja niiden vastaiset korkeudet

Apua esimerkeistä Kolmio teoriakirja. nyk/matematiikka/8_luokka/yhtalot_ yksilollisesti. Osio

11 MATEMAATTINEN ANALYYSI

1. OSA: MURTOLUVUT, JAOLLISUUS JA ARKIPÄIVÄN MATEMATIIKKAA

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

matematiikka Martti Heinonen Markus Luoma Leena Mannila Kati Rautakorpi-Salmio Timo Tapiainen Tommi Tikka Timo Urpiola

A-osio. Ei laskinta! Laske kaikki tehtävät. MAOL-taulukkokirja saa olla käytössä. Maksimissaan tunti aikaa.

Kertaus. x x x. K1. a) b) x 5 x 6 = x 5 6 = x 1 = 1 x, x 0. K2. a) a a a a, a > 0

Integrointi ja sovellukset

n. asteen polynomilla on enintään n nollakohtaa ja enintään n - 1 ääriarvokohtaa.

MAA7 7.1 Koe Jussi Tyni Valitse kuusi tehtävää! Tee vastauspaperiin pisteytysruudukko! Kaikkiin tehtäviin välivaiheet näkyviin!

4. Kertausosa. 1. a) 12

Juuri 12 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

c) 22a 21b x + a 2 3a x 1 = a,

Reaalilukuvälit, leikkaus ja unioni (1/2)

1.1. YHDISTETTY FUNKTIO

1.3 Prosenttilaskuja. pa b = 100

Juuri 2 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty

8.1 Murtoluvun määritelmä - murtoluvulla tarkoitetaan aina osaa (osia) jostakin kokonaisuudesta

Transkriptio:

Marika Toivola ja Tiina Härkönen AVOIN MATEMATIIKKA 9 lk. Osio : Kerrataan ja sovelletaan Sisältö on lisensoitu avoimella CC BY.0 -lisenssillä.

Osio : Kerrataan ja sovelletaan.desimaaliluvut....tekijöihin jako... 0.Polynomit... 6 4.Polynomin esittäminen tulona... 5.Toisen asteen polynomifunktio... 9 6.Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt I... 6 7.Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt II... 4 8.Murtolauseke*... 48 9.Monomin jakaminen monomilla*... 55 0.Polynomin jakaminen monomilla ja polynomilla*... 6.Murto- ja verrantomuotoisen yhtälön ratkaiseminen... 70.Suoraan ja kääntäen verrannollisuus... 78.Potenssit ja juuret... 86 4.Prosentti- ja promillelaskentaa... 96 5.Muutos- ja vertailuprosentti... 0 6.Prosenttilausekkeet... 07 7.Binomin neliö ja neliöiden erotus*... 8.Vektorin käsite*... 9 9.Vektoreiden yhteenlasku*... 5 0.Kertaustehtäviä... 9

. Desimaaliluvut Kun murtoluku muutetaan desimaaliluvuksi, saadaan joko päättyvä desimaaluku tai päättymätön jaksollinen desimaaliluku, jossa sama desimaalien sarja toistuu loputtomiin. Päättymättömät jaksolliset desimaaliluvut esitetään siten, että desimaaliluvun jakso kirjoitetaan näkyviin vähintään kaksi kertaa ja luvun loppuun laitetaan kolme pistettä. Vaihtoehtoisesti jakso voidaan kirjoittaa vain kerran ja laittaa sen päälle viiva.,... tai, Jokainen päättyvä desimaaliluku tai päättymätön jaksollinen desimaaliluku voidaan muuntaa murtoluvuksi. Sen sijaan jaksottomat päättymättömät desimaaliluvut ovat irrationaalilukuja, joita ei voi kirjoittaa murtolukumuodossa. Kun desimaaliluvuilla suoritetaan laskutoimituksia, on vastausten tarkkuuteen kiinnitettävä erityistä huomiota. Luvun merkitseviksi numeroiksi katsotaan kaikki muut paitsi desimaaliluvun alussa ja kokonaisluvun lopussa olevat nollat. Joissakin tapauksissa kokonaisluvun lopussakin olevat nollat voivat olla merkitseviä, mikä ilmenee asiayhteydestä. Esimerkki. Esitetään desimaaliluvut yläviivan avulla. 0,88... 0, 8 0,5454... 0, 54,..., Luvun ensimmäinen ykkönen ei kuulu jaksoon.

Esimerkki. Muutetaan desimaaliluvut murtoluvuiksi. 0,7 0,5 7 0 5 00 (5 5 8,05 8 00 (5 4 8 0,4456 Jaksotonta päättymätöntä desimaalilukua ei voida esittää murtolukuna. Esimerkki. Muunnetaan luku =, murtoluvuksi. Koska desimaalien sarja toistuu loputtomiin, ei desimaaleja voida tarkastella sellaisenaan. Desimaaliluvun jaksossa on kolme lukua. Jos desimaaliluku kerrotaan 000:lla, on uuden luvun desimaaliosa samanlainen kuin alkuperäisen luvun desimaaliosa. 000 =, Kun vähennetään luvut 000 ja toisistaan, päästään lukujen desimaaliosista kokonaan eroon. Vastaus: Luku,... on murtolukuna 74. Esimerkki 4. Tutkitaan eri lukujen merkitsevien numeroiden lukumäärää. Kokonaisluvussa 40 000 on yksi merkitsevä numero. Desimaaliluvussa 0,40 on kolme merkitsevää numeroa. Desimaaliluvussa 0,0 on yksi merkitsevä numero. 4

Desimaaliluvussa 79,0 on neljä merkitsevää numeroa. e) Kokonaisluvussa 700 on neljä merkitsevää numeroa. f) Kokonaisluvussa 0 on kaksi tai kolme merkitsevää numeroa riippuen siitä, onko luku pyöristetty. 5

Tehtäviä. Onko luku rationaaliluku? 89,4456 6,45, e),. Pyöristä yhden desimaalin tarkkuuteen. 0,65,445,05 00,. Ilmoita luvut kahden desimaalin tarkkuudella.,789 0,50 800,0048 45, 4. Laske ja kiinnitä huomiota vastauksen tarkkuuteen. 5000 g + 0,5 g 0,00 mm + 0,5 mm + 0,00009 mm, kg +,6 kg + 0,000 kg + 7,08 kg cm - cm + 90 cm - 8,5 cm 5. Laske ja anna vastaukset oikealla tarkkuudella. 0,05 4,0 0 0, 6 00,000689,04 4580,5 6. Montako merkitsevää numeroa luvuissa on? 50 00 0 000 0,0004 9,00 7. Keksi luku, jossa merkitseviä numeroita on kaksi 6

kolme neljä. 8. Ilmoita desimaalimuodossa. 4 4 5 5 9. Ilmoita murtoluvut desimaalilukuina. 0 8 0. Laske ilman laskinta.,05 9,8 0 74,40 00,6 0,9, 9,65 8,78 0 4,67. Käteismaksut pyöristetään lähimpään viiteen senttiin eli 0,05 euroon. Pyöristä annetut hinnat. 50,8,5,7 5,5. Esitä murtolukuna sievennetyssä muodossa. 0, 0,6 0,45 0,. Esitä murtolukuna sievennetyssä muodossa. 0,0 0,65 7

0,84 0,75 4. Esitä murtolukuna. 0,745 0,056 0,5 0,046 5. Ilmoita prosenttiosuudet murtolukuina. 80 % % 55 % 98 % 6. Kirjoita lukujen käänteisluvut desimaalimuodossa kolmen desimaalin tarkkuudella. 6 6 40 7. Täydennä lause. Desimaaliluku on muotoa muodostavat. n, a a... a, missä n on ja a i :t 8. Kirjoita desimaalimuodossa ilman viivamerkintää. 4,04 0,05,05 0,5744 9. Kirjoita yläviivan avulla. 5,55 0,055 5,0606 7,0544 0. Kirjoita desimaalilukuna käyttäen viivamerkintää. 9 5 8

5 9 7. Laske lausekkeiden arvot kahden desimaalin tarkkuudella.,46 0,95,,40 0,75,55,56 (pääsykoetehtävä teknikkokoulutukseen, kevät 990). Esitä murtolukuna. 0,5454 0,055,88 4,8. Esitä murtolukuna. 0, 0,06 0, 7 0,54 4. Esitä murtolukuna. 0, 0,6 0,0 0,5 5. Mikä on se murtoluku, jonka desimaaliesitys on 5,? (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, kevät 99) 6. Montako prosenttia suurempi on luku 0, kuin luku 0,? 9

. Tekijöihin jako Tekijä on yhteisnimitys kertolaskun kertojalle ja kerrottavalle. Kun luku esitetään tulona, sanotaan sen olevan jaettu tekijöihin. Tekijöihin jakoa voidaan jatkaa aina alkutekijöihin asti, jolloin luku esitetään alkulukujen tulona. Alkuluku on luku, joka on jaollinen ainoastaan luvulla ja itsellään. Alkuluvulla itsellään on siis tasan kaksi tekijää. Jos luku ei ole alkuluku, sanotaan sitä yhdistetyksi luvuksi. Jokainen kokonaisluku ( alkutekijät asetetaan suuruusjärjestykseen ja samat alkutekijät kootaan yhteen potenssiksi. ) voidaan esittää ainoastaan yhdellä tavalla alkulukujen tulona. Yleensä Esimerkki. Jaetaan luku 40 tekijöihin ja edelleen alkutekijöihin. Lukujen a ja b suurin yhteinen tekijä on suurin sellainen luonnollinen luku, jolla molemmat luvuista ovat jaollisia. Se saadaan jakamalla luvut alkutekijöihinsä ja muodostamalla lukujen yhteisten tekijöiden tulo. Lukujen a ja b pienin yhteinen jaettava on pienin luonnollinen luku, joka on jaollinen sekä luvulla a että b. Se saadaan jakamalla luvut alkutekijöihinsä ja muodostamalla lukujen kaikkien tekijöiden tulo. Esimerkki. Määritetään lukujen 40 ja 80 suurin yhteinen tekijä sekä pienin yhteinen jaettava. Jaetaan luvut ensiksi alkutekijöihinsä. 40 40 7 5 57 80 80 9 5 5 Suurin yhteinen tekijä on 5 0 Pienin yhteinen jaettava on 57 60 5 0

Huom! Pienimmässä yhteisessä jaettavassa yhteiset tekijät huomioidaan ainoastaan kerran. Jakamalla murtoluvun nimittäjä ja osoittaja alkutekijöihin, nähdään millainen desimaaliluku on kyseessä. Päättyvä desimaaliluku saadaan silloin, kun murtoluvun nimittäjän alkutekijöinä on murtoluvun supistetussa muodossa vain kakkosia tai viitosia. Jos nimittäjän alkutekijöinä on muita lukuja, on kyseessä päättymätön jaksollinen desimaaliluku. Esimerkki. Tutkitaan alkutekijöiden avulla minkälaiset desimaaliluvut ovat kyseessä.

Tehtäviä 7. Onko luku jaollinen kahdella? 5 800 79 e) 44 8. Luvut jaetaan kolmella, mikä on jakojäännös? 00 00 55 e) 78 9. Päättele puuttuva tekijä _ 6 _ 5 5 8 _ 7 _ 44 0. Keksi kaksi lukua, jotka ovat jaollisia kolmella kuudella kahdeksalla sadalla.. Poimi luvuista kaikki viidellä jaolliset luvut:, 5, 5, 0, 6, 58, 60, 85, 00. Määritä luku, kun sen tekijät ovat 4 7 5.. Luettele kahdeksan ensimmäistä alkulukua. 4. Määritä luku, kun sen alkutekijät ovat 57

5. Poimi luvuista kaikki kolmella jaolliset luvut: 9, 6, 0, 45, 8, 000, 00, 400 6. Päättele puuttuva tekijä 5 _ 75 _ 5 6 _ 50 _ 6 98 7. Esitä luku 64 tulona, jonka toinen tekijä on 4 44 8. Määritä kaikki ne positiiviset luvut, joilla luvut ovat jaollisia. 40 9. Jaa luvut alkutekijöihin 0 50. 40. Mikä ero on alkuluvulla ja yhdistetyllä luvulla? Miksi luku ei ole alkuluku? 4. Onko luku yhdistetty luku? 5 99 45 e) 07 4. Poimi luvuista kaikki alkuluvut: 55, 79, 98, 00, 0, 0, 50, 5, 40, 4, 4.

4. Jaa alkutekijöihin oma ikäsi pituutesi. 44. Mitä eri tekijöitä voidaan ottaa seuraavista luvuista? 4 8 49 50 45. Anna esimerkki luvusta, jolla on eri tekijöitä ainoastaan kaksi kolme neljä. 46. Eräät luvut jaettuna alkutekijöihin ovat Mitkä ovat nämä luvut? Mikä on lukujen suurin yhteinen tekijä? Mikä on lukujen pienin yhteinen jaettava? ja 5. 47. Jaa luvut 00 ja 65 alkutekijöihin ja määritä lukujen suurin yhteinen tekijä pienin yhteinen jaettava. 48. Jaa luvut 50 ja 50 alkutekijöihin ja määritä lukujen suurin yhteinen tekijä pienin yhteinen jaettava. 49. Päättele jakamalla sekä nimittäjä että osoittaja alkutekijöihin, onko kyseessä päättymätön desimaaliluku. 7 40 5 80 50. 4

Murtoluku halutaan ilmoittaa desimaalimuodossa. Havaitaan, että nimittäjässä on tekijöinä muitakin alkulukuja kuin kaksi ja viisi. Onko kyseessä päättymätön jaksollinen desimaaliluku vai jaksoton päättymätön desimaaliluku? Perustele vastauksesi. 5. Eräät luvut jaettuna alkutekijöihin ovat Mitkä ovat nämä luvut? Mikä on lukujen suurin yhteinen tekijä? Mikä on lukujen pienin yhteinen jaettava? 5. Määritä lukujen 84 ja 0 pienin yhteinen jaettava suurin yhteinen tekijä. 6 ja 7. 5. Linja-autoasemalta lähtevät bussilinjat A sekä B ja 0 minuutin välein. Bussit lähtevät samaan aikaan kello 7.00. Milloin ne lähtevät seuraavan kerran samaan aikaan? 5

. Polynomit Kertoimen ja muuttujaosan tuloa sanotaan termiksi. Kun termejä lasketaan yhteen, muodostuu polynomi. Polynomia, jossa on vain yksi termi sanotaan monomiksi, kaksitermistä binomiksi ja kolmitermistä trinomiksi. Polynomin asteluvulla tarkoitetaan sen asteluvultaan korkeimman termin astelukua. Polynomin termit järjestetään yleensä siten, että kirjainosien eksponentit pienenevät vasemmalta oikealle. Termiä, jossa ei ole muuttujaa, sanotaan vakioksi ja se kirjoitetaan viimeiseksi. Jos polynomissa on useita eri muuttujia, ne esitetään aakkosjärjestyksessä. Esimerkki. Polynomi 5 on trinomi ja sen asteluku on. Polynomi on monomi ja sen asteluku on. Polynomi y 4 y on binomi ja sen asteluku on. Polynomin termit ovat samanmuotoisia, jos niillä on sama kirjainosa. Vain keskenään samanmuotoiset termit voidaan yhdistää yhteen- ja vähennyslaskussa. Kahta polynomia, joiden summa on nolla, sanotaan toistensa vastapolynomeiksi. Polynomin vastapolynomi saadaan vaihtamalla polynomin jokaisen termin etumerkki. Esimerkki. 6

Lasketaan polynomien ja 5 erotus. Polynomien kertolaskussa kerrotaan termit keskenään etumerkkeineen. Välivaiheita kannattaa merkitä näkyviin riittävästi. Esimerkki. Lasketaan monomien ja 4 4 tulo. Esimerkki 4. Lasketaan monomin ja binomin tulo. Esimerkki 5. Lasketaan polynomien ja 4 tulo. 7

8

Tehtäviä 54. Ovatko vakiot keskenään samanmuotoisia? 55. Järjestä polynomit. 7 5b 5 a a 4 u 4u u 5b 7 b 56. Keksi itse jokin binomi monomi trinomi. 57. Laske trinomin = = - = = - P( ) arvo, kun 58. Tarkastellaan polynomia Luettele polynomin termit. Mitkä ovat termien asteluvut? Mikä on polynomin aste? 59. Sievennä. 5 4 y ( ) 4b a ( b 4 5b 7b 60. Laske binomin P ( a, a ab arvo, kun a = ja b = -. a = - ja b =. 6. Poista sulkeet. 8( a ( a 5( a 4 ( 6a 5. 9

6. Sievennä. 5a a b + b 8c (-c + 5) (4d + 6) + (-d ) 6. Muodosta polynomien vastapolynomit. 0a a (9a 8a 7 64. Sievennä. a ) ( a 4( a ( a (a 8 ( a )( a 5) ( 7 ( a ) 65. Kerro keskenään binomit ja + 6 + ja - 7 - ja + ja +. 66. Muodosta ja sievennä binomien ja summa erotus tulo 67. Sievennä suorakulmion pinta-alan lauseke, kun sen sivujen pituudet ovat ja ja ja ja 68. Millä a:n arvolla binomin? P( 5a arvo on 0

69. Sievennä. [ a ( a )] a (a ) ( a 70. Laske P() P(), kun P ( ). 7. Poista sulkeet ja sievennä. ( a ( ) ( y 5) 7. Sievennä ( 4)( ) 7. Muodosta ja sievennä kappaleiden tilavuuden lausekkeet.. 74. Muodosta ja sievennä monomien erotuksen kuutio kuutioiden erotus. ab ja 5ab 75. Sievennä funktion f ( ) ( )( 4) ( 5 4)( ) lauseke ja laske funktion arvo pisteissä 0, ja 4. (yo syksy 996)

4. Polynomin esittäminen tulona Polynomien sieventäminen edellyttää usein tekijöihin jakoa, jolloin polynomi kirjoitetaan kahden tai useamman polynomin tulona. Polynomin ilmaiseminen tulona on erinomainen apu ratkaistaessa tietyn tyyppisiä toisen asteen yhtälöitä. Tällöin ratkaisut löytyvät tuttujen ensimmäisen asteen yhtälöiden ratkaisuina. Jos jokaisessa polynomin termissä on sama tekijä, se voidaan erottaa yhteiseksi tekijäksi käyttämällä osittelulakia ab + ac = a (b +. Tekijöihin jako on käänteinen toiminta sulkeiden poistamiselle lausekkeesta. Esimerkki. Jaetaan binomi tekijöihin. Esimerkki. Jaetaan trinomi 4a b 6a b b tekijöihin.

Esimerkki. Esitetään polynomi y 4y tulomuodossa. Tekijöihin jakoa voidaan havainnollistaa pinta-alamallin avulla. Jaetaan suorakulmion muotoinen alue neljään osaan ja sijoitetaan näistä kuhunkin yksi polynomin neljästä termistä. Tämän jälkeen tutkitaan mitä yhteistä on vierekkäisillä ja päällekkäisillä pinta-aloilla. Suorakulmion ala saadaan sivujen tulona, joka vastaa polynomin tekijöihin jakoa.

Tehtäviä 76. Millä monomi a on kerrottava, että tuloksi saadaan 6a a? a 0a 6 77. Mikä luku sopii :n paikalle? ( a a 9b ( a 4a 4b ( 5c 5c 0d ( c 7 8c 4d 78. Muodosta kuvion pinta-alan lauseke ja esitä se kahdessa eri muodossa. 79. Ilmoita yhteinen tekijä. 5 ja a ja 4b 7y ja 8y ja 8c 80. Täydennä. a 6b (......) 4a (......) y (......) 6 8y (......) 8. Millä binomi + y on kerrottava, että tuloksi saadaan 0 + 5y 8-4y y 4

y y? 8. Jaa tekijöihin. 0 + 5y 8-4y y y y 8. Jaa tekijöihin. a a a a a a 84. Jaa tekijöihin. 5 5 5 0 6 5 4 7 85. Sovella osittelulakia. y 8y 0 y 9 5y 4 86. Jaa tekijöihin. 6 9y 5 5y 8a 5a 0b 87. Muodosta kuvion pinta-alan lauseke ja esitä se kahdessa eri muodossa. 88. 5

Jaa tekijöihin. y ab a 4ab b 4 89. Jaa tekijöihin. 5 4 6 y 9y 8y y 90. Esitä tulomuodossa. abc + a yz zab abcd cd 9. Jaa tekijöihin. a a 6m 4mn t 4t d d 9. Muodosta kuvion pinta-alan lauseke ja esitä se kahdessa eri muodossa. 9. Muodosta kuvion pinta-alan lauseke ja esitä se kahdessa eri muodossa. 6

94. Täydennä puuttuvat termit. y z ( y y 95. Jaa tekijöihin. y 5y 6 0 y 4y 6 4 y 5 y 5 6 6y 7 7y 96. Jaa tekijöihin. a ay b by a b ay by a b ab a b ab y( ) ) 97. Poista lausekkeista sulkeet. Keksitkö säännöt, miten saat muutettua toisen asteen polynomin tulomuotoon? Kiinnitä huomiota myös etumerkkeihin. ( )( 4) ( )( 5) ( 6)( ) 98. Kirjoita lausekkeet tulomuodossa edellisen tehtävän päättelytapoja käyttäen. 4 0 7 8 99. Mikä on puuttuva binomi? 8 5 ( )( ) 7

0 ( )( ( )( 6 ( )( ) ) ) 00. Jaa tekijöihin. 7 0 5 6 8

5. Toisen asteen polynomifunktio Toisen asteen polynomifunktio on muotoa f ( ) a b c, a 0 missä a, b ja c ovat vakioita ja. Toisen asteen polynomifunktion kuvaaja on paraabeli. Esimerkki. Yksinkertaisin toisen asteen polynomifunktio on muotoa y f ( ). Lasketaan muutamia käyrän pisteitä, sijoitetaan ne koordinaatistoon ja yhdistetään kuvaajaksi. Tätä paraabelia kutsutaan perusparaabeliksi. Huom! Pisteitä ei saa yhdistää toisiinsa janoilla eli suorilla viivoilla. Tällöinhän olisi kyseessä monesta eri ensimmäisen asteen yhtälöstä muodostuva paloittain määritelty funktio. Ensimmäisen asteen funktion kuvaaja on suora, mutta korkeamman asteen funktioiden kuvaajat ovat aina käyräviivaisia. Käyrä y on symmetrinen y-akselin suhteen. Paraabelin ja sen symmetria-akselin leikkauspistettä kutsutaan huipuksi. Kohtia, jossa kuvaaja leikkaa -akselin, sanotaan paraabelin nollakohdiksi. Esimerkki. 9

f ( ) a Tutkitaan muotoa olevien funktioiden kuvaajia. Piirretään muutama käyrä koordinaatistoon vaihdellen kertoimen a arvoa. Toisen asteen muuttujan kerroin ei vaikuta symmetria-akselin tai käyrän huippupisteen sijaintiin, mutta sillä on selvä vaikutus paraabelin leveyteen. Paraabelin kuvaaja on puolestaan paraabelin y peilaus -akselin suhteen. y Jos polynomifunktion kuvaaja on ylöspäin aukeava paraabeli, funktio saa pienimmän arvonsa paraabelin huipussa, mutta funktion suurinta arvoa ei voida määrittää. Sen sijaan jos kuvaaja 0

on alaspäin aukeava paraabeli, funktio saa suurimman arvonsa paraabelin huipussa, mutta funktion pienintä arvoa ei voida määrittää. Esimerkki. Esimerkin funktioiden f ( ), f ( ) suurin arvo on 0, mutta pienintä ar- arvoa ei voida määrittää. Sen sijaan funktion voa ei voida määrittää., f ( ) pienin arvo on 0, mutta suurinta f ( )

Tehtäviä 0. Mitkä ovat paraabelin yhtälöitä? y 9 y 0,5 0,7 y ( ) y ( ) 0. Keksi itse jokin polynomifunktio, joka on ensimmäistä astetta toista astetta. 0. Päättele, mihin suuntaan paraabelit aukeavat. y y ( ) y 4 y ( 5)( ) 04. Funktio on f() f(-) f(5) f(-6) 05. Funktio on = 0 = = - = - f ( ) f ( ). Laske 4. Laske funktion arvo kohdassa 06. Montako nollakohtaa on kuvan paraabelilla? 07. Mitä funktiolla tarkoitetaan?

08. Piirrä funktioiden kuvaajat koordinaatistoon taulukoimalla arvoja. f ( ) f ( ) 09. Piirrä funktion f ( ) kuvaaja, kun saa arvoja väliltä ja. 0. Päättele funktion kuvaajaparaabelin huipun koordinaatit. f ( ) f ( ) 9 f ( ) f ( ) 0. Mihin suuntaan edellisten tehtävän paraabelit aukeavat? Määritä myös funktion suurin ja pienin arvo.. Määritä funktion kuvaajan perusteella sen suurin ja pienin arvo.. Ovatko termit paraabelin nollakohta ja paraabelin huippu synonyymejä? 4. Piirrä ylöspäin aukeava paraabeli, jonka huippu on pisteessä (4, -) ja joka on yhtenevä perusparaabelin kanssa. 5. Yhdistä yhtälö ja sen kuvaaja. y y 4 y

y 6. Piirrä funktion f ( ) kuvaajaparaabeli ja määritä sen huipun koordinaatit. 7. Montako nollakohtaa voi olla toisen asteen polynomifunktiolla? 8. Piirrä käyrä y, kun saa arvoja nollasta kolmeen. Keksitkö mikä yhtälö on kyseessä? 9. Valitse kuvaajille oikeat yhtälöt, kun saa positiivisia arvoja. A: y B: C: y D: E: y y y 4

F: y 0. Piirrä koordinaatistoon paraabeli y y. y ja suora y. Ratkaise kuvaajan avulla yhtälöpari. Muppe-koiran aitausta varten on varattu verkkoa 50 m ja aitauksesta halutaan tehdä suorakulmainen. Tutki kuvaajaa apuna käyttäen miten aitaus kannattaa tehdä, jotta Mupella olisi mahdollisimman paljon liikkumatilaa. 5

6. Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt I Toisen asteen yhtälön yleinen normaalimuoto on a b c 0 Jos yhtälössä esiintyy kaikki termit, sanotaan sitä täydelliseksi toisen asteen yhtälöksi. Jos termi b tai vakiotermi c puuttuu, on kyseessä vaillinainen toisen asteen yhtälö.. Vaillinaisille toisen asteen yhtälöille on olemassa ratkaisutavat yhtälön tyypistä riippuen. Tutkitaan aluksi muotoa olevia yhtälöitä. Piirretään muutama funktion kuvaaja samaan koordinaatistoon vaihdellen vakion c arvoa. a c 0 f ( ) c Funktioiden kuvaajat ovat yhtenevät ja niiden symmetria-akselina on y-akseli. Vakio c ilmaisee kohdan, jossa paraabelin huippu sijaitsee. Yhtälön a c 0 ratkaisut nähdään kuvaa- jasta nollakohtina, joissa kuvaaja leikkaa -akselin. Nollakohtien määrä riippuu siitä, onko funktiossa esiintyvä vakio c positiivinen vai negatiivinen. Huom! Edellinen pätee ainoastaan ylöspäin aukeaviin paraabeleihin. Miten ratkaisujen määrä riippuu vakiosta c, jos a on negatiivinen? 6

Huom! Neliöjuurta otettaessa on huomioitava sekä positiivinen että negatiivinen tapaus, sillä negatiivinen kantaluku toiseen potenssiin korotettuna, on myös positiivinen. Esimerkki. Ratkaistaan yhtälö 9 0 ja hahmotellaan yhtälön määräämän paraabelin kuvaaja. Vastaus: = tai = - Esimerkki. Ratkaistaan yhtälö 4 0 ja hahmotellaan yhtälön määräämän paraabelin kuvaaja. 7

Vastaus: Yhtälöllä ei ole ratkaisua. 8

Tehtäviä. Tutki, onko = - yhtälön ratkaisu. 4 0 5 0 0 8 0. Ratkaise yhtälöt. 4 6 9 4. Ratkaise yhtälöt. 5 6 8 00 5. Ratkaise yhtälöt. 6 4 7 6. Ratkaise yhtälöt. 9 8 800 8 4 6 7. Hahmottele toisen asteen polynomifunktion kuvaaja, jonka nollakohdat ovat = ja = - ja huipun -koordinaatti on 0. 8. Päättele huipun koordinaatit, kun paraabelin yhtälö on y 9

y 8 y 4 y 00 9. Muodosta yhtälö ja ratkaise sen avulla neliön sivun pituus, kun neliön pinta-ala on 5,0 m 6,0 cm 49 mm. 0. Anna esimerkki täydellisestä toisen asteen yhtälöstä vaillinaisesta toisen asteen yhtälöstä.. Yhtälöä ei ole ratkaistu oikein. Korjaa virhe. 6 0 6 4 4 :. Ratkaise funktioiden nollakohdat ja piirrä funktioiden kuvaajat. f ( ) f ( ) f ( ) 4 6 f ( ) 49. Ratkaise yhtälöt. 5 5 00 00 4. Päättele piirtämättä, mikä on y-koordinaatin arvo pisteessä, jossa funktion kuvaaja leikkaa y- akselin? f ( ) 7 f ( ) 4 f ( ) 40

f ( ) 6 5. Ratkaise edellisten tehtävän funktioiden nollakohdat. 6. Keksi jokin vaillinainen toisen asteen yhtälö, jolla on kaksi ratkaisua on yksi ratkaisu ei ole ratkaisua. 7. Ratkaise yhtälö V r h muuttujan r suhteen, kun V > 0 ja h > 0. 8. Neliön muotoisen pöydän pinta-ala on 5 m. Ratkaise pöydän yhden sivun pituus, muodostamalla ensin yhtälö. 9. Mikä on oltava ympyrän säteen, jotta sen pinta-ala on 9,6 cm? 40. Mikä on neliön lävistäjän pituus, jos neliön pinta-ala on 700 cm? 4. Ratkaise yhtälöt. 4 9 5 0 4. Ratkaise yhtälö a c 0 muuttujan suhteen, kun a > 0 ja c > 0. 4. Suoran ympyrälieriön tilavuus on 60,0 cm ja korkeus 5,0 cm. Laske pohjaympyrän säteen pituus. 44. Kun erään luvun neliön vastaluvusta vähennetään luku, saadaan tulokseksi luku 7. Muodosta yhtälö ja ratkaise sen avulla, mikä on luku. 45. Ratkaise yhtälöt. 4

4 a a 4

7. Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt II Piirretään kaksi muotoa samaan koordinaatistoon. f ( ) b olevaa vaillinaista toisen asteen polynomifunktiota Funktioiden kuvaajat ovat yhtenevät. Ensimmäisen asteen termin kertoimella b on selvästi yhteys funktion toiseen nollakohtaan ja paraabelin symmetria-akselin sijaintiin. Muotoa y a b olevat yhtälöt ratkeavat kätevimmin tekijöihin jaon kautta. Esimerkki. Ratkaistaan yhtälö 6 0 ja hahmotellaan yhtälön määrään paraabelin kuvaaja. 4

Sovelletaan tulon nollasääntöä. Vastaus: = 0 tai = - Esimerkki. Ratkaistaan yhtälö 5 0 ja hahmotellaan yhtälön määräämän paraabelin kuvaaja. Sovelletaan tulon nollasääntöä. Vastaus: = 0 tai 5 44

Tehtäviä 46. Selitä parillesi omin sanoin, mikä on tulon nollasääntö. 47. Tutki, onko = 9 yhtälön ratkaisu. 9 0 0 6 54 0 48. Tutki, onko = - yhtälön ratkaisu. 4 0 5 5 0 49. Ratkaise yhtälö ab = 0. 50. Ratkaise yhtälöt käyttäen tulon nollasääntöä. ( )( 5) 0 ( ) 0 5( ) 0 ( 4) 0 5. Ratkaise yhtälöt. e) f) g) (5 ) 0 ( ) 0 4( ) 0 ( 4 4) 0 5. Ratkaise yhtälöt. 8 8 0 0 0 6 6 0 5. Ratkaise funktioiden nollakohdat. f ( ) f ( ) 4 f ( ) 9 45

f ( ) 5 54. Ratkaise funktioiden nollakohdat ja hahmottele funktioiden kuvaajat. f ( ) 4 8 f ( ) 6 6 55. Minkä suoran suhteen esimerkin funktio on symmetrinen? 56. Ratkaise yhtälön juuret. 4 5 5 57. Kun eräs luku korotetaan ensin neliöön ja sitten siihen lisätään luku kerrottuna luvulla 4, saadaan summaksi nolla. Muodosta yhtälö ja ratkaise sen avulla luku. 58. Millä :n arvoilla funktio f ( ) 4 saa arvon 4? 59. Ratkaise yhtälöt. 0 5 0 0 5 0 0 5 0 60. Keksi vaillinainen toisen asteen yhtälö, jonka ratkaisut ovat = 0 ja = -5. 6. Mitkä ovat murtolausekkeiden määrittelyjoukot? 4 6 5 5 6. Ratkaise yhtälöt käyttäen tulon nollasääntöä. 7 ( 6)( ) 0 ( 6)( 9) 0 ( 8)( ) 0 ( )( ) 0 46

6. Kun eräs luku korotetaan neliöön ja siitä vähennetään luku kerrottuna luvulla 7, saadaan erotukseksi nolla. Muodosta yhtälö ja ratkaise sen avulla luku. 64. Ratkaise yhtälö ( )( ) (6 )( ). (yo kevät 997) 65. Kun kappale heitetään suoraan ylöspäin, on sen korkeus h lähtötasosta mitattuna h v 0 t gt, missä v 0 on alkunopeus, t on aika ja g putoamiskiihtyvyys. Katso taulukko-osiosta putoamiskiihtyvyyden arvo. Pallo heitetään ylöspäin alkunopeudella 8,0 m/s. Laske ajanhetki t, jolloin pallon korkeus on 0 m. 66. Ratkaise yhtälöt. 0 4 4 0 67. Ratkaise yhtälöt. 00 0 (yo syksy 99) 00 0 00 0 68. Ratkaise täydelliset toisen asteen yhtälöt. (Vihje: Katso ratkaisukaava taulukko-osiosta.) 0 0 69. Ratkaise yhtälö. + 4 = 5 6 7 0 70. Lukion jazzyhtyeen konsertin tuotto 9 euroa on jaettava tasan yhtyeen jäsenille. Jos jäseniä olisi enemmän, jokainen saisi 8 euroa vähemmän. Montako jäsentä yhtyessä on? (yo kevät 000) 47

8. Murtolauseke* Jos P ja Q ovat polynomeja ( muuntaa muotoon sanotaan murtolausekkeeksi. Q 0), niin lauseketta, joka on muotoa tai joka voidaan P Q Murtolauseke muodostuu siis jaettaessa polynomi toisella polynomilla. Murtolausekkeet käyttäytyvät samoin kuin murtoluvut ja niille on voimassa samat laskusäännöt. Osoittajassa ja nimittäjässä on vain yksittäisten lukuarvojen sijasta polynomit. Murtoluku on mahdoton, jos sen nimittäjässä on luku nolla, sillä nollalla ei voi jakaa. Samasta syystä murtolauseke on määritelty muualla, paitsi nimittäjän nollakohdissa. Esimerkki. 5) 5 y 5 5) ) ) 5 5 5 y 5 y 5 5 5 48

y 5 y y 5 5 y 5 5 : 5 y y Esimerkki. Millä :n arvoilla murtolauseke Ratkaisu: 4 4 8 on määritelty? Murtolauseke on määritelty muualla paitsi nimittäjän nollakohdissa. Selvitetään nimittäjän nollakohta. 4 8 0 4 8 : (-4) 8 4 Vastaus: Murtolauseke on määritelty, kun. 49

Tehtäviä 7. Muunna sekaluvuksi. 8 5 00 6 4 7. Laske. 7 5 4 5 7 7. Laske. 4 5 4 : 5 : 7 74. Laske. 5 5 5 : 5 50

75. Laske. 5 7 76. Laske. 7 7 4 8 4 6 5 4 5 a a a b a b 7 b b 77. Onko murtolauseke määritelty kohdassa =? 5 78. Laske. 5 6 5 4 y a y b 79. Laske lausekkeen arvo, kun = 7. 5

4 8 5 80. Millä :n arvolla murtolauseke on määritelty? 5 8. Laske. a b 6 a a 5 b a 6 4 6 8. Muodosta ja sievennä murtolausekkeiden summa erotus tulo osamäärä. 8. Sievennä. : y 5 : 4 a 6 ja a 5

8 5 : y : 9 84. Muodosta ja sievennä luvun a ja sen käänteisluvun summa erotus tulo osamäärä. 85. Millä :n arvolla murtolauseke on määritelty? 5 ( ) 4 5 8 86. Radioaktiivisen aineen ytimistä puolet hajoaa tietyn pituisen ajan kuluessa toisten aineiden ytimiksi. Tätä aikaa sanotaan puoliintumisajaksi. Maaperästä irtoavan radonkaasun, radon- :n, puoliintumisaika on,8 vuorokautta. Radon-:ta on aluksi 000 g, paljonko sitä on,8 vuorokauden kuluttua 7,6 vuorokauden kuluttua 8 vuorokauden kuluttua? 87. Nuotti Aika-arvo 4 8 6 Laske taulukon tietojen perusteella nuottien yhteenlasketut aika-arvot. 5

88. Nuotin perässä oleva piste pidentää aika-arvoa puolella nuotin omasta aika-arvosta. Laske nuottien aika-arvot. 89. Sievennä. a a a a 5a a a a 90. Määritä ne positiiviset, yksinkertaisimpaan muotoon supistetut murtoluvut, joiden osoittajan ja nimittäjän summa on 0. (yo syksy 99) 9. Laske murtoluvuilla ilman laskinta ja anna tulokset murtolukumuodossa supistettuina. 5 6 4 4 (pääsykoetehtävä teknikkokoulutukseen, kevät 99) 9. Lausu y syksy 974) mahdollisimman yksinkertaisena murtolukuna, kun 4 5 ja y (yo 4 9. Määritä, kun y y 5 ja y. (yo syksy 995) 54

9. Monomin jakaminen monomilla* Kuten murtoluku, myös murtolauseke pyritään esittämään mahdollisimman yksinkertaisessa muodossa. Murtolauseke voidaan sieventää, jos osoittajalla ja nimittäjällä on yhteinen tekijä. Sievimmässä muodossaan murtolauseke on silloin, kun ainoa osoittajan ja nimittäjän yhteinen tekijä on ykkönen. Esimerkki. Sievennetään murtolauseke 4 y käyttäen apuna pinta-alamallia. 4 y Suuren suorakulmion pinta-ala on. Toisaalta suorakulmio muodostuu pienistä y-suorakulmioista, joita on kappaletta, tässä niistä otetaan puolet 4 y y 6y. Esimerkki. Sievennetään murtolauseke Tapa I 4 y y. Monomi jaetaan monomilla siten, että kertoimet jaetaan keskenään ja samankantaiset muuttujat keskenään. Samankantaisten potenssien arvo tulee sille murtoviivan puolelle, jossa on alun perin korkeampi potenssi. 55

Tapa II Yleensä monomi jaetaan monomilla supistamalla osoittajan ja nimittäjän yhteisillä tekijöillä ilman kertoimien ja kirjainosien erottamista. 56

Tehtäviä 94. Sievennä. 0 5 4 5 95. Sievennä. 8 8 6 9 9 96. Ilmoita yksinkertaisemmassa muodossa. a 6 8b 4 8c 6 8d 7 97. Keksi sellainen monomien jakolasku, jonka osamääräksi tulee 6 a 98. Sievennä. 8 8y y 57

58 4 0 y y 4 8 99. Laske. y y y 6 5 9 5 00. Kirjoita potenssimuodossa. 4 8 0. Sievennä. 5 4 8 7 0. Sievennä. 4 5 4 a a 6 0 5 0. Sievennä.

40 5 9a a 5 5y 6b b 5 04. Sievennä. 5 y 6y y 4y y 05. Ilmoita yksinkertaisemmassa muodossa. y 5 y 6 n n n k k k 06. Päättele puuttuva monomi.? 4 4?? 5 07. Sievennä. 59

6y y y t t 6 m m m 08. Ilmoita yksinkertaisemmassa muodossa. y y n 4 6 n n k k k 09. Laske. 0,8a 0, 4,9b 0,07 64c,8 4 0. Päättele puuttuva monomi. 0ab a? 6a b a? 5a 0?. Sievennä. 4 8 0a b 5 5a b 6 7 6u v u 6n m n m 60

. Laske suorakulmion kannan pituus, kun korkeus on ja pinta-ala 8.. Sievennä. 0 0 5y 5y 4 00 y 0 y 4. Kolmion pinta-ala on a ja korkeus a. Laske kolmion kannan pituus. 5. Laske suorakulmion korkeus, kun tiedetään sen pinta-ala ja toisen sivun pituus. 6. Laske. 9 : 7 4 y 5 4 : y yz : 6z y 4yz z : 5y 0y 7. Sievennä. (ab ) a b ( a b (abc ) 8. 6

Ympyrän pinta-ala on 4 64a b. Määritä ympyrän säde. 6

0. Polynomin jakaminen monomilla ja polynomilla* Kun polynomeja kerrotaan keskenään, on kaikki sulkeiden sisällä olevat termit kerrottava erikseen. Vastaavasti polynomin jakolaskussa on jokainen termi tultava jaetuksi erikseen. Esimerkki. Suoritetaan jakolasku 6 4 4. Tapa I Jaetaan polynomin 6 4 jokainen termi erikseen monomilla 4. 6 4 6 4 4 4 4 4 Tapa II Jakolasku voidaan suorittaa myös siten, että jaettava muunnetaan ensin tulomuotoon ja sen jälkeen supistetaan osoittajan ja nimittäjän yhteisillä termeillä. Huom! Jos jaettavana on tulomuotoinen polynomi, saa ainoastaan kertojan tai kerrottavan jakaa. Jos jakolasku tehtäisiin molempiin tekijöihin, tulisi jakolasku suoritettua kahdesti. 6

Jos polynomi jaetaan polynomilla, jossa on vähintään kaksi termiä, ei esimerkin ensimmäistä ratkaisutapaa voida käyttää. Tällaisen murtolausekkeen sieventäminen vaatii aina osoittajan ja nimittäjän jakamista sellaisiin tulomuotoisiin osiin, jotka voidaan supistaa pois. Yleisin virhe polynomeja sisältävien murtolausekkeiden sieventämisessä on summamuotoisesta polynomista yksittäisten termien poistaminen. Tällöin jakolaskua ei ole suoritettu jokaiseen jaettavan termiin. SUMMASTA EI SAA SUPISTAA! Esimerkki. Kun polynomi jaetaan polynomilla, on lausekkeet muutettava ensin tulomuotoon. Huom! Jos nimittäjän yhteiseksi tekijäksi olisi valittu, olisi välittömästi saatu nimittäjälle ja osoittajalle yhteinen tekijä. 64

Tehtäviä 9. Sievennä. 0( ) 0 8( 6) 8 ( 4 ) 0. Sievennä. 4( ) 5( ) 0( ) 5( ) ( )( ) ( )( ). Sievennä. 0 cm 5 mm 5 0 km 50 m 0 kg 60 g 6. Sievennä. 6 4 6 8 0y 9y 6. Sievennä. ( 6 ) : ( 8 0) : ( ) 65

4. Kirjoita yksinkertaisemmassa muodossa. 4( a 4 a 6 6 8 4y 5. Sievennä. 8 4 4 5a a a 6ab 8b b 6. Etsi yhteiset tekijät ja sievennä. 9 4 6 4 9 ay by y 7. Sievennä. 4 8 6 6 8 4 8y 0 4y 5 4y 8 y 4 8. Sievennä. y y 66

y y y y 9. Sievennä. 4a 4 4a 6b b 6b 5a 4b 5a 4b 0. Päättele puuttuva monomi P(. 5a 0a a P( a 4a a a 4a P( 5 a a a P(. Mikä virhe on sievennyksessä?. Kirjoita yksinkertaisemmassa muodossa. 4a 4 : (4a 4) : 4 (4a 4) : (a ). Keksi sellainen polynomien jakolasku, josta osamääräksi tulee a + b. 4. Päättele puuttuva polynomi P(. P ( 4a 7 P( a a P( a 5a 8 67

5. Etsi yhteiset tekijät ja sievennä. a b a b 5a 5b 5a 5b 5a ab a b 6. Sievennä. 5( a 4 ( a ( a ( a 7. Laske ja anna vastaus sievennetyssä muodossa. 8. Laske. 4 6ab 4( b b a 8b ( : 5a c a 4 y yz z 5 4 yz y z yz 9. Sievennä 4 5 y 8 y 0 y 4 y y. 40. Kun eräs trinomi jaetaan monomilla a saadaan osamääräksi 0ab b. Mikä on tämä trinomi? 4. Sievennä lauseke a a b ( a 7 a b a b ja laske sen arvo, kun a = ja b = -. (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, kevät 997) ) 4. 68

Sievennä lauseke (a b - a 4 b 6 ) : (ab - a b ) yksinkertaisimpaan muotoonsa ja laske sitten sen tarkka arvo, kun a = 0 0 ja b = 0-0. (yo syksy 986) 69

. Murto- ja verrantomuotoisen yhtälön ratkaiseminen Verrantomuotoisessa yhtälössä kaksi murtolauseketta on merkitty yhtä suuriksi. Murtoyhtälö on yhtälö, jossa tuntematon esiintyy nimittäjässä. Yhtälöt, joissa esiintyy murtolauseke saadaan yleensä helpoiten ratkaistua ristiin kertomalla. Ristiin kertominen on sallittua ainoastaan yhtäsuuruusmerkin yli ja silloinkin ainoastaan, kun yhtälön molemmat puolet ovat joko tulo- tai osamäärämuodossa. Yhteen- ja vähennyslaskuja saa siis ainoastaan esiintyä osoittajassa, nimittäjässä tai sulkeiden sisällä. Murtoyhtälön nimittäjän nollakohdat eivät kelpaa murtoyhtälön ratkaisuiksi, sillä nollalla ei voi jakaa. Tämän vuoksi ennen vastauksen antamista on tarkistettava, kelpaako saatu arvo ratkaisuksi. Esimerkki. Ratkaistaan verrantomuotoinen yhtälö 5. Murtolausekkeista päästään eroon ristiin kertomalla. Vastaus: Esimerkki. Ratkaistaan murtoyhtälö 4. 70

Nimittäjien nollakohdat ovat = ja =, joten yhtälö on määritelty, kun Kerrotaan lausekkeet ristiin. ja. Tämä kelpaa ratkaisuksi, sillä kumpikaan nimittäjistä ei saa tällöin arvoa nolla. Vastaus: = 5 Esimerkki. Ratkaistaan yhtälö 0. Nimittäjien nollakohdat ovat = 0 ja =, joten yhtälö on määritelty, kun 0 ja. Esimerkki 4. Ratkaistaan yhtälö 8 5. Nimittäjän nollakohta on = 0, joten yhtälö on määritelty, kun 0. 7

Tämä kelpaa ratkaisuksi. Vastaus: = 7

Tehtäviä 4. Mitä tarkoitetaan yhtälöllä. 44. Onko = yhtälön ratkaisu? 0 0 0 0 5 5 45. Mitkä yhtälöistä ovat murtoyhtälöitä? 5 4 6 8 46. Mitkä ovat edellisen tehtävän yhtälöiden määrittelyjoukot? 47. Ratkaise yhtälöt. 4 y 8 z 9 4 8 0 e) y 48. Ratkaise. 6 7

8 5 9 49. Mitkä edellisten tehtävän yhtälöistä on murtoyhtälöitä? 50. Ratkaise yhtälöt. 0 4 5 4 5 5. Piirrä käyrä y koordinaatistoon. 5. Ratkaise yhtälöt. 4 6 4 0 5. Ratkaise murtoyhtälöt. ( ) 4 5 0 0 4 54. 74

Millä :n arvolla lauseke 55. Ratkaise yhtälöstä. 5 56. Ratkaise yhtälön juuri. ( ) 5 5 ( ) 5 5 8 on suoraan verrannollinen lukuun? 57. Mikä on yhtälön 5 5 ratkaisu? 58. Keksi murtoyhtälö, jonka ratkaisu on = - jolla ei ole ratkaisua. 59. Ratkaise yhtälö ( )( ). 60. Ratkaise yhtälö. 6 5 6. Ratkaise yhtälö muuttujan F suhteen. 5( F ) C 9 6. Sievennä murtolauseke : ja ratkaise murtolausekkeen nollakohdat. 6. Ratkaise yhtälöstä v a t v t 75

v t. 64. Kun erääseen lukuun lisätään ja summa jaetaan kolmella, saadaan alkuperäisen luvun puolikas. Kirjoita yhtälö ja ratkaise sen avulla mikä luku on kyseessä. 65. Millä :n arvolla lauseke 4 on kääntäen verrannollinen lukuun? 66. Ratkaise yhtälö. 67. Kun kerrotaan erään luvun käänteisluku luvulla saadaan tulokseksi ratkaise sen avulla mikä luku on.. Muodosta yhtälö ja 68. Ratkaise yhtälöstä a b c d a, b, c 0, d 5 a, b, c 4, d 5, kun (yo kevät 999) 69. Ratkaise yhtälö kysytyn muuttujan suhteen. f a b b? 70. a Ratkaise a yhtälöstä. 60 a 7 (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, kevät 995) 7. Sovitaan, että merkintä a b c Ratkaise yhtälö 6 4. (yo syksy 996) tarkoittaa samaa kuin lauseke a b b c. Mikä on tällöin 4? 7. Ratkaise yhtälö. (yo kevät 99) 76

7. Ratkaise T yhtälöstä p T T p0 T. (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, kevät 99) 74. Laske suureen m arvo kaavasta 997) mgh p t, kun p = 700, t = 45, g = 9,8 ja h = 4,5. (yo syksy 77

. Suoraan ja kääntäen verrannollisuus Verrantoa voidaan hyödyntää useiden ongelmien ratkaisemisessa. Ennen kahden suureen verrannon muodostamista on pääteltävä, onko kysymyksessä suoraan- vai kääntäen verrannollisuus. Suoraan verrannolliset suureet muuttuvat samassa suhteessa ja niitä voidaan havainnollistaa origon kautta kulkevalla suoralla. Jos suureet ja y ovat suoran verrannolliset, toteuttavat niiden lukuparit (, y ) ja y y y (, y ) verrannon. Tämä voidaan kirjoittaa myös muodossa. y Kääntäen verrannolliset suureet muuttuvat niin, että toisen kasvaessa toinen pienenee. Suureiden tulo pysyy kuitenkin suureiden muuttuessa aina samana. Jos suureet ja y ovat kääntäen verrannolliset, toteuttavat niiden lukuparit (, y ) ja (, y ) yhtälön. y y Tämä voidaan kirjoittaa myös muodossa y y. Huom! Sijoitettaessa suureen arvoja verrantoon on tärkeää, että ne sijoitetaan laatuineen. Tällaisella suurelaskennalla on se etu, että tuloksen laadusta voidaan jo päätellä, onko tulos oikein. Esimerkki. Susannelta kului viiden kilometrin matkan rullaluistelemiseen min. Kauanko häneltä kesti km matkan luisteleminen? Oletetaan hänen luistelevan samalla nopeudella. Ratkaisu: Verrannon muodostamisessa voidaan käyttää hyväksi asetelmaa. Merkitään kysyttyä aikaa :llä ja päätellään kasvaako vai pieneneekö käytetty aika matkan kasvaessa. 78

Koska nuolet ovat samansuuntaisia, on kyseessä suoraan verrannolliset suureet. Kun verranto muodostetaan asetelman pohjalta, on yhtälön molemmilla puolilla olevien nuolien oltava samansuuntaiset. Ratkaistaan yhtälö suorittamalla aluksi ristiin kertominen. Vastaus: Susanne luistelee km 55 minuutissa. Esimerkki. Jos Susanne luistelee nopeudella 0 km/h, matka kotoa mummolaan kestää 45 min. Paljonko aikaa sääsyy, jos hänen nopeutensa olisi 5 km/h? Ratkaisu: Ratkaistaan aluksi kauanko aikaa kuluu matkaan nopeudella 5 km/h. Merkitään matkaan kuluvaa aikaa :llä ja laaditaan asetelma nopeuksista ja ajoista. Mitä suuremmalla nopeudella mennään, sitä vähemmän aikaa kuluu samanmittaiseen matkaan. Laskuissa on käytettävä samoja yksiköitä, joten muutetaan aika tunneiksi. Koska nuolet ovat erisuuntaisia on kyseessä kääntäen verrannolliset suureet. Jotta asetelmasta voitaisiin muodostaa verranto, on toinen nuolista käännettävä samansuuntaiseksi. Ratkaistaan yhtälö suorittamalla aluksi ristiin kertominen. 79

Aikojen erotukseksi saadaan 45min 6min 9 min. Vastaus: Nopeudella 5 km/h matka kestää 9 minuuttia vähemmän. 80

Tehtäviä 75. Riippuvatko suoraan verrannolliset suureet lineaarisesti toisistaan? 76. Mitkä suorista kuvaavat suoraan verrannollisia suureita. 77. Täydennä taulukko niin, että a ja b ovat suoraan verrannollisia. a b 4 5 a b 5 5 6 0 a b 4 5 0 5 5 78. Jäljennä taulukot vihkoosi ja täydennä ne niin, että a ja b ovat kääntäen verrannollisia. 8

a b 40 0 0 5 a b 4 a b 8 6 6 64 79. Kartan mittakaava on : 0 000. Laske matka luonnossa, kun se on kartalla,5 cm. 80. Stella teki töitä tuntia ja sai palkkaa 7. Vera työskenteli puolestaan 0 tuntia palkalla 0. Osoita laskemalla ovatko työaika ja palkka suoraan tai kääntäen verrannollisia? 8. Lentokoneen nopeus oli menomatkalla 600 km/h, jolloin matka kesti,5 tuntia. Paluumatkalla vastatuulesta johtuen nopeus oli 500 km/h. Kauanko paluumatka kesti? 8. Virva on kesätöissä Englannissa. Neljältä tunnilta hän saa palkkaa 4. Paljonko Virva tienaa yhdeltä tunnilta kymmeneltä tunnilta? 8. Leenan mummo neuloo villapaidan kahdessa viikossa, jos hän neuloo sitä neljä tuntia päivässä. Missä ajassa Leenan paita olisi valmis, jos mummo jaksaisi ahertaa kuusi tuntia päivässä? 84. Kilogramma makeisia maksaa 9,50. Laske hinta, kun makeisia ostetaan 50 g 500 g,4 kg 4 kg. 85. litraan mehukeittoa tarvitaan 90 ml perunajauhoja. Paljonko perunajauhoja tarvitaan litraan mehukeittoa? 8

86. Termoskannusta saadaan kahdeksan mukillista kaakaota, kun mukin tilavuus on,5 dl. Montako desilitran mukillista termoskannusta saadaan? 87. Kartan mittakaava on : 0 000. Kahden suunnistusrastin välimatka kartalla on,7 cm. Kuinka pitkä rastien välimatka on maastossa? 88. Kaksi kiloa kastanjoita maksaa 5,90. Paljonko maksaa viisi kiloa kastanjoita? 89. Vuokra-asunnon pinta-ala on 80 m ja kuukausivuokra 50. Kuinka suuri olisi vuokra m :n suuruisessa asunnossa, jos vuokra olisi suoraan verrannollinen lattiapinta-alaan? 90. Mikä seuraavista kuvaajista kuvaa suoraan verrannollisuutta kääntäen verrannollisuutta 9. Piirrä esimerkin tilanteesta kuvaaja ja totea sen avulla, että esimerkissä on kyse suoraan verrannollisuudesta. 9. Millainen riippuvuus murtoluvun suuruudella on osoittajan suuruuteen e) nimittäjän suuruuteen? 9. Mitkä seuraavista ovat suoraan verrannollisia suureita? ihmisen vyötärönympärys ja massa ympyrän säde ja pinta-ala paino grammoina ja nauloina Suomen aika ja Englannin aika 94. Tynnyrissä, jonka korkeus on 50 cm on 00 litraa vettä. Paljonko tynnyrissä on vettä, jos veden korkeus vajoaa 60 cm? 8

95. Miten ovat verrannollisia matka ja aika, jos nopeus on vakio nopeus ja matka, jos aika on vakio nopeus ja aika, jos matka on vakio? 96. Miten ovat verrannollisia lieriön pohjan säde ja kehän pituus pohjan halkaisija ja korkeus? 97. Nopeus ja aika ovat kääntäen verrannollisia suureita. Jos nopeus pienenee 5 %, montako prosenttia matkaan käytetty aika kasvaa? 98. Osoita, että yhtälö y y voidaan muuttaa muotoon y y. 99. Osoita, että yhtälö y y voidaan muuttaa muotoon y y. 00. Kerro sanallisesti miten y riippuu :stä. y y y y 6 e) y f) 0. y Tiheys lasketaan kaavalla, missä ρ on tiheys, m massa ja V tilavuus. Miten ovat verrannollisia m ja V, jos ρ on vakio m ja ρ, jos V on vakio ρ ja V, jos m on vakio? 0. m V 84

Junalta kuluu kahden aseman väliseen matkaan aikaa h 5 min nopeudella 00 km/h. Aikaa säästyisi vartti, jos juna kulkisi nopeudella 5 km/h. Osoita laskemalla ovatko nopeus ja aika suoraan tai kääntäen verrannollisia? 0. Maalia kuluu 60 m :n maalaamiseen yhdeksän litraa. Paljonko maalia tarvitaan litran tarkkuudella, jos maalattavana on 45 m 45 m? 04. Havainnollista edellisen tehtävän tarvittavan maalin riippuvuutta pinta-alasta koordinaatistossa. 05. Työmatkaan kului aamuruuhkassa 0 minuuttia. Paluumatka tehtiin minuutissa nopeudella 80 km/h. Millä nopeudella työmatka tehtiin aamulla? (yo syksy 994) 85

. Potenssit ja juuret Potenssi on kertolaskun lyhennetty merkintätapa silloin, kun samaa lukua kerrotaan itsellään useamman kerran. Potenssin kantaluvun kanssa on oltava tarkkana. Jos sulkeita ei käytetä, eksponentti vaikuttaa vain siihen lukuun, joka on suoraan eksponentin alla. Jos eksponenttina on nolla, on potenssin arvo aina. Kantalukuna ei kuitenkaan saa olla nolla. a 0, kun a 0 Suuret ja pienet luvut merkitään yleensä havainnollisuuden vuoksi kymmenpotenssimuodossa, missä kerroin a on yhden ja kymmenen välillä. a 0 n Potenssin negatiivinen eksponentti tarkoittaa kantaluvun käänteisluvun vastaavaa positiivista potenssia. a n n a ja a b n b a n, kun a 0 Jos positiivisen kantaluvun eksponenttina on murtoluku, voidaan sama merkitä myös juurimerkinnän avulla. Huom! Jos indeksi on luku, sitä ei merkitä näkyviin. Olkoon n positiivinen kokonaisluku ja a > 0. Tällöin a n n a. 86

Potenssien laskusäännöt löytyvät kirjan taulukko-osiosta. Näitä tarvitaan etenkin sellaisten potenssilausekkeiden sieventämisessä, jotka sisältävät muuttujia. Laskusäännöt ovat voimassa sekä positiivisille että negatiivisille eksponenteille. Jos laskusääntöjä sovelletaan silloin, kun eksponenttina on murtoluku, on kantaluvun oltava positiivinen. Esimerkki. Esitetään luvut ilman kymmenenpotenssia. 60 4, 0 9 0 5 4 6 000 0 000 0,0004 5,8 0 5 0, 000058 Esimerkki. Sievennetään potenssin laskusääntöjä käyttäen. 0 4 4 5 5 5 6 6 9 6 9 6 ( 4 ) 4 7 4 5 6 7 Esimerkki. Sievennetään negatiiviset potenssit. 6 5 4 6 5 4 Esimerkki 4. Sievennetään murtopotenssit. 6 6 6, koska 6 6 Neliöjuuri luvusta 6 on 6. 6 6 6, koska 6 6 Kuutiojuuri luvusta 6 on 6. 87

Esimerkki 5. Sievennetään juurilausekkeet. 90 9 0 9 0 0 5 0 5 00 0 8 8 4 0 88

Tehtäviä 06. Onko potenssin arvo positiivinen vai negatiivinen, jos potenssin kantaluku on negatiivinen ja eksponentti on parillinen pariton? 07. Merkitse ja sievennä potenssi, jonka kantaluku on ja eksponentti kantaluku on y ja eksponentti kantaluku on a ja eksponentti kantaluku on b ja eksponentti. 08. Laske. (-) - (-) (-) 09. Kirjoita potenssimerkintää käyttäen. m mm mm -0000-00( 00) ( 00) 0. Merkitse ja laske luvun 7 neliö 00 kuutio 6 neliöjuuri 7 kuutiojuuri.. Kirjoita ilman kymmenpotenssia ja laske 4 4 0 0 0 0 7 0 5 6 0 40 60 6 0 5 0 7 0 0 e) f), 0 0 0 0 0 60 90 4. Montako numeroa luvuissa on? 49 58 0 89

4 6 5 4. Kirjoita kymenpotenssimuodossa 5 00 000 000 0,000 000 0 00 000 000 0,000 000 009 4. Laske päässä. e) f) 4 5 00 49 8 5. Kirjoita tulona. ( ) 4 4 ( ) 4 4 6. Kirjoita kymmenpotenssimuodossa. 4 00 54 000 000 0, 0,00005 7. Milloin kymmenpotenssimuodot muodostetaan siten, että kertojaksi voi tulla myös suurempia lukuja kuin kymmenen tai pienempiä kuin ykkönen? 8. Sievennä. b b a b c b b b b 5 4 c a b c c 4 a c 4 90

9. Esitä juurimuodossa. 8 7 ( ) e) 4 f) ( 4 ) 0. Esitä luvun 5 potenssina. 5 5 4 5. Laske 5 9 6 9 6 00 64 00 64. Merkitse yhtenä potenssina. 7 4 5 5 4 5 8 8 a a 8. Sievennä. 5 4 9

4 6 4 5 5 4. Kirjoita kymmenpotenssimuodossa. tuhat miljardi miljoona biljoona e) kymmenesosa f) biljoonasosa g) sadasosa h) tuhannesosa 5. Esitä luvut potenssimuodossa. 5 8 a b 6. Mikä luvun potenssi on yhtä suuri kuin luku 9 5? 7. Mikä on luvun 5 50 likiarvo kahden numeron tarkkuudella? Montako numeroa luvussa 5 50 on? 8. Taulukossa on potenssien 5 arvoja. 4 5 6 7 8 9 0 5 5 5 5 65 5 565 785 9065 955 976565 Päättele vastaukset taulukon avulla. Älä käytä laskinta. 5 65 976565 565 5 5785 9

9. Mikä luku sopii :n paikalle? 8 4 4 5 4 5 ( ) 4 4 0000 0. Sievennä ilman laskinta. 4 0 0 9 5 0 0 7 50 ( 0) 0 0 6 4. Sievennä ottamalla juuren alta pois kaikki mahdolliset luvut. 8 8 50 80. Muuta yksinkertaisempaan muotoon ilman laskinta. 8 5 0 8. Siirrä kaikki luvut saman juurimerkin alle. 6 5 4 4 5 5 9

4. Millä :n arvoilla lausekkeet on määritelty? 5. Laske. 4 4 4 0 4 0 5 6. Muuta luvun a potensseiksi, kun a on positiivinen luku. 7. a a a a a a a Tuhansia vuosia sitten käytetyn kaavan mukaan ympyrän ala on likimain Mikä luvun likiarvo sijoitettuna kaavaan desimaalin tarkkuudella. (yo syksy 995) 8 ( halkaisij 9 A r antaa saman tuloksen? Vastaus kolmen. 94

Nuorten ylivelkaantuminen Iso osa ylivelkaantuneista on alle 0-vuotiaita. Lähes joka toisella 9-4 vuotiaalla suomalaisella on kulutusluottoja. Usein nuorten ylivelkaantumisen syynä on ajattelemattomuus sekä luotonsaannin helppous. Etukäteen säästäminen ei tunnu olevan muodikasta, vaan eletään nyt kaikki mulle heti - aikakautta. Lainoja ja luottoja suorastaan tyrkytetään. Nuorten kompastuskiviksi koituvat erityisesti pienissä erissä otettavat kulutusluotot, joita otetaan yhtä aikaa monesta eri paikasta. Tällöin velkojen kokonaissumma korkoineen voi paisua yllättävän suureksi. Pikavipit ovat ihmisen hädänalaisen tilan hyväksikäyttöä. Velkojen antajat eivät tee hyväntekeväisyyttä. Mitä pienemmillä kuukausierillä lainaa maksetaan pois, sitä kalliimmaksi lainan ottaminen tulee. Esimerkiksi postimyyntiliikkeet tarjoavat helposti saatavia pieniä luottoja, joiden vuosikorot voivat lähennellä peräti 0 prosenttia. Moni ei tule ajatelleeksi sitä, kuinka kalliiksi ostokset lopulta tulevat, vaan sokaistuvat kuukausittain maksettavan laskun pienuuteen. Jos lainaa ottaa, kannattaa aina maksaa sitä kuukausittain enemmän pois kuin mitä lainanantaja minimissään velvoittaa. Usein minimit on asetettu niin pieniksi, ettei laina lyhene juuri lainkaan, vaan kaikki menevät lainan korkoihin. Luottotietoja tallettava Asiakastieto Oy pitää yllä mustaa listaa, jolle joutuu, kun mikä tahansa lasku tai lyhennys on ollut maksamatta kuukausia ja sitä on karhuttu pariin otteeseen. Velkasumman suuruus ei ratkaise rekisteriin joutumista. Noin kolmannes maksuhäiriömerkintään johtavista tapauksista koskee puhelinlaskuja, kuudesosa tili- ja kertaluottoja. Muistutuskirjeiden jälkeen velkoja siirtää perinnän perintätoimistolle, ja pahimmassa tapauksessa perintä etenee tuomioistuimen kautta ulosottoon. Ulosottoon menneiden kännykkävelkojen keskiarvo on 500 euroa. Velan loppusumma kasvaa jokaisessa perintävaiheessa. Jos yksityishenkilöä uhkaa luottotietomerkintä, hänelle lähetetään ns. ensirekisteröintiilmoitus. Maksuhäiriömerkintä ei poistu välittömästi, vaikka velan maksaisikin. Nimi mustalla listalla säilyy kaksi vuotta esimerkiksi laskunsa laiminlyöneellä ja viisi vuotta ulosotossa varattomaksi todetulla. Ikävä tosiasia on, että maksuvaikeuksista syntyy usein kierre, jossa häiriöt kasaantuvat samoille henkilöille. Tilastojen mukaan aikaisemmin maksuhäiriöitä saaneista henkilöistä 4% saa uusia merkintöjä kahden vuoden aikana. Luottotiedoissa olevia merkintöjä oikeasti katsotaan ja merkintä voi estää esimerkiksi asunnon vuokraamisen tai työpaikan saamisen. Merkintä luottotiedoissa varoittaa palveluntarjoajaa, ettei tähän nuoreen kannata luottaa. Monet palvelujen tarjoajat, esimerkiksi hammaslääkärit, velottavat mausuhäiriömerkinnän omaavilta maksun etukäteen. Vaikka maksuhäiriöiselle myönnettäisiin pankista lainaa, on hänen lainansa korot varmasti korkeat, koska pankki katsoo ottavansa suuren riskin myöntäessään hänelle lainaa. Jos maksumuistutuskirje tipahtaa postiluukusta, kannattaa heti ottaa yhteyttä suoraan velkojaan, mikäli ei pysty maksamaan laskua. Usein neuvottelulla saa sovittua maksun uudelleenjärjestämisestä. Jos ei pysty selviytymään veloistaan, on mahdollisuus ottaa yhteyttä velkaneuvojaan. Velkaneuvonta on maksutonta kuntien, seurakuntien ja eri järjestöjen toimintaa. 95

4. Prosentti- ja promillelaskentaa Suhteelliset osuudet ilmaistaan yleensä sadasosina eli prosentteina. Osuudet saadaan tällöin havainnollisiksi ja vertailukelpoisiksi. Prosentti on sadasosa % 0,0 00 Jos prosenttiluvut tulevat kovin pieniksi, voidaan suhteet ilmaista myös promilleina, 0 promillea = prosentti. Promilleina ilmaistaan veren alkoholipitoisuutta, jalometalliseosten pitoisuuksia jne. Promille on tuhannesosa 0,00 000 Perusarvoksi kutsutaan sitä lukua, josta prosentti otetaan. Perusarvon valinnassa pitää olla tarkkana. Perusarvona on yleensä alkuperäinen arvo, esim. vanha hinta, johon vertailu kohdistuu. Kemian seoslaskuissa perusarvona on koko seoksen määrä. Prosenttiosuus b. a b sadasosiksi muutettuna kertoo, kuinka monta prosenttia luku a on luvusta Edellisessä määritelmässä luku b kuvaa perusarvoa. Mitä voit sanoa perusarvosta seuraavassa määritelmässä? Kun lasketaan, kuinka paljon on p % luvusta a, niin p % ilmaistaan desimaalilukuna, jolla kerrotaan luku a. Esimerkki. Henkilön veren alkoholipitoisuus on. Tämä tarkoittaa puhtaan alkoholin osuutta ihmisen verimäärää kohden. Lasketaan, paljonko henkilön veressä on puhdasta alkoholia, kun hänessä on verta 4700 grammaa. 0,00 4700 g 4,g 96

Vastaus: Veressä on 4, g alkoholia. Esimerkki. 00 grammaa 5-prosenttista ja 00 grammaa 40-prosenttista rikkihappoa sekoitetaan keskenään. Lasketaan kuinka moniprosenttista rikkihappoa saadaan. 00 g 0,5 00 g 0,4 0,... % 00 g 00 g Vastaus: Saadaan prosenttista rikkihappoa. Esimerkki. Asiassa on 500 grammaa 5-prosenttista suolahappoa. Lasketaan, paljonko astiaan on lisättävä vettä, jotta saataisiin 5-prosenttitsa suolahappoa. Merkitään lisättävän veden määrää :llä, tällöin saadaan yhtälö 500 g 0,5 0,5 500 g. Ratkaistaan yhtälö normaaleja yhtälön ratkaisutapoja soveltaen. Vastaus: Astiaan on lisättävä 0 g vettä. 97

Tehtäviä 8. Kirjoita desimaalilukuna. 4 %, % 50 % 9 % 9. Kirjoita desimaalilukuna. 500 8, 60 40. Kirjoita desimaaliluvut promillelukuina. 0, 0,009, 0,0007 4. Montako prosenttia on luku on luvusta 5 luku 6 on luvusta 80 luku on luvusta? 4. Montako promillea on luku on luvusta 500 luku 5 on luvusta 8000 luku 0,5 on luvusta 9? 4. Montako promillea on % 0,5 % 0, % 5 %? 44. Montako prosenttia on 50 00 45. 98

Paljonko syntyy kuorijätettä 5,0 kilogrammasta perunoita, jos kuorimishävikki on 0 %? 46. Hintoja alennettiin 5 %. Laske tuotteiden uudet hinnat, kun alkuperäiset hinnat olivat 55,50 7,0. 47. Montako prosenttia patongissa on suolaa, kun 500 gramman patonkitaikina-annoksessa on suolaa 0 grammaa? 48. Gorgonzola-juuston suolapitoisuus on,5 %. Paljonko suolaa on 400 grammassa kyseistä juustoa? 49. Ihmisestä on vettä 55 %, rasvaa % ja proteiineja %. Montako kiloa sinussa on kyseisiä aineita? 50. Tarvitset illallista varten kalaa 50 grammaa henkilöä kohden. Paljonko ostat kalaa 50 henkilölle, jos sen painohäviö on 40 %? 5. Keksi prosenttilaskentaan liittyvä sanallinen tehtävä, jonka ratkaisu saadaan yhtälöstä. 0,6 540 5. Mikä on koko luku, jos 5 % jostakin luvusta on 6,4 50? 5. Kuivaamoon viety puutavara painoi 4500 kg. Montako prosenttia puutavarassa oli vettä, kun kuivauksen jälkeen puutavaran massa oli 400 kg? 54. Kultasormus painoi 0 g ja siinä oli leima 750. Paljonko puhdasta kultaa sormus sisälsi? 55. Mistä luvusta on 00 % 0,8 on % on 5 % 44 on 5 % 99

e) 8 on 80 %? 56. Henkilö jäi kiinni rattijuopumuksesta. Hänen humalatilansa oli,4 promillea. Laske, paljonko henkilön veressä oli puhdasta alkoholia, jos hänessä on verta noin 4,7 litraa. 57. Mikä on täytekakun myyntikateprosentti, jos täytekakun myyntihinta on 5 ja raaka-aineet siihen maksavat? 58. Kokki valmisti sokeriliuosta sekoittamalla 50 grammaa sokeria 500 grammaan vettä. Lasketaan, montako prosenttia sokeriliuoksessa oli sokeria? 59. Koulussa oli 48 tyttöä. Paljonko oppilaita oli kaikkiaan, kun poikia oli 5 % vähemmän kuin tyttöjä? 60. Kuinka paljon vettä on haihdutettava 5 kilogrammasta 0 prosenttista suolaliuosta, jotta saataisiin 4 prosenttinen liuos? 6. 00 grammaan vettä lisätään 0 g 80-prosenttista rikkihappoa. Kuinka moniprosenttista liuos on? 6. Asiassa on 400 grammaa 40-prosenttista suolaliuosta. Paljonko astiaan on lisättävä 0- prosenttista suolaliuosta, että saataisiin 0-prosenttista suolaliuosta? 6. Kultaseppä sulatti yhteen 00 grammaa metalliseosta, jonka kultapitoisuus oli 700 ja 500 grammaa metalliseosta, jonka kultapitoisuus oli 600. Paljonko lopullinen seos sisälsi kultaa? 64. Humalatilan mittana käytetään kehossa olevan nesteen alkoholipitoisuutta promilleina. Yleensä määritys tehdään verestä. Ihmisen painosta noin 70 % on nestettä. 55 kg painava henkilö juo puoli pulloa väkevää viiniä, joka sisältää noin 60 g alkoholia. Kuinka korkeaksi veren alkoholipitoisuus voi nousta promilleina? 65. Röntgensäteily vähenee suojaliiveissä puoleen jokaisessa 0,50 mm paksuisessa suojakerroksessa. Kuinka monta 0,50 mm kerrosta liivissä täytyy olla, jotta alkuperäisestä säteilystä pääsee läpi alle 0 %? (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, Tampere.996) 66. 00

Tietokilpailussa vastaukset soitetaan palvelunumeroon. puhelun hinta on 0,65 /min + paikallispuhelumaksu. Kilpailun palkintojen yhteisarvo on 6700 Oletetaan, että kilpailun järjestäjä saa itselleen 75 % edellä mainitusta maksusta 0,65 /min ja että yksi puhelu kestää keskimäärin minuuttia. Kuinka monta soittoa järjestäjän on saatava palkintojen arvon keräämiseen? (yo syksy 998) 67. Suolavesi painaa 90 kg ja siinä on 6,0 % suolaa. Suolapitoisuus on pienennettävä,5 %:iin vettä lisäämällä. Kuinka paljon vettä on lisättävä? (pääsykoetehtävä teknikkokoulutukseen, syksy 994) 0

Indeksit Indeksi on suhdeluku, joka kuvaa muutosta ajan kuluessa. Indeksiluvut voidaan ajatella prosenttiluvuiksi, joista on jätetty prosenttimerkki pois. Sana "indeksi" on alunperin latinaa ja tarkoittaa osoittajaa, osoitinta, ilmaisinta, luetteloa tai rekisteriä. Indeksiä käytetään kuvaamaan esimerkiksi hintojen, kustannusten ja määrien kehitystä ajassa. Peruskaudeksi valitaan usein se ajankohta, josta tarkastelu aloitetaan. Kun indekseillä kuvataan esimerkiksi koulun oppilasmäärän muutosta vuosittain, verrataan jokaisen vuoden oppilasmäärää valittuun perusarvoon. Kuten prosenttilaskennassakin muutoksen alkukohteena oleva luku otetaan 00 prosenttisesti, on peruskauden indeksi 00. Jos peruskaudeksi valitaan esimerkiksi vuoden 0 oppilasmäärä, merkitään se 0 = 00. Alkuperäisiin lukuihin verrattuna indeksiluvussa tulee selvemmin esille erojen suhteellinen suuruus. Sen sijaan esimerkiksi koulun oppilasmääriä kuvaavien indeksilukujen perusteella ei voida päätellä onko kyseessä iso vai pieni koulu. Indeksiluvuista nähdään suoraan, montako prosenttia oppilasmäärä on kasvanut tai vähentynyt siitä ajankohdasta, joka valittiin perusvuodeksi. Indeksiluvuista ei sitä vastoin nähdä prosentuaalista nousua suoraan, jos kumpikaan luvuista ei ole perusarvo. Tällöin ratkaisu kuitenkin löytyy tuttua prosenttilaskennan tapaa Montako prosenttia jokin luku on suurempi kuin jokin toinen luku? soveltamalla. Alkuperäisiä tietoja tarvitaan, jos halutaan ymmärtää kunkin indeksein tarkasteltavan asian merkitys. Kansantalouden kehitystä seurataan monilla erilaisilla indeksisarjoilla. Tärkeitä indeksisarjoja on muun muassa hintojen muutoksia havainnollistavat kuluttajaindeksi ja elinkustannusindeksi sekä asioiden kehitystä havainnollistava ansiotasoindeksi. Jos kyseessä on samaan muuttujaan liittyvistä perättäisistä havainnoista, indeksiä kutsutaan yksinkertaiseksi indeksiksi. Monet hintaindeksit ovat ryhmäindeksejä eli ne on yhdistetty usean hyödykkeen hintatiedoista. Esimerkiksi Tilastokeskuksen laatimaa kuluttajahintaindeksiä laskettaessa otetaan huomioon kunkin hyödykkeen arvioitu osuus keskimääräisen kotitalouden kaikista kokonaismenoista. Osuus ilmaistaan niin sanotun painokertoimen avulla. Yksinkertaiset indeksit ovat käyttökelpoisia sinänsä, mutta yhteiskunnan kannalta tärkeimmät indeksit ovat ryhmäindeksejä, koska ne kuvaavat yleistä hintatasoa tai tuotantomäärien kehitystä. Esimerkiksi kuluttajahintaindeksiä laskettaessa mukana ovat mm. elintarvikkeiden, vaatteiden, asumisen, terveydenhoidon, liikkumisen ja koulutuksen hinnat. Suomessa kuluttajahintaindeksiä on laskettu vuodesta 9 lähtien. Kuluttajahintaindeksi, jonka perusajankohdaksi on valittu vuosi 000, sisältää noin 490 tavaraa ja palvelua sekä näihin liittyen yli 50 000 hintaa. Tietoja kerätään yhteensä 00 kunnasta ja noin 500 liikkeestä. Kuluttajaindeksi seuraa keskimääräisen kotitalouden kulutusmenoja ja se lasketaan menetelmällä, jossa eri hyödykkeiden hinnat painotetaan niiden kulutusosuuksilla. Kuluttajahintaindeksi on virallinen hintojen nousun eli inflaation mittari. Inflaatio eli rahan arvon heikkeneminen tarkoittaa sitä, että hinnat nousevat ja samalla rahamäärällä saa entistä vähemmän tavaroita ja palveluja. Deflaatio eli rahan arvon vahvistuminen tarkoittaa sitä, että hinnat laskevat ja samalla rahamäärällä saa entistä enemmän tavaroita ja palveluja. Kuluttajahintaindeksin laskentaperusteet uusitaan viiden vuoden välein. Tämän vuoksi se sopii hyvin lyhyen aikavälin tarkasteluihin. Esimerkiksi eläkkeet, palkat tai asuntojen vuokrat voidaan sitoa kuluttajahintaindeksiin. Elinkustannusindeksien sarjaa sitä vastoin ylläpidetään jatkuvasti, siksi sitä kannattaa käyttää pidempiaikaisten sopimusten indeksiehdoissa. 0

5. Muutos- ja vertailuprosentti Esimerkki. Taulukkoon on koottu erään peruskoulun oppilasmäärät vuosina 999-00. Miten oppilasmäärät ovat muuttuneet vuodesta 999? vuosi 999 000 00 00 00 oppilasmäärä 40 44 4 40 448 Muutoksia on helppo havainnollistaa prosenttilukujen avulla. Valitaan tarkastelun lähtökohdaksi vuoden 999 oppilasmäärä 40 ja lasketaan jokaisen vuoden oppilasmäärän suhde vuoden 999 oppilasmäärään. vuosi oppilasmäärä suhde vuoden 999 oppilasmäärään 999 40 000 44 00 4 00 40 00 448 40 00 % 40 44,055 05,5 % 40 4 0,979 97,9 % 40 40,04 0,4 % 40 448,067 06,7 % 40 Taulukosta nähdään, että vuonna 000 oppilasmäärä kasvoi 5,5 %, vuonna 00 oppilasmäärä oli pienentynyt, % vuoden 999 oppilasmäärästä jne. Indeksiluvut kuvaavat prosentuaalista muutosta valittuun vertailuajankohtaan. Indeksiluvut ovat periaatteessa prosenttilukuja, jotka merkitään ilman prosenttimerkintää. Mitkä ovat edellisen esimerkin oppilasmäärien indeksiluvut vuosittain ja miten perusvuoden valinta merkitään? Indeksilukuja tarkasteltaessa pitää muistaa, että niistä nähdään suoraan prosentuaalinen muutos ainoastaan perusvuoteen verrattuna. Jos halutaan vertailla muita indeksiarvoja keskenään, on laskettava lukujen välinen muutosprosentti. 0

Muutoksiin liittyy myös prosenttiyksikkö, joka tarkoittaa kahden prosenttiluvun erotusta. Esimerkki. Kuluttajahintaindeksi perusvuotena on käytetty vuotta 995. Montako prosenttia kuluttajahinnat nousivat vuodesta 995 vuoteen 996 vuodesta 995 vuoteen 000 vuodesta 999 vuoteen 00? vuosi kuluttajahintaindeksi 995 00 996 00,6 997 0,8 998 0, 999 04,4 000 08,0 00 0,8 00,5 (Lähde: Tilastokeskus) Ratkaisu: Jos muutosta verrataan perusajankohtaan, nähdään indeksiluvusta suoraan prosentuaalinen nousu. Koska vuoden 996 indeksiluku on 00,6, ovat kuluttajahinnat nousseet 0,6 %. Koska vuoden 000 indeksiluku on 08,0, ovat kuluttajahinnat nousseet 8,0 %. Vuoden 999 indeksiluku on 04,4 ja vuoden 00 indeksiluku on,5. Nyt indeksiluvusta ei nähdä prosentuaalista nousua suoraan, koska ei verrata perusarvoon. Vastausta haetaan kysymykseen: Montako prosenttia luku,5 on suurempi kuin 04,4?,5 04,4 0,07759 7,8 % 04,4 Vastaus: Vuosina 995-996 kuluttajahinnat nousivat 0,6 %, vuosina 995-000 nousua oli 8,0 % ja vuosina 999-00 nousua oli 7,8 %. 04

Tehtäviä 68. Mihinkä liittyvät muutokset ainoastaan nähdään indeksin arvoista suoraan? 69. Mikä tulee aina perusvuoden indeksiluvuksi? 70. Mikä on viimeisin kuluttajahintaindeksin perusvuosi? 7. Montako prosenttia luku 5 on pienempi kuin luku 8 luku 8 on suurempi kuin luku 5? 7. Montako prosenttia saat alennusta, jos joudut maksamaan 64 euron housuista 9,0 euroa? 7. Erään puolueen kannatus nousi 0 prosentista 0 prosenttiin. Paljonko kannatus kasvoi prosenttiyksikköinä prosentteina? 74. Montako prosenttia painavampi on 85 kg kuin 68 kg kevyempi on 68 kg kuin 85 kg? 75. Perintö- ja lahjaveroasteikko (vuonna 00) perinnön verotettava arvo [ ] vero alarajalla [ ] vero alarajan ylittävästä osasta [%] 400 7 000 85 0 7 000 50 000 445 50 000-5 75 6 Rintaperilliset (vanhemmat, puolisot, lapset ja lapsenlapset) maksavat perintöveroa taulukon mukaisesti. Vero on kaksinkertainen sivuperillisille (esim. sisarukset ja sisarusten lapset) ja muille vero on kolminkertainen. Paljonko perintöveroa joutuu maksamaan Elli, jolle mummo on testamentannut 9 000 Jyri, jolle isä on lahjoittanut 000 Jenny, jolle isän pikkuserkku on testamentannut 6 000 :n arvoisen asunnon? 76. Mikä luku on 5 % pienempi kuin luku 600? 77. 05

Mikä luku on 7 % suurempi kuin 800? 78. Hinta nousi eurosta 5 euroon. Montako prosenttia hinta kasvoi? 79. Suklaalevyn hinta nousee,50 eurosta,0 euroon ja television hinta 790 eurosta 950 euroon. Kumpi hinta nousee suhteellisesti enemmän? 80. Palkka nousi 450 eurosta 990 euroon. Montako prosenttia oli palkankorotus? 8. Amandan kehon rasvaprosentti putosi prosentista 4 prosenttiin. Paljonko rasvaprosentin lasku oli prosenttiyksikköinä? prosentteina? 8. Määritä sellaisen neliön sivun pituus, jonka pinta-ala kasvaa,0 m, kun sivu kasvaa 50,0 %. (pääsykoetehtävä insinöörikoulutukseen, kevät 996) 8. Koulutuslinjalle hyväksytyistä 07 opiskelijasta oli naisopiskelijoita 5 % enemmän kuin miesopiskelijoita. Määritä nais- ja miesopiskelijoiden määrät muodostamalla sopiva yhtälö ja ratkaisemalla tämä. (yo kevät 004) 06

6. Prosenttilausekkeet Tutkittaessa miten jokin prosentuaalinen muutos vaikuttaa yleisesti, ei voida valita muutosten kohteeksi yksittäistä lukuarvoa. Tällöin muutokset on kohdistettava muuttujaan, jonka paikalle voidaan halutessa sijoittaa mikä tahansa lukuarvo. Prosenttilaskuissa vakiintunut käytäntö on merkitä muuttujia aakkosten alkupään kirjaimilla a, b,... Jos laskut sisältävät esimerkiksi kaksi eri muuttujaa, on pyrittävä löytämään jokin yhteys eri muuttujien välille. Näin päästään eroon toisesta muuttujasta. Esimerkki. Kirjoita tuotteen uusi hinta lausekkeena, kun vanhaa hintaa a korotetaan % alennetaan %. Ratkaisu: Hinta kasvaa %:iin eli tulee,-kertaiseksi. Uusi hinta on,a. Hinta alenee 88 %:iin eli tulee 0,88-kertaiseksi. Uusi hinta on 0,88a. Esimerkki. Lukuun lisätään ensin 5 % ja sitten siitä vähennetään 5 %. Montako prosenttia saatu luku on alkuperäisestä luvusta? Ratkaisu: Ensimmäinen muutos: 00 % + 5 % = 5 % eli saadaan prosenttikerroin,5. Toinen muutos: 00 % - 5 % = 65 % eli saadaan prosenttikerroin 0,65. 07

Koska lukua ei ole annettu, merkitään sitä muuttujalla a. Muutetaan lukua vaadittujen prosenttien verran: Lasketaan lopuksi, montako prosenttia tämä on alkuperäisestä luvusta 0,7475a a 0,7475 75 % Vastaus: Luku on 75 % alkuperäisestä luvusta. Esimerkki. Aurinkokuivatuksella haihdutetaan tomaatista vettä. Tuoreen tomaatin vesipitoisuus on 80 % ja aurinkokuivatetun tomaatin 5 %. Montako prosenttia vedestä on haihdutettava? Ratkaisu: Merkitään tuoreen tomaatin massaa a:lla ja kuivatetun tomaatin massaa b:llä. Lasketaan muiden aineiden määrät vähentämällä 00 %:sta veden osuus ja taulukoidaan molempien tomaattien veden ja muiden aineiden osuudet. tuore aurinkokuivattu tomaatin massa a b veden massa 0,80a 0,5b muita aineita 0,0a 0,75b Haihdutuksessa ainoastaan veden määrä vähenee. Muiden aineiden määrä pysyy samana. Tämän tiedon perusteella voimme muodostaa muita aineita koskevan yhtälön ja ratkaista sen a:n suhteen. Jäljellä olevan veden osuus alkuperäisestä vedestä on 08

Vettä on siis haihtunut 0,08... 0,966... 9 % Vastaus: Tomaatin vedestä on haihdutettava 9 %.. 09

Tehtäviä 84. Mikä on uusi hinta, kun hintaa alennetaan 5 % alennetaan 45 % korotetaan,5 % korotetaan 60 %? 85. Paljonko on yksi prosentti luvusta a p prosenttia luvusta a? 86. Montako prosenttia luku a on luvusta b luku a on suurempi kuin b luku b on pienempi kuin a? 87. Mikä luku on p prosenttia suurempi kuin luku a pienempi kuin luku b? 88. Montako prosenttia luku 0,5a on luvusta a,a on luvusta a a on luvusta,04a 0,66a on luvusta 4a? 89. Montako prosenttia luku 0,85a on lukua a pienempi 0,4a on lukua 0,58a pienempi,a on lukua a suurempi,45a on lukua 0,7a suurempi? 90. Miten mehun litrahinta muuttuu, jos uuteen pulloon mahtuu mehua 0 % enemmän ja hintaa nostetaan 0 % mehua 0 % vähemmän ja hintaa lasketaan 0 %? 9. Bensiinin hinta nousi 0 %. Ossi päätti vähentää mopoilua 0 %, koska kuvitteli tällöin polttoainekulujen pysyvän samana. Miten Ossin polttoainemenot tällöin muuttuivat? 0

9. Paljonko mopoilua pitäisi edellisessä tehtävässä vähentää, jotta polttoainemenot pysyisivät samana bensiinin hinnannousun jälkeenkin? 9. Suomen EU-äänestyksessä annettiin KYLLÄ-ääniä 57 % ja EI-ääniä 4 % äänestysprosentin ollessa 7 %. Montako prosenttia KYLLÄ-äänien määrä oli äänioikeutettujen määrästä? 94. Autoilija, jolla on 70 % bonus (eli alennus vakuutusmaksuist, maksoi liikennevakuutusmaksua 07,0 vuodessa. Kuinka paljon hän olisi joutunut maksamaan, ellei hänellä olisi ollut lainkaan bonuksia? (yo syksy 994) 95. Karamellipakkausta muutettiin siten, että sisältöä vähennettiin neljänneksellä. Samalla pakkauksen hintaa alennettiin kolmanneksella. Kuinka monta prosenttia karamellien kilohinta tällöin aleni? (yo syksy 987) 96. Tuotteen hintaa korotetaan kolmesti p %, mikä nostaa hinnan kaksinkertaisesti. Määritä korotusprosentti p. (yo syksy 998) 97. Rusinoita saadaan viinirypäleistä kuivattamalla. Kuinka monta prosenttia rypäleiden vedestä haihtuu kuivatuksessa, kun rypäleiden vesipitoisuus on 8 painoprosenttia ja rusinoiden 4 painoprosenttia? (yo kevät 997) 98. Eräällä laivalinjalla matkustajamäärä väheni % edellisvuodesta. Kuinka monta prosenttia matkustajamäärän pitäisi kasvaa, jotta päästäisiin entiseen määrään? (yo kevät 995)

7. Binomin neliö ja neliöiden erotus* Jos jokin binomi eli polynomi, jossa on kaksi termiä, korotetaan toiseen potenssiin, muodostuu binomin neliö. Binomin neliö voidaan ratkaista polynomien kertolaskun avulla eli kertomalla kantaluku itsellään. Helpommalla kuitenkin päästään käyttämällä binomin neliöiden laskukaavaa. Binomien neliöiden laskukaavat ovat ( a a ab b ja ( a a ab b. Sovelletaan polynomien kertolaskua tilanteeseen, jossa kahden termin summa kerrotaan vastaavien termien erotuksella. Tulos voidaan päätellä myös käyttämällä neliöiden erotuksen laskukaavaa. Kahden neliön erotus on yhtä suuri kuin termien neliöjuurien summa kerrottuna niiden erotuksella. a b ( a ( a Huom! Vastaavaa kaavaa neliöiden summalle ei ole. Esimerkki.

Kirjoitetaan binomien neliöt auki käyttäen laskukaavoja. ( ) 6 9 ( y) () y (y) 9 y 4y Muista huomioida koko kantaluku! Esimerkki. Jaetaan binomit tekijöihin tarkastelemalla ensiksi minkä termien neliöt ovat kyseessä. Binomin neliön laskukaavaa voidaan soveltaa myös toisinpäin eli toisen asteen polynomien termien perusteella voidaan päätellä, saadaanko se jonkin binomin neliöstä. Esimerkki. Onko polynomi Ratkaisu: 9 6 jonkin binomin neliö? Polynomin ensimmäinen ja viimeinen termi ovat positiivisia. Ensimmäinen termi on :n neliö ja viimeinen luvun neliö. Tutkitaan mikä olisi keskimmäisen termin oltava, jotta kyseessä olisi binomin neliö. 9 6. Se, onko binomissa kyseessä vähennys- vai yhteenlasku, selviää keskimmäisen termin etumerkistä.

Vastaus: Polynomi 9 6 on binomin neliö. 4

Tehtäviä 99. Sievennä ( 4)( 4) 4 ( 4) 4 4 400. Poista sulkeet. ( 4)( 4) ( )( ) ( )( ) ( 5 )(5 ) 40. Poista sulkeet. ( ) ( 4) ( 6) ( ) 40. Poista sulkeet. ( 5 ) ( ) ( 4) ( y) 40. Poista sulkeet. 6 5 404. Minkä binomin neliö on kyseessä? 4 4 4 9 9 6 405. 0 5 5

Esitä kuvion pinta-alan lauseke kolmessa eri muodossa. 406. Poista sulkeet. y y 4 407. Sievennä. ( y) ( y ( y) ( y ) ) 408. Kirjoita lauseke ( y) ( y ) yksinkertaisemmassa muodossa. 409. Poista sulkeet ja sievennä. 8 8 y y 40. Onko trinomi 4 6 9 jonkin binomin neliö? 4. Osoita, että ( a b ( a a. 6

4. Jaa tekijöihin. 9 49 4 4 6 4. Ratkaise yhtälöt hyödyntämällä tekijöihinjakoa. 5 0 5 5 0 7 0 0 0 44. Kirjoita tulomuodossa. 9 4 00 6 45. Jaa tekijöihin ja ratkaise lausekkeen nollakohdat. 5 9 y 6 00 y 46. Sievennä murtolausekkeet. a b a b 4 47. Kirjoita ilman sulkeita. ( a )( a ) ( a )(a ) ( a )(a ) ( 7a 8)(7a 8) 48. Sievennä lauseke 49. ( 0) ( 0). 7

Jaa tekijöihin. ( a c ( a ( c a ) 40. Selitä kuvaajaa apuna käyttäen, miksi kahden neliön summaa ei voi jakaa tekijöihin. 4. Sievennä lauseke ( -- - y -- ) : (y - ) ja laske sen arvo, kun = /4 ja y = - /. (yo kevät 986) 8

8. Vektorin käsite* Vektoreilla eli nuolilla kuvataan suureita, joihin liittyy suuruuden lisäksi myös suunta. Nuolen pituus kuvaa suureen suuruutta ja nuolen kärki osoittaa suunnan. Vektorisuureita ovat esimerkiksi nopeus ja voima. Jos auto ajaa tietyllä nopeudella, voidaan aina ilmoittaa mihin suuntaan se on ajamassa. Nopeutta ei voi olla olemassa ilman suuntaa. Skalaarisuureilla puolestaan on ainoastaan suuruus ja ne ilmoitetaan mittaluvun sekä yksikön avulla. Skalaarisuureita ovat esimerkiksi massa, aika ja pinta-ala. Vektoreita käytetään erityisen paljon fysiikassa. Jos kahta pistettä A ja B yhdistävälle janalle AB annetaan suunta eli sovitaan, että toinen pisteistä on janan alkupiste ja toinen sen loppupiste eli kärki, saadaan suuntajana. Vektoriksi kutsutaan mitä tahansa edellisen suuntajanan pituista ja suuntaista nuolta. Vektorit voidaan nimetä kahdella eri tavalla: Jos vektorin nimeämiseen käytetään alku- ja loppupistettä, merkittään nämä isoilla kirjaimilla, joiden päällä on nuoli. Nuoli piirretään vasemmalta oikealle, jolloin loogisesti ensiksi mainitaan alkupiste ja seuraavaksi loppupiste. Vakiintunut käytäntö on myös nimetä vektorit pienellä kirjaimella, jonka päällä on joko nuoli tai pelkkä viiva. Vektorin pituus ilmaistaan joko laittamalla vektorisymboli itseisarvomerkkeihin tai jättämällä symbolista nuoli tai viiva pois. Vektorit voivat olla yhdensuuntaisia tai erisuuntaisia. Yhdensuuntaiset vektorit voivat lisäksi olla samansuuntaisia tai vastakkaissuuntaisia. Kaksi vektoria ovat samat, kun ne ovat yhtä pitkät ja samansuuntaiset. Vektorit, jotka ovat yhtä pitkät ja vastakkaissuuntaiset, ovat toistensa vastavektoreita. Jos vektorin alkupiste ja loppupiste yhtyvät, kutsutaan vektoria nollavektoriksi ja sitä merkitään 0. Nollavektorin pituus on nolla ja sen suunta on määrittelemätön. 9

Vektoreita kuvataan yleensä koordinaatistossa. Samoin kun pituudessa tutkitaan, montako kertaa tietty mitta sisältyy tutkittavaan kohteeseen, on vektoriesityksenkin pohjauduttava johonkin mittaan. Koordinaatistossa vektoriesitys perustuu yksikkövektoreihin ja, joiden pituudet ovat. Yksikkövektori i on -akselin suuntainen ja y-akselin suuntainen. Molempien vektoreiden kärjet osoittavat akseleiden positiiviseen suuntaan. Vektori voidaan kertoa reaaliluvulla, jolloin saadaan alkuperäisen vektorin kanssa yhdensuuntainen vektori. Jos vektori kerrotaan negatiivisella luvulla, muodostuu alkuperäisen vektorin kanssa vastakkaissuuntainen vektori eli vastavektori. j i j 0

Esimerkki. Piirrä vektori Ratkaisu: BA, kun A = (, 4) ja B = (-, ) ja määritä vektorin pituus. Sijoitetaan pisteet koordinaatistoon. Vektorin nimestä voidaan tulkita, että vektorin alkupiste on B ja loppupiste A. Vektorin pituus BA 4 5 5 Esimerkki. Sievennetään vektorilausekkeet. 4( a a 4a 4b a a 4b ( a ( a a b a b a 4b Huom! Yhdensuuntaisten vektoreiden laskeminen yhteen ja vähentäminen toisistaan vastaa reaaliluvuilla laskemista. Erisuuntaisten vektoreiden yhdistämisessä on oltava tarkkana, sillä tällöin on huomioitava myös vektoreiden suunnat. Tähän perehdytään seuraavassa kappaleessa.

Tehtäviä 4. Jos vektori nimetään pienellä kirjaimella, miksi kirjaimen päällä oleva nuoli voidaan korvata pelkällä viivalla? 4. Onko suuntajana myös vektori? 44. Nimeä kuvan vektorit. 45. Nimeä edellisen tehtävän vektoreiden kärjet. 46. Mitkä seuraavista kuvaavat vektorin pituutta? AB a a - AB 47. Onko kyseessä vektori- vai skalaarisuure? lämpötila kiihtyvyys tilavuus energia e) voima 48. Muodosta vektoreiden vastavektorit. a a e) AB AB CD 49. Piirrä samaan koordinaatistoon seuraavat vektorit.

alkupiste on (-5, 0) ja loppupiste on (, 4) alkupiste on (5, ) ja loppupiste on (, ) alkupiste on (-, ) ja loppupiste on (-4, -) alkupiste on (-, 5) ja loppupiste on (4, 5) e) alkupiste on (-, ) ja loppupiste on (4, -). 40. Tarkastellaan edellisen tehtävän vektoreita. Mitkä niistä ovat vektorin a kanssa vastakkaissuuntaisia vektorin b kanssa vastakkaissuuntaisia vektorin e kanssa erisuuntaisia vektorin c kanssa samansuuntaisia e) vektorin a kanssa yhdensuuntaisia? 4. Laske edellisen tehtävän vektoreiden pituudet. 4. Esitä yksinkertaisemmassa muodossa. ( ( ( ) ( ( ( )) 4. Onko väite totta? Vektori ja sen vastavektori ovat yhtä pitkät. Yhdensuuntaiset vektorit tarkoittaa samaa kuin samansuuntaiset vektorit. Yhdensuuntaiset vektorit voivat olla vastakkaissuuntaisia. Vektorin alkupistettä sanotaan myös vektorin kärjeksi. 44. Laske vektoreiden pituudet. 45. Sievennä vektorilausekkeet. ( a a ( a ( a 5( a b 46. Sievennä. ( a ( b

( a 4( a ( a 4

9. Vektoreiden yhteenlasku* Vektoreille merkitsevää ovat ainoastaan niiden pituus ja suunta, ei se, missä ne ovat. Siksi vektoreiden paikkaa voidaan vaihtaa kunhan niiden pituus ja suunta säilytetään. Vektoreita lasketaan yhteen siten, että vektorit asetetaan peräkkäin suuntansa ja suuruutensa säilyttäen. Summavektori on lyhyin reitti ensimmäisen vektorin alkupisteestä viimeisen vektorin loppupisteeseen. Vektorit voidaan asettaa peräkkäin missä järjestyksessä tahansa, sillä vektorien yhteenlasku noudattaa vaihdantalakia. a b Vektorien a ja b summa on se vektori, joka alkaa a :n alkupisteestä ja päätyy b :n loppupisteeseen, kun a ja b on asetettu suuntansa ja suuruutensa säilyttäen peräkkäin. Kun tarkastellaan vektoreiden avulla esimerkiksi nopeuksia, on tehtävä aluksi suuntasopimus. Laskuissa varustetaan valittuun suuntaan osoittavan vektorisuureen arvo plusmerkillä ja vastakkaiseen suuntaan osoittavan miinusmerkillä. Suuntasopimus tehdään yleensä siten, että laskut voidaan suorittaa positiivisilla luvuilla. Kiihtyvyys on vektorisuure, joka suoraviivaisessa liikkeessä on samansuuntainen tai vastakkaissuuntainen nopeuteen nähden. Nopeuttaan lisäävän traktorin kiihtyvyys on nopeuden suuntainen, mutta hidastuvan traktorin kiihtyvyys on nopeudelle vastakkainen. 5

Esimerkki. Laiva seilaa kohti länttä nopeudella 60 km/h. Yllättäen siihen vaikuttaa etelätuuli, jonka nopeus on 0 km/h. Mikä on laivan uusi kulkusuunta ja nopeus? Ratkaisu: Tilannetta voidaan havainnollistaa vektoreilla. Valitaan positiivisiksi suunnat etelästä pohjoiseen ja idästä länteen. Vektoreiden pituudet kuvaavat nopeuden suuruutta. Nämä kaksi vektoria vaikuttavat siis laivan nopeuteen ja kulkusuuntaan. Yhteisvaikutus saadaan laskemalla vektorit yhteen. Kuvan punainen vektori kuvaa kysyttyä nopeutta, sen pituus saadaan selville Pythagoraan lauseen avulla km (0 ) h km (60 ) h km 6 h ja kulma α tangentin avulla km 0 tan h km 60 h 8 8 kohti pohjois- Vastaus: Laivan uusi nopeus on 6 km/h ja suunta muuttuu alkuperäisestä ta. 6

Tehtäviä 47. Piirrä vihkoosi kuvan vektoreiden summavektori. 48. Osoita vektoreiden avulla, ettei sillä ole väliä, missä järjestyksessä vektoreiden summavektori muodostetaan. 49. Mikä on edellisen tehtävän summavektorin pituus desimaalin tarkkuudella? 440. Lentokone lentää pohjoiseen nopeudella 00 km/h. Siihen vaikuttaa voimakas tuulenpuuska lännestä, jonka nopeus on 80 km/h. Mikä on lentokoneen uusi nopeus ja kulkusuunta? 44. Kylpylässä on renkaan muotoinen uimarata, jonka pituus on 80 m. Uimaradassa veden virtaamisnopeus on 0,4 m/s. Jos tyynessä vedessä Anna Uimarin uintinopeus on 0,8 m/s, kauanko kestää uimaradan uiminen myötävirtaan vastavirtaan? 44. Helikopterin nopeus tyynellä ilmalla on 60 km/h. Helikopterin on määrä lentää 55 km pohjoiseen. Kuinka kauan matka kestää, kun pohjoistuulen voimakkuus on 0 m/s. 44. Keksitkö, miten vektoreita voidaan vähentää toisistaan? 444. Keksitkö selitystä sille, miksi hidastuvuus on yleensä laskuissa negatiivinen? 445. Mitä voit sanoa jarruttavan auton nopeus- ja kiihtyvyysvektorien suunnista toisiinsa nähden? 446. 7

Kappaleeseen vaikuttavat voimat F, F ja F. Piirrä voimavektorien summa. 447. Perustele, miksi summa lävistäjänä. a b saadaan myös vektoreiden a ja b muodostaman suunnikkaan myös piir- 448. Muodosta vektorien avulla lauseke, jonka vastauksena saat vektorin a. Määritä a tämällä. 449. Laske vektorin pituus, kun ja. (yo syksy 994) a 4i a b j b i j 8

0. Kertaustehtäviä Desimaaliluvut 450. Esitä desimaalilukuna. 8 0 9 5 5 0 6 45. Esitä murtolukuna sievennetyssä muodossa. 0,5 0,8 5, 7,55 45. Esitä murtolukuna. 0, 8 0,6 45. Suomen valtion budjetti on ollut useita vuosia noin 0 miljardia euroa. Jos tämä rahasumma jaettaisiin tasan kaikille suomalaisille, kuinka paljon kukin saisi? Suomen väkiluku on noin viisi miljoonaa. (yo kevät 00) Tekijöihin jako 454. Jaa luvut 56 ja 6 alkutekijöihin ja määritä lukujen pienin yhteinen jaettava suurin yhteinen tekijä. 455. Määritä lukujen 45 ja 54 alkutekijät suurin yhteinen tekijä pienin yhteinen jaettava. 9

Polynomit 456. Montako termiä on binomissa trinomissa monomissa? 457. Vähennä binomista 6a 4b monomi 7 b binomi 8a 9 trinomi 458. Sievennä. aa b b 4c 6c a d d c 459. Sievennä. ( a )( a ) ( b 5)( b ) ( c 6)( c ) 6b 5 460. Sievennä lausekkeet. a b a a b ab ( a a b (pääsykoetehtävä teknikkokoulutukseen, kevät 996) Polynomin esittäminen tulona 46. Mikä on osittelulaki? 46. Jaa tekijöihin. a 4 y y a a 8 4y 46. 0

Esitä tulomuodossa. ay + by 8y + 4y 4 4 5 Toisen asteen polynomifunktio 464. Päättele huipun koordinaatit, kun paraabelin yhtälö on y y y 4 y 9 465. Määritä -koordinaatin arvo, jossa edellisen tehtävän paraabelit leikkaavat -akselin. 466. Piirrä samaan koordinaatistoon paraabelit y ja y 4. Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt I 467. Mihin suuntaan paraabelit aukeavat? y 5 y 4 y 8 8 y 9 4 468. Mitkä edellisten tehtävän yhtälöistä ovat vaillinaisia toisen asteen yhtälöitä? 469. Ratkaise yhtälöt. 0 000 0 49 0 0 470. Millä :n arvoilla funktio f ( ) 5 saa arvon? Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt II

47. Ratkaise. 0 0 5 0 4 47. Toisen asteen yhtälön yleinen muoto on funktion kuvaajaan? a b c 0. Mikä vaikutus arvoilla a, b ja c on 47. Ratkaise tulon nollasäännön avulla yhtälö 6 474. Kun eräs luku korotetaan ensin neliöön ja sitten siitä vähennetään luku kerrottuna luvulla 6, saadaan erotukseksi nolla. Muodosta yhtälö ja ratkaise sen avulla luku.. Murto- ja verrantomuotoisen yhtälön ratkaiseminen 475. Laske. 4 4 6 476. Laske. 4 6 4 6 5 5 a a 9 6 b b b 477. Laske. 5 a a

5 4 6 9 4 7 4 : 7 9 8 : 0 478. Onko murtolauseke määritelty kohdassa = 0? 6 5 8 479. Ratkaise edellisen tehtävän murtolausekkeiden nollakohdat. 480. Sievennä. 4 4 a a a 48. Murtolukuja ei pidä laskea yhteen seuraavasti: saadaan oikea tulos? (yo syksy 99) a a. Millä a:n arvolla kuitenkin 4 4 48. Ratkaise yhtälö 6 8 0. (Tarkka arvo ja likiarvo kolmen desimaalin tarkkuudella.) (yo kevät 99) Suoraan ja kääntäen verrannollisuus 48. Päättele onko :n ja y:n välillä säännöllistä riippuvuutta.

484. Kartan mittakaava on : 0 000. Kuinka pitkä matka on luonnossa, kun se kartalla on 5,0 cm? 485. 50 eurolla saa 085 Norjan kruunua. Montako euroa saa 50 kruunulla? 486. Auton jarrutusmatka on suoraan verrannollinen nopeuden neliöön. Jos auto vaatii soratiellä pysähtyäkseen nopeudesta 0 km/h,7 m, kuinka pitkä on jarrutusmatka nopeudesta 80 km/h? 487. Suureiden o, p, q ja r välillä on voimassa verranto o:n ja q:n välillä p:n ja q:n välillä o q p r. Millainen riippuvuussuhde on Potenssit ja juuret 488. Sievennä. 0a a 8a a a 4 b 6ab 7 a b 5 6ab 4 489. Minä vuonna täyttää 98 syntynyt henkilö yhden gigasekunnin (= 0 9 sekunti? Laskussa ei tarvitse ottaa huomioon karkausvuosia. (yo kevät 00) Prosentti- ja promillelaskentaa 4

490. Hintoja korotettiin 5 %. Laske tuotteiden uudet hinnat, kun alkuperäiset hinnat olivat 40 0,50 5,40. 49. Pyry valmistaa mansikkahilloa sekoittamalla kg mansikoita 800 g sokeria. Mikä on hillon sokeripitoisuus? 49. Tarvitset 4,0 kg 0-prosenttista sokeriliuosta. Paljonko laitat siihen vettä sokeria? 49. Autossa on 0 litraa 7 % pakkasnestettä. Siitä haihtuu litra vettä. Moniko prosenttista pakkasneste on tämän jälkeen? (pääsykoetehtävä teknikkokoulutukseen, kevät 995) 494. Kuution sisälle asetetaan mahdollisimman suuri pallo. Montako prosenttia laatikon tilavuudesta jää tyhjäksi? 495. Kameran valmistaja ilmoitti erään kameran lyhimmäksi valotusajaksi s 45. Tarkistusmittauksessa osoittautui todelliseksi valotusajaksi. Määritä virheprosentti. (yo kevät 985) 500 s Muutos- ja vertailuprosentti 496. Montako prosenttiyksikköä työttömyysaste muuttuu, kun se vähenee 5,8 prosentista 4, prosenttiin? 497. Mehun sokeripitoisuutta vähennetään,5 prosentista,0 prosenttiin. Paljonko vähennys on prosentteina? 498. Marko painaa 75 kg ja Annika 58 kg. Kuinka monta prosenttia painavampi on Marko kuin Annika? Prosenttilausekkeet 499. 5

Erään lainan vuotuinen korko nousi prosentista,5 prosenttiin. Kuinka monta prosenttia lainan korkokulut tällöin nousivat? (yo kevät 990) 500. Vuonna 98 oli maamme korkeakouluissa jokaista opettajaa kohti keskimäärin opiskelijaa. Vuoteen 99 mennessä oli opiskelijoiden määrä kasvanut 7, % ja opettajien määrä 0,6 %. Kuinka monta opiskelijaa oli vuonna 99 jokaista opettajaa kohti? (yo kevät 994) 50. Seuramatkan hinnasta lennon osuus on 50 %. Lennon hinnasta 0 % on polttoainekustannuksia. Polttoaine kallistuu 0 %. Kuinka monen prosentin nousun tämä aiheuttaa matkan kokonaishintaan? (yo kevät 99) 50. Desinfiointiliuosta sisältävän astian kyljessä on ohje: Väkevyys 40 % - laimenna ennen käyttöä 5-prosenttiseksi liuokseksi. Missä suhteessa liuosta ja vettä on sekoitettava ja kuinka paljon näitä on kaadettava 0 litran sankoon, että sanko tulisi täyteen 5-prosenttista liuosta? (yo syksy 997) 50. Pankkilainaa hoidetaan kuukausittain maksamalla korkoa ja tuhannen markan lyhennys. Syyskuussa 997 lainan hoitokulut ovat 08 mk. Vuotuinen korkoprosentti on 8,59. Milloin laina on kokonaan maksettu? (yo syksy 997) 6

Harjoituskoe. Ratkaise yhtälö 4 6 0. Ratkaise yhtälö 4 0.. Sievennä. a 8ab ( 4)( 4) ( ) 4. Ratkaise yhtälö ( 9) ( ). 5. 4 Ratkaise yhtälö.. 6. y Sievennä murtolauseke. Millä :n ja y:n arvoilla murtolauseke on määritelty? 4y 4y 7

Harjoituskokeen ratkaisut. Vastaus: tai. Vastaus: 0 tai. a 8ab a 8ab 6a b 4a Kyseessä on summan ja erotuksen tulo, joka voidaan kirjoittaa neliöiden erotuksena: ( 4)( 4) 6 Kyseessä on binomin neliö: ( ) b 6 9 4. Kerrotaan yhtälön ( 9) ( ) sulkeet auki. Vastaus: = tai = - 5. 8

Murtoyhtälö 4 on määritelty, kun 0 ja. Vastaus: 4 6. Esitetään sekä osoittajassa että nimittäjässä olevat polynomit tuloina ja supistetaan yhteisillä tekijöillä. Murtolauseke on määritelty muualla paitsi nimittäjän nollakohdissa. Sovelletaan tulon nollasääntöä sievennetyssä muodossa olevaan murtolausekkeeseen. Nimittäjä on nolla, jos Vastaus: Murtolauseke on määritelty, kun y 0 ja y. 9

Vastaukset. on ei on on e) on. 0,7,4, 00.,79 0, 800,00 45, 4. 5000 g 0,5 mm 0,8 kg 9 cm 5. 0, 000 50 4000 6. viisi yksi yksi viisi 7. - 8. 0,5 0,75 0,4 0,6 9. 0,65 40

,75 0. 0 80 0,87 5. 50,0,50,5 5,55. 5 5 9 0 50. 0 500 5 8 5 7 40 4. 5. 49 00 7 5 0 500 4 5 4

8 5 0 49 50 6. 0,67 0,09 0,06 0,05 7. kokonaisosa, desimaaliosan 8. 4,0404 0,055,055 0,574444 9. 0. 5,5 0,05 5,06 7,054 0, 0,45 0,5 0,5. 0,46,75. 4 55 6 78 66 4

58. 5 6 4. 9 0 5 5. 7 6. % 7. ei on ei on e) on 8. 0 e) 0 9. 5 9 4

4 0. -. 5, 5, 0, 60, 85, 00. 008 5 0.,, 5, 7,,, 7, 9 4. 6 05 98 5. 9, 6, 0, 8, 00, 400 6. 5 7 9 7. 4 66 446 8.,,, 4, 6,,, 7,,, 4, 8, 6,,, 4, 5, 8, 0, 0, 40 9. 5 5 40. Yhdistetty luku voidaan jakaa tekijöihin, alkulukua ei. Alkuluvulla on kaksi tekijää ja luvulla yksi on ainoastaan yksi tekijä. 44

4. on ei ei on e) ei 4. 79, 0, 5, 4 4. - 44.,, 7, 4,, 4, 7, 4, 8, 7, 49,, 5, 0, 5, 50 45. - 46. 6 ja 5 0 47. alkutekijät ovat 5, 5 00 5 48. alkutekijät ovat 0 7000 49. kyllä ei ei kyllä 5 ja 5 50. Kyseessä on päättymätön jaksollinen desimaaliluku. Jaksoton päättymätön desimaaliluku ei voi olla murtolukumuodossa. 5. 576 ja 68 4 45

40 5. 840 5. Lukujen ja pienin yhteinen jaettava on samaan aikaan 60 min lähdön jälkeen eli 8.00. 0 5 5 60. Bussit lähtevät 54. kyllä 55. 7 a 5b 5 56. - 4 u a 4u u b 57. 4 7-8 5b 7 58. b 4, -5b, 7b, 4,,, 0 4 59. 0 4y 8 a b 60. 5 6. a 0b 6. 8a 8b a b 5a 0b 46

a 5b 9c 5 d + 6. 0a + 64. 65. a 8a 7 9a a a ab 4b a 0ab 8b a a 5 7a ab b 4 4 66. 5 4 6 67. 6 7 68. a = a = 0 69. 0 70. a a 5 7. a ab b 6 9 47

y 0y 5 7. 4 4 4 4 7. 8 ( ) (5 ) 5 y (y 4) ( ) y y 4y 4y 74. 75. ( ( 0 6 ( ab 5ab ) ( 8ab ) 5a b 6 6 ( ab ) (5ab ) 7a b 5a b 5a b f ( ) ( 4 7 7 )( 4) ( 4 8) ( 4 8 8) ( 7 7 5 4)( ) 4 8) 4 8 5 0 4 8) Funktio on vakiofunktio 0, joten sen kaikki arvot ovat nollia. Vastaus: ja arvot kohdissa 0, ja 4 ovat nollia. 76. a 4a 0a 77. 4-5 -6 5 f ( ) 0 78. a + 5 = (a + 5) 79. y 80. ( y) 48

( a ( 4y) (a ) 8. 5 4 y 8. 5( + y) 4( + y) ( + y) y( + y) 8. a(a + ) a(a + ) a(a - ) 84. 85. 5( ) 5( ) ( 5) 7( ) (4y 5) ( y ) ( y ) (5 y 8) 86. 5( y) 5( a ( y) 4(a ) 87. ac + bc = c(a + 88. a( b b (a ) ( ) ( y) 49

89. ( 5) ( ) y( y ) 4y( y) 90. a(bc + ) z(y - a cd(ab - ) ( + ) 9. t ( t 4) a( d (d ) m(m n) 9. + + y + y = ( + )( + y) 9. ac + bc + ad + bd = (a + (c + 94. y z y 95. ( 5)( y 6) ( 4)( y 6) ( y 5)( ) ( y) 96. ( a ( y) ( y) ) ( a b ( b ( b ( ) ( ) 97. 8 8 98. 7 0 50

( )( 4) ( 6)( ) ( )( 6) ( 5)( ) 99. 5 7 4 00. ( 4)( ) 0. a, b, c 0. - ( )( 5) ( )( ) ( )( ) 0. ylöspäin alaspäin ylöspäin alaspäin 04. 75 08 05. 4 6 6 0 06. kaksi nolla yksi kaksi 07. 5

Funktio on sääntö, joka liittää jokaiseen muuttujan arvoon täsmälleen yhden funktion arvon f(). 08. 09. 0. (0, 0) (0, 0) (0, 0) (0, 0). ylöspäin, funktion suurinta arvoa ei voi määrittää, pienin arvo on 0 alaspäin, funktion pienintä arvoa ei voi määrittää, suurin arvo on 0 ylöspäin, funktion suurinta arvoa ei voi määrittää, pienin arvo on 0 alaspäin, funktion pienintä arvoa ei voi määrittää, suurin arvo on 0. suurinta arvoa ei voi määrittää, pienin arvo on suurin arvo on, pienintä arvoa ei voi määrittää. ei 4. - 5. 5

C A D B 6. (, -) 7. 0, tai 8. Kyseessä on ympyrän pinta-alan yhtälö. 9. F D A 0. = 0 ja y = 0 tai = ja y =. 50 Yhtälö suorakulmion alalle on y 5. Lasketaan muutamia :n ja y:n arvoja ja piirretään pisteiden avulla kuvaaja. 5

Kuvaajasta nähdään millä :n arvolla saavutetaan suurin y:n arvo. Tämä saavutetaan kun =,5 m, jolloin toisenkin sivun pituudeksi tulee sama. Vastaus: Suurin pinta-ala on neliön muotoisella aitauksella, jonka sivun pituus on,5 m.. ei ei ei on. 4. 5. 4 5 6 9 0 6 ei ratkaisua 6. 7. 7 0 54

8. (0, ) (0, 8) (0, -4) (0, -00) 9. 5,0 m 4,0 cm 7,0 mm 0. -. -. = 0. 7 0 5 4 4. y y 6 5. y 7 y 4 7 ei nollakohtia 55

ei nollakohtia 6. - 7. r V h 8. 5, 5 9.,5 cm 40. 58 cm 4. 4. c a 4.,76 cm 44. 7, 6 45. a a 46. - 47. on ei on 48. 56

ei on on 49. a = 0 tai b = 0 50. = 0 tai = = 0 tai = - = tai = 5 = 0 tai = 5. = 0 tai = - = 0 tai = = 0 tai = - = 0 tai = 5 5. = 0 tai = = 0 tai = = 0 tai = = 0 tai = 5. = 0 tai = - 0 tai 0 tai 0 tai 5 54. = 0 tai = - = 0 tai = 55. 56. = 0 tai = = 0 tai = - = 0 tai = - 57. 4 0, 0 tai 4 57

58. = 0 tai = - 59. 60. - 0 tai 6. ja määritelty kaikilla :n arvoilla 0 4 6. = 0, = -, = = 0, =, = = -6, = 9 = 0, = 4, = 6. 64. 7 0, 0 tai ( )( 4 ) 0 7 ( )( ) (6 )( ) ( )( ) (6 )( ) 0 ( )( 6 ) 0 0 Vastaus: tai 4 0 tai 65. 9,8 m s t = 0 s tai t =,6 s 66. = 0 tai = tai = - = 0 tai = tai = - 67. = 0 tai = 00 58

= 0 tai = -0 = 0 68. = tai = - 69. 9 tai 4 70. Olkoon jäsenten lukumäärä, saadaan yhtälö 8 9 9 8 ( ) 9( ) 9 8( ) 6 84 0 oltava 0, = 6 tai = -8, joista ainoastaan positiivinen ratkaisu kelpaa lukumääräksi. Vastaus: Jäseniä on 6. 7. 7. 5 6 4 5 7 5 5 6 7. 5 59

4 9 4 5 7 74. 0 7 0 0 5 75. 76. 4 6 7 7 0 5 4 7 5 0 7 a b a ab a b 6 b 77. on ei on ei 78. 60

0 5 y 4 y b ay by 79. 9 4 5 80. 0 8. 8. 8. 0 ab a 5 ab 8 4 a a 5a 6 6 a a a 6 a a a 6 9 a a : 6 4 6

6 4 5y 8 5y 7 84. a a a a a a a a a a a : a a 85. 5 4 86. 500 g 50 g g 87. 5 6 9 6 88. 4 6 6

8 89. 90. a a 6a 4 a Positiiviset murtoluvut, joiden summa on 0 ovat muut voidaan supistaa, paitsi 9. 9. y 5, 9 7 7 ja., 9 4 5 6 7 8 9,,,,,, sekä 8 7 6 5 4. Näistä kaikki 9. y) ) y y y y y y y y 5 4 94. -5 95. 6 4-96. 6

a b c 4d 97. - 98. 8 9 5 99. 8y 00. 0. 4 8 0. 5 4 0. 8 y 04. b 64

5 y 4 05. y 06. n k 6 4 4 5 07. y 6 t 08. m y n 7 k 09. 4a 70b 5c 0. ab ei ratkaisua 0b 65

. u. 9 4a b 5 v 7 m m. y 4. 8a 0 5. a 5 c 6. 7. 8. y y 8 z 9b 8a b 4 a b 4c 9. - + 6 4-66

0. 4 5. 6 cm + mm km 5 m kg + 0 g. 4 5y y. + 4 + 5 4. a + b a + 4 + y 5. 5a - 4 a + 6 6. 4 a b 7. 4 4 8. 67

ei sievene - 9. a 4 ei sievene 0. 5a a ei ratkaisua. termejä a ei voi supistaa. 4a a 4. - 4. a a 5. 8a 4 8a 40a ei sievene 6. 5 ( a ( a 7. 5 b 7a c 6b 5ac 8 68

8. 9. y z yz y 4z 5yz y z 4y 5 y y 40. 0a b 9ab a 4. 9a b, 8 4. 4 a b a b ab a b 6 4 a b ( a b ) ab( ab ) ab( ab )( ab ) ( ab ) ab ab Lasketaan sitten lausekkeen arvo: ab( ab ) 0 0 0 0 ( 0 0 0 0 0 0 ) ( 0 ) 0 4. Yhtälössä kaksi lauseketta on merkitty yhtä suuriksi. 44. on on ei ei 45. b, c ja d 46. kaikki reaaliluvut 0 0 47. y 6 z 7 69

e) ei ratkaisua 48. = = 4 = 5 = 49. b ja d 50. = 5 = 6 = 0 5. 5. 5 0 6 5. ratkaisuksi kelpaavat kaikki muut luvut paitsi = - ei ratkaisua 54. 55. = -6 56. 70

= = 5 57. 8 7 58. - 59. ei ratkaisua 60. = 0 6. 9 60 F C 5 6., ei nollakohtia 6. 64. 4 65. = -4 66. v 5 67. ) a( t t v v, = 6 v at a t 68. Sijoitetaan yhtälöön muuttujien arvot. 7

5 5 6 4 5 4 5 (4 5) 5 Vastaus: = -6 ja 69. af b a f 70. a = 80 7. 4 4 6 4 6 4 6 ( 4) 6 8 8 6 4 4 4 Vastaus: 4 ja 7. (5) : Kerrotaan ristiin. 4 7

7. T p T 0 p 0 p 74. m = 70 75. kyllä 76. suorat n ja k 77. a b 4 6 4 8 5 0 a b 6 5 5 6 8 0 0 a b,5 4 5 8 0 5 0 5 78. a b 40 0 4 0 8 5 6 a b 7

a 4 4 b 8 6 6 4 64 8 79. 50 m 80. suoraan verrannollisia 8. h 8. 6 60 8. 8 päivässä 84.,40 4,75,0 8 85. 0 ml 86. 6 87., km 88. 4,75 89. 90. D 74

C 9. - 9. suoraan verrannollisuus kääntäen verrannollisuus 9. b ja c 94. 70 litraa 95. suoraan suoraan kääntäen 96. suoraan ei mitenkään 97. 8 % 98. - 99. - 00. suoraan verrannollinen suoraan verrannollinen kääntäen verrannollinen suoraan verrannollinen neliöön e) kääntäen verrannollinen neliöön f) suoraan verrannollinen kuutioon 0. suoraan suoraan kääntäen 0. kääntäen verrannollisia 0. 75

7 litraa litraa 04. - 05. 59 km/h 06. positiivinen negatiivinen 07. ( ) 9 ( y) y ( 8a ( 9b 08. 9 9 7 7 09. m m -0 4 (-00) 0. 49 000000 6. 47 600460 500700,09 e) 0,006 f) 0,00. 4 8 76

9. 5, 0 0 0 8 8 90 0 9 4. 5 0 e) ei voi laskea f) 9 5. 6. ( ) ( ) ( ) 4,0 5,4 0, 0 7,5 0 4 5 7. Jos halutaan käyttää kerrannaisyksiköiden etuliitteitä. 8. b bc 9. b 9 ab 8 7 c 7 e) f) 4 4 77

0. 5 5 4 5. 5 7 6 8. 4 5 e) 8 7 f). 4 5 4 4. e) f) g) h) 0 0 0 0 5. a b 6. 0 9 6 0 0 0 0 5 8 78

7. Likiarvo on 5,5 0 74 ja luvussa on 75 numeroa. 8. 785 955 65 976565 9. 4 tai - 5 0. 0000 5000 5000-00000. 5 4 5. 6 6 5 4. 7 0 64 5 4. 4 kaikilla :n arvoilla 5. 79

6 0000 0,0000 6. a a a 5 a 7. Kaavassa A r on r ympyrän säde. Ympyrän halkaisija on tällöin r, jolloin saadaan 8 8 6 6 ( halkaisij ( r) ( r) ( ) r 9 9 9 9 Kaavassa lukua vastaa 8. 0,4 0,0,5 0,9 9. 5, 0,08 0,00 0,6 40. 00 9 00 0,7 4. 60 % 7,5 % 9, % 4. 4 0,65 6 ( ) 9,60.. 80

6, 4. 0 5 50 44. 0,, 5,0 0 45.,0 kg 46. 4,5 9,40 7,90 47., % 48. 6 g 49. - 50.,5 kg 5. - 5. 4,6 00 49 5. 9 % 54. 5 g 55. 8

4 40 76 e),5 56., g 57. 5 % 58. 0 % 59. 59 60. 4, kg 6. 9 % 6. 800 g 6. Kultaa on yhteensä 00 g 500 g 800 g 0,7 00 g 0,6 500 g 50 g. Kullan osuus on 64. Ihmisessä olevan nesteen määrä Alkoholin osuus 65. neljä kerrosta 50 g 0,675 68 800 g 0,70 55 kg 8,5 kg. 0,060 kg 0,00558...,6 8,5 kg 66. Yhdellä puhelulla saadaan keskimäärin rahaa. Palkintokustannukset tulevat katetuksi, kun soittoja on 6700 856,465 Soittoja tarvitaan noin 800 kappaletta. Vastaus: 800 kappaletta 0,75,95,465. 0,65,95 ja seosta on yhteensä., josta kilpailun järjestäjä saa 8

67. 6 Alkuperäisessä suolavedessä on suolaa 90 kg 55,8 kg. 00 Merkitään lisättävää vesimäärää :llä. Suolapitoisuus uudessa suolavedessä on,5 % ja suolan määrä säilyy samana, joten,5 (90 kg ) 55,8 kg 00 55,8 kg 00 90 kg,5 55,8 kg 00 90 kg,5 664 kg 660 kg Vastaus: Vettä on lisättävä 660 kg. 68. perusajankohtaan 69. 00 70. Kuluttajahintaindeksin laskentaperusteet uusitaan viiden vuoden välein. 7. 7,5 % 0,6 % 7. 70 % 7. 0 prosenttiyksikköä 50 % 74. 5 % 0 % 75. 405 ei yhtään 7655 76. 570 77. 8

856 78. 9 % 79. suklaalevyn hinta 80. % 8. 9 prosenttiyksikköä 7 % 8. 5, m 8. Jos miesten lukumäärä on, niin naisten lukumäärä on,5. Saadaan yhtälö +,5 = 07, josta saadaan ratkaisuksi = 9. Miehiä on siis 9 ja naisia 5. 84. 0,85 0,55,5,60 85. a 00 p a 00 86. a 00 % b a b 00 % b 87. a b 00 % a p a a 00 p a a 00 84

88. 5 % % 96, % 6,5 % 89. 4,8 % 75,9 % % 07 % 90. laskee 8, % nousee % 9. pienenivät 4 % 9. 7 % 9. 40 % 94. 57 95., % 96. Olkoon tuotteen hinta a. Jos tuotteen hinta yhdellä korotuksella tulee n-kertaiseksi, niin kolmen korotuksen jälkeen se on n -kertainen. n n n a a,6 Vastaus: p = 6 97. Olkoon rypäleiden paino y ja rusinoiden paino. Rypäleissä on vettä 0,8y ja muita aineita 0,8y, jotka säilyy kuivatuksessa. 0,76y 0,8 0,8 y 0,7 0,76 Haihtuneen veden määrä on y = 0,76, joka on rypäleiden vesimäärästä 0,76 09 9% 0,8 85

Vastaus: 9 % 98. Jos edellisvuoden matkustajamäärä on a, on nykyinen matkustajamäärä 0,77a. Seuraavan vuoden matkustajamäärän pitäisi olla taas a, jolloin matkustajamäärän pitää kasvaa 0,a. Kasvu prosentteina tämän vuoden matkustajamäärästä on silloin 0,a 0, 0,987 0,77a 0,77 Vastaus: 0 % 99. 6 400. 8 6 8 6 9 8 9 40. 8 6 5 0 4 8 6 6 4 40. 4 5 0 4 6 6 y y 40. 0 5 9 4 6 4 4 404. ( 5) ( ) ( ) ( ). 86

405. ( a ) 406. a ( a ) a 6a 9 y y 9 y y 9 4 4 6 407. 4y 4y 408. y 409. 40. ei 4. 4 64 y ( a ( a a ab ab b a b 4. 7 7 6 6 4. 0 tai 5 tai 5 0 44. ( )( ) 87

( 0)( 0) ( 4 )(4 ) 45. = 5 tai = -5 = tai = - = 4 tai = -4 = 0 tai = -0 46. a b 47. a 4 9a 4a 49a 64 48. 40 49. ( a b ( a b ( b (a b 40. - 4. ( y y y ) : ( y ) : ( y ) y y y : ( y ) y y y : ( y ) Sijoitetaan sitten :n ja y:n paikalle annetut arvot: y 4 y 4 4. Koska vektorimerkinnästä ei voida päätellä vektorin suuntaa. 88

4. kyllä 44. AB DC EF GH 45. B C F H 46. c ja d 47. skalaarisuure vektorisuure skalaarisuure skalaarisuure e) vektorisuure 48. e) a a 49. ABtai AB CD tai BA DC 89

40. c d b e ja e ja d e) c ja e 4. 4 7 e) 4. a - a 5 ( 4. kyllä ei kyllä ei 44. a : n pituus on 4 b : n pituus c : n pituus 45. b a b 5a 8b on on 46. a 5b 6a 6b a 4b 47. 8 90

48. - 49. 9,8 440. 0 km/h, suunta on 5 astetta pohjoisesta itään 44. 67 s 00 s 44. 7 min 44. lisäämällä vastavektori 444. Nopeuden suunta valitaan positiiviseksi ja hidastuvan auton kiihtyvyys on nopeuden suunnalle vastakkainen. 445. Ne ovat vastakkaissuuntaisia. 446. 447. - 448. a b b a 9

449. 450. 0,8 0, 5, 0,8 45. 0 4 5 5 5 7 0 45. 8 9 56 88 45. 6000 454. alkutekijät ovat 69 8 8 ja 455. alkutekijät 45 5 ja 54 Suurin yhteinen tekijä saadaan muodostamalla lukujen yhteisten alkutekijöiden tulo. Tässä tapauksessa yhteisiä tekijöitä on ainoastaan yksi, joka on luku 9, joten se on suurin yhteinen tekijä. Pienin yhteinen jaettava saadaan muodostamalla lukujen kaikkien alkutekijöiden tulo. 5 70. 456. 9

kaksi kolme yksi 457. 8a 4b 9 458. 6a b 7a 0b 5 a 459. b 4c 4d c a b c a 460. b b 5 4c 5a b 46. Jos jokaisessa polynomin termissä on sama tekijä, se voidaan erottaa yhteiseksi tekijäksi käyttämällä osittelulakia ab + ac = a (b +. 46. ( a ) a( a ) y( ) 4( y) 46. 4y ( ) ( 4) y( a (4 5 ) 464. (0, 0) (0, -) (0, 4) (0, -9) 465. 9

= 0 = - tai = ei leikkauspisteitä = - tai = 466. - 467. ylöspäin alaspäin alaspäin ylöspäin 468. b ja c 469. ei ratkaisua 7 0 470. = 0 tai = 5 47. = 0 tai = = 0 tai = 0 tai 47. Kerroin a vaikuttaa paraabelin kaarevuuteen, kertoimella b on selvästi yhteys kuvaajan toiseen nollakohtaan ja c ilmaisee kohdan, jossa kuvaaja leikkaa y-akselin. 47. = 0 tai 474. 6 0, 0 tai 6 475. 4 94

5 476. 5 a b b b a 477. 4 8 6 7 8 8 9 478. on ei ei ei 479. = 0 = 6 5 ei nollakohtia 480. 4 a a 48. a 48. 95

6 8 4-4( 4( 0 4 0 ) 0 ),895 48. ei kyllä, kääntäen verrannollisuus kyllä, suoraan verrannollisuus ei 484. 500 m 485. 7,90 486. 4 m 487. suoraan verrannollisuus e) kääntäen verrannollisuus 488. 5a 4 a a 6 a b 489. Jos henkilö on syntynyt ennen huhtikuun puoliväliä, vuonna 04, muutoin vuonna 05. 490. 46,60 74,0 49. 9 % 49., kg 0,8 kg 49. 96

0 litraa liuosta sisältää pakkasnestettä määrän 7 00 0 l,7 l Merkitään uuden liuoksen pitoisuutta :llä. Haihtumisen jälkeen liuosta on 9 l, jolloin saadaan yhtälö 9 l,7 l 00,7 l 00 0 9 l Vastaus: 0 %:sta 494. 48 % 495. 5 % 496.,7 prosenttiyksikköä 497. 0 % 498. % 499. Olkoon lainan määrä 00a. Kun vuotuinen korko on %, on koron määrä a ja koron,5 % mukainen koron määrä on,5a. Koron nousu prosentteina on tällöin,5a a,6 % a Vastaus:,6 % 500. noin 5 50. Olkoon matkan hinta 00a. Lennon osuus on tällöin 50a ja siitä polttoainekustannuksia on 5a, joka on Vastaus:,5 % 5a,5 % 00a 50. Merkitään 40 % liuoksen määrää a:lla. Liuoksessa on tällöin desinfiointiainetta 0,40a. Merkitään 5 % liuoksen määrää :llä. Desinfiointiaineen määrä säilyy laimennettaessa, joten 0,05 0,40a 0,40a 0,40 a 8a 0,05 0,05. 97

8a a 7a Vettä on lisättävä. siis sekoitussuhde on :7. 0 litraan tarvitaan kahdeksasosa eli,5 l liuosta ja 7/8 eli 8,75 l vettä. Vastaus: Sekoitussuhde on osa liuosta ja 7 osaa vettä. Sankoon tarvitaan liuosta,5 l ja vettä 8,75 l. 50. Kuukausikorko on 8,59 % p 0,758 % 08 000 Syyskuussa korkoihin meni. Merkitään pääomaa syyskuun alussa :llä. Korko 08 mk on kuukausikoron verran :stä, jolloin saadaan yhtälö 0,00758 08 08 0,00758 400 (mk). 08 (mk) Koska lainaa lyhennetään 000 km kuukaudessa, on lyhennyksiä (syyskuun lyhennys mukaan lukien) jäljellä 44. Laina on maksettu 4 kuukauden (= vuotta ja 7 kuukautt kuluttua eli vuoden 00 huhtikuussa. Vastaus: vuoden 00 huhtikuussa (Edellä jää viimeiseksi eräksi vain noin 0 mk + korot. käytännössä laina maksettaneen loppuun jo edellisessä kuussa.) 98

Taulukko-osio Reaalilukujen laskulait a b b a, ab ba vaihdantalaki liitäntälaki osittelulaki a a c b c b c ab ac a b c, a bc ab a ( 0 luvun a vastaluku a a a ( a 0) a Graafinen tulkinta: etäisyys a luvun a käänteisluku itseisarvo a = luvun a vastinpisteiden nollasta Murtolukujen laskutoimitukset a b ka, missä k 0 kb a c ad bc b d bd a c ad bc b d bd a c b d ac bd laventaminen ( ) ja supistaminen ( ) yhteenlasku (lavennus samannimisiksi) vähennyslasku (lavennus samannimisiksi) kertolasku a c ad : jakolasku b d bc Potenssi a n a a... a n tekijää, a = kantaluku, n = eksponentti a 0 a 0, 0 0 ei ole määritelty p a a 0 p a 99

a b p b a p a 0 Laskusääntöjä a m a n a mn samankantaisten potenssien tulo a a m n a mn n n ab a n b samankantaisten potenssien osamäärä tulon potenssi a b n a b n n osamäärän potenssi m n mn n a a a m potenssin potenssi Polynomin jakaminen tekijöihin ab ac a( b yhteinen tekijä ac ad bc bd a( c b( c ( a ( c ryhmittely a a a ab b ab b b ( a ( a ( a ( a muistikaavat Neliöjuuri Jos a b, niin b a ja b 0 (pätee myös toisinpäin). Laskusääntöjä a a a a a a b b ab a b 00

Lukujonot Aritmeettinen lukujono d = a a a n a ( n ) d erotusluku yleinen termi Geometrinen lukujono a q a a n a q n suhdeluku yleinen termi Toisen asteen yhtälö Normaalimuoto a b c 0, a Ratkaisukaava: b b 4ac a Paraabelin aukamissuunta ja muoto:. Jos a > 0, paraabeli aukeaa ylöspäin. a. Jos a < 0, paraabeli aukeaa alaspäin. b. Jos on pieni, paraabeli on leveä. c. Jos Vaillinaiset toisen asteen yhtälöt a a a c 0 on suuri, paraabeli on kapea. Yhtälön ratkaisujen määrä riippuu vakiosta c: c < 0: kaksi ratkaisua, ratkaisut toistensa vastalukuja c = 0: ainoa ratkaisu = 0 c > 0: ei ratkaisua Yhtälön a b 0 ratkaisut: aina kaksi ratkaisua, toinen on aina = 0 Suorakulmaisen kolmion trigonometria a b c (Pythagoraan lause) 0

A ab Trigonometriset funktiot b, cos, c sin a c a tan b Suora Pisteiden, y y k tan ja y, y kautta kulkevan suoran kulmakerroin: Suora on nouseva, jos k > 0 laskeva, jos k < 0 -akselin suuntainen, jos k = 0 y-akselin suuntainen, jos k:ta ei voida määrittää. Tarkastellaan suoria s ja s, joiden kulmakertoimet ovat k ja k. Suorat ovat yhdensuuntaiset eli s s, jos tai suorat ovat y-akselin suuntaiset. Suorat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan eli, jos tai toinen suora on -akselin ja toinen y-akselin suuntainen. Suoran yhtälön yleinen muoto: a by c 0 k k s s k k Suoran yhtälön ratkaistu muoto:, missä k on kulmakerroin ja b vakiotermi (suoran ja y-akselin leikkauspisteen y- koordinaatti). y k b - akselin suuntaisen suoran yhtälö:, missä t on suoran ja y-akselin leikkauspisteen y-koordinaatti y t y-akselin suuntaisen suoran yhtälö:, missä u on suoran ja -akselin leikkauspisteen -koordinaatti u 0

0 Tasokuvioita Neliö a d a A Suorakulmio b a d ab A Neljäkäs A ah Suunnikas absin ah A Puolisuunnikas sin ) ( s b a h b a A

04 Kolmio sin ab ah A Ympyrä d r p d r A 4 Sektori b r 60 (kaaren pituus) 60 br r A Avaruuskappaleita Kuutio 6, s V s A s d s a Suorakulmainen särmiö abc V bc ac ab A c b a d Suora ympyräkartio