Luonnon virkistyskäytön merkitys ihmisten hyvinvoinnille Marjo Neuvonen Metsäntutkimuslaitos Jyväskylän seudun viherseminaari 31.10.2013 Liekkilä, Vaajakoski marjo.neuvonen@metla.fi Kuvitus: Niko Neuvonen, KuM yo
Esityksen sisältö Ulkoilun teema (LVVI) suomalaisten ulkoilu helsinkiläisten lähiulkoilu Hyvinvointi ja terveys teema Mikä on viheralueiden rooli terveyden ja hyvinvoinnin edistäjänä? Tutkimuksia Suomessa Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet
Elintapoihin ja kaupunkiympäristöön liittyvät terveysongelmat Kehittyneissä maissa yhä enemmän stressiä, masennusta, liikkumattomuutta, ylipainoa, diabetesta Kaupunkiympäristössä terveyshaittoja ovat mm. ilmansaasteet, melu ja liialliset visuaaliset ärsykkeet
Voimavaroja Luonto on lähellä: Puolet suomalaisista asuu korkeintaan 200 metrin päässä metsästä (LVVI-tutkimus), runsaasti retkeilyalueita ja kansallispuistoja, ulkoilureittejä, lähes 500 000 vapaa-ajan asuntoa Jokamiehenoikeudet: perusta suomalaisten mahdollisuudelle liikkua luonnossa Luontosuhde: Suomalaisilla hyvä luontosuhde tänä päivänä? Miten suhde luontosuhde rakentuu eri ikäkausina? Miten tuetaan lasten ja nuorten luonto-suhteen muodostumista?
Luonnon virkistyskäytön valtakunnallinen inventointi LVVI Tuottaa perustietoa väestötasolla luonnon virkistyskäytön kysynnästä suomalaisten ulkoilukäyttäytymisestä; tietoa ulkoiluharrastuksiin osallistumisesta, harrastuskerroista, harrastuskerran ominaisuuksista, luontomatkoista, jne. tuottaa tietoa virkistyskäytön muutoksista valtakunnalliset ulkoilutilastot 2001, 2011 Metla/Erkki Oksanen alueelliset ulkoilutilastot 2002, 2013 Yhteistyössä: Metla, MTT, TaY, THL, UKKinstituutti, Tilastokeskus
Miten suomalaiset ulkoilevat? LVVI-tutkimuksen tuloksia Kaikki ikäryhmät 15 24 vuotta 25 44 vuotta 45 64 vuotta 65 74 vuotta Ulkoiluun osallistuminen 80 85 90 95 100 Osallistumisosuus, % väestöstä 2010 2000 Ulkoilukerrat Suomalaisilla ulkoilijoilla keskimäärin 170 ulkoilukertaa vuodessa Noin 2-3 kertaa viikossa Puolet suomalaisista ulkoilee vähintään 122 kertaa vuodessa 1.11.2013 6
LVVI-tutkimuksen tuloksia Lähiulkoilukerrat kaupungissa ja maaseudulla sukupuolen ja iän mukaan Mies 65 74 vuotta Nainen 65 74 vuotta Mies 45 64 vuotta Lähiulkoilukerrat kaupungissa Nainen 45 64 vuotta Lähiulkoilukerrat maaseudulla Mies 25 44 vuotta Nainen 25 44 vuotta Mies 15 24 vuotta Nainen 15 24 vuotta 0 Lähiulkoilukertoja 50 vuodessa, 100 keskiarvo 150 200 1.11.2013 7
Ulkoilu kodin läheisyydessä Lähiulkoilukertojen jakautuminen eri omistajaryhmien alueille % ulkoilukerroista Lähiulkoilun kohdistuminen eri omistajaryhmien alueille kaupungissa asuvat maaseudulla asuvat taajamassa asuvat Kuntien alueet 9 % 22 % 63 % Kunnan alueet Yksityiset alueet ja oma vapaa-ajan asunto 6 % Valtion alueet Valtion alueet Yksityiset alueet Oma vapaa-ajan asunto 0 20 40 60 80 % ulkoilukerroista 1.11.2013 8
Suomalaisten arkiulkoilu Arkiulkoiluun osallistuminen Arkiulkoilun harrastuskerrat Kuntokävely Kuntokävely Sauvakävely Sauvakävely Pyörälenkkeily 2010 2000 Pyörälenkkeily 2010 2000 Lasten kanssa ulkoilu Lasten kanssa ulkoilu Juoksulenkkeily Juoksulenkkeily Koiran ulkoiluttaminen Koiran ulkoiluttaminen 0 100 200 300 0 20 40 60 80 osallistumisosuus, % väestöstä harrastuskertoja vuodessa, keskiarvo Lähde: METLA, LVVI 2 -tutkimus 9
Ulkoilun voimavarat ja esteet Ulkoilutaidot Vapaa-aika Ulkoiluvarusteet Tärkeimmät esteet sille, ettei voi ulkoilla lainkaan Huono terveys tai kunto ei salli ulkoilua Väsymys estää ulkoilemasta Ulkoilualue on vaikea kulkea Ei ole sopivaa seuraa ulkoiluun Ylipaino vaikeuttaa ulkoilua Huono sää tai pimeys rajoittaa ulkoilua Lähellä ei ole sopivia ulkoilualueita Ulkoilu ei ole turvallista 0 20 40 60 80 100 * Väestöstä n. 4% ei ole ulkoillut viimeksi kuluneen 12 kk:n aikana % Ulkoiluun osallistumattomista* 1.11.2013 10
Helsinkiläisten lähiulkoilu Lähiulkoilukertoja / vuodessa Keskusta Esikaupunki Kaikki helsinkiläiset ulkoilijat 137 169 160 matkaa puistoon, km 0,8 0,5 0,6 viheralueprosentti < 32 31-59 37 metsää, % pintaalasta (vaihteluväli) puistoja, % pintaalasta (vaihteluväli) 6-13 19-46 25 8-11 3-7 6 n = 367
Helsinkiläisten lähiulkoilu 12 Viheralueiden määrän ja etäisyyden vaikutus lähivirkistyskertoihin viheralue 60%, etäisyys 0km viheralue 60%, etäisyys 0.5km viheralue 30%, etäisyys 1km viheralue 25%, etäisyys 2km 0,0 0,5 1,0 1,5 2,0 2,5 3,0 3,5 4,0 Lähivirkistyskertoja viikossa Lähde: Neuvonen, M., Sievänen, T., Tönnes, S. & Koskela, T. 2007. Access to green areas- a case study in Helsinki. Urban Forestry and Urban Greening 6(4): 235-247
Luonto-ihminen-hyvinvointi Miten? Kenelle? Millaiset ympäristöt? Missä olosuhteissa?
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita Psykofysiologisen stressin väheneminen (Ulrich, 1984) Ihminen on evolutiivisesti sopeutunut luontoympäristöön. Luonnon katseleminen vähentää stressiä; prosessi on automaattinen ja tunnepohjainen.
Hyvinvointiin liittyviä ympäristöpsykologisia taustateorioita Tarkkavaisuuden elpymisen teoria (Kaplan & Kaplan, 1989) Ihminen on tiedonkäsittelijä, mutta tämä ominaisuus on rajallinen. Miellyttävä ympäristö mahdollistaa tarkkaavaisuuden elpymistä.
Viherympäristöillä on myönteisiä vaikutuksia kaupunkien asukkaisiin Tutkimukset viittaavat siihen, että viherympäristöt - korreloivat positiivisesti koetun terveyden kanssa - vähentävät terveyteen liittyvää epätasa-arvoa - auttavat tarkkaavaisuutta palautumaan, edistävät suoriutumista keskittymistä vaativista tehtävistä, kohentavat mielialaa - vähentävät stressiä (alentavat verenpainetta, sydämen sykettä, lihasjännitystä ja stressihormonin tasoa)
Tutkimusta Suomessa Luonto ja ihmisen hyvinvointi -projekti (Helsinki ja Tampere) (2005-2007) Projektin johtajat: Liisa Tyrväinen (METLA) ja Kalevi Korpela (Tampereen yliopisto) Kyselytutkimus, n. 1270 15 75-vuotiasta vastaajaa molemmista kaupungeista Asukkaiden myönteiset tuntemukset lisääntyivät viheraltistuksen kasvaessa. Selvä vaikutus saatiin kun lähiviheralueita käytettiin vuositasolla yli 5 h/kk tai kun kaupungin ulkopuolisilla luontokohteilla vierailtiin keskimäärin 2-3 krt/kk. Elpymiskokemukset luontoympäristöissä, erityisesti kaupunkimetsissä ja vesistöjen äärellä, olivat voimakkaampia kuin rakennetuissa puistoissa tai rakennetussa kaupunkiympäristössä
Mielipaikat sijaitsivat useimmiten luontokohteella Valtaosalle (yli 80%) vastaajista luontoympäristöt olivat tärkeitä asumisviihtyvyyden kannalta Luontoa pidettiin erityisen tärkeänä ulkoilun ja liikkumisen, kauneuden ja esteettisyyden sekä rauhan ja hiljaisuuden kannalta.
Meneillään olevat tutkimukset Viheralueiden stressiä vähentävät ominaisuudet, 2011-2012 (johtaja prof. Liisa Tyrväinen) Yhteistyökumppanit: METLA, THL, Tampereen yliopisto yhteistyössä Japanin metsäntutkimuslaitoksen, Nippon Medical Schoolin ja Chiban yliopiston kanssa. Tutkimustavoitteet: Lisätä tietoa erityyppisten viheralueiden hyvinvointivaikutuksista (stressin väheneminen). Integroida fysiologisia ja psykologisia tutkimusmenetelmiä. Terveyttä edistävät luontoympäristöt tulevaisuuden asuinympäristöissä (GreenHealth, 2011-2015), johtaja prof. Liisa Tyrväinen Yhteistyökumppanit: METLA, THL ja Tampereen yliopisto Tutkimustavoitteet: Selvittää viherympäristöjen tarjonnan (määrä, laatu, sijainti) kytköksiä ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen eri mittakaavatasoilla. Lisätään tietoa suunnitteluun ja päätöksentekoon ja kehitetään sovellusmahdollisuuksia yhdessä eri sidosryhmien kanssa.
Tuloksista Helsingissä: Psykologiset mittaukset osoittivat, että viheralueet (suurempi metsäalue, hoidettu puistoalue) vaikuttivat stressiä vähentävästi keskusta alueeseen verrattuna. Fysiologisia mittauksia analysoidaan vielä Tutkimus Japanissa: Tsunetsugu,Y., Lee, J., Park, B-J., Tyrväinen, L., Kagawa, T., Miyazaki, Y. Physiological and psychological effects of viewing urban forest landscapes assessed by multiple measurements Landscape and Urban Planning 113 (2013) 90 93.
Meneillään olevat tutkimukset LVVI-kyselytutkimus: Terveys, hyvinvointi ja liikunta luonnossa Tutkimustavoitteet: Mitä lisäarvoa luonnossa liikkuminen tuo hyvinvoinnille? Mittareita: Koettu terveys, fyysinen aktiivisuus, liikunnan jakautuminen eri ympäristöihin, viimeisimmän neljän viikon ajan tuntemukset, viimeisimpään liikuntakertaan liittyvät tuntemukset
Emotionaalinen hyvinvointi & Ulkoilu Multiple mediator model, LVVI 2, n=485 Ulkoiluun käytetty aika Viimeisimmän ulkoilukerran elvyttävyyskokemukset Ulkoiluseura Emotionaalinen hyvinvointi Ulkoilukerran kesto Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Tyrväinen, L., Paronen, O. Analysing the mediators between naturebased recreation and emotional well-being. Accepted to the Journal of Environmental Psychology.
Koettu terveys, vihreä ympäristö ja ulkoilu Vastaajan taustatekijöitä Viheraltistus Ulkoilukerrat Asuinympäristön vihreys Ulkoilu työ-, koulu- ja asiointimatkoilla Koettu terveys Sisäliikunnan osuus
Päätulokset esikaupunkialueella asuvat Lyhyt etäisyys metsään vaikutti lisäsi ulkoilukertoja Ulkoilukerrat luonnossa ja ulkoilu työ- ja asiointimatkoilla olivat yhteydessä koettuun terveyteen (terveys koettiin paremmaksi) Vihreän ympäristön vaikutus koettuun terveyteen tuli esille ulkoiluaktiivisuuden kautta, suora yhteys ei tilastollisesti merkitsevä
Päätukset kaupungin keskustassa asuvilla Lyhyt etäisyys metsään lisäsi ulkoilukertoja, mutta tulos ei ollut tilastollisesti merkitsevä Ulkoilukertojen määrällä ei ollut vaikutusta koettuun terveyteen, työ- ja asiointimatkoilla tapahtuvalla ulkoilulla yhteys löytyi Vihreällä ympäristöllä ei ollut suoraa vaikutusta koettuun terveyteen kaupunkien keskustassa asuvilla Keskustassa asuvat ovat keskimäärin parempituloisia ja kokevat terveytensä paremmaksi kuin esikaupunkialueella asuvat, sisäliikunnan osuus myös suurempi
Yhteenveto ja lisätutkimustarpeet Ei ole riittävästi tietoa a) mekanismeista, joiden kautta luontoympäristöt lisäävät terveyttä ja hyvinvointia, b) millaiset ympäristöt ovat erityisesti hyvinvointia lisääviä Myönteisistä psyykkisistä vaikutuksista on näyttöä, mutta vaikutukset fyysiseen terveyteen ja liikkumiseen ovat epäselviä (tutkittu vähän) Kuitenkin suomalaiset ovat mieltyneitä luontoympäristöön ja pitävät sen tarjoamia mahdollisuuksia ulkoiluun ja liikkumiseen tärkeinä. Lähiluonto tarjoa mahdollisuuden liikkumiseen ja virkistäytymiseen tulotasosta riippumatta.
Hyvinvointikokemuksiin vaikuttavat viherympäristön määrä ja laatu Alueet lähellä Alle 0.5 km päässä Alueen yhtenäisyys tärkeää Kokemukset Metsän tuntu Ympäristöaltisteet kuten melu ja ilmansaasteet, ekologia
Lähivirkistystä lisääviä tekijöitä Lähellä sijaitseva metsä ulkoilupuisto pyöräilyreitti 28 Vastaajan naissukupuoli 65+ ikä korkea koulutustaso Tuija Sievänen
Lähiulkoilun erityisryhmät lapset ja lapsiperheet ikääntyvä väestö liikuntarajoitteiset muualta suomeen muuttaneet autoton väki esim. hiihtopalvelut! Heidän ulkoilutarpeensa tulisi tuntea nykyistä paremmin riittävien ja houkuttelevien ulkoilupalvelujen tarjoamiseksi!
Kiitos
Lisätietoja MIELIPAIKKARESEPTI: Etsi itsellesi mieleinen luontokohde ja käy siellä kävellen, pyöräillen tai muuten mieleisellä tavalla liikkuen säännöllisesti. Hyvä vaikutus näkyy sekä psyykkisessä että fyysisessä terveydessä. Metsästä hyvinvointia http://www.metla.fi/ohjelma/hyv/index.htm Luonnon virkistyskäyttö 2010 (Sievänen ja Neuvonen, toim.), Metlan työraportteja. Forests, Trees and Human Health, 2011 (Nilsson et al. Eds.), Springer.