Tampere 2017: Valmistelutyön eteneminen Tampereen kaupunginvaltuuston seminaari toimintamallin uudistamisesta 5.10.2015
Toimintamallin uudistamisen tilanne strategiajohtaja Reija Linnamaa
Tampere 2017 -projekti Projektin tavoite: Tampereen toimintamalli on uudistettu vastaamaan kunnan muuttuvaa roolia ja toimintaympäristön haasteita Aikataulu: 1.3.2015-1.6.2017 Projektin omistajat: Pormestari Anna-Kaisa Ikonen ja konsernijohtaja Juha Yli- Rajala Projektipäällikkö: Strategiajohtaja Reija Linnamaa Projektin ohjausryhmä: KhSuko täydennettynä valtuustoryhmien puheenjohtajilla (puhe- ja läsnäolo-oikeus kaupungin johtoryhmällä, henkilöstön edustaja nimetty)
Tampere 2017 -projektin aikataulu ja vaiheistus Vaihe 1 1.3. 15.6.2015 Vaihe 2 16.6. 31.12.2015 Vaihe 3 1.1.2016 1.6.2017 Tavoitevaihe Mitkä ovat keskeisimmät haasteet joiden vuoksi toimintamallia pitää uudistaa? Millaista toimintamallia tavoittelemme uudistuksella? Mitkä ovat keskeiset uudistuslinjaukset? Täsmennysvaihe Miten linjauksia konkretisoidaan? Miten varmistetaan, että tehdyt linjaukset ovat käytännössä toteutettavissa ja siirtyminen uuteen malliin olisi mahdollista 1.1.2017 ja uusien poliittisten toimielinten osalta viimeistään 1.6.2017? Toimeenpanovaihe Miten varmistetaan muutoksen hallittu toteutus? Kyse toimintamallin muutoksesta: toimintatapojen uudistaminen keskiössä rakenteet tukiroolissa
Kaupunginvaltuuston päätös toimintamallin uudistamisesta 15.6.2015 toimintamallin uudistuksen keskeisiä tavoitteita ovat asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien ja kumppanuusajattelun vahvistaminen, johtamisen selkeyttäminen ja kehittäminen, sekä toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen, poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä, kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä, kaupungin uudistetun toimintamallin lähtökohtana ovat kaupungin perustehtävät eli hyvinvoinnin ja elinvoiman vahvistaminen sekä kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen, toimintamallin uudistuksen toteuttaminen käynnistetään konsernihallinnon uudistamisella, konsernihallinnon uusi rakenne valmistellaan siten, että se on voimassa 1.1.2016 alkaen ja että pormestarin tehtävistä ja valintatavasta, apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä, kaupunginhallituksen ja lautakuntien, ja niiden jaostojen ja johtokuntien rooleista ja määristä sekä uudesta johtamis- ja ohjausjärjestelmästä tehdään päätöksiä vuoden 2015 lopussa.
Toimintamallin uudistuksen tavoitteet Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kumppanuuden vahvistaminen kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken kumppanuuden vahvistaminen suhteessa ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Johtamisen selkiyttäminen ja kehittäminen poliittisen ja virkamiesjohdon työnjaon selkiyttäminen omistajaohjauksen vahvistaminen johtamisjärjestelmän ja tuotannon johtamisen selkeyttäminen ja muuntautumiskykyisen organisaation rakentaminen Toiminnan taloudellisuuden, tuottavuuden ja vaikuttavuuden lisääminen digitalisaation hyödyntäminen.
Toimintamallin peruselementit_v1 Palvelut ovat asiakaslähtöisiä ja niitä kehitetään yhdessä kuntalaisten kanssa (kuntalainen = asukas, yritys, yhteisö ) Palvelujen asiakaslähtöisyys ja kehittäminen yhdessä Pormestarimalli vahvistaa poliittista johtamista ja tuo kaupungin johtamiselle kasvot. Johtamismalli on selkeä. Pormestarimalliin perustuva selkeä johtaminen Kumppanuuteen ja mahdollistavuuteen pohjautuva innovatiivinen toimintakulttuuri Yhdessä tekeminen organisaation sisällä, kumppanuuksien luominen yhteisöjen ja muiden ulkoisten sidosryhmien kanssa sekä rooli innovatiivisuuden ja yhteisöllisyyden mahdollistajana vahvistavat luottamusta ja edesauttavat toiminnan uudistumista Kuntalainen Tulos- ja vaikuttavuusohjaus Palvelutoiminnan ohjaus toteutetaan strategiaan pohjautuvilla tulos- ja vaikuttavuustavoitteilla
Tampere 2017-projektin syksyn aikataulu 1. Onko valmisteltu oikeita asioita? 2. Mitä linjataan? kv-seminaari 5.10. kh 23.11. kv 14.12. khsuko 10.8. khsuko 28.9. khsuko 5.11. Valtuustoryhmien keskustelut linjauksista Valmistelutyö, osallistuminen elokuu syyskuu lokakuu marraskuu joulukuu
Henkilöstön osallistuminen toimintamallin uudistukseen syksyn valmistelutyössä mukana sekä tilaajan että tuotannon edustajia 4 työpajaa konsernihallinnon henkilöstölle johtoryhmien ja yhteistoimintaryhmän työpajat ja kokoukset, yksikköpalaverit kyselyt sisäisessä intrassa (tähän mennessä 4 kpl): uuden ohjausmallin kehittäminen, ideat toimintamallin uudistukseen osallistumisesta, uudistuksen tavoitteiden ja päälinjausten kommentointi, pormestarimallin kommentointi ns. sparrausryhmä, jossa osallistujia eri puolilta organisaatiota viestintä: ulkoiset nettisivut, intra, seminaarien videoinnit yms.
Viestejä toimintamallin uudistuksen osallistumistilaisuuksista asiakaslähtöisyys: pompottelu pois, asiakkaat mukaan suunnitteluun, vastuut selväksi asiakkaan näkökulmasta johtamisen kehittäminen ja selkeys kumppanuus: tilaajan ja tuottajan erottelusta yhteiseen tekemiseen, resurssien optimaaliseen hyödyntämiseen ja luottamuksen rakentamiseen toimintatapojen uudistaminen, uusia työn tekemisen tapoja (tiimit, projektit, digitaaliset välineet) henkilöstön osaamisen hyödyntäminen ja arvostaminen, rajojen madaltaminen ja joustavuus (sektori-, yksikkö- ja hierarkiarajat) uuden ohjausmallin selkeys: ohjaus tuotantoon yhtä kautta, ohjauksessa erilaisia variaatioita (tuotantoalueet, liikelaitokset); tiltun hyvät puolet tulee säilyttää tuotannon asema uudistuksessa: mitä muutoksia ja millä aikavälillä? keskusteluja auki olevista kysymyksistä: kaupunkirakenne ja -ympäristökokonaisuuden ja toisen asteen koulutuksen sijoittuminen palvelualueille viranomaispalveluiden rooli ja sijoittuminen uudessa rakenteessa kehittämisen koordinointi poliittisen ja virkamiesjohdon roolit 10
Poliittisen johtamisen kehittäminen: valmistelutyön eteneminen strategiajohtaja Reija Linnamaa
Kunnan roolin muutos uudistusten lähtökohtana Kuntien rooli ja tehtävät muuttunevat merkittävällä tavalla lähivuosina (mm. soteuudistus ja muut ylikunnalliset palvelut) Kuntien tehtävissä painottuvat entistä enemmän elinvoiman luominen ja vahvistaminen, korostuvat erityisesti suurissa kaupungeissa Kuntalaisiin ja kunnan toimintaan vaikuttava päätöksenteko pirstaloituu Uudenlaiset roolit ja tehtävät edellyttävät myös uudenlaista johtamista ja poliittista ohjausta Nykyinen toimintamalli korostaa kuntaa palveluiden järjestäjänä; poliittinen ohjausjärjestelmä rakennettiin tätä tukemaan (mm. tilaajalautakuntia johtavat apulaispormestarit).
Poliittisen ohjauksen muutostarpeet Tarve reagoida muutoksiin nykyistä nopeammin Poliittisen ohjauksen selkeyttäminen ja virtaviivaistaminen Päätöksentekokyky Tarve hallita/ohjata pirstaloituneempaa toimintakenttää Strategisen ohjausotteen vahvistaminen Verkostojen osaaminen, edunvalvonta
Pormestarimalli
Pormestarimallin kehittämistarpeita Aineistona mm. pormestarikyselyt (2007, 2011, 2015), USO-hankkeen seminaarit ja työkokoukset (2011-2012), Toimintamallin arviointi (2014) Keskeiset kysymykset ovat säilyneet samoina: Pormestarin tehtävien määrittely (strateginen vs. operatiivinen johtaminen, suhde viranhaltijajohtoon) Apulaispormestarien roolin ja tehtävien määrittely (suhteessa viranhaltijoihin ja valmisteluun, suhteessa toisiinsa, suhteessa pormestariin) Pormestarin valintatavan pohdinta
Pormestari: Vaihtoehdot Ve1: Ei pormestaria vrt. KV:n päätös 15.6. ( poliittista johtamista vahvistetaan pormestarimallia kehittämällä ) Pormestarin tehtävänä on Kuntalain mukaan toimia kaupunginjohtajana ja kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Tehtävien painotuksissa voi kuitenkin olla eroja: Ve2: Pormestari, jonka tehtävissä yhdistyvät strateginen ja operatiivinen johtaminen Ve3: Pormestari, jonka tehtävissä painottuu strateginen johtaminen
Ve1: Ei pormestaria Tällä hetkellä lähinnä teoreettinen vaihtoehto Pormestarimallin vaihtoehtona poliittisen- ja viranhaltijajohtamisen selkeä erottaminen Kaupunginjohtajana viranhaltija Poliittisella prosessilla oma johtajansa, esim. kh:n päätoiminen puheenjohtaja Poliittista johtamista voivat vahvistaa em. lisäksi esimerkiksi päätoiminen/osaaikainen kv:n puheenjohtaja, kh:n varapuheenjohtajat ja/tai lautakuntien puheenjohtajat
Ve2 ja Ve3: Pormestarin rooli ja tehtävät Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Pormestari johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan Strategista johtamista painottava malli Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen Pormestari osallistuu valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla ja esittelee keskeiset asiat; toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan?
Strategisen ja operatiivisen johtamisen yhdistävä malli Kuvaus Nykymalli, jossa on elementtejä sekä strategisesta että organisaation operatiivisesta johtamisesta Painotukset tehtävissä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisten prosessien johtaminen ja päätöksenteon koordinointi, edunvalvonta, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, hallinnon, talouden ja toiminnan strategisen tason johtaminen, kaupunkiorganisaation johtaminen KH:n asioiden valmistelu ja esittely Pormestari määrää kh:lle valmisteltavien asioiden suuntaviivat ja esittelee osan asioista. Organisaation johtaminen Johtaa toimeenpanevaa organisaatiota; johtamistehtäviä jaettu konsernijohtajan kesken Valintatavan vaikutukset Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta valtuuston valitseman pormestarin tehtävät ovat kallistuneet tähän suuntaan Mallin vaikutuksia ottaa kokonaisvaltaisesti haltuun kuntalaissa määritellyn pormestarin johtamistehtävän pormestarilla mahdollisuus suoriin johtamis- ja päätöksentekopolkuihin johtamisen selkeys suuri haaste, erityisesti pormestarin ja viranhaltijajohdon tehtävien rajapinnoilla vaarana, että strateginen hukkuu operatiivisen alle Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: selkeät johtosäännöt, yhteisymmärrys eri toimijoiden tehtävien sisällöistä riittävä delegointi ja luottamus ei hukuta yksityiskohtiin Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeys (-) demokratian vahvistaminen (+)
Strategista johtamista painottava malli Kuvaus Mallissa painottuu nykyistä enemmän strateginen johtaminen Painotukset tehtävissä Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja Tehtävätasolla painottuvat: poliittisesti merkittävät valinnat ja aloitteet, verkostojen ja kumppanuuksien johtaminen, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, kaupunkiorganisaation strategisen tason johtaminen KH:n asioiden valmistelu ja esittely Pormestari osallistuu asioiden valmisteluun ja toimeenpanoon strategisemmalla tasolla, esittelee keskeiset asiat Organisaation johtaminen Toimeenpanevan organisaation johtaminen pääosin konsernijohtajan tehtävä Valintatavan vaikutukset Tehtävien sisältö ei ole riippuvainen pormestarin valintatavasta, mutta suorilla vaaleilla valitun pormestarin tehtävät kallistunevat tähän suuntaan? Mallin vaikutuksia selkeyttää pormestarin ja viranhaltijajohdon välistä työnjakoa suuntaa pormestarin resursseja strategisen tason tekemiseen haastaa johtamistehtävän kokonaisvaltaisen haltuun oton; voi jättää pormestarin organisaatiosta irralliseksi (vähemmän suoria johtamis- ja päätöksentekopolkuja, riittävä tiedon saanti haasteellista) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: johtamistehtävän toteuttaminen selkeillä johtosäännöillä ja toimivilla delegoinneilla vahva luottamus pormestarin ja viranhaltijajohdon välillä avoin tiedon kulku edellyttää pormestarilta erittäin vahvaa johtamisotetta (strategisen johtamisen välittyminen osaksi toimeenpanoa) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: johtamisen selkeys (+/-); selkeyttää roolia suhteessa virkamiesorganisaatioon mutta heikentää pormestarin yhteyttä linjausten toimeenpanoon demokratian vahvistaminen (-)
Pormestarin valintatapa: Vaihtoehdot Ve1: Kaupunginvaltuusto valitsee pormestarin Ve2: Pormestarin suora vaali Lainsäädännön sen mahdollistaessa
Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 1/2 Valtuusto voi päättää, että pormestari valitaan suorilla vaaleilla. Pormestarinvaalin toimittaminen Pormestariehdokkaan tulisi olla kyseessä olevan kunnan asukas. Pormestariehdokkaita voisivat asettaa kaikki puoluerekisteriin merkityt puolueet ja valitsijayhdistykset. Pormestariksi valittaisiin ehdokas, joka saisi suorassa vaalissa yli puolet annetuista äänistä. Valtuuston tulisi etukäteen päättää, miten toimitaan, jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisellä kierroksella yli puolta annetuista äänistä. Ve1: presidentinvaalin tapaan toinen kierros kahden eniten ääniä saaneen ehdokkaan välillä Ve2: lopullinen valinta siirtyisi valtuustolle, joka valitsisi kahdesta eniten ääniä saaneesta ehdokkaasta. Pormestarivaalin ennakkoäänestys toteutettaisiin vain kyseisen kunnan alueella. Mikäli pormestarinvaalissa valittu pormestari tulisi pysyvästi estyneeksi tai erotettaisiin kesken toimikauden, valtuusto valitsisi pormestarin jäljelle jääväksi toimikaudeksi.
Hallituksen esitysluonnos: pormestarin suora vaali 2/2 Suoralla vaalilla valitun pormestarin asema Pormestari toimisi sekä kaupunginhallituksen puheenjohtajana että kunnanjohtajana. Pormestari olisi asemaltaan kunnan luottamushenkilö, jonka toimikausi olisi valtuuston toimikausi. Suoralla vaalilla valitun pormestarin johtamisjärjestelmään voitaisiin siirtyä valtuuston tavanomaisella enemmistöpäätöksellä. Pormestarinvaali toimitettaisiin kuntavaalien yhteydessä. Henkilö voisi tulla valituksi sekä valtuutetuksi että pormestariksi. Tällöin pormestari voitaisiin periaatteessa valita myös valtuuston puheenjohtajaksi. Pormestarin erottaminen olisi mahdollista määräenemmistöllä ja edellyttäisi, että vähintään kaksi kolmasosaa kaikista valtuutetuista kannattaisi erottamista. (erottamisoikeus korostaisi valtuuston asemaa kunnan ylimpänä päättävänä tahona siitä huolimatta, että pormestari olisi suoralla vaalilla valittu; erottamisprosessin aikana on mahdollista järjestää neuvoa-antava kansanäänestys).
Pormestarin valintatavan vaikutuksia (tarkentuu) Valtuusto valitsee Pormestari selkeästi valtuuston alainen toimija, mutta myös osa valtuustoa ja sen voimasuhteita Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta Pormestari saattaa jäädä kuntalaisille vieraammaksi valtuuston jatkeeksi pitkälti persoonakysymys Valtuutettu vs. ei-valtuutettu? Suora vaali Pormestari vahvan mandaatin omaava poliittinen toimija suhteessa valtuustoon, etenkin jos ei ole valtuuston jäsen vaikutukset riippuvat kulloisistakin poliittisista voimasuhteista Muuttaa/vahvistaa myös kh:n asemaa suhteessa valtuustoon Edelleen kuitenkin valtuuston alainen (erottamisoikeus), yhteistyövaatimus Tehtävät lähtökohtaisesti samat valintatavasta riippumatta Päätösten toimeenpano tehokkaampaa (pormestarilla selkeä mandaatti kuntalaisilta) tai toimeenpano puuroutuu, mikäli pormestari ei edusta poliittisesti valtuuston enemmistöä Vaikutukset suhteessa viranhaltijajohtoon? Lisää kuntalaisten vaikuttamismahdollisuuksia Suora vastuu suhteessa kuntalaisiin Valta henkilöityy ja keskittyy nykyistä enemmän?
Apulaispormestarit: Vaihtoehdot Ve1 Ei apulaispormestareita Ve2 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä Ve3 Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana Ve4 Apulaispormestari kaupunginhallituksen jäsenenä ja kaupunginhallituksen jaoston puheenjohtajana Myöhemmin materiaalissa käsitellään vaihtoehtoisia malleja poliittisen ohjauksen järjestämiseksi (jaostomalli, lautakuntamalli, yhdistelmämalli). Apulaispormestarien määrää, roolia ja tehtäviä on niiden yhteydessä käsitelty esimerkinomaisesti vaihtoehtojen 3 ja 4 pohjalta. HUOM: Erilaiset variaatiot apulaispormestarien määrästä ja tehtävistä ovat mahdollisia mallien sisällä (esim. apulaispormestarien kh-jäsenyys ja esittelyoikeudet). Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.
Ve1: Ei apulaispormestareita Jos kaupunki jatkaa pormestarimallissa, mutta päättää luopua apulaispormestareista, on tarkoituksenmukaista luoda apulaispormestarien tilalle uudenlaisia väyliä poliittiselle johtamiselle lautakuntien päätoimiset/osa-aikaiset puheenjohtajat? (tehtävä ei muuttuisi nykyisestä, mutta nimikkeen muutos korostaisi roolia lautakunnan puheenjohtajana) kh:n päätoimiset/osa-aikaiset varapuheenjohtajat?
Ve2: Apulaispormestari lautakunnan puheenjohtajana ja kaupunginhallituksen jäsenenä Apulaispormestarit olisivat palvelualueiden lautakuntien puheenjohtajia ja tässä roolissa oman alueensa edustajia myös kaupunginhallituksessa Vaihtoehtoa on tarkasteltu useaan otteeseen vuosien varrella, mutta se ei ole edennyt jatkovalmisteluun lautakunnan asiat vs. koko kaupungin etu (kaupunginhallituksen rooli yhteen sovittajana korostui erityisesti tiltu-mallissa) Lähellä Ruotsissa käytössä olevaa ns. kuntaneuvosmallia, tosin Ruotsissa kaupunginhallituksen asema on selvästi heikompi, ei esim. otto-oikeutta lautakuntien päätöksiin ei lakisääteistä kunnanjohtajaa/johtavaa viranhaltijaa vahva poliittisen johtamisen traditio, politiikka ammattimaistunut
Poliittinen ohjausjärjestelmä: päävaihtoehdot
Kuntalain mahdollistamia ohjausmalleja Perinteinen lautakuntamalli perustuu poliittisen vastuun jakamiseen: kv kh lautakunnat tämän pohjalta ehdotettu kahta vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: lautakuntamalli ja yhdistelmämalli Ministerimalli lähtökohtana kaupunginhallituksen roolin korostaminen tätä soveltaen ehdotettu yhtä vaihtoehtoa jatkovalmisteluun: jaostomalli Valiokuntamalli lähtökohtana valtuuston roolin korostaminen ei ehdoteta jatkovalmisteluun, sillä se on haastava yhdistää pormestarimalliin
Vaihtoehtoiset Tampereen mallit Ve1 Jaostomalli KH:n rooli sekä palveluiden järjestämisessä että elinvoiman ja kilpailukyvyn luomisessa ja vahvistamisessa korostuu lautakunnilla toimeenpaneva ja palvelutoiminnan ohjaukseen keskittyvä rooli Ve2 Lautakuntamalli KH:n tehtävät nykyisen kaltaiset, keskeisimpinä konserni-/omistajaohjaus sekä palvelualueiden strategiset asiat lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa Ve3 Yhdistelmämalli KH:n rooli elinvoiman luomisessa ja vahvistamisessa korostuu lautakunnilla keskeinen rooli palveluiden järjestämisessä ja palvelutoiminnan ohjauksessa HUOM: Mallit voivat sisältää erilaisia variaatioita esim. apulaispormestarien määrän ja tehtävien tai lautakuntien määrän osalta. Näitä tarkennetaan sen jälkeen, kun ohjausmallista on kolmen päävaihtoehdon osalta linjattu.
Jaostomalli Tehtävissä painottuvat: palvelutarpeiden määrittely ja palvelujen järjestämisen ohjaus, elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Hyvinvointijaosto Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Yhdyskunta-/kaupunkiympäristöjaosto Liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Puheenjohtajat: apot (pl. lija) Esittelijät: palvelualueiden johtajat, konsernijohtaja (lija) Jaostomallin oletuksena on, että jaostojen jäsenet ovat kh:n varsinaisia ja varajäseniä (muussa tapauksessa malli muistuttaa lautakuntamallia) Kh:n jäseniä/varapuheenjohtajia Johtavat kh:n jaostoja (pl. lija) Lautakunnat Kullakin palvelualueella oma lautakunta Keskeiset tehtävät: kh:n jaostojen linjausten toimeenpano, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina muut kuin apot Esittelijät: palvelualuejohtajat tai määräämänsä viranhaltijat Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Kh:lla vahva strateginen johtajuus, tukee konsernin kokonaisohjausta, ketteryys - Vahvistaa kh:n jäsenten osaamista - Kh:n tehtäväkenttä laaja - ajankäyttö ja osaaminen? - työn puuroutuminen? - Jaostoja monta, päällekkäiset jäsenyydet - Vallan keskittyminen, demokratian kaventuminen (esim. pienryhmien edustus?) - Kh:n yhteen sovittava rooli vähenee/poistuu - Pormestarin rooli muuttuu (mm. suhde apoihin) - Sisäinen epätasapaino (vahvat apot vs. ei-päätoimiset kh:n jäsenet) - Lautakunnista uusi tuotannon poliittinen ohjausväline - Tuotannon ammattijohdon rooli kapenee - Johtamisen selkeyttämisen näkökulmasta haasteellinen malli Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm: - Jaostojen käsittelemien asioiden tarkka määrittely (riittävä strategisuus) - Jaostoilla lopullinen päätösvalta käsittelemiinsä asioihin, ei kaksinkertaista käsittelyä (jaosto-kh) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (+/-) - demokratian vahvistaminen (-)
Lautakuntamalli Tehtävissä painottuvat: konserniohjaus/omistajaohjaus, palvelualueiden strategiset asiat (siirretään johtosäännöillä, esim. hankintalinjaukset, edunvalvonta, str. aluekehitysohjelmat, palveluverkko), yhteen sovittava rooli Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Henkilöstöjaosto, liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: kh valitsee keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja ja henkilöstöjohtaja Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat Kullakin palvelualueella oma lautakunta Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apot Esittelijät: palvelualueiden johtajat tai määräämänsä viranhaltijat Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Selkeä ja tuttu malli, toimijoilla helposti ymmärrettävät roolit, toimivallat ja vastuut sama toimintamalli kaikilla palvelualueilla - Säilyttää kh:n nykyisen valvovan ja yhteen sovittavan roolin - Säilyttää pormestarin nykyisen roolin - Apulaispormestareilla selkeä rooli lautakuntien puheenjohtajina; vaatiiko 3 apulaispormestaria? - Lautakunnilla mahdollisuus vahvaan osaamiseen omalla palvelualueellaan - Edustuksellisempi kuin esim. jaostomalli - Lautakunnat vastaavat sekä palvelujen järjestämisestä että omasta tuotannosta, vaarana oman tuotannon korostuminen? - Hajautuneempi poliittinen ohjaus (vrt. jaostomalli) - Onko kh:n rooli riittävän vahva kunnan muuttuvissa tehtävissä? - Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella haasteena erismitalliset asiakokonaisuudet ja niiden sijoittuminen (kh-ltk) Edellytyksiä mallin toimivuudelle, mm. - Lautakunnan kaksoisrooli vaatii toimiakseen vahvan ohjausmallin (tuva) - Lautakunnissa käsiteltävien asioiden tarkka määrittely (ei liian operatiivista) Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (+) - demokratian vahvistaminen (+)
Lautakuntamalli: tarkennuksia Lautakuntamallissa kaupunginhallitukselle siirretään johtosäännöillä joitain palvelualueiden strategisen tason tehtäviä, esim. strategiset aluekehitysohjelmat yleiskaavojen linjaukset edunvalvonta hankintalinjausten yhteensovittaminen palvelutoiminnan organisoinnin muutokset palveluverkko muuta? Lautakuntamallissa voi olla myös kahden apulaispormestarin malli, mikäli tehtävät jaetaan yli palvelualueiden: hyvinvoinnin palvelualueen lautakuntien apulaispormestari voisi toimia apulaispormestarina myös ns. osaamislautakunnassa (muu osa elinvoiman palvelualueesta olisi pormestarin alaisuudessa)
Yhdistelmämalli Tehtävissä painottuvat: elinvoiman vahvistaminen, konserniohjaus/omistajaohjaus Esittelijät: pormestari ja konsernijohtaja Kh:n jaostot Jaosto elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle: Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Lisäksi: liiketoiminta-/omistajaohjausjaosto Puheenjohtajat: pormestari elinvoima- ja kilpailukykyjaostossa (khsukossa esitetty, että pj voisi olla myös apulaispormestari; vaihtoehto pohdittava mikäli yhdistelmämalli valitaan), kh valitsee liiketoimintajaoston puheenjohtajan keskuudestaan Esittelijät: konsernijohtaja/palvelualueen johtaja Kaupunginhallitus Apulaispormestarit Apulaispormestarit eivät ole kh:n jäseniä Johtavat lautakuntia, määräävät valmistelun suuntaviivoista Lautakunnat Hyvinvoinnin ja yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueilla lautakunnat Lautakuntien keskeiset tehtävät: palvelutarpeiden määrittäminen ja palvelujen järjestämisen ohjaus, palvelutoiminnan ohjaus (vusut, hesut) Voivat jakaantua jaostoihin Puheenjohtajina apulaispormestarit Esittelijät: palvelualueiden johtajat (hyvinvointi, yhdyskuntarakenne/kaupunkiympäristö) Tuotannon/ palvelutoiminnan poliittinen ohjaus Ei tuotannon johtokuntia, ohjaus tapahtuu ensisijaisesti lautakuntien kautta Tuotantojohtajat palvelualueen johtajan alaisia. Tuotantojohtajalle osa johtokunnan nykyisistä tehtävistä Mallin vaikutuksia - Korostaa elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuuden strategisuutta, mahdollistaa ketterän ja nopean reagoinnin - Vahvistaa pormestarin roolia strategisena toimijana - Mikäli apulaispormestarit ovat lautakuntien puheenjohtajia, mallissa voisi olla kaksi apulaispormestaria - Pormestarin roolissa korostuu elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus; vaarana muiden asioiden ja kh:n yhteen sovittavan roolin jääminen vähemmälle huomiolle - Vähemmän luottamushenkilöpaikkoja kuin lautakuntamallissa Edellytyksiä mallin toimivuudelle: - Elinvoima- ja kilpailukykyjaoston mielekäs tehtäväkokonaisuus - Elinvoiman ja kilpailukyvyn kokonaisuus haasteellinen kaikissa mallissa konsernitasoisia (kv-suhteet, edunvalvonta) ja palvelutyyppisiä asiakokonaisuuksia - Jos toisen asteen koulutus tulee osaksi elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta, voiko kh:n jaosto ohjata osin seudullista toimintaa? Suhde uudistuksen tavoitteisiin: - johtamisen selkeyttäminen (-) - demokratian vahvistaminen (+/-)
Lautakuntarakenne Eri ohjausmalleihin sopivia lautakuntarakenteita on alustavasti pohdittu, mutta niitä tarkennetaan valtuustoseminaarin (5.10.) jälkeen Seuraavalla kahdella dialla esitetään esimerkinomaista vaihtoehtopohdintaa lautakuntarakenne yhdistelmämallissa lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella
Lautakunnat yhdistelmämallissa, ESIM. Hyvinvoinnin palvelualue Ve1: Yksi koko palvelualueen kattava lautakunta Hyvinvointilautakunta Ve2: Sektorilautakunnat (2-3) Sosiaali- ja terveyslautakunta (sote-yhteistoiminta-alueelle siirtyvät tehtävät) Hyvinvointilautakunta (hyvinvointiin jäävät tehtävät sote-uudistuksen jälkeen; voidaan myös jakaa esim. sivistys- ja vapaa-aikalautakuntiin) Ve3: Nykyisen elämänkaarimallin tiivistäminen terveyden ja toimintakyvyn + ikäihmisten lautakunta lasten ja nuorten palveluiden lautakunta sivistys- ja elämänlaatupalvelujen lautakunta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue (kh:n/kh:n jaoston alaisuudessa) Ei lautakuntaa (jos toisen asteen koulutus hyvinvoinnin palvelualueella) Osaamislautakunta (jos toisen asteen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella) Yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualue Yhdyskunta-/kaupunkiympäristölautakunta (sis. ympäristö- ja rakennusjaosto sekä seudullinen jätehuoltojaosto) Joukkoliikennelautakunta (seudullinen)
Lautakunnat hyvinvoinnin palvelualueella, esim. Yksi hyvinvointilautakunta Sektorilautakunnat Elämänkaarilautakunnat Kokonaisnäkemys ja -ote hyvinvoinnin alueeseen Voisi pilkkoutua esim. asiakkuusjaostoihin (elämänkaarimalli) Sote-kokonaisuus suhteellisen helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle; lautakunta voi jatkaa, mutta karsituilla tehtävillä (muodostaisi edelleen mielekkään laajan kokonaisuuden) - Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista - Kaventaa demokratiaa voisiko osin ratkaista jaostoilla? - Suuri asiakokonaisuus yhdellä lautakunnalla: aika ja osaaminen? Helposti ymmärrettävät, selkeät asiakokonaisuudet Sote-kokonaisuus helposti irrotettavissa itsehallintoalueelle - Sektoriajattelu ei tue asiakaslähtöisyyttä? - Tehtävien määrä muodostavatko riittävän laajoja kokonaisuuksia? Asiakaslähtöinen malli; säilyttää tiltussa hyvänä pidetyn elämänkaariajattelun - Sote-kokonaisuuden irrottaminen haasteellista - Kuinka suhteutuu palvelutoiminnan ohjaustehtävään?
Tuotantoalueiden johtokunnat Tuotantoalueiden johtokuntia ei ole mukana lähemmin tarkastelluissa vaihtoehdoissa sisäisen tilaaja-tuottaja-mallin purkaminen tuo uudenlaisen ohjauslogiikan myös poliittiseen järjestelmään (mitä tehtäviä johtokunnille jäisi sisäisen tiltun purkautuessa?) poliittisen ohjauksen kehittämistarpeet (selkeyttäminen, virtaviivaistaminen, strategisen otteen vahvistaminen) eivät tue johtokuntien säilyttämistä Jos tuotantoalueilla olisi johtokunnat, se tarkoittaisi Jaostomallissa: lautakuntien rooli kh:n jaostojen ja johtokuntien välissä jäisi epäselväksi Lautakuntamallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi Yhdistelmämallissa: työnjako lautakuntien ja johtokuntien välillä jäisi epäselväksi Huom: ei muutoksia liikelaitosten johtokuntiin!
Kaupunginvaltuusto linjaa poliittisten toimielinten kehittämisen osalta 14.12... että pormestarin tehtävissä painottuvat jatkossa xxx että seuraava pormestari valitaan (joko valtuuston toimesta tai suoralla vaalilla). että poliittisen ohjauksen lähtökohtana uudessa toimintamallissa on malli xxx. että uudessa toimintamallissa luovutaan tuotannon johtokunnista. että valitun poliittisen ohjausmallin perusteella apulaispormestarit (onko apulaispormestareita ja missä roolissa). että eri toimijoiden johtosääntötasoinen (uuden kuntalain mukaan hallintosääntötasoinen) tehtävien määrittely tehdään vuoden 2016 aikana.
Konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistaminen: valmistelutyön eteneminen konsernijohtaja Juha Yli-Rajala strategiajohtaja Reija Linnamaa
Konsernihallinnon uudistamisen aikataulu Toimintamallin uudistukselle sovitut tavoitteet ohjaavat konsernihallinnon uudistamista. Tavoitteena on saada konsernihallinnon päärakenne kuntoon 1.1.2016 mennessä. Toimintamallin uudistuksesta valmistellaan ns. periaatepäätös siten, että se olisi 14.12.2015 kaupunginvaltuuston käsittelyssä osana periaatepäätöstä yleiskuvaus konsernihallinnon rakenteesta esitys palveluiden sijoittumisesta palvelualueille kaupunginhallituksen johtosäännön muuttaminen koskien johtajien nimittämistä Kaupunginhallituksen suunnittelukokous linjasi 28.9.2015, että kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen konsernihallinnon uudistamisen valmistelua jatketaan konsernihallinnon johtotehtävien täyttämiseksi jo uuden toimintamallin siirtymävaiheessa. Johtajien toimenkuvien määrittäminen ja ilmoittautumismenettely tehdään kaupunginvaltuuston periaatepäätöksen jälkeen. Tämän jälkeen käynnistetään uudistamistyö, jossa haetaan olennaista toimintatapojen muutosta ja vuoden 2016 aikana nimitettävien johtajien esityksiä alaisensa toiminnan uudistamiseksi. Muutoksessa korostuu toiminnan virtaviivaistaminen ja toimintaympäristön muutoksia ennakoivien ja niihin reagoivien prosessien tunnistaminen.
Konsernihallinnon uudistuminen: perusrakenne siirtymävaiheessa 2016 (siirtymävaiheen aikana uudistustyö jatkuu) Pormestari Konsernijohtaja Konserniohjaus konsernin kokonaisedun varmistaminen Hyvinvoinnin Konserniprosessit palvelualueen johto toiminnan sisältöjen linjaaminen yhdessä palvelualueiden kanssa Lanu, teto, iki, sive Konsernipalvelut toisen asteen koulutus? Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen johto konserniohjaukseen osallistuminen prosessien sujuvuuden näkökulmasta Perusta nykyisessä Kaupunkikehitysryhmässä, osesta elinkeino- ja työllisyys johtamisen ja toiminnan tuki yl. piirteinen maankäytönsuunnittelu, str. aluekehitysohjelmat? Yhdyskuntarakenteen palvelualueen johto Perusta nykyisessä kaupunkiympäristön kehittämisessä Yhdyskuntarakenteen vai kaupunkiympäristön palvelualue? viranomaispalvelut? Pormestari johtaa kaupungin johtoryhmää. Kolme palvelualuetta keskiössä. Palvelualue jakaantuu palvelualueen johtoon ja palvelutoimintaan. Palvelualueiden johto sijoittuu konsernihallintoon. Palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjauksella ja konsernipalveluilla. Palvelualueiden johtajat, konsernipalveluiden johtaja ja konserniohjausprosessien vetäjät toimivat konsernijohtajan alaisuudessa. Vuoden 2016 aikana palvelualueiden johtajat ja konsernipalveluiden johtaja tekevät esitykset siitä, miten heidän alaistaan toimintaa ja valtuuston 14.12.2015 päätöksestä riippuen myös palvelualueiden palvelutoimintaa uudistetaan ja millaisia tehostamismahdollisuuksia toiminnassa on. Vuoden 2016 aikana tehdään esitys siitä, miten konserniohjauksen kokonaisuutta uudistetaan.
Konsernihallinnon organisaatioluonnoksen selostusta Siirtymävaiheessa hyvinvointipalvelujen nykyinen ydinprosessijako säilyisi (samalla kun vuoden 2016 aikana rakennetaan uutta). Apulaispormestarien tai lautakuntien rooleihin ei tule muutoksia siirtymävaiheessa. Hyvinvointipalvelujen tuotannon ohjaus siirtyisi osaksi hyvinvoinnin palvelualuetta. Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen sisällä toiminnot ryhmittyisivät nykyistä selkeämpiin kokonaisuuksiin. Elinkeino- ja työllisyysasiat siirtyisivät osaamisen ja elinkeinojen kehittämisen ydinprosessista tälle palvelualueelle. Tämä ei aiheuta muutoksia apulaispormestarin tai lautakunnan rooleihin siirtymävaiheessa. Liiketoiminnan omistajaohjauksen osalta vahvistetaan yhteistyötä palvelualueiden kanssa. Palvelualueiden johtajat olisivat tiivisti mukana liikelaitosten ja tytäryhteisöjen tavoitteiden asettamisessa (esiin toimenkuvissa ja konsernihallinnon toimintasäännössä).
Tuotannon (uudessa toimintamallissa palvelutoiminnan) rakenteiden uudistaminen Palvelualueiden johtajat tekevät esitykset toiminnan kehittämisestä ja virtaviivaistamisesta palvelualueensa osalta (sis. palvelutoiminnan). Palvelutoiminnan muutoksia arvioidaan itsehallintoalueen valmistelua vasten. Palvelutoiminnan ohjaus muuttuu uuden johtamis- ja ohjausmallin sekä uuden poliittisen toimielinrakenteen myötä. Kumppanuuteen pohjautuva toimintakulttuurin muutos, palvelutoiminnan asiakaslähtöinen johtaminen ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen muuttavat olennaisesti toimintatapoja.
Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 konsernihallinnon ja tuotannon rakenteiden uudistamisen osalta miten palvelut sijoittuvat palvelualueille että konsernihallinnon rakenteen keskiössä on kolme palvelualuetta, joiden johto sijoittuu konsernihallintoon, ja että palvelualueiden toimintaa tuetaan konserniohjausprosesseilla ja konsernipalveluilla että konsernihallinnon ja koko toimintamallin uudistamista tuetaan täyttämällä johtotehtäviä jo siirtymävaiheessa, ja että tämän mahdollistamiseksi muutetaan kaupunginhallituksen johtosääntöä tarvittavalla tavalla.
Vaihtoehdot: Kaupunkirakenne ja -ympäristö Ve1 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa Ve2 Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perustella, muut asiat käsitellään lautakunnissa Ve3 Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella Ve4 Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella HUOM1: Poliittisten toimielinten valmisteluvaihtoehdot ovat pohdinnassa. Mallinnuksissa on lähdetty oletuksesta, että elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue on kh:n tai kh:n jaoston ohjauksessa. Mallinnuksissa ei ole mukana viranomaispalveluita, ympäristöpolitiikkaa eikä mahdollista toisen asteen koulutuksen sijoittumista elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. HUOM2: Strategisten aluekehitysohjelmien laajuutta ei ole otettu tarkastelussa huomioon. Niitä voidaan tarkastella suurina kokonaisuuksina, joihin sisältyy myös suunnitteluresursseja tai niistä voidaan erottaa strateginen hankejohto. HUOM3: Tällä dialla ja vaihtoehtokuvissa käytetään termiä yhdyskuntarakenteen palvelualue. Muussa valmistelumateriaalissa on esitetty myös vaihtoehtoinen nimi kaupunkiympäristön palvelualue.
Ve1: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaikki lautakuntien alaista toimintaa Pormestari Kaupunkisuunnittelu: yleispiirteinen maankäytön suunnittelu, yleiskaavoitus, asemakaavoitus Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Apulaispormestari Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Yhdyskuntarakenteen palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi, yhteiskuntasuhteet str. aluekehitysohjelmat: esim. 1-4 ohjelmaa, joihin yhdistyy mm. elinvoiman ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen teemoja (esim. Hiedanranta, Keskusta) Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Maapolitiikka, Asuntopolitiikka Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Selkeät vastuut johtamisessa ja asiakkaan kannalta, poistaisi päällekkäisyyttä Elinvoima ja kilpailukyky kaupunginhallituksen alla, korostaa strategista merkittävyyttä Maankäytön kokonaisprosessi yhdessä paikassa, yhden budjetin alla Miinusta Tampereen kaupungin vahvuutena on ollut visionäärinen kaupunkikehitys. Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista. Riskinä näkökulmaien kaventuminen ja siiloutuminen Elinvoiman ja kilpailukyvyn ja yhdyskuntarakenteen palvelualueet ja poliittiset toimielimet eriytyvät toisistaan. Maa- ja asuntopolitiikka eivät ole yhtä suoraan käytössä elinvoiman kehittämisen keinovalikoimassa. Pormestarilla ja kaupunginhallituksella ei ole selkeää roolia. Yhdyskuntarakenteen kokonaisuus on erittäin laaja. Vaarana ylikuormittuminen sekä poliittisen että viranhaltijajohdon osalta. Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju.
Ve2: Keskittäminen yhdyskuntarakenteen palvelualueelle, kaupunginhallituksessa käsitellään strategiset asiat johtosäännön perusteella, muut asiat käsitellään lautakunnissa Pormestari Suoraan kh/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Kaupunkimarkkinointi Yhteiskuntasuhteet Kaupunginhallitus Yhdyskuntarakenteen palvelualue Maapolitiikka, strategiset aluekehitysohjelmat Asuntopolitiikka, kaupunkisuunnittelusta yleiskaavoitus Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikennesuunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Kh:n strateginen ohjausvalta toteutuu, yhdyskuntarakenteen palvelualueella yhtenäinen organisaatiorakenne yhden virkamiehen johdettavana Virkamiesjohtamisen kannalta selkeä, poistaisi päällekkäisyyksiä Miinusta Apulaispormestarin johtaminen ulottunee yhdyskuntarakenteen palvelualueelle kokonaisuutena jolloin haasteeksi voi tulla kaksinkertainen poliittinen ohjaus (pormestari apulaispormestari) Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista Maa- ja asuntopolitiikan ja strategisten aluekehitysohjelmien kytkentä elinvoima- ja kilpailukykykokonaisuuteen heikkenee valmistelussa Maapolitiikka ja kaavoitus olisivat saman johdon alla, jolloin kyseessä ns. haasteellinen työyhdistelmä ja päätösketju
Ve3: Hajautettu malli: maa-, asunto-, ja ympäristöpolitiikka elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella, muut yhdyskuntarakenteen palvelualueella Pormestari Kaupunginhallitus/elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyyspolitiikka Osaamisen kehittäminen Maa- ja asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Kaupunkisuunnittelu, strategiset aluekehitysohjelmat Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen, kunnossapito Liikenteen suunnittelu, joukkoliikenne Plussaa Tukee palvelualueiden yhteistyötä Maa- ja asuntopolitikka edelleen edistämässä tiiviisti elinvoimaa Estää haitalliseksi koetun päätösketjun toteutumisen: maanhankinta jalostus luovutus Poistaa strategisten aluekehitysohjelmien osalta päällekkäisen suunnittelun Miinusta Strategisten aluekehitysohjelmien rooli osana elinvoimaa vähenee Kaupunginhallituksella ja pormestarilla ei ole roolia strategisten maankäyttöasioiden linjauksissa. Eri tulokulmia yhdistävä kaupunkikehittäminen ei saa tukea rakenteista (erit. strategiset aluekehitysohjelmat) Maa- ja asuntopolitiikka erillään yhdyskuntarakenteen kokonaisuudesta, maankäytön kokonaisprosessi pirstaloituu
Ve4: Strategiset asiat elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Pormestari Kaupunginhallitus Elinvoima- ja kilpailukykyjaosto Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue Elinkeino- ja työllisyysasiat Osaamisen kehittäminen Strategiset aluekehitysohjelmat Maapolitiikka, asuntopolitiikka Kaupunkimarkkinointi, Yhteiskuntasuhteet Apulaispormestari Yhdyskuntalautakunta Joukkoliikennelautakunta Yhdyskuntarakenteen palvelualue Kaupunkisuunnittelu Yleisten alueiden suunnittelu, rakennuttaminen ja kunnossapito Liikenteen suunnittelu, Joukkoliikenne Plussaa korostaa kh:n ja pormestarin roolia strategisena toimijana kannustaa palvelualueita tiiviiseen yhteistyöhön, mahdollisuus eri tulokulmia yhdistävään kaupunkikehittämiseen kasvaa Miinusta kaupunkirakenteen ja -ympäristön kokonaisuus jakaantuu kahdelle palvelualueelle johtamisvastuu jakaantuu ei muuta nykytilannetta, nykyiset haasteet ratkaistava muulla tavalla kaupunginhallituksen ohjaus yleiskaavoihin puuttuu Mikäli strategiset aluekehitysohjelmat sisältävät myös suunnittelua niin suunnitteluresurssien käytön päällekkäisyys jatkuu
Viranomaispalvelut Viranomaispalveluille kuuluvat ympäristöterveydenhuollon, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan, kaupunkimittauksen, katutilavalvonnan, pysäköinninvalvonnan sekä jätehuollon viranomaistehtävät. Seudullisia näistä ovat ympäristöterveydenhuollon ja jätehuoltoviranomaisen tehtävät. Yksikkö toimii tällä hetkellä tilaajaryhmän ohjauksessa. Viranomaispalveluiden osalta ratkaistava kehityssuunta: A. pidetäänkö se viranomaispalveluihin keskittyvänä kokonaisuutena B. kehitetäänkö sitä ulkoiseksi palvelukeskukseksi, jossa olisi laajasti paitsi viranomaistehtäviä myös kuntalaisten palvelutehtäviä (esim. venepaikat, kalastusluvat, joukkoliikenteen palvelupiste, hyvinvointipalvelujen asiakaspalautteet) C. perustetaanko kuntalaisten näkökulmasta yhden luukun periaatteella toimiva ulkoinen palvelukeskus, jonka taustalla voi olla organisatorisesti erillään olevia yksiköitä (yksiköiden sijoittuminen silti ratkaistava, samoin palvelukeskuksen johtaminen) Kaksi sijoittumisvaihtoehtoa kehityssuuntien A ja B osalta: Ve1 Yksikkö osana konsernipalveluita sama ohjausmalli kuin sisäisellä palvelukeskuksella; mikäli yksikössä on useamman palvelualueen asioita, tämä olisi looginen sijoittumispaikka yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle kiinteästi liittyvät osat joutuvat rakentamaan yhteistyökytkennät erikseen Ve2 Yksikkö osana yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualuetta ympäristöterveydenhuolto + muut mahdolliset muiden palvelualueiden tehtävät? vahvistaa yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueen kokonaisuutta
Ympäristöpolitiikka Kestävä yhdyskuntayksikkö on nyt osa kaupunkikehitysryhmää; se on haluttu nähdä kaupunginhallituksen päätöksentekoa lähellä olevana toimintona. Yksikkö linjaa ja koordinoi kaupungin ympäristöpolitiikkaa ja vahvistaa ympäristönäkökulmaa päätöksenteossa. Ympäristöpolitiikka kohdistuu toimintatapana koko kaupungin toimintaan. Ympäristönsuojelu on osa viranomaispalveluita. Toimintamallin uudistuksessa tulisi ratkaista sijainti. Vaihtoehtoina: A. sijoittuminen elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle ympäristöpolitiikan ajankohtaiset osa-alueet kuten energiapolitiikka, kiertotalouden edistäminen, materiaalitehokkuus ja muut luonnonvarakysymykset sekä ympäristöimago ovat teemoja, joilla on yhtymäkohtia elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueen muiden sisältöjen kanssa B. sijoittuminen yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueelle yhdyskuntarakenteen/kaupunkiympäristön palvelualueella sijaitsevat suurimmat ja vaikuttavimmat kokonaisuudet, joilla varmistetaan ympäristöpoliittisten tavoitteiden toteuttaminen
Toisen asteen koulutus: sijoittumisvaihtoehdot Ve1 Toisen asteen koulutus jaettu kahdelle palvelualueelle lukiokoulutus hyvinvoinnin palvelualueella, ammatillinen koulutus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Ve2 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena hyvinvoinnin palvelualueella Ve3 Toisen asteen koulutus kokonaisuutena elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Toisen asteen koulutusta koskeva selvitys on käynnissä. Siinä arvioidaan myös ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen yhteisen tuotantoalueen tarpeellisuutta ja pohditaan organisointivaihtoehtoja (esillä myös osakeyhtiömalli). Selvitys valmistuu 15.10. Ve2 ja ve3: Vaikka toisen asteen koulutus olisi järjestäjänäkökulmasta samalla palvelualueella, se voi olla palvelutoiminnan (aiemmin tuotanto) osalta jakaantunut kahteen organisaatioon.
Jako kahdelle palvelulalueelle (lukio hyvinvointi; ammatillinen koulutus elinvoima ja kilpailukyky) Lukiokoulutus voidaan tulkita yleissivistäväksi koulutukseksi ja siten kiinteäksi jatkumoksi perusopetukselle. Ammatillisille koulutukselle taas on tärkeää yhteys elinkeinoelämään, mikä toteutuisi nykyistä paremmin elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella. Yhteys ammatillisen ja lukiokoulutuksen välillä on tällä hetkellä melko ohut (mm. erillinen lainsäädäntö ja opetussuunnitelmat). Kansallisena ja kansainvälisenä trendinä yhtenäinen osaamisen kehittäminen. Toisen asteen yhtenäisyys nähty tärkeänä erityisesti työelämän näkökulmasta: mm. yhdistelmätutkinnot, modulaariset koulutuskokonaisuudet. Kahtiajako vaikeuttaisi mm. ikäluokan hallinnan, koulutuksen suuntaamisen, nuorisotakuun sekä talouden ja tehokkuuden näkökulmasta kokonaisuuden suunnittelua. Kokonaisuus hyvinvoinnin palvelualueella Korostaa toisen asteen koulutusta hyvinvointipalveluiden osana. Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Vahvistaisi hyvinvoinnin palvelualuetta, jossa sote-uudistuksen jälkeen tehtäväkenttä kaventuu Ei ole ihanteellinen vaihtoehto ammatillisen koulutuksen näkökulmasta esim. elinkeinoelämäyhteyksien osalta. Kokonaisuus elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueella Korostaa toisen asteen koulutusta elinvoimaa vahvistavana tekijänä, kytkös elinkeino- ja työllisyyspolitiikkaan sekä korkeakouluyhteistyöhön. Yhtenäinen kokonaisuus asiakkaan näkökulmasta. Yhteistyön lisääminen lukio- ja ammatillisen koulutuksen välillä saisi tukea rakenteista. Mahdollistaisi kokonaisuuden kehittämisen, vaikka nykyinen tuotantoalue purettaisiin kahdeksi erilliseksi organisaatioksi Nykyinen opetuslainsäädäntö lähtee siitä, että lukiokoulutusta ei tulisi nähdä perusopetuksen suorana jatkeena. Valtakunnallisissa politiikkalinjauksissa korostetaan lukiokoulutuksen sisällöissä työelämätaitoja, yrittäjyyskasvatusta ja yhdistelmätutkintojen mahdollisuutta ja toimintatavoissa työelämäyhteyksien kehittämistä. Yhteistoiminta-alueena toteutettu ammatillinen koulutus edellyttää yhteistä toimielintä muiden kuntien kanssa ( osaamislautakunta ). Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualuetta ei siis voida ohjata yksin kh:n/kh:n jaoston kautta, jos toisen asteen koulutus on mukana palvelualueessa. Sote-uudistuksen myötä elinvoiman palvelualueen painoarvo kasvaa suhteessa hyvinvoinnin palvelualueeseen. Mikäli toisen asteen koulutus olisi osa elinvoimaa, jäisi sote-uudistuksen toteutuessa hyvinvoinnin palvelualueelle lasten ja nuorten palvelut (päivähoito, perusopetus) sekä kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut.
Sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palvelut Neljä palvelukokonaisuutta harrastamisen ja omaehtoisen hyvinvoinnin edistämisen palvelut kulttuuripääomapalvelut kulttuuri- ja liikuntakasvatuspalvelut kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalvelut Palvelualueita koskevan valmistelun yhteydessä on noussut esiin tarve arvioida myös sivistyksen ja elämänlaadun edistämisen palveluiden sijoittuminen uudessa toimintamallissa Erityisesti kulttuuri- ja liikuntatapahtumapalveluilla on vaikutuksia elinvoiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen Eri sijoittumisvaihtoehtoja tarkastellaan lokakuun aikana
Sisäisen tilaaja-tuottajamallin korvaavan ohjausmallin kehittäminen: valmistelutyön eteneminen palvelutuotantojohtaja Tarja Puskala
Tiltu ja toimintamallin arvioinnin v.2014 tulokset Ohjausta tulee monesta suunnasta, johtamisessa vajeita Sopimusohjauksen ja konserniohjauksen roolit ovat epäselvät. Tämä on korostunut taloudellisesti vaikeina aikoina. Sisäisen sopimusohjauksen vastustajat pitävät sitä turhana hallinnollisena näpertelynä, puolustajat katsovat sen mahdollistavan keskustelun vaikuttavista palvelukokonaisuuksista. Kehittämisen johtaminen on koordinoimatonta. Tiltu-mallin kehittäminen on jäänyt kesken, poliittinen tuki mallille on epäselvä. On näyttöjä kustannustehokkuuden paranemisesta Kustannusten kasvuvauhti on hidastunut. Kustannustietoisuus on lisääntynyt. Lisääntynyt hallinto ja byrokratia Sisäisen sopimusohjauksen ja konserniohjauksen koetaan lisänneen hallinnollisia tehtäviä ja byrokratiaa. Tulee käynnistää sisäinen normipurku. Oman tuotannon johtokuntien rooli on epäselvä. Oman tuotannon johtokunnista tulee luopua. Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014
Mitä arvioinnin tulokset tarkoittavat kaupungin toimintamallin uudistukselle? Tiltu-mallia uudistettava ja/tai kehitettävä Arvioitsijat esittävät tiltu-mallin kehittämistä edelleen. Toimintamallin kolmesta osa-alueesta arviointi on kaikkein kriittisin tiltu-mallia kohtaan; siinä on eniten uudistettavaa. Työntekijöiltä tulee runsaasti kritiikkiä. Tuotannon toimintavapautta lisättävä Arvioitsijoiden mukaan olisi selkeintä, jos politiikka ohjaisi jatkossakin palvelukokonaisuuksien tilaamista, mutta tuotannolla olisi lisää toimintavapauksia reagoida tilauksiin. Hallinnollisen työn ja byrokratian vähentäminen. Monituottajuus huomioitava jatkossakin Muun kuin oman tuotannon osuus ydinprosessien menoista on yli 42 %. Arvioitsijoiden mukaan tästä syystä tilaaja-tuottaja toiminto tulisi olla kaupungissa jatkossakin. Sisäisen tiltun osalta tulee ratkaista kehitetäänkö sitä vai luovutaanko siitä. Luopuminen edellyttää uuden ohjausmekanismin rakentamista.
Kaupunginvaltuuston päätös 15.6.2015 että kaupungin sisäisessä toiminnassa luovutaan nykyisestä tilaajan ja tuottajan erottelusta ja tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä
Tilaaja-tuottaja-mallin hyvät puolet: mukaan myös uuteen johtamis- ja ohjausmalliin Hankintojen ja kilpailuttamisen osaaminen ja kyvykkyys, mikä on mahdollistanut palvelutarpeet huomioivan, elinkaarimallin mukaisen mahdollisimman vaikuttavien palvelukokonaisuuksien hankinnan yksittäisten palvelujen sijaan. Sopimusohjausmallia pidetään periaatteessa hyvänä, ongelmina koettu hallinnon lisääntyminen, taloudellisen sitovuuden puute ja tuottajan itsenäisen kehittämistoiminnan rajoittuminen sekä liian yksityiskohtaisella suoritetasolla sopiminen. Toimintamalli on edellyttänyt oman palvelutuotannon prosessikuvauksia, tuotteistamista ja hinnoittelua, mikä on lisännyt kustannustietoisuutta sekä palvelusisältöjen kehittämistä. Innovatiivisissa hankkeissa on ollut mukana kuntalaisia ja palvelujen käyttäjiä ja niissä on saatu aikaan merkittäviä tuloksia käyttäjälähtöisten palveluprosessien ja palvelupolkujen suunnittelussa. Lähde: Arviointiraportti, Syytön, sankari vai konna? Tampereen Yliopisto, 2014 Hankintaosaaminen Asiakaslähtöisyys, elinkaarimalli Yhdessä tekemisen malli Kustannustietoisuus, tuotteistus, prosessiajattelu Kuntalaisten osallistuminen
Lähtökohdat ja tavoitteet uuden ohjausmallin valmistelussa Uudistamisen lähtökohtana kaupungin perustehtävät Toimintamallin uudistamisen lähtökohtana on kaupungin perustehtävät, joiden tulee olla myös ohjausmallin keskiössä eli hyvinvoinnin vahvistaminen elinvoiman vahvistaminen kaupunkirakenteen ja -ympäristön kehittäminen Sisäisessä toiminnassa luovutaan tilaajan ja tuottajan erottelusta Tilalle kehitetään uusi nykyisen mallin hyviä puolia hyödyntävä johtamisjärjestelmä. Hallinto ja byrokratia kevenee. Ulkoisten hankintojen organisointi ratkaistaan ja vertailtavuus varmistetaan Tavoitteena tuloksellisempi toiminta Johtamisen selkeyttäminen Toiminnan taloudellisuuden ja tuottavuuden sekä vaikuttavuuden lisääntyminen Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien sekä kumppanuusajattelun vahvistuminen.
Mitä tiltun tilalle? Tulos- ja vaikuttavuusohjaus ja sen keskeiset periaatteet Yhden ohjauksen malli, TUVA-ohjaus siirrytään sopimusohjauksesta ja konserniohjauksesta yhden ohjauksen malliin konsernin kokonaisedun varmistamiseksi keskeistä on vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden korostaminen tuva-ohjauksen menettelytavat voivat vaihdella riippuen palvelutoiminnan organisoinnista Ohjaus tulos- ja vaikuttavuustavoitteiden avulla strategiaa toteuttavat mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet määritellään yhteistyössä toimijoiden kesken lisätään palvelutoiminnan liikkumavaraa siten, että samalla luodaan selkeä tilivelvollisuus johtamisjärjestelmää kehitetään ja ohjauksen vaikuttavuutta vahvistetaan palkitsemismalleilla
Tulos- ja vaikuttavuusohjauksen elementit Vaikuttavuus ja laatu Tuottavuus ja taloudellisuus Kyvykkyys Toiminnan vaikuttavuus kuntalaisten näkökulmasta Palvelun laatu Panosten ja tuotosten suhde Prosessien sujuvuus Taloudellinen tulos Osaaminen ja innovatiivisuus Johtaminen, esimiestyö Työhyvinvointi Päätöksenteko Tulosohjaus: haetaan tasapainoa käytettävissä olevien voimavarojen ja niillä saavutettavien tulosten välillä. Tavoitteena on saada kustannustehokkaasti aikaan halutut vaikutukset. Vaikuttavuusohjaus: tavoitteena asiakasvaikuttavuus ja yhteiskunnallinen vaikuttavuus.
Mikä muuttuu TUVA-ohjauksessa? Palvelualueiden johdon (poliittiset toimielimet ja virkamiesjohto) tehtävänä on vastata palvelualueen osalta sekä palvelujen järjestämisestä että oman tuotannon ohjauksesta tuva-mallin mukaisesti. Toiminnalle asetetaan selkeät ja mitattavat tulos- ja vaikuttavuustavoitteet. Tuotteistusta ja kustannuslaskentaa hyödynnetään nykyistä vahvemmin. Tuva-ohjaus on tavoitteilla ohjaamista uudistetun talous- ja strategiaprosessin kautta. Ohjauksessa yhdistyy nykyinen sopimus- ja konserniohjaus uudistetussa kaupunkistrategiassa asetetaan keskeiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet palvelualueittaisissa toimintasuunnitelmissa on palvelualueen keskeiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet vuosittaiset tulos- ja vaikuttavuustavoitteet esitetään kunkin palvelualueen vuosisuunnitelmissa vuosisuunnitelmien pohjalta asetetaan johdolle tavoitteet Tuva-ohjaus voi varioida palvelualueittain ja toiminnoittain. Hyvinvoinnin palvelualueella sisäisessä toiminnassa luovutaan tarjouspyyntö-, tarjous- ja sopimusmenettelystä.
Luonnos_Tuva-ohjaus palvelualueilla_v1 TUVAohjaus Lautakunta/- kunnat yms. Hyvinvoinnin palvelualue johtaja Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta Lautakunta/- kunnat yms. Lautakunta/- kunnat yms. KONSERNIOHJAUS Elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualue johtaja Yhdyskuntarakenteen palvelualue johtaja TUVAohjaus TUVAohjaus Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Tulos- ja vaikuttavuus -tavoitteet Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta Ulkoinen tuotanto Palvelutoiminta Palvelutoiminta Palvelutoiminta KONSERNIPALVELUT
Kaupunginvaltuusto linjaa 14.12.2015 tulos- ja vaikuttavuusohjauksen osalta mitkä ovat tulos-ja vaikuttavuusohjauksen keskeiset periaatteet Tuva-ohjauksen valmistelussa keskitytään syksyn 2015 aikana ohjausmallin konkretisointiin erilaisissa toiminnoissa sekä ulkoisten hankintojen asemointiin tuva-mallissa.
Kuntalaisten ja henkilöstön osallistumisen vahvistaminen: valmistelutyön eteneminen johtaja Kari Hakari
Valmistelun tavoitteet ja tehtävät Asiakaslähtöisyyden, kuntalaisten osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen palvelujen kehittäminen asiakkaan näkökulmasta ja yhteistyössä asiakkaiden kanssa, asiakaslähtöisen toimintakulttuurin vahvistaminen päätöksenteon avoimuuden ja asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksien lisääminen Kumppanuuden vahvistaminen kumppanuuden vahvistaminen kaupungin omien toimijoiden kesken kumppanuuden vahvistaminen ulkopuolisten palvelutuottajien, järjestöjen, yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa Tehtävät Miten asiakaslähtöisyyttä ja käyttäjädemokratiaa kehitetään? Miten kuntalaisten osallisuutta kehitetään? Miten kumppanuutta henkilöstön kesken vahvistetaan? 68
Nykyiset pääasialliset osallistumisen tavat Tampereen kaupunki. Osallistuminen Tampereen kaupungissa. 2014. Leskinen, Antti & Vasara, Outi (toim.)