Siankärsämön viljely ja sadon kuivaus Jaana Väisänen, Arvopilottihanke, Kuusamo 14.3.2017
Käyttö Kamatsuleeni (sininen eteerinen öljy) tulehduksia ehkäisevä Myös muita eteerisiä öljyjä (pineeni, kamferi) Runsaasti myös flavonoideja Käytetään ravintolisissä, esim. Frantsilan siankärsämöuute, jota suositellaan vastustuskyvyn lisäämiseen ja stressin lievitykseen. Mausteseoksissa, teeseoksissa Kasvia voidaan käyttää myös kasvivärjäykseen (keltainen) Hoitotuotteissa käytetään kukkivaa versoa tai kukkivan verson yläosa Eteerinen öljy sijaitsee varressa ja kukissa- Sopii esim. shampoisiin ja voiteisiin
Viljelyvaatimukset Viljelyvaatimukset Kuorettunut siankärsämöviljelmä, jossa kylvöksen jyräyksessä on siemeniä levinnyt jyrän mukana. Ravinteikas kasvualusta, hikevä ja multava, ei kostea! Viljelyn onnistumisen edellytys kestorikkakasvien poisto ennen viljelyn aloittamista ja tiheästi toteutettu haraus rivissä ja rivivälissä Lajikkeita: Proa (Jelitto Perennial Seeds, tai kanadalainen Richters) luonnonkannat Monivuotinen viljellään 2-3 vuotta
Kylvö tai taimista istutus Syyskylvö (elokuu) tai kevätkylvö tai istutus keväällä ryhmätaimista Siemenet tosi pienet!(tsp 0,1-0,15 g). Kylvöä helpottaa, jos voi sekoittaa siemenet raekooltaan samankokoisen materiaalin tai itämättömäksi tehdyn siemenen kanssa ( esim. 1:10). Kylvö: Siemenseokseen ns. merkkauslajeja, jotka ovat nopeakasvuisempia (ja talvehtivia, jos syyskylvö) Jos kylvö keväällä, niin ensimmäinen kasvukausi mennee kasvuston vahvistumiseen ja rikkakasvihuoltoon Kylvömäärä 20 30 g /aari Riviväli rikkakasvintorjuntatekniikan mukaan 30 60 cm, penkkiviljelynä tai tasamaalla Kylvön jälkeen jyräys (kun maa kuivunut) Itää hitaasti, 2-3 vk kylvöstä. Liekitys ennen taimettumista voi olla ensimmäinen rikkakasvien torjuntakeino. Rikkakasvien torjunta kasvuston kehittymisvaiheessa erittäin tärkeää!
Kuvassa kylvö harjuun Rikkamestarilla. Jos kylvökoneita on vain yksi, pellon päästä palatessa renkaitten tulee kulkea edellisellä ajolla tehdyissä jäljissä. Näin saadaan vakioriviväli, mikä on koneellisen harauksen edellytys. Kylvökoneena Bassi, italialainen tarkkuuskylvökone.
Taimista istutus: Siemenet kylvetään kennoihin alkukesällä, taimikasvatus kesällä, talvehtiminen taimivaiheessa, istutus seur. keväänä tai Taimikasvatus talvella, istutus keväällä Taimien istutustiheys 30 x 30 cm - 40 x 40 cm, tai 25 x 60 cm, tai 6 500 10 000 kpl/aari Rikkakasvihuolto: Sormiharaus noin 1-2 viikkoa istutuksen jälkeen Sormiharalla hoidetaan rivin rikkakasvien poisto, hanhenjalkaharalla rivivälit Multausaura tehokas rivivälien rikkakasvien hoidossa, jos viljellään penkissä
Taimista istutettujen kasvien harauksessa voidaan käyttää ns. sormiharaa. Ensimmäinen haraus voidaan tehdä noin 1-2 vk istutuksesta. Rikkakasvien tulee olla sirkkataimella tässä vaiheessa.
Haraukseen käyttökelpoiset esim. Kasvusto, joka istutettu taimista: Verkkoäes, sormihara Kasvusto, joka kylvetty: liekitin rivin kohdassa ennen taimettumista, kiekkohara, hanhenjalkahara rivivälissä + kitkentä ja käsihara rivissä
Kiekkohara Rikkamestarirungossa. Kylvörivi jää kiekkojen väliin. Oikealla väinönputken siementaimet kiekkoharauksen jäljiltä.
Kiekkoharaa käytetään, kun kylvörivi alkaa erottua ja rikkakasvit ovat vielä sirkkalehtivaiheessa Kiekoilla työnnetään maata rivistä poispäin. Myöhemmin kiekot voi kääntää toisinpäin, jolloin rivin saa kevyesti mullattua. Rivivälin perustyö tehdään hanhenjalkaharalla tai multausauralla, jos on penkkiviljelysysteemi Karhunputkea ja porkkanaa kylvöseoksessa. Porkkana pitää korjata aikaisessa vaiheessa pois.
Virheistä oppii: Peltoa oli avokesannoitu edelliskesällä kesto- ja siemenrikkojen poistamiseksi. Elokuussa kylvetty kerääjäkasvi ravinteiden talteenottoa varten. Keväällä pelto kynnettiin karjanlannan levityksen jälkeen. Kyntö tuli tehtyä liian syvään, joten kesän kultivointisyvyyden alapuolelta nousi polvipuntarpään siemenpankki pintaan. Juuri muita rikkakasveja ei pellolla ollutkaan. Yläkuvassa ensimmäisten kiekkoharausten jäljet näkyvät vielä. Vasemmalla traktoriharan jälkeä.
Sadonkorjuu Niitto kukinnan alettua ( 20 50 % kukista auennut) heinä-elokuussa Niitetään vain kukat ja puutumaton osa versosta, tai pelkkää versoa(?) 2x kesässä Niittoterää tulisi voida nostaa normaalia ylemmäs (yli 10 cm maanpinnasta, jotta niittoterä ei leikkaa puutunutta osaa varresta) Satotaso varret ja kukat niitettäessä Galambosin mukaan n. 3-4 kg/m2 (40-50 cm riviväli), pelkästään kukkasatoa korjattaessa 0,4 0,5 kg/m2 Niittolaitteet: Leikkuupuimuri, josta poistettu puimurikoneisto. Sijalla hihnakuljetin ja säiliö (vrt. koeruutuniittokone) Sarvitraktori jossa niittoterä. Niiton jälkeen ajetaan sato karholle ja korjataan hangolla/talikolla karholta Supercut-korjuukone
Kuivureita pienen mittakaavan tuotantoon Filmivanerista rakennettu kuivuri, jonka ritilät taimilaatikoita. Puhaltimessa oltava riittävän kova puhallus ja säädettävä lämpötila (isompi kuin auton sisätilalämmitin). Puhallin teipataan tiiviisti kaappiin kiinni. Suukappaleen hyvä olla palamatonta materiaalia. Poistoilma poistuu raottamalla kaapin kattolevyä. Ensimmäisenä kuivuvat alimmat ritilät. Massaa täytyy pöyhiä ja ritilöiden pakkaa vaihdella, jotta massa kuivuu tasaisesti. Ritilöiden päällä lämpömittarit, joiden avulla seurataan kuivumislämpötilaa.
Walan viljelmällä tilan lämpökeskuksesta puhallettiin lämmintä ilmaa puurakenteiseen kanaaliin. Kanaalin päällyskannessa oli muovilaatikoiden kokoiset reiät. Muovilaatikoita pinottiin päällekkäin. Kehäkukkaa oli kuivumassa.
Lämpöelementti mahtuu kuivauskanaalin etupäähän. Kanaaliin tarvittaisiin vielä ilmavirran ohjauslevyt, jotta suurin puhallus ei osuisi kanaalin perälevyyn, vaan jakautuisi tasaisesti.