Taskutietoa Maanpuolustuksesta
Taskutietoa Maanpuolustuksesta Pääesikunnan viestintäosasto 2008
Pääesikunnan viestintäosasto Käyntiosoite Fabianinkatu 2 Posti PL 919, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812 2419 Faksi (09) 1812 2439 Sähköposti puolustusvoimat@mil.fi Kotisivut www.puolustusvoimat.fi Anna palautteesi tästä tai muusta Pääesikunnan viestintäosaston julkaisusta osoitteeseen: puolustusvoimat@mil.fi Puolustusvoimien tiedottajat (09) 1812 2424 / 2412 Viestintäosaston tuotantosektori (09) 1812 2026 Sotilasmusiikki (09) 1812 2422 Puolustusvoimien uutislehti Ruotuväki ilmestyy kaksi kertaa kuukaudessa Tilaukset PL 25, 00131 Helsinki Puhelin (09) 1812 2432 Faksi (09) 1812 2440 Sähköposti ruotuvaki@mil.fi www-painos www.puolustusvoimat.fi/ruotuvaki Ruotuväen tilauslipuke on tämän julkaisun sivulla 72 73 Pääesikunnan viestintäosaston julkaisu Toinen korjattu painos ISBN 978-951 - 25-1789 - 3 Paperi G-print 80 g/m 2, Lumiart Silk 170 g/m 2 Paino Edita Prima Oy, 2008 Kuvat Puolustusvoimat, ellei toisin mainita Taitto Aki Närhi Tästä julkaisusta on saatavilla pdf-versio internetissä osoitteessa www.puolustusvoimat.fi/asiointi/julkaisut
SISÄLLYSLUETTELO Mitä? Puolustusvoimien tehtävät... 4 Puolustusvoimien toiminta-ajatus... 5 Mikä? Puolustusvoimat 1.1.2008... 6 Miten? Pääesikunnan kokoonpano... 8 Suorituskyky Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt... 10 Suorituskyky Maapuolustus... 14 Suorituskyky Meripuolustus... 20 Suorituskyky Ilmapuolustus... 24 Miksi? Suomen turvallisuuspoliittinen ympäristö... 30 Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka määrää... 32 Suomen sotilaspoliittinen ympäristö... 34 Miten Suomea puolustetaan? Osana kokonaismaanpuolustusta... 36 Maanpuolustuksen johtaminen... 38 Uudistuva alueellinen puolustus... 40 Puolustusvoimien johtaminen... 42 Puolustusjärjestelmän valmiuden säätely... 44 Asevelvollisuus... 46 Vapaaehtoinen maanpuolustus... 48 Puolustusvoimien henkilöstö... 50 Palkatun henkilöstön osaamisen kehittäminen... 52 Tietoa maanpuolustusmenoista... 54 Miten yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa? Yhteistoiminta muiden viranomaisten kanssa... 56 Miten kansainvälinen sotilaallinen kriisinhallinta? Kansainvälinen toiminta... 58 Yhteystiedot... 60 Arvomerkit... 66
Mitä? PUOLUSTUSVOIMIEN TEHTÄVÄT 1) Suomen sotilaallinen puolustaminen, johon kuuluu: a) maa-alueen, vesialueen ja ilmatilan valvominen sekä alueellisen koskemattomuuden turvaaminen; b) kansan elinmahdollisuuksien, perusoikeuksien ja valtiojohdon toimintavapauden turvaaminen ja laillisen yhteiskuntajärjestyksen puolustaminen; c) sotilaskoulutuksen antaminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen ohjaaminen sekä maanpuolustustahdon edistäminen; 2) muiden viranomaisten tukeminen, johon kuluu: a) virka-apu yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi, terrorismirikosten estämiseksi ja keskeyttämiseksi sekä muuksi yhteiskunnan turvaamiseksi; b) pelastustoimintaan osallistuminen antamalla käytettäväksi pelastustoimintaan tarvittavaa kalustoa, henkilöstöä ja asiantuntijapalveluja; c) osallistuminen avun antamiseen toiselle valtiolle terrori-iskun, luonnononnettomuuden, suuronnettomuuden tai muun vastaavan tapahtuman johdosta; sekä 3) osallistuminen kansainväliseen kriisinhallintaan. 4
PUOLUSTUSVOIMIEN TOIMINTA-AJATUS Puolustusvoimat ylläpitää ja kehittää Suomen valtionjohdon ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittisen toimintalinjan määrittämää suorituskykyä. Suorituskyky muodostuu maapuolustuksen, meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen suorituskyvyistä sekä puolustusvoimien yhteisistä suorituskyvyistä. Turvallisuusympäristöön suhteutettu suorituskyky ehkäisee ennalta kriisitilanteiden syntymistä ja niiden eskaloitumista aseellisen voiman käytöksi. Suorituskyky mitoitetaan Suomen sotilaallista puolustusta varten sekä samalla soveltuvaksi puolustusvoimien kahteen muuhun tehtävään. Puolustusvoimat ylläpitää valmiutta kaikkien sille asetettujen tehtävien täyttämiseksi. Puolustusvoimien suorituskyvyn käyttö valmistellaan koko maan kattavasti. 5
Mikä? PUOLUSTUSVOIMAT 1.1.2008 PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PUOLUSTUSVOIMAT PÄÄESIKUNNAN PÄÄLLIKKÖ PÄÄESIKUNTA Puolustusvoimien Johtamisjärjestelmäkeskus Puolustusvoimien Kansainvälinen Keskus Puolustusvoimien Tiedustelukeskus Puolustusvoimien Teknillinen Tutkimuslaitos Sotilaslääketieteen Keskus Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus Hallinnolliseen asemaan liittyvän lain valmistelu käynnissä MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULUN REHTORI MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU Puolustusvoimain komentaja Amiraali Juhani Kaskeala Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja. Puolustusvoimat muodostuvat maavoimista, merivoimista, ilmavoimista, Pääesikunnasta ja sen alaisista laitoksista sekä Maanpuolustuskorkeakoulusta. Puolustusvoimissa palvelee runsaat 16 000 henkilöä, joista sotilaita 8 800 ja siviilejä 7 200. Puolustusvoimat kouluttaa vuosittain noin 25 000 varusmiestä ja vuodesta 2008 alkaen noin 25 000 reserviläistä. Kriisinhallintatehtävissä palvelee kerrallaan enintään noin 1 000 henkilöä. Suomen puolustusvoimien sodan ajan enimmäisvahvuus on 350 000 henkilöä. Maavoimien vahvuus on noin 240 000, ilmavoimien 38 000 ja merivoimien 28 000. Lisäksi Rajavartiolaitos kouluttaa ja perustaa rajajoukkoja sodan ajan puolustusvoimien käyttöön liitettäviksi sodan aikana. 6
PUOLUSTUSVOIMIEN HALLINTORAKENNE MAAVOIMIEN KOMENTAJA MAAVOIMAT Maavoimien Esikunta MERIVOIMIEN KOMENTAJA ILMAVOIMIEN KOMENTAJA MERIVOIMAT ILMAVOIMAT Merivoimien Esikunta Ilmavoimien Esikunta Suomenlahden Meripuolustusalue Lapin Lennosto Saaristomeren Meripuolustusalue Satakunnan Lennosto Uudenmaan Prikaati Karjalan Lennosto Merisotakoulu Ilmasotakoulu Merivoimien Materiaalilaitos Lentosotakoulu Merivoimien Tutkimuslaitos Ilmavoimien Teknillinen Koulu Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos Itä-Suomen Sotilasläänin komentaja Itä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Savo-Karjalan Sotilaslääni Reserviupseerikoulu Karjalan Prikaati Pohjois-Karjalan Prikaati Länsi-Suomen Sotilasläänin komentaja Länsi-Suomen Sotilasläänin Esikunta Pohjanmaan Sotilaslääni Porin Prikaati Tykistöprikaati Pioneerirykmentti Panssariprikaati Viestirykmentti Hämeen Rykmentti Maasotakoulu Utin Jääkärirykmentti Pohjois-Suomen Sotilasläänin komentaja Pohjois-Suomen Sotilasläänin Esikunta Lapin Sotilaslääni Kainuun Prikaati Lapin Ilmatorjuntarykmentti Jääkäriprikaati Etelä-Suomen Sotilasläänin komentaja Etelä-Suomen Sotilasläänin Esikunta Kaartin Jääkärirykmentti Maavoimien Materiaalilaitoksen johtaja Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta Etelä-Suomen Huoltorykmentti Länsi-Suomen Huoltorykmentti Itä-Suomen Huoltorykmentti Pohjois-Suomen Huoltorykmentti Elektroniikkalaitos Koeampumalaitos Räjähdelaitos 7
Miten? PÄÄESIKUNNAN KOKOONPANO Pääesikunta on puolustusvoimien komentajan johtoesikunta. Se on keskushallintoon kuuluva viranomainen. Pääesikunta johtaa ja valvoo puolustusvoimille säädettyjen tehtävien suorittamista. Pääesikunta valmistelee puolustushaarojen ja alaisten laitostensa operatiivisen ja hallintorakenteen edellyttämät suorituskykyvaatimukset ja tehtävät sekä jakaa niille tehtävien edellyttämät resurssit. Pääesikuntaa johtaa pääesikunnan päällikkö. PÄÄESIKUNNAN PÄÄLLIKKÖ KANSLIA ESIKUNTAOSASTO OIKEUDELLINEN OSASTO VIESTINTÄOSASTO TUTKINTAOSASTO TARKASTUSYKSIKKÖ TEKNILLINEN TARKASTUSOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN HENKILÖSTÖPÄÄLLIKKÖ HENKILÖSTÖOSASTO TALOUSOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN OPERAATIOPÄÄLLIKKÖ TIEDUSTELUOSASTO OPERATIIVINEN OSASTO SUUNNITTELUOSASTO JOHTAMISJÄRJESTELMÄOSASTO PUOLUSTUSVOIMIEN SOTATALOUSPÄÄLLIKKÖ LOGISTIIKKAOSASTO MATERIAALIOSASTO 8
Pääesikunnan päällikkö Kenraaliluutnantti Ari Puheloinen Puolustusvoimien henkilöstöpäällikkö Kenraaliluutnantti Hannu Herranen Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Kenraaliluutnantti Markku Koli Puolustusvoimien sotatalouspäällikkö Kontra-amiraali Juha Rannikko 9
Miten? SUORITUSKYKY Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt Suorituskyky muodostuu maapuolustuksen, meripuolustuksen ja ilmapuolustuksen suorituskyjen lisäksi puolustusvoimien yhteisistä suorituskyvyistä. Tiedustelu ja valvonta Puolustusvoimien tiedustelu-, valvonta- ja johtamisjärjestelmä mahdollistaa riittävän strategisen tason ennakkovaroituksen saamisen sekä operatiivis-taktisen tilannekuvan luomisen. Sitä tarvitaan oman valmiuden kohottamisessa ja joukkojen oikea-aikaisessa johtamisessa. Näin kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan aikana häirityissäkin oloissa ja lisäksi yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Tiedustelujärjestelmää kehittämällä parannetaan strategista ja operatiivista ennakkovaroituskykyä, puolustusvoimien ja valtionjohdolle tuotettua tilannekuvaa sekä kykyä jakaa tiedustelutietoja. Suomen väestöön ja infrastruktuuriin kohdistuvista, turvallisuutta vaarantavista uhkista hankitaan ennakkovaroitus yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Valvontajärjestelmässä yhdistetään valvontatiedot sekä luodaan kaikille puolustushaaroille jaettava yhtenäinen operatiivinen ja taktinen tilannekuva. Vuoteen 2009 mennessä yhdistetään puolustusvoimien kaikkien sensorien tiedot puolustushaarojen yhteiseksi tilannekuvaksi. Johtaminen Puolustusvoimien johtamisjärjestelmä mahdollistaa operatiivis-taktisen tilannekuvan luomisen, oman valmiuden kohottamisen ja joukkojen oikea-aikaisen johtamisen. Johtamisjärjestelmällä kyetään puolustusvoimien joukkojen johtamiseen sekä sodan että rauhan aikana häirityissäkin oloissa, yhteistoimintaan eri viranomaisten kanssa sekä kansainväliseen yhteistoimintaan. Järjestelmää kehitetään siten, että vuoteen 2012 mennessä saadaan valmiiksi kaikki puolustushaarat ja toimialat kattava integroi- 10
tu operatiivinen tiedonsiirto-, käsittely- ja hallintaympäristö, joka mahdollistaa sensorien, asejärjestelmien sekä päätöksenteon yhteen sovitetun toiminnan kaikilla tasoilla. Tämä nopeuttaa olennaisesti päätöksentekoa ja muuta johtamistoimintaa. Samalla järjestelmän liikkuvuus ja taistelunkestävyys paranevat. Strategisen ja operatiivisen tason johtamistoimintaa sekä organisaatiorakenteita kehitetään yleisiä kansainvälisiä periaatteita soveltaen siten, että tietoverkkojen yhteiskäyttö on mahdollista. Vaikuttaminen Puolustusvoimien vaikuttamisen suorituskyvyllä parannetaan laadullista torjuntakykyä koko maan puolustamisessa. Tänään keskitettyyn tulenkäyttöön kyetään vain rajoitettujen kantamien puitteissa. Maapuolustuksen iskukykyä parannetaan raskaalla raketinheitinjärjestelmällä sekä ohjautuvien ampumatarvikkeiden ja tykistön erikoisampumatarvikkeilla. Uusilla ampumatarvikkeilla kehitetään kykyä alue- ja pistemaalien tulittamiseen sekä korvataan osaltaan jalkaväkimiinojen luopumisesta menetettävää suorituskykyä. Nyt ilmavoimien Hornet-kalustolla vaikutetaan hävittäjätorjunnassa. Ilmavoimien vaikutuskykyä laajennetaan ilmasta maahan -ampumatarvikkeiden hankinnoilla. Lisäksi luodaan yhteisen tulenkäytön edellyttämä johtamiskyky sekä tiedustelu- ja maalinosoitusjärjestelmä. Puolustusvoimien erikoisjoukkojen suorituskykyä nostetaan kehittämällä niiden tiedustelu- ja maalinosoituskykyä. Rajavartiolaitoksen erikoisjoukkojen kehittäminen toteutetaan osana puolustusvoimien erikoisjoukkojen kehittämistä. Puolustusvoimien vaikuttamisen kyvyssä otetaan huomioon kansain välisen yhteistoiminnan asettamat vaatimukset. 11
Miten? SUORITUSKYKY Puolustusvoimien yhteiset suorituskyvyt Logistiikka Puolustusvoimien logistiikka-ala turvaa ja ylläpitää puolustusvoimien joukkojen taistelukelpoisuuden sekä toimintakyvyn normaalioloissa sekä kaikissa uhka- ja kriisitilanteissa ja varmistaa osaltaan puolustusjärjestelmän suorituskyvyn. Tehtävä toteutetaan hankkimalla, tuottamalla, jakamalla, kunnossapitämällä ja poistamalla käytöstä materiaalia sekä tuottamalla erilaisia henkilöstöön ja materiaalin kohdistuvia palveluja, kuten terveydenhoitoa, asevelvollisten muonitusta ja kuljetuksia. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmä on puolustusvoimien, kotimaisen ja kansainvälisen elinkeinoelämän ja muun yhteiskunnan logististen osien muodostama kokonaisuus. Siinä yhdistetään puolustusvoimien omat ja yhteiskunnan maanpuolustustarkoituksiin varaamat resurssit maamme puolustamisessa, muiden viranomaisten tukemisessa sekä kansainvälisissä operaatioissa. Järjestelmä sisältää logistiikan palvelukeskukset, puolustushaarojen huoltojärjestelmät ja kumppanuudet. Toiminnallisesti järjestelmä jaetaan täydennyksiin, kunnossapitoon, kuljetuksiin, lääkintähuoltoon ja huoltopalveluihin. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmää johtaa Pääesikunnassa sotatalouspäällikkö. Logistiikkajärjestelmän runkona on maavoimien huoltojärjestelmä, jonka muodostavat Maavoimien Materiaalilaitoksen Esikunta sekä sen alaisuudessa olevat neljä huoltorykmenttiä ja kolme valtakunnallista laitosta. Pääesikunnan johdossa on kaksi logistiikan palvelukeskusta. Sotilaslääketieteen Keskus vastaa asevelvollisten terveydenhoidosta sekä kenttälääkinnästä. Puolustusvoimien Ruokahuollon Palvelukeskus puolestaan järjestää asevelvollisten muonituksen. Kummallakin keskuksella on kaikissa joukko-osastoissa omat palveluja toimipisteensä: terveysasemat ja muonituskeskukset. Maavoimille keskitetään kokonaisvastuu maavoimien huollon jär- 12
jestelyistä sekä kaikkien puolustushaarojen yhteisen sotavarustuksen koko elinjaksosta eli hankinnasta, varastoinnista, kunnossapidosta ja loppukäsittelystä. Ilmavoimat ja merivoimat vastaavat oman erikoismateriaalinsa elinjaksosta. Huoltorykmenteillä on sekä alueellisia että valtakunnallisia huoltovastuita. Kukin neljästä jo rauhan aikana toimivasta huoltorykmentistä vastaa alueensa operatiivisen sotilasläänin huollon tukemisesta. Tämän lisäksi huoltorykmenteillä on valtakunnallisia järjestelmävastuita. Huoltorykmentit tuottavat palveluja kaikille puolustushaaroille ja niiden joukoille. Puolustusvoimien toimijat verkottuvat koti- ja ulkomaisen elinkeinoelämän sekä yhteiskunnan toimijoiden kanssa. Puolustusvoimien logistiikkajärjestelmässä turvataan osaltaan maamme huoltovarmuutta yhteistyössä Huoltovarmuuskeskuksen kanssa. Kriisinhallintajoukkojen materiaalitäydennystä 13
Mitä? Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Jääkäriprikaati SODANKYLÄ Lapin Ilmatorjuntarykmentti Maavoimien komentaja Kenraaliluutnantti Ilkka Aspara Merkkien selitykset Etelä-Suomen Sotilaslääni Länsi-Suomen Sotilaslääni Itä-Suomen Sotilaslääni Pohjois-Suomen Sotilaslääni Operatiivisen sotilasläänin raja Joukko-osasto Maavoimien Esikunta Sotilasläänin Esikunta Pioneerirykmentti VAASA Pohjanmaan Sotilaslääni Lapin Sotilaslääni OULU ROVANIEMI Pohjois-Suomen Sotilaslääni KUOPIO KAJAANI Savo- Karjalan Sotilaslääni Kainuun Prikaati KONTIOLAHTI Tykistöprikaati Porin Prikaati Panssariprikaati NIINISALO SÄKYLÄ HÄMEENLINNA HATTULA RIIHIMÄKI KEURUU Länsi-Suomen Sotilaslääni lää LAHTI VEKARANJÄRVI UTTI KOUVOLA Itä-Suomen Sotilaslääni MIKKELI HAMINA LAPPEENRANTA Karjalan Prikaati Pohjois-Karjalan Prikaati Maavoimien Esikunta Maasotakoulu Utin Jääkärirykmentti 14 Viestirykmentti HELSINKI Etelä-Suomen Sotilaslääni Kaartin Jääkärirykmentti Reserviupseerikoulu Hämeen Rykmentti Maavoimat Maavoimien komentaja johtaa maavoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa maapuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti.
Maavoimat on alueellisesti jaettu operatiivisiin sotilaslääneihin sekä niiden alaisiin alueellisiin sotilaslääneihin ja aluetoimistoihin. Maavoimien Esikunta Maavoimien Esikunta johtaa ja suunnittelee maapuolustuksen lisäksi valtakunnallisesti asevelvollisuusasioita ja huoltoa pl muiden puolustushaarojen erikoishuolto. Maavoimien Esikunta johtaa myös maavoimien kansainvälistä toimintaa. Operatiiviset sotilasläänit ja aluetoimistot Operatiiviset sotilasläänit vastaavat alueensa puolustamisen suunnittelusta, valmistelusta ja johtamisesta. Neljän operatiivisen sotilasläänin komentajan johdossa toimii alueellisia sotilasläänejä, aluetoimistoja ja joukko-osastoja. Alueelliset sotilasläänit ja aluetoimistot Alueelliset sotilasläänit ja aluetoimistot vastaavat alueellaan puolustuksen suunnittelusta, asevelvollisuusasioista ja maanpuolustustyöstä. Aluetoimistojen näkyvimpiä tehtäviä ovat kutsuntojen järjestäminen ja vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukeminen. Aluetoimistot kuuluvat joko operatiivisen tai alueellisen sotilasläänin esikuntaan tai joukko-osaston esikuntaan. Alueellisten sotilasläänien esikunnat ja aluetoimistot perustavat valmiutta kohotettaessa sotilasalueen esikunnan, joka vastaa alueensa puolustuksesta. Joukko-osastot Maavoimien viidessätoista joukko-osastossa koulutetaan varusmiehiä ja reserviläisiä sodan ajan joukkoihin. Joukko-osastot ovat operatiivisen sotilasläänin komentajan alaisia lukuun ottamatta Maasotakoulua ja Utin Jääkärirykmenttiä, jotka ovat suoraan Maavoimien komentajan alaisia. Joukko-osastot osallistuvat vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen tukemiseen.
Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Maavoimien Materiaalilaitos Maavoimien Materiaalilaitoksen huoltorykmentit vastaavat huollon järjestelyjen johtamisesta Maavoimien Materiaalilaitoksen johtajan alaisuudessa. Huoltorykmentteihin kuuluu esikunta ja varikkoja, varasto-osastoja sekä muita huollon yksiköitä. Maavoimien Materiaalilaitoksen johdossa ovat myös Räjähdelaitos, Koeampumalaitos sekä Elektroniikkalaitos. MLRS M270-raketinheitin on telaajoneuvo, jonka alustana on Bradleytaisteluajoneuvon versio M993 ja aseosana M269-rakettikehto laitteineen. Raketinheitin voi ampua raketteja ja tykistöohjuksia, joita ovat mm. AT2-miinaraketti (kantama 38 km), M30 GMLRS-ohjautuva raketti (kantama 60 100 km) ja ATACMSohjus (kantama 165 330 km). 16
CV9030 on jalkaväen kuljettamiseen tarkoitettu panssarivaunu. Sen aseistuksena on 30mm panssarivaunukanuuna ja 7.62mm panssarivaunukonekivääri. Kolmen hengen miehistön lisäksi vaunu kuljettaa kahdeksan taistelijaa. Suorituskykyyn panostetaan Maavoimat muodostaa puolustusvoimien surorituskyvyn rungon. Maavoimien kehittämiskohteina ovat viime vuosina olleet etenkin operatiivisiin joukkoihin kuuluvien valmiusprikaatien suorituskyvyn kehittäminen tulivoimaisiksi ja liikkuviksi yhtymiksi. Maavoimien kehittämisohjelmien tavoitteena on ollut siirtää painopistettä yksittäisen aselajin tai järjestelmän kehittämisestä joukkojen suorituskyvyn kehittämiseen. Tulevina vuosina keskitytään alueellisten joukkojen kehittämiseen. 17
Miten? SUORITUSKYKY Maapuolustus Utin Jääkärirykmentissä koulutetaan maavoimien erikoisjoukot. Taistelupanssarivaunu Leopard 2 A4:n aseistuksena on 120mm panssarivaunukanuuna ja kaksi konekivääriä 18
Patria XA-360 -kuljetuspanssariavoneuvo. Vaunu tarjoaa käyttäjälleen hyvän liikkuvuuden maalla ja vedessä sekä lisäksi suojan sirpaleita vastaan. 19
Miten? SUORITUSKYKY Meripuolustus MERIVOIMIEN ESIKUNTA Suomenlahden Meripuolustusalue Saaristomeren Meripuolustusalue Uudenmaan Prikaati Merisotakoulu Merivoimien materiaalilaitos Merivoimien komentaja Vara-amiraali Hans Holmström Merivoimien tutkimuslaitos Merivoimien Materiaalilaitos Merivoimien Tutkimuslaitos Merisotakoulu TURKU HAMINA ESPOO Saaristomeren Meripuolustusalue Saaristomeren Meripuolustusalue UPINNIEMI TAMMISAARI HELSINKI Suomenlahden Meripuolustusalue Suomenlahden Meripuolustusalue Merivoimien Esikunta 20 Uudenmaan Prikaati
Merivoimien komentaja johtaa merivoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa meripuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti. Merivoimien operatiivisena tehtävänä on valtakunnan merialueen valvonta ja alueellisen koskemattomuuden turvaaminen sekä yhteiskunnan toiminnan kannalta elintärkeiden meriyhteyksien turvaaminen. Tehtävänsä osaava ja motivoitunut henkilöstö sekä nykyaikaista tekniikkaa edustava materiaali muodostavat tehokkaan suorituskyvyn puolustusvoimien käyttöön. Merivoimat on erikoistunut toimimaan rannikon ja saariston vaativissa olosuhteissa. Merivoimat muodostuu Merivoimien Esikunnasta sekä kuudesta joukko-osastosta ja laitoksesta. Saaristomeren Meripuolustusalueelle ja Suomenlahden Meripuolustusalueelle sijoittuvat ohjus- ja miinalaivueet sekä rannikkojoukkoja. Puolustusvoimien ainoa ruotsinkielistä varusmieskoulutusta antava joukko-osasto, Uudenmaan Prikaati, keskittyy meripuolustusalueiden ohella rannikkojoukkojen kouluttamiseen. Merikadetit ja merivoimien tulevat reservin upseerit sekä aliupseerit koulutetaan Merisotakoulussa. Merivoimien Tutkimuslaitos on erikoistunut merivoimien kehittämistä tukevaan ja vedenalaisen sodankäynnin tutkimukseen sekä merivoimien uusimman tekniikan testaamiseen. Merivoimien erikoismateriaalin huollosta ja ylläpidosta vastaa Merivoimien Materiaalilaitos. Merivoimissa työskentelee yhteensä noin 2100 upseeria, erikois- ja opistoupseeria, sotilasammattihenkilöä ja siviiliä. Työtehtävät vaihtelevat aluksen päälliköstä insinööriin ja varusmiesten kouluttajasta lakimieheen. Vuosittain asepalveluksen merivoimissa suorittaa 3900 henkilöä, joista noin 30 on vapaaehtoisia naisia. Merivoimien kertausharjoituksissa koulutetaan vuosittain noin 3400 reserviläistä. 21
Miten? SUORITUSKYKY Meripuolustus Useimmat merivoimien alukset ovat miinoituskykyisiä. Rikkonaisella ja matalavetisellä merialueella merimiinat ovat tehokkaita aseita. Hamina-luokan ohjusveneen aseituksena on 4 meritorjuntaohjusta ja 8 ilmatorjuntaohjusta, sekä laivatykki ja kaksi ilmatorjuntakonekivääriä. 22
Miinalaiva Hämeenmaa ja Jurmo-luokan joukkojenkuljetusvene 23
Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmavoimien komentaja Kenraalimajuri Jarmo Lindberg ILMAVOIMIEN KOMENTAJA Ilmavoimien Esikunta Lapin Lennosto Satakunnan Lennosto Karjalan Lennosto Ilmasotakoulu Lentosotakoulu Ilmavoimien Teknillinen Koulu Lentotekniikkalaitos Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos 24
Merkkien selitykset Ilmapuolustusalueen raja Sotilasläänin raja Paikkakunt a Aluevesiraja Lennosto Lapin Lennosto ROV ANIEM I Ilmavoimien T eknillinen Koulu Lentosotakoulu Lentotekniikkalaitos Karjalan Lennosto KAUHA VA KUOPIO TIKKAKOSKI HALLI (JÄMSÄ) T AMPERE Ilmavoimien Esikunta Ilmasotakoulu Ilmavoimien Viestitekniikkalaitos Viestikoelaitos Satakunnan Lennosto 25
Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmavoimien komentaja johtaa ilmavoimia puolustusvoimain komentajan alaisuudessa sekä vastaa ilmapuolustuksen suorituskykyjen ylläpidosta ja kehittämisestä puolustusvoimien toiminta-ajatuksen mukaisesti. Ilmavoimat valvoo ja turvaa Suomen ilmatilan koskemattomuutta joka hetki. Kriisin aikana ilmapuolustus perustuu hävittäjien ja ilmatorjunnan yhteistoimintaan. Ilmatorjunta suojaa ilmahyökkäyksiltä valtakunnallisesti tärkeitä kohteita sekä taistelujoukkojen perustamista, siirtoja ja taistelua. Ilmavoimat kykenee keskittämään torjuntavoimaa nopeasti ja joustavasti sinne, missä voimaa tarvitaan. Ilmavoimat vastaa ilmapuolustuksen suunnittelusta ja valmistelusta sovittaen myös maa- ja merivoimien ilmapuolustustoimenpiteet osaksi tehokasta kokonaisuutta. 26
Kolmasosa ilmavoimien varusmiehistä saa koulutuksen erityistehtäviin. Ilmasotakoulussa annetaan lentokoulutuksen ohella muun muassa ilmatorjunnan, elektronisen sodankäynnin ja viestialan opetusta. Apumekaanikkoja kouluttava Ilmavoimien Teknillinen Koulu on Suomen suurin lentoteknillinen oppilaitos. Ilmatorjunnan varusmiehiä koulutetaan Lapin Ilmatorjuntarykmentissä, Karjalan Prikaatissa, Panssariprikaatissa sekä Reserviupseerikoulussa. Ilmavoimat on aloittanut kansainväliseen kriisinhallintaan tarkoitetun valmiusyksikön kouluttamisen ja varustamisen. 200 henkilön joukko on valmis vuoteen 2010 mennessä, ja se kykenee osallistumaan operaatioon osana monikansallista lento-osastoa. Tyypillinen tehtävä voi olla esim. osallistuminen lentokieltoalueen valvontaan. Yksipaikkaisia F-18C (55kpl) ja kaksipaikkaisia F-18D (7kpl) Hornet-hävittäjiä käytetään alueellisen koskemattomuuden valvonnassa ja turvaamisessa sekä hävittäjälentäjien taistelukoulutuksessa vielä pari vuosikymmentä. Hävittäjätoiminta on keskitetty kolmeen lennostoon, jotka ovat ilmavoimien valmiusyhtymiä. Hornetin pääase on keskipitkän kantaman AIM-120 AMRAAM -tutkaohjus. Lähipuolustukseen käytetään Sidewinder-infrapunaohjuksia. Uusi kypärätähtäin mahdollistaa ohjuksen ampumisen lentäjän katseen suuntaan - myös koneen sivuille. 27
Miten? SUORITUSKYKY Ilmapuolustus Ilmatorjunnan vaikuttavinta kalustoa ovat ohjusjärjestelmät. ITO 90 Crotale NG:n torjuntakyky yltää 6 kilometrin korkeuteen ja 10 kilometrin etäisyydelle. ITO 96 BUK M1 yltää 22 kilometrin korkeuteen ja 35 kilometrin etäisyydelle. ITO 2005 ASRAD-R-järjestelmän Bolide-ohjusten kantama on 8 kilometriä. Kuvassa ITO90 Crotale N6. Ilmavoimien tuoreinta kalustoa ovat kaksi espanjalaista EADS CASA C-295M -kuljetuskonetta, joita voidaan käyttää joukkojen ja materiaalin kuljetusten lisäksi myös humanitäärisiin avustus- ja pelastustehtäviin. 28
Ilmavoimien lentäjät saavat peruslentokouluksen Ilmasotakoulussa. Lentoopetuksen järjestää Patria Aviation 28 kotimaisella Vinkalla. Hävittäjäkohtainen jatko- ja täydennyskoulutus annetaan 49 Hawk Mk51/51A -suihkuharjoituskoneella Lentosotakoulussa. Lisäksi 18 Sveitsiltä hankittua Hawkia vahvistavat Lentosotakoulun asemaa merkittävänä eurooppalaisena lentokoulutuskeskuksena. 29
Miksi? SUOMEN TURVALLISUUSPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ Turvallisuuspoliittiseen ympäristöömme vaikuttavat keskeisesti Venäjä ja sen naapuruus, Pohjois-Euroopan ja Itämeren alueen tilanne sekä Naton ja Venäjän suhteiden kehitys. Myös Ruotsin turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat tärkeitä tekijöitä Suomen turvallisuudelle maiden historiallisten erityissuhteiden ja samankaltaisten intressien vuoksi. Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan ensisijaisena tavoitteena säilyy Pohjois-Euroopan turvallisuuden ja vakauden edistäminen. Maantieteellisesti Suomen alue rajautuu pohjoisessa Natoon kuuluvaan Norjaan, lännessä sotilaallisesti liittoutumattomaan ja Euroopan Unioniin kuuluvaan Ruotsiin sekä idässä Venäjään. Etelässä ovat Natoon ja EU:iin liittyneet Baltian maat. Kansainvälisessä ympäristössä tapahtuneista muutoksista huolimatta Pohjois-Euroopan turvallisuustilanne on säilynyt viime vuosina suhteellisen vakaana. Pohjois-Euroopalla erityisesti Itämeren alueen mailla - on tulevaisuudessakin pysyvä strateginen merkitys. Itämeren rannikkovaltioiden erilaiset turvallisuuspoliittiset ratkaisut ovat selkeästi muuttaneet tilannetta haasteellisemmaksi. Venäjän uudelleen lisääntyneet intressit Itämerelle lisäävät jännitettä mm. lisääntyvän merenkulun ja energian jakelun kautta. Suomelle meriyhteyksien kauppa-, sotilas- ja ympäristöpoliittinen merkitys on hyvinvoinnin ja turvallisuuden kannalta edelleen suuri. Pohjois-Itämerellä Suomella on vastuu strategisesti merkittävän, rauhan aikana demilitarisoidun Ahvenanmaan puolustuksesta. Suomen lähialueella sijaitsevat Venäjän kannalta keskeiset Pietarin kaupunki ja Murmanskin tukikohta-alue. Se ylläpitää mo- 30
lemmilla alueilla merkittävää sotilaallista voimaa ja valmiutta. Kyseisten alueiden sotilaallinen merkitys säilyy myös tulevaisuudessa. Venäjä arvioi toistaiseksi suurimpien sotilaallisten uhkien kohdistuvan siihen kuitenkin etelästä. Suomen turvallisuuspoliittiseen asemaan vaikuttavat Euroopan turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittyminen, EU:n ja Naton laajentuminen sekä toimintojen lisääntyminen. Myös Venäjän yhteiskunnallisella ja sotilaallisella kehityksellä on ratkaiseva merkitys. Suomi osallistuu Euroopan unionin yhteiseen kriisinhallintatoimintaan ja tekee laajaa yhteistyötä Naton kanssa. Transatlantinen ja pohjoismainen yhteistyö on viime aikoina entisestään tiivistynyt. Näiden lisäksi Suomi tekee kahdenvälistä yhteistyötä Venäjän kanssa. Osana kansainvälistä yhteisöä Suomi varautuu perinteisten sotilaallisten uhkien lisäksi erilaisiin laajamittaisiin uhkiin. Suomen turvallisuuden kannalta keskeisimmät uudet uhat ovat terrorismi, järjestäytynyt rikollisuus, joukkotuhoaseiden hallitsematon leviäminen ja informaatiosodankäynti. Näihin vastaaminen edellyttää kokonaismaanpuolustusta: eri hallinnonalojen välistä sekä kansallista että kansainvälistä yhteistoimintaa. 31
Miksi? SUOMEN ULKO- JA TURVALLISUUSPOLITIIKKA MÄÄRÄÄ Turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko 2004 on valtioneuvoston peruslinjaus, joka asettaa Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan toimintalinjan periaatteet ja tavoitteet. Vuoden 2008 aikana valmistuu uusi selonteko. Vuodesta 1997 alkaen laaditut valtioneuvoston puolustusvoimien kehittämislinjaukset perustuvat pitkäjänteiseen strategiseen suunnitteluun. Suomen turvallisuus- ja puolustuspoliittinen toimintalinja tähtää maan itsenäisyyden ja yhteiskunnan demokraattisten perusarvojen turvaamiseen sekä kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja elinmahdollisuuksien edistämiseen niihin kohdistuvien turvallisuusuhkien vaikutuksilta. Päämäärän saavuttamiseksi turvallisuuspolitiikalla pyritään kriisien ja uhkien ennaltaehkäisyyn, niiden vaikutuksilta suojautumiseen sekä mahdollistamaan kriisien ratkaiseminen. Perustekijöitä ovat uskottavan puolustuskyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen sekä osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseksi. Suomen turvallisuusja puolustuspolitiikan keskeinen haaste on toimintakyvyn säilyttäminen ja vahvistaminen ympäristön muutoksessa, jossa maailmanlaajuisen kehityksen, alueellisten konfliktien ja uusien uhkien merkitys Suomen turvallisuudelle on kasvanut. Suomi osallistuu vahvasti EU:n yhteisen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen ja toteuttamiseen. EU:n jäsenenä Suomi on lisännyt vaikutusmahdollisuuksiaan ja laajentanut vastuutaan koko Euroopan kattavassa vakauspolitiikassa. Suomi pyrkii yhdessä Euroopan unionin muiden jäsenmaiden kanssa tehostamaan unionin yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa siten, että unionin kykyä reagoida turvallisuutta ja vakautta uhkaaviin kriiseihin parannetaan. Suomi kehittää myös kykyään ja valmiuksiaan osallistua EU:n siviilikriisinhallintatoimintaan ja sotilaallisiin kriisinhallintaoperaatioihin mukaan lukien nopean toiminnan joukot. Suomi pitää vahvaa transatlanttista suhdetta tärkeänä sekä Euroopan että kansainväliselle turvallisuudelle ja edistää sitä kahdenvälisesti, EU:n jäsenvaltiona sekä Naton rauhankumppanina. Suomi kehittää edelleen yhteistyötään Naton kanssa osallistumalla aktiivisesti rauhankumppanuustoimintaan ja EU-Nato -yhteistyö- 32
hön. Suomi seuraa jatkuvasti Naton uudistumista, sen toimintakyvyn kehitystä ja kansainvälistä merkitystä. Jäsenyyden hakeminen säilyy Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan mahdollisuutena jatkossakin. Lisäksi Suomi pyrkii monenkeskisen yhteistyön, YK:n ja kansainvälisen oikeuden vahvistamiseen sekä globalisaation hallintaan turvallisuuden lisäämiseksi eriarvoisuutta ja syrjäytymistä vähentämällä. Sotilaallisen voimankäytön ehdoista tulee päättää monenkeskisesti YK:n peruskirjan periaatteiden pohjalta. 33
Miksi? SUOMEN SOTILASPOLIITTINEN YMPÄRISTÖ RAUHANAIKAINEN SOTILAALLINEN VOIMA SUOMEN LÄHIALUEILLA S UOMI 32000 124 63 15 R UOTSI NORJA 24000 280 150 5 19 25000 52 48 6 15 NATO VENÄJÄ JA VALKO-VENÄJÄ UKRAINA (IVY-SOPIMUKSIA) LIITTOUTUMATTOMAT VENÄJÄN POHJOINEN LAIVA STO Strat 11 12 11 8 42 VENÄJÄN ITÄMEREN LAIVA STO 2 6 5 29 VENÄJÄN ASEELLISET VOIMA T LÄHIALUEILLA 40000 850 450 90 34
Mannerjalustan rikkaudet Ruotsin ja Norjan puolustusratkaisut Kuolan alueen merkitys Pietari Energiansiirtoyhteydet Venäjän sotilasdoktriini ja -reformi NATOn sotilaallinen yhteistyö lisääntyy: PfP-ohjelma EU:n kriisinhallintayhteistyö NATOn laajentuminen 35 35
Miten Suomea puolustetaan? OSANA KOKONAISMAANPUOLUSTUSTA Puolustustilalaki Ilmapuolustus Avun vastaanotto Rajajoukot Taistelunkestävyys Valmiusevakuoinnit Suomessa luotetaan kokonaismaanpuolustuksen yhdistettyyn sotilaalliseen sekä siviilialojen malliin. Toimintamallin avulla taataan valtiollinen itsenäisyys, turvataan kansalaisten elinmahdollisuudet sekä varaudutaan ulkopuoliseen uhkaan. Kokonaismaanpuolustus ja sen yhteensovittaminen konkretisoituvat yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa. Kokonaismaanpuolustus mahdollistaa viranomaisten, yritysten ja kansalaisyhteiskunnan voimavarojen oikean käytön. Jokainen hallinnonala ja elinkeinoelämä vastaa omasta tehtävästään. Kokonaismaanpuolustusta tukee laaja vapaaehtoinen järjestötyö. Maanpuolustuksen kannalta keskeisimmät säädökset ovat valmiuslaki ja puolustustilalaki. Valmiuslainsäädännöllä eduskunta on delegoinut sille kuuluvaa toimivaltuutta valtioneuvostolle koko- Informaatiosodankäynti Kriisinsietokyky Suojelu ja ilmasuojelu Suojaväistöt Yhteisoperaatiot Maanpuolustustahto Yhteiskunnan kaikki resursit Linnoittaminen Maapuolustus Meripuolustus Pidetään, suojataan Estetään pääsy Torjutaan, lyödään Kulutetaan, hidastetaan Aloitetaan rajoilta 36
naismaanpuolustuksen eri alojen poikkeusolojen toimivaltuuksien käyttöönottamisessa. Valmiuslakiin sisältyy viranomaisia koskeva poikkeusoloihin varautumisvelvollisuus. Ylintä toimeenpanovaltaa kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa käyttää valtioneuvosto. Kokonaismaanpuolustukseen kuuluvat tehtävät on säädetty valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle (UTVA), puolustusministeriölle ja niitä avustavalle turvallisuus- ja puolustusasiain komitealle (TPAK). UTVA valmistelee tärkeät kokonaismaanpuolustuksen asiat sekä niiden yhteensovittamista koskevat kysymykset. Puolustusministeriön tehtäviin kuuluu muun muassa kokonaismaanpuolustuksen yhteensovittaminen. Eri ministeriöt vastaavat oman hallinnonalansa poikkeusoloihin varautumisesta ja maanpuolustusjärjestelyistä. Ministeriöiden valmiuspäälliköt vastaavat hallinnonalansa varautumisesta ja sen poikkihallinnollisesta käsittelystä. Sotilaallinen maanpuolustus on keskeinen osa tätä kokonaisuutta. Suomen puolustuksen keskeisenä lähtökohtana on turvallisuusympäristöön suhteutettu kansallinen puolustuskyky. Puolustusratkaisu perustuu kansalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja uudistettuun alueelliseen puolustusjärjestelmään. Puolustuksen päämääränä on kaikissa tilanteissa turvata kansalaisten elinmahdollisuudet ja perusoikeudet sekä valtionjohdon toimintavapaus ja laillinen yhteiskuntajärjestys. Puolustusvoimien kyky huolehtia alueemme turvallisuudesta ja koskemattomuudesta on tärkeintä. Puolustuskykymme on estettävä ennalta sotilaallisen voiman käytöllä uhkaaminen ja alueemme joutuminen sotilaallisten toimien kohteeksi. Suomen valtiojohto käyttää puolustusvoimia turvallisuuspolitiikan välineenä, joka mahdollistaa puolustusvalmiuden joustavan säätelyn aluevalvonnasta ja alueloukkausten torjunnasta kaikki voimavarat vaativaan aseelliseen valtakunnan puolustamiseen asti. Yhteistyö muiden turvallisuusviranomaisten kanssa korostuu ja lisääntyy. Kansainvälisen sotilaallisen turvallisuusyhteistyön kehittäminen on edellytys sille, että Suomi voi osallistua uskottavalla panoksella kansainväliseen sotilaalliseen kriisinhallintaan. Osallistuminen vahvistaa sotilaallista yhteistoimintakykyämme, kansainvälistä asemaamme sekä tukee samalla puolustusvalmiutemme kehittämistä. 37
Miten Suomea puolustetaan? MAANPUOLUSTUKSEN JOHTAMINEN Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisiä toimijoita ovat eduskunta, tasavallan presidentti ja valtioneuvosto, ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta (UTVA), ministeriöistä erityisesti ulkoasiain- ja puolustusministeriöt, turvallisuus- ja puolustusasiain komitea, ministeriöiden kansliapäällikkö- ja valmiuspäällikkökokoukset, puolustusvoimat sekä rajavartiolaitos. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. Ylipäällikkyyteen kuuluu oikeus antaa sotilaskäskyjä. Presidentti nimittää upseerit. Sotilaskäskyasiana tasavallan presidentti päättää valtakunnan sotilaallisen puolustuksen keskeisistä perusteista, sotilaallisen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista, sotilaallisen puolustuksen toteuttamisen periaatteista sekä muista puolustusvoimien sotilaallista toimintaa ja sotilaallista järjestystä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä sotilaskäskyasioista. Esittelijänä on puolustusministeri puolustusministeriön strategisen suunnitteluun liittyvien puolustuksen keskeisiin perusteisiin kuuluvien sotilaskäskyasioiden ja puolustusvoimain komentaja muiden sotilaskäskyasioiden osalta. Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja, joka ratkaisee puolustusvoimia koskevat sotilaskäskyasiat, jollei niitä ole säädetty tasavallan presidentin päätettäviksi tai määrätty muun sotilasesimiehen ratkaistaviksi. Puolustusvoimain komentaja on MUUT MINISTERIÖT KESKUSVIRASTOT EDUSKUNTA VALTIONEUVOSTO Ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea RAJAVARTIOLAITOS PuV UaV VaV Kanslia- ja valmiuspäällikkökokoukset PUOLUSTUS- MINISTERIÖ PÄÄESIKUNTA TASAVALLAN PREDIDENTTI PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PUOLUSTUSVOIMAT 38
sotilaskäskyasioissa tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimat on hallinnollisesti puolustusministeriön alainen. Eduskunta päättää kokonaismaanpuolustuksen ja sotilaallisen maanpuolustuksen keskeisistä perusteista käyttämällä lainsäädäntö-, valvonta- ja budjettivaltaa sekä muita perustuslain mukaisia ohjauskeinoja. Valtioneuvosto vastaa ylimmän toimeenpanovallan käyttämisestä kaikissa turvallisuustilanteissa. Valtioneuvosto laatii eduskunnan käsiteltäväksi ja hyväksyttäväksi turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa koskevia selontekoja. UTVA:n tehtävänä on valmistella tärkeät ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa sekä muita Suomen suhteita ulkovaltoihin koskevat asiat, näihin liittyvät sisäisen turvallisuuden asiat sekä merkittävät kokonaismaanpuolustusta ja näiden kaikkien yhteensovittamista koskevat asiat. Puolustusministeriö vastaa valtioneuvoston osana ja hallinnonalansa ohjaajana puolustuspolitiikasta. Turvallisuus- ja puolustusasiain komitea (TPAK) toimii puolustusministeriötä sekä valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittista ministerivaliokuntaa avustavana toimielimenä kokonaismaanpuolustusta koskevissa asioissa. Ulkoasiainministeriö johtaa yhteistyössä puolustusministeriön kanssa muun muassa kansainvälistä kriisinhallintaa koskevien valtionjohdon linjausten ja päätösten valmistelun. Lisäksi ministeriöiden kansliapäällikkökokous ja valmiuspäällikkökokous ovat pysyviä turvallisuusyhteistyöelimiä. Tasavallan presidentti on puolustusvoimien ylipäällikkö. 39
Miten Suomea puolustetaan? UUDISTUVA ALUEELLINEN PUOLUSTUS Suomen puolustusta ei ole rakennettu yksilöidyn vihollis- tai uhkakuvan mukaan. Sotilaallisen puolustuksen suunnittelussa käytetään uhkamalleja, jotka ovat: poliittinen, taloudellinen ja sotilaallinen painostus, johon voi liittyä sotilaallisella voimalla uhkaaminen sekä sen rajoitettu käyttö ja sotilaallisen voiman käyttö, joka voi olla strateginen isku strategisella iskulla alkava hyökkäys alueiden valtaamiseksi Sotilaallisten uhkien torjumisessa puolustusratkaisuna on alueellinen puolustus, joka on mitoitettu ja sopeutettu oman alueen väestön, taloudellisten voimavarojen, olosuhteiden ja tarpeen mukaan. Puolustuksen suunnittelun painopiste on strategisen iskun ennaltaehkäisyssä ja torjunnassa. Alueiden valtaamiseen pyrkivän hyökkäyksen torjuntaan valmistaudutaan, mutta torjuntakyvyn saavuttaminen vaatii aikaa. Lisäksi varaudutaan tukemaan muita viranomaisia erilaisissa häiriötilanteissa. Normaalioloissa puolustusvoimat valvoo valtakunnan aluetta torjuen mahdolliset alueellisen koskemattomuuden loukkaukset. Lisäksi ylläpidetään valmiutta tehostaa toimintaa ja kohottaa puolustusvoimien valmiutta tilanteen niin vaatiessa. Muille viranomaisille annetaan niiden tarvitsemaa tukea. Painostustilanteessa nostetaan johtamis- ja tiedustelujärjestelmien valmiutta ja valmistaudutaan perustamaan uhkan edellyttämät joukot. Sotilaallisen voiman käyttöön vastataan alueellisella puolustuksella, joka perustuu kaikkien puolustushaarojen alueellisiin ja operatiivisiin joukkoihin, puolustusvoimien yhteisiin suorituskykyihin sekä koko yhteiskunnan voimavaroihin. Yhteiskunnan elintärkeät toiminnot sekä sotilaallisen toiminnan kannalta tärkeät kohteet turvataan ja suojataan yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa. Hyökkääjän pääsy valtakunnan toiminnan kannalta tärkeille alueille estetään, ja oman toiminnan kannalta tärkeät alueet pidetään kaikissa olosuhteissa. Hyökkäys torjutaan ja lyödään puolustushaarojen yhteisoperaationa. 40
VALVOTAAN!!!! SUOJATAAN PUOLUSTUSVOIMIEN YHTEISET SUORITUSKYVYT! PIDETÄÄN HALLUSSA!!! TORJUTAAN JA LYÖDÄÄN PAINOPISTESUUNNASSA! MAA-, MERI JA ILMAPUOLUSTUKSEN SUORITUSKYVYT KOKO YHTEISKUNNAN VOIMAVARAT Suomen sotilaallisen puolustamisen periaate Alueiden valtaamiseen pyrkivän maahyökkäyksen torjunta aloitetaan valtakunnan rajalta hidastaen ja kuluttaen hyökkääjää syvällä alueella alueellisten joukkojen taistelulla ja yhteisillä suorituskyvyillä kuten kauaskantoisella tulella. Hyökkäys torjutaan ja maahan tunkeutunut hyökkääjä lyödään maa-, meri- ja ilmavoimien yhteisoperaatioina puolustajalle edullisilla alueilla operatiivisilla joukoilla ja puolustushaarojen yhteisillä suorituskyvyillä. Ilmapuolustus torjuu ilmahyökkäykset kiistämällä hyökkääjän ilmanherruuden sekä tuottamalla sille tappioita. Hävittäjätorjunnalla ja ilmatorjunnalla suojataan valtakunnallisia kohteita, estetään puolustusjärjestelmän lamauttaminen sekä tuetaan muita puolustushaaroja suojaamalla niiden joukkoja. Meripuolustus turvaa meriyhteydet, torjuu mereltä suuntautuvat hyökkäykset sekä estää hyökkääjää vaikuttamasta mereltä valtakunnan ja puolustusvoimien kannalta tärkeille alueille. 41
Miten Suomea puolustetaan? PUOLUSTUSVOIMIEN JOHTAMINEN Puolustusvoimia johtaa puolustusvoimain komentaja. Hän on sotilaskäskyasioissa suoraan tasavallan presidentin alainen. Puolustusvoimain komentaja on valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan asiantuntija valtakunnan puolustusta koskevissa asioissa. Hän päättää puolustusvoimien tehtävien toteuttamisesta ja voimavarojen käytöstä. Puolustusvoimain komentaja tekee sotilaallisen maanpuolustuksen strategiset päätökset ja käskee tehtävät puolustushaaroille. Puolustushaaroja ovat maavoimat, merivoimat ja ilmavoimat. Pääesikunta on puolustusvoimain komentajan johtoesikunta. Puolustusvoimien yhteisoperaatiot suunnitellaan ja toimeenpannaan Pääesikunnassa. Pääesikunnassa koordinoidaan puolustusvoimien osalta eri viranomaisten toiminta ja kansainvälinen yhteistyö sotilaallisen maanpuolustuksen päämäärien saavuttamiseksi. Pääesikunta valmistelee puolustushaarojen, Maanpuolustuskorkeakoulun, alaisten laitosten ja palvelukeskusten suorituskykyvaatimukset sekä jakaa tai keskittää niiden toteuttamiseksi tarvittavat resurssit. Pääesikuntaa johtaa Pääesikunnan päällikkö. Puolustushaarakomentajat ovat puolustusvoimain komentajan alaisia. He vastaavat puolustushaaran valmiudesta, suorituskyvystä ja sen kehittämisestä sekä puolustushaaran operaatioiden suun- PUOLUSTUSVOIMAIN KOMENTAJA PÄÄESIKUNTA MAAVOIMAT ILMAVOIMAT MERIVOIMAT PUOLUSTUSHAAROJEN ALUEELLISET JOHTOPORTAAT PUOLUSTUSHAAROJEN PAIKALLISET JOHTOPORTAAT 42
nittelusta ja toimeenpanosta. Lisäksi he vastaavat puolustushaaran viranomaistehtävien hoitamisesta ja yhteistoiminnasta muiden viranomaisten kanssa valtakunnallisella ja alueellisella tasolla sekä puolustushaaran kansainvälisestä yhteistoiminnasta. Puolustushaaraesikuntia ovat Maavoimien Esikunta, Merivoimien Esikunta ja Ilmavoimien Esikunta. Puolustushaaraesikunnat ovat puolustushaarakomentajien johtoesikuntia. Ne valmistelevat ja toimeenpanevat puolustushaarakomentajien päätökset ja käskyt. Operatiivinen sotilaslääni vastaa alueellisella tasolla alueensa maanpuolustuksen suunnittelusta ja toimeenpanosta, valmiuden ylläpidosta ja säätelystä, puolustusvalmistelujen yhteensovittamisesta alueen muiden toimijoiden kanssa sekä käskettyjen joukkojen perustamisesta. Operatiivisen sotilasläänin komentaja johtaa vastuualueellaan alueellisia sotilasläänejä sekä maavoimien joukko-osastoja ja sotilaslaitoksia. Alueellinen sotilaslääni on operatiivisen sotilasläänin alainen joukko. Se vastaa yhdessä aluetoimistojen kanssa asevelvollisuusasioiden hoitamisesta ja poikkeusolojen suunnittelusta operatiivisen sotilasläänin käskemin perustein. Hallinnolliseen asemaan liittyvä lain valmistelu käynnissä MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PÄÄESIKUNNAN ALAISET LAITOKSET JA PALVELUKESKUKSET 43
Miten Suomea puolustetaan? PUOLUSTUSJÄRJESTELMÄN VALMIUDEN SÄÄTELY Valmiuden säätelyllä tarkoitetaan puolustusjärjestelmän valmiuden joustavaa tehostamista, kohottamista tai alentamista. Valmiuden säätelyn päämääränä on, että puolustusvoimilla on käytettävissä tarpeen ja uhkan edellyttämät suorituskyvyt puolustusvoimien tehtäviin. Normaalioloissa puolustusvoimissa ylläpidetään jatkuvaa johtamis-, päivystys-, vartiointi ja valvontavalmiutta. Normaalioloissa puolustusvoimat: pitää johtamisjärjestelmän toimintakykyisenä tuottaa tiedustelulla ja valvonnalla ennakoivan päätöksenteon mahdollistavan tilannekuvan ja analyysit suojaa tärkeimmät sotilaskohteet tukee muita viranomaisia yhteiskunnan elintärkeiden toimintojen turvaamisessa valvoo ja turvaa alueellisen koskemattomuuden osallistuu käskettyihin kriisinhallintaoperaatioihin sekä täyttää joukkojen perustamisesta ja operatiivisesta käytettävyydestä käsketyt valmiusvaatimukset. Kriisin astse PUOLUSTUSVOIMIEN VALMIUDEN SÄÄTELY Joukkojen perustaminen ja ryhmittäminen Materiaalisen valmiuden kohottaminen Johtamisvalmiuden kohottaminen Valmiuslain ja muiden poikkeusvaltuuksien tai säädösmuutosten turvin PV:n omin toimenpitein 44 Aluevalvonnan tehostaminen Tunteja - Vuorokausia Olemassa olevin valtuuksin ja yhteistoiminnassa muiden viranomaisten kanssa Vuorokausia - Viikkoja
Puolustusvoimien valmiutta tehostetaan tarvittaessa puolustusvoimien alueellisen koskemattomuuden valvonta- ja turvaamistehtävien toteuttamiseksi. Puolustusvoimien valmiutta kohotetaan muiden turvallisuustilanteiden uhkien ennaltaehkäisemiseksi. Valmiuden kohottamisella tarkoitetaan puolustusjärjestelmän toimeenpanoa Suomen sotilaallisen puolustamisen toteuttamiseksi. Valmiuden laajamittainen kohottaminen edellyttää normaalista toiminnasta poikkeavia toimivaltuuksia sekä lisäresurssien käyttöön saamista. Puolustusvoimien valmiutta alennetaan tarpeen ja uhkan vähenemisen myötä. Uhkan ja valmiuden kehittyminen Normaaliolojen joukkorakennetta säädellään uhkaa vastaavasti käskytyserittäin. SIETO-joukoilla luodaan strategisen iskun ennaltaehkäisy- ja torjuntakyky. Joukkojen perustaminen ja erityisesti operatiivinen käyttö edellyttää lisäresursseja valmiuslain toimivaltuuksia. ALTO-joukoilla valmistaudutaan torjumaan alueiden valtaamiseen pyrkivä hyökkäys. Joukkojen ryhmittäminen ja operatiivinen käyttö edellyttävät puolustustilalain toimivaltuuksia. Puolustustaistelu! Tilanteen edellyttämän valmiuden saavuttaminen Puolustustilalain turvin SIETO-joukko = Strategisen iskun ennaltaehkäisyn ja torjunnan joukko. ALTO-joukko = Käytetään alueiden valtaamiseen tähtäävien hyökkäyksien torjuntaan. Lisävaltuutuksin Viikkoja - Kuukausia Aika 45
Miten Suomea puolustetaan? ASEVELVOLLISUUS Asepalvelukseen kuuluvat varusmiespalveluksen lisäksi reservin koulutustapahtumat, kuten esimerkiksi kertausharjoitukset. Lain mukaan asevelvollisuusaika alkaa sen vuoden alusta, jona mies täyttää 18 vuotta ja jatkuu sen vuoden loppuun, jona hän täyttää 60 vuotta. Naisten vapaaehtoinen asepalvelus alkoi vuonna 1995. Varusmiespalvelus suoritetaan normaalisti kolmen kutsuntaa seuraavan vuoden kuluessa 19 21 -vuotiaana. Asevelvollinen voi hakea palveluksen aloittamisajankohdan ja paikan siirtoa esimerkiksi opiskelusyiden vuoksi. Palvelus on kuitenkin suoritettava 30 ikävuoden loppuun mennessä. Varusmiespalvelukseen astutaan maa-, meri- ja ilmavoimissa kahdessa saapumiserässä tammi- tai heinäkuussa. Varusmiespalvelus kestää 180, 270 tai 362 vuorokautta. Upseeriksi, aliupseeriksi ja miehistön vaativimpiin erityistehtäviin koulutusaika on 362 vuorokautta. Miehistön erityistaitoa vaativiin tehtäviin koulutettavien palvelusaika on 270 vuorokautta. Muihin miehistötehtäviin annetaan 180 vuorokauden koulutus. Varusmiesaikana asevelvolliset koulutetaan ja harjaannutetaan sotilaallisen maanpuolustuksen tehtäviin. Näin luodaan edellytykset sodan varalta tarvittavien joukkokokonaisuuksien tuottamiselle. Tämä edellyttää yleistä asevelvollisuutta ja jokaisen asevelvollisen kouluttamista kykyjensä ja taipumustensa mukaisiin sodanajan tehtäviin. Noin 80 % ikäluokasta suorittaa varusmiespalveluksen. Reserviläiskoulutusta toteutetaan reservin koulutustapahtumissa, Asevelvollisuusaika on 43 vuotta 18 19 20 30 50 60 KUTSUNNAT 180 pv 270 pv 362 pv MIEHISTÖ RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 40 pv tai 75 pv VARARESERVIN I LUOKKA VARUSMIES- PALVELUS UPSEERIT JA ALIUPSEERIT RESERVISSÄ Kertausharjoituksia max. 100 pv 46 VARARESERVIN III LUOKKA VARARESERVIN II LUOKKA Rauhan aikana palveluksesta vapautetut
Asevelvollisia koulutetaan koko maassa ja kaikissa olosuhteissa joita ovat kertausharjoitukset, puolustusvoimien vapaaehtoiset harjoitukset sekä esimerkiksi Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen sotilaalliset kurssit. Koulutuksella pyritään suunnitelmallisesti reservin osaamisen kehittämiseen puolustusvoimien tarpeista lähtien. Reservin upseeri ja aliupseeri voidaan käskeä kertausharjoituksiin 100, erikoiskoulutettu miehistö 75 ja muu miehistö 40 vuorokaudeksi. Tavoitteena on kouluttaa tärkeimmät sodanajan joukot viiden vuoden koulutusrytmillä. Vuosittain koulutetaan puolustusvoimien tarpeen mukaan noin 25 000 reserviläistä. Kertausharjoituksia täydentävissä puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen kursseilla koulutetaan lisäksi vuosittain noin 17 000 henkilöä. Varusmiehillä ja reserviläisillä on oikeus maksuttomaan majoitukseen, muonitukseen, vaatetukseen, terveydenhuoltoon, muuhun ylläpitoon, taloudellisiin ja sosiaalisiin etuuksiin (mm. päivärahat ja matkat) sekä sosiaalineuvontaan (sosiaalikuraattorit).
Miten Suomea puolustetaan? VAPAAEHTOINEN MAANPUOLUSTUS Vapaaehtoinen maanpuolustus on viranomaisen ohjaamaa ja tukemaa toimintaa, jolla kehitetään hallinnonalojen sekä kansalaisten valmiutta selvitä häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Puolustusvoimien tehtävänä on vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutukseen kuuluvien sotilaallisten tehtävien johto sekä muun toiminnan ohjaus, tukeminen ja valvonta. Puolustusvoimien ja Maanpuolustuskoulutusyhdistyksen välille on laadittu vuosittain tarkennettava kumppanuussopimus. Maanpuolustuskoulutusyhdistys on julkisoikeudellinen yhdistys, joka toimii valtakunnallisena vapaaehtoisen maanpuolustuskoulutuksen yhteistyöjärjestönä. Puolustusvoimat tilaa Maanpuolustuskoulutusyhdistykseltä vuosittain suunnitelman mukaisesti sotilaallisia kursseja, jotka kohdennetaan puolustusvoimien sodan ajan joukoille. Nämä kurssit ovat osallistujille maksuttomia. Maanpuolustuskoulutusyhdistys järjestää myös kaikille avointa koulutusta, kuten sotilaallisia valmiuksia palvelevia kursseja sekä muita kursseja. Nämä kurssit ovat pääosin osallistujan itse maksettava. 48