Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Uudisrakennus Hankesuunnitelman päivitys 22.5.2015

1 (21) Pohjois-Tapiolan päiväkoti, Uudisrakennus Hankesuunnitelman päivitys 22.5.2015 HANKENUMERO 3086

2 (21) Sisällysluettelo 1. Yhteenveto hankkeesta... 3 2. Hankesuunnitelman laadinta... 4 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset... 5 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ja lausunnot... 5 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset... 5 4. Hankkeen perustelut... 6 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys, laajennustarve... 6 4.2. Perustelut suunnitteluratkaisuille... 6 4.3. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat... 6 5. Rakennuspaikka... 6 5.1. Sijainti ja hallinta... 6 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot... 7 5.3. Tontin ympäristö... 7 5.4. Tontin ominaisuudet... 8 5.5. Tontin rakennuskanta... 8 5.6. Liikenne ja pysäköinti... 8 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka... 8 6. Suunnittelutavoitteet... 9 6.1. Yleiset tavoitteet... 9 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet... 9 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet... 9 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet... 11 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet... 12 6.6. Esteettömyys... 13 6.7. Rakennustekniset tavoitteet... 14 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet... 14 6.9. Sähkötekniset tavoitteet... 17 6.10. Huoltokirja... 18 7. Hankkeen laajuustavoitteet... 19 8. Hankkeen kustannustavoitteet... 19 8.1. Rakennuskustannusennuste... 19 8.2. Käyttökustannusennuste... 20 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste... 20 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu... 20 9.1. Tiedotus... 20

3 (21) Liitteet Pinta-alakäsitteet Hankelomake 6 ja Huonetilaohjelma Tavoitehinta-arvio ja Tavoitehinta-arvio uudisrakennukselle, vertailukustannus Tontinkäyttöselvitys (asemapiirros) Asemakaava ja määräykset Alustava rakennettavuusselvitys 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3018 Kohteen nimi Pohjois-Tapiolan päiväkoti Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Kaupunginosa 16 Pohjois-Tapiola Kortteli 16027 Tontti 1 Kiinteistötunnus 49-16-027-1 Osoite Piilopolku 4 Tontin pinta-ala 11 686 m² Tontin rakennusoikeus 4674,4 kem2. Asemakaava Vahvistettu 27.1.1995 Tarveselvitys Ovala hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen 21.8.2013 ja peruskorjausja laajennushankkeen hankesuunnitelman 25.9.2013 Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito ja mahd. avoin päiväkoti Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 168 Henkilökuntamäärä 35 (laskennallinen 26) Alustava hyötyala 1424 hym² (+ kylmät tilat 126 hym²) Alustava bruttoala 2125 brm² (+ kylmät tilat 141 brm²) +11,5 tekn.tila Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1908 m2 (0,85x 2125 m²) Lasten tiloja, hyötyala / hoitopaikka (168) 7,02 Kerrosluku 2 Aikataulu Rakennussuunnittelu 2014 2015. Rakentaminen 2016 2017. Käytt.otto 2017. Tarveselvityksen kustannusennuste (tavoitehinta-arvio) 7 200 000 milj. (alv 0 %) Alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen hinta on 7,229 M hintatasossa 5/ 2015 ind. 86

4 (21) Investointiohjelman 2016 varaus 7 200 0000 milj. (alv 0 %) Hinta / hoitopaikka Toimitilavuokra 42857 e/hoitopaikka 579 055,56 / vuosi (26,30 /htm²/kk) 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talonsuunnittelu- ja rakennuspalvelut vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet, henkilöt ja yhteystiedot Tilakeskus liikelaitos, Talonsuunnittelu Virastopiha 2 C, PL 6200 02070 Espoon kaupunki Rakennuttaja-arkkitehti Taru Jokela Rakennetekniikka Vesa Pyy LVIA-tekniikka Joni Piltti Sähkötekniikka Annina Auvinen Energiainsinööri Kai Jokiranta Kustannussuunnittelu Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, 02070 ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelijat Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus, Läkkisepänkuja 3 A, PL 3125, 02070 ESPOON KAUPUNKI Kehittämispäällikkö Virpi Mattila Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, 02070 ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Helena Tolvanen

5 (21) Ruokapalveluiden suunnittelija Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, 02070 ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Esisuunnittelu Tomi Perko Arkitehtitoimisto Perko Oy, Sturenkatu 13, 00510 Helsinki puh. 040 582 9381 Katariina Hämäläinen 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ja lausunnot Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on hyväksynyt Pohjois-Tapiolan päiväkodin tarveselvityksen 21.8.2013. Suomenkielinen varhaiskasvatus ja opetuslautakunta on hyväksynyt Pohjois-Tapiolan päiväkodin alkuperäisen peruskorjauksen ja laajennuksen sisältäneen hankesuunnitelman 25.9.2013. Tila- ja asuntojaosto on hyväksynyt alkuperäisen peruskorjauksen ja laajennuksen sisältäneen hankesuunnitelman 11.11.2013 Kaupunginmuseon on antanut puoltavan lausunnon 10.10.2013 koskien peruskorjaus- ja laajennushankkeen hankesuunnitelmaa. Tontilla olevat muinaisjäännökset tulee suojata työmaa-aidalla, niitä ei saa käyttää läjitystai varastoalueena eikä niiden päälle saa ajaa. Kaupunginmuseon on hankesuunnitelman muutoksen yhteydessä todennut, että sillä ei ole huomautettavaa myöskään uudisrakennushankkeeseen. Määrärahaa hankkeelle on investointiohjelmassa varattu vuosille 2015-2017. 3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset Alustava rakennettavuusselvitys, 18.2.2015 (Geotekniikkayksikkö) Alustava energiasimulointi 28.2.2015 Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys

6 (21) 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys, laajennustarve Pohjois-Tapiolan nykyisen päiväkodin (Piilopolku 4) vanha osa on valmistunut 1969 ja laajennusosa 1989. Päiväkodissa on 4 lapsiryhmää, yhteensä 84 rakenteellista päivähoitopaikkaa. Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Päivähoitopalveluja tarvitsee yli 80 % alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 70 %). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut pulaa päivähoitopaikoista ja hoitopaikkoja joudutaan järjestämään poikkeusratkaisuin lisäämällä olemassa oleviin päiväkoteihin lapsia ja henkilökuntaa. Vaje on noin 100 päivähoitopaikkaa. Alueelle ei ole suunnitteilla uutta päiväkotia muualle. Vuonna 2013 valmistuneessa hankesuunnitelmassa on ollut tarkoitus peruskorjata 1960- luvulla rakennettu alkuperäinen osa ja purkaa 1980-luvulla rakennettu laajennusosa sekä rakentaa uusi laajennusosa siten, että päiväkodista tulee kahdeksanryhmäinen. Hankkeessa Pohjois-Tapiolan päiväkoti kasvaa nykyisestä 4 ryhmän päiväkodista 8 lapsiryhmän päiväkodiksi. Seitsemän kokopäiväryhmän lisäksi rakennukseen sijoitetaan avoimen päiväkodin tilat. Päiväkodin rakenteellinen hoitopaikkamäärä kasvaa 84 päivähoitopaikasta 168:aan. Päiväkodin tilaohjelma noudattaa vuoden 2013 päiväkotisuunnitteluohjeiden tilaohjelmaa. Rakennus on kaksikerroksinen Kuntotutkimusten tarkennettua suunnittelun L1-vaiheessa on todettu, että alkuperäisen osan korjausaste on hankesuunnitelmassa arvioitua huomattavasti korkeampi. Rakennusteknisen selvityksen mukaan alkuperäisen osan korjaus vaatii lähes kaiken uusimisen. Materiaalien tutkimuksissa on löytynyt muun muassa ulkoseinistä kosteusvaurioita, joita ei aiemmin ollut todettu rakennuksen kunnossapitotiedoissa. On todettu, että kokonaistaloudellisesti järkevintä purkaa myös alkuperäinen osa ja rakentaa tontille uudisrakennus. Nykyisen päiväkodin tilalle rakennetaan uusi päiväkoti. Uudisrakennus mahdollistaa myös nykyisiin päivähoidon tarpeisiin sopivat, uudenaikaiset, terveelliset ja turvalliset tilat. Vanhan päiväkodin yhteydessä olleet, samalla tontilla sijaitsevien rivitalojen lämpö-, sähkö- ja sprinklausjärjestelmät siirretään purettavasta rakennuksesta pois. Kaukolämpöliittymä joudutaan siirtämään tontin eteläpuolelle. 4.2. Perustelut suunnitteluratkaisuille Ks kohta 4.1 4.3. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta

7 (21) Pohjois-Tapiolan päiväkodin uudisrakennus esitetään rakennettavaksi tilastoalueelle 21 korttelin 16027 tontille 1 Espoon kaupungin omistamalle YL-k -tontille. Päiväkoti esitetään rakennettavaksi kahdeksan ryhmän 168 paikkaiseksi päiväkodiksi. Nykyinen päiväkotirakennus puretaan. Tontin pinta-ala on 11 686 m². Tontti on kaupungin omistuksessa ja merkitty tonttirekisteriin. Tonti rajautuu pojois- ja luoteisreunoiltaan liito-orava-alueeseen. Tontin rakentamaton pohjoisosa tulee säilyttää nykytilaisena. Luoteisreunalla säästetään puustoa mahdollisuuksien mukaan. 5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on 49-16-027-1. Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu 27.1.1995. Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YL-k. Rakennusoikeus on 4674,4 kem2. Rivitalojen kerrosala on n. 500kem2, Käytettävissä oleva kerrosala on x kem2. Kerrosala riittää hyvin uuden kahdeksanryhmäisen päiväkodin rakentamiseksi. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö

8 (21) Espoo Laakakivi II -asemakaava-alue sijaitsee Pohjois-Tapiolan alueella. Tontti 160270-1 on muodostettu kahdesta tontista 418 Hakalehto-Tapiola 1:1600 ja 452 Suurhuopalahti- Alberga 2:1262 10.5.1995. Tontilla on kunnallistekniikka. Tontin pohjoisosassa kulkee kevyenliikenteen reitti, (rasite). Tontin eteläpuolella on vuonna 1965 rakennettu yksikerroksinen betonielementtirakenteinen paritaloalue. Taloissa on ns. atriumpihat ja rakennukset ovat valkoista betonia ja ruskeaa kuullotettua puuta. Tontin itäpuolella on 1960-luvun alkupuolella rakennettuja kolmikerroksisia kerrostaloja. Asuntojen ja kunnallistekniikan rakentaminen on käynnistynyt 1960-luvulla. Asuinrakentamista on koko tontilla noin 500 kem². 5.4. Tontin ominaisuudet Geotekniikkayksikkö on selvittänyt kartta-aineistojen ja pohjatutkimusrekisterin tietojen perusteella rakennettavuusolosuhteita tulevan uuden Pohjois-Tapiolan päiväkodin rakennuspaikalla. Tontin maanpinta vaihtelee tasovälillä + 17,0... + 24,0 ollessa korkeimmillaan tontin pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmasta kohdasta tontin eteläosaa kohti. Tontin pohjoisosassa on paljasta kalliorinnettä, länsiosassa kallio on noin 0,3 metrin syvyydessä, kallion pinta laskee kohti tontin itäosaa. Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttaneen louhimaan. Perustuksen varustetaan routasuojauksella VTT:n talonrakennuksen routasuojausohjeitten mukaisesti. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi Liite 4: Alustava rakennettavuusselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta Tontilla sijaitsee vuonna 1968 rakennettu päiväkotirakennus ja sen laajennus vuodelta 1988. Olemassa oleva päiväkoti puretaan (huono tekninen kunto, mm. peruslaatta vajonnut). Lisäksi tontin länsiosassa on kaksi vanhusten asunnoiksi rakennettua rivitaloa vuodelta 1968. Tontin kaakkoisosassa on säilytettäviksi merkittyjä juoksuhautoja. 5.6. Liikenne ja pysäköinti Ajoneuvoliikenteen saapumisreitti on Kalevantieltä Louhentien ja Sepontien kautta Piilopolulle. Piilopolku on päättyvä tie. Päiväkodin saattoliikenteen paikat sijoitetaan tontin kaakkoiskulmaan. Huoltoliikenne ja henkilökunnan pysäköinti sijoitetaan tontin eteläreunalle. Rivitalojen pysäköintialue säilytetään rivitalojen pohjoispuolella. 5.7. Kadut ja kunnallistekniikka

9 (21) Alueella on olemassa oleva katuverkosto ja kunnallistekniikka. Tontilla oleva kaukolämpölinja siirretään uuden rakennuksen alta. 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleiset tavoitteet Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleinen päiväkotirakennusten suunnitteluohje on valmistunut 2013. Yleisiä tavoitteita tontin ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A (RakMk A2). 6.2. Kaupunkikuvalliset tavoitteet Rakennuksen sijainti Tapiolan vanhojen asuntoalueiden muodostamassa puutarhakaupungissa asettaa rakennussuunnittelulle tavanomaista suurempia kaupunkikuvallisia vaateita. Uudisrakentamisessa noudatetaan Espoon rakennusjärjestyksen mukaisia kaupunkikuvallisia vaatimuksia (Espoon rakennusjärjestys, s.11.) Asemakaava sallii kaksikerroksisen uudisrakennuksen rakentamisen. Rakennus sovitetaan olevaan tasakattoiseen rakennusympäristöön. Olevaa luonnontilaista metsää säilytetään mahdollisimman paljon. Tontilla olevat juoksuhaudat tulee säilyttää. Päiväkodin pihaalueilla käytetään istutuksia sekä puustoa rajaamaan ja varjostamaan piha-alueita. 6.3. Toiminnalliset tavoitteet ja tilatavoitteet Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkotiympäristön tulisi sisältää mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen leikin ja levon vuorotteluun, ohjatun toiminnan ja liikkumisen lisäksi pienessä ryhmässä toimimiseen, itsekseen leikkimiseen ja lepoon. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista kotialueilla ja erityisesti päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa ja käytävillä sekä leikkipihassa. Sisätilojen tulee olla leikkimään ja liikkumaan houkuttelevat. Sisätilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä.

10 Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma. Kalustuksessa otetaan kuitenkin huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Suunniteltavien tilojen tulisi olla muunneltavia ja mahdollistaa tilojen monipuolinen hyödyntäminen. Pohjois-Tapiolan päiväkodissa tulee olemaan 8 lapsiryhmää 1-6 vuotiaille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle, 2 kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. Yksi lapsiryhmistä suunnitellaan ja varustetaan siten, että se voi olla Avoimen päiväkotitoiminnan käytössä. Kuuden ryhmän kotialueet suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Parittaisten kotialueiden lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että ne ovat yhdistettävissä / käynti toisiinsa. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Pelastuslaitoksen vaatimusta noudattaen: Koska lepohuoneita sijaitsee toisessa kerroksessa, rakennetaan toisesta oviyhteydellä toisiinsa liittyvästä lepohuoneesta suora yhteys varsinaiseen kunnolliseen uloskäytävään tai oviyhteys säältä suojattuun varatieportaaseen. Kahden ryhmän kotialueet suunnitellaan erillisiksi kotialueiksi siten, että toinen voidaan ottaa avoimen päiväkodin käyttöön. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila tai ruokailutilaa voidaan jakaa myös kotiryhmien yhteydessä oleviin aulamaisiin tiloihin, jolloin osa lapsista voi ruokailla ryhmätilassa ja osa aulassa. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa.

11 Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutila sijoitetaan molempiin kerroksiin.ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa salin monipuolisen käytön. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittiöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan yksi S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Yhden kotialueen tilat suunnitellaan siten, että niitä voidaan käyttää avoimeen päiväkotitoimintaan. Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat huolehtivat lapsistaan. Vanhemmat ja ohjaajat suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia maksullisia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan siten, että kulku tiloihin on vaihtuville käyttäjille selkeä. Tiloissa on mahdollisuus pienten lasten ruokien lämmittämiseen, kahvinkeittoon jne. Avoimen päiväkodin tilat suunnitellaan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. Ulkopuolisen käytön käynti saliin voidaan järjestää avoimen päiväkodin tilojen kautta. Liite 5: Huonetilaohjelma 6.4. Pihaan liittyvät tavoitteet Piha jäsennetään aidatuksi leikkipihaksi, saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Saatto- ja huoltoliikenne erotetaan toisistaan Leikkipihan laajuus on noin 2 520 m² (15 m² / hoitopaikka).

12 Pihan suunnittelussa otetaan huomioon sen monipuolinen käyttö, toiminnallisuus, valvottavuus, ilkivaltaa ehkäisevät tekijät sekä kiinteistönhuollon tarpeet. 6.5. Elinkaari- ja energiatehokkuustavoitteet Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50 vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus. E-luvun tavoitearvoksi on uusille päiväkodeille määritetty Espoossa 130 kwh/m²/a. Tavoitearvo vastaa luonnosvaiheessa olevan energiatodistuksen (2012) B-luokkaa kouluja päiväkotirakennuksille. Kaukolämmöllä ja tämän hetken korkeatasoista tekniikkaa hyödyntäen E-luvun tavoitetaso 130 kwh/m²/a on saavutettavissa. Mikäli tavoitteeseen ei päästä, on esitettävä kirjalliset perustelut tavoitteen ylittymisestä. Suunnitteluvaiheen energialaskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 (2012) mukaan. Laskenta suoritetaan D3 (2012) kohdan 5.2.2 mukaisella dynaamisella laskentatyökalulla. Lisäksi hankkeessa laaditaan tavoitekulutuslaskenta valituilla teknisillä ratkaisuilla ja oletetuilla käyttöajoilla sisältäen määräysten mukaisen laskennan ulkopuoliset erilliskuluttajat (esimerkiksi sulatukset, ulkovalaistus ja valmistuskeittiö). Tavoitekulutuslaskennan perusteella määritetään luonnoksista hankkeen laskennalliset käyttökustannukset (energia ja vesi). E-luvun toteutumisen osoittava laskenta tehdään rakentamismääräyskokoelman osan D3 mukaan. Laskennan tulokset esitetään (vähintään) energiaselvityksessä, joka sisältää D3 (2012) kohdan 5.1.1.1 mukaiset tarkastelut. Lisäksi laskennan kulusta ja lähtötiedoista tehdään erillinen selvitys. 6.5.1. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Lämmöneristävyyden ja tiiviyden osalta noudatetaan RakMK osaa D3, Rakennusten energiatehokkuus, määräykset ja ohjeet 2012. Tiiviyden toteutuminen osoitetaan mittaamalla. Ilmavuotoluvun (q 50 ) tulee olla alle 2,0. Rakennusvaiheessa ilmanvuotoluku mitataan sekä lämpökamerakuvaukset tehdään sellaisessa vaiheessa, jossa korjauksia voidaan vielä tiiveyden parantamiseksi tehdä. Lisäksi tiiveysmittaukset ja lämpökamerakuvaukset suoritetaan luovutuksen yhteydessä. Ulkovaipan osalta U-arvoina käytetään ensisijaisesti D3 vertailutason mukaisia eristystasoja 6.5.2. Sisäilmasto

13 Rakennus suunnitellaan ja toteutetaan siten, että sisäilman osalta saavutetaan korkea taso. Sisäilmaston laatutaso suunnitellaan hyödyntäen sisäilmastoluokitus 2008:n mukaisia vaatimuksia seuraavasti: Ilmanvaihtomäärien mitoitus perustuu S2 sisäilmastoluokkaan. Kesäaikainen lämpötila tulee täyttää S3 mukaiset vaatimukset niinä kuukausina, kun tilat ovat käytössä. Olosuhteiden toteutuminen osoitetaan olosuhdesimuloinnein. Rakennusmateriaalien ovat päästöluokaltaan M1-luokkaa, rakennustöiden puhtaudessa noudatetaan suunnitteluohjeen keskeisimpiä tavoitteita. 6.5.3. Arkkitehtuuriset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Rakennuksen massoittelussa kiinnitetään huomiota vaipan kokonaisalaan ja ikkunoiden kokonaisalaltaan tehokkaaseen sijoitteluun. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella, jolla pyritään jäähdytyksen välttämiseen. Auringonsuojausten toimivuus esitetään tyyppitiloille tehtävien olosuhdesimulointien perusteella. 6.5.4. Tekniikan tarpeenmukaisuus Tekniikan tarpeenmukaisella käytöllä voidaan parantaa rakennuksen energiatehokkuutta merkittävästi. Tarpeenmukaisuutta tarkastellaan erityisesti ilmanvaihdon ja valaistuksen osalta. Päiväkotihankkeissa E-lukuun vaikuttavia merkittävimpiä tekijöitä ovat valaistustasot sekä valaistuksen tehokkuus, ilmanvaihdon tarpeenmukaisuus sekä ilmanvaihdon sähkötehokkuus. 6.5.5. Muuntojoustavuus Rakennuksen runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut keskitetään. Talotekniikan suunnittelussa huomioidaan muuntojoustavuuden näkökohdat. 6.5.6. Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. 6.6. Esteettömyys Päiväkodin tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Rakennuksessa on hissi. Rakennuksen ensimmäisen kerroksen tiloista on esteetön pääsy leikkipihalle, jossa on mielenkiintoisia leikkivälineitä myös pyörätuolia käyttäville lapsille. Toisen kerroksen ryhmätiloista on ulkoporrasyhteys pihalle. Rakennuksessa on hissi.

14 6.7. Rakennustekniset tavoitteet 6.7.1. Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennukset ja putkijohdot perustetaan pääosin maanvaraisina. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia. Suunnittelussa otetaan huomioon purkutöiden aiheuttama haitta maaperälle kuten maaperän häiriintyminen kaivutöiden yhteydessä. 6.7.2. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Päiväkoti on kaksikerroksinen. Kaksikerroksinen ratkaisu edellyttää rakennuksen varustamista hissillä. ovat mm.: Paloluokka on P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. Laajennuksen Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C. Väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan Kosteuden välttämiseksi on suunnittelussa noudatettava Espoon kaupungin talonrakennustoiminnan ohjeilla ja määräyksillä täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998). Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja. 6.8. LVIA-tekniset tavoitteet 6.8.1. Yleistä Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida kiinteistövalvomon tilantarve noin 7 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin

15 ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa. 6.8.2. Lämmitys Rakennus liitetään kaukolämpöön ja lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Lämmitysverkoston mitoituslämpötilaksi valitaan 55 35 C. Lämmönjakohuoneen pinta-ala on n. 12 m². Kaukolämmityksen liittymistehoon kiinnitetään erityistä huomiota. Ylisuuri liittymisteho kasvattaa tarpeettomasti liittymismaksua ja vuotuisia perusmaksuja. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kaukolämpölinjat uusitaan ja siirretään tontin eteläpuolelle. Rivitalot liitetään kaukolämpöön omalla mittauskeskuksella ja varustetaan omalla kaukolämmön alajakokeskuksella. Rivitalon A päätyyn tehdään lämmönjakohuone. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään. 6.8.3. Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon. Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Rivitalo liitetään HSY:n verkkoon omalla liittymällä tai rakennetaan niin että on heloposti eroteltavissa omaksi liittymäksi. Lisäksi olemassa oleva sprinkler keskus siirretään rivitalon lämmönjakohuoneeseen Tonttijohto uusitaan ja siirretään tontin rajojen sisäpuolelle. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia. 6.8.4. Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla.

16 Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin, tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,5 kw/m³/s ja muuttuvailmavirtaisille koneille mitoitustilanteessa alle 2,0 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Rakennukseen suunnitellaan tarpeenmukainen ilmanvaihto. Ilmavirtasäätöisyys voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO 2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus (erityisesti jos käytetään läsnäoloohjauksia valaistuksessa). LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuus tavoitteena vähintään A-luokka. Peruskorjauksen osalta noudatetaan Ympäristöministeriön antaman energiatehokkuuden parantamista koskevan asetuksen määräyksiä. 6.8.5. Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Tila- ja vyöhyke-kohtaisen ilmanvaihdon ohjauksessa voidaan hyödyntää väyläpohjaisia ratkaisuja. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä. 6.8.6. Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää.

17 Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiö sekä liikuntasali sosiaalitiloineen. Lisäksi päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Kaikkia tämän kohdan asioita on pystyttävä seuraamaan ja tallentamaan valvomon keskustietokoneelta sekä etäyhteydellä. 6.9. Sähkötekniset tavoitteet 6.9.1. Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasainen. 6.9.2. Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksiin johtavat talojohdot asennetaan maakaapeleina. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen. Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon sijoitetaan puhelintalo- ja atk-jakamo sekä -ristikytkentä, kulunvalvonnan keskusyksikkö. Kerrosristikytkennät asennetaan komeroihin. Tietojärjestelmähuoneeseen asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitin-keskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä videovalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoituselektrodit ja betoniraudoituksen maadoitus. Asennukset seudun laitosten erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- ja Al-tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan pistorasiakouruilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla kaapeleilla. 6.9.3. Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso on 300 100 Lx. Ulkovalaistus tehdään riittäväksi. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. 6.9.4. Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan monikosketusnäyttöjen käyttöön.

18 Puhelimia mm. ryhmiin, hallintotiloihin ja keittiöön. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä. Tilojen sijoitus edellyttää porttipuhelimen asentamista. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B ja C. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin, ruokasaliin/-saleihin ja monitoimisaliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. Rakennukseen asennetaan keskuskuulutusjärjestelmä. Järjestelmää käytetään hätä- ja yleiskuulutuksiin. 6.9.5. Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot, joita ohjataan "munakellolla". Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tutka- tai infraperiaatteella toimivat murtoilmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita. 6.9.6. Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökoje asennetaan johtajan huoneeseen. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön. 6.10. Huoltokirja Espoo käyttää Granlund Manager huoltokirjaa johon myös tämä kohde liitetään erillisen huoltokirjaohjeistuksen mukaisesti. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille.

19 7. Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen laajuustavoitteet ovat: Hyötyala 1424hym2 [+kylmät tilat (sis varastot) 126hym2] Bruttoala 2125brm2 (+kylmät tilat 34brm2 ja piharakennukset 107brm2) Huoneistoala 1908m2 (Laskennallinen huoneistoala 0,85x2125=1806,25m2) Lasten tiloja, hyötyala/hoitopaikka (Lasten tiloja 1179hym2/168): 7,02 Laajennus (rivitalojen tekninen tila): 11,5brm2 Purettavan päiväkodin kerrosala : 805kem2 Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu rakennusosa-arviomenetelmällä (TAKU 2015). Kustannustaso: 3/2015, Haahtela ind. 85,5, rakennuskustannusindeksi 108,5(2010=100). Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet: 2159 brm², 1424 hym². Hankkeen rakennuskustannukset ovat yhteensä 7,2 milj. (alv 0 %) 3335 / brm² (alv 0 %) noin 42857 / hoitopaikka Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Pohjois- Tapiolan alkuperäisen hankesuunnitelman mukainen hinta on 7,229 M hintatasossa 5/ 2015 ind. 86 Laajuudet: Alkuperäinen (peruskorjaus/laajennus) 2418 brm2 1531 hym2 Uudisrakennus 2159 brm2 1424 hym2 Liite 6: Tavoitehinta-arvio

20 8.2. Käyttökustannusennuste Pohjois-Tapiolan päiväkodin arvioidut käyttötalousmenot vuositasolla ovat lisäyksenä nykyiseen henkilöstö- ja toimintamenot 650t euroa, toimitilavuokrat 579t euroa, yht. 1,23 milj.euroa / vuosi ilman alv. Uudisrakennuksen vuokra on 26,30 /htm2. 8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 230t ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Määrärahaa hankkeelle on investointiohjelmassa varattu vuosille 2015-2017. Uudisrakennushankkeen rakennussuunnittelu 2015. Rakentaminen 2016 2017. Päiväkodin käyttöönotto 2017. Tarvittavat toimenpiteet: Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy muutetun hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Toteutusmuoto kokonaisurakka 9.1. Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.

21 P I N T A A L A K Ä S I T T E E T ohm2 ohjelma-ala; tilaohjelmassa eri toimintoihin tarvittava huoneiden ja tilojen teoreettinen pinta-ala. Ohjelmaneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitekustannusarvion laatimisen yhteydessä. hym2 hyöty-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu, eri toimintoihin käytettävien huoneiden ja tilojen pinta-ala. Hyötyneliöihin ei lasketa käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen, hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään tilaohjelman ja tavoitehinta- sekä rakennuskustannusarvion laatimisen yhteydessä. hum2 huone-ala; suunnitelmasta tai rakennuksesta mitattu huoneiden pinta-ala. Huonealaan lasketaan kaikkien hyötytilojen, käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen yms. alat. Huonealaan ei lasketa hormien tai rakenteiden pinta-alaa. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. brm2 bruttoala; tilaohjelman pohjalta laskettu tai suunnitelmasta tai rakennuksesta ulkoseinien ulkopinnan mukaan mitattu kokonaislaajuus. Bruttoalaan lasketaan ohjelmaalan/hyötyalan lisäksi käytävien, porrashuoneiden, teknisten tilojen sekä rakenteiden ja hormien ala = kaikki rakennetut alat. Käsitettä käytetään mm. kustannusarvion laatimisen yhteydessä. htm2 huoneistoala; huoneistoala on usein sama kuin vuokra-ala. Huoneistoalaan lasketaan ohjelma-/hyötyalan lisäksi myös käytävät ja kevyet väliseinät. Huoneistoalaan ei lasketa rakennuksen porrashuoneita, teknisiä tiloja, ulkoseiniä, hormeja eikä kantavia rakenteita. Käsitettä käytetään mm. vuokrasopimuksissa, yhtiöjärjestyksissä jne. kem2 kerrosala (rakennusoikeus) = kaavajuridinen suure; kerrosalaan luetaan rakennuslain mukaan kerrosten alat sekä se kellarikerroksen ja ullakon ala, johon on sijoitettu rakennuksen pääasiallisen käyttötarkoituksen mukaisia tiloja. Myönnettäessä rakennuslupaa 1.1.2000 jälkeen asemakaavoitetulle alueelle, lasketaan ulkoseinän paksuudesta kerrosalaan 250 mm. Käsitettä käytetään kaavoituksessa, rakennusluvissa, kiinteistön arviokirjoissa jne.

2015 Vuosi Lomake 6 Hankesuunnitelma 1. Hankkeen nimi 2. Toimiala / tulosyksikkö Pohjois-Tapiolan päiväkoti, hankesuunnitelman muutos 3. Kaupunginosa 16 5. Käyntiosoite Kiinteistötunnus 49-16-027-1 Espoo - kaupunginosa - korttelin loppuosa - tontti Postiosoite 4. Kunnallistekniikka Valmis Puuttuu 6. Kaavatiedot Piilopolku 4, 02070 Espoo 7. Hankkeen suuruus ja kustannukset (ilman ALV:a) PL 13304, 02070 ESPOON KAUPUNKI brm 2 htm 2 hym 2 Kustannusarvio (M ) Uudisrakennus 2159 1424 7,2 Laajennus/lisärakennus Muutos/peruskorjaus Asemakaavan mukainen Asemakaavan muutos Ei kaavaa Poikkeamispäätös Tontin pinta-ala 11 686 m² Rakennusoikeus 4674,4 kem² Käyttötarkoitus kaavassa YL-k 8. Hankkeen kuvaus Hankesuunnitelma koskee 8-lapsiryhmän päiväkotia.hanke on muuttunut peruskorjaus- ja laajennushankkeesta uudisrakennushankkeeksi. Toiminnallisia muutoksia ei ole ja päiväkodin koko on sama. Kuntotutkimusten tarkennettua suunnittelun L1-vaiheessa on todettu, että alkuperäisen osan korjausaste on hankesuunnitelmassa arvioitua huomattavasti korkeampi. On todettu, että kokonaistaloudellisesti järkevintä purkaa koko vanha rakennus ja rakentaa tontille uudisrakennus. Nykyisen päiväkodin tilalle rakennetaan uusi päiväkoti. Uudisrakennus mahdollistaa myös nykyisiin päivähoidon tarpeisiin sopivat, uudenaikaiset, terveelliset ja turvalliset tilat. 9. Hankkeen perustelut (tarvittaessa eri liitteellä) Tapiolassa varhaiskasvatukseen haetaan lapsia enemmän kuin muilla Espoon palvelualueilla. Päivähoitopalveluja tarvitsee yli 80% alueen lapsista (keskimäärin Espoossa n. 70%). Tapiolassa on jo usean vuoden ajan ollut päivähoitopaikoista pulaa. Vaje on noin 100 päivähoitopaikkaa. Alueelle ei ole suunnitteilla uutta päiväkotia. Tarveselvityksen on hyväksynyt Opetus- ja varhaiskasvatus lautakunta 21.8.2013 (pvm) 10. Hankkeen toteutusaikataulu (kk/vuosi) Toteutussuunnitelmat Rakennusaika - 2015-2016 Käyttöönotto 2017 11. Hankkeen toteuttamistapa (esim. oma hanke, osto, vuokraus) Oma hanke 12. Liittyminen muihin hankkeisiin 13. Rahoitus talousarviossa (ilman ALV:a) 7,2 M 14. Käyttökustannukset Lisäys: henkilöstö- ja toimintamenot 650t, toimitilavuokrat 402t, yht. 1,052milj. / vuosi alv0 / v. 15. Kokonaiskustannusarvio (ilman ALV:a) 7,2 M 16. Ensikertainen kalustaminen 230t / oppilas 42 857 / hoitopaikka

17. Lisätietoja 18. Laatija(t) yhteystietoineen Eija Riikonen, Taru Jokela Päiväys 22.5.2015 TEKE / TS / RLu Päivitetty 220.54.20097

RAKENNUSOSA-ARVIO 25.5.2015 Sivu 1/1 Tuula Paloniemi FMC Laskentapalvelut Oy Hanke: 15441 001 Pohjois-Tapiolan päiväkoti Vaihe: L2 Paikkakunta: Espoo Haahtela-ind.: 85,0 / 1.2015 Hintataso: 86,0 / 5.2015 Laajuus: 2 159 brm2 PERUSTAMISKUSTANNUKSET - YHTEENVETO Talo 80 -nimikkeistö /brm2 % Vrt /brm² B1 Rakennuttajan kustannukset 1 012 000 469 14,1 B2 Rakennustekniset työt 3 897 000 1 805 54,1 B3 LVI-työt 720 000 333 10,0 B4 Sähkötyöt 446 000 207 6,2 B5 Erillishankinnat 144 000 67 2,0 B1...B5 Rakennuskustannukset yhteensä 6 219 000 2 881 86,3 Muut kustannukset Tontti 200 000 93 2,8 Toiminta varustus Toiminnan ylläpito Rahoitus Hankevaraukset 785 000 364 10,9 Muut kustannukset 985 000 456 13,7 PERUSTAMISKUSTANNUKSET 7 204 000 3 337 100,0 Arvonlisävero 24% (ei sis. tontin hankintaa ja hankerahoitusta) 1 681 000 779 PERUSTAMISKUSTANNUKSET YHTEENSÄ 8 886 000 4 116 Kustannustieto 2015 Haahtela-kehitys Oy

Tekla WebMap http://xcity.espoo.fi/webmap/ Page 2 of 2 13.2.2013 25488400 25488450 25488500 25488550 25488600 6675100 6675150 6675200 Teemat: Alueet: Ladataan kohdejoukko... Valmis P: 6675222,4 I: 25488391,9

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

Tämän kaavamääräystekstin absoluuttiset korkeusluvut ovat N60-korkeusjärjestelmässä.

ESPOO ESBO RAKENNETTAVUUSSELVITYS 1 (7) Työ 5505 22.04.2013 Geotekniikkayksikkö / K.Hämäläinen Talonsuunnittelu/Vesa Pyy POHJOIS-TAPIOLAN PÄIVÄKOTI/HANKENRO. 3018 Rakennettavuusselvitys Kortteli 16027, tontti 1, Piilopolku 4 1. YLEISTÄ Espoon kaupungin Geotekniikkayksikkö on selvittänyt maaperäkarttaaineistojen ja pohjatutkimusrekisteritietojen perusteella suunniteltavan Pohjois-Tapiolan päiväkodin rakennettavuusselvitystä. Tontilla aikaisemmin tehdyistä pohjatutkimuksista saadut tulokset on esitetty tämän selvityksen liitteissä. 2. POHJASUHTEET Tontilla sijaitsee nykyiset Pohjois-Tapiolan päiväkodin rakennukset. Maanpinta vaihtelee tasovälillä + 17,0... + 24,0 ollessa korkeinunillaan tontin pohjoisosassa. Maanpinnan taso laskee korkeimmasta kohdasta tontin eteläosaa kohti. Tontin pohjoisosa on kalliopaljasruma rinnettä. Tontilla tehtyjen porakonekairauksien mukaan kallion pinta on länsiosassa tonttia maanpinnasta 0,3 metrin syvyydessä, kallion pinta laskee kohti tontin itäosaa. Tontin pohjamaa on pääosin lohkareista moreenia, hiekkaa ja soraa, jonka päällä vaihtelevasti täytettä, turvetta tai hiekkaa. 3. PERUSTAMINEN Tontti kuuluu pohjamaaltaan rakennettavuusluokkaan 2. Päiväkoti voidaan perustaa maan- tai kallionvaraisesti. Perustuksia jouduttanee Iouhimaan. Putkijohdot perustetaan pohjamaan tai kallion varaan. Putkijohtokaivantoja joudutaan todennäköisesti Iouhimaan, linjauksesta riippuen. Liketme ja piha alueet voidaan perustaa rakennusalueen pohjamaaluokan E edellyttämällä tavalla, kunhan rakennekerrosten alta poistetaan humuspitoiset maa-ainekset. Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 2 (7) 4. JATKOTOIMENPITEET Tämä selvitys ei ole riittävä lopullisia rakennussuunnitelmia varten, vaan tulevien rakennuspaikkojen kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia maan kerrosrakenteen, maalajien ja kallionpinnan korkeusaseman tarkistamiseksi. ~----- Matti Kaurila geotekrriilkkapäällikkö /{t_l' ~~ ~ :-...atanmarrma en suunnitteluinsinööri LIITTEET Maaperä- ja rakennettavuuskartta Arkistokairausten leikkaukset A, B, C, D, E, F, G, H, I, J, K Rakennettavuusluokitukset Maaperäkartan värit Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen(a)espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 3 (7) Leikkaus A Leikkaus B Leikkaus C Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 4 (7) Leikkaus D Leikkaus E Leikkaus F Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 5 (7) Leikkaus G Leikkaus H Leikkaus I Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 6 (7) Leikkaus J Leikkaus K Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi

Pohjois-Tapiolan päiväkoti 22.04.2013 7 (7) Maaperä ja rakennettavuuskartta: Espoon kaupunki geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C PL 41, 02070 Espoon kaupunki puh. 09-816 84723 katariina.hamalainen@espoo.fi