Haukilahden päiväkoti ja kirjasto HANKENUMERO HANKESUUNNITELMA

Transkriptio

1 Haukilahden päiväkoti ja kirjasto HANKENUMERO HANKESUUNNITELMA

2 1 SISÄLLYSLUETTELO 1. Yhteenveto hankkeesta Hankesuunnitelman laadinta Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset Hankkeesta tehdyt päätökset Hankkeesta tehdyt selvitykset Hankkeen perustelut Tarpeellisuus ja kiireellisyys Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Rakennuspaikka Sijainti ja hallinta Kaava- ja kiinteistötiedot Tontin ympäristö Tontin ominaisuudet Tontin rakennuskanta Liikenne ja pysäköinti Kadut ja kunnallistekniikka Suunnittelutavoitteet Yleistä Kaupunkikuva Toiminta ja tilat Ulkoalueet Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus Esteettömyys Rakennustekniikka LVIA-tekniikka Sähkötekniikka Huoltokirja Hankkeen laajuustavoitteet Hankkeen kustannustavoitteet Rakennuskustannusennuste Käyttökustannusennuste Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Rahoitus, toteutus ja aikataulu Tarvittavat toimenpiteet Tiedotus... 22

3 2 Liitteet Liite 1: Hankelomake 6 Liite 2: Pinta-alakäsitteet Liite 3: Asemakaava ja määräykset Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys Liite 5: Huonetilaohjelma Liite 6: Tavoitehinta Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset Liite 8: Esisuunnitelma 1. Yhteenveto hankkeesta Hankkeen numero 3000 Kohteen nimi Haukilahden päiväkoti ja kirjasto Omistaja ja hallinta Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos Käyttäjä Espoon kaupunki, Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus, Tapiolan palvelualue Kaupunginosa 14 Haukilahti Kortteli 14053/YOS (opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue) Tontti 1 Kiinteistötunnus Osoite Toppelundintie 11, Espoo Tontin pinta-ala Ennen kaavamuutosta m², kaavamuutoksen jälkeen n m², (päiväkotitontin osuus kaavamuutoksen jälkeen n m²) Tontin rakennusoikeus m², jäljellä (e=0.30) Asemakaava Vahvistettu Tarveselvitys Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen Rakennuksessa tapahtuva toiminta Lasten päivähoito 7 kotialuetta, avoin päiväkoti 1 kotialue ja kirjaston lähipalvelutila Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä 7 ryhmää, 21 paikkaa/ryhmä, yht lisäksi avoin päiväkoti, joka vastaa 21 laskennallista hoitopaikkaa Henkilökuntamäärä Päiväkoti 27 Alustava hyötyala Päiväkoti 1416 hym² + kirjasto 200 hym² Alustava bruttoala Päiväkoti 2067 brm² (+ kylmät tilat 92 m² + katokset 70 m2) + kirjasto 249 brm², yht brm²

4 3 Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²) 1969 htm², josta pk 1757, kirjasto 212 (nykyinen kirjasto 480 htm²) Lasten tiloja varsinaisessa päiväkodissa 1175 hym² Kerrosluku 2 Aikataulu Hanke- ja esisuunnitelma 1-8/2015. Rakennussuunnittelu 10/ /2016 (sisältäen purkusuunnittelun) Rakentaminen 2/2017-5/2018 (sisältäen purkutyön). Käyttöönotto 8/2018. Tarveselvityksen kustannusennuste Päiväkoti 6,6 milj., josta 0,82 milj. (alv.0%) avoimen päiväkodin osuus, kirjastotilat 0,8 milj., yht. 7,4 milj. Investointiohjelman 2015 varaus (alv.0%) 7,4 milj. Tavoitehinta (alv.0%) 6,87 milj. päiväkoti, kirjastotilat 0,86 milj., yht. 7, 73 milj. (Haahtela-indeksi 88, 9/2015) Hinta / hoitopaikka Sisäisen toimitilavuokran lisäys päiväkoti Sisäisen toimitilavuokran vähennys kirjasto n. 413 t / vuosi n. 16,5 t / vuosi 2. Hankesuunnitelman laadinta Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talorakennuttaminen vastaa hankkeen kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta. Hankkeen osapuolet Tilakeskus liikelaitos, Hankekehitys ja erikoissuunnittelu Virastopiha 2 C, PL Espoon kaupunki Hankepäällikkö Arja Törmä Rakennetekniikka Jari Hyötyläinen LVIA-tekniikka Janusz Zloch Sähkötekniikka Annina Auvinen Energia-asiantuntija Visa Koivu Kustannussuunnittelu Kalle Koskenmies Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö Kamreerintie 3 B, PL 30, ESPOON KAUPUNKI Hankesuunnittelija Eija Riikonen Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus Tapiolan palvelualue

5 4 Mäntytie 27, PL 3400, ESPOON KAUPUNKI Aluepäällikkö Rakennusaikainen johtaja Raili Liukkonen Pirita Kallio Keittiösuunnittelu Espoo Catering -liikelaitos Virastopiha 3 A, PL 5111, ESPOON KAUPUNKI Ruokapalveluiden suunnittelija Johanna Andsten Pohjarakenteet Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö Virastopiha 2 C, PL 41, ESPOON KAUPUNKI Suunnitteluinsinööri Katariina Hämäläinen Esisuunnittelu (ehdotussuunnittelu) Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama Lastenkodinkuja Helsinki Pääsuunnittelija Tarmo Peltonen 3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset 3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset Kaupunginhallitus on päättänyt , että Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin päiväkoti korvataan uudisrakennuksella. Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Haukilahden päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen Kulttuurilautakunnan vuosien investointiesitys kaupunginkirjaston osalta koskee mm. Haukilahden lähikirjaston toimitilojen uudelleenjärjestämishanketta Hankkeesta tehdyt selvitykset Tontin alustava perustamistapaselvitys on valmistunut Sen mukaan tontti kuuluu rakennettavuusluokkaan 4, vaikeasti rakennettavaan syvään pehmeikköön. Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle tehdään salaojituskerros. Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys Kuntoarvio sekä kosteus- ja homevaurioiden kartoitus

6 5 Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Espoon kaupunki, talonrakennuspalvelut Tutkimuksessa löytyi kosteusvaurioita ja mikrobeja. Haitta-ainekartoitus, Delete Tutkimus Oy Tutkimuksessa havaittiin asbestia mm. lattialaatoissa ja niiden liimoissa sekä tuulensuojalevyissä. 4. Hankkeen perustelut 4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys Kiireellisyys Haukilahden päiväkodin korvaava uudisrakennus on Espoon taloussuunnitelman investointiosassa vuosille Päiväkoti on ollut jo pitkään päiväkotien peruskorjauslistan kärjessä ikänsä ja huonokuntoisuudensa takia ja on erittäin kiireellinen. Hanke on siirtynyt uudisrakennuslistalle alueella vallitsevan päivähoidon lisätilantarpeen ja rakennuksen huonon kunnon vuoksi. Hanke sijoittuu Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin nykyiselle paikalle. Sen alustava laajuus on 2067 brm². YOS-tontti sijaitsee Haukilahdessa, kortteli 14053, Toppelundintie 11. Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavamuutosta, jonka valmistelun kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut. Tarpeellisuus Haukilahden päiväkotiin tulee tilat seitsemälle lapsiryhmälle ja avoimelle päiväkodille. Korvaavan uudisrakennuksen rakenteellinen hoitopaikkamäärä on 147. Avoimen päiväkodin tiloihin siirtyy Kaislikon avoimen päiväkodin toiminta. Vuoden 2014 alussa Tapiolan alueella oli päivähoitoikäistä (10kk-6v) lasta. Päivähoitoikäisten lasten määrä on ollut ennustettua suurempi jo usean vuoden ajan. Koska investoinnit pohjautuvat suurelta osin väestöennusteeseen, Tapiolaan ei ole valmistunut uusia kunnallisia päiväkoteja vuoden 2000 jälkeen. Yksityisiä uusia päiväkotipaikkoja Tapiolaan on vuodesta 2007 alkaen tullut 145. Tapiolan alueen kunnallisessa ja ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden 2014 lopussa lasta. Päivähoitopaikka oli järjestetty 80 lapselle poikkeusjärjestelyin lisäämällä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä toimipaikoissa ja perustamalla ns. saliryhmiä. Alkuvuodesta 2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja päivähoitopaikkoja on 120. Haukilahden päiväkoti tulee vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin Tapiolan eteläosissa, kun hankkeessa saadaan uusia päivähoitopaikkoja noin 80 lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen. Kirjastopalvelut avoimen päiväkodin yhteydessä Avoimen päiväkodin yhteyteen toteutetaan kirjaston lähipalvelupiste, joka korvaa saman korttelin koulurakennuksen yhteydessä sijaitsevan lähikirjaston. Yhteishankkeensa varhaiskasvatuksen kanssa kirjaston toiminta järjestetään uudelleen kirjastoverkon tavoitteiden mukaisesti pienempänä omatoimisena lähipalvelupisteenä, jolloin kirjastopalvelut voivat luopua mitoitukseltaan liian väljästä, 480 htm 2 huonokuntoisesta

7 6 tilasta. Tilojen koko pienenee 212 htm 2 :iin, jolloin sen vuokrakustannukset laskevat n. 16,5 t vuodessa Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia päivähoitopaikkoja. 5. Rakennuspaikka 5.1. Sijainti ja hallinta Haukilahden päiväkoti ja lähikirjastopiste rakennetaan nykyisen Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin paikalle tilastoalueelle 23 kaupunginosan 14 Haukilahti korttelin tontille 11 (1). Osoite on Toppelundintie 11. Tontti sijaitsee Haukilahden asemakaava-alueella. Tontti on varattu opetus- ja sosiaalista toimintaa palveleville rakennuksille. Sen pinta-ala on m² ja tehokkus 0,3. Tontti on kaupungin omistuksessa Kaava- ja kiinteistötiedot Kiinteistötunnus on Alueella on voimassa oleva asemakaava, joka on vahvistettu Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on YO eli opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Rakennusoikeus on kem². Hankkeen yhteydessä haetaan kaavamuutoksella tontin eteläpuoleisen puistonosan n m 2 liittämistä tonttiin, koska hankkeen laajuus edellyttää lisätilaa tontille. Liite 3: Asemakaava ja määräykset 5.3. Tontin ympäristö Haukilahden päiväkoti sijaitsee Haukilahden asemakaava-alueella ja Toppelundin asemakaava-alueen rajalla. Lähialue on rakentunut valmiiksi jo ja -80 -luvuilla. Rakentaminen päiväkodin lähellä on matalahkoa rivitaloa, hieman kauempana on myös kerrostaloja. Tontilla sijaitseva koulu ja monitoimitalo ovat I-II -kerroksisia tiilirakennuksia, koulu valkoinen ja monitoimitalo punainen.

8 Tontin ominaisuudet Tontin maanpinta on tasaista päiväkodin nykyisen tontin kohdalla, ja vaihtelee välillä +6,8 +7,0. Maanpinta laskee loivasti etelässä sijaitsevaa hulevesipainannetta kohti, jossa se on alimmillaan +6,0. Suunnittelualueella pohjamaa on ohuen humuskerroksen tai täyttöjen alla aluksi tiiviydeltään vaihteleva kuitenkin pääosin löyhä hiekasta ja soraisesta hiekkamoreenista koostuva kerros. Tämän kerroksen paksuus on noin 2,7 4,5 metriä. Hiekkakerroksen alla laihaa ja lihavaa savea sekä savista silttiä noin 0,5 2,6 metrin paksuinen kerros. Savikerroksen alla on noin 1,4 7,7 m paksuinen sora ja moreenikerros, jossa on kairauksissa havaittu paikoin alimmissa kerroksissa kivistä/lohkareista koostuvia kerroksia. Kallionpinnan on porakonekairauksin todettu olevan 8,8 12,0 metrin syvyydessä maanpinnasta. Suunnittelualueen maaperä on routivaa. Tontilla ei ole syytä epäillä maaperän pilaantumista. Pohjavedenpinnan on havaittu olevan noin tasolla +7,4 +7,8 eli noin 0,3 0,7 metriä maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi on paineellista. Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle tehdään salaojituskerros. Piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan pengerryksestä riippuen perustamaan kevennyksen varaan. Piha-alueen keveitä rakennuksia, varastoja tai katoksia, jotka sietävät painumia ja kallistumia, voidaan perustaa maanvaraisesti.

9 8 Rakennusten kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien, saven lujuuden ja kalliopinnan korkeusaseman tarkastamiseksi. Rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen pohjarakennussuunnitelma, jossa esitetään rakennusten, putkijohtojen, tukimuurien ja piha-alueiden perustaminen. Putkijohtojen korkeusasemasta riippuen on mahdollista että putket joudutaan perustamaan esim. teräslevyarinan tai stabiloinnin varaan. Tulevien piha-alueiden kohdalta tulee tehdä lisätutkimuksia joilla varmistetaan, ettei pihan rakennekerroksien alle jäävää savikerrosta tarvitse stabiloida. Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys 5.5. Tontin rakennuskanta YOS-korttelissa sijaitsevat Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin lisäksi Toppelundin koulu, Haukilahden lähikirjasto ja monitoimitalo. Muut rakennukset ovat 1980-luvulta, mutta päiväkoti on valmistunut jo vuonna Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin päiväkoti

10 9 Päiväkoti oli arkkitehti Matti Hakurin suunnittelema. Päiväkoti on pieni, kaksiryhmäinen.erillisessä rakennuksessa sijaitseva avoin päiväkoti suunniteltiin alun perin neuvolaksi. Huoneistoala on 454 m2 ja tilavuus 1965 m3. Rakennukset on suunniteltu hyvin kevyillä rakenteilla ja ilman paalutusta. Mm. päiväkodin lattia on tästä syystä erittäin kylmä. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on G. Haukilahden päiväkoti, oik. kuvassa Toppelundin koulu Kaislikon avoin päiväkoti ja Haukilahden kirjasto Haukilahden monitoimitalo Muiden tontilla sijaitsevien rakennusten kehittämistarve käsitellään omana hankkeenaan Liikenne ja pysäköinti Esisuunnitelmassa liittymä Toppelundintielle on nykyisen päiväkodin ja monitoimitalon välistä. Tonttiliittymää siirretään nykyisestä sijainnista hieman pohjoisemmaksi kohti monitoimitaloa. Koska uusi päiväkoti sijoittuu samalle paikalle kuin nykyinen, vältytään uuden liittymän rakentamiselta tontin eteläosaan. Lähimpänä katua on 14 autopaikan saattoliikenne sekä kirjaston ja monitoimitalon paikat (9 ap). Keskellä on huoltoliikenteen ajoyhteys päiväkodin keittiölle. Huoltoajo peruuttaa keittiön eteen ja ajaa samaa reittiä takaisin. Kauimpana kadusta on 12 autopaikkaa päiväkodin henkilökunnalle. Jos nykyinen kirjastorakennus puretaan, mahtuu autopaikkoja tälle alueelle vielä lisää palvelemaan monitoimitaloa ja kirjastoa Kadut ja kunnallistekniikka Alueella on valmis katuverkosto ja kunnallistekniikka.

11 10 Sade- ja hulevesien käyttö Hulevedet käsitellään tontilla, niitä ei johdeta suoraan yleiseen kunnalliseen sadevesiverkkoon käsittelemättä. Vedet pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään ja imeyttämään tontilla tai / sekä viivyttämään tontilla avouomissa tai vastaavissa ratkaisuissa siten, että tontilta poispäin virtaavat vesimäärät eivät kasva alkuperäiseen (ennen rakentamista) tilanteeseen verrattuna.

12 11 6. Suunnittelutavoitteet 6.1. Yleistä Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien, asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleisiä päiväkotirakennuksen suunnitteluohjeita ja tavoitteita on kirjattu Espoon päiväkotisuunnitteluohjeisiin Yleisiä tavoitteita pihan ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin. Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2) Kaupunkikuva Alueella on vahvistettu asemakaava. Asemakaavamerkintä on Yos, opetus- ja sosiaalista toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue. Vanhojen päiväkotirakennusten tilalle tutkittiin esisuunnitelmassa yksi- ja kaksikerroksisia vaihtoehtoja. Kaksikerroksiseen vaihtoehtoon päädyttiin sen tehokkuuden ja toimivuuden takia. Rakennus on lähes samankorkuinen kuin viereinen monitoimitalo, jonka simpukkamaisen pyöreästä massasta se ottaa muotokieltään. Rakennuksen hahmo on monimuotoinen ja eloisa, silti erittäin taloudellinen ja tehokas. Kirjastotilat on sijoitettu tien viereen, jolloin niihin on helppo yhteys suoraan kadulta. Päiväkoti ei kahdeksanryhmäisenä olisi mahtunut kahteenkaan kerrokseen tontille ilman kaavamuutosta, jossa eteläpuolen puistoalue liitetään tonttiin. Liite 8: Esisuunnitelma 6.3. Toiminta ja tilat Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito, kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset. Päiväkoti ja leikkipiha tarjoavat mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen: leikki ja lepo vuorottelevat, ohjatun toiminnan ja liikunnan ohella toimitaan pienessä ryhmässä tai leikitään itsenäisesti. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista sekä kotialueilla että päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa, käytävillä ja leikkipihassa. Sisätilat ja pihat houkuttelevat lasta leikkimään ja liikkumaan. Tilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys, sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä. Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma.

13 12 Kalustuksessa otetaan huomioon myös henkilökunnan työergonomia. Päiväkodin tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja joustavia. Lasten määrä, ikäjakautuma ja toimintatavat voivat muuttua rakennuksen elinkaaren aikana. Tiloja ei varusteta liian tarkasti tiettyyn käyttöön, vaan tiloja tulee voida muokata irtokalusteilla ja välineillä yhä uusiin käyttötarkoituksiin. Haukilahden päiväkodissa on 7 lapsiryhmää 10 kk -6 vuotiaille ja yksi kotialue avoimelle päiväkodille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan 21 lapselle. Kolme kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet huomioon ottaen. 6 kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Yhden kotialueen kuraeteinen on yhteinen avoimen päiväkodin kuraeteisen kanssa. Kullakin lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta, joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että niistä on käynti toisiinsa ja myös muuhun kuin leikkitilaan, jolloin se toimii myös lepotilan varapoistumistienä. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on hyvin valvottavissa. Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa. Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää. Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen. Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia löytyy jokaiselta kotialueelta. Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen yhteyteen. Yhteiset tilat Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään lapsiryhmän omissa tiloissa. Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota. Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi. Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan

14 13 vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin mahdollistaa sen monipuolisen käytön. Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki). Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Ruoka tuodaan päiväkotiin viereisestä Toppelundin koulusta. Väestönsuoja Kohteeseen rakennetaan yksi 135 m 2 S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty huonetilaohjelmassa. Tilat suunnitellan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön. Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin. Avoimen päiväkodin pysyvät tilat Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat toimivat yhdessä lastensa kanssa ja tutustuvat muihin vanhempiin. Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja lapsiperheen arjesta muiden avointa päiväkotia käyttävien vanhempien kanssa sekä saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi toimia kerhoja. Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan rakennuksen pohjakerrokseen siten, että tiloihin kulkeminen on vaihtuville käyttäjille selkeä, esim. rakennuksen päädystä tai kadulta. Tiloihin voidaan kulkea sovitusti mahdollisen päiväkodin leikkipihan kautta. Avoin päiväkoti toimii 8-16 välisenä aikana. Sisätilojen ääneneristys ja sijoittelu suunnitellaan siten, että mahdollisen päiväkodin toiminta ei häiriinny. Tilojen viereen sijoitetaan päiväkodin isompien lasten kotialue. Tarvittaessa päiväkodin lepotilan ääneneristystä parannetaan. Avoimen päiväkodin pysyviä tiloja ei käytetä kokopäivähoidon tiloina ja niiden yhteyteen voidaan toteuttaa tilat myös muulle sopivalle toiminnalle kuten kirjastolle, jolloin osa tiloista voidaan suunnitella yhteiskäyttöisiksi. Jos avoimen päiväkodin pysyvät tilat toteutetaan päiväkodin yhteyteen, tilojen sijoittelu ei saa estää päiväkodin normaalia toimintaa. Avoimen päiväkodin sisäänkäynnin tulee olla helposti saavutettava. Yhteishankkeessa tilat sijoitetaan rakennukseen siten, että kulkuyhteydet ovat selkeät.

15 14 Tilaohjelma Kuraeteinen 10 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin kuraeteinen (kts. päiväkodin suunnitteluohje). Eteinen 14 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin eteinen, paitsi naulakko, johon ei tarvita säilytyslokerikkoja (kts. päiväkodin suunnitteluohje). Tupa/keittiö-olohuoneessa 35 m² on mahdollisuus ruokien lämmittämiseen ja ruokailuun, kahvinkeittoon jne. Kiintokalustus sisältää: yläkaapit, alakaapit, työtaso, pesuallas, mikroaaltouuni, keittolevy/liesi, jääkaappi ja astianpesukone. Siivousvälineille tarvitaan säilytyskaappi. Kerhotilassa 35 m² on mahdollisuus sekä leikkiin että lepoon, jolloin tarvitaan säilytystilaa patjoille. Askartelutilan 8-12 m² kalusteista ja varusteista sovitaan hankekohtaisesti. Lasten pesutila 9 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin pienten lasten pesutila. LE-wc-tila 6 m² on myös aikuisten käytössä. Tilat suunnitellaan siten, että avoimen päiväkodin toiminta-aikana ne voidaan sulkea lukitusjärjestelyin mahdollisista muista toimintatiloista. Yhteiskäytön ja yhteistoiminnan tilatarpeista sovitaan hankekohtaisesti. Toiminta-ajan ulkopuolista käyttöä varten osa tiloista suljetaan tarvittaessa lukitusjärjestelyin. Jos pysyvä avoin päiväkoti on päiväkodin yhteydessä, sovitaan hankekohtaisesti tilojen ulkopuolisesta käytöstä. Ulkopuolisten kulkeminen ruokailutilaan ja monitoimisaliin voidaan järjestää avoimen päiväkodin tilojen kautta, jos ne sijaitsevat lähekkäin ja ulkopuolisten pääsy päiväkodin muihin tiloihin voidaan estää. Henkilökunnan työ- ja taukotilat sekä pukuhuonetilat ovat yhteiset muiden rakennuksessa toimivien ryhmien kanssa. Kirjaston lähipalvelutilat Kirjastopalvelut luopuvat väljästä ja huonokuntoisesta Haukilahden kirjastosta, joka sijaitsee Toppelundin koulun eteläpäässä. Kirjaston lähipalvelutilat sijoitetaan samaan rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa, joka lisää toiminnan joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan. Henkilökunta voi tarvittaessa toimia osittain yhdessä mm. aamupäivisin avoimen päiväkodin toimintaaikana. Saman katon alla toiminen mahdollistaa monipuoliset palvelut alueen lapsiperheille, tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja eri-ikäisten luontevaa yhdessäoloa. Kulttuuri- ja kirjallisuus luovat elämyksiä ja virkistystä ja tukevat lapsen kielen kehitystä. Omatoimikirjastossa henkilökunta on sovitusti paikalla. Kirjastoon tullaan sisään kirjastokortilla (mobiilitunnisteella) ja tulijat videokuvataan, jos henkilökuntaa ei ole paikalla. Käyttöaika on kymmeneen illalla, poistumiskehotus annetaan kuulutusjärjestelmällä. Omatoimikirjasto vähentää henkilöstökuluja. Kirjasto tarvitsee asiakas-wc:n (liikuntaesteisille), hätäpoistumistien, palvelutiskin ja naulakon. Avoimen päiväkodin tilat ovat tietysti myös kirjaston lapsiperheasiakkaiden käytössä henkilökunnan ollessa paikalla. Henkilökunta voi käyttää päiväkodin sosiaalitiloja.

16 Ulkoalueet Luontevia yhteistyön painopistealueita ja toimintamenetelmiä tulevassa toiminnassa ovat: - Lastenkulttuurin ja -kirjallisuuden edistäminen (esim. kirjastokummi, espoolainen lastenkirjailija päiväkodin kummina, kirjasto päiväkodin näyttelytilana, kirjavinkkaus) - Lapsen kielen kehityksen tukeminen (esim. runoleikkituokiot, monikieliset satutunnit, lukemisen merkityksen avaaminen vanhemmille) - Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen (esim. sanataidekerho, ilmaisutuokiot/kerhot) - Mediakasvatus (esim. medialeikit, koodaaminen, kirjatrailerit, animaatiopajat) Liite 5: Huonetilaohjelma Päiväkodin ulkoalueet jäsennetään leikkipihaksi sekä saatto-, pysäköinti- ja huoltoliikennealueeksi. Lasten aidattu leikkipiha sijaitsee ryhmien sisäänkäyntien luona. Leikkipihan laajuus on noin 2520 m 2 eli 15 m 2 / hoitopaikka. Piha on esteetön, turvallinen ja helposti valvottava. Se varustetaan lasten ikäkausien mukaista toimintaa varten. Kiinteistönhuollon tarpeet ja ilkivallan ehkäisy otetaan huomioon. Saattopaikoituksesta päästään lasten pihan kautta sisälle. Huoltoliikenne ja henkilökunnan ajoliikenne erotetaan saattoliikenteestä ja henkilökunnan paikoitus huoltopihasta. Avoimen päiväkodin asiakkaat käyttävät ulkoiluun leikkipuistoja ja avoin päiväkoti sopii leikkipihan käytöstä päiväkodin kanssa Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50+ vuotta (25+25 vuotta) ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta. Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin keinoin: Arkkitehtoniset ratkaisut Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella Muuntojoustavuus Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus). Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat Hyvä lämmöneristys ja tiiveys Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D määräysten tasoa. Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan ilmavuotoluvun arvo q50 = 1 m3/h m2 (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaa ilmavirta yksi kuutio tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla.

17 Ilmanvaihdon energiatehokkuus Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön talteenotolla Ylläpidettävyys ja huollettavuus Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi. Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa. Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan E 107 kwh/brm²/a Esteettömyys Päiväkodin ja kirjaston tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön. Noudatetaan Tilakeskuksen esteettömyysohjetta soveltuvin osin Rakennustekniikka Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan, myös pihat ja putkijohdot joudutaan osin pohjavahvistamaan. Perustukset salaojitetaan ja routasuojataan. Perustamisen suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia ja pohjarakennussuunnittelua. Hulevesisuunnitelmassa otetaan huomioon tulvareitti. Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet Rakennuksessa on betonirakenteinen runko ja kantava alapohja. Rakennus tulkitaan kokoontumistilaksi. Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D arvoja. Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.: - Paloluokka kaksikerroksisessa rakennuksessa P1 - P2 suunnitteluratkaisusta riippuen. - Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2. - Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C, väliseinissä ääneneristysmääräysten mukaan. - Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus. - Suunnittelussa on noudatettava Espoon tilakeskuksen ohjeita ja talonrakennustoiminnan ohjeilla täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998), sekä RIL ohjeita. - Julkisivu detaljineen suunnitellaan siten, että eristyskerroksista saadaan jatkuvia, ikkunat sijoitetaan lämmöneristekerroksen keskelle ja vältetään kylmäsiltoja. - Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina. - Ala- ja välipohjiin tehdään vesikiertoinen lattialämmitys - Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön soveltuvia materiaaleja.

18 LVIA-tekniikka Yleisiä tavoitteita Tontilla oleva vanha päiväkoti puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi päiväkoti. Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA - laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on huomioitava. Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna. Tilasuunnittelussa tulee huomioida myös kiinteistövalvomon tilantarve noin 8 m². Tähän tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan. Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa, puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa ilmanvaihtoa Lämmitys Päiväkoti liitetään kaukolämpöön. Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä lattialämmityksellä. Kirjaston osalle tulee oma vesikiertoinen patteriverkosto. Lämpökeskushuoneen pinta-ala on n. 12 m². Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä. Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään Vesijohdot ja viemärit Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Tonttijohdot uusitaan. Myös ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon (katso. kohta 5.7). Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä. Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina. LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan toteuttaa. Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia lisävaatimuksia.

19 Ilmanvaihto Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla, tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Kirjaston osastolle suunnitellaan oma ilmanvaihtokone. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella lämmöntalteenotto. Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla. Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös huolehdittava. Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella. Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi. Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on vakioilmavirtaisille koneille alle 1,8 kw/m³/s. Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista. Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä. Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite on yli 70 %. Ilmavirtojen säätö voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 - että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus. Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuustavoitteena vähintään A-luokka Rakennusautomaatio Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla. Suunnittelussa tulee huomioida Espoon kaupungin automaatio-ohjeistus. Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä Mittarointi Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä (sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiön ja päiväkodin kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla vuodontunnistusjärjestelmällä. Mittaukset liitetään Granlund Manager ohjelmaan erillisen ohjeen mukaisesti.

20 Sähkötekniikka Yleistä Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa Sähkötilat ja sähkönjako Rakennuksen talojohdot (sähkö- ja tietoliikenneliittymät) asennetaan maakaapeleina. Purettavan kirjaston sähkö- ja tietoliikenneyhteydet puretaan Toppelundin koulun järjestelmistä. Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (min. 3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin. Talojakamoon (min. 2 x 3 m) sijoitetaan talojakamo sekä kerrosjakamo. Alueelliset kerrosjakamot asennetaan komeroihin. Telehuoneeseen (min. 2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitin-keskus, hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän keskuslaitteet. Maadoitukset ja potentiaalintasaukset SFS6000-standardin ja seudun energiayhtiön erityisohjeen mukaan. Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan johtokanavilla. Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua muodostavilla ja nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla. Kulutusmittaustietojen keruuta ja etäluentaa varten asennetaan väyläpohjainen mittausjärjestelmä, järjestelmä liitetään kaupungin Granlund Manager järjestelmään. Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä mittauspisteestä Valaistus ja pistorasiat Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso valaistusstandardi EN mukaan. Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä, käyttäen laadukasta valaisinelektroniikkaa, tuotteiden tulee olla CE hyväksyttyjä ja ilkivallankestäviä. LED-modulien käyttöikä h, jonka lopussa modulit tuottavat min.70% alkutilanteen valotehosta. Valaistus toteutetaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja henkilökunta näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien valaistuksella. Valaistus toteutetaan häikäisemättömänä sisällä ja ulkona. Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla.

21 20 Kirjaston tiloissa ei käytetä hyllyvalaisimia. Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole. Kirjastossa käytetään yläjakelua sekä lattiarasioita. Hissiltä hälytyksensiirto ja puheyhteys hissivalvomoon rakennusautomaatiojärjestelmän kautta. Hissin GSM-viestilaitteelle asennetaan lisäantenni Tietoliikennejärjestelmät Tietoliikenneyhteyksiä puhelin, atk varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A siirtotieluokka E A. Ryhmähuoneissa varaudutaan monikosketusnäyttöjen käyttöön. Yleiskaapelointipisteitä asennetaan tilavaatimuskorttien mukaan. Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa varten ohjelmakanavanipuilla A, B, C, D ja E. Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin, saliin ja ruokasaliin. Saliin hankitaan äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit. Rakennukseen asennetaan keskuskuulutusjärjestelmä. Järjestelmä on symmetrinen ja yleensä yksiohjelmainen Järjestelmää käytetään hätä- ja yleiskuulutuksien lisäksi omatoimikirjaston kuulutuksiin. Kirjastoon tulee kirjojen lainaus- ja palautusautomaatit Turvallisuusjärjestelmät Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot. Ulko-ovia ohjataan "munakellolla". Ulkooville asennetaan oven hätälukituspainike. Eteistiloihin kaikkien ovien hätälukituspainike. Omatoimikirjaston ulko-oven avaus kirjastokortilla. Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tilailmaisimet. Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia ja syvennyksiä ulkona sekä kirjaston käyttäjiä sisällä. Järjestelmä varustetaan digitaalisella tallentimella. Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä. Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita Merkinantojärjestelmät Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi keittiöön. Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin. Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan. Paristokäyttöinen aikakello keittiöön.

22 Huoltokirja Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu nimetylle huoltokirjakoordinaattorille. 7. Hankkeen laajuustavoitteet Päiväkodin laajuustavoitteet ovat: - bruttoala 2067 brm² (+ kylmät tilat 92 m² + katokset 70 m2) - hyötyala 1416 hym² - lasten tiloja 7 hym² / hoitopaikka (147 hoitopaikkaa + avoin päiväkoti, joka vastaa 21 laskennallista hoitopaikkaa) - leikkipihan laajuus noin 2600 m² (18 m² / hoitopaikka) Koko rakennuksen laajuustavoitteet mukaan lukien kirjaston lähipalvelutila: - bruttoala 2316 brm² - kerrosala 2200 kem² - hyötyala 1616 hym² Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä. Liite 5: Huonetilaohjelma 8. Hankkeen kustannustavoitteet 8.1. Rakennuskustannusennuste Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 9/2015, Haahtela ind. 88. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet päiväkodin osalta: 2067 brm², 1416 hym², leikkipiha 2600 m². Päiväkodin rakennuskustannukset ovat yhteensä 6,87 milj. (alv 0%) Avoimen päiväkodin osuus hankkeesta on 0,83 M (alv 0%) / brm² (alv 0%) / hoitopaikka (alv 0%) Kirjastotilojen rakennuskustannukset ovat yht. 0,86 M (alv 0%) / brm² (alv 0%) Yhteensä hankkeen kokonaiskustannukset ovat 7,73 M (alv 0%) / brm² (alv 0%) Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset. Pohjarakennuskustannukset muodostavat n. 1,5 milj.. eli n. 20% rakennuksen kustannuksista.

23 22 Liite 6: Kustannusennuste Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset 8.2. Käyttökustannusennuste Haukilahden päiväkodin arvioidut käyttötalousmenojen lisäämistarpeet vuositasolla ovat henkilöstö- ja toimintamenoissa n. 1 milj. ja toimitilavuokrassa n. 400 t, yht. n. 1,4 milj. / vuosi ilman alv. Haukilahden kirjaston toimitilavuokra pienenee n. 16,5 t / v Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste Ensikertaisen päiväkodin kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 0,23 milj. ilman alv. 9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa hankkeen kustannusarvio on 7,4 milj.. Vanhojen rakennusten purkukustannukset eivät kuulu hankkeen kustannuksiin. Rakennus- ja purkusuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen lokakuussa Urakkakuvat valmistuvat lokakuussa Rakentaminen alkaa helmi-maaliskuussa 2017 ja päiväkodin on määrä valmistua toukokuun 2018 loppuun mennessä. Aikataulu sisältää purkutyön. Rakennus otetaan käyttöön elokuussa Tarvittavat toimenpiteet Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²). Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk. Päiväkoti tarvitsee väistötilat rakennustöiden ajaksi Tiedotus Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja kuulemiset.