TERVE-SOS 13.-14.5.2009 Miten se tehdään? Millaisiin ideoihin lapsilähtöisen kriisityön hyvä käytäntö perustuu? Lapsikeskeisen työn idea Tiina Muukkonen Yliopisto-opettaja Helsingin yliopisto Yhteiskuntapolitiikan laitos, sosiaalityön yksikkö
LAPSIKESKEISYYDEN JUURET LASTENSUOJELUSSA lapsuustutkimus lapset sosiaalisia toimijoita(alanen 2001; Bardy 1996) Lapsilta itseltään voi saada sellaista tietoa, jota aikuisilta ei voi saada lapsen oma kokemus (Bardy 2001; Eskonen 2000&2005; Lahikainen 2001; Kiili 1998; Ritala-Koskinen 2001; Karlsson 1999) lapset asianosaisia traumaattisissa tilanteissa oikeus saada apua selviytymiseen (Oranen 2001) lasten omat kokemukset auttamisesta (Forsberg 2002) lastensuojelulaki ja lastensuojelun tehtävä: auttaa ja suojella lasta YK:n lapsen oikeuksien sopimus: lapsen oikeus suojeluun, osallisuuteen ja osuuteen yhteiskunnallisista resursseista Tiina Muukkonen, Hanna Tulensalo ja Sari-Anne Ervast
MIKSI KEHITTÄÄ LASTENSUOJELUN LAPSIKESKEISYYTTÄ? tutkimusten esittämä kritiikki vanhempi- ja aikuiskeskeisyydestä sosiaalityössä (Hurtig 2003; Forsberg 1998) lapsen kohtaamisen ja lapsen kanssa työskentelyn vaikeus (Sinko 2003; Oranen 2001) perhekeskeisyyteen lapsen näkökulmasta katsottuna liittyvät kriittiset kohdat (Pohjola 1999) lasten ja nuorten omat kokemukset ohittamisesta, sivuuttamisesta ja kuulemattomuudesta ammatillisissa kohtaamisissa (Pösö 2004; Pekkarinen 2005) lapsen kanssa työskentelyn kehittämisvisiot (Kananoja & Turunen 1996) Hyvät kokemukset asiakaslasten osallisuudesta: (Oranen 2008, Muukkonen 2008, Välimäki 2009) Kohtaavaa lastensuojelua: Tiina Muukkonen, Hanna Tulensalo ja Sari-Anne Ervast
MITÄ LAPSIKESKEISYYS ON, MISTÄ SE KOOSTUU? Lapsen, vanhempien ja työntekijän oma lapsuus kohdataan (Rousu) Jotain enemmän kuin lapsimyönteistä aikuiskeskeisyyttä (Bardy 1996) Jokaisen asiakaslapsen huomioimista itsenään ja aktiivisena toimijana Tiina Muukkonen 2009
LASTENSUOJELUTYÖN LAPSIKESKEISYYS ON SITÄ, ETTÄ LAPSI ON SUOJELUTYÖN KESKIÖSSÄ Periaatteen Prosessin ja Kohtaamisen tasoilla (Kohtaavaa lastensuojelua 2001-2005) Tiina Muukkonen 2009
Esimerkkinä Lastensuojelun SUUNNITELMALLINEN TYÖ LS tarpeen selvitys/ Tilanne arvion yhteen veto SUUNNITELMAN TEKO lapsi ja vanhemmat asiakassuunnitel ma lapselle konkreettinen ja yleinen taso lähi- ja kaukaiset tavoitteet vastuun- ja tehtävänjako ASIAKAS- SUUNNITELMA 1. nykytila 2. tavoitteet/ tuen & palv. tarve 3. toimenpiteet/ keinot 4. arviointi TYÖSKENTELY prosessin ohjaustyö kohtaamistyö lapsisosiaalityö (vauva/nuoriso) vanhemmuussosiaalityö prosessiarviointi työparin ja as.kanssa tuki, ohjaus ja neuvonta Lapsen kanssa -hanke 2006-2008 ARVIOINTI Lapsen ja vanhempien kanssa SISÄLTÖJEN ARVIOINTI tavoitteiden saavuttamisen varttitilannearvio TYÖSKENTELYN ARVIOINTI palautekeskustelu JATKOSTA SOPIMINEN uusi MUUTOS- ORIENTOI- TUNEEN TYÖN suunnitelma uusi KANNAT- TELUTYÖN suunnitelma Asiakkuuden PÄÄTTÄ- MINEN
LASTENSUOJELUN SOSIAALITYÖN SISÄLLÖT KOHTAAMISTYÖ asiakkaan kanssa tilan antamista kysymistä kuuntelemista vastaanottamista palauttamista yhdessä sopimista suojelua, ihmisten hoitoa osallisuuden mahdollistamista välineinä erilaiset opitut kohtaamistyön menetelmät/taidot PROSESSIN OHJAUSTYÖ tapaamisten/prosessin ohjauksen suunnittelu tiedon kerääjä ja jäsentäjä dokumentointi (kohtaamisten) päätösten teko, lausunnot yhteistyönteko (asiakas, työpari, yhteistyökumppanit) koordinoiminen, asioiden hoito tarpeiden tunnistaminen voimavarojen jakaminen kriisien selvittely tapaamisten/prosessin ohjauksen analysointi reflektointi ja purku välineinä mm. ATJ/Effica, tekstinkäsittely, puhelin, sähköposti, kalenteri Lapsen kanssa 2006-2008
Lapsen kanssa hanke 2007-2008 SOSIAALITYÖNTEKIJÄN ROOLIKARTTA KEHITTÄVÄ ASIAN- TUNTIJA EETIKKO SOSIAALI- TYÖNTEKIJÄ VERKON- KUTOJA IHMISEN KOHTAAJA PROSESSIN HOITAJA Miten toteutamme lapsen suojelua ja osallisuutta näistä rooleista?
Lapsikeskeisen työn idea perustuu periaatetasolla mm. lapsen oikeuksien todeksi tekemiseen lastensuojelussa osallisuus suojelu osuus voimavaroista
Lapsen osallisuus lastensuojelussa Mitä se voi olla? osallisuus on lapsen mahdollisuutta osallistumiseen, mukana oloon lastensuojelutarpeen selvittämisessä, suunnitelmallisessa työssä, kriisityössä, sijoituksen aikaisessa sosiaalityössä ja jälkihuollossa Osallisuus on lapsen oikeutta saada tietoa, muodostaa ja ilmaista mielipide ja mielipiteen huomioon ottaminen. lapsella mahdollisuus määrittää osallisuuden määrää, tapaa ja ajankohtaa (Tiilikainen, Muukkonen ja Vuorio) kokemuksellisuus, vain asianosainen voi arvioida osallisuutensa onnistumista prosessi- ja kohtaamisosallisuus osallisuus voi olla suoraa tai välillistä (Tiina Tiilikainen) Lapsen kanssa 2006-2008
Lapsen osallisuuteen lastensuojelussa vaikuttaa Lapseen liittyvät tekijät (ikä, toiveet, vanhemmat, lapsi toimijana) Vanhempiin liittyvät tekijät (yhteistyökyky) Lastensuojelun sosiaalityöhön liittyvät tekijät: työskentelyvaihe, prosessin kohta orientaatio, jolla työtä tehdään kohtaamiseen paneutumisen aste (aika, tila, läsnäolo) käytettävissä olevat resurssit, tavat tai menetelmät Lapsen osallisuuden tavat vaihtelevat Lapsen kanssa -hanke 2006-2008
LAPSEN OSALLISUUDEN RAKENTUMINEN LASTENSUOJELUSSA Lapsi on arvioija Lapsi on puheen aiheena Lapsi nähdään Lapsi on tiedon tuottajana, käsittelijänä ja palauttajana LAPSEN OSALLISUUS LASTENSUOJELUSSA Lapsi on osallisena tietoon Heikki Waris instituutti Lapsen kanssa hanke2008 Muukkonen (ks. myös Tulensalo ja Ervast 2006) Lapsi saa kohtaamisen hetken tapaamisissa Lapsen ja vanhemman vuorovaikutus koetaan
Lapsen osallisuuden merkitykset ja hyöty 1. Lapsi tulee kuulluksi ja voi vaikuttaa (Oranen 2008). 2. Tieto ja ymmärrys kasvavat. 3. Suojelun toteuttaminen luontevaa. 4. Voimavarat saadaan esiin ja käyttöön. 5. Yhteinen arviointi on mahdollista. 6. Osallisuuden (asiakkaan kokemuksen) yhteys työn vaikuttavuuteen (Rousu). Lapsen kanssa 2006-2008
Suojelun rakentuminen periaatetasolla: lapsen suuntaan auki oleva asenne (Tiilikainen 2008) kohtaamisen tasolla: lapsen kohtaaminen dialogisessa välittämisen ilmapiirissä prosessitasolla: turvanluomistekoja lapsen arkeen, tiedon pohjalta ratkaisujen tekoja Lapsen kanssa 2006-2008
Voimavarojen rakentuminen periaatetasolla: lapsen oikeus häntä tukeviin voimavaroihin prosessitasolla: määrällisiä resursseja lapsen käyttöön (palvelun aika, tila) kohtaamisen tasolla: laadulliset voimavarat, kuten vuorovaikutustaidot ja tilanteisiin sopivat menetelmät Lapsen kanssa 2006-2008
Lapsikeskeisyyttä voi lastensuojelussa toteuttaa huolehtimalla lapsen osallisuudesta suojelusta voimavaroista Lapsikeskeisyyttä voi toteuttaa kolmella tasolla Lapsen kanssa 2006-2008 periaatteen prosessin kohtaamisen
OSALLISUUS SUOJELU VOIMAVARAT TOIMINTA- PERIAATE asiakkailla on oikeus toimijuuteen lapsella on oikeus suojeluun lapsella on oikeus voimavaroihin PROSESSI KOHTAAMINEN TIETOA lapselta ja lapselle RESURS- SEJA määrälliset DIALOGI- SUUS TURVANluomistekoja arkeen VÄLITTÄMISEN ILMAPIIRI suojelun tunnetyö kokemus tiedonmuodostus ymmärrys VUORO- VAIKUTUS- TAIDOT laadulliset voimavarat ja välineet Heikki Waris -instituutti Lapsen kanssa -hanke 2006-2008 Tiina Muukkonen ja Tiina Tiilikainen LAPSIKESKEISEN LASTENSUOJELUTYÖN TIMANTTI
LAPSIKESKEISEN TYÖN IDEA Miten sitä levitetään ja kehitetään? Lapsikeskeisyyttä voi edistää hyvin pienin askelin ja teoin, jollain tasolla tai yhtälailla isona kokonaisuutena Suuri vaikuttava tekijä on sitoutuminen toimintaperiaatteeseen: lapsi oikeuksineen toimijana Prosessien lapsikeskeisyys toimintamalleina erilaista eri rakenteissa; erilaiset toimivat käytännöt Kohtaamisten lapsikeskeisyys, työn tavoitteen mukaisesti erilaisia toimivia käytäntöjä Mistä tahansa näistä voi lähteä liikkeelle! Tiina Muukkonen 2009
Avataan, kuvataan ja arvioidaan On tärkeä avata, kuvata ja arvioida hyviä käytäntöjä lapsikeskeisiä toimintaperiaatteita, prosesseja sekä kohtaamisen käytäntöjä sekä kertoa välineistä, jotta Muut voivat ottaa sopivia osia ja soveltaa omaan toimintaan, oppiminen ja jakaminen on mahdollista Lasten kanssa tehtävän sosiaalityön on mahdollista kehittyä työkäytäntönä, ajatteluna ja teoriana Tiina Muukkonen 2009