Helsingin kaupunki Lausunto 1 (2) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö 16.2.2012

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (2) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö 16.2.2012 Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Asemapäällikönkatu 14 00520 Helsinki Uudenmaan ELY-keskuksen entistämisavustukset rakennusperinnön hoitoon vuonna 2012 HEL 2012-000941 T 02 05 02 Lausuntopyyntö 3.1.2012 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo on tutustunut vuoden 2011 entistämisavustuksiin ja lausuu pyydettynä seuraavaa. Entistämisavustuksia on lausunnolla 57 kappaletta. Maakuntamuseo on luokitellut hakemukset seuraavasti: avustusta puolletaan, avustusta ei puolleta sekä lailla suojellut tai valtion omistamat kohteet. Avustuskohteissa on valintakriteereinä käytetty kulttuurihistoriallista arvoa ja/tai korjauksien välttämättömyyttä rakennuksen säilymiselle, kohteen sijaintia sekä vaadittavia liitteitä. Avustushakemukset jakautuvat koko maakuntamuseon toimialueelle ja koskevat pääasiassa yksittäisiä asuinrakennuksia. Hakemuksista lähes puolet (27 kpl) sijaitsee Helsingin Käpylässä. Käpylä on mittava, valtakunnallisesti merkittävä alueellinen kokonaisuus, joka on suojeltu asemakaavassa ja se on myös RKY- 2009 alue. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ja Käpylässä toimivien asunto-osuuskuntien välillä on sovittu, että alueella ei aloiteta korjaustoimenpiteitä ennen kuin suunnitelmat on käyty ensin esittelemässä rakennusvalvontavirastossa ja tarpeen vaatiessa myös muille viranomaisille. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon mielestä on hyvä, että Käpylässä viranomaisvalvonta on tehostettua. Käpylään ei kuitenkaan ole vielä laadittu korjaustapaohjeita, jotka viranomaistyön lisäksi turvaisivat entistä paremmin Käpylän alueen ominaispiirteiden säilymisen myös tuleville sukupolville. Korjaustapaohjeiden myötä kaikilla alueen toimijoilla ja asukkailla olisi käytössään perustiedot hyvistä Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 4300 Sofiankatu 4 +358 9 310 36630 +358 9 310 36664 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00170 Tilinro Alv.nro kaupunginmuseo@hel.fi http://www.hel.fi/helsingin 800012-62637 kaupunginmuseo

Helsingin kaupunki Lausunto 2 (2) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö 16.2.2012 korjaustavoista sekä kokonaisnäkemys siitä, kuinka ainutlaatuisesta alueesta on kyse. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo esittää, että Käpylästä tulisi käynnistää koko aluetta koskeva korjaustapaohjeiden laatiminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, sekä sen pohjaksi tarvittavan arkisto-aineiston, valokuvien ja paikan päällä kiinteistöissä tarvittaessa tehtävät tutkimukset. Käpylästä entistämisavustusta haetaan yhteensä 27 osoitteeseen. Avustusta haetaan 19 vesikaton uusimiseen, 10 julkisivun maalaamiseen ja yhden kuistin korjaamiseen. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ei ota kantaa yksittäisiin Käpylää koskeviin avustushakemuksiin, vaan pitää Käpylää kokonaisuutena avustettavana alueena. Nyt lausunnolla olevien kaikkien 57 hakemusten joukossa on kohteita, joiden lähtötiedot ovat asianmukaiset. Valitettavasti mukana on myös huomattava määrä hakemuksia, joista puuttuvat liitteet joko kokonaan tai osittain. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ehdottaa avustushakemuslomakkeen muuttamista siten, että heti pääotsikon jälkeen tulee selvästi kohta PAKOLLISET LIITTEET. Tällöin hakija joutuu aloittamaan hakemukseen tutustumisen kohdasta, jossa luetellaan kaikki ne liitteet, jotka on toimitettava hakemuskaavakkeen mukana. Päätöksenteon kannalta kaikki liitteet ovat välttämättömiä, erityisesti asianmukainen työselitys ja valokuvat. Lisätiedot Jaana Perttilä, tutkija, puhelin: +358 9 310 36503 jaana.perttila(a)hel.fi Yksikön päällikkö Anne Mäkinen yksikön päällikkö Liitteet 1 Entistämisavustukset ELY 2012 liite.pdf Tiedoksi Museovirasto, kulttuuriympäristön suojelu Postiosoite Käyntiosoite Puhelin Faksi Y-tunnus PL 4300 Sofiankatu 4 +358 9 310 36630 +358 9 310 36664 0201256-6 00099 HELSINGIN KAUPUNKI Helsinki 00170 Tilinro Alv.nro kaupunginmuseo@hel.fi http://www.hel.fi/helsingin 800012-62637 kaupunginmuseo

HELSINGIN KAUPUNGINMUSEO LIITE KESKI-UUDENMAAN MAAKUNTAMUSEO Kulttuuriympäristöyksikkö Jaana Perttilä 9.2.2012 UUDENMAAN ELY-KESKUKSEN ENTISTÄMISAVUSTUKSET RAKENNUSPERINNÖN HOITOON VUONNA 2012 AVUSTETTAVAT KOHTEET Marttilankuja 30, Nahkela, Tuusula ( 1139/07.01/2011) Avustusta haetaan kivijalan ja vaurioituneiden ala- ja yläpohjarakenteiden kunnostamiseen sekä niiden lisäksi hirsirungon kengittämiseen, ulkovuorauksen kunnostamiseen ja maalaamiseen sekä ikkunoiden kunnostamiseen. Pihapiiriin kuuluu lukuisia maatalousrakennuksia ja 1960- luvulla rakennettu asuinrakennus. Rakennus on suojeltu osayleiskaavassa sr-merkinnällä. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisyytensä hyvin myös sisätilojen osalta. Korjausta vaativat vauriot ovat paikallisia. Alustavan korjaussuunnitelman on laatinut korjaustöitä käytännössä tekevä rakennuskonservaattori Mikko Laurikainen. Maakuntamuseon edustajat ovat käyneet tutustumassa kohteeseen paikanpäällä 16.9.2010 Avustuksen myöntämistä puolletaan kivijalan, ala- ja yläpohjarakenteiden sekä hirsirungon vaurioiden korjaamiseen. Korjaustyöt tulee tehdä Museoviraston korjauskorttien hirsitalon rungon korjaus, perustusten korjaus ja ulkolaudoituksen korjaus ohjeita ja neuvoja noudattaen. Valta-akseli, Rajamäki, Nurmijärvi (1065/07.01/2011) Tislaamotorni Avustusta haetaan betonikatoksen, vesikaton, räystäspeltien, teräsosien ja tiilijulkisivun korjaukseen. Tislaamotorni kuuluu Rajamäen tehtaan ns. uuden tehtaan rakennuksiin, jonka suunnitteli Erkki Huttunen ja se rakennettiin vuosina 1933-39. Tislaamotorni valmistui vuonna 1935. Kohde kuuluu RKY 2009 alueeseen. Hakemuksen liitteenä on arkkitehdit mustonen oy:n laatima, 27.10.2011 päivätty alustava työtapaselostus. Sen mukaan kunnostuksen ensimmäisessä vaiheessa keskitytään tislaamon yläosan terassin ja siihen liittyvien rakenteiden kunnostukseen. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta ja sen myöntämistä sieltä puolletaan. Poikasaarentie 19, Jollas, Helsinki ( 1155/07.01/2011) Avustusta haetaan alapohjan ja vesikaton uusimiseen sekä ulkovuorauksen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Kysymyksessä on arkkitehti Alarik Tavastjernan suunnittelema, vuonna 1919 valmistunut pieni huvila, jota on laajennettu päädyn pienellä lisäosalla 1930-luvulla. Rakennuksen sisätilat ovat mielenkiintoiset, sillä ne ovat monilta osin peräisin Jollaksen vanhasta kartanosta 1800-luvulta. Asemakaavassa sr-1 merkinnällä suojeltu huvila on säilyttänyt hyvin alkuperäisyytensä. 27.4.2011 laaditut pääpiirustukset on laatinut Kati Salonen ja Mona Schalin Arkkitehdit Oy:stä Mona Schalin. Hakemuksen liitteenä ei kuitenkaan ollut tarkempaa korjaussuunnitelmaa. Maakuntamuseo on käynyt kohteessa 27.4.2011.

Avustusta puolletaan vain ehdolla, että aiotuista korjaustöistä esitetään hyväksyttäväksi asianmukainen työselitys. Avustusta puolletaan alapohjarakenteiden kunnostamiseen ja 1990- luvulla asennetun aaltopeltikatteen muuttamiseksi rakennuksen tyyliin sopivaksi katteeksi. Rakennuksen historiikissa olevassa vanhassa valokuvassa vesikatteena on joko kolmiorimahuopakate tai saumattu peltikate. Korjaustyöt tulee tehdä Museoviraston korjauskorttien Hirsitalon rungon korjaus ja valitun vesikatto materiaalin korjauskortin ohjeita ja neuvoja noudattaen sen mukaisesti kumpi katemateriaaleista valitaan. Mesaanipolku 4, Laajasalo, Helsinki ( 967/07.01/2011) Avustusta haetaan betonirakenteisten parvekkeiden korjaamiseen. Asemakaavassa merkinnällä sr-2 varustetun suojellun betonirunkoisen asuinrakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kalle Räike. Se on valmistunut vuonna 1969. Rakennus edustaa modernia selkeälinjaista betonirunkoista pientalorakentamista. Rakennuksen puinen valkoiseksi maalattu julkisivuverhous on uusittu. Raksystems Anticumex Insinööritoimisto Oy:n 22.6.2011 laatimassa Tutkimusselosteessa on esitetty parvekelaatan ja betoniportaiden yläpinnan pinnoittamista epoksi/polyuretaanimassapinnoitteella. Jos työ toteutetaan esitetyllä tavalla se muuttaa alkuperäistä ulkonäköä huomattavasti, koska pinnat ovat olleet käsittelemättömiä betonipintoja. Avustusta puolletaan vain ehdolla, että korjaustapa suunnitellaan siten, että uutena pintana on alkuperäistä vastaava lautamuotin jälki. Munkkiniemenranta 43, Munkkiniemi, Helsinki (951/07.01/2011) Avustusta haetaan vuonna 1937 valmistuneeseen hyvin säilyneeseen funkkisrakennukseen ( ark. V.G. Linnapuomi) myöhemmin rakennetun uima-allas lisäsiiven (1969) alkuperäisen huopakaton ja sen rakenteiden uusimiseen. Siipiosan on suunnitellut arkkitehti Erkki Karvinen ja se on säilyttänyt hyvin alkuperäisyytensä myös sisätiloiltaan. Uima-allas ei ole enää käytössä. Tilaa on suunniteltu käytettäväksi jatkossa kirjastona ja kotikonserttien pitopaikkana. Kokonaisuutena päärakennus ja siipiosa ovat hyvin säilyneet ja hieno kokonaisuus. Vuonna 2011 uima-allasrakennukseen haettiin rakennusvalvontavirastosta rakennuslupaa seinälinjan muuttamiselle terassin puoleisella seinällä. Muutoksessa esitettiin alkuperäisen seinän purkamista ja uuden seinän rakentamista lähemmäs räystästä. Avustusta puolletaan ehdolla, että aiotuista korjaustöistä esitetään hyväksyttäväksi asianmukaiset suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Huopakaton uusiminen tulee toteuttaa noudattaen alkuperäisiä rakenne- ja detaljiratkaisuja. Kohde on saanut aikaisemmin kaksi kertaa avustusta Markkinatie 19, Malmi, Helsinki (1025/07.01/2011) Villa Oksanen Avustusta haetaan ulkoterassien ja ulkoportaiden korjaamiseen. Rakennus on vuonna 1941 valmistunut arkkitehti Erkki Huttusen suunnittelema funkkisrakennus. Rakennuksen julkisivut olivat valmistuttuaan rapatut ja valkoiseksi maalatut. 1960-luvun alkupuolella ne olivat kuitenkin jo niin huonokuntoiset, että vuonna 1963 hyväksyttiin arkkitehtien Pentti Lehtisen ja Kirmo Mikkolan muutossuunnitelma. Julkisivut lämmöneristettiin ja verhoiltiin 7 cm korkeilla kellertävän harmailla tiilillä. Voimassa olevassa asemakaavassa rakennusta ei ole suojeltu. Kaava on vuodelta 1980 ja sitä voidaan pitää rakennussuojelun kannalta vanhentuneena. Avustushakemus on puutteellinen vaadittavien liitteiden osalta. Mukana ei ole yhtään valokuvaa ulkoterasseista ja niiden nykykunnosta, eikä myöskään korjaussuunnitelmaa. Raksystemsin tekemä 29.8.2007 päivätty rs-3 kuntotarkastus asuntokauppaa varten ei ole riittävä asiakirja.

Avustusta puolletaan vain ehdolla, että aiotuista korjaustöistä esitetään hyväksyttäväksi asianmukaiset suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Kinkeripolku 6 C, Oulunkylä, Helsinki ( 943/07.01/2011) Avustusta haetaan peltikaton uusimiseen paikalla tehtynä saumattuna peltikattona alkuperäisen mallin mukaisesti. Villa Kinkeri on valmistunut 1926 ja sen on suunnitellut rakennusmestari August Rokkanen. Rakennus on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-2. Lähinaapurustossa on muitakin samanikäisiä asuinrakennuksia. Uusi peltikatto tulee tehdä vanhan katon mukaisesti. Uusimistyössä on otettava huomioon alkuperäisen kattopellin leveys, jalkakourut ja vaakasaumat. Vaakasaumat voidaan toteuttaa valetaitoksin. Vesikaton alkuperäinen värisävy tulee tutkia vanhasta peltikatosta. Avustusta puolletaan edellä mainituin ehdoin, ja aiotusta korjaustyöstä tulee esittää hyväksyttäväksi asianmukaiset suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Työssä tulee noudattaa Museoviraston korjauskortin Peltikaton korjaus ohjeita ja neuvoja. Henrik Borgströminpolku 3, Laajasalo, Helsinki (990/07.01/2011) Pyysaari Avustusta haetaan huopakaton uusimiseen. Rakennus on valmistunut 1920-luvulla. Helsingin Työväen Pursiseura vuokrasi saaren huviloineen 1930-luvulla ja on siitä saakka jatkanut toimintaansa siellä. Asemakaavassa rakennus on varustettu merkinnällä sr-2. Maakuntamuseon edustaja on käynyt kohteessa paikanpäällä. Hakemuksen liitteenä ei ollut tarkempia kuvia vesikatosta eikä myöskään työselitystä. Avustusta puolletaan vain ehdolla, että aiotusta korjaustöistä esitetään hyväksyttäväksi asianmukaiset suunnitelmat ennen töiden aloittamista. Työ tulee toteuttaa noudattaen Museoviraston korjauskortin Huopakaton korjaus ohjeita ja neuvoja. Ahdenkallionkatu 40, Hyvinkää ( 1162/07.01/2011) Avustusta haetaan alkuperäisen piharakennuksen kunnostamiseen, jossa sijaitsee sauna ja liiteri. Vanhat piharakennukset ovat häviävää rakennuskantaa. Asuinrakennuksen on suunnitellut Heikki Siikonen ja se on valmistunut vuonna 1931. Maakuntamuseo on käynyt kohteessa paikanpäällä edellisen avustuksen yhteydessä, joka koski päärakennusta. Avustushakemus on puutteellinen, eikä siinä ole mukana tarkempaa korjaussuunitelmaa. Avustusta puolletaan piharakennuksen kunnostamiseen vain ehdolla, että ennen töiden aloittamista niistä esitetään hyväksyttävä työselitys. Työt tulee suoritta noudattaen Museoviraston korjauskorttien ohjeita ja neuvoja. Päärakennus sai avustusta vuonna 2010. Intiankatu 34, Kumpula, Helsinki (938/07.01/2011) Avustusta haetaan ikkunoiden kunnostamiseen. Arkkitehti Uno A. Mobergin suunnittelema rakennus on valmistunut vuosien 1931-33 välisenä aikana. Avustusta puolletaan ikkunoiden kunnostamiseen, vain jos työ tehdään samalla kunnostusperiaatteella kuin vuonna 2011, jolloin ne suoritettiin ammattitaitoisen ikkunankunnostajan toimesta.

Uudenmaankatu 38, Punavuori, Helsinki ( 879/07.01/2011) Avustusta haetaan vanhojen ikkunoiden kunnostamiseen. Uudenmaankatu 38:n kadunvarsirakennus on vuonna 1865 valmistunut asuinrakennus, jonka suunnittelija on tuntematon. Yksikerroksinen kadunvarsirakennus rapattuine julkisivuineen kuuluu Punavuoren kaupunginosan ensimmäiseen rakennusvaiheeseen. Rakennus on säilyttänyt alkuperäisen ulkoasunsa ja on yhä asuinkäytössä. Asemakaavassa rakennus on suojeltu merkinnällä sr-1. Kiinteistössä on tehty peruskorjaus vuonna 2005. Mukana olevassa 15.10.2011 päivätyssä muistiossa PUUTALON JA KIVITALON IKKUNOIDEN KATSELMUS esitetty ikkunoiden kunnostustapa ei noudata Museoviraston ikkunoiden korjauskortin ohjeita ja periaatteita. Konsultin ohjeistuksen mukaan Museovirasto hyväksyy nykyään elastisen kitin käytön vanhoissa arvorakennuksissa. Avustusta puolletaan vain sillä ehdolla, että ennen töiden aloittamista esitetään hyväksyttävä työselitys. Työ tulee tehdään Museoviraston Ikkunoiden korjaus - korjauskortin ohjeita ja työtapoja noudattaen. Kunnostus tulee tehdä vanhojen ikkunoiden korjaukseen erikoistuneiden ammattilaisten toimesta, jotka käyttävät oikeita materiaaleja ja työtapoja. Stationsvägen 15/Elevhemsvägen 2, Kauniainen, (1184/07.01/2011) Avustusta haetaan vanhan, todennäköisesti alkuperäisen vesikaton kunnostamiseen pinnoittamalla. Huvila on valmistunut vuonna 1909 ja sen on rakennuttanut rakennusmestari Hugo Duncker, joka myös itse piirsi rakennuksen. Rakennus on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu ja se mainitaan Kauniaisten kaupungin rakennusinventoinnissa. Vanha peltikatto on mm. saumoistaan jo niin hauras, ettei niitä voi enää avata ja vaihtaa huonoimpia kohtia uuteen peltiin. Hakija esittää vanhan peltikaton pinnoittamista. Hakemuksen liitteenä on urakoitsijan tarjous, josta ilmenee työvaiheet. Pinnoitteeksi esitetty INDUCRYL AW on kumin, akryylihartsin ja synteettisten kuitujen yhdiste liuotinohenteisena. Tuoteselosteessa ei mainita, että siinä olisi ruosteenestoaineita. Toinen tuote mitä käytetään vanhojen kattojen pinnoittamiseen on tuotenimeltään NOXYDE. Se on kumimainen ruosteenestopinnoite, joka sisältää erittäin voimakkaita ruosteenestoaineita. Tuotetta on käytetty rakennushistoriallisesti arvokkaiden kohteiden vanhojen kattojen käsittelyyn. Avustuksen myöntämistä puolletaan, koska pinnoittamalla saadaan lisää käyttöikää 100 vuotta vanhalle peltikatolle, jota ei voi enää korjata perinteisesti vaihtamalla uusia peltejä tarpeen mukaan. Ehtona avustuksen myöntämiselle on, että hakija selvittää ettei valittu tuote edistä alkaneiden ruostevaurioiden etenemistä pinnoitteen alla, vaan se myös suojaa vanhaa kattoa korroosiolta. Lisäksi pinnoitus ei saa olla niin paksu, että se hävittää vanhan saumatun peltikaton hienopiirteisyyden. Bomansonintie 7, Kulosaari, Helsinki (989/07.01/2011) Avustusta haetaan kiviportaiden ja kivitasanteen sekä kattotikkaiden ja kattokulkuteiden uusiminen. Tykistösäätiön rakennuttama ja arkkitehti Einari Teräsvirran suunnittelema hirsinen asuinrakennus on valmistunut vuonna 1943 ja se edustaa sodanaikaista korsurakentamista Huvilaan muutti asumaan sen valmistuttua tykistökenraali V.P. Nenonen. Maakuntamuseo on tutustunut kohteeseen aikaisempien myönnettyjen avustusten yhteydessä. Avustusta puolletaan kiviportaiden ja kivitasanteen korjaamiseen, ehdolla, että ennen töiden aloittamista esitetään hyväksyttäväksi työselitys. Kohde on saanut aikaisemmin avustusta Museovirastolta ja ELY:ltä vuosina 1996 ja 2005.

Torkkelinkatu 13-15, Kallio, Helsinki (1091/07.01/2011) Avustusta haetaan korjaussuunnitelman laatimiseen sekä sen jälkeen konesaumatun vesikaton korjaamiseen tai uusimiseen. Rakennukset sijaitsevat omilla tonteillaan ja ne ovat valmistuneet vuonna 1929. Suunnittelijoina toimivat P.J.Pärnänen ja Ragnar Wessman. Rakennus kuuluu osana hyvin säilyneen Kallion Torkkelimäen kokonaisuuteen. Asemakaavassa rakennukset on suojeltu merkinnällä sr-1. Torkkelinmäki on myös RKY-2009 alue. Taloyhtiö on hakenut vuonna 2011 ennakkokannanottoa ullakon rakentamiseen Helsingin kaupunginmuseolta. Hanketta ei puollettu, koska alue kuuluu Helsingin ullakkorakentamisen vyöhykekartassa alueeseen, jossa ei puolleta muutoksia vesikattoihin. Ullakkorakentamisen selvitystyön yhteydessä kävi myös ilmi, että alun perin rakennuksissa on ollut savitiilikate ja ullakolla on ollut lunetti-ikkunat. Hakemuksesta ilmenee, että nykyisen peltikaton korjaamisesta tai uusimisesta on tarkoitus tehdä suunnitelmat vuodenvaihteessa 2011/12 ja sen pohjalta työn toteutus kesällä 2012. Avustushakemuksessa ei ole kuvia vesikatosta eikä mainintaa sen aikaisemmasta muutoshistoriasta. Avustusta puolletaan ehdolla, että vesikaton korjaamisesta tai uusimisesta toimitetaan asianmukainen työselostus. Vesikatteen suunnittelutyön yhteydessä tulee asioida rakennusvalvontaviraston kanssa ja keskustella siitä tulisiko vesikate uusia peltikatteena vai palauttaa alkuperäistä vastaava savitiilikate. Viksvägen 2, Gammelstaden, Helsinki (1170/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostus- ja maalaustöihin. Rakennus on valmistunut 1900- luvun alkupuolella. Se on voimassa olevassa asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-2. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Avustusta puolletaan ehdolla että, että aiotusta julkisivujen kunnostus- ja maalaustyöstä toimitetaan asianmukainen työselostus. Työ tulee toteutetaan noudattaen Museoviraston korjauskortin Ulkolaudoituksen korjaus ja Öljymaali ohjeita ja neuvoja noudattaen. Tuulivilla /Stormklippan, Villingin saari, Helsinki (828/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen petroliöljymaalilla. Työselityksen mukaan julkisivuista poistetaan kaikki vanhat maalit. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Avustusta puolletaan ehdolla, että maalaustyö suoritetaan ja työselitystä täydennetään Museoviraston korjauskortin Ulkolaudoituksen korjaus ja Öljymaali ohjeiden ja neuvojen mukaisesti. Kohde on saanut avustusta kerran aikaisemmin vesikaton kunnostamiseen. Heikinniementie 3, Meilahti,Helsinki ( 1169/07.01/2011) Avustusta haetaan vesikaton uusimiseen ja ikkunoiden kunnostamiseen. Meilahden huvilaalueella sijaitseva rakennus on asemakaavassa suojeltu merkinnällä sr-1. Rakennus on nyt peruskorjattu ja osin muutettu sisätiloiltaan sekä avattu joitakin uusia ikkuna-aukkoja. Rakennusluvassa on myös myönnetty lupa rakentaa tien puoleiselle julkisivulle uusi lasikuisti. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Avustusta puolletaan vain ehdolla, että aiotusta vesikattotyöstä toimitetaan asianmukainen työselostus. Vesikatteena voidaan käyttää saumattua peltikatetta, kolmiorimahuopakatetta tai savitiiltä. Rakennus kuuluu oleellisena osana Meilahden huvila-alueeseen. Työ tulee suorittaa

noudattaen Museoviraston korjauskorttien ohjeita ja neuvoja. Kohde on saanut avustusta vuonna 2010 alapohjarakenteiden uusimiseen. Puistokuja 10, Rajamäki, Nurmijärvi (1172/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Rakennus on Arkkitehti Aarne Ervin Oy Alkoholiliike Ab:lle suunnittelema Rajamäen tehtaan henkilökunnalle rakennettu asuintalo. Asuinalue on osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuurihistoriallista ympäristöä ja se kuuluu RKY-2009 alueeseen. Hakemus on puutteellinen, eikä siinä ei ole esim. kuntokartoitusta tai työselitystä ja vain yksi kuva kivijalasta. Avustusta puolletaan vain sillä ehdolla, että ennen töiden aloittamista esitetään asianmukainen työselitys. Rakennus on saanut avustusta vuonna 2008 vesikaton uusimiseen. Karoliinanpolku, Villinki, Helsinki (898/07.01/2011) Lomakoti Villinki Avustusta haetaan ikkunoiden korjaamiseen. Nykyään majoitus- ja ravintolakäytössä oleva huvila, jonka rakennutti alun perin Vasili Mihailow 1850-luvun lopulla yksikerroksisena asuinrakennuksena. Uudeksi omistajaksi tuli vuonna 1901 liikemies Wilhelm Bensow ja hänen aikanaan rakennus korotettiin kaksi kerroksiseksi. Tämän jälkeen, vuonna 1905 huvila siirtyi makeistehtailija Karl Fazerin omistukseen. Villinki kuuluu RKY 2009-alueeseen. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Hakemus on puutteellinen, eikä siinä ole mitään liitteitä ikkunoiden kuntoon tai työselitykseen liittyen, ainoastaan kolme epäselvää mustavalkoista kuvakopiota. Koko rakennuksesta on mukana Mestaritarkastajien 13.6.2005 päivätty kuntotarkastus. Avustusta puolletaan vain sillä ehdolla, että ennen töiden aloittamista esitetään asianmukainen työselitys. Työ tulee tehdään Museoviraston Ikkunoiden korjaus - korjauskortin ohjeita ja työtapoja noudattaen Kunnostus tulee tehdä vanhojen ikkunoiden korjaukseen erikoistuneiden ammattilaisten toimesta, jotka käyttävät oikeita materiaaleja ja työtapoja. Kohde on saanut avustusta vuonna 2008 peltikaton uusimiseen. Vanha Rajamäentie 7, Rajamäki, Nurmijärvi ( 891/07.01/2011) Avustusta haetaan ikkunoiden, julkisivujen ja vesikaton kunnostamiseen. Rakennus on valmistunut vuonna 1939. Se on suojeltu asemakaavamerkinnällä AO/s. Avustusta puolletaan vain sillä ehdolla, että ennen töiden aloittamista esitetään asianmukainen työselitys. Työ tulee tehdään Museoviraston Ikkunoiden korjaus - korjauskortin ohjeita ja työtapoja noudattaen ja työn suorittavat vanhojen ikkunoiden korjaukseen erikoistuneet ammattilaiset, jotka käyttävät oikeita materiaaleja ja työtapoja Orisaarentie 97, Laajasalo, Helsinki ( 1143/07.01/2011) Avustusta haetaan vesikaton kolmiorimahuopakatteen tekemiseen, ikkunoiden ja ovien kunnostamiseen ja maalaamiseen sekä julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Asemakaavassa huvila on suojeltu merkinnällä sr- 2 Kohde on Helsingin kaupungin omistama jugend-huvila, joka on vuokrattu. Rakennus on huonossa kunnossa ja se on vaarassa tuhoutua hoitamattomuuttaan. Huvila on kuitenkin

säilyttänyt ominaispiirteensä julkisivujen ja sisätilojen osalta. Kaupungilta vuokratuissa rakennuksissa korjausvastuu on vuokralaisella. Vuokralainen on aloittanut vesikaton huopakatteen korjaustyöt loppukesällä 2011 Vallilan ammattikoulun rakennusosaston oppilastyönä. Tekijöille on toimitettu Museoviraston korjauskortti, mutta vesikaton korjauksesta ei ole olemassa työselitystä. Avustusta puolletaan kesällä 2011 aloitetun kolmiorimahuopakatteen valmiiksi saattamiseen, ehdolla, että jo aloitetusta työstä laaditaan työselitys Museoviraston korjauskortin Huopakaton korjaus ohjeita ja neuvoja noudattaen. Puu-Käpylän kohteet, 27 kpl, Helsinki Käpylästä on haettu entistämisavustusta yhteensä 27 osoitteeseen. Avustusta haetaan 19 vesikaton uusimiseen, 10 julkisivun maalaamiseen ja yhden kuistin rakenteiden korjaamiseen. Käpylä on mittava, valtakunnallisesti merkittävä alueellinen kokonaisuus, joka on suojeltu asemakaavassa ja se on myös RKY 2009-alue. Rakennuskantaa hallinnoi kolme toimijaa;, Asunto-osuuskunta Käpylä ja Asunto-osuuskunta Käpy. Kiinteistöissä tehdään jatkuvasti esim. vesikattojen ja julkisivujen uusimis-, korjaus- ja huoltotöitä. Jokainen osuuskunta toimii itsenäisesti. Tällä hetkellä Helsingin kaupungin rakennusvalvontaviraston ja asunto-osuuskuntien välillä on sovittu, että alueella ei aloiteta minkäänlaisia korjaustoimenpiteitä ennen kuin suunnitelmat on aina käyty ensin esittelemässä rakennusvalvontavirastossa ja tarpeen vaatiessa myös muille viranomaisille. Rakennusten julkisivuväritystä ohjeistetaan Thorvald Lindqvistin tutkimusten pohjalta laaditun värikaavan puitteissa, sekä arkkitehti Bengt Lundstenin 1970-luvun peruskorjauksen yhteydessä tekemä julkisivujen värisuunnitelma pohjalta. Alun perin julkisivut ovat olleet keittomaalein ja öljymaalein maalattuja. 1970-luvun peruskorjausvaiheen jälkeen rakennuksia alettiin maalata mm. Pika-Teholla ja nykyään niitä maalataan lähes poikkeuksetta petroliöljymaaleilla. Toinen suuri ja jatkuvan työn alla oleva kokonaisuus ovat rakennusten vesikatot. Myös niiden osalta rakennusvalvontavirasto edellyttää, että kaikki aiotut vesikattojen korjaustyöt käydään läpi viranomaisten kanssa. Aikaisemmin, kun osuuskunnat toimivat enemmän itseohjautuvasti vesikatoille on asennettu aikaa myöten erilaisia varusteita mm. alipainetuulettimia, kohdepoistoja, lumiesteitä ym. kattovarusteita siellä jo olevien savupiippujen ja viemärin tuuletusputkien lisäksi. Keski-Uudenmaan maakuntamuseon mielestä on hyvä, että Käpylässä viranomaisvalvonta on tehostettua. Käpylään ei kuitenkaan ole vielä laadittu korjaustapaohjeita, jotka viranomaistyön lisäksi turvaisivat yhdessä entistä paremmin Käpylän alueen ominaispiirteiden säilymisen myös tuleville sukupolville. Korjaustapaohjeiden myötä kaikilla alueen toimijoilla ja asukkailla olisi käytössään perustiedot hyvistä korjaustavoista sekä kokonaisnäkemys siitä kuinka ainutlaatuisesta alueesta on kyse. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo esittää, että Käpylästä tulisi käynnistää koko aluetta koskeva korjaustapaohjeiden laatiminen yhteistyössä eri viranomaisten kanssa, sekä sen pohjaksi tarvittavan arkisto-aineiston, valokuvien ja paikan päällä kiinteistöissä tarvittaessa tehtävät tutkimukset. Keski-Uudenmaan maakuntamuseo ei ota kantaa yksittäisiin Käpylää koskeviin avustushakemuksiin, vaan pitää Käpylää kokonaisuutena avustettavana alueena.

Pohjolankatu 8, Helsinki ( 1032/07.01/2011) Pohjolankatu 10, Helsinki ( 1031/07.01/2011) Pohjolankatu 12, Helsinki ( 1030/07.01/2011) Pohjolankatu 15, Helsinki ( 1043/07.01/2011) Pohjolankatu 19, Helsinki ( 1050/07.01/2011) Pohjolankatu 28, Helsinki ( 1052/07.01/2011) Pohjolankatu 29, Helsinki ( 1036/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on vuonna 1992 laadittu puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Pohjolankatu 30, Helsinki ( 1027/07.01/2011) Pohjolankatu 31, Helsinki ( 1099/07.01/2011)

Pohjolankatu 31, Helsinki ( 1035/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on vuonna 1992 laadittu puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Pohjolankatu 33, Helsinki ( 1034/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on vuonna 1992 laadittu puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Pohjolankatu 35, Helsinki ( 1033/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on vuonna 1992 laadittu puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Sampsantie 13 A, Helsinki ( 1040/07.01/2011) Osmontie 27, Helsinki ( 1041/07.01/2011) Pellervontie 10, Helsinki ( 1042/07.01/2011) Pellervontie 15, Helsinki ( 1039/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on 29.4.1999 päivätty puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista.

Pellervontie 17, Helsinki ( 1038/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on 29.4.1999 päivätty puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Pellervontie 19, Helsinki ( 1037/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen. Hakemuksen liitteenä on 29.4.1999 päivätty puutalojen väritaulukko, arkkitehti Bengt Lundstenin vuonna 1974 laatiman työselityksen ote, jonka mukaa julkisivut maalataan Pika-Teholla, sekä 26.10.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Pellervontie 20, Helsinki ( 1051/07.01/2011) Tapiolantie 11, Helsinki ( 1028/07.01/2011) Tapiolantie 13, Helsinki ( 1029/07.01/2011) Asunto-osuuskunta Käpylä Joukolantie 15, Helsinki ( 1144/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen sekä vesikatteen uusimiseen huopakatteena. Hakemuksen liitteenä on Asiantuntijamestarit Oy:n 29.11.2011 päivätty työselitys vesikatosta ja julkisivukorjauksista suunnittelutoimisto Leminen Oy:n 28.10.2011 päivätty työselitys. Korjaustyö on tehty ja se on valmistunut loppuvuodesta 2011. Asunto-osuuskunta Käpylä Tapiolantie 33, Helsinki ( 1146/07.01/2011) Avustusta haetaan vesikatteen uusimiseen huopakatteena. Hakemuksen liitteenä on Asiantuntijamestarit Oy:n 29.11.2011 päivätty työselitys. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Asunto-osuuskunta Käpylä Tapiolantie 35, Helsinki (1145/07.01/2011) Kahden kuistin rakenteiden kunnostamiseen. Hakemuksen liitteenä on suunnittelutoimisto Leminen Oy:n 28.10.2011 laatima työselitys. Korjaustyö on tehty ja se on valmistunut loppuvuodesta 2011.

Asunto-osuuskunta Käpy Nyyrikintie 9, Helsinki (987/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen sekä vesikatteen uusimiseen huopakatteena. Lisäksi haetaan savupiippujen ja ikkunoiden kunnostamiseen. Hakemuksessa ei ole mukana työselityksiä. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Asunto-osuuskunta Käpy Osmontie 16, Helsinki (986/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen kunnostamiseen ja maalaamiseen sekä vesikatteen uusimiseen huopakatteena. Lisäksi haetaan savupiippujen ja ikkunoiden kunnostamiseen. Hakemuksessa ei ole mukana työselityksiä. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. Asunto-osuuskunta Käpy Osmontie 26, Helsinki (985/07.01/2011) Avustusta haetaan vesikatteen uusimiseen huopakatteena sekä savupiippujen kunnostamiseen. Hakemuksessa ei ole mukana työselityksiä. Suunnitelmat tulee käydä läpi viranomaisten kanssa ennen töiden aloittamista. HAKEMUSTA EI PUOLLETA Töllinrinne 10, Oulunkylä, Helsinki (932/07.01/2011) Avustusta haetaan julkisivujen maalaamiseen. Rakennus on alun perin valmistunut 1955 ja sen on suunnitellut arkkitehti Pekka Tommila. Vuonna 1979 rakennus on peruskorjattu ja laajennettu lähes alkuperäisen kokoisella ateljee osalla. Rakennuksen vesikatto on uusittu Varmabetonitiilikatteena vuonna 2008. Rakennus edustaa 1970-luvulla peruskorjattua ja laajennettua rintamamiestalotyyppiä. Kohteen arvo liittyy professori, kuvataiteilija Mauri Favenin henkilöhistoriaan. Hakemus on puutteellinen, eikä siinä ole mitään liitteitä. Koivikkotie 14, Maunula, Helsinki, (1054/07-01/2011) Avustusta haetaan kuntoarvion ja korjaussuunnitelman laatimiseen sekä vesikaton ja sen rakenteiden uusimiseen. Kysymyksessä on vuonna 1956 valmistunut Rudolf Lansten suunnittelema rivitalo. Yhtiö on asioinut hankkeen yhteydessä Keski-Uudenmaan maakuntamuseon kanssa. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Avustusta ei puolleta, koska esitetty työ muuttaa suojelluksi esitetyn rakennuksen vesikaton uudisrakentamiseen rinnastettavalla tavalla. Sen myötä muuttuu myös vesikaton alkuperäinen mitoitus ja ulkonäkö. Pitkänsillanranta 7-9, Kallio, Helsinki (368/07.01/2011) Avustusta haetaan vesikaton palauttamiseen alkuperäistä vastaavaksi vihreäksi lasitetuksi tiilikatteeksi kadunpuoleiselta julkisivultaan. Pihanpuoleinen kate on peltiä. Rakennus on arkkitehti Väinö Vähäkallion suunnittelema ja se on valmistunut vuonna 1927. Rakennus on asemakaavassa sr-1

Vesikaton uusimistyö on tehty vuonna 2011 ja se liittyy ullakkorakentamiseen, jonka yhteydessä kiinteistön ullakkotilat on otettu asuinkäyttöön. Tällöin rakennuksen vesikattomaailmaan on varsinkin pihapuoleisella lappeella tehty terasseja ja ikkunoita. Kohde on ollut rakennuslupavaiheessa lausunnolla Keski-Uudenmaan maakuntamuseossa. Avustusta ei puolleta, sillä se liittyy massiiviseen ullakkorakentamiseen ja sen myötä tulleisiin muutoksiin ja uusiin aukotuksiin vesikatolla. Sinänsä Keski-Uudenmaan maakuntamuseo pitää alkuperäisen kaltaisen vihreän lasikattotiilen palauttamista katujulkisivulle myönteisenä asiana. Kyläkirkontie 13, Pitäjänmäki, Reimarla, Helsinki (1118/07.01/2011) Avustusta haetaan kaikkien rakenteiden kunnostamiseen. Kysymyksessä on vuonna 1900 valmistunut entisen Lastenkodin talonmiehen asuntona toiminut rakennus Pitäjänmäellä Reimarlassa. Avustusta ei puolleta, koska siinä ei ole mukana mitään liitteitä. Häklinkuja 5 a, Mellunkylä, Helsinki ( 912/07.01/2011) Avustusta haetaan jo uusittuun vesikattoon. Vuonna 1946 valmistuneen asuinrakennuksen savitiilikatto on uusittu Puralmatta-pinnoitetulla Weckmann Elegant teräskatteena. Avustusta ei puolleta, koska Puralmatta-pinnoitettu teräskate ei ole oikea materiaalivalinta asemakaavassa suojellulle rakennukselle. Lainlukijantie 25 A, Torpparinmäki, Helsinki ( 960/07.01/2011) Kilpola Avustusta haetaan alkuperäisen hyväkuntoisen julkisivulaudoituksen korvaamiseen uudella ja sen maalaamiseen. Laudoitus esitetään uusittavaksi, koska maali ei pysy kunnolla vanhassa laudoituksessa ja vanhan laudoituksen vaatima pohjatyö olisi liian työläs urakka. Rakennus on vuosina 1953-55 valmistunut rintamamiestalo ja sitä on laajennettu vuonna 2007. Rakennuksessa on sitä ennen tehty mittava sisätilojen korjaustyö 1970-luvulla. Rakennus on suojeltu asemakaavassa sr-2 merkinnällä. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Vanhan julkisivuverhouksen uusimista ei puolleta. Lisäksi rakennuksessa on tehty mittava peruskorjaus ja sitä on laajennettu, tavalla jolloin sen alkuperäinen olemus on muuttunut huomattavasti. Tämän seurauksena rakennuksen alkuperäisistä julkisivuista on enää osa jäljellä. Bengalinpolku 1 ja 4, Kumpula, Helsinki (1158/07.01/2011) Avustusta haetaan kolmen asuinrakennuksen katon piippujen ja läpivientien pellittämiseen sekä neljän savupiipun uudelleenmuuraukseen vesikaton yläpuolisilta osiltaan. Lisäksi tehdään kattojen läpivientien tarvittavat puukorjaukset. Puukerrostalot on rakennettu vuonna 1950 sodanjälkeisinä pika-asutustaloina ja ne on suojeltu asemakaavamerkinnällä sr-2. Kohde hakee avustusta myös Museovirastosta. Avustusta ei puolleta, koska ne ovat normaaliin kiinteistön kunnossapitoon liittyviä toimenpiteitä.

LAILLA SUOJELLUT TAI VALTION OMISTAMAT KOHTEET Apollonkatu 13, Töölö, Helsinki (1159/07.01/2011) Lallukka Kohde on suojeltu rakennussuojelulailla ja se kuuluu Museoviraston hoitamiin kohteisiin. Malminkatu 36, Kamppi, 00100 Helsinki (1142/07.01/2011) Helsingin juutalaisen seurakunnan synagoga Kohde on suojeltu rakennussuojelulailla ja se kuuluu Museoviraston hoitamiin kohteisiin. Kuusitie 36, Haarajoki, Järvenpää (937/07.01/2011) Haarajoen kartano Kohde on valtion / Kapiteeli Oy:n omistuksessa ja A-klinikkasäätiön sosiaalisairaalan käytössä ja se kuuluu Museoviraston hoitamiin kohteisiin.