Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa. Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Samankaltaiset tiedostot
Pienen sosiaalipolitiikan suuri merkitys. Sakari Möttönen Dosentti, Kytin hallituksen puheenjohtaja

Vertaisuus ja osallisuuden paikat. Solja Peltovuori Hyvän mielen talo ry

Vastuu hyvinvointiyhteiskunnasta on hajautunut. Julkishallintokeskeisestä

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Järjestöjen rooli sote-uudistuksessa , Uudenmaan järjestöt ja sote-uudistus -seminaari Erityisasiantuntija Ulla Kiuru, SOSTE

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus päihde - ja mielenterveysjärjestöissä. Päivi Rissanen Helsinki

TUTKIJAN NÄKÖKULMAA VERTAISUUDESTA. Seinäjoki Päivi Rissanen Terveystieteiden jatko-opiskelija

Jyväskylän kaupunki ja 3. sektori - näkökulmia kunta-järjestöyhteistyöhön

Vapaaehtoisuus, vertaisuus ja kokemusasiantuntijuus järjestöjen voimavara?

Pohdintaa sosiaali- ja terveysjärjestöjen roolista tulevissa maakunnissa. Sakari Möttönen

Sovatek kuntien ja järjestöjen kumppanuusyhteisönä. Sakari Möttönen, strategiajohtaja, dosentti, Jyväskylän kaupunki

Soteuttamo on sosiaali- ja terveysalan uudistamisen ja verkostojen kehittämisen työkalupakki.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen rooli kehittämisyksiköissä. Ulla Saastamoinen Kaakkois-Suomen kehittämisyksikköpäivä

JÄRJESTÖ 2.0 PIRKANMAALLA

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Strategiatyö: Case Allergia- ja astmaliitto Iholiiton Kevätpäivät Tampere

Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan strategia

Järjestöt päihdepalvelujen tuottajina: näkökulma päihteiden käyttöön liittyvään eriarvoisuuteen

Verkostoitumisen mahdollisuudet pienlapsiperheen elämässä. ohjelmajohtaja, psykologi Marie Rautava

Hankerahoituksesta potkua sosiaalisen osallisuuden edistämiseen seminaari Tampere

KANSALAISYHTEISKUNTA KANSALAISTOIMINTA JA KOULUTUS

Kolmas sektori ja maaseutukunnat

Korkeakoulujen rooli yhteiskunnallisten innovaatioiden tutkimuksessa ja kehittämisessä

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteistyö terveyden edistämisessä edellytyksiä ja esteitä

Turvallisempi huominen

Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka

Hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus historian valossa

Soteuttamo 2.0 työ- ja elinkeinoministeriön näkökulmasta

RAY kansalaisten ja yhteisöllisyyden vahvistajana

Järjestö verkostojen verkosto. Helsinki Johtaja, varapääsihteeri Anne Knaapi

JÄRJESTÖT 100 VUOTIAASSA SUOMESSA. Auttaja lähellä sinua

Hyvän mielen valtuusto Turkuun

Kansalaistoiminta setlementtityössä - osallisuus, osallistuminen ja vaikuttaminen

Kansalaistoiminta arjen pienistä teoista maailman muuttamiseen! Erityisasiantuntija Riitta Kittilä, SOSTE Suomen Setlementtiliitto 29.9.

Keitä olemme? ZONTA INTERNATIONAL ZONTA INTERNATIONAL FOUNDATION ZONTA INTERNATIONAL PIIRI 20

Miten SOSTE palvelee liittoa ja yhdistyksiä

Kolmas sektori ja julkiset palvelut

Avustukset jäsenyhdistyksille v Invalidiliiton hankeavustukset jäsenyhdistyksille - STEAn jäsenjärjestöavustukset, eli ns.

Hyvä läheisyhteistyö ja sen merkitys hyvä elämän mahdollistajana Askeleita aikuisuuteen seminaari

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Jakamistalous. Jakamistalous on kaikenlaisen pääoman käyttöasteen nostamista ja resurssiviisasta toimintaa. Käsite jakamistaloudesta on laaja.

Järjestö 2.0 Yhes enemmän! Agentit maakunnan toimintaa kehittämässä- hanke. Henna Hovi, järjestöagentti

Vapaaehtoistyö maalaismaakunnan elämässä

Paikalliset yhdistykset mukana maakunta- ja sote-uudistuksessa Pohjois-Pohjanmaalla

Siivouspäivän taustalla on yleishyödyllinen yhdistys Yhteismaa

Yksi elämä -terveystalkoot

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestön

Kuntaliitto InnoSI Impact partnerina Kaija Majoinen Tutkimus- ja kehitysjohtaja Suomen Kuntaliitto

Taiteellinen toiminta ja nuorten sekä mielenterveyskuntoutujien hyvinvointi

Jokainen meistä. Mielenterveyden keskusliiton strategia

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Tavoitteena on luoda mahdollisimman hyvät yhteiskunnalliset edellytykset ja olosuhteet vapaaehtoistoiminnalle.

Vertaistoiminnan ikuisuusvastauksia? Marja Vuorinen Asiantuntija Espoon kaupunki, mielenterveys- ja päihdepalvelut

Vapaaehtoistoiminnan. Doinita Negruti. kurssi

Ohjelman aihioita Kepan kevätkokous

Kumppanuuden sosiaalipolitiikka. Briitta Koskiaho Kumppanuuspäivä 2017 Helsinki

Kansalaisyhteiskunta järjestöt mukaan. Pääsihteeri Kristiina Kumpula Suomen Punainen Risti

Kumppanuudet ovat mahdollisuuksien palapeli

Kansalais- ja vapaaehtoistyö

Alueellinen verkostotapaaminen Rovaniemi

Kokemusosaaminen. Osallisuuden edistämisen malli

Miten suomalaista hallintoa pitäisi jatkossa kehittää? Arto Haveri Alue- ja paikallishallintopäivät Tampereen yliopisto

Kansalainen vai kuluttaja - Terveydenhuollon muutos hyvinvointipalvelusta liiketoiminnaksi. Eeva Ollila

Tutkimustiedon hyödyntäminen järjestötoiminnassa

A-KILTATOIMINNAN TULEVAISUUS. A-kiltatoiminnan määritelmä. Visio 2022

Yhdistystoiminta Strategia

Järjestöjen rooli hyvinvoinnin toimijoina

Osallisuus matkalla Lapin maakuntaan & uudessa maakunnassa. Lapin maakuntauudistuksen esivalmistelun ajatelmia Huhtikuu 2017

Elämää elinvoimaisella alueella

Markkinat ja julkinen terveydenhuolto

Etelä-Tampereen palvelualue

Kouluttajapankki. 1. Kouluttajan nimi. 2. Oppiarvo, ammatti, asiantuntemus. 3. Mahdolliset suosittelijat tai muut referenssit. 4.

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

Keliakialiiton strategia

Päijät-Hämeen sosiaalipoliittinen foorumi Lahti

Sukupolvia yhdistävä. toiminta

Kohti tasavertaisempaa kuntoutusta - näkemyksiä tulevaisuudesta

Miten rakennamme toimivia markkinoita tulevaisuuden kuntapalvelujen järjestämiseksi?

Kuntien hyvinvointi - seminaari

JOB SHOPPING. Toisen lähestymiskulman työelämään siirtymiselle tarjoaa job shopping käsite. Töiden shoppailu on teoria työmarkkinoilla liikkumisesta.

Kotikuntoutuksen rooli liikkuvissa palveluissa

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

KOHTI SOSIAALISESTI KESTÄVÄÄ HYVINVOINTIA Näkökulmia Pohjanmaalta. Pirkko Vartiainen & Maritta Vuorenmaa

Toimintasuunnitelma 2018

Tuloksia ja tunnelmia ENSISYLI -projektista

Sosiaali- ja terveyspalvelut uudistuvat, kuka kuulee palvelun käyttäjää Helsinki Marja Tuomi. Lähellä ja tukena

Avustustoiminta. Vapaaehtoistoiminnan. tarkentavia ohjeita hakijoille

KANSALAISYHTEISKUNTA VOIMAVARA JA MAHDOLLISUUS. Aaro Harju filosofian tohtori pääsihteeri

Maailman parasta kansalaisjärjestötoimintaa. STEAn strategia

Järjestöyhteistyö ja sen mahdollisuudet tulevassa sotessa

Toimivan verkoston rakentaminen ja verkoston toimintamallit. Mikä on verkosto? Mikä on verkosto? Miksi verkostot kiinnostavat?

Maailma muuttuu - millaista tulevaisuutta Tukiliitto haluaa olla luomassa? Tukipiirien syyskokoukset 2015

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Kuntien/alueitten elinvoiman kehittäminen sote-toimintatapojen muutoksella

Pohjois-Savon Aluetyöverkoston tapaaminen 28.5.

DIABETESLIITON STRATEGIA VUOTEEN liittovaltuuston syyskokous ( )

ETELÄ-SAVON SOSIAALI- JA TERVEYSALAN JÄRJESTÖJEN TUKI RY

Kansalaisosallistuminen maaseudun hyvinvointipalveluissa

Nyt kokeilemaan! Timo Kietäväinen, varatoimitusjohtaja, Kuntaliitto

Kuulemista vai kumppanuutta - miten kuntien työntekijöiden ja johdon toimintatavat muuttuvat? Osa 2. Tapaustutkimuksia

Transkriptio:

Kolmas sektori hyvinvointiyhteiskunnassa Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Julkisen ja kolmannen sektorin kehitysvaiheet Hyvinvointivaltion rakentamisen aikaan korostettiin julkisen sektorin vastuuta (järjestöjen tehtäviä siirrettiin kunnille ja valtiolle) Laman aikana kolmas sektori nähtiin hyvinvointiyhteiskunnan pelastajana (julkisen sektorin tehtävien siirto järjestöille) Kilpailuyhteiskunnassa kolmas sektori (järjestöt) nähdään yrityssektoriin rinnastettava palvelujen tuottajana Hyvinvointiyhteiskunnallinen näkemys: Julkisella ja kolmannella sektorilla on omat tehtävänsä lisäksi yhteinen hyvinvointipoliittinen tehtäväalue, jossa korostuvat järjestöjen muutkin kuin palvelutuotantotehtävät Sakari Möttönen kehitysjohtaja, dosentti

Sosiaalinen pääoma ja hyvinvointipolitiikka Sosiaalinen pääoma nostaa hyvinvointipolitiikassa palvelujärjestelmien kehittämisen rinnalle kysymyksen yhteisöllisyyden merkityksestä Sosiaalista pääomaa syntyy erilaisten toimijoiden (instituutiot, organisaatiot, toimintajärjestelmät) välisestä yhteistyöstä Sosiaalisen pääoman synnyn edellytyksiä ovat avoimuus ja luottamus

Julkisen ja kolmannen sektorin yhteinen tehtäväalue Yhteistyön periaatteet: kumppanuus, luottamus, tasa-arvoisuus Kunnat: järjestöillä on laaja merkitys, ne eivät ole vain palvelujen tuottajia ja avustusten kohteita Järjestöt: kunnat ovat yhteistyökumppaneita ei vain rahoituksen lähteitä ja vaatimusten kohteita

Yhteistyö, verkostot ja klikit Sosiaalisen pääoman rakentaminen edellyttää erilaisuuden sietokykyä ja kykyä tehdä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa (perustana heikot signaalit) eli verkostoitua Yhteistyön rajoittuminen keskenään samanmielisten (vahvat signaalit) ja vahvojen toimijoiden (eliitit ja klikit) välille estää sosiaalisen pääoman kasvua Varsinkin muutostilanteessa sosiaalisen pääoman syntyminen voi edellyttää klikkien murtumista Sosiaalisen pääoman synty edellyttää järjestöjen keskinäistä avointa vuorovaikutusta ja yhteistyötä

Sosiaalinen pääoma, julkinen sektori ja järjestöt Sosiaalista pääomaa synnyttävässä hyvinvointipolitiikassa korostuu järjestöjen merkitys Julkisen sektorin tulee nähdä järjestöt tasavertaisina yhteistyökumppaneina ei vain palvelujen tuottajina Järjestöjen tulee nähdä julkisen sektorin kanssa tehtävä yhteistyö hyvinvointipoliittisena tehtävänä ei vain jäsenistönsä edunvalvontatehtävänä

Sosiaalinen pääoma ja yhteiskunnan toimivuus Sosiaalinen pääoma kasvattaa luottamusta yhteiskunnallisten instituutioiden toimintaan, lisää toimijoiden välistä vuorovaikutusta ja välittää informaatiota. Sosiaalinen pääoma on yhteiskunnallisten uudistusten voimavara Sosiaalinen pääoma synnyttää innovaatioita, parantaa taloudellista suorituskykyä ja lisää taloudellista vaurautta Vahva kolmas sektori sosiaalisen pääoman luojana parantaa yhteiskunnan toimivuutta

Vaikuttaminen ja vertaistuki (Mtkl) Liitto tukee mielenterveyskuntoutujia ja heidän läheisiään osallistumaan mielenterveyspalvelujen suunnitteluun ja yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Mielenterveyden keskusliiton ja sen jäsenyhdistysten toiminta on vertaistukitoimintaa. Vertaistukitoiminta perustuu aina vapaaehtoisuuteen. Vertaistuella autetaan ihmistä murtautumaan potilaan roolista, muodostamaan sosiaalisia verkostoja ja kasvamaan täysivaltaiseksi osallistuvaksi kansalaiseksi.

Kokemus ja alueellisuus (Mtkl) Kokemusperäinen tieto on liiton sosiaalista pääomaa, jonka se tarjoaa yhteiskunnallisen päätöksenteon käyttöön. Synnyttämällä alueellisia vapaaehtoisen mielenterveystyön osaamiskeskuksia liitto tukee kokemusperäisen tiedon ja vertaistuen tehokasta siirtymistä jäsenyhdistykseltä toiselle. Vahvat jäsenyhdistykset ja liiton aluetoiminta vahvistavat paikallista vaikuttamistoimintaa sekä jäsenten osallistumismahdollisuuksia.

Kolmannen sektorin osuudesta ja osuudessa kai ainakin voisimme vaatia, että potilasyhdistyksellä ja omaisyhdistyksellä on edustus jo suunnitelmia tehtäessä ts. pitäisi istua samoissa pöydissä. Erilaiset toistemme yhteistä ymmärrystä lisäävät ohjelmat tulisi ottaa käyttöön työkaluiksi. Esim. Prospect-koulutusohjelma ammattilaisille, omaisille ja kuntoutujille mukaan työkaluksi.