8.luento MATHM-57550 Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät 5 op. Kirsi Silius & Anne-Maritta Tervakari 7.4.2006
Luennon teemat Eläytymismenetelmät (role-playing method) Skenaariotyöskentely (scenario working)
Eläytymismenetelmät role-playing method
Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmä on laadullisen aineiston keruun menetelmä. Alun alkaen eläytymismenetelmä luotiin korvaamaan aineistonhankintaa laboratoriomaisissa koe- ja kyselytilanteissa Sillä voidaan kerätä kirjoitettuja kokemuksia (toiveita, pelkoja, haaveita) erilaisista ilmiöistä tai tapahtumakuluista tässä ajassa, menneessä tai tulevaisuudessa Eläytymismenetelmässä käytetään nk. kehyskertomuksia alkuorientaationa ja pyydetään vastaajia kirjoittamaan vapaasti niiden pohjalta (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmällä tuotetut tarinat eivät välttämättä ole kuvauksia todellisuudesta Menetelmä tuottaa enemmänkin merkityksiä ja vihjeitä kuin faktoja Tarinat kuvaavat usein sitä, mikä saattaa toteutua ja mitä eri asiat merkitsevät Eläytymismenetelmän yhtenä perusajatuksena on, että vastaajien katsotaan kykenevän havaitsemaan, erittelemään ja tulkitsemaan erilaisia tilanteita. Kehyskertomusta voidaan käyttää arvojen, uusien näkemysten ja päätöksenteon pohjaksi Kehyskertomuksen ulkoasu on yksinkertainen - muutaman rivin mittainen tarina Vastaajaa pyydetään jatkamaan tarinaa tai vastaavasti kertomaan tilannetta edeltävistä tapahtumista (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - johdantoa Tavallisesti eläytymismenetelmässä tarjotaan vastaajalle muutamia erilaisia valmiiksi laadittuja kehyskertomuksia, joista hän valitsee kiinnostavimman Kehyskertomuksia tulee olla vähintään kaksi, mutta niitä voi olla enemmänkin Tavallisesti vastaaja tuottaa tekstiä kirjoittamalla lyhyehkön esseen tai tarinan Eläytymismenetelmällä voidaan aineistoa hankkia myös esimerkiksi roolileikeistä Eläytymismenetelmän asetelmaa voi verrata teattereiden stand up -esityksiin, joissa näyttelijät jatkavat tilanteiden näyttelemistä yleisöltä saatujen roolien ja vinkkien perusteella (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - johdantoa Eläytymismenetelmä antaa vastaajalle mahdollisuuksia käyttää omaa ajatteluaan, harkintaansa ja mielikuvitustaan vapaasti Vastaajat voivat myös kirjoittaa asioista, joista heillä ei ole täysin varmaa mielipidettä (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - kehyskertomukset Eläytymismenetelmällä ei välttämättä löydetä uusia asioita, vaan koetellaan itsestään selvinä pidettyjä käsityksiä tutuista ilmiöistä ja tapahtumista Eläytymismenetelmän käytön kiinnostavuus nousee osaksi siitä, että kehyskertomuksien pohjalta kirjoitetut vastaukset ovat usein yllättäviä ja voivat auttaa tutkijaa kehittämään uusia kysymyksiä ja tulkintoja Kehyskertomusten laadinnassa on hyvä pohtia kertomusten avainsanoja, jotka ohjaavat kertomusten valintaa ja eläytymistä Kehyskertomusten keskeinen ajatus on variointi eli tiettyjen valittujen ja tarkasteltavien tekijöiden muuntelu muuntelu koeasetelman kaltainen tilanne, jossa yhtä tekijää muuntelemalla voidaan katsoa, miten varioitu tekijä muuttaa vastauksia (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - kehyskertomukset Kehyskertomusten laadinnassa tulee tarkoin pohtia varioivia tekijöitä, niiden luonnetta ja määrää, samoin kuin kehyskertomusten tyyliä ylipäätään Kehyskertomukset voi laatia siten, että niissä esiintyy esimerkiksi positiivinen ja negatiivinen vaihtoehto Kehyskertomusten tarinoihin ja tilanteisiin voi sisällyttää myös muita variaatiota luovia elementtejä, tapahtumakulku, ajankohta, sukupuoli tai erilaisia käyttäytymisvaihtoehtoja ilman positiivista tai negatiivista värittyneisyyttä Kertomuksen tulisi olla sellainen, että sen avulla voidaan saada vastaus juuri siihen kysymykseen mihin oli tarkoitus saada vastaus On vaikea arvioida, olisiko erilaisella kehyskertomuksella saatu aikaan erilainen tutkimustulos Siksi kehyskertomukset pyritään rakentamaan varsin väljiksi (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät Kirjoittaminen on prosessi, joka tuo esille sekä ulkoisesti havainnoitua että kirjoittajan sisäisesti koettua todellisuutta Eläytyessään kirjoittajat muodostavat enemmän tai vähemmän yhtenäisen kuva tulevaisuudesta Eläytymismenetelmässä vastaajalla on myös itsenäisempi mahdollisuus määritellä oma tuotoksensa kuin esim. haastattelutilanteessa, jossa haastattelija voi aina kysellä tarkentavia kysymyksiä tai ohjata keskustelun suuntaa (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät Koska mitään uutta ei voi tuottaa täysin riippumatta menneistä kokemuksistaan, kirjoittamisprosessiin sisältyy roolinottoa ja eläytymistä joko omasta tai jonkun muun näkökulmasta Vastaukset heijastavat niitä toimintatapoja ja käyttäytymismalleja sekä tilanteisiin liittyviä tuntemuksia, joita vastaajalla itsellään on ollut vastaavissa tilanteissa tai joihin hän on esimerkiksi ystäviensä kautta päässyt osalliseksi (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät aineistonkeruutapana Eläytymismenetelmä on suhteellisen halpa ja nopea tapa kerätä aineistoa aineisto voidaan tarvittaessa myös täydentää jälkikäteen Eläytymismenetelmällä kerättyjä vastauksia ei tarvitse olla paljon jo 10-15 vastausta kustakin kehyskertomusvariaatiosta riittää saavuttamaan saturaatio- eli kyllästymispisteen ts. tuomaan esiin sen teoreettisen peruskuvion, mikä kyseisellä tarinalla on mahdollisuus saada Kehyskertomuksia rakennetaan usein kaksi, joissa yksi kohta on erilainen A. XYZ-verkkopalvelun käyttöönotto epäonnistui. Kerro miksi? B. XYZ-verkkopalvelun käyttöönotto onnistui. Kerro miksi? (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät aineistonkeruutapana Vastaajat olisi hyvä koota yhteen saadaan mahdollisimman suurelta määrältä kirjoituksia Vastaajien ja tarinoiden määrälle ei voi antaa mitään tiettyä yhtenäistä suositusta määrä riippuu tutkimuksen tavoitteista, ongelmista ja monista muista tutkimuksen tekoon liittyvistä muuttujista Aikaa tarinan kirjoittamiseen on hyvä varata noin 15-20 minuuttia (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - yleistettävyys Aineiston yleistettävyyden sijasta laadullisessa tutkimuksessa on parempi pohtia tulosten yleistettävyyttä Tulosten yleistettävyyden parantamiseksi eläytymismenetelmän ohella voi olla hyödyllistä hankkia aineistoa triangulaation eli useiden eri aineistonhankinta-menetelmien avulla (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - analysointi Menetelmän käyttömuodot eivät noudata mitään tiettyä seurattavaa kaavaa, joka saattaisi helpottaa aineiston hankintaa Eläytymismenetelmää käyttävässä tutkimuksessa aineistonhankinta-menettelyssä noudatetaan kyseiselle tutkimukselle omaa ominaista ja tarkoituksenmukaista muotoa Eläytymismenetelmänaineistoa voidaan analysoida monella eri tavalla Aineisto avautuu rikkaana ja monipuolisena voidaan tarkastella eri näkökulmista ja monin aineistoon voi palata yhä uudelleen lukutapaa vaihdellen Tarinoista löytyvät samanlaisuudet, erilaisuudet ja poikkeavuudet nähdään kiinnostavalla seikkana analyysissa (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät - analysointi Eläytymismenetelmän perusidea on kokeellisen ajattelun logiikan soveltaminen toteutuu erilaisten tarinoiden vertailussa Raportoinnissa käytetään usein runsaasti suoria sitaatteja vastaajien kirjoituksista sitaattien avulla lukija voi arvioida tehtyjen tulkintojen oikeellisuutta Eläytymismenetelmän objektiivisuus tutkija on laatinut kehyskertomuksen ja siten ehkä tietämättään rajannut pois tärkeitä asioita, jotka jäävät tulematta ilmi tutkija voi suunnata tutkimustaan haluamaansa suuntaan ja saada haluamansalaisia vastauksia ei pyritä häivyttämään tutkijan vaikutusta vaan se tuodaan esille, pyrkien näin lisäämään tutkimuksen luotettavuutta (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät Aineiston analysointi riippuu pitkälti tutkijan omista näkemyksistä ja ajatuksista Kokonaiskäsityksen luominen aineistosta, tärkeiden ilmaisujen erottaminen ja merkityksien luominen ei ole helppo tehtävä Joku toinen tutkija voisi saada samasta aineistosta aikaan erilaisen tutkimuksen Tutkijan tekemät ratkaisut on selkeästi tuotava tutkimusraportissa esiin, jotta sen lukijat pystyvät seuraamaan tutkijan ajatusta (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Eläytymismenetelmät Eläytymismenetelmän avulla on mahdollista tuoda ns. heikot signaalit kehityksestä esiin heikkojen signaalien ajoissa kuuleminen, ymmärtäminen ja hyödyntämien on ennakointia - ja siksi tärkeää (Eskola 1997; Eskola 2001; Eskola & Suoranta 2000 )
Skenaario työskentely scenario working
Skenaariotyöskentely- taustaa Termi skenaario on tarkoittanut alun perin elokuvan käsikirjoitusta Skenaariotekniikka on eräs tulevaisuuden tutkimuksen asiantuntijamenetelmistä tutkimuksessa hyödynnetään asiantuntijoiden tietämystä, intuitiota tai havaitsemiskykyä tulevaisuuden kartoittamisessa tavoitteena saada tietoa vaihtoehtoisista tulevaisuuksista ja niihin johtaneista poluista tavoitteena saada selville ilmiöstä jotakin sellaista tietoa, joka ei ole ilmaistavissa numeroin Skenaariotekniikka pitää sisällään useita eri menetelmiä luodaan loogisesti etenevä tapahtumasarja, jonka tarkoituksena on näyttää, miten mahdollinen, joko todennäköinen, tavoiteltava tai uhkaava tulevaisuudentila kehittyy askel askeleelta nykytilasta. (Mannermaa 2003.) (Mannermaa 2003; Metsämuuronen 2005, 281)
Skenaariotyöskentely tulevaisuustutkimuksessa Menetelmät tulivat voimakkaasti tulevaisuustutkimukseen 1980- luvulla Timo Sneck: skenaarioraportteja sydäninfarktin hoidosta Tarja Meristö: skenaariotekniikka yritysten johtamisen apuvälineenä Mika Mannermaa: laatinut mm. oppikirjan aiheesta Skenaariotekniikat voidaan jaotella eri tavoin Eksploratiiviset eli tutkivat menetelmät: liikkeelle nykytilasta ja edetään kohti tulevaisuuden päätetilaa Normatiiviset eli tavoitteelliset menetelmät: lähdetään liikkeelle päätetilasta ja edetään nykytilaan. Samalla pohditaan miten tiloihin on mahdollista loogisesti päästä. Monosektoriaaliset skenaariot: yhtä tieteenalaa tai yhteiskunnan sektoria koskevat skenaariot Multisektoraaliset skenaariot: useampaa tieteenalaa tai yhteiskunnan sektoria koskevat skenaariot (Mannermaa 2003; Metsämuuronen 2005, 281)
Mitä skenaariot ovat tai eivät ole Skenaariot ovat työkaluja, jotka auttavat päätöksenteossa ja toimintamallien valinnassa eivät ole tulevaisuustyöskentelyn lopputuloksia Yksi skenaario on yksi valittu kuva monista mahdollisista tulevaisuuksista ei ole ennustus tulevaisuudesta Skenaariot ovat keskenään erilaisia kuvauksia vaihtoehtoisista ja mahdollisista tulevaisuuksista skenaariot eivät ole yhden perusmallin muunnelmia skenaarioiden tulee olla riittävän erilaisia, mutta ei liian erilaisia asiasta ei ole yksimielisyyttä liian erilaisten skenaarioiden vertailu on vaikeaa liian samanlaisten skenaarioiden avulla ei saada riittävän suurta vaihtelua (Rubin 2001)
Mitä skenaariot ovat tai eivät ole Skenaariot ovat tarinoita tulevasta tilanteesta ja kehityskulusta, joka johtaa siihen eivät ole pikakuvauksia tulevaisuuden lopputilanteesta eivät ole myöskään yleistettyjä kuvauksia mielipiteistä tai näkemyksiä toivotusta/pelätystä tulevaisuuden tilanteesta Skenaario kuvaa dynaamista prosessia, miten mahdolliseen tulevaisuudentilanteeseen päädytään (Rubin 2001)
Hyvä tulevaisuuden skenaario Loogisesti johdonmukainen ilmaisee millaisia mahdollisia seuraamuksia erilaisilla tapahtumilla ja päätöksenteoilla on kuvattu lopputilanne on näiden tapahtumien seuraamus Mahdollinen sekä asioiden ja tapahtumien kehityskulkujen osalta että psykologisessa mielessä Sosiaalisesti uskottava oletukset ihmisten toiminnoista ja valinnoista ovat ristiriidattomia sosiaalisen todellisuuden kanssa (esim. kulttuurissa vallitsevat arvot, asenteet, perinteet) Kiinnostava: kerrottava tulevaisuudesta jotakin uutta ja oleellista ja tarjottava konkreettista tukea päätöksenteolle Realistinen skenaario (Mannermaa 2003; Rubin 2001)
Skenaariomenetelmä työkaluna Käytetään usein muiden tutkimusmenetelmien ohella Menetelmän etuina on käytännönläheisyys sekä se, että sen avulla voidaan hallita useita erilaisia tulevaisuuden kuvia yhtä aikaa Skenaariomenetelmiä käytetään esim. yrityksen tulevaisuuden pohdinnan toimintamallien- ja strategioiden suunnittelun työkaluina tukemassa päätöksentekoa työskentelyn tavoitteena on kerätä ja jäsentää tietoa, joka auttaa ymmärtämään organisaation toimintaympäristöä sekä siitä nousevia reunaehtoja auttaa kyseenalaistamaan vakiintuneita perususkomuksia, myös provosoi muutoksia parhaimmillaan avaa sellaisiakin mahdollisuuksia, joita ei muuten havaittaisi Tarkoituksena toimintastrategian muokkaaminen siten, että se sopeutuu nopeasti muuttuvan toimintaympäristön asettamiin haasteisiin (Meristö 1991, 19; Rubin 2001)
Skenaariotyöskentelyn vaiheet Työskentelyn onnistumisen edellytyksen yhteinen kieli työskentelyryhmässä mielikuvituksen stimulointi (järki ja intuitio vuorovaikutuksessa) epäjohdonmukaisuuksien karsinta 1. Nykytilan kartoitus esim. SWOT-analyysin avulla vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat resurssit ym. ulkoiset tekijät arvot, toiveet, pelot, tavoitteet, heikot signaalit, hiljainen tieto jne. 2. Rakennetaan tulevaisuuden skenaariot kolme viisi skenaariota 3. Laaditaan tahtotilan kuvaus eli visio yhteisesti laadittu näkemys siitä, millainen organisaatio voisi olla määrätyn ajanjakson kuluttua (Vrt. Metsämuuronen 2005, 287; Rubin 2001)
Skenaariotyöskentelyn vaiheet 4. Kehitetään missio luonnos visioon johtavista poluista eli kuvaus tarvittavista toimenpiteistä ja päätöksistä käytetään pohjana visiota ja skenaarioita 5. Määritellään välitavoitteet mission saavuttamiseksi iteratiivinen prosessi: vuoropuhelu vision ja mission välillä 6. Skenaarioiden korjaaminen ja uudistaminen toimintaympäristö muuttuu nopeasti, skenaarioiden pätevyys arvioitava tarvittaessa vanhentuneet skenaariot rajoittavat näkökulmaa, jotakin oleellista voi jäädä havaitsematta (Vrt. Metsämuuronen 2005, 287; Rubin 2001)
Skenaariotyöskentelyn vaiheet. Lähde: Rubin 2001. http://www.tukkk.fi/tutu/tva/opinnot/jatkoseminaarit/ennakko/kasitteesta.htm>.
Kritiikkiä Metsämuurosen (2005, 288) mukaan kritiikkiä ei juurikaan ole esitetty Lievää kritiikkiä skenaarioiden perusta toisinaan hieman kapeahko esim. taloudelliset reunaehdot ilmeisesti yksikään skenaario ei tule toteutumaan sellaisenaan miten niihin voidaan luottaa?
Ennusteita vuoteen 2010 futurologi Peter Cochrane, British Telecom Pop-musiikkia tuottava tekoäly pääsee Britannian top10-sinkkulistalle Markkinoille tulevat tunteilevat lelut ja hajuja tarjoava televisio Kännyköihin tulee tunteiden kirjoa ilmaisevat väristimet Autoihin asennetaan saasteista varoittavat siruantennit Hampaita kasvatetaan henkilön omista kantasoluista Tekoäly suorittaa lukion. Muistikortti, joka tallentaa tietoa DNA:n avulla, tulee markkinoille Helsingin Sanomat 10.01.2006 Pohdimme luennolla mitkä näistä ovat toteutuneet tai mahdollisesti voivat toteutua vuoteen 2010 mennessä
Skenaariotyöskentely HCI-alalla Using schematic scenarios to understand user need Scneario-Based design
Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Skenaario on tarina, jolla on juoni ja "idea kuvaava esimerkinomaisesti konkreettisia episodeja järjestelmän toiminnoista. yleensä skenaarioina käytetään pieniä, rajattuja kuvauksia käyttötilanteista Yleisin tapa käyttää skenaarioita määrittelyistä malleista kuten esim. käyttötapauksesta (use case) johdetaan useitakin skenaarioita (deduktiivisuus) Käyttötapaus kuvaa yleispätevästi mitä tapahtuu, kun käyttäjä suorittaa jonkin toiminnon. Ongelmana: käyttötapaus saattaa muodostua niin monimutkaiseksi ja abstraktiksi, ettei käyttäjä kykene ymmärtämään sitä. Käyttötapauksia konkretisoidaan esimerkkitapauksilla eli skenaarioilla. Skenaario kuvaa yhden tietyn käyttötapauksen sisältämän "polun". (Esim. Potts 1995; Schneider & Winters 1998, 14-38; Wiio 2004, 110-122.)
Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Joukosta skenaariota voidaan johtaa yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia (induktiivisuus). Skenaarioita voidaan hyödyntää myös vaatimusmäärittelyjen pohjana. Joukosta skenaariota voidaan johtaa yleistyksiä eli yleisiä malleja kuten käyttötapauksia (induktiivisuus). Soveltuu hyvin tiedon kokoamiseen käyttäjiltä heidän tehtävistään ja käyttötilanteista ja niihin liittyvistä vaatimuksista. konkreettisia kuvauksia uudesta monimutkaisesta ja abstraktisesta sovelluksesta. helpottavat käyttäjää ymmärtämään mistä oikein on kyse auttavat kiinnittämään vaatimusmäärittelyn todelliseen ympäristöön (Esim. Potts 1995; Rosson & Carroll 2002.)
Induktiivisuus ja deduktiivisuus 1 käyttötapaus 1 tarinoita käyttöön liittyvistä episodeista 2 tarinat, jotka konkretisoivat käyttötapauksen 2 tarinat yleistetään käyttötapaukseksi
Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Vaiheet Pottsin (1995) mukaan: Käyttäjän tavoitteiden määrittelemien riittävän yleisellä tasolla (esim. kiinnostavien vaihtoehtojen rajaaminen). Tavoitteen jakaminen alatavoitteisiin (vrt. tehtäväanalyysi). Mahdollisten esteiden tunnistaminen (mitä tapahtuu, jos käyttäjä jättää jonkin valinnan tekemättä, ymmärtää väärin jonkin merkityksen jne.). Tavoitteen operationalisointi: tarina, joka toteuttaa tavoitteen. Tavoitteena on koota ns. merkityksellisten (salient) skenaarioiden joukko. merkityksellinen skenaario nostaa esiin jonkin tavoitteen ja sen saavuttamiseksi vaadittavan toiminnon väliseen vuorovaikutukselliseen liittyvän keskeisen kysymyksen jokainen merkityksellinen skenaario tuo esiin jonkin uuden piirteen ilmiöstä lopetetaan, kun eivät tuo mitään uutta esiin
Tietoa käyttäjiltä skenaarioiden avulla Kun aineisto on kyllääntynyt, informaatio pyritään jalostamaan edelleen Yksinkertaistettuna: merkityksellisten skenaarioiden pohjalta laaditaan yleistyksiä esim. käyttötapauksia, jotka kuvaavat yleispätevästi mitä tapahtuu käyttäjän toimiessa tavoitteen saavuttamiseksi Huomioitavaa kysymyksessä on iteratiivinen prosessi, jossa käyttötapaukset ja niitä toteuttavat skenaariot testataan työryhmässä oltava mukana kaikkien toimijoiden ja edunsaajien edustajia jo varhaisessa vaiheessa: käyttäjät, tilaaja ja heidän sidosryhmänsä sekä erilaisia asiantuntijoita (käytettävyys, saavutettavuus ja tekniikka) tarvitaan täydentäviä menetelmiä ja arviointia Skenaarioiden avulla ei saada kaiken kattavaa kuvausta järjestelmästä ja sen käytön mahdollisista esteistä
Scenario-based design (Lähde: Rosson & Carroll 2002.)
Scenario-based design (Lähde: Rosson & Carroll 2002.)
Skenaarioiden käytön etuja Ihmisten on helpompi arvioida konkreettisia tarinoita kuin abstraktisia käyttötapauksia esim. asiakaan on helpompi hahmottaa valmiin verkkopalvelun toimintaprosessit ja asiat verkkopalvelussa käytettävät käsitteet ja termit ovat todennäköisemmin käyttäjälle tuttua kieltä. Helppo ja nopea toteuttaa, helposti muokattavissa - joustavia Nousevat käyttäjän maailmasta - huomion kohdentaminen käyttäjän kokemukseen ja ratkaisun tarkoituksenmukaisuuteen käyttäjän kannalta vrt. rapid prototyping, extreme programming: tuotetaan ratkaisuja ennen kuin ongelma on tunnistettu ja analysoitu riittävän tarkasti kerran tehdyistä ratkaisuista on vaikea luopua, jos ne myöhemmin osoittautuvat puutteellisiksi liian helposti turvaudutaan vanhoihin tuttuihin ratkaisumalleihin niiden tarkoituksenmukaisuutta kyseenalaistamatta tuotettujen ratkaisuja ei analysoida riittävän tarkasti (Esim.Rosson & Carroll 2002.)
Case 1. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action Tutkimushankeen tavoitteena oli kehittää teollisuusyritysten käytettävyyslaboratorioiden työmenetelmiä Bang and Olufsen A/S, Danfoss A/S ja Kommunedata BIDI (Usability work in danish industry) -hanke Yritysten tavoitteena oli lisätä käyttäjäkeskeistä suunnittelua käyttäjien aiempaa voimakkaampi osallistuttamien suunnitteluvaiheeseen moving from evaluation to co-design suunnittelijoiden, toteuttajien ja käyttäjien sekä käytettävyysasiantuntijoiden vuorovaikutus koettiin tärkeäksi paitsi käyttöliittymien arvioinnissa myös ideoinnissa Keskeisenä tavoitteena oli selvittää miten skenaarioita voidaan hyödyntää työ- ja käyttötilanteiden määrittelyssä (Bødker 2000)
Case 1. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action Skenaarioita käytettiin ratkaisujen konkretisoimiseen (liittäminen tiettyyn tilanteeseen) ratkaisuvaihtoehtojen havainnollistamiseen mahdollisten ongelmakohtien tunnistamisen apuna Skenaarioita hyödynnettiin suunnitteluvaiheessa prototyyppien testaamiseen lähtökohtana varsinaiselle suunnittelutyölle karikatyyriskenaariot ideoinnin apuna optimistinen skenaario: the positive aspects of how a hypermedia solution will work. pessimistinen skenaario: the negative aspects of how a hypermedia solution will work. (Bødker 2000)
Case 1. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action BIDI ja Danfoss: kenttätutkimus, jossa selvitettiin lämpövoimalaitoksen työtilanteita 3-8 henkilö vietti usean päivän voimalassa havainnoiden työntekijöiden toimintaa (nauhoitettiin videolle) videot analysoitiin ja niiden pohjalta muodostettiin kuvauksia työtilanteista merkitykselliset työtilanteet poimittiin jatkotyöskentelyn pohjaksi BIDI, Danfoss, Kommunedata ja Bang & Olufsen: Työpaja ( inspiration workshop ), jonka tavoitteena oli ideoida miten mobiililaitteita käytetään voimalassa Osallistujille jaettiin kuvaukset työtilanteista He katsoivat videon voimalasta Tehtäväksi annettiin suunnitella mobiilaitteiden käyttötapoja Lisäksi esitettiin pieni esimerkki, jossa lietesäiliön luona oleva kunnossapitotyöntekijä keskusteli valvontahuoneen ja valvojan kanssa radiopuhelimen välityksellä. (Bødker 2000)
Case 1. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action Työryhmän jäsenien tehtävänä oli laatia skenaarioita, kuvauksia mahdollisista ratkaisuista Skenaarioiden lähtökohtana toimivat työtilanteet Kukin työryhmä laati skenaariot tietystä näkökulmasta Väline voidaanko kommunikointia tehostaa välineen avulla Laite mikä laite, mihin tarkoitukseen Dialogin osapuolet (a dialog partner) Järjestelmä(system) Tämän jälkeen kukin ryhmä jalosti mahdollisten ratkaisujen pohjalta skenaarioita, jotka konkretisoivat suunnitteluratkaisut Osa ryhmistä koki vaikeaksi tuloksena myös futuristisia suunnitteluratkaisuja (Bødker 2000)
Case 1. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action Työryhmät kokivat skenaariot hyödyllisiksi Mahdolliset suunnitteluratkaisut voidaan sitoa konkreettisemmin todellisiin työtilanteisiin Auttoivat hahmottamaan mihin suuntaan suunnittelutyössä tulisi edetä Auttoi vertailemaan vaihtoehtoisia suunnitteluratkaisuja Jatkotyöskentely Suunnitteluratkaisujen havainnollistaminen käyttäjille (use scenarios) Reunaehtojen ja mahdollisten ongelmakohtien selvittäminen (series of critical scenarios) esim. optimististen ja pessimististen skenaarioiden avulla vaatimuksien määrittely (requirement scenarios) (Bødker 2000)
Lähteet: Bødker, S. 2000. Scenarios in user-centred design setting the stage for reflection and action [online]. Interacting with Computers Volume 13, Issue 1, September 2000, 61-75, [viitattu 7.4.08]. Saatavissa <DOI: http://dx.doi.org/10.1016/s0953-5438(00)00024-2 > TTY:n verkon kautta. Eskola, J. 1991. Eläytymismenetelmän käyttö sosiaalitutkimuksessa. Tampereen yliopisto sosiologian ja sosiaalipsykologian laitoksen työraportteja B:33/1991. Tampereen yliopisto. Tampere. Eskola, J. 1997. Eläytymismenetelmäopas. Tampereen yliopisto. Tampere. Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. Tampere: Vastapaino Mannermaa, M. 2003. Skenaariotyöskentely [online]. Piispanristi: Futures Studies Mannermaa Oy. 2003 [viitattu 5.4.2008]. Saatavissa doc-muodossa: <URL: http://onet.tehonetti.fi/mannermaa/onet/tutkimusjakonsultointi/d ata/attachments/skenaariotyoskentely.doc>.
Lähteet: Metsämuuronen, J. 2003. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 2.uudistettu painos. Helsinki: International Methelp Ky. Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteessä. 3.painos. Helsinki: International Methelp Ky. Meristö, T. 1991. Skenaariotyöskentely yrityksen johtamisessa. Acta Futura Fennica No. 3. Helsinki: VAPK. Potts, C. 1995. Using Schematic Scenarios to Understand User Needs. Proceedings of the conference on Designing Interactive Systems: processes, practices, methods & techniques: Ann Arbor, USA, elokuu 1995, 247-256. Rubin, A. 2002. Skenaariopolut tulevaisuuteen [online]. Mikkeli: Internetix. NexusTacitix [viitattu 4.4.2008]. Saatavissa wwwmuodossa: <URL: http://nexustacitix.internetix.fi/fi/materiaalit/dokumentit/02_artikk elit/04_skenarix?c:d=515406&selres=515406>.
Lähteet: Rosson, M. B. & Carrol, J. M. Scenario-Based design [online]. Blacksburg VA: Virginia Polytechnic Institute and State University, 2002 [viitattu 7.4.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://www.lucas.lth.se/sepm/session1/sbd-handbook.pdf> Myös teoksessa: J. Jacko & A. Sears (Eds.). 2002. The Human-Computer Interaction Handbook: Fundamentals, Evolving Technologies and Emerging Applications. Mahwah (NJ.):Lawrence Erlbaum Associates, 2002, pp. 1032-1050. Schneider, G. & Winters, J.P. 1998. Applying Use Cases. A Practical Guide. Reading (MA.): Addisson-Wesley Longman Inc. Wiio, A. 2004. Käyttäjäystävällisen sovelluksen suunnittelu. Helsinki: Edita Publishing Oy.