Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

Transkriptio

1 Perusarkkitehtuurin ja vuorovaikutuksen mallintamisen perusteita.

2 Arkkitehtuuriin vaikuttavat ympäristötekijät Jo kehittämisen alkuvaiheessa on tarpeellista hahmotella arkkitehtuurin perusratkaisu. Lähtökohdat tähän ratkaisuun saadaan käyttötapauksista sekä seuraavista ympäristötekijöistä (Jacobson ym. 1999, s. 66): millaisia olemassa olevia järjestelmiä (legacy systems) halutaan käyttää tai mihin luoda yhteys, millaisia hajautusratkaisuja organisaatio aikoo käyttää, millaisia systeemiohjelmistoja ja palvelimia on tarkoitus käyttää (esim käyttöjär-jestelmä, tietokannan hallintajärjestelmä, web-palvelin), millaisia väli- ja integrointiohjelmistoja (sovelluspalvelimet, middleware) on tarkoitus käyttää (esim. EJB-sovelluspalvelimet, ORB, Transactional/MessageOriented Middleware, Enterprise Service Bus) millaisiin standardeihin, protokolliin ja politiikkoihin organisaatio on sitoutunut

3 Paketti Riippuvuus Perusarkkitehtuurin hahmottelua pakettien avulla (Rumbaugh ym.,1999)

4 Pankin järjestelmä ja kolmitasoarkkitehtuuri

5 Kolmitasoarkkitehtuuri ja vuorovaikutus

6 Käyttöliittymän suunnittelun perusteita

7 Käyttöliittymä on rajapinta, jonka välityksellä järjestelmä on yhteydessä ympäristöönsä.

8 Kaksi metaforaa Dialogi-metafora: tämän mukaan käyttäjä ja järjestelmä käyvät vuoropuhelua dialogin muodossa käyttöliittymän kautta. Suorakäsittelyn-metafora: tämän mukaan käyttöliittymä on areena, jolla käyttäjä voi toimia mahdollisimman samantapaisesti kuin reaalimaail- massa (esim. tiedon hävittämiseksi sen laittaminen "roskakoriin").

9 Erityyppisiä syötteitä ja tulosteita

10 Käyttöliittymän suunnittelu (miten?) Lähtökohtana toimivat vaatimusmäärittelyt, käyttötapaukset ja keskustelut käyttäjien kanssa. 1. Erotellaan käyttötapausten kuvauksista ne käyttäjien suorittamat tehtävät, joissa ollaan yhteydessä järjestelmään. 2. Piirretään dialogikaavio (erikoistapaus tilakaaviosta), josta näkyvät järjestelmän dialogit (eli näytöt) ja niiden väliset siirtymät ja sijoitetaan tehtävät dialogikaavioon. 3. Määritellään dialogikomponentit (komponenttikirjastosta) ja suoritetaan visualisointi. 4. Iteroidaan tarvittaessa.

11 Käyttöliittymän suunnittelu (millainen?) Käyttöliittymän pitäisi edistää järjestelmän käyttöä. Käytettävyydelle on useita määritelmiä. ISO standardin mukaan käytettävyys on suure, joka ilmaisee käyttäjäryhmän kyvyn käyttää tuotetta: Tehokkaasti Tuottavasti Miellyttävästi Millainen on käytettävä käyttöliittymä? Miten käytettävyyttä voidaan edistää?

12 Tilakaaviot

13 Tilakaaviot (mihin niitä voi käyttää?) Tilakaavio (state diagram) kuvaa yhden olion osalta käyttäytymistä: sen eri tiloja ja tilojen välisiä siirtymiä. Tilakaavioiden laadinnan tarkoituksena on määrittää keskeisten olioiden osalta niiden käyttäytyminen. Tilakaavioiden avulla voidaan kuvata mm. liiketoimintaprosessia (vrt. aktiviteettikaavio), käyttöliittymää (vrt. dialogikaavio) ja järjestelmän sovelluslogiikkaa.

14 Tilakaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?) Tila Tilasiirtymä Heräte Ehto Toiminto

15 Tilakaavio (mitä elementtejä siihen kuuluu?)

16 Tilakaavio (miten sellainen laaditaan?) Valitse luokka, jonka olioiden käyttäytymisen tarkempi selvittäminen on tarpeen. Etsi käyttötapauskuvaus tai muu dynaamisen mallintamisen kuvaus, jossa herätteet tai viestit vaikuttavat luokan olioihin. Poimi ne kaikki tulevat ja lähtevät viestit, jotka vaikuttavat ko. luokan olioihin. Harkitse, onko luontevaa pitää kahden peräkkäisen saapuvan viestin väliä erillisenä tilana; jos on, tee väleistä tilakaavion tiloja ja liitä viestit vastaavien tilasiirtymien herätteiksi. Nimeä tila, jos löytyy luonteva nimi. Jos toimintasarjaa on tarkoitus toistaa loputtomasti, esitä se tilakaaviossa silmukkana. Muussa tapauksessa esitä elinkaaren alku ja loppu. Valitse seuraava käyttötapauskuvaus tai muu dynaamisen mallintamisen kuvaus.. Iteroi tarvittaessa.

17 Tilakaavio (Esimerkki) Esitä seuraava kuvaus opiskelija-olion tilakaaviona. Opiskelija on kotona lukemassa tenttiin kunnes hänen ystävänsä soittaa hänelle ja pyytää lähtemään kanssaan elokuviin. Jos opiskelija on lukenut tenttiin jo edellisenä päivänä hän voi mielestään lähteä elokuviin - jos lukeminen ei edellisenä iltana maistunut, hän jää kotiin. Saapuessaan (mahdollisesti) elokuviin hän kohteliaasti muita katsojia kohtaan sulkee kännykkänsä, mutta häiritsee kuitenkin koko elokuvan ajan kanssaihmisiä rapistelemalla karkkipussiaan. Elokuvan loputtua opiskelija palaa kotiinsa lukemaan.

18