MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Samankaltaiset tiedostot
Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Vilja- ja öljykasvikokeiden tuloksia 2015

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Ruukista Essi Saarinen & Raija Suomela. Kuva: Maria Honkakoski

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

BOREALIN LAJIKKEET 2016

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

LAJIKKEET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

MTT Ruukin alustavia. kasvukaudelta Raija Suomela ja Essi Saarinen

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kaura vaatii ravinteita

Salo Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

UUDET LAJIKKEET ERI KÄYTTÖTARKOITUKSIIN

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

K-maatalous kevät Joensuu

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

5.3. Virkkala Juha Salopelto - Kasvuohjelma-tutkimuksen tuloksia ja uusia siemenlajikkeita

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljalajikkeet ja tautitorjunta

Viljan analyysit 2012 ISO-VILJA Homemyrkyt 6268

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto

Peltokasvien luomuviljely

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Agrimarket-ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Ennusteet auttavat näkemään pidemmälle

HAVAINTOKAISTAT 2017 SIILINJÄRVI

HAVAINTOKAISTAT 2018 VÄHÄKYRÖ

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Agrimarket- ketjun yhteistyötä viljelijöiden kanssa

Kasvuohjelma Arto Markkula Antti Jaakkola

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

Kasvintuotanto kannattaa

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Kasvuohjelmaseminaari

HAVAINTOKAISTAT 2016 ELIMÄKI

Sertifioitu siemen mallasohran tuotannossa; toimitusjohtaja Jukka Hollo Tilasiemen Oy

AMARETTO Ammattilaisen kevätvehnä

Tukes -Viljan laatu -Havaintokaistat -ISO-VILJA tulokset -DON -NOS -BSAG

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Kasvuohjelma- tutkimus Kasvukausi 2010 Juha Salopelto. Sadon laatu ja määrä Lähde: Agrimarketin ISO-VILJA sopimusaineisto näytettä

Viljakasvien kasvitaudit ja niiden torjuminen sekä roudattomien talvien vaikutus kasvitauteihin

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Viljelyohjelma Kannattavuutta uusilla viljelyvalinnoilla Juho Urkko Rautakesko

Päijät-Hämeen Viljaklusterin myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2015 Myllyviljakatsaus uutta satokautta kohti Tero Hirvi, Fazer Mylly

Tautien ja juolavehnän torjunta uudet kuulumiset. Janne Laine, puh ,

AKSELI BOR. Akseli nostaa aikaisen kauran sadot täysin uudelle tasolle ja haastaa sadontuottokyvyllään jopa myöhäisiä kauroja. Kasvuaikaryhmässään

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

Punahome ja muut ajankohtaiset asiat viljojen kasvinsuojelussa

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

LAJIKEUUTUUDET KEVÄÄN KYLVÖILLE

Syysrapsia Ruukissa. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

HAVAINTOKAISTAT HALIKKO 2015

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Luomukokeet Loviisa Micaela Ström

Loviisan vuoden 2017 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström

Nytt inom oljeväxtodlingen/ Uutta öljykasvinviljelystä. Jaakko Laurinen Alkutuotannon kehityspäällikkö Raisioagro Oy

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

Myllyviljakatsaus. Myllyvilja- ja mallasohraseminaari 2019, Lahti Tero Hirvi, Fazer Mylly Fazer. All rights reserved

HAVAINTOKAISTAT 2017 SAUVO

Uudet kasvilajikkeet tuovat pelloille satoisuutta ja laatua

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Rikinpuute AK

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Luomuviljojen lajikehavaintokokeet Kokemuksia ja tuloksia

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

KAURALAJIKKEET KESKI-POHJANMAALLE

Kasvitautien hallinnan merkitys ja mahdollisuudet

Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

MALLASOHRA- JA MYLLYVILJALAJIKKEET. Jaakko Laurinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Loviisan vuoden 2018 lajikekokeiden esittely. Micaela Ström Torbjörn Lönnfors

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

RUISLAJIKKEET POHJOISIIN OLOIHIN

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Mallasohran ja myllyvehnän laadunvarmistus Arto Markkula p

Modduksen vaikutus kasviin

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Mikä viljalajike luomuun?

Transkriptio:

MTT Ruukin viljakokeiden tuloksia 2014 Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Säätiedot Ohran, kauran ja vehnän lajikekokeet Syysviljat Greening Effect -tautiainekoe Boorilannoituskoe Kevätrypsi- ja syysrapsikokeet Kuva: Miika Hartikainen

30.04. 05.05. 10.05. 15.05. 20.05. 25.05. 30.05. 04.06. 09.06. 14.06. 19.06. 24.06. 29.06. 04.07. 09.07. 14.07. 19.07. 24.07. 29.07. 03.08. 08.08. 13.08. 18.08. 23.08. 28.08. 02.09. 07.09. 12.09. 17.09. 22.09. 27.09. 02.10. 07.10. 12.10. 17.10. 22.10. 27.10. TLS, C Tehoisa lämpösumma Ruukissa 1400 1200 1000 800 600 400 TLS 1981-2010 TLS 2010 TLS 2011 TLS 2012 TLS 2013 TLS 2014 200 0

01.05. 05.05. 09.05. 13.05. 17.05. 21.05. 25.05. 29.05. 02.06. 06.06. 10.06. 14.06. 18.06. 22.06. 26.06. 30.06. 04.07. 08.07. 12.07. 16.07. 20.07. 24.07. 28.07. 01.08. 05.08. 09.08. 13.08. 17.08. 21.08. 25.08. 29.08. 02.09. 06.09. 10.09. 14.09. 18.09. 22.09. 26.09. 30.09. 04.10. 08.10. 12.10. 16.10. 20.10. 24.10. 28.10. Sadesumma, mm 450 400 Sadesumma Ruukissa Sadesumma 1.5. alkaen 350 300 250 200 150 SADE 1971-2000 SADE 2010 SADE 2011 SADE 2012 SADE 2013 SADE 2014 100 50 0

Ohran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Ohran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 8 lajiketta Virallinen ohran lajikekoe 9 lajiketta Kylvö 20.5.2014, lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 437 kg/ha (101-13-35) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta 26.6.2014, Ariane S 2,0 l/ha Tauteja kohtuu paljon Levisivät merkittävästi heinäkuun loppupuoliskolla Erityisesti rengaslaikkua Puinnit 11. 21.8.2014 Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6,3 1090 88 15,8 69

Ohran lajikekokeet 2014 sato ja hlp 7000 Viljojen kaikki satotulokset 15 %:n kosteudessa SATO (kg/ha) 72,0 HLP (kg) 6500 70,0 6000 68,0 5500 66,0 5000 64,0 4500 62,0 4000 kt kt kt kt kt kt 60,0 kt = 2-tahoinen * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

Ohran lajikekokeet 2014 pituus ja lako 120 100 PITUUS (cm) LAKO (%) 30 25 80 20 60 15 40 10 20 5 0 0 Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

Ohran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS 950 900 TLS ( C) K.AIKA (pv) 90 88 86 850 84 82 800 80 750 78 76 700 74 TLS = tehoisan lämpötilan summa; lämpösummaan lisätään vuorokauden keskilämpötiloista viiden asteen ylittävä osa, esim. vrk:n keskilämpötila 10 C kerryttää lämpösummaa viidellä asteella. Sato kasvaa * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

Ohran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 50,0 48,0 1000 jyvän paino TJP (g) VALK (%) 13,0 12,5 46,0 12,0 44,0 42,0 11,5 40,0 11,0 38,0 10,5 36,0 10,0 34,0 32,0 9,5 30,0 9,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 KERE-hankkeen ohrakokeet 2012 2014 8000 SATO (kg/ha) 71,0 7500 70,0 7000 69,0 6500 68,0 67,0 6000 5500 66,0 65,0 HLP (kg) 5000 64,0 4500 63,0 4000 62,0 Ragna Brage Toria Einar Saana/Streif Fairytale SW Mitja Voitto Saana vuoden 2012 kokeessa, Streif 2013 ja 2014 Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys

Vuonna 2014 kokeilla paljon rengaslaikkua Rengaslaikku (Rhynchosporium secalis), yksi merkittävimpiä ohran tauteja Suomessa Leviää Viileinä ja sateisina kasvukausina Yksipuolisessa ohran viljelyssä Rehevässä kasvustossa Säilyy vuodesta toiseen jyvässä tai kasvijätteessä pellolla Ehkäistään: Viljelykierto Kestävät lajikkeet, esim. MTT:n tautitartuntakokeissa hyvin pärjänneitä: Toria, Brage, Saana, Vilde ja Kunnari Peittaus, fungisidit (esim. strobiseos) Kuva: Marja Jalli

Kauran lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Kauran lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 5 lajiketta Virallinen kauran lajikekoe 3 lajiketta Kylvö 19.5.2014, lannoitus Tärkkelys Y1 (12-4-17) 397 kg/ha (48-16-67) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta 19.6.2014, Ariane S 2,0 l/ha Puinnit 26.8. 3.9.2014 Maalaji Multav. ph Ca K P Mg Mm - 6,2 3460 170 10,5 320

Kauran lajikekokeet 2014 sato ja hlp 8000 59,0 7500 58,5 7000 6500 58,0 6000 5500 57,5 57,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 5000 4500 56,5 4000 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor 10015 Avetron 56,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

Kauran lajikekokeet 2014 pituus ja lako 120 100 100 80 80 60 60 40 40 PITUUS (cm) LAKO (%) 20 20 0 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor 10015 Avetron 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

Kauran lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 1000 jyvän paino 45,0 15,0 40,0 35,0 14,5 30,0 14,0 25,0 20,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 15,0 13,0 10,0 5,0 12,5 0,0 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor 10015 Avetron 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

Kauran lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS 1050 102 1040 1030 100 1020 1010 1000 990 98 96 TLS ( C) KAIKA (pv) 980 94 970 960 Wilhelmina* Steinar* Akseli* Mirella* Akseli Marika* Bor 10015 Avetron 92 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

KERE-hankkeen kaurakokeet 2012 2014 8000 61 7000 60 6000 59 5000 4000 3000 58 57 HLP (kg) 2000 56 1000 55 0 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Mirella Steinar Marika Wilhelmiina Akseli Vuonna 2012 puitiin kovien sateiden ja lakoutumisen vuoksi vain Akseli ja Marika Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 54

Vehnän lajikekokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Vehnän lajikekokeet 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 4 lajiketta Virallinen kevätvehnän lajikekoe 4 lajiketta Kylvö 19.5.2014, lannoitus Pellon Y3 (23-3-8) 502 kg/ha (115-15-40) Ei tautitorjuntaa, ei korrensäädettä Rikkakasvitorjunta 26.6.2014, Ariane S 2,0 l/ha Puinnit 22. 26.8.2014 Satotasot ja hlp:t vaatimattomia, sakoluvut pääasiassa hyviä Paljon lehtilaikkutauteja Maalaji Multav. ph Ca K P Mg HtMr m 6,3 1090 88 15,8 69

Vehnän lajikekokeet 2014 sato ja hlp 5000 81,0 4500 80,0 4000 3500 3000 2500 2000 1500 1000 79,0 78,0 77,0 76,0 75,0 74,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 500 73,0 0 Bor 09026 Kruunu Quarna* Bjarne* GN 04603 Anniina* Wappu Wappu* 72,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE)

Vehnän lajikekokeet 2014 pituus ja lako 100 20 90 18 80 16 70 14 60 12 50 40 10 8 PITUUS (cm) LAKO (%) 30 6 20 4 10 2 0 Bor 09026 Kruunu Quarna* Bjarne* GN 04603 Anniina* Wappu Wappu* 0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

Vehnän lajikekokeet 2014 TJP ja valkuainen 34,0 33,0 1000 jyvän paino 16,0 15,5 32,0 15,0 31,0 14,5 30,0 29,0 28,0 14,0 13,5 TJP (g) VALK (%) 27,0 13,0 26,0 12,5 25,0 Bor 09026 Kruunu Quarna* Bjarne* GN 04603 Anniina* Wappu Wappu* 12,0 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

Vehnän lajikekokeet 2014 kasvuaika ja TLS 990 95 980 93 970 960 950 91 89 TLS ( C) KAIKA (pv) 940 930 87 920 Bor 09026 Kruunu Quarna* Bjarne* GN 04603 Anniina* Wappu Wappu* 85 * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE) Sato kasvaa

KERE-hankkeen vehnäkokeet 2012 2014 7000 SATO (kg/ha) 84,0 6000 82,0 5000 80,0 4000 78,0 3000 76,0 HLP (kg) 2000 74,0 1000 72,0 0 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 2012 2013 2014 Wappu Quarna Bjarne Anniina Sato kasvaa, 2013 vuoden järjestys 70,0

Syysviljakoe 2013-2014 Kuva: Miika Hartikainen

Syysviljat 2013-2014 KERE-hanke: syysohra, ruis, vehnä, ruisvehnä Kylvö 4.9.2013, lannoitus Pellon Y6 (15-7-13) 202 kg/ha (30-14-26) Talvituhojen torjunta: 11.11.2013, Basso 1,25 l/ha Erityisesti rukiilla talvituhot jäivät vähäisiksi Kevätlannoitus 8.5.2014 Syysohra, ruis: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 41 kg/ha (yht. 91-8-48) Vehnä, ruisvehnä: Pellon Y4 402 kg/ha, S.salpietari 157 kg/ha (yht. 122-8-50) Rikkakasvitorjunta 23.5.2014, Ariane S 2,0 l/ha Ei korrensäädettä, ei tautitorjuntaa satovuonna Puinnit 15. 25.8.2014 Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt m 6,3 960 75 18,4 66

Br 207-203 Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Syysviljojen 2013-2014 talvituhot 60 50 TALVITUHO (%) 40 30 20 10 0 Syysohra Ruisvehnä Ruis Syysvehnä

Ruis ja syysvehnä 2013-2014 sato ja hlp 10000 9000 8000 Populaatiolajike, muut rukiit hybridejä 86,0 84,0 82,0 80,0 7000 6000 5000 78,0 76,0 74,0 72,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 4000 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 70,0 Itävyys heikkoa ja syystiheys jäi vaatimattomaksi

Ruis ja syysvehnä 2013-2014 pituus ja lako 160 25 140 120 20 100 15 80 60 10 PITUUS (cm) LAKO (%) 40 20 5 0 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä Sato kasvaa 0

Ruis ja syysvehnä 2013-2014 TJP ja valkuainen 50 45 40 35 30 1000 jyvän paino 16,0 15,0 14,0 13,0 25 20 15 10 5 12,0 11,0 10,0 9,0 TJP (g) VALK (%) 0 Brasetto Evolo Reetta Caspian Nelson Secese Magnifik Arktika Urho Ruis Syysvehnä 8,0

Syysohra ja ruisvehnä 2013-2014 sato ja hlp 10000 80,0 9000 78,0 8000 76,0 7000 74,0 6000 72,0 5000 4000 70,0 68,0 SATO (kg/ha) HLP (kg) 3000 66,0 2000 64,0 1000 62,0 0 kt kt Br 207-203 Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä kt = 2-tahoinen 60,0

Syysohra ja ruisvehnä 2013-2014 pituus 120 Ei lakoa millään lajikkeella 100 80 60 PITUUS (cm) 40 20 0 Br 207-203 Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä Sato kasvaa

Syysohra ja ruisvehnä 2013-2014 TJP ja valk. 60,0 55,0 50,0 45,0 1000 jyvän paino 14 13,5 13 40,0 35,0 30,0 25,0 12,5 12 11,5 TJP (g) VALK (%) 20,0 Br 207-203 Lester Breunskylie Br 1390a27 Sequenz Mikado Syysohra Ruisvehnä 11

Kaksitahoisen syysohran tähkä vertailussa kaksitahoisiin kevätohriin. Kuva: Miika Hartikainen

Greening Effect tautiainekoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Greening Effect tautiainekoe 2014 Tarkoitus selvittää kasvitautiaineiden (fungisidien) vaikutusta ohran kasvuaikaan Lajikkeet: Voitto, Tiril ja Einar Fungisidit: Proline 0,5 l//ha ja Acanto + Proline 0,25 + 0,25 l/ha Kylvö 23.5.2014, lannoitus naudan lietelanta 26,8 tn/ha ja Suomensalpietari 171 kg/ha (yht. 104-12-97) Rikkakasvitorjunta 25.6.2014, Ariane S 2,0 l/ha Tautiainekäsittelyt: Voitto ja Tiril 8.7.2014, Einar 10.7.2014 Kasvunsääde 9.7.2014, Moddus M 0,2 l/ha Puinnit 18.8. ja 25.8.2014 Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt erm 6,3 1600 81 16,7 110

Greening Effect 2014 sato ja hlp 7500 kg/ha 68,0 7000 67,5 6500 67,0 6000 66,5 HLP (kg) 5500 66,0 5000 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 65,5 Huom lako!

Greening Effect 2014 pituus ja lako 92 cm 60 90 50 88 40 86 30 LAKO (%) 84 20 82 10 80 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 0 Huom lako!

Greening Effect 2014 valkuainen 14,0 13,5 13,0 12,5 12,0 11,5 11,0 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto

Greening Effect 2014 kasvuaika ja TLS 960 940 TLS ( C) 90 920 88 900 86 880 KAIKA (pv) 84 860 840 82 820 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto 80

Greening Effect 2014 verkkolaikku 3 Verkkolaikun yleisyys karkealla asteikolla: 0 = ei yhtään, 1 = vähän, 2 = jonkin verran, 3 = paljon 2 1 0 Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Aca+Pro Proline ei torj Einar Tiril Voitto

Boorilannoituskoe 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Boorilannoituskoe 2014 Tarkoitus selvittää boorin merkitystä ohran hivenravinteena Puutosoireina esim. vaaleat lehdet ja kasvupisteiden kuolema Tärkeänä pidetty hivenravinne satopotentiaalin kannalta, sillä vaikuttaa esim. kukintaan Kylvö: 22.5.2014 Brage-ohra, lannoitus booritason mukaan, kaikilla NPK: 100-0-70: Boori 0: 0 g B/ha (YaraBela Axan + kaliumsuola) Boori 1: 74 g B/ha (Suomensalpietari + kaliumsuola) Boori 2: 228 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola) Boori 3: 478 g B/ha (YaraMila NK2 + kaliumsuola + YaraVita Bortrac) Muita ravinnepuutoksia pyrittiin eliminoimaan dolomiittikalkilla ja YaraVita Mantracilla Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6,8 1370 41 28,6 66

Boorilannoituskoe 2014 Rikkakasvitorjunta 25.6.2014, Classic 50 SX 20 g/ha Kasvunsääde 9.7.2014, Moddus M 0,2 l/ha Puinti 18.8.2014 Kasvustosta teetettiin Yara MegaLab kasvustoanalyysit kasvukauden aikana 1. näyte 17.6.2014: booritasoilla 0 ja 1 boorista ilmeni puutetta 2. näyte 1.7.2014: ei puutosta Boorilannoituksen määrä näytti hieman nostavan satoa, mutta suurin vaikutus sillä oli kasvuston pituuteen Vähäboorisemmalla/korkeamman ph:n kasvupaikalla merkitys voisi olla suurempi

Boorilannoituskoe 2014 sato ja hlp 6000 65,2 5800 65,0 64,8 5600 5400 64,6 64,4 SATO (kg/ha) HLP (kg) 5200 64,2 5000 Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha 64,0

Boorilannoituskoe 2014 lako ja pituus 86 84 Ei lakoa millään lannoitustasolla 82 80 78 76 PITUUS (cm) 74 72 70 68 66 Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 0 g B/ha 74 g B/ha 228 g B/ha 478 g B/ha

Boorilannoituskoe 2014 TJP ja valkuainen 36,0 1000 jyvän paino 11,0 35,5 10,8 35,0 10,6 34,5 34,0 10,4 TJP (g) VALK (%) 33,5 10,2 33,0 Boori 0 Boori 1 Boori 2 Boori 3 10,0

Kevätrypsikokeet 2014 Kuva: Miika Hartikainen

Virallinen lajikekoe ja KERE-hankkeen koe 2014 Kehitystä rehuviljan tuotantoon (KERE) hanke 2 lajiketta (Clamox käsitellyn Aurea CL:n vertailu Cordeliaan) Virallinen kevätrypsin lajikekoe 6 lajiketta Kylvö 21.5.2014, lannoitus Pellon Y4 (20-2-12) 557 kg/ha + Kalisuola 50 kg (yht. 111-11-92) Rikkakasvitorjunta viralliselta 26.6.2014, Galera 0,3 l/ha Clamox -rikka-aine hankekokeen Aurea CL:lle 26.6.2014 Aiheutti vioitusta seuraavana viileänä yönä Kolme tuholaistorjuntaa Avaunt ja Karate Zeon 12.6., 30.6. ja 8.7.2014 Puinnit 1.9. 22.9.2014 Maalaji Multav. ph Ca K P Mg hkkht rm 6,8 1370 41 28,6 66

30.6.2014. Clamox-käsittelyn jälkeen vioittunutta Aurea CL -rypsiä. Vioituksen vaikutus satoon jäi kuitenkin vähäiseksi. Kuva: Miika Hartikainen

Kevätrypsikokeet 2014 sato 1600 kg/ha Satotulokset 9 %:n kosteudessa Ei rikkatorjuntaa 1400 1200 1000 800 600 400 200 0 SC 3308 Bor 11082 Cordelia Bor 11054 SW Petita Bor 12103 Aurea CL* Cordelia* * = Kehitystä rehuviljan tuotantoon hanke (KERE), tulokset ei suoraan verrattavissa virallisen kokeen kanssa (erilaiset koejärjestelyt)

Syysrapsikoe 2013-2014 Kuva: Miika Hartikainen

Syysrapsikoe 2013-2014 Tarkoitus testata syysrapsin menestymismahdollisuuksia Pohjois-Pohjanmaalla 7-8 aarin havaintoalue, ei varsinaisia koeruutuja Lajikkeena Pioneer Maximus 06 (PR44D06) Kaksi typen perustamislannoitustasoa, 30 ja 60 kg Talvehtimisedellytykset: lämpösummaa 450 vrkastetta ennen talvea 8-8-8 sääntö Talvehti jopa odotettua paremmin Tuholaisia paljon satovuonna Puinti 1.9.2014 Syysrapsista kattavampi esitys: Hartikainen, M. Syysrapsia Ruukissa. http://www.mtt.fi/ruukki Maalaji Multav. ph Ca K P Mg KHt rm 6,1 1330 73 15,0 150

Syysrapsin puintia 1.9.2014. Kuva: Miika Hartikainen

Syysrapsin 2013-2014 satotulokset Puintiajankohtaan kasvustossa oli jo merkittäviä lintutuhoja Sato perustamislannoitustasoittain: N60 (60 kg N/ha): 2948 kg/ha N30 (30 kg N/ha): 2784 kg/ha Keskisato: 2866 kg/ha 3000 2950 2900 43,0 42,9 42,8 42,7 42,6 N60 N30 Valk. (%) 21,0 20,9 Lehtivihr. (mg/kg) 13,7 20,9 Roskat (%) 1,64 2,28 2850 2800 42,5 42,4 42,3 SATO (kg/ha) ÖLJY (%) 2750 42,2 42,1 2700 N60 N30 KESKISATO 42,0 (Kaikki satotulokset 9 %:n kosteudessa)

Syysrapsikoe 2014-2015. Perustettu 15.7.2014, kuva 7.8.2014. Kuva: Miika Hartikainen

MTT Ruukin tutkimustuloksia: www.mtt.fi/ruukki MTT yhdistyy Metsäntutkimuslaitos Metlan, Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos RKTL:n ja Maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskus Tiken tilastopalveluiden kanssa Luonnonvarakeskukseksi 1.1.2015. www.luonnonvarakeskus.fi