Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu / 4940/0.03.0/204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 74 0.2.204 Kaupunkisuunnittelulautakunta 3 2..205 Espoon liikenneverkkovisio, pöydälle 0.2.204, pöydälle 2..205 Valmistelijat / lisätiedot: Petri Suominen, puh. 046 877 840 etunimi.sukunimi@espoo.fi Päätösehdotus Asemakaavapäällikkö Ossi Keränen Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Keskustelun kuluessa puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen ja jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että - kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyy päätösehdotuksen kohdan - sen lisäksi kaupunkisuunnittelulautakunta antaa jatkovalmistelua koskevat seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 205 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: - ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. - edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. - ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. - edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. - selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. - sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu 2 / 2 Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemät ehdotukset hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut niitä, totesi puheenjohtaja niiden tuleen yksimielisesti hyväksytyiksi Päätös Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin. 2 Antaa jatkovalmistelua koskevat seuraavat ohjeet: Tämän sekä muun kaupunkisuunnittelussa tehdyn ja tehtävän valmistelutyön perusteella kaupunkisuunnittelulautakunta tekee kevään 205 aikana esityksen kaupunginhallitukselle Espoon liikenneverkon kehittämisestä, jonka liitteenä esitetään tarpeelliset perustiedot liikenteen nykytilasta ja kehitysnäkymistä sekä kustannuksista. Tämän asiakirjan valmistelussa korostetaan seuraavia käyttötarpeita: Asiakirja: - ohjaa toimenpiteiden valmistelua siten, että valtuuston asettamat kaupunkirakenteen sekä liikkumisen ja liikenteen hyötytavoitteet (etenkin Kestävä verkostomainen kaupunki ja Kestävät liikkumisratkaisut ) ja muut strategiset tavoitteet kyetään mahdollisimman hyvin saavuttamaan. - edistää maankäytön pääratkaisujen valmistelua mm. tuottamalla perustietoa liikkumisen tarpeista, matka-ajoista ja kustannuksista eri reittien ja kulkumuotojen välillä. - ohjaa maankäytön, palveluverkon ja niitä tukevien liikenneverkkoratkaisujen suunnittelua ja toteutustoimenpiteitä koskevaa päätöksentekoa. - edistää liikkumisen ja liikenteen sujuvoittamista. - selkeyttää Espoon tavoitteita perusteluineen pääkaupunkiseudun liikenneinvestointeja koskevissa neuvotteluissa. - sisältää keskeisimmät perustiedot valmistelussa ja päätöksenteossa eri tasoilla ja tahoilla tehtäville valinnoille. Liite Selostus Liikenneverkkovision loppuraportti Taustaa Työ liittyy keskeisesti Espoon pitkän aikavälin yhdyskuntarakenteen ja maankäytön kehittämiseen antaen lähtökohtia liikenneverkkojen ja maankäytön jatkosuunnitteluun. Työssä on haettu Espoon liikenneverkolle kokonaisratkaisu, joka ottaa huomioon sekä eri kulkutavat että maankäytön kehittämistavoitteet. Kokonaisratkaisu on esitetty joukkoliikenteen, pyöräilyn sekä tie- ja katuverkon visioina vuodelle 2050.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu 3 / 3 Selvityksen lähtökohtana on Espoon raideliikennevisio (20), jossa täydennettiin seudullisen raideliikenteen tavoiteverkkoa Espoon sisäisillä raitioteillä vuoden 2050 tilanteessa. Liikkumisen kasvu Espoossa 2000-luvulla on kanavoitunut lähes täysin sisäiseen liikkumiseen. Samalla kun sisäinen liikkuminen on kasvanut kolmanneksen, joukkoliikenteen osuus sisäisillä matkoilla on hieman laskenut, mutta jalankulun ja pyöräilyn suosio on noussut. Visiotyön maankäyttöarvioissa vuodelle 2050 Espoon asukasmäärä on noin 400 000 asukasta ja työpaikkamäärä noin 90 000 työpaikkaa. Joukkoliikennevisio Espoossa joukkoliikenteen rungon muodostavat Länsimetro ja Espoon keskukseen ulottuva kaupunkirata. Poikittaiset yhteystarpeet voidaan täyttää noin 2030-luvulle asti runkobussilinjastolla. Runkobussilinjasto parannetaan asteittain pikaraitiojärjestelmäksi, jonka runko muodostuu Raide-Jokerin lisäksi kahdesta uudesta linjasta: Tapiola- Suurpelto-Espoon keskus ja Matinkylä-Suurpelto-Kera-Karamalmi. Runkoverkko kytkee kaupunkirata- ja metrojärjestelmät yhteen ja parantaa kaupunkikeskusten välisiä liikkumistarpeita ja liityntäyhteyksiä. Tähän ensimmäiseen vaiheeseen sisältyy 23 kilometriä pikaraitiotietä (Raide-Jokerin lisäksi) ja varikko. Alustava kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa. Ensimmäinen vaihe on kustannustehokas, mutta sen palvelu ei kata kaikkea visiotilanteeseen kaavailtua maankäyttöä. Kattavampi toinen vaihe sisältää noin 40 kilometriä pikaraitiotietä ja toisen varikon. Sen investointikustannus on 90 miljoonaa euroa. Toiseen vaiheeseen kuuluvien linjojen toteuttamisjärjestys riippuu siitä, missä järjestyksessä eri alueiden maankäyttöä kehitetään. Visiotilanteessa bussiliikenteen runkoyhteyksiä ovat Espoon keskus- Matinkylä, Espoon keskus-finnoo, Espoon keskus-espoonlahti, Jorvi- Kauniainen-Mankkaa-Tapiola ja Jorvi-Karamalmi-Leppävaara. Kaupunkikeskuksiin sijoittuvat raskaan raideliikenteen asemat Espoon keskus, Leppävaara, Tapiola, Matinkylä ja Espoonlahti sekä Kivenlahti ovat liityntäliikenteen terminaaleja, joissa korostuvat laadukkaat liityntäbussiliikenteen olosuhteet sekä henkilöautojen ja pyörien liityntäpysäköinti. Pikaraitiojärjestelmän rakentaminen on mahdollista aloittaa, vaikka osa lähtökohtaverkon hankkeista olisi toteuttamatta. Käytännössä toteutuksen edellytyksenä on Raide-Jokeri, jotta verkko liittyy osaksi seudullista pikaraitiojärjestelmää. Lähtökohtaverkkoa täydentävän pikaraitiojärjestelmän rakentaminen voisi ajoittua ajanjaksolle 2035-2050, jolloin käytettäisiin vuosittain noin 20 25 miljoonaa euroa pikaraitiojärjestelmän kehittämiseen. Raitiotievarikoiden sijoittumista tutkitaan HSL:n varikkostrategiassa.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu 4 / 4 Päätöshistoria Pyöräilyn tavoiteverkko Pyöräilyn laatureittien tavoitteena on tarjota sujuvat ja vaivattomat yhteydet kaupunkikeskusten välille. Laatureitit ovat nopeaan ja tasavauhtiseen pyöräilyyn tarkoitettuja, autoliikenteestä eroteltuja laadukkaita pyöräteitä, jotka yhdistävät kaupunkikeskuksia ja seudun suurimmat työpaikkakeskittymät ja kampusalueet toisiinsa. Pyöräilyn laatureittien tavoiteverkon tarkoituksena on osoittaa reitit, joiden laatutasoa tulisi ensimmäisenä nostaa. Tavoitetilanteessa pyöräilyn laatureittejä ovat Espoon kaupunkiratakäytävä välillä Mäkkylä-Kauklahti, Kehä I:n varsi, Länsiväylän ja Länsimetron liikennekäytävä sekä Espoon keskuksen ja Tapiolan välinen diagonaalinen laatureitti. Lisäksi laatureittejä kulkee Otaniemessä, Perkkaalla sekä Olarin ja Matinkylän metroaseman välillä. Tie- ja katuverkko HLJ 20:n mukaisilla autoliikenneverkon hankkeilla sekä joukkoliikenteen ja pyöräilyolosuhteiden voimakkaalla panostuksella voidaan säteittäisväylien ja kehäteiden sujuvuus pääosin turvata vuoden 2050 ennustetilanteessa. Moottori- ja kehäteiden osalta kiireellisintä on parantaa Turunväylä Kehä II:n ja Tuomarilan välillä. Espoo selvittää, voidaanko Kehä II:n liikennekäytävään toteuttaa lisääntyvää maankäyttöä palveleva pää- tai kokoojakatu yhdistämään Karakallio ja Lintuvaara. Infrainvestointien ohella tieliikenteen sujuvuuteen voidaan vaikuttaa joukkoliikennettä, liityntäpysäköintiä ja liikenteen hinnoittelua kehittämällä sekä muulla kulkumuototavoitteita tukevalla liikennepolitiikalla. Liikenteen hinnoittelulla voidaan vähentää tieverkon ruuhkaisuutta. Kaupunkisuunnittelulautakunta 0.2.204 74 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti jäsen Klar-Nykvistin kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan kokoukseen. Julistettuaan keskustelun asian pöydälle jättämisestä päättyneeksi, puheenjohtaja tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus hyväksyä. Koska kukaan ei vastustanut sitä, totesi puheenjohtaja sen tuleen yksimielisesti hyväksytyksi.
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu 5 / 5 Päätös Asia jätettiin pöydälle seuraavaan kokoukseen. Kaupunkisuunnittelulautakunta 2..205 3 Päätösehdotus Kaupunkisuunnittelupäällikkö Torsti Hokkanen Merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan liikenneverkkovisio -raportin Käsittely Puheenjohtaja Markkula ehdotti varapuheenjohtaja Louhelaisen kannattamana, että asia jätetään pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Julistettuaan keskustelun päättyneeksi puheenjohtaja Markkula tiedusteli, voidaanko hänen tekemänsä ehdotus yksimielisesti hyväksyä. Koska ehdotusta ei vastustettu, puheenjohtaja Markkula totesi kaupunkisuunnittelulautakunnan hyväksyneen sen. Päätös Päätti jättää asian pöydälle seuraavaan 4.2. pidettävään kaupunkisuunnittelulautakunnan kokoukseen siten, että kaupunkisuunnittelulautakunta antaa samassa yhteydessä ohjeita toimenpideohjelman laadintaan. Tiedoksi - Tekninen keskus - Ympäristökeskus - HSL
Kaupunkisuunnittelulautakunta 04.02.205 Sivu 6 / 6