Väestö 0 Perheet 0 Vuosikatsaus Lapsilla on keskimäärin,9 isovanhempaa Vuoden 0 lopussa Suomen, miljoonalla lapsella oli keskimäärin,9 isovanhempaa väestössä. Vuonna 005 lapsilla oli keskimäärin,8 isovanhempaa. Isovanhempien määrän kasvuun vaikuttaa eliniän piteneminen. Lapsilla voi olla lisäksi uusperheen myötä saatuja uusisovanhempia, jotka kuitenkin jäävät tilaston ulkopuolelle, kuten ulkomailla asuvat isovanhemmatkin. Alle 8vuotiaiden lasten isoisiä oli vuoden 0 lopussa 68 000 ja isoäitejä 597 000. Määrä on hieman pienempi kuin lasten kokonaismäärä. Lapset iän ja Suomen väestössä olevien isovanhempien määrän mukaan 0, % Kaikki neljä isovanhempaa oli 9 prosentilla alaikäisistä lapsista. Kolme isovanhempaa oli 9 prosentilla lapsista ja 9 prosentilla oli kaksi. Kahdeksalla prosentilla lapsista oli vain yksi isovanhempi. Kuudella prosentilla lapsista ei ollut väestössä ainuttakaan isovanhempaa. On toki huomioitava, että tässä mukaan tulevat vain Suomen väestössä olevat isovanhemmat eli muissa maissa asuvat isovanhemmat jäävät tämän tarkastelun ulkopuolelle. Koska noin kymmenellä prosentilla lapsista vähintään toinen vanhemmista on syntynyt muualla kuin Suomessa, isovanhempia voi olettaa olevan ulkomailla. Helsinki 9..0 Tietoja lainattaessa lähteenä mainittava Tilastokeskus.
Alle vuoden ikäisistä lapsista 58 prosentilla oli tarkasteluajankohtana väestössä kaikki neljä isovanhempaa, kun taas 7vuotiaista neljä isovanhempaa oli enää 7 prosentilla. Vastaavasti vauvoista neljällä prosentilla ja 7vuotiaista prosentilla ei ollut yhtään isovanhempaa väestössä.
Sisällys. Lapsettomien avioparien määrä ja osuus perheistä kasvaa5. Iäkkäät naiset elävät yksin tai lapsen kanssa, miehet puolison kanssa6. Rekisteröityjen parien määrä kasvusta huolimatta edelleen pieni 7. Yli 5vuotiaiden äitien parisuhde useammin avio kuin avoliitto.8. Yhden vanhemman perheiden isät eronneita, äidit naimattomia.8. Perheistä neljä prosenttia kokonaan ruotsinkielisiä.0. Venäjänkielisistä perheistä 6 prosenttia yhden vanhemman perheitä0. Ulkomaan kansalaisten perheiden määrä kasvaa.. Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso.. Lapsiperheiden määrä pienenee tasaisesti.. Lapsiperheistä 6 prosenttia on avioparin perheitä. Yhdeksän prosenttia lapsiperheistä on uusperheitä 5. Viisi prosenttia lapsiperheistä vähintään nelilapsisia.5. Alueelliset erot lapsiperheiden yleisyydessä ovat pieniä.8. Avoparien osuus suurin Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa.8. Yhden vanhemman lapsiperheitä eniten PäijätHämeessä, vähiten Pohjanmaalla8 5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä0 5. Kolmannes lapsista elää ainakin kahden sisaruksensa kanssa. 5. EteläKarjalassa ja Ahvenanmaalla eniten ilman sisaruksia asuvia 5. Seitsemän prosenttia lapsista on uusperheen. 5. Lapsista prosenttia on ulkomaalaistaustaisia 6. Pojista yli puolet asuu kotona 0vuotiaana5 7. Keskiikäisinä miehet asuvat naisia useammin yksin7 8. Yli puolella 60vuotiaista on alaikäisiä lapsen.0 Taulukot Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 95005 Taulukko. Perheet tyypeittäin 95006 Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 09 Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 99000 Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 9500 Taulukko 6. Uusperheet 99005 Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 95006 Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 9850.0 Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 9850. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret 9850.5 Taulukko. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 96007 Liitetaulukot Liitetaulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 9500 Liitetaulukko. Ruotsinkieliset perheet tyypin ja puolisoiden/vanhempien lapsiluvun mukaan..0
Liitetaulukko. Avioparit miehen ja vaimon avioliiton järjestysnumeron mukaan..0. Liitetaulukko. Perheet puolisoiden/vanhempien kielen mukaan..0. Liitetaulukko 5. Lapsiperheet vanhempien kielen mukaan..0 Liitetaulukko 6. Perheet puolisoiden/vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Liitetaulukko 7. Lapsiperheet vanhempien kansalaisuuden mukaan..0 Liitetaulukko 8. Perheet puolisoiden/vanhempien syntymämaan mukaan..0. Liitetaulukko 9. Lapsiperheet vanhempien syntymämaan mukaan..05 Liitetaulukko 0. Perheet perhetyypin ja alle 8vuotiaiden kotona asuvien lasten määrän mukaan..0.5 Liitetaulukko. Lapsiperheet alle 8vuotiaiden lasten määrän ja perhetyypin mukaan..0.6 Liitetaulukko. Uusperheet perhekoostumuksen ja lapsiluvun mukaan..0.6 Liitetaulukko. Perheet lasten ikäryhmien ja perhetyypin mukaan..0.7 Liitetaulukko. Perheiden 0vuotiaat lapset perhetyypin mukaan sekä ottolapset iän mukaan..0.8 Liitetaulukko 5. Lapset iän ja perheen kotona asuvien alle 8vuotiaiden lasten määrän mukaan..09 Liitetaulukko 6. Perheelliset miehet iän ja perhetyypin mukaan..00 Liitetaulukko 7. Perheelliset naiset iän ja perhetyypin mukaan..0. Liitetaulukko 8. 07vuotiaiden lasten isovanhemmat iän mukaan 0 Kuviot Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan).7 Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan).7 Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0.8 Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0. Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma. Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 985, 995, 00 ja 07 Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 08 Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 09 Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0. Kuvio 0. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0. Kuvio. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0. Kuvio. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 8vuotiaista 000. Kuvio A. 80 vuotiaat miehet perheaseman mukaan 05 Kuvio B. 80 vuotiaat naiset perheaseman mukaan 06 Kuvio. Asuntokunnat koon mukaan 99008 Kuvio 5. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 9900.8 Kuvio 6. Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0.9 Kuvio 7. 07vuotiaiden lasten isovanhemmat iän mukaan 0.0 Laatuseloste, perheet 0.
. Lapsettomien avioparien määrä ja osuus perheistä kasvaa Perheet luokitellaan sen mukaan, ovatko puolisot naimisissa, avoliitossa vai rekisteröidyssä parisuhteessa keskenään ja onko perheessä. Näiden lisäksi omana luokkanaan on yhden vanhemman perhe. Lapsen iälle ei tässä aseteta mitään rajoitusta. Luvussa käsitellään lapsiperheitä, joilla tarkoitetaan perheitä, joissa asuu vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheiden yhteydessä vanhemmista käytetään myös ilmaisua huoltaja. Seuraavassa tarkastelussa yhden vanhemman perheet eivät ole vain yksinhuoltajien perheitä, sillä isänsä tai äitinsä kanssa asuva, lapsen asemassa oleva henkilö voi olla minkä ikäinen tahansa. Tässä tilastossa vanhin lapsen asemassa oleva on 79vuotias. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 6 000 perhettä. Määrä lisääntyi 5 500 perheellä edellisestä vuodesta. Lisäys on 900 suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Perheisiin kuuluu 75 prosenttia väestöstä. Osuus on pienentynyt 0, prosenttiyksiköllä edellisestä vuodesta. Osuuden pienenemisen tahti on pysytellyt tällä tasolla 990luvun alusta lähtien. Perheväestön osuus oli suurimmillaan 960 ja 970luvuilla, jolloin perheisiin kuului 87 prosenttia väestöstä. Perheisiin kuuluvan väestön määrä on lisääntynyt vuoden 0 aikana 800 hengellä. Koko väestömäärä lisääntyi 6 000 hengellä. Perheen keskikoko oli vuoden 0 lopussa,79 henkeä. Taulukko. Perheväestö ja perheen keskikoko 9500 Vuosi Perheiden määrä Perheväestö Koko väestö Perheväestön osuus, % Perheen keskikoko 950 90 57 57 7 09 80 85,8,7 960 06 70 855 07 6 86,7,7 970 5 878 986 005 598 6 86,7,5 980 78 0 0 09 787 778 8,0, 990 65 0 9 998 78 8,,0 000 0 96 05 850 5 8 5 78,,9 005 6 00 07 75 5 55 580 76,8,8 006 76 09 9 5 76 955 76,6,8 007 7 709 05 56 5 00 8 76,,8 008 86 05 66 5 6 76,,8 009 50 88 059 5 5 5 7 75,9,8 00 55 07 065 68 5 75 76 75,6,8 0 60 570 069 90 5 0 67 75,,8 Suomen yleisin perhetyyppi on edelleen lapseton aviopari, joita oli 6 prosenttia kaikista perheistä vuonna 0. Vielä vuonna 00 yleisin perhetyyppi Suomessa oli aviopari, jonka luona asuu jonkin ikäisiä. Vuonna 0 avioparin ja lasten muodostamia perheitä oli 0 prosenttia kaikista perheistä. Tämän perhetyypin määrä on kuitenkin pitkään ollut laskusuunnassa, kun taas lapsettomien avioparien määrä on ollut kasvussa. Lastensa kanssa asuvien avioparien määrä vähentyi 00 perheellä edellisestä vuodesta, kun vielä vuodesta 005 vuoteen 006 vähennys oli 6 700. Koska vuosimuutokset ovat pieniä, eri perhetyyppien määrän vähenemisen tai lisääntymisen syitä on vaikea selvästi osoittaa. Myös avoparien määrä ja osuus perheistä kasvaa. Avopareja, joilla ei ole, on tosin vielä vain prosenttia kaikista perheistä. Avopareja, joilla on, on nykyisin kahdeksan prosenttia kaikista perheistä. Määrä on kasvanut hitaasti viime vuosina. Äiti ja perheiden määrä on nyt vähentynyt jo kahtenatoista vuonna peräkkäin. Isä ja perheet ovat edelleen harvinaisia, näitä perheitä on vain kaksi perhettä sadasta. Suhteellinen osuus ei ole muuttunut juuri lainkaan viime vuosina. 5
Taulukko. Perheet tyypeittäin 9500 Vuosi Aviopari, ei Aviopari ja Avopari ja Avopari, ei Äiti ja Isä ja Rekisteröity miespari ) Rekisteröity naispari ) 950 90 57 76 650 59 76 7 80 56 960 06 70 07 897 678 8 9 706 9 85 970 ) 5 878 60 56 7 00 6 800 9 00 6 9 9 0 980 ) 78 0 0 88 7 6 6 00 65 900 0 75 990 65 6 5 60 06 65 896 7 7 97 6 000 00 00 00 00 005 006 007 008 009 00 0 % 950 960 970 ) 980 ) 990 000 00 00 00 00 005 006 007 008 009 00 0 0 96 07 759 97 5 0 0 78 6 00 76 7 709 86 50 88 55 07 60 570 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 6 09 6 0 5 977 6 56 7 96 8 09 88 880 96 8 50 78 509 96 5 889 58 550 9,0 0,,6,7 6,7,,7,,7,,7,,6,9 5, 5, 5,5 5 868 50 98 9 5 8 0 75 705 68 66 6 569 56 5 5 80 8 897 6 57 6,8 65,5 6,6 55,6 6,9 6,7 5,7,9,,5,8,,7, 0,9 0,7 0, 0 58 05 99 07 09 67 9 87 67 5 860 5 966 6 797 7 5 8 05 ) Rekisteröity pari ja perhetyypin perheitä oli yhteensä 5. 0,6,8,8 7, 7,5 60 66 60 70 68 7 77 095 80 590 8 7 88 7 9 77 9 89 95 967 00 7,7 5, 9,0,,8 59 58 0 57 56 5 5 85 5 0 5 75 50 5 9 6 9 8 9 65 9 96,8,5,0,0 0,8,, 8 9 8 9 9 09 9 5 9 9 9 8 9 0 9 88 9 60 9 765 0 78 0 5 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuoden 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla. 7,6 7,8 7,8 7,9 8,0 8, 8,0 8, 8, 8,,,,5,7,9,,,,5,7,,0 0,9 0,7 0,6 0,5 0, 0, 0, 0,,,9,6,7,8,,,,,,,0,0,0,,, 07 7 5 98 55 57 579 65 706 77 0, 9 75 57 0 9 56 665 77 895 05 0, 0, 0,. Iäkkäät naiset elävät yksin tai lapsen kanssa, miehet puolison kanssa Naisten perhetyypit ovat erilaiset eri ikävaiheissa. Nuorilla alle 8vuotiailla perheellisillä naisilla perhetyyppi on tyypillisimmillään lapseton avopari. Jo 8vuotiailla yleisin perhetyyppi on aviopari ja. Vasta 5vuotiaiden naisten kohdalla yleisimmäksi perhemuodoksi muuttuu lapseton aviopari. Kaikkein vanhimpien (vähintään 89vuotiaiden) naisten perheeseen kuuluu useammin lapsi kuin aviomies. 6
Tämän ikäisistä naisista perheväestöön kuuluu enää vain kymmenen prosenttia. Miesten vanhuus on perhetilastojen valossa erilainen. Esimerkiksi 89vuotiaista miehistä perheisiin kuuluu 8 prosenttia. Vähintään 89vuotiaista miehistä 0 prosenttia kuuluu perheisiin. Tällöin perhe on tyypillisesti aviopari, jonka luona ei asu. Kuvio A. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 (isä ja perheet isän iän mukaan) Kuvio B. Perheet tyypeittäin vaimon/äidin iän mukaan 0 suhteellinen jakauma (isä ja perheet isän iän mukaan). Rekisteröityjen parien määrä kasvusta huolimatta edelleen pieni Vuoden 0 lopussa rekisteröidyssä parisuhteessa eli 77 miesparia ja 05 naisparia, mikä oli yhteensä 07 paria enemmän kuin vuonna 00. Nämä perheet esitetään suurimmassa osassa tämän julkaisun taulukoita avioparien joukossa. Joissain koko maan taulukoissa nämä perheet esiintyvät omina ryhminään. Tämä tieto voidaan tietosuojasyistä esittää kunnittain vain, jos pareja on vähintään viisi. Kuviossa on rekisteröityjen mies ja naisparien ikäjakauma parin nuoremman puolison mukaan. Siitä havaitaan, että miesparit ovat naispareja vanhempia. Muissa kuvioissa rekisteröidyt parit ovat avioparien joukossa. Rekisteröityjä pareja on vielä niin vähän, etteivät ne omana ryhmänään erottuisi. 7
Kuvio. Rekisteröidyt parisuhteet nuoremman puolison iän mukaan 0 Rekisteröityjen parien ikäero on suurempi kuin aviopareilla. Rekisteröityjen parien keskimääräinen ikäero on 5,8 vuotta, kun aviopareilla ikäeroa on keskimäärin, vuotta. Miesparien ikäero on keskimäärin 7, vuotta, mikä on selvästi naisparien keskimääräistä ikäeroa,,8 vuotta, suurempi. Sitä vastoin samanikäisten osapuolten osuus on rekisteröidyillä pareilla pienempi (7,9 %) kuin aviopareilla (, %). Vähintään 0 vuoden ikäero on, prosentilla rekisteröidyistä pareista, aviopareista vain 0, prosentilla ikäero on 0 vuotta tai sitä suurempi. Miespareilla ikäero oli vähintään 0 vuotta (6,7 %) selvästi useammin kuin naispareilla (0,8 %).. Yli 5vuotiaiden äitien parisuhde useammin avio kuin avoliitto Avoliitto on nuorten lapsettomien asumisen malli. Aina 8vuotiaaksi asti lapsettomien naisten parisuhde on useammin avo kuin avioliitto. Äideistä puolestaan vain alle 5vuotiaiden pienessä joukossa on enemmän avoliitossa asuvia kuin naimisissa olevia. Sitä vanhemmista puolison kanssa asuvista äideistä enemmistö on naimisissa. Mitä vanhempi nainen, sitä todennäköisemmin hänen parisuhteensa on avioliitto. Avioparien osuus kaikista perheistä on 66 prosenttia ja parisuhdeperheistä 75 prosenttia. Avopareja on kaikista perheistä prosenttia. Parisuhdeperheistä avopareja on 5 prosenttia. Kaikista aviopareista 8 prosenttia on sellaisia, joissa kumpikin puoliso on ensimmäisessä avioliitossaan, joten voidaan sanoa perinteisen perhemallin olevan vielä vallitseva Suomessa. Avopareista 67 prosenttia on sellaisia, ettei kumpikaan puolisoista ole ollut aikaisemmin naimisissa. Avopareilla on siten keskimäärin selvästi useammin kuin aviopareilla jommankumman puolison edellinen avioliitto taustalla. Rekisteröidyistä miespareista 85 prosentilla ei ole kummallakaan puolisolla avioliittoa takanaan, naispareista 75 prosentilla.. Yhden vanhemman perheiden isät eronneita, äidit naimattomia Aikaisemmin ihmisen siviilisääty kertoi aika paljon hänen perheestään. Nykyään ei siviilisäädystä voi päätellä juuri mitään. Siviilisääty on menettänyt Pohjoismaissa merkitystään demografisena muuttujana. Avopuolison kanssa ilman elävistä naisista 7 ja miehistä 75 prosenttia on naimattomia. Avovaimoissa taas on leskiä enemmän kuin avomiehissä. Lasten ja avopuolison kanssa asuvista miehistä hieman suurempi osa kuin naisista on naimattomia. Eronneiden osuudessa ei enää juuri ole eroa naisten ja miesten välillä. Aiemmin eronneiden osuus oli naisilla miehiä suurempi. Avoäideissä on myös leskiä hieman enemmän kuin avoisissä. 8
Taulukko. Miehen/vaimon/isän/äidin siviilisääty avoliitoissa ja yhden vanhemman perheissä 0 Siviilisääty Naimaton Naimisissa Eronnut Leski N Perhetyyppi Avomies ei 75,0 0,8,,9 0 00 Avovaimo ei 7,9 0,6,, 0 00 5 Avomies ja 78, 0,5 0,6 0,6 0 8 07 Avovaimo ja 77,7 0,5 0,6, 0 8 06 Isä ja Isä ja alle 8v. 8,7,6 5,7 6,9 0 0 5 7,0,5 5, 5, 0 5 97 Äiti ja Äiti ja alle 8v.,8 0,,6 5,5 0 9 067 0,9,,9,9 0 0 858 Yhden vanhemman perheiden isät ja äidit eroavat siviilisäädyiltään. Isistä yli puolet on eronneita, äideistä harvempi. Äideistä naimattomia on prosenttia, isistä vain 9 prosenttia. On kuitenkin huomioitava, että lapsen iällä ei ole mitään rajoitusta, eli ei puhuta yksinhuoltajista. Yhden vanhemman perheen lapsi voi olla minkä ikäinen tahansa, eli tässä mukana ovat myös esimerkiksi vanhojen leskiäitien ja heidän aikuisten lastensa muodostamat perheet. Taulukkoon on lisätty myös yhden vanhemman perheiden sarakkeet, eli isät ja äidit, joilla on alaikäisiä. Heidän siviilisäätyrakenteensa poikkeaa selvästi kaikkien yhden vanhemman perheiden ryhmästä. Leskiä on vähemmän ja kaikkia muita siviilisäätyjä on enemmän. Huomionarvoista on, että yksinhuoltajaisistä leskiä on suhteellisesti enemmän kuin yksinhuoltajaäideistä, vaikka leskeksi jää vähemmän isiä kuin äitejä. Eroissa lapset yleensä jäävät äidille, kuolemantapauksissa valinnanvaraa ei ole. Yksinhuoltajaäideistä jopa prosenttia on naimattomia, osa alkujaankin yksinhuoltajia, mutta suurempi osa avoerojen seurauksena. 9
. Perheistä neljä prosenttia kokonaan ruotsinkielisiä Kaikista perheistä 87 prosenttia on sellaisia, että ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat suomenkielisiä. Vastaavasti kokonaan ruotsinkielisiä perheitä on neljä prosenttia (,8). Perheitä, joissa toinen puoliso on ruotsinkielinen ja toinen suomenkielinen on kolme prosenttia kaikista perheistä. Suomen ja ruotsinkielisten yhdistelmiä muihin kieliin on kolmessa prosentissa perheitä. Perheitä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi ovat vieraskielisiä, on kaikkiaan 000, mikä on kolme prosenttia kaikista perheistä. Ruotsinkielisillä miehillä on selvästi enemmän suomenkielisiä vaimoja kuin ruotsinkielisillä naisilla suomenkielisiä miehiä. Kahden ruotsinkielisen pariskuntia on vain 700 enemmän kuin suomenkielisen ja ruotsinkielisen pariskuntia. Suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvista miehistä 600 on avio tai avoliitossa vieraskielisen kanssa, naisista 9 800. Liitot vieraskielisten kanssa ovat lisääntyneet 500:lla. Taulukko. Suomen, ruotsin tai muunkieliset perheet 9900 Mies/vaimo suomen tai muunkielinen Vuosi 990 995 000 005 00 0 Suomenkielinen mies ja suomenkielinen vaimo 088 7 08 7 089 05 6 88 5 78 Suomenkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 6 5 6 876 7 9 7 90 8 7 8 89 Suomenkielinen vaimo ja ruotsinkielinen mies 7 8 5 8 55 658 Suomenkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 7 66 09 6 06 77 0 Suomenkielinen vaimo ja muunkielinen mies 5 95 8 679 0 6 8 7 8 50 Suomenkielinen äiti/isä 6 09 7 55 7 86 66 7 6 0 60 79 Ruotsinkielinen mies ja ruotsinkielinen vaimo 5 8 50 85 9 98 8 90 7 88 7 78 Ruotsinkielinen mies ja muunkielinen vaimo 00 8 655 98 5 Ruotsinkielinen vaimo ja muunkielinen mies 0 597 678 9 6 9 Ruotsinkielinen äiti/isä 8 89 8 87 8 609 8 7 7 95 7 877 Muunkielinen mies ja muunkielinen vaimo 8 7 5 668 6 9 7 68 0 9 Muunkielinen äiti/isä 76 709 89 7 7 0 67 67. Venäjänkielisistä perheistä 6 prosenttia yhden vanhemman perheitä Suurin vieraskielisten ryhmä Suomessa ovat venäjänkieliset. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli yhteensä 000 sellaista venäjänkielistä perhettä, joissa perheen ainoa vanhempi tai molemmat vanhemmat olivat venäjänkielisiä. Hieman vähemmän ( 000) on perheitä, joissa jompikumpi puolisoista on venäjänkielinen. Venäjänkielisten perheiden määrä on noin 00 perhettä suurempi kuin vuosi sitten. Venäjänkielisiä yhden vanhemman perheitä on yhteensä 700, mikä on 6 prosenttia venäjänkielisistä perheistä. Määrä on kasvanut noin sadalla edellisestä vuodesta. Venäjänkielisillä yhden vanhemman perheet ovat hieman yleisempiä kuin yhden vanhemman perheet koko maan tasolla ( %). Venäjänkielisistä yhden vanhemman perheistä 96 prosenttia on äidin ja lasten muodostamia perheitä, kun kaikista perheistä näitä on 86 prosenttia. Venäjänkielisten perheistä yleisin kieliyhdistelmä on venäjänkielinen mies ja venäjänkielinen vaimo (8 00). Vuoden 0 aikana tällaisten parien määrä on noussut noin 600:lla. Lähes yhtä yleisiä ovat suomenkielisen miehen ja venäjänkielisen vaimon muodostamat perheet (7 700). Vuonna 990 venäjänkielisiä pariskuntia oli vain 00, nyt määrä on lähes 8 00. On edelleen melko harvinaista, että suomenkielisellä naisella on venäjänkielinen puoliso. Määrä ( 00) on kuitenkin yli nelinkertaistunut vuodesta 990. 0
. Ulkomaan kansalaisten perheiden määrä kasvaa Vain viisi prosenttia Suomen perheistä on sellaisia, joissa vähintään toinen puolisoista tai perheen ainoa vanhempi on ulkomaan kansalainen (68 800 perhettä). Vuonna 990 Suomessa oli vain 500 tällaista perhettä, vuonna 000 jo 6 000. Viimeisen vuoden aikana näiden perheiden määrä on lisääntynyt 700 perheellä. Määrällisesti eniten kasvoi niiden perheiden määrä, jossa sekä mies että vaimo ovat ulkomaan kansalaisia. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä oli 990luvun alkupuolella Suomen kansalainen vaimona ja ulkomaan kansalainen miehenä. 000luvun alussa oli eniten sellaisia ulkomaalaisten perheitä, joissa vaimo oli ulkomaan kansalainen ja mies Suomen kansalainen. Yleisin yhdistelmä ulkomaalaisten perheissä on edelleen suomalainen mies ja ulkomaalainen vaimo ja toiseksi yleisin yhdistelmä on ulkomaalainen mies ja suomalainen vaimo (kuvio ). Tässä ei tehdä eroa avio ja avoliittojen välille. Kokonaan ulkomaalaisia perheitä eli sellaisia, joissa ainoa vanhempi tai molemmat puolisot ovat ulkomaiden kansalaisia, on 7 700. Suurin ryhmä ovat Venäjän kansalaisten perheet. Suomessa oli vuoden 0 lopussa 5 600 perhettä, joissa molemmat puolisot tai ainoa vanhempi oli Venäjän kansalainen. Venäjän kansalaisten perheiden määrä kasvoi noin 00:lla vuoden 0 aikana. Kokonaan virolaisia perheitä oli 5 700, joista kolmasosa on äitien ja lasten perheitä. Virolaisperheiden määrä on lisääntynyt edellisestä vuodesta 900 perheellä. Kahden Somalian kansalaisen tai yhden vanhemman somalialaisia perheitä oli noin 000. Näiden perheiden määrä on kasvanut edellisestä vuodesta noin sadalla. Somalian kansalaisten perheistä noin puolet on äidin ja lasten perheitä. Monet aikoinaan Somaliasta muuttaneet ovat olleet Suomessa jo niin kauan, että he ovat saaneet Suomen kansalaisuuden. Henkilöiden äidinkielestä päätellen kahden puolison tai yhden vanhemman alkujaan somalialaisia perheitä olisi 000. Kuvio. Ulkomaiden kansalaisten perheet 990, 00 ja 0. Miehillä naisia useammin ulkomailla syntynyt puoliso Parhaan käsityksen suomalaisten ulkomaalaisista puolisoista saa tarkastelemalla puolisoiden syntymämaita. On tosin muistettava, että alkuperäisiäkin Suomen kansalaisia on syntynyt jonkin verran ulkomailla. Suomessa syntyneillä miehillä on 00 ulkomailla syntynyttä puolisoa. Määrä on kasvanut edellisestä vuodesta 500 hengellä. Suomessa syntyneillä naisilla on 9 600 ulkomailla syntynyttä puolisoa, määrä on kasvanut 00 hengellä. Nykyään miehillä on useammin ulkomaalaistaustainen puoliso kuin naisilla. Suomalaisten miesten ja naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat lähtöisin eri maista. Miesten puolisot ovat lähinnä naapurimaissa syntyneitä, niin lännessä, idässä kuin etelässäkin. Entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä ei voida erotella virolaisiksi tai venäläisiksi (tai muissa entisissä neuvostotasavalloissa syntyneiksi), koska virolaisillakin on syntymämaana usein Neuvostoliitto ja suuri osa sieltä tulleista
puolisoista on muuttanut Suomeen jo ennen Neuvostoliiton hajoamista. Suomalaismiehillä on entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä tai Virossa syntyneitä puolisoja 000, Ruotsissa syntyneitä puolisoja on 8 00. Thaimaassa syntyneitä puolisoita on 600, määrä on lisääntynyt 00:lla viime vuodesta. Sitten tulevat Saksa, Kiina, Filippiinit, Yhdysvallat, Puola ja Britannia. Naisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat useammista eri maista kuin miesten puolisot. Ruotsissa syntyneiden puolisoiden jälkeen, joita on 8 00, naisillakin on eniten entisen Neuvostoliiton alueella syntyneitä puolisoita. Entisessä Neuvostoliitossa, Venäjällä ja Virossa syntyneitä miehiä on 00, mikä on 59 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Seuraavaksi useimmin suomalaisnaisten ulkomailla syntyneet puolisot ovat Britanniasta, Saksasta, Turkista ja Yhdysvalloista. Kaiken kaikkiaan maita, joissa on syntynyt vähintään sadan suomalaisnaisen puoliso, on, miehillä vastaava luku on. Kuvio A. Suomessa syntyneiden miesten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0 Kuvio B. Suomessa syntyneiden naisten ulkomailla syntyneet puolisot syntymämaan mukaan 0
. Lapsiperheiden määrä pienenee tasaisesti Suomessa oli vuoden 0 lopussa 58 000 lapsiperhettä. Lapsiperheessä asuu kotona vähintään yksi alle 8vuotias lapsi. Lapsiperheitä on 0 prosenttia kaikista perheistä. Lapsiperheiden osuus on viime vuodet ollut tasaisessa laskussa. Lapsiperheissä asuu vanhemmatkin sisarukset mukaan lukien 0 prosenttia väestöstä. Lapsiperheiden määrä on vähentynyt edellisestä vuodesta 800 perheellä. Vähennyksen määrä on sama kuin edellisenä vuonna. Lapsiperheiden määrä vähenee, koska esikoistaan odottavien perheiden ikäluokat ovat pienempiä kuin kuopuksensa täysiikäisyyttä juhlivat ikäluokat. Myös yhä useammat naiset jäävät lapsettomiksi tahtoen tai tahtomattaan. Esimerkiksi 5vuotiaista, vuonna 976 syntyneistä, naisista on nyt lapsettomia 7 prosenttia. Osuus on sama kuin vuonna 97 syntyneistä naisista edellisenä vuonna. Vuonna 990 lapsettomia 5vuotiaista oli 9 prosenttia. (Väestörakenne 990 ja 0) Sellaisten lapsiperheiden määrä, joissa on alle 7vuotiaita, lisääntyi jo seitsemäntenä vuotena peräkkäin. Vuonna 0 tällaisten perheiden määrä kasvoi 00:lla. Tämä johtuu luonnollisesti siitä, että syntyneiden lasten määrä on 000luvun alkuvuosina lisääntynyt. Taulukko 5. Lapsiperheet tyypeittäin 9500 Vuosi 950 960 970 ) 599 9 678 06 677 05 Aviopari ja 55 5 60 5 60 076 Avopari ja 5 800 Äiti ja 7 9 67 8 6 7 Isä ja 9 895 9 7 986 Henkilöitä lapsiperheissa Rekisteröity pari ja Alle 8v. 0 56 6 5 089 Lapsiperheitä kaikista, % 6 65 59 Lapsiperheväestö, % 980 ) 688 7 57 00 7 89 9 65 6 96 5 990 60 67 90 999 59 900 78 98 0 790 7 59 5 686 7 9 000 005 006 007 008 009 00 0 % 950 960 970 980 990 000 005 006 007 008 009 00 0 6 67 59 58 589 8 587 767 585 58 7 58 60 580 57 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 98 89 68 55 65 6 6 88 60 90 58 87 56 9 5 567 85,9 88,7 88,9 8, 76,6 65, 6, 6,0 6,7 6,7 6, 6, 6, 95 0 0 78 06 07 90 07 0 07 77 07 68 07 78 0,9,7 9, 5,5 7,7 8, 8, 8, 8, 8, 8,6 0 98 0 0 0 69 0 56 0 77 0 6 0 96 0 96, 9,9 9,0 0,9, 7,0 7, 7, 7, 7, 7,5 7,5 7,6 6 5 06 5 5 9 5 8 5 59 5 86 5 90,7,,,,7, 86 0 6 87 9 67 9 7 9 6 78 6 56 06 09 00 60 00 60 85 0 6 687 08 865 080 78 076 5 07 800 068 55 068 55 06 70 ) Väestölaskennan perhetyyppijakauma korjattu haastattelututkimusten perusteella (Aromaa, Cantell & Jaakkola: Avoliitto, Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos 9, Helsinki 98). ) Väestölaskennan perhetyyppijakaumaa korjattu vuosien 98 rekisteripohjaisella perhe ja avopariaineistolla.,5,6,6,6,7,7,7 0, 0 0 0 5 0
. Lapsiperheistä 6 prosenttia on avioparin perheitä Yleisin lapsiperhe on edelleenkin avioparin perhe. Aviopari on huoltajana 6 prosentissa lapsiperheistä. Tämä tosin on lapsiperhemuoto, jonka määrä ja suhteellinen osuus ovat jatkuvasti pienentyneet, mutta silti sen vallitsevaa asemaa eivät muut perhemallit uhkaa vielä vuosikausiin. Kaikkien muiden lapsiperhetyyppien määrät kasvoivat vuoden aikana. Vuoden 0 lopussa Suomessa oli 07 700 avoparien lapsiperhettä, mikä on 9 prosenttia lapsiperheistä. Nykyään 5 prosenttia esikoisista syntyy avioliiton ulkopuolella. Osuus on pysynyt lähes ennallaan vuodesta 999 lähtien. Kaikista vuonna 0 syntyneistä lapsista avioliiton ulkopuolella syntyneiden osuus on prosenttia (Väestönmuutokset 0). Niiden lapsiperheiden, joissa on äiti ja, määrä (0 000) on kasvanut edellisestä vuodesta hieman. Näiden perheiden osuus lapsiperheistä on kuitenkin pysynyt samalla tasolla. Yhden vanhemman perheitä (äiti ja tai isä ja ) on edelleen viidennes lapsiperheistä. Sellaiset lapsiperheet, joissa asuu vakituisesti isä ja, ovat edelleen melko harvinaisia. Niitä on vain 5 900. Vielä harvinaisempia ovat rekisteröidyn parin ja alle 8vuotiaiden lasten muodostamat perheet, joita on noin 00. Kuvio 5A. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0 Kuvio 5B. Lapsiperheet tyypeittäin äidin/yksinhuoltajaisän iän mukaan 0, suhteellinen jakauma
. Yhdeksän prosenttia lapsiperheistä on uusperheitä Uusperheellä tarkoitetaan perhettä, jossa on alle 8vuotias vain toisen puolison lapsi, eli lapsi on tavallaan saanut uuden sosiaalisen vanhemman. Arkikielessä kuulee käsitettä käytettävän väljemmin: erilaisista erojen seurauksena syntyneistä viikonloppuperheistä puhutaan uusperheinä. Perhetilastot joudutaan kuitenkin tekemään lapsen vakinaisen asuinpaikan mukaan. Samaa lasta ei voida tilastoida kahteen perheeseen. Eronneet isät ja äidit, joiden luona on vain viikonloppuisin ja lomalla, jäävät perhetilaston ulkopuolelle, elleivät ole perustaneet uutta perhettä. Uusperheitä on yhdeksän prosenttia (5 000 perhettä) kaikista lapsiperheistä. Uusperheiden määrä on kasvanut hitaasti siitä lähtien kun niistä vuonna 990 tehtiin ensimmäiset tilastot. Vuonna 0 määrä kasvoi lähes sadalla perheellä. Puolet uusperheen vanhemmista on naimisissa keskenään ja puolet avoliitossa. Yleensä uusperheen lapsi on äidin lapsi, joka on saanut uuden sosiaalisen isän. Jos perheeseen on syntynyt yhteinenkin lapsi, ovat vanhemmat tavallisimmin menneet naimisiin, mutta muuten uudet puolisot asuvat enimmäkseen avoliitossa. Perheet, joissa asuu vakituisesti "sinun, minun ja meidän " ovat edelleen harvinaisuuksia, tällaisia perheitä on 768. Taulukko 6. Uusperheet 9900 Vuosi Aviopari Avopari Alle 8v. uusperheissä Uusperheiden osuus lapsiperheistä, % Äidin lapset Isän lapset Yhteiset lapset Ei yhteisten lasten osuus kaikista lapsista, % Uusperheiden alle 8v. lasten osuus kaikista lapsista, % 990 6 808 68 6,9 50 7 7 0 089 88 5 5, 7,8 995 60 9 97 6 6,6 50 7 67 9 87 0 5,0 7,6 000 7 88 5 5 97 7,7 58 550 8 5 0 9 98 0 6,0 8,8 00 8 59 86 6 5 8,0 60 7 8 96 086 00 7 6, 9, 00 9 9 6 86 8, 6 86 9 0 6 0 6 6,5 9, 00 9 9 888 7 056 8, 6 07 9 98 565 0 8 6,6 9,5 00 50 867 87 6 995 8,6 6 50 9 66 00 05 909 6,8 9,7 005 5 0 7 7 8 8,8 66 8 9 76 65 08 9 7,0 006 5 90 5 75 7 65 9,0 67 75 0 05 87 0 07 7, 0, 007 5 8 5 90 7 58 9, 67 65 0 5 06 0 970 7, 0, 008 5 67 6 5 7 59 9, 67 6 0 78 7 068 7, 0, 009 5 58 6 56 7 068 9, 67 5 0 57 06 0 687 7, 0, 00 5 65 6 6 6 65 9, 66 508 0 7 057 09 98 7, 0, 0 5 6 6 698 6 66 9, 66 0 7 69 0 065 7, 0,. Viisi prosenttia lapsiperheistä vähintään nelilapsisia Perheiden lapsimääriä tarkasteltaessa tulee ottaa huomioon perheen elinvaihe. Tilastoissa ovat esimerkiksi yksilapsisina perheet, joilla vasta esikoinen on syntynyt. Samoin yksilapsisina ovat perheet, joilla enää viimeinen lapsi asuu kotona. Perhetilastossa on kuvattu tietyn hetken poikkileikkaustilanne, eli minkä kokoisia perheitä maassa tietyllä hetkellä on, ei sitä, mikä on perheen lopullinen lapsiluku. Näin ollen eri ajankohtia on vaikea vertailla väestön ikärakenteen epätasaisuuden vuoksi. Selvin muutos perheiden lapsimäärissä pitkällä aikavälillä on vähintään nelilapsisten perheiden määrän ja suhteellisen osuuden putoaminen sodan jälkeisistä ajoista (taulukko 7). 980luvun puolenvälin jälkeen näiden isojen perheiden määrä alkoi nousta, mutta nousu hiipui 000luvulle tultaessa. Viime vuosikymmenen ajan määrä on pysynyt melko vakaana. Kun samaan aikaan yksi ja kaksilapsisten lapsiperheiden määrät ovat vähentyneet, niin vähintään nelilapsisten lapsiperheiden suhteellinen osuus on 5
suurentunut viiden prosentin tuntumaan. Vähintään nelilapsisten perheiden määrä on viime vuodesta kasvanut lähes 00:lla. Lapsimäärätilaston kärkisijalla on perhe, jossa asui vuoden 0 lopussa 5 alaikäistä lasta. Kaikki kotona asuvat lapset mukaan lukien Suomen suurimmat perheet ovat myös 5lapsisia. Taulukko 7. Lapsiperheiden lapsiluku 9500 Vuosi Perheitä yhteensä Perheiden lapsiluku Alle 8v. keskimäärin 950 599 9 68 7 09 95 00 96 55, 960 678 06 5 85 0 08 6 09 907,7 970 677 05 87 69 76 00 58 66 75,99 980 688 7 8 6 9 70 00 9 876,69 990 60 67 86 59 50 7 8 6 608,77 000 6 67 68 69 0 758 85 05 8 75,8 005 59 58 55 59 5 879 8 775 8 5,8 008 585 5 8 508 78 550 8 5,8 009 58 7 5 57 777 77 58 8 0,8 00 58 60 5 55 596 76 860 8 5,8 0 580 57 5 995 6 76 67 8 5,8 % 950 0 9, 8,9 5,9 6, 960 0 7, 9,9 6,6 6, 970 0,5,8,8 9,9 980 0 8,5 8,5 0,,9 990 0,7 9,,7,5 000 0,8 7,7,9,6 005 0, 8,,8,8 008 0, 8,,,8 009 0,6 8,,,9 00 0,7 8,,,9 0 0,8 8,,,9 Lapsiperheen keskimääräistä lapsilukua ei voi suoraan vertailla eri ajankohtina, koska eri perhevaiheessa olevien ikäluokkien suuruudet vaihtelevat. Luvut tulisi ikävakioida. Sekään ei anna suoraan aivan yksiselitteistä tietoa, sillä synnytysikä on kohonnut jatkuvasti. Siten esimerkiksi vuoden 985 nuorimpia ikäluokkia ei voi suoraan verrata nykyisiin nuoriin ikäluokkiin, sillä nythän jo ensisynnyttäjät ovat keskimäärin kaksi vuotta vanhempia kuin silloin. 990luvulta lähtien lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku on kuitenkin pysynyt tasaisena. Viime aikojen kehitys tulee esiin kuviossa 6, jossa on äidin ikäryhmittäin laskettu keskimääräinen alaikäisten kotona asuvien lasten määrä. Synnyttäjien vanheneminen näkyy siten, että yli 0vuotiailla äideillä on lähes saman verran kussakin ikäryhmässä kuin edellisenä vuonna ja selkeästi enemmän kuin vuonna 995. Alle 5vuotiailla äideillä on puolestaan lähes saman verran kuin edellisenä vuonna. 6
Kuvio 6. Lapsiperheiden keskimääräinen lapsiluku äidin iän mukaan 985, 995, 00 ja 0 7
. Alueelliset erot lapsiperheiden yleisyydessä ovat pieniä. Avoparien osuus suurin Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa Aviopariperhe on tavallisin lapsiperhetyyppi kaikissa maakunnissa, vaikka selviä erojakin on havaittavissa. Eroihin vaikuttavat avopari ja yhden vanhemman perheiden yleisyys maakunnissa. Ahvenanmaalla, Kainuussa ja Lapissa on suhteellisesti eniten avopareja. KeskiPohjanmaalla avopariperheiden osuus on maan pienin. Ahvenanmaalla 0 prosenttia lapsiperheistä on avoparien perheitä, Kainuussa ja Lapissa prosenttia. maakunnassa avoparien osuus on maan keskimääräistä tasoa korkeampi, viidessä matalampi (kuvio 7). Kuvio 7. Avopariperheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Kuntatasolla tarkastellen Ahvenanmaan kunnat sijoittuvat avoparien yleisyydessä kärkipäähän. MannerSuomen kunnista kärjessä on KeskiSuomen Luhanka 6 prosentin osuudellaan. Savukosken lapsiperheistä prosenttia on avoparien perheitä. Närpiössä ja Suomenniemellä avoparien osuus lapsiperheistä on prosenttia, Pelkosenniemellä sekä Suomussalmella 0 prosenttia. MannerSuomessa suhteellisesti vähiten avoparien lapsiperheitä on Luodon kunnassa, seitsemän prosenttia.. Yhden vanhemman lapsiperheitä eniten PäijätHämeessä, vähiten Pohjanmaalla Yhden vanhemman lapsiperheiden yleisyydessä on myös selvää alueittaista vaihtelua. Maakuntien luvuissa Pohjanmaan maakunnat poikkeavat muista maakunnista perinteisen perheen suuntaan (kuvio 8). Yhden vanhemman perheitä on siellä vähiten. Eniten yhden vanhemman lapsiperheitä on PäijätHämeessä ( %) ja Uudellamaalla ( %). PäijätHämeessä osuus on korkea Lahden ja Uudellamaalla Helsingin ansiosta. 8
Kuvio 8. Yhden vanhemman perheiden osuus lapsiperheistä maakunnittain 0 Maakuntien välinen vaihtelu yhden vanhemman lapsiperheiden osuudessa johtuu äiti ja perheiden erilaisista osuuksista. Isä ja perheiden osuus lapsiperheistä on kaikissa maakunnissa prosenttia lukuun ottamatta Ahvenanmaata, jossa osuus on noussut prosenttiin. Kuntatasolla yhden vanhemman lapsiperheitä on suhteellisesti eniten MannerSuomen kunnista Utsjoella (9 %), Helsingissä ja Hartolassa (8 %) sekä Turussa ja Kemissä (7 %). Ahvenanmaalta löytyvät koko Suomen korkeimmat prosenttiosuudet (Sottunga 0 %, Kökar % ja Maarianhamina 8 %), mutta Sottungan ja Kökarin kohdalla on huomattava, että näin pienissä kunnissa jo muutaman perheen tyypin muutos saattaa muuttaa prosenttiosuuksia paljon. Suhteellisesti vähiten yhden vanhemman lapsiperheitä on MannerSuomessa Luodossa ( %) sekä Pedersöressä ja YliIin kunnassa (6 %), Ahvenanmaalla taas Vårdössä ( %). Luotoa voitaneen pitää Suomen perherakenteeltaan perinteisimpänä kuntana, koska siellä yhden vanhemman lapsiperheiden osuus on maan pienin ja vastaavasti avioparien suurin. Lisäksi lapsiperheen keskimääräinen kotona asuvien alaikäisten määrä on Luodossa,7, maan seitsemänneksi korkein. Korkeimmat luvut ovat YliIissä (,88), Sievissä (,8) ja Perhossa (,80). Koko maan keskiarvo on,8. Yhden vanhemman lapsiperheiden isien ja äitien yleisin siviilisääty on eronnut, isistä 5 prosenttia ja äideistä prosenttia on eronneita. Leskiä on miehistä vain viisi prosenttia, naisista ainoastaan kolme prosenttia. Avoliittojen purkautumiset ovat lisänneet naimattomien määrää yhden vanhemman lapsiperheissä. Jo prosenttia äiti ja perheiden äideistä on naimattomia, isä ja perheiden isistä 7 prosenttia (taulukko, luku ). 9
5. Lapsista 66 prosenttia asuu avioparien perheissä Lapsiperheitä voidaan tarkastella myös pitämällä yksikkönä perheen sijasta lasta. Tulokset ovat tällöin hieman erilaisia. Esimerkiksi 6 prosenttia lapsiperheistä oli avioparien perheitä, mutta 66 prosenttia lapsista asuu avioparien perheissä, koska niissä on keskimäärin enemmän kuin avoparien ja yhden vanhemman perheissä. Kahden vanhemman perheessä (eli kun lukuun lisätään avoparien ja rekisteröityjen parien lapset) asuu 8 prosenttia alaikäisistä lapsista kuten edellisenäkin vuonna. Taulukko 8. Alle 8vuotiaat lapset perhetyypeittäin 9850 Vuosi Aviopari Rekisteröity parisuhde Avopari Äiti Isä 985 6 07 959 580 6 86 0 68 990 5 686 96 855 9 6 8 8 995 50 56 858 55 5 8 706 8 79 000 6 687 777 7 56 6 5 0 85 005 08 865 77 68 7 898 6 875 006 080 78 7 9 8 75 56 6 8 8 007 076 5 76 80 6 76 80 6 8 57 008 07 800 7 0 77 75 986 60 70 605 009 068 55 708 68 75 95 6 755 8 009 068 55 708 68 75 95 6 755 8 00 06 70 70 95 97 75 56 6 7 0 0 06 70 70 96 500 75 98 6 575 58 Prosenttia 985 0 8,5 5, 9,0, 990 0 80,7 7,9, 995 0 7,6 0,9,9,6 000 0 69,6,0,6,8 005 0 67, 5,9 5,0,0 006 0 66,8 6, 5,0,0 007 0 66,6 6, 5,0,0 008 0 66,5 6, 5,0,0 009 0 66, 6,5 5,,0 00 0 66, 6,5 5,, 0 0 66, 6,6 5,, Alle vuoden ikäisistä vauvoista 9 prosenttia asuu kummankin vanhempansa kanssa, 8 prosenttia yksinhuoltajaäidin kanssa (kuvio 9). Ensin mainittu prosenttiosuus on noussut yhdessätoista vuodessa vain prosenttiyksikön, jälkimmäinen on pysynyt ennallaan. Isän tai äidin kanssa asuvien lasten osuus nousee iän myötä. 7vuotiaista lapsista viidennes asuu vain äidin kanssa, vuosikymmen sitten 7 prosenttia. Vastaavasti neljä prosenttia asui vain isän kanssa, mikä on sama prosenttiosuus kuin vuosikymmen aiemmin. 0
Kuvio 9. Lapset perhetyypin ja iän mukaan 0 5. Kolmannes lapsista elää ainakin kahden sisaruksensa kanssa Vaikka prosenttia lapsiperheistä oli vuoden 0 lopussa yksilapsisia, perheiden lapsista oli samanaikaisesti ainoita vain prosenttia. Näistä lapsista useilla ainoana lapsena olo on vain tilapäistä, sillä osa tulee saamaan sisaruksen myöhemmin. Osalla vanhempi sisarus on jo täyttänyt 8 vuotta tai muuttanut pois kotoa. Vuoden 0 lopussa prosenttia lapsista eli yhden sisaruksen kanssa ja peräti prosentilla lapsista oli ainakin kaksi sisarusta kotonaan. Vuonna 985 vain 7 prosentilla lapsista oli vähintään kaksi sisarusta kotona.
Taulukko 9. Lapset perheen alaikäisten lasten määrän mukaan 9850 Vuosi 985 6 07 990 5 75 995 50 56 000 6 687 005 08 865 006 080 78 007 076 5 008 07 800 009 068 55 00 06 70 0 06 70 Prosenttia 985 0 990 0 995 0 000 0 005 0 006 0 007 0 008 0 009 0 00 0 0 0 Perheen alaikäisten lasten määrä 06 78 58 06 86 59 500 680 50 8 95 8 09 57 8 68 69 6 56 55 075 55 59 5 758 5 5 5 705 5 8 8 5 8 50 088 8 78 5 8 9 06 5 650 5 57 7 55 58 5 55 5 9 0 580 5 995 86 9 0 7,0 5,6 9,5 5,,,,8,,,0,,8,6,6,6,6,8,,7,8,,7,9,0,8,9,8,9,8,7,9,8,6 89 86 05 08 7 77 80 9 959 7 5 8 7,9 9, 0,8,8,,,,,5,6,7 Perhetilastojen poikkileikkauksellisuus havainnollistuu kuviossa 0. Siinä on perheiden lapset iän ja perheen lapsiluvun mukaan. Tässä ainoita määriteltäessä on otettu huomioon perheen kotona asuvat alle 8vuotiaat lapset. Alle vuoden ikäisistä ainoita on prosenttia, eli he ovat perheidensä esikoisia. Alhaisimmillaan ainoiden lasten osuus ikäluokasta on 78vuotiailla: heistä prosenttia on ainoita. Esikoisen ollessa noin 7vuotias ilmeisesti perheeseen on jo viimeistään syntynyt toinenkin lapsi. Toisaalta vanhempi sisarus on harvemmin täyttänyt 8 vuotta. Kun voidaan olettaa, että osalle 7vuotiaista syntyy vielä sisarus ja osalla on jo kotoa lähtenyt sisarus, voidaan päätellä, että noin 0 prosenttia lapsista jää lopullisesti ainokaiseksi. Samaan tulokseen päädytään tarkastelemalla koko maan naisten lapsimääriä synnytettyjen lasten määrän mukaan. Kuviosta 0 näkyy, että 89vuotiailla perhe on suurimmillaan. Tämän ikäisistä prosenttia asuu perheissä, joissa on vähintään kolme alaikäistä lasta. Osuus on yhtä suuri kuin edellisenäkin vuonna.
Kuvio 0. Lapset iän ja perheen alle 8vuotiaiden lasten lukumäärän mukaan 0 5. EteläKarjalassa ja Ahvenanmaalla eniten ilman sisaruksia asuvia Sisarusten määrissä on eroja myös alueittain. Alueilla joissa perheet ovat suurempia, useiden sisarusten kanssa asuvien lasten osuus on myös luonnollisesti suurempi kuin pienten perheiden alueilla. PohjoisPohjanmaalla ja KeskiPohjanmaalla yli 0 prosentilla lapsista on kolme tai enemmän kotona asuvaa alle 8vuotiasta sisarusta. Sen sijaan Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, EteläKarjalassa, VarsinaisSuomessa ja Ahvenanmaalla yli kolmen sisaruksen kanssa elävien lasten osuus on alle 0 prosenttia. Pohjois ja KeskiPohjanmaalla on toisaalta myös pienimmät ilman sisaruksia elävien lasten osuudet alle 0 prosenttia molemmissa. Kymenlaaksossa, Uudellamaalla, EteläKarjalassa ja Ahvenanmaalla useammalla kuin joka neljännellä lapsella ei ole kotona asuvia sisaruksia. Kuvio. Perheen alaikäisten sisarusten määrä maakunnittain 0 Suomen kunnista suhteellisesti vähiten ilman sisaruksia eläviä on YliIissä (9 %), Luodossa ja Sievissä (0 %). Suhteellisesti eniten ilman sisaruksia eläviä on Helsingissä, Kolarissa ja Pelkosenniemellä (kaikissa %). Vähintään kolmen sisaruksen kanssa asuvia suurperheiden on suhteellisesti eniten Merijärvellä (5 %), YliIissä (5 %) ja Lumijoella (5 %). Lisäksi myös Ranualla, Perhossa ja Sievissä yli puolet lapsista asuu vähintään nelilapsisissa perheissä. Lapsia, jotka asuvat vähintään kolmen sisaruksen kanssa, on luonnollisesti suhteellisesti eniten kunnissa, joissa lapsiperheiden koko on suurin (Luku.).
Suhteellisesti vähiten vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on Ahvenanmaan Brändössä ja Sottungassa, joissa nelilapsisia perheitä ei ole lainkaan. Seuraavaksi tulevat Hammarland ja Sund ( %). MannerSuomessa vähintään kolmen sisaruksen kanssa eläviä on vähiten Taivassalossa (5 %), Naantalissa ja Ristijärvellä (6 %). 5. Seitsemän prosenttia lapsista on uusperheen Uusperheissä kasvaa kaikkiaan 0 000 alle 8vuotiasta lasta (0 % kaikista lapsista) kuten edellisenäkin vuonna. Näistä puolisoiden yhteisiä on 00, eli lapsi on syntynyt perheeseen, jossa on ennestään vain äidin ja/tai vain isän. Uusperheistä prosenttia on sellaisia, että perheeseen on syntynyt myös yhteisiä. Varsinaisia uusperheen, eli, jotka ovat saaneet uuden sosiaalisen vanhemman, on 77 000 (7 % kaikista lapsista). Näistä lapsista 66 00 on äidin perheeseen tuomia ja 0 500 isän. 5. Lapsista prosenttia on ulkomaalaistaustaisia Lasten ulkomaalaistaustaisuutta voidaan tarkastella sen mukaan, ovatko lapset itse syntyneet ulkomailla tai onko vähintään toinen heidän vanhemmistaan syntynyt ulkomailla. Näillä kriteereillä ulkomaalaistaustaisten lasten osuudeksi kaikista lapsista saadaan prosenttia (7 000). Toki on muistettava, että osa ulkomailla syntyneistä lapsista voi olla myös suomalaistaustaisia, esimerkiksi ulkomailla työkomennuksella olevien Suomessa syntyneiden vanhempien. Tässä tarkastelun kohteena ovat kaikki Suomen väestössä olevat lapset, myös ne, jotka eivät kuulu perheväestöön. Ulkomaalaistaustaisten lasten osuus on kasvanut tasaisesti 000luvulla. Vuoden 00 lopussa lapsista kahdeksan prosenttia oli sellaisia, jotka olivat syntyneet ulkomailla tai joiden vanhemmista vähintään toinen oli ulkomailla syntynyt. Vuoden 0 lopussa lapsista kolme prosenttia oli ulkomailla syntyneitä, mikä on prosenttiyksikkö enemmän kuin vuonna 00. Lapsia, jotka itse ovat syntyneet Suomessa, mutta joiden kumpikin vanhempi on syntynyt ulkomailla, on myös kolme prosenttia, vuonna 00 vastaava osuus oli prosentti. Kuten vuonna 00, myös vuonna 0 ulkomaalaistaustaisten lasten joukossa oli eniten niitä, jotka olivat itse Suomessa syntyneitä, mutta toinen vanhemmista ulkomailla syntynyt (7 %). Kuvio. Ulkomaalaistaustaisten osuus alle 8vuotiaista 000
6. Pojista yli puolet asuu kotona 0vuotiaana Lasten kotoa lähdöstä on vaikeaa saada tarkkaa kuvaa, koska aikaisemmin opiskelijoita ei otettu vakituisesti asumaan opiskelupaikkakunnille. He olivat virallisesti kirjoilla vanhempiensa luona. Vuoden 99 kesäkuussa astui voimaan uusi laki, joka oikeuttaa jokaisen valitsemaan virallisen asuinkuntansa. Osa opiskelijoista käyttää tätä oikeutta. Lasten kotoa lähtöä kuvataan seuraavaksi perheessä lapsen asemassa olevien määrällä. Perheen lapsi voi tosin jäädä kotiin asumaan ja tuoda puolison kanssaan asumaan tai saada lapsen, jolloin nuori perheenperustaja ei ole tilastoissa enää vanhempiensa perheessä lapsen asemassa, vaan omassa perheessään aikuisena. Tällainen asumismuoto on tosin erittäin harvinainen Suomessa. Jo ennen uutta kotikuntalakia vuodesta 985 vuoteen 99 lapsen asemassa olevien prosenttiosuus nuorisosta putosi jyrkästi. Myös lain voimaantulon jälkeen heidän osuutensa edelleen laski aina vuoteen 009 asti. Vuonna 0 sekä lapsen asemassa olevien määrä että osuus pienenivät uudelleen hieman. Taulukko 0. Lapsen asemassa olevat 0 vuotiaat nuoret 9850 Vuosi 0 vuotiaita Asuu vanhempiensa luona Vanhempien luona asuvien osuus kaikista, % Pojat Tytöt Pojat Tytöt Pojat Tytöt 985 77 67 9 78 8 59 0 86 6 80 76 906 5,9 65,5,7 990 608 75 09 68 569 65 75 0 97 6 78 8, 59, 6,7 995 05 05 56 008 9 0 6 8 79 6 6 806,5 5,0, 000 7 0 67 08 60 6 09 50 70 895 8 65,5,, 005 96 70 70 6 6 96 7 6 875 598 8,9 7, 006 00 69 860 6 9 7 6 060 0 66 7,6 5,9 8,9 007 7 66 67 59 9 88 09 58 50 9 589 6,9 5,0 8,5 008 5 0 66 88 58 95 86 007 56 89 9 88 6,, 8, 009 7 65 988 58 8 85 080 55 87 9 09 6,,7 8, 00 7 780 67 87 59 96 85 967 56 85 9 78 6,,5 8,6 0 88 70 56 6 65 85 7 55 80 9 9 5,8,8 8, Tytöt lähtevät kotoa aikaisemmin kuin pojat. Varusmiespalvelus on osaltaan syynä poikien kotona asumiseen, mutta ero on liian suuri selittyäkseen pelkästään sillä. Nykyään jo 68 prosenttia tytöistä on lähtenyt kotoa 0vuotiaana, pojista 5 prosenttia. Tytöillä prosenttiosuus on sama kuin edellisenä vuonna, pojilla osuus suureni neljällä prosenttiyksiköllä. Suomessa on 57 000 henkilöä, jotka ovat täyttäneet 0 vuotta ja ovat perheessään lapsen asemassa. Heistä 000 eli 77 prosenttia on miehiä. Tällaisten lapsen asemassa olevien vähintään 0vuotiaiden henkilöiden määrä on kuitenkin vähentynyt noin tuhannella henkilöllä edellisvuodesta. Kuvio A. 80 vuotiaat miehet perheaseman mukaan 0 5
Kuvio B. 80 vuotiaat naiset perheaseman mukaan 0 6
7. Keskiikäisinä miehet asuvat naisia useammin yksin Suomessa oli vuoden 0 lopussa 556 00 asuntokuntaa. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asunnossa vakituisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakituisesti asuvat eivät muodosta asuntokuntia, eikä heitä lasketa asuntoväestöön. Asuntoväestöön ei myöskään lasketa henkilöitä, joiden asunto ei täytä asunnon määritelmää (ks. käsitteet). Asuntokuntien määrä on kasvanut 8 900 edellisestä vuodesta. Kasvua on 900 vähemmän kuin edellisenä vuonna. Kuten ennenkin, yhden ja kahden hengen asuntokuntien määrä on lisääntynyt. Vähintään seitsemän hengen asuntokuntien määrä pysyi lähes entisellään. Muiden asuntokuntien määrä on vähentynyt. Nykyään eniten on yhden hengen asuntokuntia. Vuoden 975 väestölaskennassa oli vielä eniten kahden hengen asuntokuntia. Jo seuraavassa väestölaskennassa 980 oli eniten yhden hengen asuntokuntia. Yhden hengen asuntokuntia on prosenttia ja kahden hengen asuntokuntia noin kolmannes kaikista asuntokunnista. Suurempien asuntokuntien osuudeksi jää 6 prosenttia. Taulukko. Asuntokunnat henkilöluvun mukaan 9600 Vuosi Asuntokuntia yhteensä Asuntokunnan henkilöluku 5 6 7+ Henkilöitä asuntokunnissa Asuntokunnan keskikoko 960 0 85 88 995 5 9 9 8 7 56 8 7 0 99 96 98, 970 0 7 88 970 60 8 6 5 696 0 089 69 9 6 699 50 95,99 980 78 77 8 76 57 667 5 769 66 8 678 0 68 87 708 99,6 985 887 70 5 09 5 85 7 7 65 7 90 895 8 89 696,56 990 06 7 66 9 597 98 95 00 9 7 0 596 6 5 97 0, 995 80 9 766 66 65 608 9 78 0 0 70 66 7 68 5 00 600, 000 95 86 856 76 7 7 66 5 707 0 9 9 8 6 8 5 08 5, 005 9 500 96 79 789 950 97 76 0 57 96 607 6 0 09 5 5 77, 006 5 86 98 66 80 068 9 58 9 95 056 5 88 6 5 7 9, 007 76 505 999 8 8 596 9 0 9 5 9 76 5 69 5 95,0 008 99 0 97 8 69 90 80 8 68 9 6 5 08 57 5 9 8,09 009 57 9 05 658 80 8 9 056 8 59 9 68 5 7 6 5 56,08 00 57 97 00 78 87 90 767 8 5 90 85 5 05 8 5 6 580,07 0 556 068 05 070 86 679 89 600 7 0 90 0 667 806 5 8 9 0,7 Prosenttia 960 0 5,7 0, 9, 7,6,8 7,0 8,5 970 0 0,,8 7,8 9,9,9, 980 0 7, 5,7 9, 7,6 6,7,, 985 0 8, 7, 8, 7, 6,,8,0 990 0,7 9, 6,,8 5,5,5 0,8 995 0 5, 9,9,9,8 5,, 0,8 000 0 7,,5,6,,5, 0,7 005 0 9,7,5, 9,9,0, 0,6 006 0 0,,7,0 9,8,9, 0,6 007 0 0,,8,8 9,7,8,0 0,6 008 0 0,6,9,6 9,5,7,0 0,6 009 0 0,7,0,6 9,5,6,0 0,6 00 0,0,0,5 9,,6,0 0,6 0 0,,, 9,,5,0 0,6 7
Kuvio. Asuntokunnat koon mukaan 9900 Kuvio 5. Asuntokuntaväestö asuntokunnan koon mukaan 9900 Asuntokuntia voidaan tarkastella myös väestön näkökulmasta; kuinka moni suomalainen asuu minkäkin suuruisessa asuntokunnassa. Yksinasuvien osuus koko väestöstä on kasvanut vähitellen kahden vuosikymmenen takaisesta prosentista nykyiseen viidennekseen. Eniten ( %) väestöä asuu kahden hengen asuntokunnissa. 55 79vuotiaista yli puolet asuu kahden hengen asuntokunnissa, eli lapset ovat jo maailmalla ja kummatkin puolisot vielä elossa. Kaiken kaikkiaan naiset asuvat miehiä useammin yksin. 5 vuotta täyttäneistä naisista neljännes asuu yksin, miehistä prosenttia. Yksin asuminen jakautuu iän suhteen hieman erilailla. Muutos on rajuinta naisten elämänkaarella. Nuorena asutaan yksin, samoin kaikkein todennäköisimmin vanhana. Alhaisimmillaan naisten yksin asuminen on noin 0vuotiaana, jolloin yksin asuu prosenttia ikäluokan naisista. Kuten nuoret naiset, myös nuoret miehet asuvat yksin. Miesten yksin asuminen ei kuitenkaan laske iän myötä yhtä alhaiseksi kuin naisten yksin asuminen. Yksin asuu prosenttia vuotiaista miehistä ja osuus pysyy lähes samana aina 75ikävuoteen asti. Miesten yksinasumista selittävät osaltaan avioerot. Erossa lapset jäävät yleensä äidille ja isästä tulee ainakin väliaikaisesti yksin asuva. Vähintään 80vuotiaista miehistä kolmannes asuu yksin. Kun verrataan yksinasumista vuoden 990 tilanteeseen, havaitaan, että etenkin nuorimmissa naisten ja miesten ikäryhmissä yksinasuminen on yleistynyt voimakkaasti, samoin myös vanhojen miesten ja naisten. Toisaalta myös keskiikäisten miesten yksinasuminen on yleistynyt. Määrällisesti suurin yksinasuvien ikäluokka on 65vuotiaat naiset. 8
Kuvio 6. Yksin asuvien miesten ja naisten osuus ikäluokasta 990 ja 0 9