Este- ja sakkofunktiomenetelmät

Samankaltaiset tiedostot
Luento 11: Rajoitusehdot. Ulkopistemenetelmät

Keskeiset tulokset heikko duaalisuus (duaaliaukko, 6.2.1) vahva duaalisuus (6.2.4) satulapisteominaisuus (6.2.5) yhteys KKT ehtoihin (6.2.

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

Kirjallisuuskatsaus sisäpistemenetelmiin ja niiden soveltamiseen eri optimointiluokille (valmiin työn esittely)

Epälineaaristen yhtälöiden ratkaisumenetelmät

TEKNILLINEN TIEDEKUNTA, MATEMATIIKAN JAOS

Optimaalisuusehdot. Yleinen minimointitehtävä (NLP): min f(x) kun g i (x) 0 h j (x) = 0

Konjugaattigradienttimenetelmä

Reuna-arvotehtävien ratkaisumenetelmät

min x x2 2 x 1 + x 2 1 = 0 (1) 2x1 1, h = f = 4x 2 2x1 + v = 0 4x 2 + v = 0 min x x3 2 x1 = ± v/3 = ±a x 2 = ± v/3 = ±a, a > 0 0 6x 2

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

Lineaarinen optimointi. Harjoitus 6-7, Olkoon A R m n, x, c R ja b R m. Osoita, että LP-tehtävän. c T x = min!

Funktioiden approksimointi ja interpolointi

KKT: log p i v 1 + v 2 x i = 0, i = 1,...,n.

Kimppu-suodatus-menetelmä

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Iteratiiviset ratkaisumenetelmät

Ellipsoidimenetelmä. Samuli Leppänen Kokonaislukuoptimointi. S ysteemianalyysin Laboratorio

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 7: Pienimmän neliösumman menetelmä ja Newtonin menetelmä.

Numeerinen integrointi ja derivointi

Matematiikan perusteet taloustieteilij oille I

2 Konveksisuus ja ratkaisun olemassaolo

Osakesalkun optimointi. Anni Halkola Turun yliopisto 2016

Numeeriset menetelmät

Lineaarinen toisen kertaluvun yhtälö

Luento 9: Yhtälörajoitukset optimoinnissa

Matematiikan ja tilastotieteen laitos Reaalianalyysi I Harjoitus Malliratkaisut (Sauli Lindberg)

TEKNILLINEN KORKEAKOULU Systeemianalyysin laboratorio. Kimmo Berg. Mat Optimointioppi. 11. harjoitus - ratkaisut

Luento 8: Epälineaarinen optimointi

Duaalisuus kokonaislukuoptimoinnissa. Mat , Sovelletun matematiikan tutkijaseminaari, kevät 2008, Janne Karimäki

Luku 4. Derivoituvien funktioiden ominaisuuksia.

. Kun p = 1, jono suppenee raja-arvoon 1. Jos p = 2, jono hajaantuu. Jono suppenee siis lineaarisesti. Vastaavasti jonolle r k+1 = r k, suhde on r k+1

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 1 3 / Syksy Osoita täsmällisesti perustellen, että joukko A = x 4 ei ole ylhäältä rajoitettu.

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 6: Ääriarvojen luokittelu. Lagrangen kertojat.

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Todista raja-arvon määritelmään perustuen seuraava lause: Jos lukujonolle a n pätee lima n = a ja lima n = b, niin a = b.

Funktion raja-arvo ja jatkuvuus Reaali- ja kompleksifunktiot

Gradient Sampling-Algoritmi

Mat Lineaarinen ohjelmointi

Luento 12: Duaalitehtävä. Tarkennuksia Lagrangen kertoimen tulkintaan. Hajautettu optimointi.

Piiri K 1 K 2 K 3 K 4 R R

Luento 10: Optimointitehtävien numeerinen ratkaiseminen; optimointi ilman rajoitusehtoja

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 6. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 6 () Numeeriset menetelmät / 33

Selvästi. F (a) F (y) < r x d aina, kun a y < δ. Kolmioepäyhtälön nojalla x F (y) x F (a) + F (a) F (y) < d + r x d = r x

Täydellisyysaksiooman kertaus

Analyysin peruslause

Likimääräisratkaisut ja regularisaatio

Funktiot. funktioita f : A R. Yleensä funktion määrittelyjoukko M f = A on jokin väli, muttei aina.

2 Osittaisderivaattojen sovelluksia

Toispuoleiset raja-arvot

x j x k Tällöin L j (x k ) = 0, kun k j, ja L j (x j ) = 1. Alkuperäiselle interpolaatio-ongelmalle saadaan nyt ratkaisu

1 sup- ja inf-esimerkkejä

Positiivitermisten sarjojen suppeneminen

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

Käänteismatriisi 1 / 14

Osakesalkun optimointi

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 5. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 5 () Numeeriset menetelmät / 28

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 3, ratkaisut Maanantai

1 Lineaariavaruus eli Vektoriavaruus

3.2.2 Tikhonovin regularisaatio

3.6 Su-estimaattorien asymptotiikka

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

1 Rajoitettu optimointi I

Matematiikan peruskurssi (MATY020) Harjoitus 10 to

MS-C1350 Osittaisdifferentiaaliyhtälöt Harjoitukset 5, syksy Mallivastaukset

6. Luennon sisältö. Lineaarisen optimoinnin duaaliteoriaa

802320A LINEAARIALGEBRA OSA I

MS-C1340 Lineaarialgebra ja differentiaaliyhtälöt

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 8. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 8 () Numeeriset menetelmät / 35

Oletetaan ensin, että tangenttitaso on olemassa. Nyt pinnalla S on koordinaattiesitys ψ, jolle pätee että kaikilla x V U

A-osa. Ratkaise kaikki tämän osan tehtävät. Tehtävät arvostellaan pistein 0-6. Taulukkokirjaa saa käyttää apuna, laskinta ei.

Vektorianalyysi I MAT Luennoitsija: Ritva Hurri-Syrjänen Luentoajat: ti: 14:15-16:00, to: 12:15-14:00 Helsingin yliopisto 21.

Luku 2. Jatkuvien funktioiden ominaisuuksia.

Matemaattisen analyysin tukikurssi

Pienimmän neliösumman menetelmä

Shorin algoritmin matematiikkaa Edvard Fagerholm

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 3: Jatkuvuus

Matemaattinen Analyysi / kertaus

Taustatietoja ja perusteita

Numeeriset menetelmät

Neliömatriisin adjungaatti, L24

Teknillinen tiedekunta, matematiikan jaos Numeeriset menetelmät

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 4. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 4 () Numeeriset menetelmät / 44

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

1 Supremum ja infimum

Lineaarialgebra ja matriisilaskenta II. LM2, Kesä /141

3.3 Funktion raja-arvo

Harjoitus 6 ( )

Numeeriset menetelmät TIEA381. Luento 7. Kirsi Valjus. Jyväskylän yliopisto. Luento 7 () Numeeriset menetelmät / 43

Matematiikan tukikurssi

Matematiikan tukikurssi

MS-A0207 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (Chem) Yhteenveto, osa I

12. Hessen matriisi. Ääriarvoteoriaa

MATEMATIIKAN JA TILASTOTIETEEN LAITOS Analyysi I Harjoitus alkavalle viikolle Ratkaisuehdotuksia (7 sivua) (S.M)

Injektio (1/3) Funktio f on injektio, joss. f (x 1 ) = f (x 2 ) x 1 = x 2 x 1, x 2 D(f )

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

Luento 9: Newtonin iteraation sovellus: optimointiongelma

Analyysi 1. Harjoituksia lukuihin 4 7 / Syksy Tutki funktion f(x) = x 2 + x 2 jatkuvuutta pisteissä x = 0 ja x = 1.

Transkriptio:

Este- ja sakkofunktiomenetelmät Keijo Ruotsalainen Mathematics Division

Luennon kulku Este- ja sisäpistemenetelmät LP-ongelmat ja logaritminen estefunktio Polun seuranta Newtonin menetelmällä Sakkofunktiomenetelmistä Epäyhtälörajoitteinen ongelma Minimoi f (x) rajoittein x X, g j (x) 0, j = 1,...,m, missä oletetaan, että funktiot f (x), g 1 (x),..., g m (x) ovat sileitä, X = R n tai R n +, ja että rajoitejoukko S = {x X : g j (x) < 0, j = 1,...,m}.

Estefunktiomenetelmä Tarkastellaan Estefunktiota, joka on jatkuva ja lähestyy, kun g j (x) 0 : Esimerkkejä: m m 1 B(x) = ln( g j (x)), B(x) = g j (x). j=1 j=1 Estefunktiomenetelmä: Jokaiselle k = 0,1,2,3... ratkaise min {f (x) + x S ǫ(k) B(x)} x (k), missä parametrijonolle {ǫ (k) } k N on voimassa: 0 < ǫ (k+1) < ǫ (k) ja ǫ (k) 0.

Esimerkki Ratkaise: min 1 x1 x 2 0 x 2 1 + x2 2. Logaritminen estefunktio: B(x) = ln(x 1 + x 2 1). Ratkaistaan minimointiongelma min x1 +x 2 1 0{f (x) + ǫb(x)}. Unohdetaan rajoite-ehto hetkellisesti: min x 2 1 + x2 2 ǫ ln(x 1 + x 2 1). Optimaalisuusehto (konveksisuus): 0 = f (x )+ǫ B(x ) = [ 2x 1 ǫ 2x 2 x1 +x 2 ǫ 1 x1 +x 2 1 ] { x 1 = x2 2x1 ǫ 2x1 1 = 0 4x1 2 2x 2 1 ǫ = 0 x 1 = 2 + 2 1 + 4ǫ S, ( 2 2 1 + 4ǫ 8 8 Näin ollen lim ǫ 0 x = ( 1 2, 1 2 ). / S)

Estefunktiomenetelmä Optimointiongelma: min {x 1 0} x Estefunktio-ongelma: min x 1 {x ǫ ln(x 1)} x (ǫ) = 1 + ǫ. 3 2.8 2.6 2.4 2.2 2 ε=1/2 1.8 1.6 1.4 ε=1/8 1.2 1 1 1.2 1.4 1.6 1.8 2 2.2 2.4 2.6 2.8 3

Konvergenssi Lause Olkoon {x (k) } estefunktiomenetelmällä ratkaistu jono. Tällöin jokainen jonon kasautumispiste on rajoitetun ongelman globaali minimikohta. Todistus. Olkoon lim k x (k) = x, x (k) S x S. Jos x ei ole globaali minimi, niin on x S {g j (x ) < 0, j} siten, että f (x ) < f (x). Jonon x (k) määrittelyn nojalla f (x (k) ) + ǫ (k) B(x (k) ) f (x) + lim k e(k) B(x (k) ) f (x ) + ǫ (k) B(x ), k f (x ) < f (x). Siis: lim k ǫ (k) B(x (k) ) < 0. Toisaalta x S ja siten lim k ǫ (k) B(x (k) ) 0 l. ristiriita.

Lagrangen kertojat KKT-ehdot: On olemassa yksikäsitteisesti luvut µ i 0, i = 1,...,m siten, että f (x) + m µ i g i (x) = 0, µ i g i (x) = 0, i = 1,...,m i=1 Estefunktio-ongelma: min {g(x)<0} {f (x) + ǫ m i=1 Φ(g j(x))} Esteongelman ratkaisu x(ǫ) toteuttaa optimaalisuusehdon: f (x(ǫ)) + m ǫφ (g i (x(ǫ))) g i (x(ǫ)) = 0. i=1 Kun ǫ 0 +, niin x(ǫ) x ja ǫφ (g i (x(ǫ))) 0, g i (x) < 0 ǫφ (g i (x(ǫ))) µ i, g i (x) = 0

LP-ongelma ja logaritminen estefunktio LP-ongelma: min {Ax=b, x 0} c T x Estefunktio-ongelma: min F ǫ(x) = c T x ǫ x S n ln(x i ) x(ǫ), i=1 missä S = {x Ax = b, x > 0} ja rajoitettu. Kun ǫ 0, x(ǫ) seuraa keskuspolkua. Kaikki keskuspolut alkavat analyyttisestä keskuksesta n x : min ln(x i ) x S i=1 ja päättyvät optimaaliseen pisteeseen.

Polun seuranta Newtonin menetelmällä Lagrange n funktio: c T x ǫ n i= ln(x i) v T [Ax b] KKT-ehdot estefunktio-ongelmalle: Etsi x R n, v R m siten, että c ǫdiag(x) 1 e A T v = 0 Ax = b, (x > 0), missä e = [1, 1,, 1] T R n, X = diag(x). Tai muodossa Ax = b A T v + u = c u = ǫx 1 e tai XUe = ǫe.

Path following-algoritmi Jokaisella ǫ > 0 esteongelmalla yksikäsitteinen ratkaisu x(ǫ) > 0 on olemassa yksikäsitteisesti u(ǫ) = ǫx(ǫ) 1 e ja v(ǫ) w(ǫ) = (x(ǫ),u(ǫ),v(ǫ)) w = (x,µ,v), joka on primaali-duaaliongelman ratkaisu. Dualiteettikuilu: c T x b t v = u T x = nǫ, sillä c T x b T v = c T x (Ax) T v = x T c x T A T v x T (c A T v) = x T u = x T (ǫx 1 e) = nǫ 0 Algoritmin idea: Aloitetaan arvolla ǫ > 0 ja vektorilla ~w lähellä vektoria w(ǫ). Päivitetään ǫ βǫ, 0 < β < 1, ja päivitetään ~w yhdellä Newton-askeleella

Path following-algoritmin suppeneminen w on riittävän lähellä vektoria w(ǫ), kun Ax = b, A T v + u = c, XUe ǫe θǫ, (1) missä 0 θ < 0.5 ja u t x = nǫ. Tällä tavalla muodostettu jono suppenee kohti optimaalista primaali-duaaliratkaisua. Olkoon ǫ > 0, ~w = ( x,ũ,ṽ) annettu siten, että (1) on voimassa. Päivitys ǫ βǫ. Tutkitaan KKT-ehtoja H(w) = 0 uudelle parametrin arvolle ǫ. Ensimmäisen kertaluvun approksimaatio KKT-ehdoille H( w) + J( w)(w w) = 0, missä J( w) on H:n Jakobiaani, so. derivaatta.

Path following-algoritmi Newtonin askel: J( w)d w = H( w) ŵ = w + d w Korjaustermi d w = (d x,d u,d v ) ratkaistaan yhtälöryhmästä: Ad x = 0 (2) A T d v + d u = 0 (3) Ũd x + Xd u = ǫe XŨe (4) Ratkaisu (pölkkypää-muodossa): d v = [AŨ 1 XA T ] 1 AŨ 1 [ǫi XŨ]e d u = A T d v d x = Ũ 1 [ǫe XŨe Xd u ]

Path following-algoritmin suppeneminen Lause Olkoon w = ( x,ũ,ṽ) siten,että x > 0, ũ > 0 ja (1) on voimassa, kun ǫ > 0. Määritellään ǫ = βǫ, missä β:lle on voimassa β = 1 δ n, 0δ < n, θ 2 + δ 2 2(1 θ) θ(1 δ n ), 0 θ 1 2. Silloin piste ŵ, joka on saatu path following-algoritmilla toteuttaa ehdon (1) ja ˆx,û > 0, kun ǫ = ǫ. Näin ollen aloittamalla iteraatiot ehdon (1) toteuttavasta pisteestä generoidaan jono (ǫ k,w k ) siten, että jonon kasautumispiste ( raja-arvo) on LP-ongelman ratkaisu (primaali-duaali-ratkaisu). Algoritmin kompleksisuus: Polynomiaalinen. Toimii myös kvadraattisille ja konvekseille ongelmille.

Sakkofunktiomenetelmä Rajoitettu optimointiongelma: min g(x) 0 h(x) = 0 f (x) Sakkofunktio α(x) = m l Φ(g i (x)) + Ψ(h j (x)). i=1 j=1 Oletukset: Φ (y) 0 Ψ(0) = 0 Φ(y) = 0, y 0, Ψ(y) > 0, y 0 Φ(y) > 0, y > 0 Ψ (y) jatkuva

Sakkofunktio-ongelma Tavallisesti Φ(y) = max{0,y 2 }, Ψ(y) = y 2 Sakkofunktio-ongelma: θ(µ) = min f (x) + µα(x). x Rn Sakkofunktio-ongelmassa ratkaistaan Voidaan osoittaa, että max θ(µ). µ 0 inf{f (x) : g(x) 0, h(x) = 0} = lim µ θ(µ).