Osi+aisintegroin3. Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö:

Samankaltaiset tiedostot
Osi*aisintegroin2. Osi*aisintegroin2: esimerkkejä. Osi*aisintegroin2tapauksia 1/29/13. f'(x)g(x)dx=f(x)g(x) f(x)g'(x)dx. f'(x)g(x)dx=f(x)g(x)

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

Osi$aisintegroin, Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d

4. Integraalilaskenta

MS-A0107 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM)

H5 Malliratkaisut - Tehtävä 1

Osa 11. Differen-aaliyhtälöt

3. Differen*aalilaskenta

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 5. viikolle /

Luoki?elua: tavallinen vs osi?ais. Osa 11. Differen0aaliyhtälöt. Luoki?elua: kertaluku. Luoki?elua: lineaarisuus 4/13/13

3. Differen*aalilaskenta

Mapu I Laskuharjoitus 2, tehtävä 1. Derivoidaan molemmat puolet, aloitetaan vasemmasta puolesta. Muistetaan että:

Tehtävänanto oli ratkaista seuraavat määrätyt integraalit: b) 0 e x + 1

4. Integraalilaskenta

Muuttujan vaihto. Viikon aiheet. Muuttujan vaihto. Muuttujan vaihto. ) pitää muistaa lausua t:n avulla. Integroimisen työkalut: Kun integraali

H7 Malliratkaisut - Tehtävä 1

a) Mikä on integraalifunktio ja miten derivaatta liittyy siihen? Anna esimerkki = 16 3 =

Matematiikan tukikurssi

Rautaisannos. Simo K. Kivelä

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 TFM Laskuharjoitus 2L

3 x 1 < 2. 2 b) b) x 3 < x 2x. f (x) 0 c) f (x) x + 4 x Etsi käänteisfunktio (määrittely- ja arvojoukkoineen) kun.

6. Toisen ja korkeamman kertaluvun lineaariset

x = π 3 + nπ, x + 1 f (x) = 2x (x + 1) x2 1 (x + 1) 2 = 2x2 + 2x x 2 = x2 + 2x f ( 3) = ( 3)2 + 2 ( 3) ( 3) = = 21 tosi

JATKUVUUS. Funktio on jatkuva jos sen kuvaaja voidaan piirtää nostamatta kynää paperista.

A B = (1, q, q 2 ) (2, 0, 2) = 2 2q q 2 = 0 q 2 = 1 q = ±1 A(±1) = (1, ±1, 1) A(1) A( 1) = (1, 1, 1) (1, 1, 1) = A( 1) A(1) A( 1) = 1

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 5 Maanantai

MATP153 Approbatur 1B Ohjaus 2 Keskiviikko torstai

y + 4y = 0 (1) λ = 0

HY, MTO / Matemaattisten tieteiden kandiohjelma Todennäköisyyslaskenta IIa, syksy 2018 Harjoitus 3 Ratkaisuehdotuksia.

Matematiikan tukikurssi

cos x cos 2x dx a) symbolisesti, b) numeerisesti. Piirrä integroitavan funktion kuvaaja. Mikä itse asiassa on integraalin arvo?

MS-A010{3,4} (ELEC*) Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Luento 5: Taylor-polynomi ja sarja

13. Taylorin polynomi; funktioiden approksimoinnista. Muodosta viidennen asteen Taylorin polynomi kehityskeskuksena origo funktiolle

sin(x2 + y 2 ) x 2 + y 2

IV. TASAINEN SUPPENEMINEN. f(x) = lim. jokaista ε > 0 ja x A kohti n ε,x N s.e. n n

Korkeammat derivaatat

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ

3. Differen-aalilaskenta

2 dy dx 1. x = y2 e x2 2 1 y 2 dy = e x2 xdx. 2 y 1 1. = ex2 2 +C 2 1. y =

Epäyhtälöt 1/7 Sisältö ESITIEDOT: yhtälöt

, c) x = 0 tai x = 2. = x 3. 9 = 2 3, = eli kun x = 5 tai x = 1. Näistä

MS-A0104 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ELEC2) MS-A0106 Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (ENG2)

MS-A0204 Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 (ELEC2) Luento 9: Muuttujanvaihto taso- ja avaruusintegraaleissa

(b) = x cos x 1 ( cos x)dx. = x cos x + cos xdx. = sin x x cos x + C, C R.

= 2 L L. f (x)dx. coshx dx = 1 L. sinhx nπ. sin. sin L + 2 L. a n. L 2 + n 2 cos. tehdään approksimoinnissa virhe, jota voidaan arvioida integraalin

3. Differen/aalilaskenta

saadaan kvanttorien järjestystä vaihtamalla ehto Tarkoittaako tämä ehto mitään järkevää ja jos, niin mitä?

0 kun x < 0, 1/3 kun 0 x < 1/4, 7/11 kun 1/4 x < 6/7, 1 kun x 1, 1 kun x 6/7,

MS-A Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 (CHEM) Harjoitus 6 loppuviikko

F {f(t)} ˆf(ω) = 1. F { f (n)} = (iω) n F {f}. (11) BM20A INTEGRAALIMUUNNOKSET Harjoitus 10, viikko 46/2015. Fourier-integraali:

VI. TAYLORIN KAAVA JA SARJAT. VI.1. Taylorin polynomi ja Taylorin kaava

Viikon aiheet. Funktion lineaarinen approksimointi

dy dx = y x + 1 dy dx = u+xdu dx, u = y/x, u+x du dx = u+ 1 sinu eli du dx = 1 1 Erotetaan muuttujat ja integroidaan puolittain: y = xln(ln(cx 2 )).

x n e x dx = n( e x ) nx n 1 ( e x ) = x n e x + ni n 1 x 4 e x dx = x 4 e x +4( x 3 e x +3( x 2 e x +2( xe x e x ))) = e x

Kaikkia alla olevia kohtia ei käsitellä luennoilla kokonaan, koska osa on ennestään lukiosta tuttua.

Olkoon funktion f määrittelyjoukkona reaalilukuväli (erityistapauksena R). Jos kaikilla määrittelyjoukon luvuilla x 1 ja x 2 on voimassa ehto:

Trigonometriset funk4ot

Vektoreiden A = (A1, A 2, A 3 ) ja B = (B1, B 2, B 3 ) pistetulo on. Edellisestä seuraa

Differentiaalilaskenta 1.

y (0) = 0 y h (x) = C 1 e 2x +C 2 e x e10x e 3 e8x dx + e x 1 3 e9x dx = e 2x 1 3 e8x 1 8 = 1 24 e10x 1 27 e10x = e 10x e10x

infoa Viikon aiheet Potenssisarja a n = c n (x x 0 ) n < 1

Mat / Mat Matematiikan peruskurssi C3-I / KP3-I Harjoitus 5 / vko 42, loppuviikko, syksy 2008

1.5. Trigonometriset perusyhtälöt

Monisteessa määritellään integraalifunktio ja esitetään perusominaisuuksia. Tässä pari esimerkkiä. = x x3 + 2 x + C.

Tilavuusintegroin. f(x,y,z)dxdydz. = f(x,y,z)dx dy

Differentiaali- ja integraalilaskenta 1 Ratkaisut 2. viikolle /

MATP153 Approbatur 1B Harjoitus 6 Maanantai

Matemaattinen Analyysi

b) Määritä/Laske (ei tarvitse tehdä määritelmän kautta). (2p)

y = 3x2 y 2 + sin(2x). x = ex y + e y2 y = ex y + 2xye y2

Differentiaaliyhtälöt I, kevät 2017 Harjoitus 3

Differentiaali- ja integraalilaskenta 2 Ratkaisut: loppuviikko 2

Sivu 1 / 8. A31C00100 Mikrotaloustieteen perusteet: matematiikan tukimoniste. Olli Kauppi

5. OSITTAISINTEGROINTI

Viivaintegraali: "Pac- Man" - tulkinta

Lataa ilmaiseksi mafyvalmennus.fi/mafynetti. Valmistaudu pitkän- tai lyhyen matematiikan kirjoituksiin ilmaiseksi Mafynetti-ohjelmalla!

Lisä,etopake3 2: ra,onaalifunk,on integroin,

Ratkaisu: Tutkitaan derivoituvuutta Cauchy-Riemannin yhtälöillä: f(x, y) = u(x, y) + iv(x, y) = 2x + ixy 2. 2 = 2xy xy = 1

Harjoitus Etsi seuraavien autonomisten yhtälöiden kriittiset pisteet ja tutki niiden stabiliteettia:

1. Murtoluvut, murtolausekkeet, murtopotenssit ja itseisarvo

Mat Matematiikan peruskurssi K2

1.7 Gradientti ja suunnatut derivaatat

Juuri 7 Tehtävien ratkaisut Kustannusosakeyhtiö Otava päivitetty c) sin 50 = sin ( ) = sin 130 = 0,77

= 9 = 3 2 = 2( ) = = 2

2. Viikko. CDH: luvut (s ). Matematiikka on fysiikan kieli ja differentiaaliyhtälöt sen yleisin murre.

Matematiikan tukikurssi

plot(f(x), x=-5..5, y= )

MAT Laaja Matematiikka 1U. Hyviä tenttikysymyksiä T3 Matemaattinen induktio

w + x + y + z =4, wx + wy + wz + xy + xz + yz =2, wxy + wxz + wyz + xyz = 4, wxyz = 1.

x 4 e 2x dx Γ(r) = x r 1 e x dx (1)

BM20A5840 Usean muuttujan funktiot ja sarjat Harjoitus 7, Kevät 2018

Numeeriset menetelmät

MATEMATIIKAN KOE, PITKÄ OPPIMÄÄRÄ HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ

MS-A0003/A0005 Matriisilaskenta Laskuharjoitus 2 / vko 45

Perusidea: Jaetaan väli [a, b] osaväleihin ja muodostetaan osavälejä vastaavat suorakulmiot/palkit, joiden korkeus funktion arvot kyseisellä välillä.

MATEMATIIKAN KOE PITKÄ OPPIMÄÄRÄ Merkitään f(x) =x 3 x. Laske a) f( 2), b) f (3) ja c) YLIOPPILASTUTKINTO- LAUTAKUNTA

3. Reaalifunktioiden määräämätön integraali

Esimerkkejä derivoinnin ketjusäännöstä

KERTAUS KERTAUSTEHTÄVIÄ K1. P( 1) = 3 ( 1) + 2 ( 1) ( 1) 3 = = 4

Transkriptio:

9//3 Osi+aisintegroin3 Palautetaan mieleen tulon derivoimissääntö: d df(x) dg(x) (f(x) g(x)) = g(x) + f(x) Integroidaan yhtälön molemmat puolet x:n suhteen: d (f(x) g(x)) = df(x) g(x) + f(x) dg(x) f(x) g(x) = f'(x)g(x) + f(x)g'(x) Järjestellään yhtälöä hieman: f'(x)g(x)=f(x)g(x) f(x)g'(x) Osi+aisintegroin3 perustuu siihen e+ä derivoin3 on helpompaa kuin integroin3. Osi+aisintegroinnin idea on määritellä funk3ot f(x) ja g(x) siten e+ä saadaan: f'(x)g(x)=f(x)g(x) f(x)g'(x) Integraali, joka halu+aisiin laskea (mu+a ei osata) Integraali, joka osataan laskea Oleellista osi+aisintegroinnin onnistumiselle on funk3oiden valinta siten, e+ä f(x)g'(x) osataan laskea!

9//3 Osi+aisintegroin3tapauksia. Polynomi (esim x, x jne.) kertaa trigonometrinen funk3o tai eksponenkfunk3o. Osi+aisintegroin3a voidaan käy+ää polynomin asteen 3pu+amiseen, kunnes integraali osataan laskea. Saatetaan joutua osi+aisintegroimaan useammin kuin kerran.... Osi+aisintegroin3 (kerran tai useammin) tuo+aa alkuperäisen integraalin plus muita (laske+avissa tai integroitavissa olevia) termejä, alkuperäinen integraali voidaan näin ollen ratkaista yhtälöstä. Osi+aisintegroin3: esimerkkejä Esim.. x sin(x) asetetaan: f'(x) = sin x, jolloin f(x) = cos x Tarkistus: f'(x)g(x) = f(x)g(x) - f(x)g'(x) g(x) = x, jolloin g'(x)= x sin(x) = x cos(x) cos(x) = x cos(x) + sin(x) + C d ( x cos(x) + sin(x) + C) = - cos(x) + x sin(x) + cos(x) + = x sin(x)

9//3 f'(t)g(t)dt = f(t)g(t) - f(t)g'(t)dt Esim.. te t dt asetetaan: f'(t) = e t, jolloin f(t) = e t g(t) = t, jolloin g'(t)= Huom: vaikka tätä lauseke+a ei integroida, te t pitää määrätyssä dt = te t e t dt osi+aisintegroinnissa sil3 sijoi+aa integroin3rajat! = te t e t lim = a ( a te t a e t ) = = lim a ( ae a e e a e ) lim a ( ae a e a +)=++ = Määrä+yä integraalia ei voi tarkistaa derivoimalla (tulos on numero eikä yhtälö), mu+a tarkistetaan e+ä itse integroin3vaihe meni oikein. Äsken saa3in: te t dt = te t e t + C Tarkistetaan derivoimalla: d ( te t e t + C) = - e t te t e t + = e t + te t + e t = te t Oikein meni. Kanna$aa aina tarkistaa integroin.tulos derivoimalla! 3

9//3 f'(t)g(t)dt=f(t)g(t) f(t)g'(t)dt Esim. 3. t e t dt asetetaan: f'(t) = e t, jolloin f(t) = e t t e t dt = t e t -te t dt = t e t + te t dt g(t) = t, jolloin g'(t)=t Lasketaan te t dt osi+aisintegroimalla uudestaan. asetetaan: f'(t) = e t, jolloin f(t) = e t g(t) = t, jolloin g'(t) = te t dt = te t e t dt = te t e t + C Sijoitetaan alkuperäiseen yhtälöön, saadaan: t e t dt = t e t + te t dt = t e t te t e t + C Tarkistetaan derivoimalla: d ( t e t te t e t + C) = te t t e t e t te t e t + = te t + t e t e t + te t + e t = t e t Yleises3 o+aen: funk3ot muotoa x n e x, x n sin(x), x n cos(x) jne voidaan integroida osi$aisintegroimalla n kertaa. (Käytännössä nämä integraalit löytyvät myös taulukkokirjoista.) 4

9//3 f'(t)g(t)dt=f(t)g(t) f(t)g'(t)dt Esim. 4. sin(x)cos(x) asetetaan: f'(x) = sin x, jolloin f(x) = cos x g(x) = cos x, jolloin g'(x) = sin x sin(x)cos(x) = cos(x) cos(x) (-cos(x))( sin(x) sin(x)cos(x) = cos (x) cos(x)sin(x) sin(x)cos(x) = cos (x)+c Älä unohda lisätä sin(x)cos(x) = cos (x)+c integroin3vakiota, vaikka tässä ei eksplisiikses3 laske+ukaan auki yhtään Tarkistus: d ( cos (x) + C) = - integraalia cos(x) sin(x) = sin(x)cos(x) Trigonometristen funk3oiden integraalit Äskeinen tehtävä olisi voitu ratkaista myös toisella tavalla, esim käy+ämällä muunnoskaavaa: sin(x)cos(x) = = sin(x) = 4 sin(x)cos(x) sin(x) = 4 cos(x)+ C = 4 (cos (x) )+C = cos (x)+ 4 +C = cos (x)+c Huom: kaikki vakiotermit voidaan aina "imaista" integroin3vakioon C 5

9//3 Trigonometristen funk3oiden integraalit Jos integroitavana on trigonometristen funk3oiden kaksin- tai kolminkertaisia kulmia, puolikkaita kulmia tai trigonometristen funk3oiden potensseja, muunnoskaavoista voi olla apua è taulukkokirja. Esim: cos (x) = ( + cos(x)) = + cos(x) 4 = x + sin(x) + C 4 Muunnoskaavojen käy+ö voi hieman hankaloi+aa derivoimalla tarkistamista... 6

9//3 7

9//3 Trigonometristen funk3oiden integraalit Huom: kaikki integraalit eivät ratkea (ainakaan helpoiten) muunnoskaavoilla, älä unohda myöskään helpompia kikkoja! Esim: cos(x)sin 3 (x) = sin 4 (x) + C 4 3 f' (x)f(x) 8

9//3 Sijoitusmene+ely eli mu+ujan vaihto Esim: Tehdään muu+ujanvaihto: u = (x 4) jolloin saadaan x(x 4) du = d (x 4) = x huom: tämä muoto pitää tapauskohtaisesi keksiä, ei ole mitään yleistä sääntöä miten muu+ujanvaihto kanna+aa tehdä du = x = du x myös integroimisrajat pitää laskea u:n suhteen: x = è u = 4; x = è u = Seuraavaksi sijoitetaan alkuperäiseen integraaliin: (x 4) korvataa u:lla korvataan du/x:llä x:n integroin3rajat korvataan u:n integroin3rajoilla x(x du 4) = x u = 4 x udu 4 = 4 4 u = ( 4 4 ( 4) ) = 4 Tässä huomakin valitun muu+ujavaihdon "kikka": alkuperäisen muu+ujan x sisältävät termit hävisivät, kun u ja siten du valikin sopivas3 Ylläolevan integraalin olisi toki voinut laskea muutenkin, mu+a kohta nähdään vähän vaa3vampia esimerkkejä 9

9//3 Muu+ujanvaihdossa 3 askelta. Valitaan u = u(x). lasketaan du/, tästä saadaan lauseke, jolla voidaan korvata du:lla 3. Lasketaan x:n integroimisrajat u:n suhteen (mikäli kyseessä on määrä+y integraali; muutoin tämä vaihe 3etys3 ohitetaan) Näiden jälkeen sijoitetaan alkuperäiseen integraaliin, ja lasketaan. Muu+ujanvaihtoesimerkki. Sijoitetaan: e x = u e x = u du = d ex = e x du = e x =e x du=u du e x + e = u du = x u + u = arctan(u)+ C = arctan(e x )+ C du u + e x + e x Taulukkointegraali, löytyy esim. MAOL:ista Huom! Lopullinen vastaus annetaan alkuperäisen muu+ujan avulla.

9//3 Muu+ujanvaihtoesimerkki. Sijoitetaan: a x x = a sin(u) sin(u) = x a u = arcsin(x a ) = a cos(u) = a cos(u) du du a x = a cos(u) a a sin (u) du = a cos(u) = a cos (u) du = cos(u) cos(u) = arcsin( x a ) + C du = du a cos(u) a ( sin (u)) du = u + C Vihjeitä muu+ujanvaihtoon Vaikka yleistä sääntöä muu+ujanvaihdosta ei ole, on muutamia tyypillisiä tapauksia jotka on hyvä tunnistaa, esimerkiksi:. Integraali muotoa f(x)f'(x) tai kokeile vaihtoa u = f(x) f'(x) f(x). Integraali jossa esiintyy a x kokeile vaihtoa x = a sin(u) tai a x (a vakio)