SIVISTYSPALVELUIDEN OSAVUOSIKATSAUS 1-7 / 2016

SIVISTYSPALVELUIDEN OSAVUOSIKATSAUS 1-7 / 2016 Toimintaympäristöanalyysi, Arvio 1-7 / 2016 Perusopetuksen ja esiopetuksen opetussuunnitelmien uudistamisprosessi on ollut menossa ja opetussuunnitelmatyöhön liittyvät työryhmät ja henkilöstön koulutukset ovat olleet käynnissä koko alkuvuoden. Kunnan asukasluvun kasvun myötä myös lasten ja nuorten palveluiden käyttäjämäärät kasvavat edelleen. Varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa asukasluvun kasvuun on vastattu lisäämällä palveluntarjontaa. Varhaiskasvatuslakiin on tulossa ja tullut muutoksia, jotka vaikuttavat palvelujen suunnitteluun. Valtakunnallisen terveys- ja hyvinvointiohjelman tavoitteet huomioidaan toiminnassa. Yleinen taloudellisen tilanteen heikentyminen vaikuttaa palvelurakenteisiin. Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Sivistyspalveluihin kuuluvat varhaiskasvatus, perusopetus, lukiokoulutus, esiopetus, aamu- ja iltapäivätoiminta, kansalais- ja musiikkiopisto, kirjasto sekä kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalvelut, joiden tavoitteena on edistää yksilön ja yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatuspalveluiden tarjonta sisältää päiväkotihoitoa, perhepäivähoitoa, esiopetusta ja avointa varhaiskasvatustoimintaa. Lakisääteisiä palveluja tuotetaan sekä kunnallisesti että yksityisesti. Lisäksi perheiden kotihoitoa tuetaan taloudellisesti kotihoidon tuella ja yksityisen hoidontuen kuntalisällä. Koulutuspalvelut vastaavat perus- ja lukio-opetuksesta, aamu- ja iltapäivätoiminnasta sekä sivukoulujen esiopetuksesta. Koulutuspalveluiden tavoitteena on tarjota hyvät edellytykset oppilaiden kasvulle, kehitykselle ja elinikäiselle oppimiselle. Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut edistävät kaikenikäisten kuntalaisten fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia, elämänhallintaa sekä tietojen ja taitojen karttumista. Tehtäväalueen yleistavoite Kuntalaisten ja erityisesti lasten, nuorten ja perheiden hyvinvoinnin edistäminen kuntastrategian mukaisesti. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen sisällytetään tarkempiin käyttö- ja työsuunnitelmiin. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella - Vahvistetaan henkilöstön osaamista Hankerahaa hyödynnetty, koulutuksia järjestetty - Otetaan käyttöön uudet opetussuunnitelmat esi-, perus- ja lukiokoulutuksessa, Toteutunut - Tarkistetaan palvelumaksut esim. kirjasto, päivähoito, ap- ja ip toiminta Toteutunut - Huomioidaan omassa toiminnassa tulevat lakiuudistukset Toteutunut - Toteutetaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman mukaista toimintaa Toteutunut - Kehitetään erityisopetusta ja oppilashuoltoa (suunnitelman tekeminen) Toteutunut ja jatketaan kehittämistä - Valmistellaan oppimisympäristöselvitys päätöksentekoon Toteutunut - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa etsitään uusia yhteistyökumppaneita ja toimintatapoja esim. Juhlavuoden 2017 valmistelu ja organisointi Valmistelussa - Päivitetään varhaiskasvatuksen palvelusetelin sääntökirja Valmistelussa - Liikuntaneuvonnan kehittäminen ja vakiinnuttaminen Toteutunut - Liikuntasuunnitelman toimenpiteiden valmistelu esim. sähköinen ajanvarausjärjestelmä Valmistelussa - Liikuntamahdollisuuksien esiintuominen ja parantaminen esim. henkilöstön koulutukset Toteutunut - Nuorten työpajatoiminnan seudullinen kehittäminen Toteutunut, työryhmän suunnittelu jatkuu - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana. Uudet OUTI-kirjastot: Utajärvi, Raahe, Taivalkoski, Kuusamo, Pudasjärvi Toteutunut - Tehostetaan sähköisten oppimisympäristöjen käyttöä kaikilla kouluasteilla Toteutunut, kehittäminen jatkuvaa 1

Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2016 Tavoitteet Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Asukkaiden omavastuun vahvistaminen, hyvinvointikertomuksen toteutuminen mm. - liikuntapalveluiden kehittäminen - nuorisopalveluiden kehittäminen - kirjaston kotipalvelutoiminnan suunnitteleminen Ennaltaehkäisevän toiminnan ja varhaisen tuen tehostaminen mm. - Lapset puheeksi menetelmän soveltaminen ja käyttöönoton lisääminen - toiminnalliset ja vanhemmuutta tukevat työmenetelmät - lasten ja nuorten liikkuminen huomioidaan opetussuunnitelmissa Syrjäytymisen ehkäisy mm. - koulupudokkaita ei ole - erilaiset aktivointitoimenpiteet - erityisryhmille kohdennettua toimintaa Työllisyyden edistäminen mm. - nuorten työttömyysaste ei nouse, nuoret pääsevät jatko-koulutukseen - nuorten työpajatoiminnan kehittäminen - Kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen - projektirahoituksen hyödyntäminen - vetovoimaisten tapahtumien järjestäminen ja kuntaimagon kohentaminen Strategian mukainen johtaminen - muutosten ennakointi ja strategisten päämäärien saavuttaminen - palveluiden järjestäminen järjestämissuunnitelman mukaisesti - henkilöstön työhyvinvointi paranee Mittarit Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Saavutettavuus Hyvinvointikertomuksen toteutuminen Menetelmän käyttö Koulupudokkaiden määrä, varusmiespalveluksen ulkopuolelle jääneet ja armeijan keskeyttäneet, nuorten työttömien määrä, kouluterveyskyselyjen tulokset, TEAviisari Työttömyysaste, etsivän nuorisotyön asiakkuudet, toimintakalenteri Projektirahoituksen määrä, osallistujamäärien seuranta Oppimisympäristölinjaukset, uudet toimintamallit esim. liikunta- ja nuorisopalvelut, digitaalisuuden lisääminen, yksikkökohtaiset toimenpideohjelmat henkilöstökyselyn pohjalta 2

Palvelujen järjestämissuunnitelma Palvelu Arvio palvelutarpeesta Oman tuotannon osuus Ostopalvelut Hankintatapa Muutokset ohjelmakaudella Varhaiskasvatus kasvaa hieman 65% 35% oman toiminnan lisääminen kasvaa Perusopetus Lukio peruskoulun päättäneistä n. 50% lukiopaikka kasvaa kasvaa vähän 99,5% 100% 0,5% erityiskoulut, muiden kuntien perusopetus oman toiminnan vahvistaminen ostopalvelut eivät kasva kasvaa Kulttuuri-, liikuntapalvelut kasvaa 99% 1% avustukset/yhteistyö 3. sektorin kanssa selvitetään tuotantotapa Nuorisopalvelut Musiikkiopisto kasvaa nykyisellään 100% 100% yhteistyössä kunnan sisällä ja seudullisesti kasvaa Kansalaisopisto nykyisellään 100% Kirjasto nykyisellään 100 % Tuottavuusohjelman toimenpiteet Toteutetut toimenpiteet - Varhaiskasvatuksen hallinnossa siirrytty aluemalliin (yksi hallintohenkilö vähemmän vuoden 2010 tasosta) - Varhaiskasvatuksessa vuorohoito keskitetty yhteen yksikköön - Päivähoidon maksuperusteisiin muutos vuoden 2011 alusta (perheet maksavat vähintään 10 hoitopäivästä/ kk ja yli 15 hoitopäivää tarvitsevat maksavat täyden kuukausimaksun) - Koulujen esiopetus siirtynyt varhaiskasvatuspalveluihin, joissa se on keskitetty suurempiin yksiköihin. - Kirjasto-kulttuurijohtajan virka perustettu vastaa kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluista. - Kulttuurisihteerin tehtävät siirretty kirjasto-kulttuurijohtajalle, nuoriso- ja kulttuurisihteerin toimi nuorisosihteeriksi, uuteen nuorisotaloon nuorisotyöntekijä, etsivä nuorisotyöntekijä vakinaistettu. - Toinen etsivä nuorisotyöntekijä palkattu (OM:n rahoitus). - Perusopetuksen tuntijaon tuntimäärän pienenetty 222 tuntiin. - 2.-6. luokkien jakotuntien vähennys (1vvt/por) - Kuntakohtaisen tietoteknisen tuen lopettaminen (11 vvt) - Sivistystoimen hallinnon uudelleen organisointi - Opetusryhmien yhdistäminen (2 por/2013, 9 por 2014) - Perus- ja esiopetuksen koulunkäynninohjaajien lomautus lomien ajaksi - Varhaiskasvatuksessa on henkilöstömäärä vähentynyt (-9 htv) - Päivähoitomaksujen hyvitysperusteiden muutos - Päivähoidossa sijaisten työsopimukset toukokuun loppuun - Päivähoidon yksiköiden käytön keskittäminen loma-aikoina, vuorohoitoyksikkö kiinni juhlapyhinä 3

- Musiikkiopistossa tasosuoritukset samoina päivinä, isomman orkesterin ohjaus yhteistyön, säestystuntien järjestystavan muutos, ryhmävalmennuksen kehittäminen - Musiikkiopistossa työyhteisöpäivien vähentäminen ja sivutoimisten opettajien matkakorvausten poistaminen - Koulutuksia vain lakisääteinen minimi, suositaan ilmaiskoulutuksia - Käytetään mahdollisimman paljon sähköistä tiedottamista - Hankitaan vain pakolliset tarvikkeet, suositaan kierrätystä - Kuraattori- ja koulupsykologipalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain (2014) mukaiseksi. - Kirjaston ja kulttuuri palveluiden kehittäminen uusien toimitilojen myötä - Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden vastuualueiden selventäminen (tehtäväkuvat, työnjaot) - Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman tuntijako on muutettu OH:n minimin mukaiseksi. - Valinnaisaineryhmien alarajana pidetään keskimäärin 15 oppilasta. - Perusopetuksen ja lukion opetusryhmien koon määrittely - Lukion kolmannen aloitusluokan perustaminen 2015 - Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Nuorisopuolella aukioloaikoja tarkennetaan Suunnitteilla olevat ja toteutettavat toimenpiteet 2016 - Retkisääntöjen uudistaminen, lähialueiden suosiminen, nuorisopuolella osallistumismaksut - Musiikkiopiston avoimen osaston koon määrittely sekä teoriaopetuksen ryhmäkoon määrittely - Koulu- ja oppimisympäristöselvitys 2015 ja päätös vuoden 2016 aikana - Erityisopetuksen kehittämissuunnitelman tekeminen - OUTI- kirjastojen yhteistyötä laajennetaan Pohjois-Suomen alueella ja uusi kirjastojärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2016 aikana - KOHA-Suomen myötä valtakunnallinen yhteistyö kirjastojärjestelmän ylläpidossa ja kehittämisessä - Kansalais- ja musiikkiopiston yhteistyömahdollisuuksien selvittäminen - Lisäkustannuksia aiheuttavien tapahtumien määrän vähentäminen - Palvelumaksujen tarkistaminen ylöspäin - Sijaisten käytön minimoiminen - Työ- ja toimintasuunnitelmissa tarkennetaan yksikkökohtaiset toiminnot. 4

Sivistyspalvelut 1.1.-31.7.2016 Tulosyksiköiden nettomenot 1-7/2015 1-7/2016 Ta 2016 Tot.aste Muutos % % Sivistystoimen hallinto tulot 0 2 809 0 menot -62 809-74 270-127 600 0,0 % 0,0 % netto -62 809-71 461-127 600 56,0 % 13,8 % Peruskoulutus tulot 68 853 24 040 94 000 25,6 % -65,1 % menot -5 163 196-5 671 068-9 080 200 62,5 % 9,8 % netto -5 094 344-5 647 028-8 986 200 62,8 % 10,8 % Aamu- ja Iltapäivätoiminta tulot 30 941 27 988 77 800 36,0 % -9,5 % menot -68 460-69 953-120 500 58,1 % 2,2 % netto -37 519-41 965-42 700 98,3 % 11,8 % Esiopetus (sivukoulut) tulot 250 0 0-100,0 % menot -56 800-63 209-140 800 44,9 % 0,0 % netto -56 550-63 209-140 800 44,9 % 11,8 % Lukio tulot 15 181 14 151 15 000 94,3 % -6,8 % menot -565 274-590 028-1 054 200 56,0 % 4,4 % netto -550 093-575 877-1 039 200 55,4 % 4,7 % Koulutoimen projektit tulot 172 690 149 209 0 0,0 % -13,6 % menot -55 125-85 580 0 0,0 % 0,0 % netto 117 565 63 630 0 0,0 % -45,9 % Varhaiskasvatuspalvelut tulot 525 185 519 613 958 000 54,2 % -1,1 % menot -4 387 042-4 435 691-8 057 900 55,0 % 1,1 % netto -3 861 857-3 916 078-7 099 900 55,2 % 1,4 % Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tulot 183 281 234 677 400 100 58,7 % 28,0 % menot -853 266-917 934-1 391 200 66,0 % 7,6 % netto -669 985-683 258-991 100 68,9 % 2,0 % Yhteensä tulot 996 379 972 487 1 544 900 62,9 % -2,4 % menot -11 211 972-11 907 732-19 972 400 59,6 % 6,2 % netto -10 215 593-10 935 245-18 427 500 59,3 % 7,0 % Koko sivistyspalveluiden menojen toteutumisaste on ajankohtaan nähden 59,3 % ( ylitystä 0,97 %) ja nettoylitys n. 0,25 Meur. Nettoylitystä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että projektirahoitus on maksettu kerralla ja tulot eivät kerry tasaisesti. Työllistämistukipalkkoihin on mennyt yli 80 teur, jota ei olla huomioitu budjeteissa. Kokonaisuutena sivistyspalveluiden tulot ovat 80 teur alle talousarvion (huomioitu budjetoimattomat projektien rahoitusosuudet). 5

Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut Tulosyksiköiden nettomenot 1-7/2015 1-7/2016 Ta 2016 Tot.aste Muutos % % Kirjastopalvelut tulot 24 534 6 073 28 000 21,7 % -75,2 % menot -231 141-223 441-345 300 64,7 % -3,3 % netto -206 607-217 368-317 300 68,5 % 5,2 % Kulttuuripalvelut tulot 6 952 900 6 000 15,0 % -87,1 % menot -53 206-35 152-64 800 54,2 % -33,9 % netto -46 254-34 252-58 800 58,3 % -25,9 % Nuorisopalvelut tulot 63 007 144 300 173 900 83,0 % 129,0 % menot -168 472-250 633-389 200 64,4 % 48,8 % netto -105 465-106 333-215 300 49,4 % 0,8 % Liikuntapalvelut tulot 1 015 1 430 3 900 36,7 % 40,9 % menot -40 400-57 139-80 900 70,6 % 41,4 % netto -39 385-55 709-77 000 72,3 % 41,4 % Kansalaisopisto tulot 31 734 29 834 76 000 39,3 % -6,0 % menot -121 591-139 207-192 800 72,2 % 0,0 % netto -89 857-109 373-116 800 93,6 % 21,7 % Musiikkiopisto tulot 56 038 52 139 112 300 46,4 % -7,0 % menot -238 456-212 361-318 200 66,7 % -10,9 % netto -182 417-160 222-205 900 77,8 % -12,2 % Yhteensä tulot 183 281 234 677 400 100 58,7 % 28,0 % menot -853 266-917 934-1 391 200 66,0 % 7,6 % netto -669 985-683 258-991 100 68,9 % 2,0 % Sivistyspalvelujen muutos tilinpäätöksen 2015 ja talousarvion 2016 välillä: Tp 2015 Ta 2016 Muutos tp-ta Toimintatulot 1 561 038 1 544 900-1,0 % Toimintamenot -19 630 981-19 972 400 1,7 % Toimintakate -18 069 942-18 427 500 2,0 % 6

Päiväkotien tilastoja Kalenteri 2016 Kuukausi (Useita kohteita) Kuukauden päivä All Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Täyttöaste Kedonperän päiväkoti 84,54 73 110,99 Linnukan päiväkoti /esiopetus 103,39 216 111,12 Ojanperän päiväkoti 89,85 46 116,35 Tuomiaron päiväkoti 80,03 38 103,16 Vanamon päiväkoti 81,35 142 105,73 Vesikari / esiopetus 114,40 82 114,47 Kaikki yhteensä 94,00 555 110,13 Kalenteri 2016 Kuukausi (Useita kohteita) Kuukauden päivä All Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Täyttöaste Lintupuiston päiväkoti 80,13 103 111,27 Kaikki yhteensä 80,13 103 111,27 Kalenteri 2016 Kuukausi Kesäkuu/2016 Kuukauden päivä All Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Täyttöaste Kedonperän päiväkoti 71,78 33 90,21 Linnukan päiväkoti /esiopetus 86,15 145 65,99 Ojanperän päiväkoti 62,12 13 96,25 Päivystys kirkonkylä 68,89 143 Tuomiaron päiväkoti 57,74 21 89,17 Vanamon päiväkoti 61,63 98 93,83 Vesikari / esiopetus 96,34 78 30,38 Kaikki yhteensä 69,28 422 55,86 7

Kalenteri 2016 Kuukausi Kesäkuu/2016 Kuukauden päivä All Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Täyttöaste Lintupuiston päiväkoti 60,93 65 97,89 Kaikki yhteensä 60,93 65 97,89 Kalenteri 2016 Kuukausi Heinäkuu/2016 Kuukauden päivä All Riviotsikot Käyttöaste Lapsia läsnä Päivystys kirkonkylä 56,66 82 Päivystys Tupos 62,23 44 Kaikki yhteensä 58,20 126 Täyttöaste Kesä- ja heinäkuussa lapsia ja henkilöstöä on ollut vähemmän hoidossa ja töissä, johtuen kesälomista. 8

TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI SIVISTYSPALVELUT AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Sivistyspalvelut Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö Minna Kärkkäinen Osastopäällikön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Sivistyspalveluissa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on tuotettu määräajoissa. Koko sivistyspalveluiden menojen toteutumisaste on ajankohtaan nähden 59,3 % ( ylitystä 0,97 %) ja nettoylitys n. 0,25 Meur. Nettoylitystä arvioitaessa on kuitenkin huomioitava, että projektirahoitus on maksettu kerralla ja tulot eivät kerry tasaisesti. Työllistämistukipalkkoihin on mennyt yli 80 teur ja sitä ei olla huomioitu budjeteissa. Peruskoulutuksen toteuma on tässä vaiheessa vuotta 0,4 Meur yli laskennallisen toteuman (58 %) - kirkonkylä 310 teur (henkilöstökulut 100 teur, koulukuljetukset 30 teur, tarvikeostojen määräraha koko vuodelle on ylitetty 80 teur, laskennallisen toteuman ylitys 150 teur) ja Tupos 130 teur (henkilöstökulut 35 teur, koulukuljetukset 15 teur, tarvikeostojen koko määräraha ylitetty 10 teur, laskennallisen toteuman ylitys 45 teur). Talousarviossa peruskoulutuksen määräraha vuonna 2016 on 0,2 Meur suurempi kuin talousarviossa 2015. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömenot ovat kasvaneet, sillä kouluihin on perustettu uusia opetusryhmiä 3 kpl oppilasmäärän kasvun takia, Liminganlahdelle 2 ryhmää ja Tupokseen 1 ryhmä. Palveluiden ostoissa toteuma on huomattavan korkea. Budjetoituun nähden ylitys on 123 883. Tämä sisältää myös koulukuljetuskustannusten ylitykset. Jos menokehitys on saman suuntaista, vuoden loppuun mennessä ylitys tulee olemaan kuljetusten osalta n. 55 000. Tulopuolella kotikuntakorvausten tuotot eivät näy vielä tässä vaiheessa kirjanpidossa. Sieltä on saamatta viimevuoteen nähden 80 000. Jos koko perusopetuksen menokehitys jatkuu samansuuntaisena, ylitys on vuoden loppuun mennessä 694 400. Kulttuuri- ja vapaa-ajan palveluiden budjetti on 100 teur yli talousarvion, joista suurimmat ylitykset ovat kansalais- ja musiikkiopiston henkilöstömenot ja etupainotteisesti maksetut avustukset. Varhaiskasvatuspalvelut paikkaavat talousarvioylitystä 0,25 Meur:lla. Toiminnan poikkeamat Sivistyspalvelut on vastannut työllistämisvelvoitteeseen ja työllistämistuella on palkattu henkilöstöä kouluihin, päiväkoteihin, kirjastoon ja nuorisotoimeen. Perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen suurin haaste on ollut Linnukan koulun ja Kedonperän- ja Lintupuiston päiväkotien sisäilmaongelmat. Asiasta on tiedotettu henkilöstöä ja huoltajia sitä mukaa, kuin tutkimustuloksia on saatu. Oppimateriaalihankintoihin varattu määräraha ylittynee reilusti, sillä väistötiloihin siirtyminen aiheuttaa myös puhtaiden ja uusien oppimateriaalien hankintaa. Sisäilmatilanteesta on myös aiheutunut sairauspoissaoloja, minkä takia palkkamenot ovat koholla. Varhaiskasvatuksessa on kuitenkin pystytty säästämään talkoovapaiden ja työaikapankkien avulla, lisäksi määräaikaiset työsuhteet ovat päättyneet pääsääntöisesti toukokuun lopussa. Henkilöstö on edellisvuoden tapaan laatinut 1.8.2016 käyttöön otettavat opetussuunnitelmat, ja yksiköissä on ollut mahdollista kouluttaa henkilöstöä kohdennetulla hankerahalla. Tupokseen on perustettu uusi pop1-ryhmä esi- ja alkuopetusikäisille lapsille ja Linnukan päiväkodin laajennus on valmistunut. Nuorten työpaja on siirtynyt Sote-puolelta sivistyspalvelujen alaisuuteen. Liikuntatoimeen ja nuorisotoimeen on saatu oppisopimusopiskelija ja työllistettyjä on ollut kirjastossa ja kulttuuritoimessa. Kirjaston järjestelmävaihdoksen takia kirjastolla toimi kevään päällekkäin kaksi järjestelmää, mikä nostaa IT-toteumaa. Liikuntatoimessa Linnukan koulun sali pois käytöstä 1.6 lähtien, mikä vähentää entisestään tarjottavien vuorojen määrää Poikkeamat tulorahoituksessa Sivistyspalveluissa ei ole merkittäviä poikkeamia tulorahoituksessa. Kansalais- ja musiikkiopistojen laskutus 9

sijoittuu loppuvuoteen, minkä johdosta tulot ovat ajankohtaan nähden alle talousarvion. Liikkuva koulu hankkeeseen myönnettiin 52 500 rahoitusta 50 % omarahoitusosuudella. Rahojen käyttöaika on 1.8.2016-31.7.2017. Opetushallitus myönsi kesäkuussa varhaiskasvatuksen kehittämiseen valtionavustusta 20 020 (70 %), kehittämishanke kestää vuoden 2017 loppuun. Poikkeamat toimintamenoissa Seitsemän kuukauden toteutuman perusteella talousarviossa pysyminen tulee olemaan haastavaa perusopetuksessa ja kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa. Erityisesti perusopetuksen henkilöstömenot ovat vuodenaikaan nähden liian suuret. Poikkeusjärjestelyt väistötilojen yms. osalta voivat aiheuttaa lisämenoja henkilöstö- ja tarvikekuluihin edelleen. Nykyisillä koulukuljetuskriteereillä myös kuljetuskustannukset ylittävät talousarvion. Henkilöstömenoja erityisesti kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa kasvattaa myös palkkatuella palkatut henkilöt. Toimintakulut ovat kulttuuri- ja vapaaaikapalveluissa kautta linjan yli normaalin, mikä selittyy pitkälti maksujen ja avustusten etupainoitteisuudella, maksujen takapainoitteisuudella ja työllistettyjen ja oppisopimuskoulutettujen korkealla määrällä. Kirjastopuolella hankerahoituksen kustannuspaikka on ollut väärä, mikä nostaa toteumaa. Samoin uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuu kuluvan vuoden aikana ylimääräisiä IT-kustannuksia. Kansalaisopistolla siirretään toimintoja vuokratiloista kunnan omiin tiloihin, mikä säästää vuokrakustannuksia. Loppuvuotta kohti tulos tasoittuu koko KuVa-toimen alalla. Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurataan säännöllisesti työntekijöiden yhteispalaverissa. Kaikki vastuualueet ovat sitoutuneet säästötoimenpiteisiin tehdyn tuottavuusohjelman mukaisesti. Toteuma edellyttää tiukkaa taloudenpitoa. Lisäksi suunnitellaan mahdollisia uusia toimenpiteitä, jotta talousarviossa pysytään. Tarvikehankinnoissa pyritään minimitilauksiin, mutta välttämättömät hankinnat tehdään toiminnan laadun varmistamiseksi. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI VARHAISKASVATUS AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Varhaiskasvatus (päiväkoti- ja perhepäivähoito, vuorohoito, esiopetus, erityisvarhaiskasvatus, avoin varhaiskasvatus, yksityinen päivähoito, lasten kotihoidontuki) Vastuuhenkilö: Sivistystoimen osastopäällikkö, varhaiskasvatusjohtaja Minna Kärkkäinen Arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Varhaiskasvatuksessa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on tuotettu määräajoissa. Koko varhaiskasvatuksen menojen toteutumisaste on ajankohtaan nähden 55,2 %. Menot ovat tässä vaiheessa vuotta n. 225 000 euroa alle talousarvion. Taloutta on kuitenkin rasittanut mm. Lintupuiston ja Kedonperän päiväkotien sisäilmaongelmat, mikä on lisännyt sairauspoissaoloja. Lisäksi useampi henkilö on jäänyt keväällä äitiyslomalle ja niihin on jouduttu ottamaan sijainen. Palkkakuluja on kuitenkin pystytty säästämään talkoovapaiden ja työaikapankkien avulla. Määräaikaiset työsuhteet ovat pääosin päättyneet toukokuun lopussa. Toimenpiteistä johtuen varhaiskasvatus on talousarviossa. 10

Toiminnan poikkeamat Toiminnassa ei ole merkittäviä poikkeamia alkuvuoden aikana käyttösuunnitelmaan nähden. Varhaiskasvatuksen sisältöä on kehitetty suunnitelmien mukaisesti ja henkilöstöä koulutettu Lapset Puheeksi menetelmän käyttöön. Lintupuiston päiväkodille myönnettiin International Eco-Schools Award Certificate 18.5.2016. Linnukan päiväkodin laajennusrakentaminen on käynnistynyt keväällä ja uudet tilat on otettu käyttöön 1.8. Yksi uusi päiväkotiryhmä on aloittanut jo maalikuussa tilapäisissä tiloissa. Yksityisellä hoidon tuella olevien asiakasmäärät ovat kasvaneet n. 30 %:lla ja sitä kautta myös kustannukset. Toisaalta kotihoidontuen saajien määrä on hieman laskenut. Varhaiskasvatus on vastannut työllistämisvelvoitteeseen ja työllistämistuella on palkattu henkilöstöä päiväkoteihin. Esiopetustyöryhmä on laatinut 1.8.2016 käyttöön otettavaa esiopetusopetussuunnitelman ja työ on suunnitelman mukaisesti otettu käyttöön 1.8.2016. Poikkeamat tulorahoituksessa Varhaiskasvatuspalveluissa ei ole merkittäviä poikkeamia tulorahoituksessa. Asiakasmaksuja on korotettu indeksillä 1.8.2016 alkaen. Opetushallitus myönsi kesäkuussa valtionavustusta hankkeelle Uudistuva varhaiskasvatus Limingassa yhteensä 20 020. Hankkeelle hyväksytyt kokonaismenot ovat yhteensä 28 600. Poikkeamat toimintamenoissa Toimintamenot ovat pysyneet hallinnassa. Henkilöstökulut ovat yhteensä 53,8 % ja kokonaisuudessaan toimintakulut 55,2 %. Henkilöstömenoja kasvattaa myös palkkatuella palkatut henkilöt. Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurataan säännöllisesti työntekijöiden yhteispalaverissa. Kaikki vastuualueet ovat sitoutuneet säästötoimenpiteisiin tehdyn tuottavuusohjelman mukaisesti. Palkkakulujen hallintaan vaikuttaa syksyn mittaan esiintyvät sisäilmaongelmista aiheutuvat sairauslomat. Syksyllä 2016 esiopetuskuljetuksessa tulee olemaan 24 lasta, joka on lähes sama määrä kuin keväällä, mutta kuljetukset jakautuvat useampaan eri linja-autoon/taksiin. Kuljetusmenot ovat ylittyneet jo seitsemän kuukauden osalta. Ylitys tulee mahdollisesti kasvamaan syyskaudella hieman lisää. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI PERUSOPETUS AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Vastuuhenkilö: perusopetus, ap-ja ip toiminta, sivukoulujen esiopetus perusopetuksen koordinaattori Vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Perusopetuksen lakisääteisiä palveluita on toteutettu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Opetustoiminnan järjestelyissä on ollut mittavana haasteena Limingan koulukeskuksen sisäilmaongelmat, ja tietynlaista levottomuutta herättänyt oppimisympäristöratkaisun lopputulos. Perusopetuksen toimintakate on heinäkuun loppuun mennessä 62,8 %, kun se saisi olla 58,3 %. Euromääräisenä ero tarkoittaa 405 000 ylitystä budjetoituun nähden. Sisäilmahaitasta aiheutuva tarvikkeiden ja tavaroiden oston tarve on johtanut koko vuoden budjetin ylitykseen 80 000 edestä. Koulutarvikkeet hankitaan etupainotteisesti, joten lisäkuluja ei ole tulossa loppuvuodelle. Tupoksessa on jouduttu hankkimaan koulutarvikkeita viimevuotisten tarvikesäästöjen takia ja kuluja on kertynyt tälle vuodelle enemmän. Suurin menoerä perusopetuksen budjetissa, eli henkilöstömenot ovat ylittyneet tavoitteesta ajankohtaan nähden, ollen 58,6%. Euromääräisenä se tarkoittaa 22 565. (Koulujen henkilöstömenojen ylitykset ovat ajankohtaan nähden kirkonkylän opetuspalveluissa 87 000 ja Tupoksessa n. 30 000 ) budjetoituun nähden. Vuoden takaiseen verrattuna henkilöstömenot ovat kasvaneet, sillä kouluihin on perustettu uusia 11

opetusryhmiä 3 kpl oppilasmäärän kasvun takia, Liminganlahdelle 2 ryhmää ja Tupokseen 1 ryhmä. Palveluiden ostoissa toteuma on huomattavan korkea. Budjetoituun nähden ylitys on 123 883. Tämä sisältää myös koulukuljetuskustannusten ylitykset. Jos menokehitys on saman suuntaista, vuoden loppuun mennessä ylitys tulee olemaan kuljetusten osalta n. 55 000. Tulopuolella kotikuntakorvausten tuotot eivät näy vielä tässä vaiheessa kirjanpidossa. Sieltä on saamatta viimevuoteen nähden 80 000. Jos koko perusopetuksen menokehitys jatkuu samansuuntaisena, ylitys on vuoden loppuun mennessä 694 400. Toiminnan poikkeamat Perusopetuksen suurin haaste on ollut alkuvuodesta lähtien Linnukan koulun sisäilmaongelman hallinta. Asiasta on tiedotettu henkilöstöä ja huoltajia sitä mukaa, kuin tutkimustuloksia on saatu. Oppimateriaalihankintoihin varattu määräraha ylittynee reilusti, sillä väistötiloihin siirtyminen aiheuttaa myös puhtaiden ja uusien oppimateriaalien hankintaa. Sisäilmatilanteesta on myös aiheutunut sairauspoissaoloja, minkä takia palkkamenot ovat koholla. Henkilöstö on edellisvuoden tapaan laatinut 1.8.2016 käyttöön otettavaa opetussuunnitelmaa, ja meillä on ollut mahdollista kouluttaa henkilöstöä kohdennetulla hankerahalla. Väistötilojen käyttöönotto ratkesi huhtikuun loppupuolella. Tilat on valjastettu käyttöön ja alku on sujunut yllättävän hyvin. Tupokseen on perustettu uusi pop1-ryhmä. Poikkeamat tulorahoituksessa Saimme Liikkuva koulu hankkeeseen 52 500 rahoitusta 50 % omarahoitusosuudella. Rahojen käyttöaika on 1.8.2016-31.7.2017. Työryhmä on perustettu käytön suunnittelua varten. Poikkeamat toimintamenoissa Henkilöstömenot ovat vuodenaikaan nähden liian suuret. Poikkeusjärjestelyt väistötilojen yms. osalta voivat aiheuttaa lisämenoja henkilöstökuluihin edelleen. Kalustehankinnat päätettiin hoitaa tilapäisellä halparatkaisulla. Tarvittavat toimenpiteet Talouden ja toiminnan kehitystä seurataan kuukausittain työntekijöiden yhteispalaverissa ja sivistyslautakuntaa ja kunnanhallitusta pidetään tietoisina opetustoimen tilanteesta. Yksiköiden esimiehet tarkastelevat talousjohtajan kanssa kustannusten muodostumiseen liittyvät tekijät tarkalla tasolla ja hyvin pikaisella aikataululla ensivuoden budjetointia ajatellen ja kuluneen vuoden kehitystä arvioiden. Tällä perusteella varaudutaan lisämääräraha-anomukseen. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI LUKIO AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Vastuuhenkilö: lukio lukion rehtori Vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Yhteishaussa keväällä 2016 Limingan lukioon haki 96 ensisijaista hakijaa. Opiskelijamäärä on 22.8. 2016 239 + 2 vaihto-opiskelijaa. Kevätkaudella lukio valmistautui edelleen sähköisten oppimisympäristöjen käyttöönottoon. Lukioon toteutetaan kaksi uutta kiinteää sähköistä oppimisympäristöä. joissa on mahdollista tehdä sähköisiä kurssikokeita. Näistä tulee lisäkustannuksia. Lukion valtakunnalliseen opetussuunnitelmauudistukseen on paneuduttu koko henkilöstön voimin. Uusi tuntijako otetaan käyttöön 1.8.2016. Lukion toimintaa on viety eteenpäin asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lukiotoiminnan toimintakate oli heinäkuun loppuun mennessä 55,4 %, kun se saisi vuodenaikaan nähden olla 58,33%. Lukiotoiminnan laajeneminen syksyllä 2016 asettaa paineita budjetissa pysymiselle, kun uuden rinnakkaisen ryhmän tunnit tulee järjestää ja palkkakulut nousevat. Lukiossa aloittaa 3 uutta 12

työntekijää, koska kolmisarjaisuuden eteneminen tuottaa enemmän opetettavien kursseja. Perusopetuksen matemaattisten aineiden opettaja siirtyy lukion puolelle. Lukion kielten opettaja on siirtynyt perusopetuksen puolelle. Opiskelijoiden kurssivalinnat aiheuttavat haastetta pakollisten toteutettavien kurssien ennakointiin. Ryhmäkoot ovat edelleen suuret, enimmillään ryhmissä on n. 37 opiskelijaa. Pieniä valinnaisten kurssien ryhmiä ei perusteta, vaan opiskelijat ohjataan elukioon tai itsenäisten suoritusten pariin. Toiminnan poikkeamat Uusi opetussuunnitelma on otettu käyttöön. Opiskelijoiden taukotila on luovutettu ap-ip toiminnan käyttöön. Luokkatilat on käytännössä 100% käytössä siihen saakka kun abiturientit jäävät lukulomalle. Lukion toimintaa on kehitetty monien pienten uudistusten kautta, mutta arjen pyörittämisessä ei ole olennaista muutosta. Poikkeamat tulorahoituksessa Poikkeamilla ei ole olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Poikkeamat toimintamenoissa Toimintamenojen kasvuun vaikuttaa kolmisarjaisuuden eteneminen. Kursseja toteutetaan vuositasolla n. 30 enemmän viimevuoteen nähden, riippuen opiskelijoiden valinnoista. Lukion opetustoiminnan ostopalveluiden kasvuun vaikuttaa elukiomaksujen nousu. Elukioverkosto laskuttaa kumppanilukioita opiskelijoiden ilmoittautumisten perusteella. Limingan lukiosta elukion kursseille osallistuu opiskelijoita, jotka opiskelevat kieliä tai sellaisten kurssien pariin, joita ei Limingassa toteuteta vähäisten valintojen takia. Tarvittavat toimenpiteet Lukion budjetti on hyvin niukkaan laadittu, eikä liikkumavaraa juurikaan ole. Syksyn tuntimäärän lisääminen ensimmäisen vuosikurssin kolmisarjaisuuden takia tuo haasteita budjetissa pysymiseen, mutta vastaavasti lisääntyvä opiskelijamäärä tuo lisää valtionosuutta lukiotoiminnan rahoitukseen. Tilannetta seurataan tarkkaan. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI KULTTUURI- JA VAPAA-AIKATOIMI AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Vastuuhenkilö: Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi Kirjasto- ja kulttuurijohtaja Vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimessa on toimittu asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Lakisääteiset palvelut on tuotettu määräajoissa. Toteutumisaste koko toimialaa koskien on 66%. Suurin osa ylityksestä selittyy työllistettyjen palkkakuluilla. Toiminnan poikkeamat Nuorten työpaja on siirtynyt Sote-puolelta Sivistyspalvelujen alaisuuteen. Liikuntatoimeen ja nuorisotoimeen on saatu oppisopimusopiskelija ja työllistettyjä on ollut kirjastossa ja kulttuuritoimessa. Kirjaston järjestelmävaihdoksen takia kirjastolla toimi kevään päällekkäin kaksi järjestelmää, mikä nostaa IT-toteumaa. Liikuntatoimessa Linnukan koulun sali pois käytöstä 1.6 lähtien, mikä vähentää entisestään tarjottavien vuorojen määrää. 13

Poikkeamat tulorahoituksessa Ei merkittäviä poikkeamia. Kansalais- ja musiikkiopistojen laskutus sijoittuu loppuvuoteen, minkä johdosta tulot ovat ajankohtaan nähden alle talousarvion. Poikkeamat toimintamenoissa Toimintakulut ovat kautta linjan yli normaalin, mikä selittyy pitkälti maksujen ja avustusten etupainoitteisuudella, maksujen takapainoitteisuudella ja työllistettyjen ja oppisopimuskoulutettujen korkealla määrällä. Kirjastopuolella hankerahoituksen kustannuspaikka on ollut väärä, mikä nostaa toteumaa. Samoin uuden kirjastojärjestelmän käyttöönotosta aiheutuu kuluvan vuoden aikana ylimääräisiä IT-kustannuksia. Kansalaisopistolla siirretään toimintoja vuokratiloista kunnan omiin tiloihin, mikä säästää vuokrakustannuksia. Loppuvuotta kohti tulos tasoittuu koko KuVa-toimen alalla. Tarvittavat toimenpiteet Yksiköiden vastaavat henkilöt seuraavat talouden ja toiminnan kehitystä säännöllisesti ja toteumaa käydään läpi myös toimialan yhteispalavereissa. Kaikki vastuualueet ovat sitoutuneet taloudelliseen toimintaan. Hankintoja tehdään maltillisesti kautta vuoden. TOIMINTA- JA TALOUSRAPORTTI MUSIIKKIOPISTO AJALTA 1.1. 31.7.2016 Vastuualue: Vastuuhenkilö: musiikkiopisto lukion rehtori, musiikkiopiston rehtori Osastopäällikön/vastuuhenkilön arvio vastuualueen kokonaistilanteesta Musiikkiopistossa on opiskelijoita tällä hetkellä 177 kappaletta, musiikkiopiston avoimella puolella 10 opiskelijaa, varhaiskasvatuksessa 15 oppilasta ja baletissa 36 oppilasta. Organisaatiouudistuksen tavoitteena on jatkaa musiikkiopiston toiminnan taloudellista vakauttamista ja yhdenmukaistaa toimintoja alueelliseen tasoon nähden ja toteuttaa palvelut laadukkaasti ja kustannustehokkaasti. Musiikkiopiston toimintakate oli heinäkuun loppuun mennessä 77,8 %. Tuloja on saamatta n. 52 000 lukukausimaksuista ja kumppanikuntien kuntaosuuksista, mitkä laskutetaan vastan lokakuun alkupuolella. Suurin menokohta henkilöstökulut näyttää 66,1 % toteumaa, mikä on hieman koholla ajankohtaan nähden. Tulojen kotoutumisen jälkeen tilanne oikenee ja raami riittää. Hallinnon kulujen merkittävä supistuminen helpottaa taloustilannetta. Toiminnan poikkeamat Hallinnon tehtävien jako hallinnollisen rehtorin ja vastuuopettajan välillä toimii. Vastuuopettajan rooli pedagogisen toiminnan johtamisessa on tosin merkittävä. Poikkeamat tulorahoituksessa Tulorahoituksen toteuma on 46,4 %. Puolen vuoden tilanteen perusteella kuntaosuuksien tasoituslaskut lähetetään yhteistyökuntiin, joten tuottotilanne hieman kohenee. Instrumenttivuokria on jouduttu korottamaan, jotta saadaan soittimien huollot katettua. Lumijoen kunnalle on vuokrattu ylimääräinen piano syyslukukaudesta 2015-2016 alkaen. Siitä tulee pientä tuottoa instrumenttien huoltoa varten. Poikkeamat toimintamenoissa Henkilöstökulut ovat hieman yläkantissa budjetoituun nähden ollen 66,1 %. Kalusteiden ja laitteiden 14

huolto on vaatinut rahaa alkuvuonna oletettua enemmän, joten loppuvuoden aikana hankintoja ei enää tehdä. Tarvittavat toimenpiteet Keskitytään perustyöhön, lisälaskutettavaa kehittämistyötä ei voida tehdä ja hankinnat siirretään tulevalle budjettivuodelle. SIVISTYSPALVELUIDEN KÄYTTÖSUUNNITELMAT 2016, Arvio 1-7 / 2016 VASTUUALUE: Varhaiskasvatus VASTUUHENKILÖT: varhaiskasvatusjohtaja, (alue)päiväkodinjohtajat, perhepäivähoidonohjaaja TALOUSARVIO: 7 099 900 Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Lasten lakisääteistä päivähoitoa ja esiopetusta on saatavilla siinä laajuudessa kuin Limingassa esiintyvä tarve edellyttää. Limingan kunnan varhaiskasvatuspalvelut muodostuvat perhepäivähoidosta ja päiväkotihoidosta, vuorohoidosta, esiopetuksesta ja erityisvarhaiskasvatuksesta. Lisäksi järjestetään avointa varhaiskasvatusta. Perhepäivähoitoa järjestetään sekä perhepäivähoitajien kotona että lasten kotona. Kunnallisen varhaiskasvatuksen vaihtoehtona perhe voi valita kotihoidon tai yksityisen päivähoidon. Tukimuodot ovat kotihoidontuki tai yksityisen hoidontuki ja sen kuntalisä sekä päiväkotihoidon palveluseteli. Tehtäväalueen yleistavoite Kunnan varhaiskasvatus on suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa, jolla tuetaan ja edistetään lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista. Vanhemmilla on ensisijainen kasvatusvastuu lapsestaan. Varhaiskasvatuksen tehtävänä on tukea vanhemmuutta ja lapsen kasvua. Varhaiskasvatuksessa liikunta on keskeisessä asemassa ja sitä toteutetaan mm. leikkipedagogiikan keinoin. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Varhaiskasvatuslakiin on tulossa muutoksia, jotka edellyttävät kuntakohtaisten linjausten tekemistä. Kunnan varhaiskasvatussuunnitelman uudistaminen alkaa loppuvuodesta 2016 uuden valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman pohjalta. Esiopetussuunnitelma valmistuu keväällä 2016 ja otetaan käyttöön 1.8.2016. Uudistetaan lapsikohtaiset esiopetussuunnitelmat. Osallistutaan esi- ja perusopetuksen erityisopetuksen kehittämiseen ja suunnitelman tekemiseen. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2016 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Joustavan esi- ja alkuopetuksen kokeilun jatkaminen Toteutunut Esiopetuksen yksikkökohtaisten oppilashuolto- ja kriisisuunnitelmien laatiminen ja käyttöönotto Laatiminen osittain kesken Pedagogisten ICT-valmiuksien- ja sähköisten oppimisympäristöjen kehittäminen esiopetuksessa. (Edistetään lasten TVT osaamista ja hyödynnetään opetustyössä monipuolisesti tieto- ja viestintäteknologiaa). Kehittämistyö aloitettu, TVT-strategia tehty ja laitehankintoja aloitettu, Wilma:n hankintapäätös tehty esikoululaisille, Muksunetistä luovuttu Varhaisen tuen tehostaminen mm. Lapset puheeksi toimintamallin käytön laajentaminen, LP-koulutuksia järjestetty ja LP-menetelmästä tehty kuntakohtaiset linjaukset Varhaisen tuen moniammatilliset ryhmät alueilla (Vartu, oppilashuoltotyöryhmät), Toteutunut Osallisuuden vahvistaminen mm. toiminnallisten vanhempainiltojen järjestäminen, Toteutunut esim.7-up vanheimpainillat, pihatapahtumat Lasten monipuolinen liikkuminen huomioidaan opetustyössä ja suunnitelmissa, Toteutunut, vaatii jatkuvaa kehittämistä 15

Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Talousarviota ei ylitetä. (talousarvion toteutuminen; laskutuksen ajantasaisuus). Toteutunut Asukasluvun kasvuun vastataan lisäämällä omaa toimintaa.toteutunut Tuottavuusohjelman noudattaminen, Toteutunut Tarkistetaan varhaiskasvatuksen palvelumaksut ja maksuperusteet Toteutunut osittain Päivitetään varhaiskasvatuksen palvelusetelin sääntökirja Ei vielä toteutunut Hyödynnetään projektirahoitusta Toteutunut Strategian mukainen johtaminen Hyvinvoiva työyhteisö (kehityskeskustelut yksilö- tai ryhmätasolla, säännölliset työpaikka- ja tiimipalaverit, säännölliset arviointi- ja suunnittelupalaverit, työhyvinvointi -teema huomioidaan koulutus- ja virkistyssuunnitelmissa) Toteutunut Osaamisen kehittäminen (koulutustilaisuuksia 3 pv. / vuosi, suositellaan lähialueen koulutuksia). Toteutunut Palveluiden järjestäminen järjestämissuunnitelman mukaisesti Toteutunut VASTUUALUE: Perusopetus/yhtenäiskoulut VASTUUHENKILÖT: rehtorit Talousarvio: 8 950 200 Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Perusopetuksen tavoite on antaa opetussuunnitelman mukaista opetusta ja antaa jokaiselle oppilaalle riittävät tiedot ja taidot jatko-opintoja ajatellen. Lisäksi oppilaiden ohjaaminen jatko-opintoihin on keskeinen tehtävä. Jokaiselle oppilaalle pyritään löytämään sopiva oppilaan tieto- ja taitotasoa vastaava opiskelupaikka oppivelvollisuuden jälkeen. Tehtäväalueen yleistavoite -oppivelvollisuuden täyttäminen, yleissivistyksen hankkiminen, jatko-opintokelpoisuus -kasvun tukeminen ja itsenäistyminen -syrjäytymisen ehkäiseminen -hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella 2013 2016 Perusopetuksen opetussuunnitelman tuntijako OH:n minimin mukaiseksi on toteutettu 1.8.2014 alkaen Perusryhmien enimmäiskoko on lautakunnan päätöksen mukaisesti keskimäärin 24-25 oppilasta 1-2- luokilla, muilla keskimäärin 28 oppilasta Valinnaisaineryhmien alaraja on keskimäärin 20 oppilasta. Valinnaisainetarjottimen arviointi ja tarkistaminen yläluokkalaisten osalta syksyllä 2016 8-luokan aloittaville Opetussuunnitelmatyö jatkuu ja tarvittavat muutokset tehdään syyslukukauden aikana Valinnaisainetarjottimen laatiminen uuden opetussuunnitelman mukaan 5-6 -luokkalaisille Toteutettu henkilökunnan kanssa yhteistyössä ja otettu käytäntöön. Tietotekniikka on seitsemäsluokkalaisille pakollinen valinnaisaine 1.8.2013 lähtien 1vvkt vielä vuoden 2016 syksyllä Huomioitu. Palvelusetelin käyttöönoton suunnittelu ja palvelumaksujen tarkistaminen AP/IP-toiminnassa. Ap- ip maksuja on korotettu ja maksuluokkien porrasteisuutta purettu keväällä 2016. Palvelusetelin käyttöä ei ole vielä suunniteltu. Kuraattori-, ja opinto-ohjauspalveluiden kehittäminen oppilas- ja opiskelijahuoltolain mukaisiksi. Opiskeluhuoltolakia on uudistettu ko. lain osalta, mutta myös uuden opetussuunnitelman velvoittamana. Työ jatkuu opetussuunnitelmatyön myötä. Koulupsykologin rekrytoiminen Uusi koulupsykologi on aloittanut virassaan 2.8.2016. Kouluverkkoselvitys on tehty 2014, ja tehdään uudelleen keväällä 2016 Oppimisympäristöselvityksen ja valtuuston päätöksen perusteella Liminkaan rakennetaan 2 uutta 16

koulurakennusta, toinen Limingan koulukeskukseen sisältäen myös muiden sivistystoimialueen palveluiden tuottajien tiloja ja toinen Ojanperänkankaalle 1-6 luokkien kouluna. Uusien koulujen valmistuttua Lakeuden ja Ketunmaan koulut suljetaan. Rantakylän koulun tilannetta arvioidaan Rantakylän alueen kokonaiskehittämissuunnitelman yhteydessä myöhemmin. Oppimisen tuen ja erityisopetuksen toimintojen järjestely Erityisopetuksen koordinaattorin tehtävään on valittu henkilö. Työpanos kohdentuu erityisopetukseen ja neuvottelun perusteella sovittavaan konsultatiiviseen työpanokseen, n. 6-10 tuntia viikossa. Asia on vielä hieman kesken. Kerhotoimintaa toteutetaan opetusministeriön myöntämien kerhomäärärahojen turvin. Toteutuu. Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto vuosiluokille 1-6 1.8.2016 alkaen Toteutuu. Uuden opetussuunnitelman mukaisen digitalisoimisen käynnistäminen peruskoulussa. Toteutuu hyvää vauhtia. ICT-koordinaattori on selvitellyt ICT-osaston kanssa laitehankintaratkaisua, sekä kaikille yhteiseksi käyttöönotettavaa oppimisympäristövalintaa. Koulutussuunnitelmia on tehty ja tulevan vuoden investointeja valmisteltu. KUNTASTRATEGIAA TUKEVAT KESKEISET TAVOITTEET JA MITTARIT V. 2016 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Oppimisen tuki yksikön organisoituminen Mittarit: Organisaatiorakenne valmis 100 % vuoden 2016 loppuun mennessä ja prosessikuvaukset kirjoitettu. Pahasti kesken. Ei ehtine vuoden loppuun mennessä. Yhteydenpito kodin ja koulun välillä vahvistuu entisestään Mittarit: Seurataan edelleen vanhempainkeskustelujen toteutumaa. Vanhempainkeskusteluita toteutetaan edelleen entiseen malliin, eli kaikilla luokka-asteilla vanhempainvartteja tarjotaan kaikille vanhemmille vähintään kerran lukuvuodessa. Nivelvaiheissa, eli 1- ja 7-luokilla vanhempainvarttien toteutuma on korkein. 8-luokalla vanhempainvarttien toteuma on vähäisin. Vanhempainvarteista toteutuu arviolta 80%. Vuoden päätteeksi nähdään kokonaistoteuma. Arviointikeskustelut korvaavat numeroarvioinnin Mittarit: Huoltajien ja lasten palaute arvioinnin muutoksesta, tavoitteena 100 % tyytyväisyys Uuden opetussuunnitelman mukainen arviointikeskustelu numeroarvioinnin korvaajana otetaan käyttöön vaiheittain alkaen 1.8.2016, kun uusi opetussuunnitelma astuu voimaan. Toteuma nähdään vasta vuoden päätteeksi. Numeroarvioinnin korvaavia arviointikeskusteluja ei ole vielä pidetty. Tupoksessa on kokeiltu vuosiluokilla 1-2 sanallisen välitodistuksen korvaamista arviointikeskustelulla tai lp-keskustelulla. Pääsääntöisesti muutokseen on oltu tyytyväisiä, prosentti on jäänyt hiukan vajaaksi kokeiluvaiheessa. Kiusaamisen ennaltaehkäiseminen Mittarit: kiusaamiskysely keväällä 2016 (kiusaaminen 0 %). Kuluvan vuoden aikana valtakunnalliset Kiva-koulu kiusaamiskyselyt jäi toteutumatta, sillä Kiva organisaatiolla oli ilmeisesti ongelmia järjestelmissään. Koulukohtaiset kiusaamiskyselyt toteutettiin 4. ja 7. luokille, mutta mittavan aineiston systemaattinen analysointitapa on ratkaisematta. Kuitenkaan kyselyistä ei noussut mitään poikkeavaa esille Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen Mittarit: savuttomuus 100% Hyvä tilanne. Tupoksessa toteutunut kokonaan ja Liminganlahdella muutamia havaittuja tapauksia. Nuuskan käyttäjiä muutamia Liminganlahdella. 17

Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Digitalisaation läpivieminen henkilöstön osalta Mittarit: Gafe-ympäristön käyttöaste, moniko opettaja käyttää ympäristöä vuoden loppuun mennessä. Digitalisaation toteutumisen esteenä välineiden puute; Gafe ympristön käyttöä on kuitenkin aloiteltu. Laitehankintojen toteutuminen on suunniteltu loppuvuodelle. Vuoden lopussa analysoidaan tilanne uudestaan. Digitalisaation toteuttaminen luokkaympäristössä Mittarit: Oppitunnit toteutuvat 10% sähköisissä ympäristöissä. Sähköisten oppimisympäristöjen käyttö ei ole vielä päässyt käyntiin, sillä laitehankintoja odotellaan. Yhtenäiskouluilla on vielä tällä hetkellä tvt-luokat joissa kiinteä konekanta. Luokat on käytössä lähes 100% teholla arkisin klo 8-15 välillä. Tvt välineiden puute vaikeuttaa digitalisaation toteuttamista, mutta edistystä tapahtuu. Aktiivinen tiedottaminen Mittarit: julkaisujen/uutiskynnysten ylittäneiden tapahtumien määrä (lehdistö, radio, tv), nettisivujen ajantasaisuus (vastuuhenkilöt), sosiaalisen median mahdollisuuksien säännöllinen hyödyntäminen. Ison organisaation toiminnan peruskulmakivi on aktiivinen sisäinen tiedottaminen. Siinä käytetään erittäin tehokkaasti Wilma järjestelmää. Ulkoinen tiedottaminen on haasteellisempaa toimeenpanon kannalta. Opettajia on kehoitettu itsenäisesti tiedottamaan mukavista tempauksista ja tapahtumista. Esimiehet eivät aina edes tiedä niistä. Aktiivista tiedottamista tehty mm. oppilaiden osallistuessa valtakunnallisiin tapahtumiin; Taisto kisa, Nou Hätä yms., kunnan/koulun nettisivut on päivitetty. Viranomaiskäytössä somen mahdollisuuksia hyödynnetty. Laadukkaat ja vaikuttavat opetuspalvelut Mittarit: opinnoissa edistyminen kaikilla vuosiluokilla (siirtyminen seuraavalle vuosiluokalle), peruskoulun päättäneiden sijoittuminen jatko-opintoihin (kaikille koulutuspaikka). Kaikki päättöluokkalaiset saivat jatkoopiskelupaikan ja kaikki liminkalaiset oppilaat siirrettiin seuraavalle vuosiluokalle. Strategian mukainen johtaminen Henkilöstön työhyvinvointi paranee Mittarit: sairauspoissaolojen määrä verrattuna edellisvuoteen, henkilöstökysely työilmapiiristä Alkuvuosi on ollut erittäin haasteellinen sisäilmaongelmien takia Liminganlahden yhtenäiskoulussa. Sairauspoissaoloja on ollut jonkin verran enemmän ja sisäilman laadusta oireileville alkuvuosi on ollut haastava. Ongelmaan on haettu kokoajan ratkaisua kuuntelemalla rakennusterveysasiantuntijan ohjeita, sekä sisäilmatyöryhmän kokousten kautta, missä on ollut henkilökunnan ja oppilaiden terveydellinen edunvalvonta paikalla. Tupoksessa sairauspoissaoloissa ei oleellisia muutoksia. Henkilöstökyselyn perusteella voi todeta, että yksikön työilmapiiri on hyvä. Kehityskeskustelujen toteutuminen Mittarit: käydyt keskustelut työyhteisössä työskentelevien kanssa (100 %) Kehityskeskustelut on toteutettu lähes tavoitteen mukaisesti. Talousarviossa pysyminen Mittarit: osavuosikatsaukset Talousarviossa ei olla pysytty, koska budjetin laadinnassa ei olla huomioitu oppilasmäärien kasvua. VASTUUALUE: LUKIO VASTUUHENKILÖ: Lukion rehtori Talousarvio: (U) 1 039 200 Yleiskuvaus tehtäväalueen palveluista ja tarkoituksesta Keskiasteen koulutus käsittää Limingan lukion toiminnan. Lukio on laajasti yleissivistävä, ylioppilastutkintoon johtava, jatko-opintoihin valmentava ja elinikäiseen oppimiseen kannustava oppilaitos. Lukioon haetaan yhteishaussa, opiskelijat valitaan perusopetuksen päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvon mukaisessa järjestyksessä. Aloituspaikkojen määrä on syksystä 2015 alkaen 108. Kolmisarjaistuminen jatkuu syksyn 2016 oppilaaksiotossa. Tehtäväalueen yleistavoite 18

Lukiossa pyritään kasvattamaan sellaisia yksilöitä ja kulttuuriyhteiskunnan jäseniä, jotka kykenevät vastaamaan yhteiskunnan ja ympäristön haasteisiin ja toimivat vastuuntuntoisina ja velvollisuuksistaan huolehtivina kansalaisina yhteiskunnassa ja tulevaisuuden työelämässä. Opetuksessa keskitytään peruskurssien ja valtakunnallisten syventävien kurssien opetukseen. Lisäksi tarjotaan koulukohtaisia soveltavia kursseja. Yleistavoitteena on, että jokainen lukioon tulija saa päättötodistuksen ja valmistuu ylioppilaaksi. Limingan lukio jatkaa elukioverkostossa, ja tarjoaa tätä kautta mahdollisuuksia opiskella sellaisia lukiotason kursseja, joita Limingan lukiossa ei pystytä tarjoamaan. Tehtäväalueen keskeiset muutokset ja toimenpiteet suunnitelmakaudella Lukiota kehitetään itsenäisenä oppilaitoksena, joka palvelee ensisijaisesti Limingan ja lähikuntien nuoria. Lukiossa on käytössä langaton verkkoyhteys ja oppitunneilla hyödynnetään sähköisiä opetusmateriaaleja. Opiskelijat tuovat oppitunneille omat tietokoneet opiskelun välineiksi. Henkilökunnan koulutukseen ja sähköisten materiaalien käyttöön panostetaan, jotta esim. ylioppilaskirjoituksissa käytettävät ohjelmistot tulevat tutuiksi. Syksyllä 2016 järjestetään sähköiset ylioppilaskokeet valtakunnallisen ohjeistuksen mukaan. Lukiossa työstetään uusi opetussuunnitelma kevään 2016 aikana ja se käyttöönotetaan 1.8.2016 lähtien. Lukiolaisten kokonaislukumäärä 22.8.2016 on 239+2 vaihto-opiskelijaa. Lukiolla on langaton verkkoyhteys, mutta se on välillä epästabiili laajentuneen käyttäjäkunnan takia. Henkilökunnalla on mahdollisuus osallistua alueella tarjottavaan maksuttomaan koulutukseen, esim. Oulun lukioiden opettajille suunnattuun ohjelmistoon. Joissakin oppiaineissa on ollut välttämätöntä hankkia osaamista maksullisistakin koulutuksista, sillä sähköiset ylioppilaskokeet pidetään jo tulevan syyskuun aikana. Lukiolla on ensimmäisen koeviikon käyttöön kolme Abitti-koeluokkaa, vuoden loppua kohden luokkia pitää olla kolme lisää. Kuntastrategiaa tukevat keskeiset tavoitteet ja mittarit v. 2016 Kuntalaisten hyvinvoinnin edistäminen Wilma viestintäjärjestelmän käytön tehostaminen Mittarit: Wilma oppilaiden 100% käytössä. Tässä vaiheessa lukuvuotta on hankala arvioida käyttöä, koska opiskelijat ovat vasta totuttelemassa arjen käytänteisiin. Kevään 2016 perusteella arviolta n. 80 % käyttää Wilmaa. Lukiolaisten jaksamisen tukeminen Mittarit: opiskelijahuollolliset kyselyt toteutetaan ja tukitoimia vaativiin seikkoihin puututaan 100%. Opiskeluhuolto vahvistuu siten, että lukion tiloissa on koulukuraattorin ja koulupsykologin palvelut saatavilla. Opiskeluhuollon kyselyt toteutetaan syyslukukauden alkaessa. Tukea tarvitsevien tarpeita arvioidaan pedagogisesta näkökulmasta, mutta tarkasti myös psyykkisen jaksamisen osalta. Näitä toimia toimeenpanee pedagoginen opiskeluhuoltoryhmä ja opiskeluhuoltoryhmä. Koulukuraattori on ollut kerran viikossa tavattavana lukiolla ja kuntaan on rekrytoitu koulupsykologi 2.8.2016 alkaen. Opiskelijoille järjestetään yhteisöllistä toimintaa Mittarit: ryhmäytymispäivä aloittavalle vuosikurssille elokuussa, Liminganlahtipäivä aloittavalle vuosikurssille syyskuussa, Hottis-tapahtuma joka jaksossa. Ryhmäytymispäivä järjestetään 2.9. kouluviihtyvyyden kehittämisen nimissä ja he saavat toteuttaa haluamiaan toimintoja. Hottis-tapahtumia järjestetään jaksoittain. Väistötilaratkaisun takia oppilaskunta on luopunut Kahvila-Puhvelin tiloista, mutta heille on järjestetty tilaa läksyjentekoon ja kahvilatoimintaan lukion käytäviltä. Sinänsä tilan menetys on ollut pettymys lukiolaisille, jotka viettävät hyppytunteja ja haluaisivat tehdä läksyjä. Opiskelijoille järjestetään tarpeen vaatiessa tukiopetusta Mittarit: tukiopetustuntien määrää seurataan. Henkilökunnasta on nimetty opintovalmentaja, joka tukee oppilaiden oppimista pedagogisessa opiskeluhuollossa sovitulla tavalla. Tukiopetustunteja on annettu tähän mennessä 15,95 tuntia, tosin opintovalmentaja järjestää pienryhmätukea lähes viikoittain. Itsenäisiä kursseja on suoritettu 59 kpl. Opiskelijoita on kuultu osallisuuden ja kouluviihtyvyyden parantamiseksi. Kunnan kilpailukyvyn ja elinvoiman vahvistaminen Tasokas lukiokoulutus 19