VALTIOVARAINMINISTERIÖ Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Arja Terho VALTION IT TOIMINNAN KOORDINAATIORYHMÄN KOKOUS 2/2007.

Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Arja Terho 7.3.2007 VALTION IT TOIMINNAN KOORDINAATIORYHMÄN KOKOUS 2/2007 Kokousmuistio Aika: 1.3.2007 klo 09.00 Paikka: Valtiovarainministeriö, Aleksanterinkatu 36 A Läsnä: Leena Honka, valtiovarainministeriö, puheenjohtaja Jäsenet: Kaarlo Korvola, sisäasiainministeriö Kari Kujanen, oikeusministeriö Tuija Kuusisto, puolustusministeriö Irma Nieminen, opetusministeriö Olli Nykänen, kauppa ja teollisuusministeriö Jarmo Saarinen, ulkoasiainministeriö Pekka Sinkkilä, liikenne ja viestintäministeriö Antero Taimiaho, sosiaali ja terveysministeriö Marit Olander, valtioneuvoston kanslia Risto Yrjönen, maa ja metsätalousministeriö Arja Terho, valtiovarainministeriö, sihteeri Asiantuntijat: Juhani Korhonen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö Aki Siponen, neuvotteleva virkamies, valtiovarainministeriö ASIAT 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja toivotti jäsenet tervetulleeksi. Kaarlo Korvola esitti, että muissa asioissa käsitellään ValtIT:n sähköposti ja kalenterihanketta sekä ministeriöiden strategioiden linkittämistä ValtIT sivuille. 2 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin edellisen kokouksen muistio. id PL 28 00023 VALTIONEUVOSTO PUH. (09) 16001

2 (3) 3 Tietojärjestelmähankkeita koskeva TTS raportointi, Juhani Korhonen Juhani Korhonen kertoi aluksi, että vuosittainen tietohallintokysely on lähtenyt edellisenä päivänä sähköpostilla ja että VYSE ehdot ovat piakkoin tulossa lausunnolle. Valtionhallinnon osalta lausunnot on tarkoitus lähettää ministeriöille siten, että ne koordinoivat hallinnoalansa näkökohdat yhteiseen lausuntoonsa. s Juhani Korhonen esitteli IT hankkeiden käsittelyä osana TTS prosessia ja keskeisimpiä prosessissa esille nousseita hankkeita liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Keskusteltiin asianhallinnan järjestelmien kehittämisestä monissa hankkeissa. Nähtiin, että alustakysymyksissä voidaan tehdä yhteisiä ratkaisuja, mutta prosessit on suunniteltava kunkin viraston osalta erikseen. Sähköinen käyttöarkisto ja dokumentinhallinnan alusta ovat hyviä esimerkkejä yhteisistä järjestelmistä. Nämä tulisi huomioida kaikissa käynnistettävissä hankkeissa. Määrärahavarausten tulee tietenkin näkyä virastojen budjeteissa, sillä yhteisten järjestelmien palvelut tulevat jatkossa maksullisiksi. 4 Opetusministeriön hallinnonalan tietohallintohankkeet Irma Nieminen esitteli opetusministeriön hallinnonalan tietohallintohankkeita liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Sovittiin, että seuraavassa kokouksessa Kari Kujanen esittelee OM:n ajankohtaisia asioita. 5 Yhteentoimivuuden kehittämisohjelma, Aki Siponen Aki Siponen esitteli valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu hankkeen edistymistä liitteenä olevan esityksen mukaisesti. Tietojärjestelmien nykytilanteen kartoitus on työllistänyt ja työllistää edelleen valtionhallinnon organisaatioita. Tämänhetkinen tiedon keruun vaihe päättyy 16.3.2007. Tietojen täydentämistä jatketaan myöhemmin keväällä, kun kärkihankkeiden esiselvitykset valmistuvat. Tarkoituksena on, että nyt kerättävästä tiedosta muodostetaan jatkossa jatkuvasti ylläpidettävän valtion tietojärjestelmäluettelon runko. Keskustelussa toivottiin hallinnolle tarjottavan työkaluja, joilla tietojärjestelmien tietoja voidaan pitää yllä ja joilla voidaan edistää yhteentoimivuuden toteutumista. 6 Valtionhallinnon IT palvelukeskus, Leena Honka Leena Honka kävi läpi IT palvelukeskuksen perustamisen suunnittelun periaatteita. Raporttiluonnos on jaettu kaikille. Edelliseen versioon verrattuna isoin uusi alue on raportin liitteenä olevat palvelukuvaukset. Kommentit raporttiin toivotaan annettavan nyt tai sähköpostilla mielellään jo seuraavaksi päiväksi, viimeistään kuitenkin maanantaiksi. Tavoitteena on, että IT johtoryhmässä hyväksyttäisiin raporttiluonnos jatkokehittämisen pohjaksi. Keskustelua: Yleiskommenttina todettiin, että raportti on kehittynyt parempaan suuntaan. Raporttia tulisi kuitenkin vielä edelleen selkeyttää, jotta sen viesti olisi selkeämmin luettavissa. Ongelmana on, että samat asiat toistuvat raportissa useaan kertaan ja joissakin kohdissa asiat on ilmaistu ristiriitaisesti.

Sisäasiainministeriö ei katso voivansa hyväksyä ehdotusta, jossa on esitys palvelukeskusten yhdistämisestä. Pitäisi sen sijaan luoda kumppanuussuhteita palvelukeskusten välille. Todettiin, että palvelukeskuksia ei ole tarkoitus yhdistää ja että valtion IT palvelukeskus tuottaa vain niitä palveluita, jotka on sovittu valtion yhteisiksi palveluiksi. Edellisessä kokouksessaan valtion IT johtoryhmä oli sitä mieltä, että raporttia ei lähetetä lausunnolle. Päätettiin esittää johtoryhmälle, että raportti lähetettäisiin lausunnolle. Käsittelyssä esille nousseet ja sähköpostilla tulleet kommentit viedään IT johtoryhmälle tiedoksi. Suunnittelua esitetään kuitenkin jatkettavaksi välittömästi, sillä henkilöstöintensiiviset työasemapalvelut, joiden toteutuksesta on erilaisia näkemyksiä, eivät IT strategian mukaan tule toteutukseen kuin aikaisintaan 2010. 3 (3) 7 Muut asiat Sisäasiainministeriön tietohallintostrategia on valmistunut. Kaarlo Korvolan esityksestä sovittiin, että ä kaikkien ministeriöiden tietohallintostrategioihin laitetaan linkki ValtIT:n sivuilta. Sisäasiainministeriö esitti toivomuksenaan, että sähköposti ja kalenteriohjelmiston kilpailutus käynnistettäisiin mahdollisimman pian. Todettiin, että kokonaisratkaisu on suunniteltava ennen kuin kilpailutusta voidaan tehdä. Tähän tehtävään ollaan VM:n palkkaamassa vastuuhenkilöä, sen jälkeen kun SM ilmoitti, ettei sillä olekaan antaa resurssia hankkeen vetämiseen. Toivotaan, että hallinnonalat pystyvät jatkamaan nykyisillä järjestelyillä siihen saakka, kun yhteishanke saadaan toteutettua. Mikäli joku hallinnonala ei voi odottaa tätä, sen on toimittava yksin. Kärkihankkeiden esitutkimusten päätösprosessista sovittiin seuraavaa: hankkeiden ohjausryhmät käsittelevät ensin loppuraportin, sen jälkeen VITKo ja IT johtoryhmä, jonka jälkeen järjestetään lausuntokierros. Jos lausuntokierros ei tuota mitään uutta radikaalia, käsittely jatkuu. Muussa tapauksessa asiat otetaan uuteen käsittelyyn. Seuraavat kokoukset 29.3.2007 klo 10.00 12.00 3.5.2007 klo 10.00 12.00. 13.6.2007 klo 9.00 11.00. 8 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen ja kiitti jäseniä. Jakelu: Jäsenet ja varajäsenet

Valtionhallinnon suurimmat IT hankkeet yhteenvetoa Juhani Korhonen Valtion IT toiminnan johtamisyksikkö Valtiovarainministeriö ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 1 IT toiminnan talouden seuranta: IT hankkeet TTS:issa 2008 2011 IT talousohjaustyöryhmän (pj. budjettineuv. Helena Tarkka, VM/BO) ehdotus 15.2.2006 TTS määräys 6.4.2006: 2.5. Osana hallinnonalansa toiminta ja taloussuunnitelmaa ministeriön tulee toimittaa valtiovarainministeriölle tiedot hallinnonalansa tietojärjestelmien (ml. perustietotekniikan ja tietoteknisen infrastruktuurin) kehittämiseen tai hankintaan liittyvistä yhtä tai useampaa virastoa tai hallinnonalaa koskevista hankkeista, joiden kokonaiskustannukset suunnittelukaudella ovat yli 1 miljoonaa euroa. Tiedot toimitetaan hankkeittain käyttäen liitettä 10. ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 2

IT talousohjauksen käytännön tavoitteet 1) Tukea valtion IT strategian toimeenpanoa yhteensopivuus yhteisen strategiaan ja arkkitehtuuriin hankkeiden keskinäinen yhteentoimivuus (rajapinnat; tietojen yhteiskäyttö) IT toiminnan konsernimainen ohjaus 2) Tuottaa yhtenäistä informaatiota IT investoinneista ja vuosikustannuksista parempi kokonaiskuva valtion hallinnon IT investoinneista ja ITtoiminnan kustannuksista veroeurojen käytön seuranta IT toiminnan kustannustehokkuus 3) Tukea hallinnonaloja ja virastoja niiden ITinvestointien ja toiminnan hallinnassa hankehallinta hankkeiden laatutaso päätöksentekijä tietää aiempaa paremmin mistä on päättämässä ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 3 IT hankkeiden käsittely IT toiminnan näkökulmasta TTS IT hankekuvaukset Hankenäkymä VM ValtIT Käsittely VITKo IT jory Min ryhmä Min Palaute Virasto Virasto syys loka marras joulu tammi helmi maalis ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 4

IT STRATEGIA IT johtoryhmä VM:n käsittely VitKo Hankesalkku Budjetti VM:n käsittely TTS IT hankkeiden käsittely TTS ja TAprosesseissa Kehysohjaus Hankinta Hankinta Hankinta TTS Tulosohjaus Virasto Hallinnonala VN/EDK Virasto ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 5 Yli 1 milj. euron IT hankkeet hallinnonaloittain TTS 2008 2011:ssa saatujen ilmoitusten mukaan Kokonaiskust. 2004/5 2012 Hallinnonala Hankkeita, Invest. Käyttökust. lkm M M Yht. M 24. UM 3 27,9 8,9 36,8 25. OM 11 149,3 7,4 156,7 26. SM 14 41,2 37,4 78,6 27. PLM 2 188,2 188,2 28. VM 50 272,9 87,1 360,0 29. OPM 14 63,0 21,9 84,9 30. MMM 6 8,2 1,9 10,1 31. LVM 16 145,3 48,8 194,2 32. KTM 4 37,1 4,2 41,3 33. STM 2 15,6 5,0 20,6 34. TM 1 3,4 3,4 35. YM 2 1,2 1,6 2,8 Yhteensä 125 953,2 224,1 1 177,4 ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 6

IT hankkeiden (yli 1 milj. euroa) investoinnit ja käyttökust. hallinnonaloittain 2004 2012 M KustannustyypHall.ala 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Yhteensä Investointikus 24. UM 1,0 5,8 7,1 6,1 2,8 2,6 2,5 27,9 25. OM 30,8 31,0 31,5 29,5 26,5 149,3 26. SM 0,6 4,8 12,9 9,1 6,9 3,1 3,8 41,2 27. PLM 45,3 47,3 46,3 49,3 188,2 28. VM 8,2 10,8 46,3 50,8 55,7 44,6 46,2 10,3 272,9 29. OPM 0,2 10,4 19,0 14,5 9,5 8,5 0,9 63,0 30. MMM 0,3 1,4 2,8 1,6 1,0 0,8 0,3 8,2 31. LVM 0,3 4,3 79,6 22,1 19,3 12,4 7,3 145,3 32. KTM 2,3 3,1 8,0 8,3 6,8 6,4 2,2 37,1 33. STM 3,4 5,4 3,4 3,4 15,6 34. TM 0,9 0,9 0,8 0,8 3,4 35. YM 0,8 0,4 1,2 Investointikust. Yhteensä 1,0 14,9 29,8 164,0 197,2 191,5 162,0 152,5 40,3 953,2 TTS 2008 2011: 703,2 Käyttökust. 24. UM 0,3 0,3 2,8 2,8 2,8 8,9 25. OM 0,1 0,1 0,1 3,6 3,6 7,4 26. SM 2,4 2,1 2,1 3,6 5,2 6,7 7,3 8,1 37,4 28. VM 0,4 0,4 1,3 8,3 16,9 18,9 19,4 21,4 87,1 29. OPM 1,2 3,0 3,4 4,0 10,3 21,9 30. MMM 0,2 0,3 0,4 0,4 0,6 1,9 31. LVM 5,3 10,0 10,9 11,2 11,5 48,8 32. KTM 0,2 0,3 0,3 1,6 1,6 4,2 33. STM 2,5 2,5 5,0 35. YM 0,4 0,4 0,4 0,4 1,6 Käyttökust. Yhteensä 2,8 2,5 3,4 19,2 36,5 43,8 53,2 62,7 224,1 Yhteensä 1,0 17,7 32,3 167,4 216,4 227,9 205,9 205,8 103,0 1 177,3 TTS 2008 2011: 856,0 ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 7 IT hankkeiden (yli 1 milj. euroa) kokonaismenot (2004 2012) tyypeittäin Pääluokka Kohdeluokan lyh Investointik.Käyttök. Yhteensä 1. Perustietotekniikkapalvelut 1.1 Tieto ja puheliikenne 145,5 30,8 176,4 1.2 Työasemat 16,7 16,7 1.4 Käyttöpalvelut 89,3 21,7 111,0 1.5 Muu perustietotekniikka 3,0 3,0 1. Perustietotekniikkapalvelut Yhteensä 254,5 52,5 307,1 2. Tukitoimintojen tietojärjestelmä2.1 TaHa / HeHa järjestelmä 62,6 33,7 96,3 2.2 Dkm / asianhallinta ja ark 42,1 8,9 51,0 2.3 Muut tukitoimintojen järj. 28,7 3,7 32,4 2. Tukitoimintojen tietojärjestelmät Yhteensä 133,4 46,3 179,7 3. Ydintoiminnan tietojärjestelmät 3.1 Ydintoiminnan tietojärj. 439,1 92,0 531,1 3.2 Sähköiset palvelut 76,9 10,0 86,9 3.3 Toiminnanohjausjärjest. 7,0 1,4 8,4 3. Ydintoiminnan tietojärjestelmät Yhteensä 522,9 103,5 626,4 4. Muiden järjest. tukipalvelut 4.1 Alustaratkaisut 28,6 3,7 32,2 4.3 Muut tukipalvelut 8,2 18,2 26,4 4. Muiden järjest. tukipalvelut Yhteensä 36,8 21,9 58,6 5. Muu tietohallinto 5.1 Arkkitehtuuri 5,6 5,6 5. Muu tietohallinto Yhteensä 5,6 5,6 Yhteensä 953,2 224,1 1 177,3 ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 8

stannuslaji (Kaikki) IT hankkeet (yli 1 milj. euroa) pääluokittain (investointikust.) 37 4 % Summa / Kustannus 6 1 % 523 54 % 255 27 % Pääluokka 1. Perustietotekniikkapalvelut 2. Tukitoimintojen tietojärjestelmät 3. Ydintoiminnan tietojärjestelmät 4. Tietojärjestelmien tukipalvelut 5. Muu tietohallinto 133 14 % ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 9 Suuret IT hankkeet: Johtopäätöksiä Hankkeiden laajuus suurempi kuin odotettiin (investoinnit yli 950 milj. euroa 2004/5 2012, TTS 2008 2011 kaudella 703 milj. euroa) Saman tyyppisiä hankkeita erityisesti perustietotekniikkapalveluissa, asianhallintahankkeissa kuin myös ns. alusta hankkeissa Tietojen keräämistä suurista IT hankkeista syytä jatkaa Samalla alueella olevia hankkeita on lähemmin selvitettävä mahdollisten päällekkäisyyksien minimoimiseksi. ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 10

Kiitos! Juhani Korhonen juhani.korhonen@vm.fi ValtIT /Juhani Korhonen 6.3.2007 11

Valtionhallinnon arkkitehtuurin suunnittelu Hankkeen tilannekatsaus Valtion IT koordinaatioryhmän kokous 1.3.2007 Aki Siponen 1 Sisältö Hankkeen tavoitteet ja aikataulu Nykytilan kartoitus Arkkitehtuurimenetelmä Toimintamalli 2

Hankkeen tavoitteet ja aikataulu 3 Suunnittelemme toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen toimintamallin Hankkeen tavoitteet Tuottaa kokonaiskuvaus valtionhallinnon tietojärjestelmien nykytilasta lähtökohdaksi tavoitetilan arkkitehtuurin suunnitteluun Valita ja sovittaa valtionhallinnon tarpeisiin sopiva kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja kehys sekä määrittää tavoitetilan arkkitehtuuri ylätasolla ja kuvata arkkitehtuuria valituilla osa alueilla Laatia valtionhallinnon kokonaisarkkitehtuurin ohjausmalli ja suunnitella kokonaisarkkitehtuurin kuvaamiseen perustuvan toiminnan ja tietojärjestelmien kehittämisen toimintamallin käyttöönotto valtionhallinnossa Laatia valtionhallinnon integraatiokehityksen teknisten ratkaisujen ja toiminta ja organisointimallin tavoitetilan kuvaus. Laatia ehdotus perustietovarantojen käytettävyyden ja käytön lisäämiseksi sekä tietoluovutusten hinnoittelun selkeyttämiseksi 4

Hankkeen aikataulu ja vaiheistus Tietojärjestelmäkartta Tietoverkkokaavio ohjausryhmä koordinointiryhmä projektiryhmä Tavoitetilan kuvaus: valittuja kohdealueita työpaja virstanpylväs kuuleminen / katselmointi Nykytilan kartoituksen valmistelu Nykytilan kartoitus Nykytilan tietojen analysointi Nykytilan tietojen täydentäminen Kuvausmenetelmä ja mallikuvaus Arkkitehtuurimenetelmä, kuvaustavat ja arkkitehtuurin sisältö Tavoitetilan kuvauksen täydentäminen (kärkihankkeet) Hankehallinta Projektit Kokoukset Integraatioratkaisun tavoitetilan kuvaus Perustietovarantojen hyödyntämisen toimenpiteet 2.11 11/2006 sopimukset 13.12 20.12 Perustietovarannot 9.1 23.1 Toiminta ja ohjausmalli, läpiviennin suunnittelu ja mittaaminen 19.1 1.2 6.2 Integraatioarkkitehtuuri Yhteensovitettu toimenpidesuunnitelma Muutoshallinta ja viestintä 20.2 28.2 Toimenpidesuunnitelman kokoaminen Sidosryhmien palaute Hallintaprosessit ja ohjausmalli Kypsyystasomalli mittaamiseen viimeistely 6.3 20.3 3.4 17.4 2.5 15.5 29.5 12.6 26.6 11.4 22.5 7.6 27.6 12/2006 01/2007 02/2007 03/2007 04/2007 05/2007 06/2007 5 Hankkeen organisaatio Valtion IT johtoryhmä Valtion IT koordinaatioryhmä Viiteryhmä Viiteryhmän ydin Ohjausryhmä Kehittämisohjelman päällikkö Hankkeen koordinointiryhmä Projektipäälliköt Konsulttien projektipäälliköt Nykytilan kartoitus Menetelmä Toimintamalli Integraatio Perustietovarannot Projekti Aki Siponen Pauli Kartano Tommi Oikarinen SM Mika Kivilompolo HY Marcus Nybergh CSC Tuomo Ahjokannas Capgemini & Sysopen Digia Ilkka Kankare Vilho Järvinen Matti Pekari Jukka Lähesmaa Pauli Kartano VM Martti Karjalainen OM Risto Hakoila VK Jaana Hirvelä PV Mikael af Hällström VERO Joonas Kankaanrinne VRK Martti Karjalainen OM Heimo Laukkanen, HY Risto Rasimus Tiehall. Jaakko Ståhlberg, Turku N.N VNTHY TietoEnator Ari Hirvonen Heini Holopainen Jari Syvänen Leena Valtonen (tuki) Lasse Akselin (tuki) Pauli Kartano VM Risto Hakoila VK Mika Kivilompolo, HY Pentti Salmela TTL Tuukka Seppälä, Tampere Anja Simola VM Aki Siponen VM Arja Terho VM Capgemini & Sysopen Digia Mika Karjalainen Antti Nummiranta Olli Pekka Soini Laura Leinikka Jukka Lähesmaa Arnold van Overeem (tuki) Marjut Siintola VK Jaason Haapakoski KTL Jarmo Kaipomäki TM Vuokko Klemetti, Espoo Juha Mäkinen TIKE Raimo Porttikivi KTM Antti Olli Taipale SM Sari Wilenius EK Tanja Wistbacka VK Deloitte Juha Kauhanen Juhana Francke Johan Salovius Seppo Kokko Tuomo Ahjokannas VK Tanja Wistbacka VK Tommi Oikarinen SM Helena Leppänen PRH Antti Vertanen MMM Netum Olavi Köngäs Juhani Koivunen Ari Tiihonen 6 Projekti ryhmä Konsult ti

Nykytilan kartoitus 7 Tavoitteena riittävä kokonaiskuva kaikkien kärkihankkeiden tarpeisiin Muut tietolähteet Hallinnonalat, virastot ja laitokset Tietoja valtion tietohallinnosta TTS Merkittävät IT hankkeet Virastojen ITstrategiat ja arkkitehtuurit Valtionhallinnon arkkitehtuuri Tietojärjestelmät Liittymät Tiedot valtionhallinnon tietojärjestelmistä ja teknologiaratkaisuista Integraatioratkaisu Virkamiehen tunnistaminen ja käyttövaltuushallinta Dokumentinhallinta ja arkistointi IT hankkeet Sähköisen asioinnin alusta Tietoturvatasojen määrittäminen Teknologiaratkaisut haastattelu Varautuminen Verkot Infra ja tukijärjestelmät IT strategian toimeenpanon suunnittelu Talous ja henkilöstöhallinnon järjestelmät 8

Virastot ilmoittaneet yli 4000 tietojärjestelmää Hallinnonala Eduskunta Kauppa ja teollisuusministeriön hallinnonala Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala Oikeusminnisteriön hallinnonala Opetusministeriön hallinnonala Puolustusministeriön hallinnonala Sisäasiainministeriön hallinnonala Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala Tasavallan presidentin kanslia Työministeriön hallinnonala Ulkoasiainministeriön hallinnonala Valtioneuvosto Valtiovarainministeriön hallinnonala Ympäristöministeriön hallinnonala Kaikki yhteensä Tietojärjestelmien lukumäärä 3 881 9 260 347 516 229 71 1 116 19 372 308 12 86 62 32 321 130 Yksittäisiä organisaatioita puuttuu Virasto Puolustusvoimat Suojelupoliisi Valtiontalouden tarkastusvirasto Elintarviketurvallisuusvirasto Metsätalouden kehittämiskeskus Ulkomaalaisvirasto Terveydenhuollon oikeusturvakeskus Suomen pankki PV on lähettänyt tiedot pyydetyn aikataulun mukaisesti Tiedot turvaluokiteltuja TTL IV viranomaiskäyttö. Tietoja ei ole vielä tallennettu yhteiseen tietovarastoon, sillä tietoturva asioita laitetaan vielä kuntoon Suojelupoliisi on lähettänyt tiedot pyydetyn aikataulun mukaisesti. Tiedot turvaluokiteltu TTL II salassa pidettävä. Suojelupoliisin kanssa sovittu tietojen tallentamistapa, mutta tietoja ei ole viety yhteiseen tietovarastoon. Ei taidettu kysyä, vaikka piti. Virhe kyselyn lähettämisessä Ilmeisesti virhe kyselyn lähettämisessä Syy 10

Melko paljon tietoa puuttuu Tietojärjestelmien lukumäärä Järjestelmän tärkeys Hallinnonala Elintärkeä Tärkeä Tarpeellinen Hyödyllinen Tarpeeton (tyhjä) Yhteensä Eduskunta 260 260 Kauppa ja teollisuusministeriön hallinnonala 18 28 17 3 281 347 Liikenne ja viestintäministeriön hallinnonala 44 45 11 11 405 516 Maa ja metsätalousministeriön hallinnonala 2 11 5 1 210 229 Oikeusministeriön hallinnonala 12 32 7 2 18 71 Opetusministeriön hallinnonala 101 181 90 53 2 689 1 116 Puolustusministeriön hallinnonala 19 19 Sisäasiainministeriön hallinnonala 46 69 34 4 219 372 Sosiaali ja terveysministeriön hallinnonala 308 308 Tasavallan presidentin kanslia 1 8 2 1 12 Työministeriön hallinnonala 86 86 Ulkoasiainministeriön hallinnonala 4 11 4 1 42 62 Valtioneuvosto 5 27 32 Valtiovarainministeriön hallinnonala 12 22 6 2 279 321 Ympäristöministeriön hallinnonala 1 7 4 118 130 Yhteensä 241 419 180 77 2 2 962 3 881 11 Nykytilasta tuotettavat kuvaukset Kuvaus Perusnäkymä Kehitysnäkymä Arkkitehtuurinäkymä Tavoite Peruskuvauksen tavoitteena on esittää kaikki nykyiset tietojärjestelmät ja kertoa lyhyesti niiden tehtävä ja palvelu ydintoiminnalle tai tukipalveluille Lisäksi kuvataan järjestelmän merkittävyyttä kyseiselle virastolle Kehitysnäkymän tavoitteena on esittää visuaalinen kokonaiskuva valtionhallinnon järjestelmien kehitystarpeesta. Kehitystarvetta selitetään järjestelmän iällä, käyttäjän kokemalla palvelevuudella ja elinkaaren vaiheella Arkkitehtuurinäkymän tavoite on antaa visuaalinen kokonaiskuva järjestelmien toteutustavasta 12

Viraston peruskuvaus ydintoiminta taloushallinto henkilöstöhallinto tukipalvelut VATT WWW (web palvelu, julkaisut) ANALYSTE (maksuliikenne) ESMIKKO (tuntikirajukset) PRETTYLIB (julkaisunimikkeet) TUJA (tulonjakotilastot) MERITT ECO (kirjanpito) HEVI (palvelusuhteteet) TEAMWARE (sähköposti) PERTTI/PROCOS (projektin kust. hallinta) TWEB (arkisto) RONDO (ostolaskutus) SONET (käyttöomaisuu den hallinta) tärkeys käyttöaika pisin katkoton aika elintärkeä tärkeä tarpeellinen hyödyllinen tarpeeton ei tietoa 24/7 24/5 6 22/5 8 16/5 muu ei tietoa alle 1h 1h 6h 6h 24h yli 24h ei tietoa 13 Kehitysnäkymä ydintoiminta taloushallinto henkilöstöhallinto tukipalvelut VATT WWW ANALYSTE ESMIKKO PRETTYLIB TUJA MERITT ECO HEVI TEAM WARE PERTTI/ PROCOS TWEB RONDO SONET kehitystarve ko.vuosi palvelevuus elinkaari hyvä kohtalainen huono ei tietoa suuri kohtalainen vähäinen ei tarvetta ei tietoa 05 07 00 04 96 99 95 ei tietoa tuotannossa käyttöönottovaihe kehitysvaihe poistumassa 14

Arkkitehtuurinäkymä ydintoiminta taloushallinto henkilöstöhallinto tukipalvelut VATT WWW ANALYSTE ESMIKKO PRETTYLIB TUJA MERITT ECO HEVI TEAMWARE PERTTI/PROCOS TWEB RONDO SONET toteutustyyppi valmisohjelmisto räätälöity v.ohj. teetetty/itse tehty 15 Kuvitteellinen esimerkki verkkokuvasta Dedikoidut yhteydet (vihreä) Organisaatiot Yhteystoimittaja Verkkoyhteistyö Toimipisteverkko Palvelun vastuu 16

Jatkotoimenpiteet Tietojen tallennusaikaa jatkettu 16.3.2007 asti Virastoille ilmoitetaan tänään 17 Arkkitehtuurimenetelmä 18

Projektin kuvaus Tehtävä: Valita valtionhallinnolle kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja kehys sekä sovittaa se valtionhallinnon tarpeisiin sopivaksi. Määrittää tavoitetilan arkkitehtuuri ylätasolla ja kuvata arkkitehtuuria valituilla osa alueilla Tulos: Valtionhallinnon tarpeisiin sovitettu ja ohjeistettu kokonaisarkkitehtuurin kuvausmenetelmä Valtionhallinnon arkkitehtuurin tavoitetilan kuvaukset ylätasolla valituilla osa alueilla Tuotokset: Kokonaisarkkitehtuurimenetelmälle asetettavat vaatimukset Kokonaisarkkitehtuurimenetelmä ja kehikko (abstraktiotasot, kuvaustavat, näkökulmat jne), ohjeet ja esimerkkikuvaukset Tavoitetilan arkkitehtuurikuvaus (ylätaso) ja kehittämissuunnitelma 19 Kuvausmenetelmän kehikko on kolmiportainen Tietoturva Integraatio Näkökulmat > Tieto arkkitehtuuri Toimintaarkkitehtuuri Järjestelmäarkkitehtuuri Teknologiaarkkitehtuuri Päätöksentekotasot Julkishallinto Lainsäädäntö Strategiat Skenaariot* Poikkihallinnolliset prosessit sidosryhmät prosessikartta* prosessikuvaukset* Palvelukartta* EIF organisaationäkök. Strategiset tietovarannot* Informaatiosalkku* Informaatioarvoketju EIF semanttinen näkök. Integrointi ja harmonisointiperiaatteet* Sanastot Järjestelmäsalkku* Kohdealuejärjestelmämatriisi* Järjestelmät prosessit matriisi* Integrointi ja harmonisointiperiaatteet* Teknologia arkkitehtuuri* Malliarkkitehtuurit* Standardit* Rajapinnat* Verkkokaavio EIF tekninen näkökulma Teknologiaarkkitehtuuriperiaatteet* Kohdealue Strategiat Skenaariot Prosessit sidosryhmät prosessikartta* prosessikuvaukset* Palvelukartta* Informaatiosalkku* Tietovarastot, tietorakanteet, tiedon vaihto Prosessit tiedot matriisi* Tiedot palvelut matriisi* Sanastot Järjestelmäsalkku* Tiedot järjestelmät matriisi* Järjestelmät prosessit matriisi* Integraatiotarpeet Teknologia arkkitehtuuri* Malliarkkitehtuurit* Standardit* Rajapinnat* Osa alue prosessit sidosryhmät prosessikartta* prosessikuvaukset* Palvelukartta* Tietoarkkitehtuuri Tiedot palvelut matriisi* Sanastot Järjestelmä arkkitehtuuri Järjestelmäkartta Integraatiotarpeet Teknologia arkkitehtuuri* Malliarkkitehtuurit* Arkkitehtuurimenetelmä EA kehys v0.9 20

EA kehys luo sillan toiminnan kehittämisestä ja ylätason johtamisen näkökulmasta teknologian hyödyntämiseen ja tietojärjestelmien tasolla tehtävään kehittämiseen Tukee nykyisiä rakenteita Valtionhallinnon eri tasot Tukee sekä valtion tasolla tehtäviä päätöksiä ja linjauksia, että alemmissa yksiköissä itsenäistä päätöksentekoa vaativia asioita Soveltuu tuleviin rakenteisiin Kohdealue voi olla esim. poikkihallinnollinen prosessi siinä vaiheessa, kun prosessilla on omistaja Kehyksen termistö soveltuu KuntaIT ja JulkIT tarpeisiin ValtIT:n lisäksi Perustuu yleisesti hyväksyttyihin neljään EA näkökulmaan Sisältää EA:n kannalta välttämättömät kuvaukset sekä joukon asiakkaiden edustajien tärkeiksi katsomia kuvauksia 21 ValtIT EA kuvauspohjat 0.8 Toimintaskenaariokuvaus/ esitutkimus kuvaus, Word Vaatimukset kuvauspohja; sidosryhmien vaatimukset, strategiasta ja visiosta johdetut vaatimukset, Excel Organisaation roolit, vastuut ja sidosryhmät kuvaus, Excel Prosessien toimintakuvaus pohja (prosessin toiminnot taulukko), Word Sidosryhmät Tiedot matriisi, Excel Prosessit Tiedot matriisi, Excel Periaatteet, Word Rajapinnat, Excel Standardit, Excel Järjestelmäsalkku, Excel Teknosalkku, Excel Mittarit ja hyödyt, Excel Malliarkkitehtuuri, Word Loogisen ja fyysisen arkkitehtuurin kuvaus, Word (kesken) 22

Arkkitehtuurimenetelmä 0.8 Menetelmä ohjeistaa EA suunnittelun etenemisen ja antaa työohjeet keskeisimpien suunnittelutehtävien tekemiseen (0.8) Perustana laajasti käytössä oleva TOGAFmenetelmä, joka on samalla yksi harvoista avoimista ja julkisista menetelmistä Mm. TOGAF arkkitehtisertifiointikoulutusta tarjolla kansainvälisesti ValtIT EA menetelmä ei pakota laajoihin ja kaiken kattaviin suunnitteluprojekteihin, vaan mahdollistaa yhden rajatun osa alueen kehittämisen kerrallaan Mukana myös kustannus hyötylaskennan ohjeistus Menetelmää tukee ja auttaa ymmärtämään esimerkki Tehdään RAKESA projektin tuloksia hyödyntäen ValtIT EA menetelmää soveltaen (työn alla) 23 Ylätason tavoitetila Toteutetaan tavoitetilakuvauksia kaikkiin EAnäkökulmiin Liiketoiminta arkkitehtuuri (tehdään maaliskuussa) hallinnon kehittämiseen liittyvä skenaario ja vastaavien kehittämiskohteiden tunnistaminen Kuvataan miten EA liittää informaatioteknologian toiminnan kehittämiseen Toimii EA/ValtIT myyntimateriaalina toiminnan kehittäjille ja johdolle Informaatioarkkitehtuuri Valtionhallinnon keskeinen yhteinen subtanssisanasto (0.9) Työryhmän näkemys isoon työpajaan tarkastettavaksi Järjestelmä ja teknologia arkkitehtuurit Valtion yhteiset järjestelmä ja teknologiapalvelut Perustuu nykytilaprojektin materiaaliin, käynnistyy maaliskuussa Lisäksi dokumentoidaan tunnistettuja kehittämisehdotuksia 24

Toimintamalli 25 Projektin kuvaus Tehtävä: Valtionhallinnon IT arkkitehtuurin ohjaus, ylläpito ja soveltamismenettelyn laatiminen ja tämän organisointimallin kuvaaminen Tulos: Ohjaus ja toimintamallin avulla huolehditaan kokonaisarkkitehtuurin yhtenäisyydestä kuitenkin huomioiden paikalliset substanssitoiminnan erityistarpeet ja reunaehdot. Tuotokset: Arkkitehtuurin jatkuvan ylläpidon prosessikuvaus Arkkitehtuurin soveltamismenettely Arkkitehtuurinhallinnan organisointi Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli Käyttöönottosuunnitelma Kypsyystasoarvio 26

Kypsyystasomalli 27 Arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyystasomalli Perustuu osittain ns. NASCIO malliin NASCIO=National Association of State Chief Information Officers Viisi porrasta ja seitsemän osa aluetta Viisiportainen mallisuositus tietoturvallisuuden arviointiin (VAHTI 8/2006) Useissa kypsyysmalleissa on mukana myös 0 taso 0 taso mukana ns. kynnysmattona > ei varsinainen kypsyystaso Malli on vielä aihio! Mallia tarkennetaan projektiryhmässä ja nykytilahaastattelujen avulla 28

Kypsyys absoluuttinen laatu Malli ei kuvaa absoluuttista laatua Kaikkien ei tarvitse tavoitella tasoa viisi Pienille virastoille riittänee, että olemassa olevat sidosryhmäarkkitehtuurit huomioidaan omassa kehitystyössä, eikä varsinaista arkkitehtuurin huippuosaamista välttämättä tarvita Valtion/hallinnonalan arkkitehtuurista vastaavien avainvirastojen kypsyystason pitäisi olla lähempänä tasoa viisi (ainakin menetelmän ja prosessien osalta) Taso kolme on jo hyvä suoritus Portaat eivät ole yhtä suuria Siirtyminen tasolta yksi tasolle kaksi on pyritty pitämään kohtuullisen helppona > Tämän toivotaan motivoivan virastoja tavoittelemaan edes tasoa kaksi Tasolta kaksi tasolle kolme siirtyminen on laajempi ponnistus, sillä se edellyttää yhtenäisyyttä Taso neljä edellyttää pääsääntöisesti systemaattisten seuranta, ohjaus ja mittausprosessien kattavaa käyttöönottoa 29 Kypsyystasoportaat arkkitehtuuri Taso 5: Strateginen; Arkkitehtuuri on johtamisen ja toiminnan suunnittelun strateginen työväline Taso 4: Johdettu; Arkkitehtuurien ja arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä Taso 3: Määritelty; Arkkitehtuurissa noudatetaan standardeja prosesseja & kuvausmalleja, toiminta on organisoitua Taso 2: Osittainen; Osa arkkitehtuurinhallinnan prosesseista, organisaatioista tai työkaluista on käytössä luonnollisina kokonaisuuksina Taso 1: Ei hallittu; Arkkitehtuurinhallinnan prosesseja tai organisaatioita ei ole selkeästi määritelty 30

Arkkitehtuurikyvykkyyden osaalueet Arkkitehtuurikyvykkyyttä arvioidaan seuraavien osa alueiden kautta: 1. Olemassa olevat arkkitehtuurikuvaukset 2. Arkkitehtuurimenetelmä 3. Arkkitehtuurinhallintaprosessit 4. Kehittäminen ja käyttöönotto 5. Organisointi ja osaaminen 6. Tuki substanssitoiminnalle 7. Arkkitehtuuriyhteensopivuus Näistä arkkitehtuuriyhteensopivuus tarkoittaa yhteensopivuutta nyt kehitettävään valtion arkkitehtuurimalliin ja se on relevantti vasta tämän hankkeen jälkeen Jokaisella kypsyystasolla arvioidaan ko. tasolle ominaisilla mittareilla organisaation arkkitehtuurikyvykkyyden kypsyys kustakin yllä kuvatusta näkökulmasta (osa alueet). 31 Esim. Arkkitehtuurinhallintaprosessit Arvioi olemassa olevia arkkitehtuurinhallinnan prosesseja ja niiden kypsyyttä. Kullekin kriteerille on vielä muutama tarkempi kysymys/ arviointikriteeri Taso 1: Arkkitehtuurinhallinnalle ei ole yhteisesti sovittuja käytäntöjä. Taso 2: Arkkitehtuurinhallinnalle on määritelty käytäntöjä, mutta ne eivät muodosta kattavaa kokonaisuutta. Taso 3: Arkkitehtuurinhallinnalle on määritelty kattavat käytännöt ja niitä noudatetaan. Taso 4: Arkkitehtuurinhallinnan toimivuutta ja mallin noudattamista mitataan säännöllisesti, tulokset analysoidaan ja näiden perusteella laaditaan korjaavia toimenpiteitä. Taso 5: Arkkitehtuurinhallintaprosesseja kehitetään parhaiden käytäntöjen mukaan aktiivisesti. 32

Esimerkki: Organisaation X kypsyys Strateginen 5 Johdettu 4 Määritelty 3 Osittainen 2 Ei hallittu 1 Kuvaukset Menetelmä 33 Kehittäminen ja käyttöönotto Osaaminen ja organisointi Arkkitehtuuriyhteensopivuus Substanssitoiminnan tuki Hallintaprosessit Arkkitehtuurinhallinnan prosessien jäsennys 34

Arkkitehtuurinhallinnan peruskivet Arkkitehtuurin toiminta ja ohjausmallia sekä tähän liittyviä organisatorisia rakenteita kutsutaan yhteisesti Arkkitehtuurinhallintamalliksi. Arkkitehtuurinhallinnan peruskiviä ovat: Arkkitehtuurinhallinta on prosessilähtöistä Arkkitehtuurinhallinnan prosessit kiinnitetään saumattomasti toiminnan jo olemassa oleviin suunnitteluprosesseihin Prosessit kiinnitetään yhteiseen vuosikelloon Arkkitehtuurinhallintamalli kattaa kaikki päätöksentekotasot sekä näiden väliset riippuvuudet Julkishallinto (valtio), kohdealue (hallinnonala), osa alue (virasto/laitos) Arkkitehtuurinhallinnan organisoinnissa hyödynnetään mahdollisuuksien mukaan olemassa olevia rakenteita Hallinta on keskitetysti ohjattua mutta käytännön tasolla hierarkisesti hajautettua Arkkitehtuurin vastaisia ratkaisuja ei tehdä, kaikki poikkeamat hyväksytään muutoshallintamenettelyn kautta Tiedot kokonais, kohde ja osa alueiden arkkitehtuureista ja erityisesti näiden vastuutahoista kootaan yhteiseen tietovarantoon Arkkitehtuurit ja itse arkkitehtuurinhallintamalli ovat eläviä malleja, joita arvioidaan säännöllisesti ja joita muutetaan toimintaympäristön ja/tai tarpeiden muuttuessa 35 Arkkitehtuurinhallinnan pääprosessit Arkkitehtuurin johtaminen Muutoshallinta Arkkitehtuurin kehittäminen Arkkitehtuurin käyttöönotto Arkkitehtuurin hyödyntäminen & noudattaminen Tätä mallia sovelletaan eritasoisiin arkkitehtuureihin painotukset & yksityiskohdat vaihtelevat yhteensovittaminen on olennaista 36

Hallintamallin ydinkohdat Johtamisprosessi Arkkitehtuurien kehittämistarpeet kootaan substanssitoiminnan, strategian, liitännäisarkkitehtuurien ja teknologian muutostekijöiden perusteella Valtionhallinnon suunnitteluprosesseihin sidotun vuosikellon mukaisesti Arkkitehtuuri kiinnitetään johtamis ja strategiatyöhön Arkkitehtuurimallin toimivuutta ja noudattamista mitataan säännöllisesti Kehittämishankkeet käynnistetään analysoitujen muutostekijöiden perusteella Arkkitehtuurin hyödyntäminen & noudattaminen Hankkeiden arkkitehtuurinmukaisuus ja olemassa olevan arkkitehtuurin hyödyntäminen varmistetaan eri suunnittelun ja toteutuksen vaiheessa TTS suunnittelun yhteydessä (hankesalkku) Vuosi ja budjettisuunnittelun yhteydessä Yksittäisten teknologiaratkaisujen koko elinkaaren keskeisissä vaiheissa Arkkitehtuurista poikkeaminen käsitellään muutoshallinnan kautta Organisointi Arkkitehtuurinhallinta on organisoitu hajautetusti ja hierarkkisesti Arkkitehtuurinhallintamallia johdetaan keskitetysti 37 Esimerkki: Arkkitehtuurin johtaminen tarkemmalla tasolla Strategia TTS Budjetti Uudet teknologiat Uudet standardit Uusi osaaminen Org.muutokset Tarpeet Arkkitehtuurin johtaminen Arkkitehtuurinhallinnan mittaaminen & auditointi Arkkitehtuuritarpeiden kokoaminen & käsittely Arkkitehtuuriosaamisen kehittäminen Yhteensopivuuden varmistaminen Arkkitehtuurin kehittämisen ohjaus Viestintä Muutosten hyväksyminen Muutoshallinta Toimivuuden mittaus Analysoidut muutostarpeet Hyväksytyt muutokset Noudattamisen mittaus Vastuukartta Liitännäisarkkitehtuurit Kehittämissuunnitelma Viestintäsuunnitelma Arkkitehtuuritietovaranto Hyötyarviot Kehi hankkeiden priorisointi Arkkitehtuurin Arkkitehtuurin kehittämishankkeiden Arkkitehtuurin kehittämishankkeiden kehittämishankkeiden käynnistäminen käynnistäminen käynnistäminen Johtamisprosessi edellyttää hyvää arkkitehtuuriosaamista Keskeisimmät arkkitehtuurin päätöksentekoon, arviointiin ja kehittämiseen liittyvät tehtävät on koottu tänne Johtamisprosessi kokoaa sekä sisäisiä (muutoshallinta) että ulkoisia muutostekijöitä, arvioi tämän perusteella arkkitehtuurien, mallin & menetelmän laatua Johtamisprosessin kautta ohjataan arkkitehtuurien hyödyntämistä käytännön tasolla 38

Johtaminen & suunnittelu Päätöksentekotaso Kuvaa roolia. Yksittäinen virasto voi vastata tietystä kohdearkkitehtuurista koko valtion tasolla Julkishallinto (valtio) Mahdollinen valtiotasoisen arkkitehtuurin muutospyyntöjen käsittely Sidosryhmäarkkitehtuurien huomiointi Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittämissuunnitelman laatiminen Priorisoitu hankesalkku Arkkitehtuurin toimivuuden & noudattamisen mittaukset EU tms. arkkitehtuurin kehittämissuunnitelmien huomiointi Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittämisohjelman laatiminen Kohdealue (hallinnonala) Mahdollinen hallinnonalan arkkitehtuurin muutospyyntöjen käsittely Arkkitehtuurin Hallinnonalan arkkitehtuurimittareiden mittaus & analysointi Hallinnonalan arkkitehtuurin kehittämissuunnitelman laatiminen ITstrategian yhteydessä Osa alue (virasto) Mahdollinen viraston oman arkkitehtuurin muutospyyntöjen käsittely Budjettisuunnittelun huomiointi Hankesalkun arviointi Viraston arkkitehtuurimittareiden mittaus & analysointi Toimialan erityisarkkitehtuurikehityksen huomiointi Substanssistrategian ja rahoitustarpeen huomiointi Virastoilla voi omalla erityisalueellaan olla muita esim. EU tasoisia arkkitehtuurilinjauksia, jotka se joutuu huomioimaan Projekti Vuosisuunnittelu 39 TTS Aika Hyödyntäminen / noudattaminen Päätöksentekotaso Julkishallinto (valtio) Sisäinen yhtenäisyys Projektien arkkitehtuurinmukaisuuden tarkistaminen valtiotason arkkitehtuureja vastaan Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittämissuunnitelman ristiriidattomuuden tarkistus Valtiotasoisen hankesalkun arviointi arkkitehtuurin osalta Valtionhallinnon arkkitehtuurin kehittämisohjelman ristiriidattomuuden tarkistus Kohdealue (hallinnonala) Arkkitehtuurilinjausten hyödyntäminen: Esiselvityksessä Hankinnassa Määrittelyssä Suunnittelussa Päivityksissä Sovittaminen hallinnonalan, toimialan & valtion IT arkkitehtuuri Hallinnonalan hankesalkun hankkeiden arkkitehtuurinmukaisuuden tarkistaminen Hallinnonalan arkkitehtuurin hyödyntämislinjaukset kehittämissuunnitelmassa Osa alue (virasto) Yksityiskohtainen tekninen taso Arkkitehtuurilinjausten hyödynt: Esiselvityksessä Hankinnassa Määrittelyssä Suunnittelussa Päivityksissä Sovittaminen viraston, hallinnonalan, toimialan & valtion IT arkkitehtuuri. Projekti Viraston hankesalkun hankkeiden arkkitehtuurinmukaisuuden tarkistaminen Vuosisuunnittelu Viraston arkkitehtuurin hyödyntämislinjaukset kehittämissuunnitelmassa 40 TTS Aika