KONSEPTISUUNNITELMA MATHM-47250 Ryhmän jäsenet Kalle Ollberg 202280 Jouni Mikkola 212122 Riku Viri 224646 Sanni Arponen 225197 J-P Lehtonen
i SISÄLLYS SISÄLLYS... i 1. Johdanto (JP)... 1 1.1. Suunnittelutyön tavoitteet... 1 1.2. Synopsis... 1 1.3. Suunnitteluprosessi... 2 2. Konseptisuunnitelma... 3 2.1. Tavoitteet... 3 2.2. Kohdeyleisö... 4 2.3. Ulkoasu ja tunnelma... 6 2.4. Rakenne ja toiminnallisuus... 7 2.5. Visuaalinen suunnittelu... 9 LÄHTEET... 10 LIITTEET... 11
1 1. Johdanto (JP) 1.1. Suunnittelutyön tavoitteet Tämä konseptisuunnitelma on tuotettu osana kurssin MATHM-47250 Verkkopalvelun sisällöntuotanto (VPSIST) kevään 2012 toteutuskerran harjoitustyötä. Harjoitustyössä ryhmämme Tetrafobia (ryhmän jäsenet lueteltu dokumentin kansilehdessä) suunnittelee kuvitteelliselle, tamperelaiselle, kokous- ja juhlatiloja vuokraavalle yritykselle varauspalvelun, jossa asiakkaat voivat vertailla ja varata tiloja sähköisesti. 1.2. Synopsis Suunnitteluprosessin ensimmäisessä vaihessa tuotettu palvelun synopsis toimii tämän konseptisuunnitelman pohjana. Palvelun alkuperäinen synopsis on liitetty alle: Kokous- ja juhlatilojen varauspalvelu Palvelun ideana on tarjota asiakkaille sähköinen palvelu kokous- ja juhlatilojen varaamista varten. Palvelun tarjoava yritys omistaa kyseiset tilat, joita on noin kymmenen kappaletta kumpaakin. Yritys ei tarjoa muita oheispalveluita, kuten esimerkiksi catering-palvelua. Se toimii Tampereen alueella. Tähän mennessä tilojen varaukset on voinut tehdä puhelimitse tai sähköpostilla. Puhelinpalvelu kuitenkin työllistää yrityksessä yhden henkilön täysipäiväisesti, eikä varausta ole mahdollista tehdä työajan ulkopuolella. Yrityksellä on yksinkertaiset verkkosivut, jossa on perustietoja varattavista tiloista ja yrityksen yhteystiedot. Suunniteltava palvelu on kokonaan uusi ja se tekee yrityksen verkkosivuista monin verroin monipuolisemmat. Uudessa palvelussa varaustapahtuma onnistuu täysin verkkosivun avulla maksusuoritusta myöten. Se nopeuttaa ja automatisoi monia työvaiheita. Palvelun käyttöönottoa vauhditetaan antamalla asiakkaille alennusta hinnasta, jos he varaavat tilan käyttäen verkkopalvelua. Asiakkaana palvelussa ovat niin yritykset, yhdistykset kuin yksityishenkilötkin. Varausprosessi etenee siten, että asiakas valitsee haluamansa tilan ja siihen tarvitsemansa varusteet ja tekee varauksen tietylle päivämäärälle tai tarvittaessa pidemmäksi aikaa. Jokaisella tilalla on oma kalenteri, josta asiakas näkee milloin tila on vapaana. Mikäli tila on jo varattu, asiakkaan pitää valita toinen tila. Hakutoiminnon avulla asiakas voi hakea kaikki tilat, jotka ovat vapaana tiettynä ajanhetkenä. Lopuksi
2 asiakas syöttää tietonsa ja maksaa varauksen. Paljon palvelua käyttävien (yritys) on mahdollista saada tunnukset palveluun, jolloin heidän tarvitsee vain kirjautua sisään. Palvelu laskee automaattisesti varauksen hinnan. Tästä on hyötyä niin palvelun tarjoajalle kuin asiakkaallekin. Palvelun tarjoajan tarvitsee vain syöttää järjestelmään haluamansa sesonkiajat ja muut lisähinnat perushintojen lisäksi. Asiakas saa näin hintatiedon välittömästi, eikä erillistä tarjouspyyntöä enää tarvita. Tilavuokran maksu onnistuu silloin myös ennakkoon esimerkiksi verkkopankkitunnuksilla. Käytännössä varauksesta pitää periä vähintään varausmaksu ennakkoon, halutessaan asiakas voi maksaa myös koko summan samalla kertaa. Yrityksille on tarjolla perinteinen laskutus. Varaus on mahdollista purkaa asiakkaan toimesta, jolloin koko summan maksanut asiakas saa rahansa takaisin. Varattavina olevista tiloista on palvelussa kattava esittely, jossa hyödynnetään multimediaa, kuten kuvia ja videota. Palvelun käytettävyyteen panostetaan esimerkiksi siten, että etusivulla voi katsella ennen käytön aloittamista videon, joka opastaa palvelun käyttöön. Verkkosivuilta löytyvät myös yhteystiedot perinteistä yhteydenottoa varten. Verkkopalvelun ulkoasu ja tyyli on hillitty, mutta tyylikäs. Ulkoasun suunnittelee graafikko. Palvelun suunnittelussa on mukana kehitystiimin lisäksi henkilö yrityksestä, jolle palvelu suunnitellaan. Tuotannon kesto on kolmesta viiteen kuukautta ja kustannusarvioksi laskimme kahdesta viiteen tuhatta euroa. Tekninen rakenne sisältää Microsoftin palvelinympäristön, jonka päälle itse palvelu rakennetaan käyttäen Microsoftin ASP.NET websovelluskehystä. Palvelua käytetään pääsääntöisesti joko toimistossa tai kotona, joten se suunnitellaan käytettäväksi minikannettavalla tai sitä isommalla tietokoneella. 1.3. Suunnitteluprosessi Käyttämässämme suunnitteluprosessissa ei seurata orjallisesti mitään tiettyä suunnittelumallia. Eniten lähestymistapamme on muistuttanut Scenario-Based Design - mallia, joka on luonteeltaan hyvin kevyt ja helposti lähestyttävä ja sopii siten hyvin kurssin aihepiiriin (Carroll et al., 2002). Kurssin toteutus on osittain ohjannut meitä tähän, sillä kolmas ja neljäs viikkoharjoitus (Keskeisimmät sidosryhmät, Käyttäjän prosessien mallinnus) vastasivat sisällöltään paljolti Scenario-Based Design -mallin kahta ensimmäistä vaihetta. Olemme siis näiden harjoitusten puitteissa määritelleet palvelun kohderyhmät ja laatineet tärkeimpien kohderyhmien oleellisimmista toiminnoita jonkinlaisia skenaarioita. Palvelun informaatiosisällön ja näkymien suunnittelu on myöhemmin edennyt luotujen skenaarioiden pohjalta; kokonaiskuva palvelun rakenteesta on aina hieman täydentynyt uusien skenaarioiden myötä.
3 Suunnitteluprosessin edetessä olemme käyttäneet useita yksittäisiä suunnittelumenetelmiä, joista tärkeimmät on kuvattu seuraavassa: Ryhmätapaamisissamme olemme lähestyneet kulloinkin käsillä olevaa aihetta vapaamuotoisten aivoriihien (Tervakari, 2008, luku 4.2) avulla. Lisäksi olemme käyttäneet tunnettujen vaihtoehtojen järjestelmällisen läpikäymisen (Tervakari, 2008, luku 4.2) menetelmää arvioidessamme muiden palvelumme kaltaisten verkkopalvelujen vahvuuksia ja heikkouksia. Keskeisten sidosryhmien tunnistamisessa käytimme oppimateriaalissa esiteltyä Sharpin, Finkelsteinin ja Galalin menetelmää (Tervakari, 2008, Luku 6.2). Tarkempaan käsittelyyn otimme tärkeimmät käyttäjäryhmät, joille arvioitiin keskeisimmät verkkopalvelun käytön tavoitteet. Tavoitteet arvioitiin kolmessa tasossa: ylemmän tason tavoitteet life goals, kokemukselliset tavoitteet experience goals, konkreettiset käytön tavoitteet end goals (Tervakari, 2008, Luku 5.5). Myöhemmin tärkeimpien käyttäjäryhmien kuvaukset laajennettiin persooniksi (Tervakari, 2008, Luku 5.5). Käyttäjän prosessien mallintamisessa lähdettiin liikkeelle käyttötarinoiden ja skenaarioiden (Tervakari, 2008, Luvut 7.1, 7.2) kirjoittamisesta. Tarkoitus oli siis pienten tarinoiden muodossa hahmottaa käyttäjien toimia järjestelmässä. Näistä tarinoista jalostettiin formaalimpia kuvauksia poistamalla aluksi tarinaelementit ja lopulta soveltamalla hierarkkista tehtäväanalyysia (Tervakari, 2008, Luku 7.5). 2. Konseptisuunnitelma Kappaleessa 2.1 käsittellään palvelun tavoitteita ja kappaleessa 2.2 perehdytään kohdeyleisöön ja esittellään muutama persoona. Kappaleet 2.3 ja 2.4 esittelevät palvelun yksityiskohdat niin ulkoasun, toiminnallisuuden kuin rakenteenkin näkökulmasta. Erityisesti kappaleissa 2.3 ja 2.5 kerrotaan, mitä periaatteita visuaalisessa suunnittelussa käytettiin. 2.1. Tavoitteet Kokous- ja juhlatilojen varaamisjärjestelmällä pyritään mahdollistamaan tilojaen vuokraaminen asiakkaille mahdollisimman käyttäjäystävällisesti ja nopeasti. Palvelu on tarkoitettu käytettäväksi pääosin suunnittelemamme verkkosivun kautta. Tällä palvelulla pystytään saavuttamaan useita kilpailuetuja muihin markkinoilla toimiviin vastaaviin palveluihin verrattuna sekä vastaamaan paremmin muuttuviin asiakastarpeisiin.
4 Suunnittelutyön tavoitteena on luoda järjestelmästä sellainen, että se tukisi mahdollisimman kattavasti verkon tarjoamia etuja perinteisempiin viestintäkanaviin verrattuna. Järjestelmän tavoitteet pystytään jakamaan karkeasti kolmeen eri osa-alueeseen: palvelua tarjoavan yrityksen kustannussäästöihin, palvelun helpompaan hallittavuuteen sekä palvelun suurempaan kysyntään. Verkossa toimiva palvelu pienentää tiloja varaavan yrityksen resurssitarpeita ylläpitokustannusten osalta. Automatisoitu järjestelmä vähentää ylläpidon tarvetta, varaus- sekä maksutoiminnot toimivat keskitetysti verkkopalvelimen kautta, eikä asiakaspalvelijoiden rooli ole merkittävä. Palvelun ylläpito muuttuu samalla helpommin hallittavammaksi, sillä kaikki varaukset näkyvät samalla palvelimella. Keskitetty varausjärjestelmä pienentää mahdollisuutta virheisiin sekä asiakkaan että tiloja tarjoavan yrityksen osalta. Useat välikädet esimerkiksi puhelinpalvelussa voivat johtaa useisiin virheisiin varausta koskien. Asiakaspalvelijan ja asiakkaan välinen kommunikaatio ei myöskään aina toimi virheettömästi. Automatisoidussa järjestelmässä asiakkaalle ilmoitetaan virheellisestä syötöstä välittömästi. Tämä vähentää huomattavasti väärinkäsitysten lukumäärää. Hyvät asiakaskokemukset toimivasta ja nopeasta järjestelmästä luovat järjestelmälle kilpailuedun sen kilpailijoihin nähden. Asiakkaat niin yksityis- kuin yrityspuolella ovat siirtymässä Internetiin, ja suunnittelutyön tavoitteena on luoda järjestelmästä sellainen, että se vastaisi verkkoon jo tottuneiden ja siihen totuttelevien asiakkaiden osaamisia ja tavoitteita. Joillakin asiakkailla kynnys soittaa yrityksen puhelinvaihteeseen tai kirjoittaa yksityiskohtainen sähköposti on esimerkiksi jo riittävän suuri, että hän ei ota yritykseen yhteyttä. Sähköinen järjestelmä pienentää kynnystä varata kohde. Palvelun ulkoasun suunnittelussa on tavoitteena luoda verkkosivusta mahdollisimman helposti lähestyttävä. 2.2. Kohdeyleisö Verkkopalvelulla on kaksi selvää kohderyhmää: yritysasiakkaat ja yksityisasiakkaat. Vaikka nämä asiakasryhmät poikkeavat melko paljon toisistaan, ovat heidän tarpeensa hyvin samankaltaiset. Samalla palvelulle pystymme vastaamaan siis molempien asiakasryhmien tavoitteisiin. Jotta palvelu vastaisi paremmin myös yritysasiakkaiden tarpeita, palveluun voidaan luoda tunnukset yrityksiä varten. Kahden pääkohderyhmän lisäksi palvelua käyttävät myös tiloja vuokraavan yrityksen työntekijät. Palvelu tarjoaa loppuasiakkaalle monia etuja nykyiseen puhelinvarausjärjestelmään verrattuna. Palvelun avulla asiakas voi nopeasti ja vaivattomasti vertailla eri tiloja ja tehdä niistä varauksia. Palvelu myös tarjoaa entistä kattavammat tiedot tiloista, niiden
5 varaustilanteista ja hinnoista. Asiakas voi myös käydä tarkistamassa, muuttamassa ja peruuttamassa tekemiänsä varauksia. Toisin kuin puhelinpalvelu, uusi varauspalvelu on käytettävissä ympärivuorokautisesti. Yrityksen verkkosivuja suunniteltaessa olennaista on, mitä sivustolla halutaan saada aikaan kohdeyleisössä (Toikka, 2011). Uudella helppokäyttöisellä varauspalvelulla rohkaistaan asiakkaita itsenäiseen varauksen tekemiseen. Tarkoituksena on, että suurin osa tilavuokrausyrityksen asiakkaista siirtyisi tekemään varauksensa verkkopalveluun ja vain erityistapauksissa varaukset hoidettaisiin puhelimitse. Palvelusta pyritään tekemään yksinkertainen ja nopeasti opittava, jotta myös vähemmän Internetiä käyttäneet asiakkaat uskaltautuisivat käyttämään palvelua. Olemme määritelleet neljä persoonaa verkkopalvelun tärkeimpien käyttäjäryhmien tyypillisistä edustajista. Nämä persoonat ovat apuna käyttäjäryhmien määrittelyssä. (Garrett, 2002). Janne on 27-vuotias pienehkön IT-alan yrityksen fun manager. Koulutukseltaan hän on diplomi-insinööri ja käyttää tietokoneita ja Internetiä päivittäin sekä työssään että vapaa-ajallaan. Aikaisemmin Janne on hoitanut tilojen varauksen puhelimitse käyttäen useita tilanvuokrausfirmoja, mutta hän on kokenut sen turhan työlääksi. Erilaiset verkkopalvelut ovat hänelle tuttuja, joten tilavuokrausfirman sähköinen varauspalvelu on hänen mielestään kaivattu uudistus. Palvelu sekä nopeuttaa että helpottaa rutiiniluontoista kokoustilojen varausta ja siksi Janne on siirtynyt lähes kokonaan vuokraamaan tilat sähköistä verkkopalvelua tarjoavalta yritykseltä. Jannen yritykselle on myös luotu palveluun asiointia helpottava tunnus. Koska Janne ei ole erityisen järjestelmällinen, hän on muutamaan kertaan kadottanut muistilapun, johon on kirjoittanut tekemänsä varauksen tiedot. Hän onkin erityisen tyytyväinen uuden palvelun mahdollisuuteen tarkistaa varauksen tietoja jälkikäteen. Arja, 52, on monikansallisessa yrityksessä pitkään työssä ollut sihteeri, jonka vastuulla on kokoustilojen vuokraaminen. Työnsä vuoksi Arja on joutunut opettelemaan välttämättömiä tietotekniikkataitoja ja suoriutuukin päivittäisistä tehtävistä varsin hyvin. Hän on kuitenkin melko epävarma omasta osaamisestaan ja kynnys oppia uutta on hänellä korkea. Siksi Arja onkin aiemmin mielellään hoitanut tilojen varaamisen turvallisesti puhelimitse. Tilavuokrausfirma on kuitenkin rohkaissut asiakkaitaan käyttämään jatkossa sähköistä palvelua, ja myös Arjan esimies on kehottanut häntä kokeilemaan uutta palvelua. Ajatus tuntuu Arjasta aluksi epämiellyttävältä, sillä hän pelkää tekevänsä virheitä, mutta luettuaan palvelun selkeän ohjesivun hän uskoo selviytyvänsä tehtävästä. Tarkasti ohjeita noudattaen Arja onnistuukin tekemään varauksen kokoustilasta ja tyytyväinen itseensä. Seuraavalla kerralla varaaminen ei enää tunnu Arjasta epämiellyttävältä ja sen tekeminen myös sujuu jo nopeammin. Vähänkin ongelmallisemmissa tilanteissa Arja tarttuu edelleen mieluummin puhelimeen, mutta
6 tavanomaisissa kokoustilojen varauksissa hän kokee nykyisin verkkopalvelun hyödylliseksi. Maksu hoidetaan edelleen perinteisesti laskulla, mikä on Arjan mielestä hyvä asia. Veera on 22-vuotias automaatiotekniikan opiskelija ja kiltansa hallituksen jäsen. Opiskeluissaan ja vapaa-ajallaan Veera käyttää tietokoneita melko paljon, ja viettää aikaansa myös sosiaalisessa mediassa. Tilavuokrauspalveluja hän käyttää satunnaisesti varatakseen juhlatiloja kiltansa tilaisuuksiin. Sähköisen varausjärjestelmän käyttöön siirtyminen on Veeralle luonnollinen päätös, sillä näin hän saa hoidettua varauksen nopeammin kuin aikaisemmin ja maksaminenkin onnistuu suoraan verkkopankissa. Tämä on myös taloudellisesti kannattava päätös, sillä tilavuokrausfirma laskuttaa nykyisin puhelinpalvelua käyttäviltä asiakkailta toimistomaksun, ja vaikka summa ei ole suuri, kilta haluaa säästää nekin rahat muuhun toimintaan. Veera luottaa usein suosituksiin varatessaan tiloja, ja siksi hän valitseekin nykyään juhlatilan usein muiden asiakkaiden kommenttien perusteella. Ahkerana sosiaalisen median käyttäjänä Veera saattaa myös silloin tällöin jakaa linkin valitsemansa juhlatilan esittelystä, mikä tietenkin lisää yrityksen tunnettavuutta. Pentti, 59, suunnittelee 60-vuotisjuhliensa järjestämistä ja on aikeissa vuokrata juhlia varten juhlatilan. Tilan tulisi olla melko suuri, sillä paikallisen metsästysseuran puheenjohtajana ja asuinpaikkansa kunnanvaltuutettuna hänellä on paljon tuttuja, jotka hän aikoo kutsua tilaisuuteen. Pentin omat tietotekniset taidot ovat melko vähäiset, mutta 13-vuotiaan tyttärenpoikansa Henrin avustuksella hän on kuitenkin päätynyt etsimään juhlatilaa Internetistä. Pentti on yllättynyt, kuinka paljon tietoa ja kuvia tilavuokrausfirman verkkopalvelusta löytyy. Hakutoiminnon avulla Pentti saa helposti rajattua listan vain niihin tiloihin, jotka ovat tarpeeksi isoja syntymäpäiviä varten. Erityisen tyytyväinen Pentti on selkeisiin kuviin juhlatiloista, sillä hänellä ei todennäköisesti ole mahdollisuutta vierailla paikassa ennen kuin vasta juhlia edeltävänä päivänä. Karsittuaan vielä muutaman tilan pois vaihtoehdoista jäljellä on enää kolme juhlatilaa. Vertailu-toiminnolla Pentti saa tilojen tiedot rinnakkain näytölle, mikä helpottaakin huomattavasti tilojen vertailua. Lopulta Pentti päätyy yhteen tiloista ja onnistuukin varaaman sen haluamalleen päivälle. 2.3. Ulkoasu ja tunnelma Verkkopalvelusta on tarkoitus tehdä ulkoasultaan hillitty ja tyylikäs. Hillitty ja selkeä tyyli on valittu, koska rauhallinen sivu helpottaa käyttäjää hahmottamaan, mikä sivulla on keskeistä ja miten eri osat eroavat toisistaan (Tervakari, 2008). Selkeyttä korostetaan vaalealla taustavärillä, joka luo sivustoon ilmavuutta ja toimii selkeänä rajana sivun elementeille (Tervakari, 2008). Hillittyä ulkoasua korostamaan valitsemme jonkin selkeän ja käyttäjille entuudestaan tutun fontin, joka saa käyttäjät tuntemaan sivun tutuksi, vaikka he vierailisivat sillä ensimmäistä kertaa. Hillitty selkeys saa myös
7 sivuston näyttämään laadukkaalta ja luotettavalta, koska tällöin sivusto näyttää siltä, että asioita ei peitellä turhien värien ja kuvien alle, vaan kaikki on selkeästi esillä käyttäjää varten. Koska teemme sivustosta näillä keinoin tyylikkään, kuvaa se hyvin asiallista kokoustilojen varauspalvelua, mutta koska palvelusta on mahdollista varata myös juhlatiloja, korostamme tätä puolta lisäämällä sivustolle jonkin verran koristeellisia elementtejä. Koska palvelu on tarkoitettu siirtämään käyttäjät puhelinvaraamisesta verkkopalvelun kautta varaamiseen, tulee varaaminen myös saada näyttämään helpolta. Tämä auttaa luomaan palvelun imagoa helpoksi varauspalveluksi. Helppoutta korostetaan laittamalla etusivulle selkeä ja nopea pikahaku, jonka avulla käyttäjän on mahdollista hakea haluamilleen päiville vapaana olevat tilat. Koska tämä on kutsuvasti suoraan etusivulla, laskee se käyttäjän kynnystä tehdä varaus verkkopalvelun kautta. Lisäksi helppokäyttöisyyttä tuetaan lisäämällä pikahaun alle selkeästi erottuva painike, josta on mahdollista käynnistää opastusvideo, joka käy varaamisen kohta kohdalta selkeästi läpi. Avustavan ohjevideon lisäksi yksinkertaisuutta korostetaan myös eri valikoiden vähyydellä ja linkeillä, joista on aina helposti pääteltävissä, mihin ne johtavat. Sivuston yläpalkista löytyy myös selkeä linkki ohje-sivulle, josta löytyy keskitysti kaikki tieto, mitä varaamisen tarvitaan. 2.4. Rakenne ja toiminnallisuus Sivuston perusrakenne on yhtenäinen eri alasivujen välillä. Perusrakenteeseen kuuluu yhtenäinen visaalinen teema ja navigointipalkki, jossa on linkit eri alasivuille. Navigointipalkki sijoittuu vaakatasoon sivuston yläreunaan, headerin alapuolelle. Navigointipalkin elementit ovat: Etusivu, Kohteet, Yhteystiedot ja Ohjeet. Palveluun kirjautumista varten on elementti oikeassa yläkulmassa. Kun kirjautuminen on tehty, elementti muuttuu näyttämään kirjautuneen käyttäjän nimen ja linkin tilin hallintaan. Ylläpitäjällä on erillinen hallintakäyttöliittymä, mutta sen esitteleminen tässä ei ole tarpeellista. Olemme kuvanneet rakenteen myös miellekarttana, joka on liitteenä 1. Etusivu on luonnollisesti se näkymä, joka sivustolle tullessa aukeaa ensimmäiseksi. Etusivulla esille nousee hakuelementti, jolla voi tehdä yksinkertaisen haun varattavana olevista tiloista. Suorittamalla haun käyttäjä siirtyy alasivulle Kohteet. Toisena esille tulevana elementtinä etusivulla on vaihtuva kuvasarja, jossa tiloista otetut valokuvat vaihtuvat muutaman sekunnin välein. Valokuvan päällä kelluvat tekstit tilan nimi, ja linkkimäinen osa <kohteen esittely>. Koko elementti kuitenkin toimii linkkinä tilan esittelysivulle. Lisäksi etusivulla on pieni kuvaus palvelusta eli tietoa minne olet saapunut, pieni kuvaus palvelun toiminnasta ja linkki ohjesivulle <Näin toimit>. Alasivulla <Näin toimit> on yksityiskohtaiset ohjeet palvelun toiminnasta ja koko varausprosessista.
8 Ohjeet löytyvät myös siihen, kuinka varauksen voi perua. Sivulle on upotettu videopätkä, joka opastaa palvelun käyttöä. Etusivulla on myös kartta upotettuna mediaelementtinä, johon on merkitty kaikki palvelussa olevat kohteet. Kartta löytyy myös kohteen omalta esittelysivulta, mutta sillä poikkeuksella, että esiteltävä kohde näkyy korostettuna. Kartan merkitsintä klikaamalla avautuu pieni yleiskuvaus kohteesta ja linkki kohteen esittelysivulle. Alasivu <Kohteet> listaa kaikki palvelussa olevat kokous- ja juhlatilat. Kaikkien kohteiden listaaminen kerralla ei nykyisellään tuota ongelmia, sillä asiakasyrityksellä on vuokrattavanaan tiloja vain kaksikymmentä kappaletta. Sivun vasemmassa reunassa on elementti joka tarjoaa kattavat hakumahdollisuudet. Haku on kattavampi kuin etusivulla oleva. Hakuominaisuus toimii siten, että se karsii kohdelistaa sitä mukaan kun hakuehtoja muokataan. On paljolti käyttäjästä riippuvaa, paljonko kohteita lopulta jää. Joku voi tehdä hyvinkin yksityiskohtaisen haun, kun taas toinen ei välitä tehdä hakua ollenkaan, vaan selaa vain kohdelistaa. Kohdelistassa jokaisesta kohteesta on kohteen paras kuva, nimi ja lyhyt esittely. Nimi toimii linkkinä kohteen esittelysivulle. Kohteen vieressä on valintalaatikko, joka ruksitaan, kun halutaan vertailla eri kohteita. Kohteiden vertailu avautuu omaan alasivuun, jossa kohteista näytetään tarkemmant tiedot ja tietoja on helppo vertailla keskenään. Kohteen esittelysivu koostuu kuvagalleriasta ja kohteen tiedoista. Lisäksi kohteella on kalenteri, josta käyttäjä näkee kohteen varaustilanteen. Näkymästä nousee esille linkki, josta pääsee kohdetta varaamaan. Tilasta on mahdollista kirjoittaa oma kommentti sivun alareunassa olevalla lomakkeella ja toisten kommentteja voi lukea. Kohteen varaussivu on lomake, johon asiakas syöttää tietonsa ja valitsee maksutavan. Tähän yhteyteen on myös liitetty verkkopankkimaksaminen, joka ohjautuu luonnollisesti pankin omaan verkkopalveluun. Rekisteröidyt käyttäjät välttävät ainakin tietojen syöttämisen ja yritykselle tarjotaan maksutavaksi laskua. Rekisteröintipakkoa ei palvelussa ole, mutta tilan varannut asiakas saa väliaikaiset tunnukset ilmoittamaansa sähköpostiin, jolla hän pääsee kirjautumaan varaustenhallintasivulle. Kirjautuminen tapahtuu samasta elementistä kuin millä rekisteröity käyttäjä kirjautui sisään. Varauksenhallintasivulla varaus mahdollista peruuttaa, mikäli sen tekee ajoissa. Palvelun tarjoavan yrityksen tiedot löytyvät alasivulta yhteystiedot. Tärkeitä tietoja ovat esimerkiksi asiakaspalvelun numero, johon asiakas voi ottaa yhteyttä ongelmatilanteissa (tai halutessaan tehdä varauksen perinteisesti ). Lisäksi sivulla voi antaa palautetta palvelusta.
9 2.5. Visuaalinen suunnittelu Visuaalisessa suunnittelussa on tärkeää, että se noudattaa käyttäjän käsitemallia, jolloin sivuston käyttö on luonnollista. Koska sivustot suunnillaan usein niin, että ylätunnisteessa on sivuston yleiset tiedot, kuten nimi ja logo, ja globaali navigaatio, sijoitamme ne myös tällä sivustolla ylös ja logon alle tulee selkeä navigointipalkki. Tämän ansiosta käyttäjien on helpompi käyttää sivua, koska se tuntuu tutulta ja esimerkiksi navigaatio löytyy sieltä, mistä sitä ensimmäisenä etsii (Tervakari, 2008). Navigointipalkki myös reagoi hiiren, jolloin pieni linkin tausta-alueen värin vaihdos saa käyttäjän huomion keskittymään siihen (Tervakari, 2008) ja täten huomaamaan, että kyseessä on linkki, josta pääsee eteenpäin. Samaa pientä animoitua muutosta käytetään myös muualla sivustolla osoittamaan klikattavia objekteja, jolloin käyttäjien on helppo ajatella ne yhtenä ryhmänä ja ymmärtää, että animoitu vaihdos hiiren ollessa päällä, kuvaa aina linkkiä. Jotta sanoja ei kuitenkaan tarvitse kokeilla aina hiirellä, on myös linkit aina alleviivattu ja ne eroavat väriltään muusta tekstistä tai ovat selkeästi erillisiä painikkeita. Näin navigointi sivustolla on selkeää. Etusivulle on sijoitettu pikahakutoiminto, jolla on mahdollista hakea heti vapaita tiloja tietylle ajanjaksolle. Tämä auttaa käyttäjää heti hahmottamaan, millaisesta palvelusta on kyse ja miten se toimii. Haun viereen tuodaan myös vaihtuvia kuvia eri tiloista kuvaamaan selkeämmin sitä, millaisia tiloja palvelu tarjoaa. Kuvat vaihtuvat animoidusti, sillä tällöin käyttäjän huomio kohdistuu aluksi niihin (Tervakari, 2008) ja hänen on helppo sisäistää nopeasti, millaisesta palvelusta on kysymys, vaikka hän vierailisi sivustolla vasta ensimmäistä kertaa. Etusivun rakenteesta on hahmotelma kuvassa 1.
10 Kuva 1. Etusivun rakenne LÄHTEET Carrol, J. M. ym. 1998. Requirements Development in Scenario-Based Design. IEEE Xplore [viitattu 11.1.2011]. Saatavissa pdf-muodossa: http://ieeexplore.ieee.org/iel4/32/15927/00738344.pdf?arnumber=738344. Käyttöoikeus rajoitettu, TTY:n verkon kautta. Saatavissa painettuna: IEEE Transactions on Software Engineering, Vol. 24 Issue 12, 1156 1170. Toikka, Tarja. 2011. New Media Management - Konseptisuunnitelma. Taideteollinen Korkeakoulu. [Viitattu 12.2.2011] Saatavissa: http://hlab.ee.tut.fi/hmopetus/vpsist-oppimateriaali/4-menetelmia-jamalleja/4-2-ideointia. Garret, J. J. 2002. A visual vocabulary for describing information architecture and interaction design [online]. San Francisco, 2002, julkaistu 6.3.2002 [viitattu 27.1.2010]. Saatavissa www-muodossa: http://www.jjg.net/ia/visvocab/.
11 LIITTEET Liite1. Miellekartta palvelun rakenteesta