KAAVOITUSOHJELMA 2016 2017
1. keskustaajaman osayleiskaava 2030, läntinen osa-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2030. Keskustaajama on jaettu neljään osaalueeseen. keskustaajaman kaavoitus käynnistyi kesällä 2012. Osayleiskaavojen laadinta tullaan sovittamaan yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää voimassa oleva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman osayleiskaava, joka on viimeksi tarkistettu vuonna 1999. Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 8.1.2015. 9.2.2015. Osayleiskaavaluonnos 19.12.2014 Läntisen osa-alueen keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat asuinalueiden mahdollinen laajeneminen Merenlahdentien varteen, asuinalueiden laajeneminen Ruoholammen eteläpuolella Rutolassa ja Tilsalassa, vähittäiskaupan suuryksiköiden, tilaa vievän kaupan ja muun yritystoiminnan alueiden osoittaminen valtatien 6 ja 13 eritasoliittymän tuntumaan sekä taajamarakenteen eheyttäminen ja taajamakuvan parantaminen. Aikataulullisesti tavoitteena on, että osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Läntiseen osa-alueeseen kuuluvat Rutolan, Selkäharjun, Skinnarilan, Ruoholammen, Uus-Lavolan ja Sammonlahden kaupunginosat sekä haja-asutusaluetta. Osa-alueen kokonaispinta-ala on noin 4175 ha.
2016 2017 2. keskustaajaman osayleiskaava 2030, keskusta-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2030. Keskustaajama on jaettu neljään osaalueeseen. keskustaajaman kaavoitus käynnistyi kesällä 2012. Osayleiskaavojen laadinta tullaan sovittamaan yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää voimassa oleva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman osayleiskaava, joka on viimeksi tarkistettu vuonna 1999. Osayleiskaavaluonnos 16.2.2015 Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 23.2.2015 25.3.2015. Keskusta-alueen keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat uusien asuinalueiden sijoittaminen Voisalmeen ja Kivisalmeen, vähittäiskaupan suuryksiköiden, tilaa vievän kaupan ja muun yritystoiminnan alueiden osoittaminen keskustaan ja siihen tukeutuville alueille sekä Lavolaan, saaristokaupunki ja rantaraitti sekä taajamarakenteen eheyttäminen ja taajamakuvan parantaminen. Aikataulullisesti tavoitteena on, että osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Keskustan osa-alueeseen kuuluvat Lavolan, Kourulan, Kuusimäen, Lentokentän, Mattilan, Mäntylän, Kuuselan, Kesämäen, Reijolan, Tykki-Kiviharjun, Leirin, Pallo-Tyysterniemen, Kariniemen, Voisalmen, Suolahden, Kivisalmen, Linnoituksen, Kylpylän, Keskuksen, Taikinamäen, Peltolan, Kimpisen, Lepolan, Alakylän, Harapaisen, Tirilän, Parkkarilan ja Kaukaan kaupunginosat sekä haja-asutusaluetta. Rakuunamäki ei kuulu osayleiskaavaalueeseen. Osa-alueen kokonaispinta-ala on noin 3972 ha.
3. keskustaajaman osayleiskaava 2030, itäinen osa-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2030. Keskustaajama on jaettu neljään osa-alueeseen. keskustaajaman kaavoitus käynnistyi kesällä 2012. Osayleiskaavojen laadinta tullaan sovittamaan yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää voimassa oleva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman osayleiskaava, joka on viimeksi tarkistettu vuonna 1999. Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on nähtävillä 26.10.2015-4.12.2015. Osayleiskaavaluonnos 26.10.2015 Itäisen osa-alueen keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat uusien asuinalueiden sijoittaminen Myllyniemen-Muukkolan alueelle, asuinalueiden laajeneminen Mustolassa nykyisen asuinalueen itäpuolelle, Lauritsalan pohjoisosassa ja Kanavansuun kärjessä, vähittäiskaupan suuryksiköiden, tilaa vievän kaupan ja muun yritystoiminnan alueiden osoittaminen valtatien 6 eteläpuolelle ja Nuijamaantien varteen, Saimaan kanavan puistoalueen ja matkailupuiston kehittäminen sekä taajamarakenteen eheyttäminen ja taajamakuvan parantaminen. Aikataulullisesti tavoitteena on, että osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Itäiseen osa-alueeseen kuuluvat Lauritsalan, Hartikkalan, Lapveden, Hakalin, Kanavansuun, Mälkiän, Laihian ja Mustolan kaupunginosat sekä haja-asutusaluetta. Osa-alueen kokonaispinta-ala on 4758 ha.
4. keskustaajaman osayleiskaava 2030, eteläinen osa-alue keskustaajamaan ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia oikeusvaikutteisia osayleiskaavoja, joiden tavoitevuosi on 2030. Keskustaajama on jaettu neljään osa-alueeseen. Eteläinen osa-alue, jonka osalta yleiskaavatyö käynnistyi jo vuonna 2009, on jaettu kolmeen vaiheeseen, joista keski- ja itäosa etenee ensimmäisenä. Osayleiskaavojen laadinta tullaan sovittamaan yhteen sekä aikataulullisesti että sisällöllisesti. Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää voimassa oleva, kaupunkimaisen alueen kattava keskustaajaman osayleiskaava, joka on viimeksi tarkistettu vuonna 1999. Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen oli nähtävillä 13.5.2015 15.6.2015. Osayleiskaavaluonnos 4.5.2015 Eteläisen osa-alueen keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat keskustaajaman laajeneminen etelään sijoittamalla uusia asuinalueita alueelle, alueella sijaitsevien työpaikkatoimintojen tulevaisuuden ja laajenemismahdollisuuksien turvaaminen, kaupallisten alueiden kehittäminen valtatien 6 varrella sekä rajakauppaan perustuvan liiketoiminnan kehittymismahdollisuudet Nuijamaantien varrella. Tavoitteena, että eteläisen osa-alueen osayleiskaavan 1. vaihe olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Eteläisen osa-alueen 1. vaiheeseen Myllymäen, Hiessillan, Hyrymäen, Karhuvuoren ja Pajarilan kaupunginosat, osa Mustolan kaupunginosaa sekä haja-asutusaluetta. Eteläisen osa-alueen 1. vaiheen kokonaispinta-ala on 1637 ha.
2016-2017 5. Korvenkylän taajaman osayleiskaava 2030 Korvenkylän taajaman osayleiskaavoituksessa huomioidaan taajaman tiivistyminen ja laaditaan asemakaavojen päivitysohjelma MRL 60 :n vaatimusten mukaisesti. Yleiskaavatyön alustavana tavoitteena on, että asemakaavoitettujen alueiden ulkopuolella voidaan rakennusluvat myöntää yleiskaavan perusteella. Osayleiskaavaluonnos valmisteluaineistoineen on ollut nähtävillä 8.1.2015 9.2.2015 Korvenkylän keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat alueen liittyminen Imatran taajamarakenteeseen, alueen nivoutuminen Rauha-Tiuru -alueeseen, matkailun erityistarpeet, tilaa vievän kaupan ja yritystoiminnan alueiden osoittaminen valtatien 6 varteen Imatran rajan tuntumaan ja taajamarakenteen täydentäminen ja taajamakuvan parantaminen. Aikataulullisesti tavoitteena on, että osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Korvenkylän taajaman osayleiskaava-alueeseen kuuluvat Korvenkeskuksen, Hiekkapellon ja Vesivalon alueet sekä haja-asutusaluetta. Osa-alueen kokonaispinta-ala on noin 590 ha.
6. Nuijamaantien osayleiskaava 2030 Nuijamaantien (VT 13) varrelle, keskustaajaman kaakkoispuolelle ollaan laatimassa maankäyttö- ja rakennuslain mukaista oikeusvaikutteista osayleiskaavaa, jonka tavoitevuosi on 2030. Osayleiskaavoitus käynnistettiin kesällä 2013. Yleiskaavoitus liittyy tiiviisti valtatien 13 ja keskustaajaman suunnitteluun. Osayleiskaavatyön tavoitteena on päivittää Lempiälä-Lyytikkälän ja Nuijamaan osayleiskaavat sekä mahdollistaa Nuijamaantien parantaminen ja Nuijamaan kansainvälisen rajanylistyspaikan laajentuminen. Nuijamaantien osayleiskaavan keskeisiä suunnittelukysymyksiä ovat raja-aseman kehittäminen ja laajentumistarpeet, Nuijamaan taajaman tulevaisuuden turvaaminen sekä rajakauppaan perustuvan liiketoiminnan kehittymismahdollisuudet Nuijamaantien varrella. Tavoitteena, että Nuijamaantien osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä Osayleiskaavaluonnos Nuijamaantien osayleiskaava-alueeseen kuuluvat Nuijamaan taajama, raja-asema sekä Saimaan kanava ja haja-asutusaluetta Karhusjärven ja Soskuan sulun eteläpuolelta valtakunnan rajalle asti. Osa-alueen kokonaispinta-ala on 3032 ha.
25.1.2015 7. Hyväristönmäen osayleiskaava Hyväristönmäen pohjoisosaa on suunniteltu osana Eteläisten osien yleiskaavaa, joka oli luonnoksena nähtävillä helmi-maaliskuussa 2012. Suunnittelutilanne muuttui ratkaisevasti, kun Hyväristönmäkeen päätettiin sijoittaa uusi jätevedenpuhdistamo. kaupunginvaltuusto päätti 8.12.2014 hakea ympäristölupaa Hyväristönmäkeen sijoitettavalle jätevedenpuhdistamolle, mikä synnytti tarpeen saattaa alueen osayleiskaavoitus ajan tasalle. Hyväristönmäen osayleiskaavan laatiminen kuulutettiin vireille 28.2.2015. Osayleiskaava laaditan maankäyttö- ja rakennuslain mukaisena oikeusvaikutteisena osayleiskaavana. Osayleiskaavan päätarkoituksena on jätevedenpuhdistamon ja siihen liittyvien toimintojen sovittaminen ympäröivän alueen maankäyttöön. Lisäksi kaavalla turvataan alueen virkistys-, luonto- ja kulttuuriympäristöarvot. Hyväristönmäen osayleiskaava-alue sijaitsee keskustaajaman eteläosassa, noin 5,5,km keskustasta kaakkoon, Pahaojantien eteläpuolella Hanhijärven ja Karkkolan kylien välisellä alueella. Osa-alueen kokonaispinta-ala on noin 68 ha. Osayleiskaavaluonnos pidettiin nähtävillä 27.5. 26.6.2015. Kaavaluonnoksen ja siitä annetun palautteen pohjalta laadittiin kaavaehdotus, joka on ollut nähtävillä 26.11. 28.12.2015 Tavoitteena on, että Hyväristönmäen osayleiskaava olisi kaupunginvaltuuston hyväksyttävänä alkuvuodesta 2016. Osayleiskaavaehdotus 28.10.2015 Kaava-alueen sijainti opaskartalla