NATURA-ARVIOINNIN TÄYDENNYS 7.2.2014 TAALERITEHDAS Murtotuuli tuulipuistohanke Mustarinnan tunturi (FI1301102, SCI / SPA) Natura-arvioinnin täydennys
Kaikki oikeudet pidätetään. Tätä asiakirjaa tai osaa siitä ei saa kopioida tai jäljentää missään muodossa ilman Pöyry Finland Oy:n antamaa kirjallista lupaa.
Sisältö 1 JOHDANTO... 1 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA... 2 3 NATURA-ALUEEN KUVAUS... 2 3.1 Mustarinnan tunturi... 2 4 MURTOTUULEN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN KUVAUS... 3 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN... 3 6 AINEISTO JA MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT 4 7 VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELEMINEN JA VAIKUTUSALUE... 5 7.1 Vaikutukset Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen... 5 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET MUSTARINNAN TUNTURIN NATURA- ALUEELLE... 6 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin... 6 8.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II eläinlajiin... 7 8.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin... 7 8.4 Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit... 11 8.5 Lintudirektiivissä mainitsemattomat alueella säännöllisesti tavattavat muuttolinnut... 11 8.6 Vaikutukset Mustarinnan tunturin Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen... 12 9 HAITTOJEN LIEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET... 12 10 VAIKUTUSTEN SEURANTA... 12 11 JOHTOPÄÄTÖKSET... 13 12 KIRJALLISUUS... 13 Liite 1 Salassa pidettäviin lintulajeihin kohdistuva vaikutusten arviointi (LUOTTAMUKSELLINEN, VAIN VIRANOMAISKÄYTTÖÖN) Pöyry Finland Oy Aappo Luukkonen FM, biologia Harri Taavetti, linnustoasiantuntija Ella Kilpeläinen FM, biologia Yhteystiedot PL 20, Tutkijantie 2 A 90590 Oulu puh. 010 33280
1 1 JOHDANTO Osana Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeen YVA-menettelyä on laadittu luonnonsuojelulain 65 :n mukainen Natura-arviointi koskien Mustarinnan tunturi (FI1301102, SCI / SPA) ja Korouoma-Jäniskaira (FI1301104, SCI) Natura-alueita. Lapin elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus (LapELY) edellytti Natura-arvioinnista antamassaan lausunnossa (LAPELY/10/07.04/2012), että arviointia on täydennettävä, koska arviointi ei ole riittävä sen varmistamiseksi, ettei hankkeella ole todennäköisesti merkittävästi heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin lintulajeihin. Täydennyksen tulee koskea hankkeen vaikutusaluetta Mustarinnan tunturin Natura-alueen eteläosassa (Palotunturin alue). Täydennyksessä tulee kiinnittää erityistä huomiota tuulivoimapuiston vaikutuksiin uhanalaiselle, erityisesti suojeltavalle lajille ottaen huomioon lausunnossa esitetyt asiat. Lisäksi tuulivoimahanke on muuttunut voimalamäärän ja niiden sijoittelun osalta tehtyjen selvitysten ja Natura-arvioinnin jälkeen (kuva 1). Tämä Natura-arvioinnin täydennys koskee Mustarinnan tunturin (FI1301102) Natura-aluetta. Kuva 1. Mustarinnan Natura-alueen sijainti suhteessa Murtotuulen hankealueen läheisyydessä. Kuvassa hankealueen rajaus sekä voimalapaikat.
2 2 NATURA-ARVIOINNIN PERUSTEISTA Natura-arvioinnista on säädetty luonnonsuojelulain (20.12.1996/1096) 65 ja 66 :issä sekä luontodirektiivin 6. artiklassa. Arviointi on laadittava, mikäli on todennäköistä, että hanke tai suunnitelma yksistään tai yhdessä muiden hankkeiden tai suunnitelmien kanssa merkittävästi heikentää Natura-alueen suojeluperusteina esitettyjä luontoarvoja. Mikäli heikentyminen katsotaan merkittäväksi, vaatii luvansaanti valtioneuvoston yleisistunnon päätöksen. Suojeluperusteina olevia luonnonarvoja merkittävästi heikentävällekin hankkeelle on mahdollista myöntää lupa taikka hyväksyä tai vahvistaa suunnitelma, jos valtioneuvosto yleisistunnossaan päättää, että hanke tai suunnitelma on toteutettava erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavasta syystä eikä vaihtoehtoista ratkaisua ole. Mikäli Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen I mukainen ensisijaisesti suojeltava luontotyyppi tai liitteen II ensisijaisesti suojeltava laji, on luvan saamiselle vielä lisäedellytyksiä. Tässä tapauksessa tarvitaan komission lausunto. Toteutuslupa edellyttää, että turmeltuvan Natura-alueen tilalle on osoitettavissa vastaava, korvaava Natura-verkostoon liitettävä alue (Lindqvist & Posio 2005). 3 NATURA-ALUEEN KUVAUS 3.1 Mustarinnan tunturi Mustarinnan tunturin Natura 2000-alue sijaitse suunnitellun tuulipuistoalueen itäpuolella. Alue on suojeltu sekä luonto- että lintudirektiivin nojalla (SCI / SPA-alue). Alue on kooltaan 9 435 ha. Lähimmillään tuulivoimaloita on suunniteltu noin 2,5 km etäisyydelle Natura-alueesta. Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteina ovat seuraavat luontodirektiivin liitteen I luontotyypit (priorisoidut paksunnoksin): 3160 Humuspitoiset lammet ja järvet 10 % 3260 Pikkujoet ja purot 1 % 7140 Vaihettumissuot ja rantasuot 2 % 7160 Lähteet ja lähdesuot <1 % 7310 Aapasuot 32 % 8220 Silikaattikalliot <1 % 9010 Boreaaliset luonnonmetsät 51 % 91DO Puustoiset suot 2 % Natura-alueen suojeluperusteina on lueteltu seuraavat lintudirektiivin liitteen I lintulajit: Falco columbarius ampuhaukka Pluvialis apricaria kapustarinta Gavia arctica kuikka Grus grus kurki
3 Cygnus cygnus laulujoutsen Tringa glareola liro Tetrao urogallus metso Dryocopus martius palokärki Picoides tridactylus pohjantikka Mergellus albellus uivelo 2 lajia, joiden tiedot ovat salassa pidettäviä Natura-alueen suojeluperusteena on lisäksi luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko. Mustarinnan tunturin alueella on paljon erityyppisiä reunavyöhykkeitä ja kasvupaikkoja johtuen soiden ja metsien vaihtelusta ja paikoin jyrkästä topografiasta. Metsistä suuri osa on korkealla alueella. Palotunturin alueella on harvinaisia luonnontilaisia palorefugiokuusikoita. Lähteet ja tihkupinnat tekevät alueesta edustavan pienvesikokonaisuuden. Alue on erittäin hieno vanhan metsän ja aapasoiden mosaiikki. Alueen laajuus ja yhtenäisyys on monien lajien kannalta eduksi. Natura-alueella sijaitsee Mustarinnan tunturin luonnonsuojelualue (ESA120024), Palotunturin (AMO120270) ja Kiekinkairan (AMO120267) vanhojen metsien suojeluohjelmaan kuuluvat alueet sekä soidensuojeluohjelmaan kuuluva alue Mustarinnantunturin seutu (SSO120536). Suunniteltu tuulipuistoalue sijaitsee osin soidensuojeluohjelma-alueella. 4 MURTOTUULEN TUULIVOIMAPUISTOHANKKEEN KUVAUS YVA-prosessin jälkeen ja nyt täydennettävässä Natura-arvioinnissa käytössä ollut hankesuunnitelma on voimalamäärän osalta muuttunut merkittävästi. Kaavoitusvaiheeseen edenneessä hankesuunnitelmassa maksimivoimalamäärä on laskenut 51:stä 24:ään, eli noin puoleen alkuperäisestä. Seitsemän itäisintä voimalayksikköä on poistettu Kuovitunturilta ja Vitikkotunturilta, joten lähimpien yksiköiden etäisyys Mustarinnan tunturin Natura-alueeseen nähden on kasvanut 1,5 kilometristä 2,5 kilometriin. Uusi layout on esitetty kuvassa 1. Murtotuulen tuulivoimapuisto sijoittuu kantatie 81 pohjoispuolelle noin 30 35 km etäisyydelle Posion keskustasta. Tuulivoimalayksiköt ovat teholtaan 2,4 3,0 MW. Voimaloiden maksimikorkeus maanpinnasta on 180 metriä. Voimalat liitetään huoltoteiden yhteyteen rakennettavilla 20 kv maakaapeleilla kahteen alueelle tulevaan 110/20kV sähköasemaan, josta sähkö siirretään 110 kv voimajohdoilla hankealueen läpäisevän Fortum Sähkönsiirto Oy:n 110kV voimajohdon viereen rakennettavaan kytkinlaitokseen. Uuden 110 kv johdot kytkinlaitoksille rakennetaan tavallisina 110 kv avojohtoina. 5 LIITTYMINEN MUIHIN HANKKEISIIN 35 kilometrin säteellä hankealueesta on kaksi meneillään olevaa tuulivoimapuistohanketta, wpd Finland Oy:n Ailangantunturin tuulipuisto ja Oxford Intercon Finland Oy:n Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuisto, joka on osa laajempaa Kemijärven tuulipuistot -hanketta. Molemmat hankkeet sijaitsevat Kemijärvellä noin 35 kilometrin etäisyydellä Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeesta pohjoiseen.
4 Ailangantunturin projekti on toisessa vaiheessa. Ensimmäisessä vaiheessa alueesta tehdään käyttöoikeussopimukset maanomistajien kanssa. Toisessa vaiheessa selvitetään asiantuntijoiden avulla hankkeen vaikutukset ympäristöön sekä lähialueen asukkaille ja toiminnoille (YVA-menettely). Toiseen vaiheeseen kuuluu myös kaavoituksen toteuttaminen. Kolmannessa vaiheessa hankkeelle haetaan rakentamiseen tarvittavat luvat, jotta voidaan siirtyä neljänteen vaiheeseen, itse tuulipuiston rakentamiseen (wpd Finland Oy 2014). Kuusivaara Mömmövaaran tuulipuiston osalta on hyväksytty yleiskaava, jota voidaan käyttää tuulivoimaloiden rakennusluvan myöntämisen perusteena (Kemijärven kaupunki 2014). Johtuen hankkeiden suuresta etäisyydestä Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeeseen nähden, arvioidaan, että kyseisillä hankkeilla ei ole yhteisvaikutuksia Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena oleviin luontoarvoihin. 6 AINEISTO JA MENETELMÄT JA NIIHIN LIITTYVÄT EPÄVARMUUSTEKIJÄT Arviointi on tehty tietolomakkeessa mainituista lajeista. Arvioinnin käytössä ovat olleet Natura-alueen tietolomake sekä alueen kartta- ja ilmakuva-aineistot. Myös hankkeen YVA-prosessin yhteydessä laaditun luontoselvityksen aineistoja on hyödynnetty Natura-arvioinnin yhteydessä. Uhanalaisen lajin reviireistä saadut tiedot olivat ajantasaisia kuvaten hyvin v. 2013 tilannetta (Ollila 2014). Lisäksi arvioinnin apuna on käytetty kirjallisuusluettelossa mainittuja lähteitä. Hankkeen vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontoarvoille arvioitaessa on sovellettu varovaisuusperiaatetta. Myös vaikutuksia Natura-alueen eheyteen sekä yhteisvaikutuksia muiden hankkeiden kanssa on arvioitu varovaisuusperiaatteen näkökulmasta. Luontotyyppien osalta hankkeeseen liittyen ei ole tunnistettavissa tekijöitä, jotka aiheuttaisivat epävarmuutta tämän vaikutusarvioinnin tuloksiin. Linnuston osalta arvioinnin epävarmuustekijät liittyvät Natura-alueelta olevan lajistotiedon ajantasaisuuteen. Natura-tietokanta on täytetty lajisto- ja luontotyyppitietojen osalta pääasiassa 1990-luvulla. Tätä epävarmuutta lieventää uhanalaisista lajeista saadut viimeisimmät reviiritiedot (Ollila 2014). Naturaarvioinneissa käytetyn vakiintuneen käytännön mukaisesti Natura-arvioinnit on kuitenkin perustettu tietolomakkeissa esitettyyn lajistotietoon. Näin on toimittu kattavasti myös tässä arvioinnissa. Luontovaikutusten arviointiin liittyy aina epätarkkuutta, sillä luonnon eri osatekijät muodostavat monimuotoisen verkoston, jossa yksittäisessä tekijässä tapahtuva muutos voi aiheuttaa vaikutuksia muuhun luontoon. Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteena olevien lajien yksilöiden muuttoja pesimäaikaisia lentoreittejä selvitettiin YVA-prosessin yhteydessä laaditussa linnustoselvityksessä. Saatua aineistoa ei voida kuitenkaan pitää niin kattavana, että pelkästään sen perusteella voitaisiin tehdä luotettavia vaikutusarvioita. Esimerkiksi lajien muuttoreitit voivat muuttua vuosittain. Lisäksi joidenkin lajien saalistusalueet voivat muuttua vuodesta toiseen sen pääasiallisten saalislajien esiintymisen mukaan. Tämän vuoksi arviointi on laadittu asiantuntija-arviona perustuen kyseisen maastohavainnointiaineiston lisäksi olemassa olevaan laji- ja biotooppiaineistoon sekä arvioinnin laatijoiden pitkään ja kattavaan omakohtaiseen kokemukseen kyseisistä lajeista. Näin on pystytty laatimaan hankkeen kannalta riittävän luotettava arvio
5 tuulivoimapuiston ja yleiskaavoituksen mahdollisista vaikutuksista Natura-alueiden suojeluperusteina oleviin lajeihin ja muihin luontoarvoihin. Käytäntö noudattaa vallitsevaa Natura-arvioinneista annettua ohjeistusta. Epävarmuustekijöistä huolimatta asiantuntijatyönä laaditun arvioinnin johtopäätöksiä voidaan pitää luotettavina hankkeen jatkosuunnittelun ja päätöksenteon kannalta. 7 VAIKUTUSTEN MÄÄRITTELEMINEN JA VAIKUTUSALUE Tuulivoimapuistohankkeen luontovaikutukset voidaan jakaa yleisesti suoriin sekä epäsuoriin vaikutuksiin, ja toisaalta rakentamisen- ja käytönaikaisiin vaikutuksiin. Luontotyyppien (ja lintujen pesimäympäristöjen) osalta suorat vaikutukset voivat olla lähinnä rakennustöihin (voimalat, tiet, kaapelit, ilmajohtojen pylväät) liittyvää maanmuokkausta ja puuston poistoa. Epäsuorat vaikutukset puolestaan voivat aiheutua maanmuokkaukseen liittyvistä kuivatusvaikutuksista, mikä voi aiheuttaa luontotyypeille vesitasapainon muutoksia. Lisäksi hankkeen myötä Natura-alueelle kohdistuva kulkeminen saattaisi lisääntyä, mistä voi seurata kasvillisuuden kulumista. Puuston poisto Natura-alueen reunaosien ympäriltä puolestaan voi aiheuttaa luontotyypeille valaistusolojen muutoksia. Suorat linnustovaikutukset ovat tappavia, törmäyskuolleisuudesta johtuvia vaikutuksia. Suojeluperusteena olevilla lajeilla voi olla laaja reviiri, joten ne voivat pesimäaikana liikkua laajalla alueella. Näin ollen törmäysriski voi olla mahdollinen, vaikka etäisyyttä hankealueelta Natura-alueelle olisi useita kilometrejä. Epäsuorat vaikutukset voivat heijastua lajistokoostumukseen ja yksilömääriin pidemmällä aikavälillä. Epäsuoria vaikutuksia ovat hankkeesta aiheutunut häiriö (rakentamis- ja toiminnanaikainen melu, ihmistoiminnan lisääntyminen sekä tuulivoimaloiden pyörimisliike), estevaikutus sekä elinympäristömuutokset. Elinympäristömuutokset voivat kohdistua niin lajien pesimäympäristöön kuin niiden käyttämiin saalistusalueisiin. Saalistusalueilla tapahtuvat muutokset voivat vaikuttaa lajin mahdollisuuksiin käyttää aluetta saalistamiseen tai sen saalislajien esiintymiseen alueella. Vaikutusten kohteena voivat olla tuulipuiston vaikutuspiirissä pesivä, talvehtiva ja muuton aikana levähtävä lajisto. Osa lajeista esiintyy hankealueella ympäri vuoden. 7.1 Vaikutukset Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen Toimivaltainen viranomainen voi antaa hyväksyntänsä hankkeen tai suunnitelman toteuttamiselle vasta siinä vaiheessa kun on varmistuttu siitä, ettei hanke tai suunnitelma vaikuta Natura-alueen koskemattomuuteen. Koskemattomuudella ei kuitenkaan tarkoiteta alueen täydellistä koskemattomuutta tai luonnontilaisuutta vaan sillä tarkoitetaan Natura-alueen eheyttä, jossa koko alueen ekologisen rakenteen ja toiminnan tulee säilyä elinkelpoisena. Arvioitaessa hankkeen tai suunnitelman kokonaisvaikutuksen merkittävyyttä Natura-alueeseen tulee lopullisena kriteerinä käyttää mahdollisesti aiheutuvaa negatiivista vaikutusta alueen eheyteen. (Söderman 2003) Natura-alueen eheyden yhteydessä on huomioitavaa, että vaikka hankkeen tai suunnitelman vaikutukset eivät olisi mihinkään suojeluperusteena olevaan luontotyyppiin tai lajiin yksinään merkittäviä, vähäiset tai kohtalaiset vaikutukset moneen luontotyyppiin tai lajiin saattavat vaikuttaa alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena. Vaikutusten ei myöskään tarvitse kohdistua suoraan alueen arvokkaisiin luontotyyppeihin tai lajeihin ollakseen merkittäviä, sillä ne voivat
6 kohdistua esim. alueen hydrologiaan tai tavanomaisiin lajeihin ja vaikuttaa tätä kautta välillisesti suojeluperusteina oleviin luontotyyppeihin ja/tai lajeihin. (Söderman 2003) Södermanin (2003) mukaan varsinaisen lajin tai luontotyypin suotuisan suojelutason arviointi ei enää kuulu Natura-arviointiin, koska alue on liitetty Natura 2000 verkostoon kriteerilajien ja avainluontotyyppien suotuisan suojelutason varmistamiseksi eli suotuisan suojelutason arviointi on tehty jo alueita valittaessa. Lajien ja luontotyyppien suotuisan suojelutason säilyttämiseksi tai saavuttamiseksi tarvitaan kaikki valitut Natura 2000 -alueet. Jotta tavoite saavutetaan, alueita ei saa merkittävästi heikentää. Keskeistä on näin ollen vaikutusten merkittävyyden aluekohtainen arviointi. Mikäli luonnonarvojen todetaan heikentyvän merkittävästi, tulee valtioneuvoston harkita luvan mahdollista myöntämistä tai suunnitelman vahvistamista. Tällöin on tarpeen tietää, miten merkittävästä muutoksesta on kysymys koko maan Naturaalueverkostoa ajatellen. Oheisessa taulukossa on esitetty Natura-arvioinnissa käytetyn vaikuttavuuden merkittävyyden arvioinnin perusteet alueen eheyden kannalta (Byron 2000; Department of Environment, Transport of Regions, mukaillen Södermanin 2003 mukaan). Taulukko 1. Vaikutusten merkittävyyden luokittelu (Byron 2000, Södermanin 2003 mukaan). vaikutusten merkittävyys merkittävä kielteinen vaikutus kohtalaisen kielteinen vaikutus vähäinen kielteinen vaikutus myönteinen vaikutus ei vaikutuksia kriteerit Hanke tai suunnitelma vaikuttaa haitallisesti alueen eheyteen, sen yhtenäiseen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan, joka ylläpitää elinympäristöjä ja populaatioita, joita varten alue on luokiteltu. Hanke tai suunnitelma ei vaikuta haitallisesti alueen eheyteen, mutta vaikutus on todennäköisesti merkittävä alueen yksittäisiin elinympäristöihin tai lajeihin. Kumpikaan yllä olevista tapauksista ei toteudu, mutta vähäiset kielteiset vaikutukset ovat ilmeisiä. Hanke tai suunnitelma lisää luonnon monimuotoisuutta, esimerkiksi luodaan käytäviä eristyneiden alueiden välillä tai aluetta kunnostetaan tai ennallistetaan Vaikutuksia ei ole huomattavissa kielteiseen tai positiiviseen suuntaan. 8 HANKKEEN VAIKUTUKSET MUSTARINNAN TUNTURIN NATURA-ALUEELLE 8.1 Vaikutukset luontodirektiivin luontotyyppeihin Murtotuulen tuulipuistohanke sijoittuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle noin 2 km etäisyydelle. Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita fyysisiä rakenteita (kaapelit, tiet tms.). Natura-alueelle ja sen suojeluperusteena oleville luontotyypeille ei kohdistu hankkeesta (tuulivoimalarakentaminen, kaavoitus) sellaisia suoria tai epäsuoria fyysisiä
7 vaikutuksia, jotka muuttaisivat Natura-alueen biotooppirakennetta tai vesitasapainoa. Hankkeen seurauksena ei myöskään ole todennäköistä, että Natura-alueelle kohdistuva ihmisvaikutus esim. retkeilyn tms. toiminnan kautta lisääntyisi nykyisestään huomattavasti. Kokonaisuudessaan hankkeesta (tuulivoimapuisto, kaavoitus) ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturi Natura-alueen suojeluperusteina oleville luontotyypeille. 8.2 Vaikutukset luontodirektiivin liitteen II eläinlajiin Natura-alueen suojeluperusteena on luontodirektiivin liitteen II lajeista saukko. Murtotuulen tuulipuistohanke sijoittuu kokonaisuudessaan tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle eikä Natura-alueelle tai sen välittömään läheisyyteen tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita fyysisiä rakenteita. Hankkeella ei ole alueen vesistöihin vaikutuksia, jotka muuttaisivat lajin elinympäristöjä. Natura-alueelle ja sen suojeluperusteena olevalle luontodirektiivin liitteen II eläinlajille ei kohdistu hankkeesta suoria tai epäsuoria fyysisiä vaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta (tuulivoimapuisto, kaavoitus) ei arvioida aiheutuvan heikentäviä vaikutuksia Mustarinnan tunturi Natura-alueen suojeluperusteina olevalle eläinlajille. 8.3 Vaikutukset lintudirektiivin liitteen I lajeihin Natura-alueen suojeluperusteina olevien lajien fyysiset pesimäympäristöt Naturaalueella eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisistä. Epäsuoria vaikutuksia voi kuitenkin aiheutua petolinnuille, joiden saalistusreviirit ulottuvat hankealueelle. Naturaalueen muuhun linnustoon ei arvioida aiheutuvan epäsuoria vaikutuksia. Ainoat suorat vaikutukset suojeluperusteena oleviin lintulajeihin voivat ilmetä hankkeen myötä lisääntyvien törmäysvaikutusten kautta. Seuraavassa hankkeen vaikutukset on tarkasteltu suojeluperusteena olevien lajien osalta lajeittain. Kurki Grus grus Kurki on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kurki on muuttolintu, joka poikasaikaan pysyttelee pääasiassa pesimäreviirillään. Loppukesästä poikasten opittua lentämään kurkiperheet jättävät pesimäreviirinsä ja kerääntyvät parviin varsin laajaltakin alueelta ennen varsinaista syysmuuttoaan. Nämä parvet käyttävät päiväsaikaan tiettyjä ruokailualueita ja yöpyvät tietyillä alueilla, yleensä soilla (Kemilä, E. 2014, henkilökohtainen tiedonanto). Mustarinnan tunturin Natura-alueen tai Murtotuulen hankealueen läheisyydessä ei tällaisia ruokailu- tai yöpymisalueita sijaitse. Näin ollen on todennäköistä, että pesimäkauden jälkeistä kurkien liikehdintää ei merkittävästi tapahdu hankealueella. On kuitenkin mahdollista, että Natura-alueella pesivät parit altistuvat voimaloiden törmäysvaikutuksille jossain vaiheessa pesimäkauttaan tai kevätmuutolta saapuessaan, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (Pöyry Finland Oy 2013 YVAselostus, sivu 103). Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot
8 sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Naturaalueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Liro Tringa glareola Liro on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Liro on muuttolintu, jonka pesimisbiotooppia ovat suot. Natura-alueella pesivien parien muutto saattaa tapahtua vähäisessä määrin hankealueen kautta. Hankealue ei kuitenkaan sijaitse lajin pääasiallisella muuttoreitillä, eivätkä pesivät parit juuri liiku pesimäsuon ulkopuolella. Lisäksi laji on pienikokoinen ja nopealiikkeinen lentäjä, joten vaikka liro lentäisi voimalan roottorin pyyhkäisyalan läpi, roottoriin tai muihin voimalarakenteisiin osuminen on hyvin epätodennäköistä. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä. Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Metso Tetrao urogallus Metso on paikkalintu jolla on suhteellisen pieni reviiri. Hankealue sijaitsee lähimmillään noin kahden kilometrin päässä Natura-alueesta. Etäisyys ja linnun elintavat huomioon ottaen arvioidaan, että hankkeella ei ole vaikutuksia Naturaalueen populaatioon. Kuikka Gavia arctica Kuikka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kuikka on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 10 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,13 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Pesivät kuikkaparit hankkivat ravintonsa lähes poikkeuksetta pesimäjärveltään, joten ne eivät pesimäaikana lennä pitkiä matkoja. Poikaset jättävät pesimäjärvensä melko pian lentämään opittuaan, eivätkä liiku alueella enää tämän jälkeen (Kemilä, E. 2014, henkilökohtainen tiedonanto).
9 Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Laulujoutsen Cygnus cygnus Laulujoutsen on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Laulujoutsen on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (1 5 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 10 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,25 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Joutsen saapuu pesimäjärvelleen varhain keväällä, usein jo ennen sen sulamista. Tällöin joutsenpariskunta voi kierrellä pesimäjärven ympäristössä laajastikin sulapaikkoja etsiessään ja törmäysriski lähimpiin voimaloihin kasvaa. Törmäysriskiä pienentää se, että kookkaana, painavana lintuna laulujoutsenten lentokorkeus on varsin matala ja etenkin paikallinen lentely pesimäreviirin ympäristössä tapahtuu pääasiassa törmäysriskikorkeuden alapuolella. Lisäksi voimalayksiköt on sijoitettu lakialueille huomattavasti ympäröivää maastoa korkeammalle. Pesimiskaudellaan pari poikasineen pysyttelee pääasiassa pesimisalueellaan. Poikasten opittua lentämään ne voivat lennellä pesimäjärven ympäristössä, mutta lennot tapahtuvat pääasiassa matalalla, selvästi törmäysriskikorkeuden alapuolella. Hanke ei vaikuta lajin fyysisiin pesimäympäristöihin Natura-alueella. Lajille soveltuvat pesimälammet sijaitsevat niin etäällä hankealueesta, että hankkeesta ei aiheudu myöskään häiriövaikutuksia Natura-alueella pesiville pareille. Suunniteltu uusi voimajohtoreitti sekä jo olemassa oleva johtoreitti sijoittuvat myös etäälle joutsenen elinympäristöistä, eikä niiden arvioida lisäävän lajiin kohdistuvaa törmäysriskiä. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Uivelo Mergus albellus Uivelo on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (1 5) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta kahdesta yksilöstä törmää YVA - selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,11 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Natura-alueelle saakka.
10 Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Ampuhaukka Falco columbarius Ampuhaukka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Lajin pesimäympäristöt Natura-alueella eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisestään. Myöskään hankkeen häiriövaikutukset eivät arvion mukaan vaikuta lajin esiintymiseen Natura-alueella. Natura-alueella pesivä pari saattaa muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Sen perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Natura-alueella pesivien yksilöiden saalistusalue saattaa ulottua osaksi myös hankealueelle. Törmäysriski arvioidaan mahdollisten hankealueelle kohdistuvien saalistuslentojenkin osalta vähäiseksi, koska laji saalistaa pääasiassa törmäyskorkeuden alapuolella. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Kapustarinta Pluvialis apricaria Kapustarinta on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pesivänä lajina. Kapustarinta on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (3 6 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA -selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVAselostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 12 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,2 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Palokärki Dryocopus martius Palokärki on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pysyvästi, ympäri vuoden esiintyvänä lajina. Palokärki on paikkalintu, jonka reviirin ei arvioida ulottuvan hankealueelle saakka. Näin ollen hankkeesta lajille aiheutuvia törmäysvaikutuksia ei käytännössä ole. Hanke ei muuta Natura-alueen elinympäristöjä fyysisesti. Tämän perusteella arvioidaan, että hankkeella ei ole vaikutuksia lajin Natura-alueen populaatioon.
11 Pohjantikka Picoides tridactylus Pohjantikka on määritelty Natura-alueen suojeluperusteena olevaksi lajiksi alueella pysyvästi ympäri vuoden esiintyvänä lajina. Pohjantikka on paikkalintu, jonka reviiri on suhteellisen suppea. Natura-alueella pesivien pohjantikkojen elinolosuhteet eivät hankkeen seurauksena muutu nykyisestä. Lajiin ei myöskään kohdistu suojelualueella törmäysriskiä eivätkä hankkeen häiriövaikutukset kohdistu Natura-alueelle lajiin heijastuvasti. Näin ollen arvioidaan, että hankkeella ei ole heikentäviä vaikutuksia Natura-alueen pohjantikkapopulaatioon. 8.4 Uhanalaiset ja erityisesti suojeltavat lajit Natura-alueella pesivistä uhanalaisista ja erityisesti suojeltavista lajeista on laadittu erillinen, vain viranomaiskäyttöön tarkoitettu liite 1. Arvioinnin johtopäätöksenä todetaan, ettei kyseisiin lajeihin arvioida hankkeesta kohdistuvan merkittävästi heikentäviä vaikutuksia. 8.5 Lintudirektiivissä mainitsemattomat alueella säännöllisesti tavattavat muuttolinnut Metsähanhi Anser fabalis Metsähanhi on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (6 10 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 20 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,25 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia. Myös muutolta saapuessaan yksilöt voivat lennellä laajemmin pesimäreviirinsä ympäristössä. Törmäysriskiä pienentää kuitenkin se, että lähellä pesimäreviiriään paikallisesti lentävät yksilöt lentävät pääasiassa selvästi törmäysriskikorkeuden alapuolella. Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Mustaviklo Tringa erythropus Mustaviklo on muuttolintu. Natura-alueella pesivät parit (11 50 paria) saattavat muuttaa hankealueen kautta, jolloin törmäyskuolleisuus saattaa vaikuttaa Natura-alueella pesivän populaation demografiaan aikuiskuolleisuutta lisäävästi. Törmäysriskiä arvioitiin YVA - selostuksessa tarkemmin kerrotulla menetelmällä (YVA-selostus, sivu 103). Laskennallisesti hankealueen läpi muuttavasta 100 yksilöstä törmää YVA -selostuksessa käytettyjen mallien perusteella arviolta 0 0,7 yksilöä/kevät. Tämän perusteella pahimmankaan mallin (toistuvasti huonot sääolosuhteet muuton aikana usean vuoden ajan, jolloin lintujen väistökyky voi olla huonontunut) mukaisesti laskettuna tuulivoimapuistolla ei ole merkittävästi Natura-alueen populaatiota pienentäviä vaikutuksia.
12 Myöskään hankkeesta aiheutuvien häiriövaikutusten ei arvioida ulottuvan Naturaalueelle saakka. Kokonaisuudessaan hankkeesta ei arvioida aiheutuvan lajiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. 8.6 Vaikutukset Mustarinnan tunturin Natura-alueen koskemattomuuteen ja eheyteen Murtotuuli tuulipuistohankkeen ja siihen liittyvän kaavoituksen vaikutukset Mustarinnan tunturi Natura 2000 -alueen ekologiseen rakenteeseen ja toimintaan kokonaisuutena arvioidaan hyvin vähäisiksi. Hankkeella arvioidaan olevan kokonaisuudessaan vähäisiä haitallisia vaikutuksia Natura-alueen suojeluperusteena oleville lintulajeille pitkällä aikavälillä mahdollisesti kohonneen törmäysriskin ja / tai häiriövaikutusten vuoksi. Arvio koskee sekä lintudirektiivin liitteen I lajeja, että muita Natura-alueen tietolomakkeessa mainittuja tärkeäksi katsottuja lintulajeja, mukaan lukien uhanalaisiksi luokitellut ja salassa pidettävät lajit. Hanke ei toteutuessaan muuta Natura-alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien fyysisiä ominaisuuksia eikä muuta Natura-alueen vesitaloutta. Myöskään suojeluperusteena oleviin eläinlajeihin ei kohdistu hankkeesta suoria elinympäristövaikutuksia tai sellaisia välillisiä vaikutuksia (esim. häirintä), jotka heikentäisivät lajien esiintymisen edellytyksiä suojeluperusteina määritellyssä laajuudessa myös ennakoitavissa olevassa tulevaisuudessa. Koska tuulipuistohankkeesta aiheutuvat mahdolliset törmäysvaikutukset kohdistuvat pelkästään tarkasteltavan Natura-alueen länsipuolelle, alueiden muilla ilmansuunnilla oleva ympäristö ei muutu nykyisestään törmäysvaikutuksiakaan ajatellen. Törmäysvaikutukset eivät minkään suojeluperusteena olevan lajin kohdalla aiheuta merkittäviä heikentäviä vaikutuksia. Tästä syystä arvioidaan, ettei tarkasteltavan Natura-alueen eheyteen tai ekologiseen toimintaan kokonaisuutena kohdistu hankkeesta sellaisia suoria tai välillisiä vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät alueiden soveltuvuutta suojeluperusteina olevien lajien elinympäristöiksi. 9 HAITTOJEN LIEVENTÄMISMAHDOLLISUUDET Koska hanke ei suoranaisesti vaikuta Natura-alueen fyysisiin ominaisuuksiin, liittyvät lieventämistoimenpiteet lähinnä voimaloiden melu- yms. toiminnanaikaisten ominaisuuksien optimointiin kuten voimaloiden toteuttamiseen siten, että niiden käytöstä aiheutuva melu ulottuisi mahdollisimman vähän Natura-alueille. Voimajohtoreitin osalta mahdollisia vähäisiksi arvioituja törmäysvaikutuksia voidaan edelleen pienentää merkitsemällä voimajohtoreitti linnustollisesti haasteellisimmissa kohdissa huomiopalloilla. 10 VAIKUTUSTEN SEURANTA Koska kattavaa aineistoa Natura-alueen uhanalaisten petolintujen saalistuskäyttäytymisestä ei ole olemassa, tulisi hankkeen vaikutuksia em. petolintujen reviirinkäytön mahdollisiin muutoksiin seurata esimerkiksi satelliittiseurannan avulla, jotta todelliset vaikutukset voitaisiin todeta. Seuranta tulisi aloittaa ennen rakennustoimenpiteitä, jotta luotettava ennen jälkeen asetelma toteutuisi.
13 Koska hankeen vaikutukset alueiden linnustoon jäävät arvion mukaan hyvin vähäisiksi, muun pesimälinnuston seurantalaskentoja ei katsota tarpeellisiksi. 11 JOHTOPÄÄTÖKSET 12 KIRJALLISUUS Murtotuulen tuulivoimapuistohankkeeseen ei liity sellaisia vaikutuksia, jotka merkittävästi heikentäisivät Mustarinnan tunturin Natura-alueen suojeluperusteina olevia lajeja tai luontotyyppejä. Natura-alueille ei tulla sijoittamaan tuulivoimaloita tai muita rakenteita. Natura-alueille hankkeesta aiheutuvat vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti linnustoon. Linnustoon kohdistuvat vaikutukset (kohonnut törmäysriski, häiriövaikutus) jäävät kokonaisuudessaan arvioiden vähäisiksi. Airaksinen, O. & Karttunen, K. 2001: Natura 2000 luontotyyppiopas. Ympäristöopas 46. Suomen ympäristökeskus. Birdlife Suomi ry 2011: FINIBA- ja IBA-tiedot. http://www.birdlife.fi/suojelu/paikat/finiba/finiba-aluelista.shtml. Fielding, A. & Haworth, P. 2010: Golden eagles and wind farms. Haworth Conservation. http://www.alanfielding.co.uk/fielding/pdfs/eagles%20and%20windfarms.pdf (3.2.2014) Ilmonen, J., Ryttäri, T. & Alanen, A. (2001): Luontodirektiivin kasvit ja selkärangattomat eläimet. Suomen Natura 2000 ehdotuksen luonnontieteellinen arviointi. Suomen ympäristö. Luonto ja luonnonvarat 510. Kemijärven kaupunki 2014. http://www.kemijarvi.fi/download/kaavaselostuspdf.pdf Kemilä, E. 2014: Henkilökohtainen tiedonanto. Puhelinkeskustelu 9.1.2014. Lindqvist, E. & Posio, P. (toim.) 2005. Lapin Natura-opas. Ympäristöopas 124. Luonto ja luonnonvarat. Lapin ympäristökeskus. Ollila, T. 2012: Raportti maakotkan, muuttohaukan, tunturihaukan sekä Oulun ja Lapin läänien merikotkien pesinnöistä vuonna 2012. Metsähallitus, Luontopalvelut. Asianro 5897/41/2012. Ollila, T. 2014. Kirjallinen tiedonanto. Sähköposti 6.2.2014. Paukkunen, M. 2000. Kokemukset Natura-arvioinneista kaavojen ja hankesuunnitelmien yhteydessä. Esitelmä valtakunnallisilla YVA-päivillä 22.- 23.3.2000. Pöyry Finland Oy 2013: Posion Murtotuuli. Tuulivoimapuiston ympäristövaikutusten arviointiselostus. Taaleritehdas. Rassi, P., Hyvärinen, E., Juslén, A. & Mannerkoski, I. (toim.) 2010. Suomen lajien uhanalaisuus 2010 [The 2010 Red List of Finnish Species]. Ympäristöministeriö & Suomen Ympäristökeskus, Helsinki. Saurola, P. 2011: Suomen sääkset 2011. Teoksessa: Linnut vuosikirja 2011. BirdLife Suomi ry.
14 Söderman, T. 2003: Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi kaavoituksessa, YVA-menettelyssä ja Natura-arvioinnissa. Suomen ympäristökeskus. Ympäristöopas 109. Väisänen, R.A., Lammi, E. & Koskimies, P. 1998. Muuttuva pesimälinnusto. Otava. wpd Finland Oy 2014. http://www.wpd-finland.com/fi/tuulivoimaprojektit/maatuulivoima/kemijaerviailangantunturi.html