ARVIOINTIKERTOMUS 2014

LEMIN KUNTA TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS 2014 Viime vuoden ehkä vaikein ja vaikuttavin haaste oli tehdä jotain Kuukanniemen koulun sisäilma-ongelmalle. Rohkea siirto oli kuvan mukainen. Lemillä arvioidaan palveluja www.lemi.fi Sivu 1 / 19

SISÄLLYS TIIVISTELMÄ JA ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA JA KUNNAN PALVELUIDEN TULOKSELLISUUDESTA JA SEN KEHITYKSESTÄ 1-TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄ, KOKOONPANO JA TYÖSKENTELY Tässä kerrotaan tarkastuslautakunnan arviointitehtävän sisäitö, lautakunnan kokoonpano sekä Iyhyesti lautakunnan työskentelymenetelmistä ja sovelletuista arviointitavoista. Tässä luvussa voidaan esittää arvio kunnanhallituksen laatiman toimintakertomuksen laadusta, luotettavuudesta ja kehittämistarpeesta. 2-EDELLISEN VUODEN KERTOMUKSEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI 3-ARVIO VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA 3.1. Strategian toimeenpano ja toteutuminen 3.2. Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen 3.3. Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen 4-MUUT TOIMINNAN JA TALOUDEN ARVIOINNIT 5-ARVIO TALOUSARVION TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMISESTA TILIKAUDELLA SEKÄ VOIMASSA OLEVAN TALOUSSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYDESTÄ 6-ALLEKIRJOITUKSET TIIVISTELMÄ JA ARVIO TAVOITTEIDEN TOTEUTUMISESTA JA KUNNAN PALVELUIDEN TULOKSELLISUUDESTA JA SEN KEHITYKSESTÄ Kriisikuntakriteereistä täyttyi viime vuonna vuosikate- ja alijäämäkriteerit. Lemin kunnan talous ei ole täysin tasapainossa. Taseen jäämät ovat olleet viime vuosina negatiivisia, joskin arviointivuonna peruspääoman arvon alentaminen paransi tilannetta. Lemin tuloveroprosenttia nostettiin 21:een eli prosenttiyksiköllä vuodelle 2014. Lemillä talouteen kohdistuvat riskit ja paineet liittyvät erityisesti valtionosuusuudistukseen ja yleiseen kuntatalouteen. Vesihuolto aiheuttaa tappiota, joka rasittaa tulosta. Kiinteistöt aiheuttavat runsaasti työtä ja taloudellista huolta. Sivu 2 / 19

Kuntarakennelain mukainen kuntaliitosselvittely ei Etelä-Karjalassa tuottanut oleellista lisäarvoa kokoustamista kylläkin. Kotalahden remontin odotettua suurempi laajuus edellyttää kunnan aktiivisuutta. Kyläyhdistys on lähestynyt kunnanhallitusta neuvottelupyynnöin, mutta asia ei ole edennyt toivotulla tavalla. 1-TARKASTUSLAUTAKUNNAN TEHTÄVÄ, KOKOONPANO JA TYÖSKENTELY Varsinainen jäsen: Junnonen, Juha Pylkkö, Osmo Konttinen, Tuula Mikkonen, Pauli Huttunen, Matti Turku, Satu Henkilökohtainen varajäsen: puheenjohtaja varapuheenjohtaja jäsen jäsen (-26.05.2014) jäsen (26.05.2014-) jäsen (-31.12.2014) Hakala, Kai Olkkonen, Eila Husu-Tuuliainen, Tarja Huttunen, Matti (-26.05.2014) Savolainen, Samu (26.05.2014-) Laitinen, Jukka-Pekka Kuntalain 71 :n mukaisten tehtävien hoitamiseksi lautakunta kokoontui v. 2014 kuusi kertaa ja alkuvuodesta 2015 neljä kertaa. Osallistumisaktiivisuustavoitteesta jäätiin. Lautakuntatyöskentelyyn osallistumattomuudesta/vaalikelvottomuudesta pitäisi viipymättä ilmoittaa luottamuselimille. Lautakunnan työskentely oli pääosin tutustumista eri hallintokuntien työskentelyyn, puitteisiin ja osallistumista henkilökunnan haastatteluihin. Lautakunnan työskentelyä voisi kuvailla mm. seuraavasti - Paha ei ole kenkään ihminen, vaan toinen on heikompi toista. - On hyvää rinnassa jokaisen, Vaikk aina ei esille loista. - Kas, hymy jo puoli on hyvettä, ja itkeä ei voi ilkeä: Miss ihmiset tuntevat tunteihin, liki liikkuvi luojakin. 2-EDELLISEN VUODEN KERTOMUKSEN JOHDOSTA TEHTYJEN TOIMENPITEIDEN ARVIOINTI Vuoden 2013 kertomuksen johdosta ei ollut selvästi havaittavaa toiminnallista ja taloudellista ohjausvaikutusta. 3-ARVIO VALTUUSTON ASETTAMIEN TOIMINNALLISTEN JA TALOUDELLISTEN TAVOITTEIDEN SAAVUTTAMISESTA 3.1. Kuntastrategian toimeenpano ja toteutuminen Sivu 3 / 19

Talouden tasapainotusohjelman hallituksen 22.9.2014 tekemän ohjelman mukaan kunnan talous kääntyi alijäämäiseksi v. 2010. Tasapainoilua on harrastettu valtionosuuksien, omaisuuden myynnin ja verotulojen lievällä kasvulla. Eksoten alijäämien kattaminen rajoittaa kunnan omien toimintojen liikkumavaraa. Kuukanniemen koulun ratkaisu tavalla tai toisella vaikuttaa merkittävästi toimintoihin pitkälle tulevaisuuteen. 3.2. Toimintakertomuksessa raportoitujen toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen Huomioita Lemin tasekirjasta 2014. Lemin kunnalla on käytössä kuntalaisaloite.fi järjestelmä, mihin kuntalaiset voivat tehdä aloitteita. Kuntalais rohkeutta aloitteiden tekoon, sillä yhtään aloitetta ei ole tehty sitä kautta. Merkittävä ja hyvä päätös vuonna 2014 oli kunnan itsenäisyydestä kiinnipitäminen ja kuntaliitosselvityksen loppuminen. Tasapainotusohjelma vuosille 2015-2019 luo edellytykset pysyä itsenäisenä kuntana. Kriisiytyvää kuntaa arvioidaan neljän kohdan perusteella: 1. Kuntakonsernin vuosikate on negatiivinen 2. Tuloveroprosentti vähintään 1 % korkeampi kuin kunnissa keskimäärin 3. Kuntakonsernien lainakanta asukasta kohti ylittää vähintään 50 % kaikkien kuntakonsernien keskimääräisen lainakannan 4. Kuntakonsernin suhteellinen velkaantuneisuus on vähintään 50 %. Kriteereistä ei tällä hetkellä täyty mikään. Kuitenkin kertyneen konsernialijäämän takia ollaan lähempänä kriisirajaa. Palvelutalon rakentaminen lisää konsernin velkaantumista. Vuonna 2014 konsernin alijäämää oli 570.981,63 euroa ja kassan riittävyys vain 9 päivää. Vuonna 2014 lisämausteen antoi kunnan etuosto-oikeuden käyttö kuolinpesän kaupassa, jossa kuolinpesä myi n. 20 ha määräalan. Kunta käytti etuosto-oikeutta ensimmäistä kertaa, kauppahinta oli 55 000 euroa ja määräalasta yksi palsta rajautuu Tuomelanpellon valmisteilla olevaan asemakaavaan. Kunnan tarkoitus on kehittää määräalalla yhdyskuntarakentamista ja virkistystä. Kunta sai hienosti myytyä vuonna 2014 neljä metsätilaa/määräalaa sekä 4 omakotitonttia. Vuoden 2014 tilaston mukaan suurin osa kunnan vakituisista henkilöistä oli alle 5 vuotta palvelleita, 29,4 %. Kokonaistyöaika on lisääntynyt opetus- ja kulttuuritoimessa 9 % vuodesta 2013. Vapaaehtoisen säästövapaan otti kunnan 32 työntekijää, ja se teki 266 päivää. Kunnan työntekijöille tarjottiin pikkujoululahjana teatterikäyntiä ja 35 kunnan työntekijää kävi katsomassa Lemin nuorisoseuran näytelmän Pastori Jussilainen. Kunta palkkasi vuonna 2014 neljä vakituista henkilöä; nuoriso-ohjaajan, kaksi lastentarhaopettajaa sekä yhden erityislastentarhaopettajan. Henkilöriskejä kartoitetaan Lemillä hyvin työsuojelutoimikunnan toimesta. Kerran vuodessa tehdään lomake työyksiköittän työsuojelutoimikunnalle. Pitkäaikaisia lainoja lisättiin 810.000 ja lyhennystä pitkäaikaisista lainoista tehtiin vain 420.000. Rahavarat 31.12.2014 olit 390.000 ja kassan riittävyys vuoden lopussa 7 päivää. Näitä lukuja tarkastellen työmaata riittää. Sivu 4 / 19

EKSOTE JA LEMI Joulukuussa 2014 käytiin tiukat neuvottelut Hyvinvointiaseman laboratoriopalveluiden puolesta. Eksote tarjosi vuoden lopussa Malla-autoa laboratorionäytteen ottoja varten kaksi kertaa viikossa puolen päivän ajan. Aktiivinen kuntalainen Ossi Poskiparta alkoi kerätä nimiä adressiin laboratoriopalveluiden pysymisen puolesta. Lemin vanhus- ja vammaisneuvosto vastusti myös laboratoriopalveluiden heikennystä. Pysyvät laboratoriopalvelut takaavat lääkäripalveluiden pysymisen Lemin Hyvinvointiasemalla. Kaunis Kiitos Ossi Poskiparralle ja kunnanhallitukselle upeasta työstä! Asukasmäärä 31.12.2014 Lemillä oli 3116 tilastokeskuksen 27.03.2015 tiedon mukaan. Naisia 1470 ja miehiä 1646, 14 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. KUNNANHALLITUS Vanha kunnanvirasto ja elementtirakenteinen kunnanvirasto odottaa päätöksiä tulevaisuuden suunnitelmista. Parakin vuokra-aika on päättymässä. Sivu 5 / 19

Viihtyisän ja perinteisen kirkonkylän siisteyteen tulisi kiinnittää runsaasti huomiota. SIVITYSLAUTAKUNTA Katselmus Iitiän päiväkodissa 25.02.2015, kuultavana päiväkodin johtaja Susanna Sorvali Iitiän päiväkoti valmistui v. 2012 Tuomelanpellon ja Tuomelankankaan asuinalueelle. Päiväkodin hinnaksi kalusteineen ja muine tykötarpeineen tuli n. 2milj. euroa. Iitän päiväkodin johtajaksi valittiin Susanna Sorvali Lappeenrannasta. Hän on sosionomi, lastentarhanopettaja ja työnohjaaja. Iitiän sekä Pikku-Palolan päiväkodit muodostavat yhden hallinnollisen päiväkotiyksikön. Lapsien lukumäärä on yhteensä n. 100, kirjoilla on 92 ja heistä alle vuoden ikäisiä lapsia on 14. Subjektiivisessa päivähoidossa on yhteensä 130 lasta. Päivähoidon tilanne on Lemillä tällä hetkellä hyvä, sillä jonossa ei ole yhtään lasta. Iitiän päiväkoti on avoinna klo 5.30-21.30, myös lauantaisin ja sunnuntaisin. Viikonloppuhoidoille ei laajennetun päivähoidon myötä ollutkaan paljoa tarvetta. Sivistyslautakunnassa tehtiin joulukuussa 2014 päätös siirtää 7 Iitiässä asuvaa esiopetusikäistä lasta kirkonkylän esiopetusryhmästä Iitiän päiväkotiin. Päätöstä perusteltiin koulukeskuksen neljännen luokan opetustilan ahtaudella. Neljäs luokka siirrettiin esiopetuksen tiloihin ja esiopetusryhmä koulun pienryhmätilaan vuoden 2015 alusta alkaen. Päätös aiheutti siirrettävien oppilaiden vanhemmissa paljon keskustelua. Haluttiin säilyttää esiopetuksen oppilaat yhtenäisenä ryhmänä. Esiopetusryhmän kooksi Susanna ilmoitti 9. Hyviksi asioiksi Susanna ilmoitti hyvän varhaiskasvatusosaamisen, uudet toimivat tilat, joihin on käyty mm. Lappeenrannasta tutustumassa. Parannettaviksi asioiksi Susanna Sorvali sanoi ei-toivotut määräaikaiset työsuhteet. Tietoliikenne- ja puhelinyhteyksiin toivottiin myös korjausta. Haasteissa korostui tulevaisuuden ennakointi ja koulupäätöksen odottelu. Sivu 6 / 19

Kannustettaviin asioihin Susanna listasi vuorottelu- ja koulutusvapaat. Sivistyslautakunta päätti myös laajentaa Iitiän päiväkodin aukioloaikoja 5.30-21.30 ja päätöksessä huomioitiin myös lauantait ja sunnuntait. Hienolla päätöksellä huomioitiin viikonloppuisin työssäkäyvät vanhemmat. KUUKANNIEMEN KOULUN TARINA Kuukanniemen koulun rakennus luovutettiin käyttöön 1984. Lopputarkastuksesta jätettiin nelisivuinen puutepöytäkirja. Keväällä 2014 aloitettiin tekemään laajoja rakenteiden avauksia koululla. Syyt koulun huonoon kuntoon olivat moninaiset. Höyrysulkujen tiiveys oli jätetty huomioimatta, rakennuksen sokkelin korkeus olisi pitänyt olla korkeampi, räystäät olivat liian kapeat ja vedet valuivat pitkin seinää. Perustuksiin oli käytetty kosteutta imevää hiekkaa, joka oli kuin rantahiekkaa. Ulkoseinän läpi oli laitettu ensimmäiseen laajennusosaan kantava teräspilari, joka oli umpijäässä talvet. Tuulensuojalevyjä ei ollut laitettu toiselle puolen taloa. Yhdestä koolaus välistä villat oli jätetty pois. Ilmankiertoa ei ollut, sillä tuulensuojalevyt oli laitettu katonrajaan asti. Pääsyy kosteusvaurioihin oli painovoimaisen ilmavaihdon muuttaminen koneelliseksi. Vesikatteen vaihto decra-katteeksi kostautui, sillä kate jouduttiin uusimaan myöhemmin. Lemin kunnaninsinööri Markku Immonen kertoi toukokuun valtuuston kokouksessa kattovillojen olevan mustina eikä ehjätkään kohdat olleet säästyneet purkamiselta. Tilanne oli lohduton. Insinööritoimisto Pöyry teki alustavan kustannusarvion korjauksesta, korjauksen koko kustannusarvio oli n. 880.000 euroa. Lemin kunta haki opetus- ja kulttuuriministeriöstä rahaa oppilaitoksen kosteusvaurioiden korjaamiseen. Opetus- ja kulttuuriministeriöllä oli jaossa 35 miljoonaa euroa, josta 1,7 miljoonaa euroa tuli Etelä-Karjalaan. Lemi ei valitettavasti saanut rahojaan, koska riittäviä asiakirjoja ja tietoja ei toimitettu tarpeeksi ajoissa, sillä koulurakennus todettiin vasta toukokuussa 2014 pahoin homekasvustojen vaurioittamaksi eli liian myöhään. Perusteltu hakemus homekoulun korvaamisesta uudella koululla olisi pitänyt tehdä toukokuun loppuun mennessä. Etelä-Suomen aluehallintovirasto antoi viivästymisestä huolimatta ehdollisen puollon hakemukselle. Suunnitelmat ja päätökset rakennettavasta uudesta koulusta olisi pitänyt olla valmiina marraskuun puoleenväliin mennessä. Opetusministeriö totesi aikataulun olleen mahdoton. Opetusministeriön tukipäätöksen myötä koulun mitoitusta olisi ollut vaikea muuttaa myöhemmin. Koulun korjauksen myötä tulevia muita investointeja jouduttiin siirtämään eteenpäin, mm. sivistystoimi teki tarkastelua omistaan investoinneistaan. Lisärahoituksen tarve nousi yli 500.000 euroa ja suunnitelmissa oli lainanotto. Kilpailutus tapahtui suunnitelmien valmistuttua Hilman kautta. Tekninen lautakunta valitsi ylemmän AMK-tutkinnon suorittaneen Hannu Pyykkösen koulun homekorjauksen valvojaksi. Valtuusto hyväksyi toukokuun kokouksessaan Kymenlaakson Rakennus Oy:n koulun korjauksen urakoitsijaksi. Aloituslupa myönnettiin ennen päätöksen lainvoimaisuutta ja kustannusarvio oli hinnaltaan 852.000 euroa, sisältäen koulun uuden kaluston 100.000 euroa. Kuukanniemen koulua alettiin korjata kevätlukukauden päätyttyä. Rakennuksesta poistettiin ovia, ikkunoita ja mattoja. Purkutöiden edistyessä huomattiin liikuntatilojen seinissä kasvustoa sekä huomattiin rakennuksen perustusten olevan märkiä. Ajatuksena alussa oli, ettei kaikkea tarvitsisi purkaa. Purkutyön edistyessä huomattiin vaurioiden olevan niin laajoja ja purkutyö muuttui kannattomaksi. Keittiö, ruokala, liikuntasali ja käsityöluokkasiipi pyrittiin kuitenkin säilyttämään. Rakenteista otettiin lisäksi mikrobinäytteet viikolla 21. Päädyttiin väistötilojen hankkimiseen ja vielä oli epävarmaa riittääkö pelkkä korjaus. Kunnanhallitus sai luvan etsiä väistötiloja pikaisesti, sillä 118 oppilasta ja 6 opettajaa tarvitsi opetustiloja. Sivu 7 / 19

Kuukanniemeläiset alkoivat aktiivisena kerätä adressia uuden koulun ja liikuntatilojen rakentamisen puolesta 0-6 luokkalaisille. Adressiin tuli 863 nimeä viikossa. Kunnalle palkattiin rakennuskonsultti, joka alkoi kartoittaa eri rakentamisvaihtoehtoja. Tekninen lautakunta antoi Kuukanniemen koulun purkuluvan 14.8.2014. Koulun irtaimistoa alettiin kesällä myydä tarjousten perusteella, myyntiin liittyi maininta: ostaja osti omalla vastuulla tietäen homevauriosta. Koulun purkamisesta tuli kuluja 481.914 Kesällä alkoi suunnitelmat kuukanniemeläisten koulukuljetuksista sekä mietinnät, miten uudet tulokkaat sijoitetaan Koulukeskukseen. Koulun rehtori Petri Vainikka ilmoitti siirtyvänsä Joroisten kunnan määräaikaiseksi sivistysjohtajaksi. Lemille/Savitaipaleelle saatiin uusi sivistystoimenjohtaja Raija Leikola, joka aloitti työt elokuun alusta. Lemin Koulukeskuksen rehtoriksi Petri Vainikan tilalla aloitti Kuukanniemen koulun rehtori Risto Laine ja apulaisrehtorina ja Riston tuutorina syksystä alkaen oli Anne Rousku. Uusia luokkatiloja tarvittiin ja niinpä mm. auditorio muutettiin luokkatilaksi ja ala-asteen opettajien huone muuntautui myös luokkatilaksi. Muutoksia tuli lisäksi ruokailuvuoroihin, joita tuli syksystä alkaen kolme vuoroa ja samalla välitunteja porrastettiin. Koulukuljetukset lisääntyivät ja kuukanniemeläisten koulumatkat pitenivät. Sirpa Tielinen sai kuljetussuunnitelmat hienosti valmistumaan ajallaan omia lomia porrastamalla. Koulu lähti hienosti alkuun isommalla porukalla ja lapset totesivat; kivaa saada uusia kavereita. Opettajat olivat myös tyytyväisiä päästyään terveisiin koulutiloihin työskentelemään, ja uudet työkaverit olivat jo tuttuja keskenään. Opettajat ja oppilaat sopeutuivat uuteen ympäristöön hyvin ja yhteishenki koululla on hyvä muutoksista huolimatta. Esikoulu aloitti koulun pienluokassa ja luokkatilan pienuus 21 oppilaalla toi haastetta. Koulun pienryhmätilan puuttuminen ja tila, missä lapsi/nuori voi tarpeen vaatiessa rauhoittua uupuu Koulukeskuksen tiloista muuton myötä. Koulun tilat sekä luokkahuoneet ovat osoittautuneet käytön myötä ahtaaksi. KATSELMUS KOULUKESKUKSESSA 16.1.2015 Lappeenrannan seudun ympäristötoimi teki Lemin kunnan koulukeskuksessa terveydensuojelun valvontasuunnitelman mukaisen tarkastuksen 27.10.2014. Lisäksi tarkastettiin myös tupakkalain tarkoittamat tupakointikiellot ja -rajoitukset. Valvontatarkastuksen tavoite on selvittää terveysvaaran tai haitan esiintyminen. Määräyksiä ja ohjeita annetaan tarvittaessa haitan estämiseksi ja tilanteen korjaamiseksi. Terveydensuojelulain mukaiset, suunnitelmallisen valvonnan kohteet jaetaan kolmeen riskiluokkaan, joka määrää tarkastustiheyden. Tarkastustiheys määräytyy kolmeen riskiluokkaan. Peruskoulut kuuluvat riskiluokkaan 1-2 (matala/keskisuuririski) ja normaali tarkastustiheys on kerran vuodessa. Aikaisempi tarkastus koulukeskuksessa oli 10.12.2010. Terveystarkastajat Matti Routakorpi ja Riitta Lehtinen suorittivat terveystarkastuksen. Tarkastuskertomuksesta tuli 6-sivuinen. Tarkastukseen saatiin lisämateriaalia koulukeskuksen lattiamateriaalin tutkimusraportista. Insinööri Studio Oy oli tutkinut ala-asteen aulan lattiamateriaalin hajuhaittaa. Tutkimusraportista löydettiin 24 korjauskohdetta. Korjaukset kehoitettiin tekemään vuoden 2015 syyskuun alkuun mennessä. Tiedot tehdyistä korjauksista tulee lähettää Lappeenrannan seudun ympäristötoimelle. Lemin koulukeskuksessa on kohonnut tarkastustarve. Korjattavia kohteita oli runsaasti, joista esimerkkejä seuraavassa: - Esikoulun leikkihuoneeseen 444 on syytä asentaa melun torjuntaan pintasuojatut akustiikkalevyt sekä sisäkäynnin yhteyteen riittävät tilat ulkovaatteiden kuivatusta ja huuhtelua varten - Useiden opetustilojen kattojen akustiikkalevyt ovat suojaamatta ja saattavat aiheuttaa Sivu 8 / 19

kuitupäästöjä. Edellisen tarkastuksen 10.12.2010 yhteydessä sama asia todettu, mutta korjausta ei tehty - Liikuntasalin vaurioitunut lattiapinnoite ja liikuntasalin eteistilan 446 lattian vauriot on syytä korjata - Ilmanvaihdon toiminnasta aiheutuva melu torjuttava opetustiloissa 101, 103 ja 108 Etelä-Karjalan Työkunto oli hetken lautakunnan kuultavana koulukeskuksessa. Tuija Heimala, Matti Meuronen sekä Lemin työsuojelupäällikkö Mika Koukku kertoivat ahtauden vaikuttavan fyysiseen ja henkiseen toimintaan. Syksyyn saakka voisi näissä oloissa kestää. Toisaalta Koukku ilmaisi ihmisten osaavan asennoitua poikkeusoloihin. Terveysriskeistä ei ollut raportoitavaa. Ruokahuolto on tyytyväinen saamastaan diplomista hyvän kouluruoan johdosta. Myös oppilaiden kanssa pidetään työkokous ruokalistan kanssa. Koulu pyrkii saamaan raakaaineet läheltä, kuten leivät, vihannekset, omenat, vadelmat, mansikat, kurkut ym. 1 2 luokalla kerätään marjoja ruokalaan, jossa heille valmistetaan jotain herkkuruokaa palkkioksi Biojätteen määrä on Etelä-Karjalan pienin, johtuen opastamisesta ottamaan ruokaa sopiva määrä. Kaikki saavat riittävästi ruokaa. Keittiössä työskentelee 3 vakituista ja yksi työllistetty henkilö. Työvälineet ovat hyviä laitoskeittiöön sopivia kierrätettyjä uusia koneita. Tila-ahtautta on, varsinkin varastojen tarvetta. Jos koulua laajennetaan, niin keittiökin tarvitsee osansa. KULTTUURI- JA KIRJASTOPALVELUT Sivistyslautakunta teki upean päätöksen lisäämällä Lemin pääkirjaston aukioloaikoja 5.1.2015 alkaen. Päätöksellä huomioitiin työssäkäyvät lainaajat ja Kuukanniemen kirjaston puuttuminen VANHAN PAPPILAN TARINA Vanha Pappila valmistui 1921 ja talon on suunnitellut arkkitehti Calervo. Pappilan alakerta on tiilestä ja yläkerta puusta. Vanha Pappila on museoviraston suojelukohde, ja remontointi tuli suorittaa museoviraston ohjeiden mukaisesti. Tarjouksia saneerauksesta saatiin 11 kpl. LMK Lappeenrannan urakkatarjous hyväksyttiin helmikuussa kunnanhallituksessa. Saneeraukseen talousarviossa varauduttiin 500.000 euron määrärahalla. Hyvin alussa selvisi määrärahojen riittämättömyys. Korjaustyön edistyessä tuli ilmi laajat lahovauriot yläpohjan päätyaumoissa. Yläkertaa ylläpitävä hirsinen kehikko joutui uusittavaksi. Näkyviä homepesiä ei korjausten edistyessä huomattu, mutta vaurioiden laajuus yllätti. Päädyttiin koko katon korjaukseen ja kireän aikataulun takia kunnanhallitus myönsi koko katon korjaukselle aloitusluvan ennen päätöksen lainvoimaisuutta. Alkuperäisen suunnitelman mukaan urakka olisi valmis joulukuun 2014 loppuun mennessä, mutta katon uusiminen siirsi valmistumista vuoden 2015 kevääseen. Remontissa yläkertaan laitettiin käsityönä tehdyt uudet ikkunat museoviraston ohjeiden mukaisesti. Ovet sekä valurautaiset lämpöpatterit kunnostettiin myös remontin myötä. Kaakeliuunit olivat hyvin säilyneet ja korjausta tarvitsi vain vino hormi sekä halkeamat. Alakerran näyttelytilat saivat valkoisen maalin ja yläkertaan museovirasto ohjeisti tapettien valinnan. Yläkerrassa mietintää aiheutti 50-luvun kirjavat tapetit sekä taulujen kiinnittämiset. Vanhan Pappilan keittiö uusittiin kokonaan. Tiskipesukone ja uudet kaapistot antoivat hyvän silauksen. Uusittu keittiö antaa mahdollisuuden kahvilan pitoon eri tilaisuuksien yhteydessä. Alakerran tilat ovat kauniin valoisat ja yläkerta on tuulahdus menneiltä ajoilta. Sivu 9 / 19

Ensimmäisessä näyttelyssä on esillä valokuvaaja Juha Metson, kirjailija Kauko Röyhkän ja näyttelijä Ville Haapasalon teoksia. Avajaisten päivämääräksi sovittiin 15.4.2015. Vanhan Pappilan remonttihinnaksi tuli alustavasti 1.001.081, josta kunnan maksettavaksi jäi 591.918 remontin osalta. Valtiolta saatiin 409.163. TEKNINEN LAUTAKUNTA Rakennustarkastaja Eero Hentun kuuleminen 15.04.2015. Ammattimaista virkamiestyötä -Työsuhde alkoi 23.5.2011, ja työrupeamaa kestää reilu neljä vuotta. Rakennustarkastajan työtehtävissä reilu 30 vuotta. Asema ja tehtävät teknisen osaston organisaatiossa hallintosäännön ja kunnavaltuuston 16.9.2013 hyväksymän kiinteistöstrategian mukainen. Painopiste hoitaa maa- ja rakennuslaissa määrättyjä tehtäviä. Luonnehdintaa Lemillä olosta: Yllättävän mukavaa aikaa Lemin työyhteisössä. Uusia haasteita, erilainen ympäristö, erilaisia ihmisiä. Vapaa-aikatoimi kevyempi, pienempi maa-ala, ajettavia kilometrejä vähemmin. Rakennuslupia haettaessa yleisiä puutteita on asemapiirustusten puutteet. Toinen laiminlyöty asia on naapurien kuuleminen tai naapureille ilmoittaminen rakentamisen tai toimenpiteen yhteydessä. Kirkonkylä on kirkonkylämäinen miljö, ja sitä kannattaisi kyllä vaalia. Iitiäntien varsi on Lemin tulevan rakentamisen valtasuoni ja edullisiin kehittämiskohde. Tähän suuntaa linjaa myös kiinteistöstrategia. Sivu 10 / 19

Kunnan yleinen siisteys tämä päivänä kuuluu hallinnollisesti ympäristölautakunnalle. Lemin itsenäisyydestä: Näen tulevaisuuden hyvänä, jos on malttia talouspuolella. Kunnan kannatta miettiä, miten Lappeenrannan kaupunki ajattelee. Rakentamisen virheistä puretussa koulussa: Yllättäviä rakennusvirheitä Kuukanniemen koulun kohdalla ammattilaisista huolimatta, luonnehtii kokenut viranhaltija. Vanhan pappilan remontista: Toteutusta häiritsi se, ettei tiedetty mitä tarkoitusta varten ja kenelle korjausta tehdään ja kuka rakennusta tulee hallinnoimaan ja millä perusteella. Kotalahdesta: Toivottavasti säilyy lemiläisten/kyläläisten käytössä vuosikymmenien jälkeen. Toivottavasti jaksavaa vetäjää riittää. Teknisen toiminnan/rakennusvalvonnan yhdistämisestä: paikallistuntemus heikkenee ja ajamiseen kuluu liikaa aikaa. Kesken olevia asioita: teollisuusalueen kehittäminen ja markkinointi, taajama-alueiden ja tievarsien siistiminen ja kouluasia. Kaavoituksesta: aluearkkitehtimalli parempi kuin konsulttiapu. Kaavoituksen byrokratiaa kannattaisi mieluummin purkaa kuin antaa yleisemmän kaavan sanella liikaa paikallista järkevää harkintaa. Lemin rakennustarkastaja Eero Henttu tähyää jo tulevaan VESIHUOLTO Juomaveden toimitusvarmuus Lemin alueella on onnahdellut lähinnä Vuolteen vedenottamon ongelmien vuoksi. Värjäytynyt, mutta käyttökelpoinen juomavesi on aiheuttanut närää jakelussa. Välillä jouduttiin turvautumaan kaupungin kalliiseen veteen. Paineenkorotusaseman myötä päästiin tyydyttävään menetelmään käyttää Kuukanniemen vettä koko kaava-alueiden vesijohtoverkossa. Selittämättömät pumppujen pois kytkeytymiset Kuukanniemen vedenottamolla ovat kiusanneet toimitusvarmuutta. Toivottavasti saadaan varmuus Vuolteen veden laatuun, tai suodatusmahdollisuuksiin. Sivu 11 / 19

INVESTOINNIT Teknisen lautakunnan 2014 investointeihin kuului mm. kunnan katuvalojen uusinnat elohopeahöyrylampuista led-valohin. Tosin kunnanvaltuusto joutuu asian käsittelemään taannehtivasti toukokuussa 2015 väärän päätöksentekojärjestyksen takia tilintarkastajan huomautuksen jälkeen. Hankinta tehtiin Etelä-Karjalan Hankintapalveluiden kautta ja urakoitsijaksi valittiin US-Asennus Oy. Urakka tuli maksamaan 259.500 ja rahoituksena käytettiin leasing-rahoitusta. Kunnaninsinööri Markku Immonen piti hanketta hyvänä asiana. Välikankaan katuvalot unohtuivat hankinnassa. Kuukanrinteen kaava-alueen kunnallistekniikkaan käytettiin talousarviossa 2014 kohdennetut varat ja hintaa tuli 156.000. Insinööriopiskelija Mikko Laaksonen teki vuotovesisuunnitelmien korjaukset v. 2013 ja korjaukset ajoitettiin vuodelle 2014. Hyvä niin, sillä vuotovesien määrä laskutustietojen mukaan oli huimat 30000-60000m3. Vuotovesissä näkyi kesän runsaat sademäärät. Elokuussa korjattiin kirkonkylällä Papinkatu-Toukkalantie ja linja osoittautuikin suurimmaksi vuotavaksi linjaksi. Pituutta tuli 525m. Korjauksen suorittajaksi valittiin tarjouspyyntöjen perusteella Oy Uponor Infra Ab ja hintaa tuli 29.775. Kirkonkylän kehittämiseksi ja tuleville uusille asukkaille Lemin kunta osti 4,5h maata huoltoaseman seudulta. Alueella on tontteja 15kpl. Upeaa, nyt saatiin tontteja läheltä kirkonkylän palveluita:) Kuukanrinteeseen tuli myös uusia omakotitontteja 8kpl ja tontit hinnoiteltiin valtuustossa 3.2.2014. Hyvällä tonttipolitiikalla saadaan itsenäiseen, palveluita tarjoavaan Lemin kuntaan myös uusia tyytyväisiä asukkaita. Kunta aktiivisena toimijana uusi kirkonkylän uimalaiturit Laakso Laiturit Oy:n toimesta, hintaa uusimiselle tuli noin 40 000 arviointivuodelle. Suurin hanke oli palvelutalojen rakentamispäätös. Ara hyväksyi osapäätöksellään 6.8.2014 Lemin palvelutalon rakennussuunnitelmat hankinta-arvoltaan 5.062.490. Erityisasuntoja tulee 30kpl ja palvelutiloja 196,5m2. Tekninen lautakunta myönsi rakennusluvan ja aloitusluvan ennen päätöksen lainvoimaisuutta rakennettavalle palvelutalolle. Kuntakonsernin velkaantuneisuus lisääntyy palvelutalon rakentamisen myötä sekä lisänä on epätietoisuus paljonko joudumme Eksotelle maksamaan alijäämiä. Ne yhdessä vaikuttavat kriisikuntakriteeristöön. Lemin maksoi Eksotelle erikoissairaanhoidosta 3.395.000 ja muista palveluista 5.281.000. TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT s.93-104 Verotuloista yhteenvetoa (lähde: www.veronsaajat.fi) Sivu 12 / 19

3.3. Konsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen Kunnan omistaman asuntoyhtiön kohdalla tavoiteltiin asuntojen hyvää kuntoa ja vuokaratason mitoittamista niin, että toiminta on taloudellisesti kannattava. Näiden osalta ei ole tapahtunut oleellisia muutoksia. Lisäksi asuntoyhtiö ilmoitti talousarvion mukaisesti seuraavat tunnusluvut: -keskimääräinen neliövuoka 8,82 /kk(8,65 /kk v. 2013), -vuokrarästien määrä 1,9% liikevaihdosta (tavoite <5% täyttyi) sekä -asuntojen käyttöaste(98%, sama kuin v. 2013) Sivu 13 / 19

4-MUUT TOIMINNAN JA TALOUDEN ARVIOINNIT 4.1.2014 KOKOVUOSIKATSAUKSET KUNNANJOHTAJA SIMO LUUKKANEN Kuntatyötä Lemillä 28 vuotta Hakeutuminen Lemille oli vuonna 1986 aivan sattuma. Selailin kesälomallani Kuntalehteä kiikkustuolissa ja tokaisin vaimolleni keittiön suuntaan, että jospa hakisin tuonne Lemille. Kun keittiöstä ei kuulunut mitään, niin laitoin hakemuksen. Mielenkiintoista oli käydä Lemillä haastattelussa pariinkin otteeseen. Viimeisellä kerralla valtuustosalissa oli runsaasti haastattelijoita. Minua tentattiin muun muassa asenteestani Lemin musiikkipäiviin, se tuntui silloin olevan päivänpolttava asia Lemillä. Kysäisin yliopistotuttavaltani kunnansihteeriltä hänen hakeutumisestaan kunnanjohtajaksi. Sain vastauksen, ettei ollut hakenut. Sittemmin hän oli kuitenkin antanut suostumuksen. Valtuusto äänesti 11-10 ja minä tulin valituksi. Siirtyminen Juvalta Lemille ei ollut perheen mieleen. Kovan pakkasen (-40 C) kourissa kuitenkin tultiin Lemille vuodenvaihteessa 1986-1987. Tuolloin Lemin kunnalliselämää linjasi muutama kokenut poliitikko. Yhteistoiminta oli sopuisaa ja lemihenkistä. Kuitenkin naapurikunnan Savitaipaleen kanssa yhteistyö hiersi perusterveydenhuollon osalta. Sain toimeksiannon käydä selvittämään mahdollisuuksia oman terveyskeskuksen perustamisesta, olihan minulla lähes 10 vuoden kokemus perusterveydenhuollosta. Oma toiminta ei näyttänyt mahdottomalta, turvaisihan se paremmat palvelut kuin mitä senhetkinen tilanne oli. Olin sopinut käytännön järjestelyt silloisen Savitaipaleelta eläkkeelle jäävän kunnanjohtajan kanssa. Uusi kunnanjohtaja tuli Savitaipaleelle ja silloin kaikki muuttui. Erimielisyydet johtivat 7 vuoden oikeudenkäyntiin, mutta oma terveyskeskustoiminta käynnistyi 1991. Valtaisa osa työajasta on mennyt hallintorutiinien hoitoon, kuten valtuuston ja hallituksen asioiden valmisteluun ja täytäntöönpanoon. Kokouksia on kertynyt yhteensä noin 650. Kunnallistalouden hoito on kaiken A ja O. Osaavat osastopäälliköt ovat olleet työssä merkittävänä apuna. Rutiineihin on kuulunut myös lautakuntien toiminnan seuraaminen, henkilöstöhallintoon osallistuminen, elinkeinotoiminta, kuntalaisten tapaamiset ja eri tilaisuuksiin osallistuminen. Vähäisin ei ole myöskään kuntien välinen yhteistoiminta ja seutuyhteistyö, mikä viime vuosina on lisääntynyt merkittävästi. Tässä työssä vuorovaikutus kunnanhallituksen puheenjohtajan kanssa ja edelleen sitä kautta poliittiseen kenttään on ollut keskeinen asia. Merkille pantavaa Lemillä on ollut aktiivinen vapaaehtoistyö, jolla on ollut huomattava osa eri tilaisuuksien järjestämisessä. Osittain tämän toiminnan kehittymiseen on mielestäni vaikuttanut lautakuntien määrän supistuminen. Kun tulin Lemille lautakuntia oli 18, nyt 4. Ehkä työelämäni suurin menestystarina oli Lemin koulukeskuksen rakentaminen kaikkine lupaprosesseineen. Olin pakkastalvena 1987 tutustumassa kunnan toimitiloihin. Tapiolan tiloissa toimi kirkonkylän ala-aste. Sisätiloissa oli lämpöä 11 astetta, lapset ja opettaja luokassa ulkovaatteet päällä. Opettaja väänsi itkua ja sanoi minulle, nyt et lähde Lemiltä minnekään ennen kuin meillä on uusi koulu. Lemiläisten toivomus uudesta koulusta johti vastatuuleen lääninhallituksen sivistysosastolla. He katsoivat, että ensin pitää saada uusi koulu Taipalsaarelle. Kuitenkin useiden kuukausien neuvottelujen jälkeen maaherra Matti Jaatinen koki myötätuntoa lemiläisiä kohtaan ja lupasi uuden koulun. Sivistysosaston osastopäällikön oli toteltava maaherraa ja lääninhallituksen lausunto kääntyi myönteiseksi. Sitten alkoi vääntö Opetusministeriön kanssa. Pidin yhteyksiä asian tiimoilta etelä-karjalaiseen opetusministeriin, kunnes hän hermostui minulle sanoen, Sivu 14 / 19

"voi Simo, jos et enää soittelisi siitä kouluasiasta." Parin viikon päästä ministeriön kansliapäällikkö soitti minulle ja sanoi, ettei Lemi saa mitään koulun rakentamislupaa, ja että ministeri on jätettävä rauhaan. Kerroin tilanteesta nykyiselle Lappeenrannan kaupunginvaltuuston puheenjohtajalle Heikki Järvenpäälle ja ruotukaverilleni Parikkalan Kari Niiraselle. Kokoomuksella oli noin kuukauden päästä Hangossa sen vuoden viimeisen lisäbudjetin käsittelykokous. He ottivat Lemin kouluasian esille siellä. Ei mennyt aikaakaan kun Opetushallituksen kansliapäällikkö soitti lyhyen puhelun minulle ja sanoi: "Näyttää nyt siltä, että Lemi saa vielä kuluvan syksyn aikana koulun rakennusluvan ja määrärahat lisäbudjetista. Olen hyvin kiitollinen Heikille ja Karille siitä avusta ja tuesta. Koulun rakentaminen käynnistyi vauhdikkaasti. Rakennusaikana kaksi urakoitsijaa ajautui konkurssiin, mutta niistä vaikeuksista selvittiin. Meillä oli todellista onnea matkassa. Hankkeeseen saatiin neuvoteltua kaikki mahdollinen valtion rahoitus, jopa Työministeriön työllisyysperusteista rahaa, vaikka rakentaminen oli jo käynnissä. Kaksi kertaa paperit oli valmisteltu kielteisinä ministeri Ilkka Kanervan pöydälle ja kolmannella kerralla päätös myönteisenä. Siinäkin oli Heikki Järvenpään sormet pelissä. Loppujen lopuksi rakennushankkeesta kalustamisineen jäi kunnan maksettavaksi noin kolmannes ja valtion monelta eri menokohdalta valtaosa. Koulu pääsi aloittamaan toimintansa syksyllä 1992. Koulussa aloitti myös kunnan oma yläaste. Sivun mennen sanoen eräs tuttavani Tampereen yliopistosta halusi tehdä lisensiaattityön lobbauksesta esimerkkinä Lemin koulukeskuksen rakentaminen. Kunnallistekniikan rakentaminen oli voimallisesti esillä 1990-luvulla. Lemin vesihuolto liitettiin Lappeenrannan verkostoon. Lukuisat kerrat lähdettiin kaupungin virka-autolla kaupunkineuvos Jarmo Kölhin kanssa Helsinkiin neuvottelemaan valtion rahoituksesta hankkeeseen, olihan kyseessä varsin merkittävä vesihuoltohanke. Valtion rahoitusta onnistuttiin saamaan hankkeeseen kohtuullisesti. Paloasema tarvitsi myös laajennuksen. Rahoituksen järjestäminen siihen kohteeseen oli astetta helpompaa, koska hanketta käsitteli Lääninhallituksessa Lemin "oma" mies. 1990-luvun loppupuoli on jäänyt mieleeni riitaisena ajanjaksona. Valtuutettujen välit olivat tulehtuneet ja kunnan asioiden hoito hankaloitui. Hallituksen puheenjohtajakin erotettiin varsin vähäpätöisestä syystä. Asian taustalla oli henkilövalinta, 65 opintoviikkoa ei todellakaan riittänyt yliopistotutkintoon. Samassa valtuuston kokouksessa päätettiin myydä Etelä-Karjalan sähkön osakkeet Lappeenrannan kaupungille. Hanke oli Etelä-Karjalassa minun vetämä ja valmistelema. Sain syyt niskoilleni ja lukuisat kantelut minun toiminnasta oikeuskanslerille alkoivat. Eräskin Lemin poliitikko sanoi kunnanjohtajan myyneen meille niin "rakkaan" sähköyhtiön. Ilmeisesti yhtiö tuli "rakkaaksi" toimitusjohtajan hyvästä huolenpidosta poliitikkopäättäjiä kohtaan. Voi kunpa lemiläiset olisivat tienneet, kuinka monta miljoonaa markkaa maksettiin niinä vuosina ylihintaisesta sähköstä. Ratkaisu olisi pitänyt tehdä jo lukuisia vuosia aikaisemmin. 2000 -luvun vaihteessa elimme useita vuosia velattomassa kunnassa, sitä oli osaltaan edistämässä sähköyhtiön osakkeiden myynnistä saadut tulot. Poliittinen kenttä oli jakautunut kahteen leiriin. Valtuuston kokouksissa oli runsaasti vääntöä ja äänestyksiä. Kunnan asioiden hoitaminen oli hankalaa. 2000 -luvun alkuvuosina alkoi kiinteistöjen kosteusvaurio-ongelmat. Ensimmäisenä oli terveysasema, sitten Palolakoti, koulukeskuksen luokkia ja kunnanvirastot I ja II. Noista kaikista kiinteistöistä jäi sellainen tuntuma, että niiden vuosittainen kunnossapito oli takavuosina pahasti laiminlyöty. Poliittisella taholla vähäteltiin kunnanviraston toimistohenkilöstön muuttotarvetta. Minä en olisi saanut edes selvittää väistötilojen vaihtoehtoja. Viimeisimmät vuodet toimistoväki on saanut työskennellä sisäilmaltaan puhtaassa Sivu 15 / 19

vuokratussa tilaelementtirakennuksessa. Tilat ovat toimivat ja ne ovat mahdollistaneet henkilöstön yhteistyön lisääntymisen. Kaiken kaikkiaan työasiat ovat sujuneet hyvin. Lemin kunnassa henkilökunnan vaihtuvuus on ollut vähäistä. Olen ilokseni saanut työskennellä nämä vuosikymmenet lähes saman ammattitaitoisen henkilöstön kanssa. Tänä päivänä poliittinen kenttä toimii sopuisasti ja rakentavasti. Lieneekö sillä omat vaikutuksensa, että on ollut aivan riittävästi muutakin miettimistä, kuten Eksoteasiat, kuntarakenneselvitykset ja kunnan käyttötalouden tasapainotusongelmat. Ongelmat eivät vaan tahdo loppua. Kuukanniemen koulun tilanne on seuraavana edessä. Kaiken kaikkiaan nämä Lemin vuodet ovat olleet minulle vaihtelevaa ja mielekästä aikaa, joskin osakseni on tullut 11 kantelua Oikeuskanslerille ja kolme irtisanomisyritystä, mutta kaikesta on selvitty. Harvana aamuna on keljuttanut lähteä töihin. Loma-asunto Savonlinnassa on ollut henkireikä arkiseen toimintaan. Myös vaimo työskenteli Lemin kunnassa vuodesta 1988 alkaen ja siirtyi sitten 2010 Eksoten palvelukseen. Lapset kävivät koulunsa Lemillä ja Lappeenrannassa ja muuttivat sittemmin opiskelun ja työn perässä muualle. He ovat tehneet meistä viiden lapsenlapsen isovanhemmat. Mm. sillä saralla riittänee puuhastelua eläkepäivinä. Kunnanjohtaja Simo Luukkanen KUNNANKAMREERI PENTTI PITKÄNEN Pääsääntöinen vaiva talouden pidossa on valtionapujen hiipuminen. Velvoitteisiin nähden pienet osuudet vaikuttavat tulokseen, jolloin kassa pienenee. Investointeihin joudutaan ottamaan lainaa. Kuukanniemen koulun kertapoisto heilautti tilinpäätöstä ratkaisevasti. Ilman Sivu 16 / 19

kouluruljanssia talous olisi osapuilleen tasapainossa. Lähes miljoonan peruspääoman poistolla ja omaisuuden myynnillä tulos olisikin ollut siedettävä. Kamreerin toimenpiteet koulutilojen rakentamiseen on luottamusmiesten päätösten toteuttamista. Kuukanniemessä tarvitaan koulua taajaman tarpeisiin enemmän kuin opetuspaikkana. Konserniluvut ei vaikuta huolestuttavalta. Alijäämään vaikuttaa isolta osalta 30 vuoden ikäiset vuokratalot. Palvelutalon rakentaminen on tarkoituksenmukaisesti käynnissä. KUNNANINSINÖÖRI MARKKU IMMONEN Koulukeskuksen korjauksiin paneudutaan tulevana kesälomakautena, kun siellä ei ole mitään toimintoja. Koulussahan on tehty kartoitus välittömistä korjaustarpeista, ja lisänä pitemmän suunnitelmakauden työt, mm. ilmastoinnin parantamiseen. Vesi aiheuttaa perus infrassa huolta, kun vuolteen vesi on alkanut värjäytyä. Normaali väriluku on n. 5, kun se nyt keikkuu 30 seutuvilla. Jossain vesilinjan päästä tulikin palautetta, että ei oikein ollut helppo havaita, onko vessa vedetty, vai ei. Suodattimen hinta olisi 40 000. Teknisen toimen rahoitus meni muuten kohilleen, mutta Kuukanniemen koulun purku aiheutti murhetta, vaikka siinäkin käytettiin asiantuntijoita apuna. Taloudellinen loppuselvitys näyttää kahden vuoden osalta 481 914,04. Investointipoikkeama noin 70 000. Positiivisena voidaan kirjata viemärien vuotovesien korjaustyön edistyminen, vaikka työtä riittää vielä paljon. Kiinteistö Oy Lemin Palvelutalo pitäisi valmistua 30.10.2015, jolloin päästään saneeraamaan Palolan tiloja Hyvinvointiaseman käyttöön. Sinne tulee myös mm. hammashoito, kuntoutustiloja ja Pikku-Palolan kupeeseen esiopetustiloja. Hyvinvointiaseman siirron jälkeen vanhaan terveystaloon ruvetaan tekemään kunnantaloa. Parakin vuokra on 7956 / kk, vuokra-aikaa jatkettaneen vuoden 2016 puoliväliin. Ympäristöön panostetaan, energiaa säästetään katuvaloissa, uusia kaava-alueita suunnitteluun sekä jo alkuun päässeen teollisuusalueen markkinointiin panostetaan. SIVISTYSJOHTAJA RAIJA LEIKOLA Kahden koulun yhdistäminen sulautui yllättävän hyvin yhteen. Esiopetuksen järjestäminen muuttuvassa tilanteessa aiheutti ongelmia, koska järjestelyt eivät olleet kaikilta osin vanhempia tyydyttäviä. Jatkossa esiopetusta viedään Pikku-Palolan yhteyteen. Päivähoidon lapsiluvut ovat lisääntymään päin. Hoitohinnat muodostuvat niin että päivähoito on 70 / 40 ja perhepäivähoito 85 / 47. Kokopäivä / osapäivä. Koulun suunnittelun siirtymävaiheessa kaikki lapset sulautetaan Koulukeskuksen luokkajakoon. Koulukyyditys on haasteellista, kun yksinkertaisesti sopivaa kalustoa ei ole tarjolla. 4.2. TILINTARKASTAJAN 2014 LOPPUTARKASTUKSEN YHTEENVETOA TULOSLASKELMA - toimintatuotot 2,216 milj. (edellisvuonna 2,602 milj. ) - toimintakulut 16,933 (16,334) toimintakate -14,716 (-13,735) Sivu 17 / 19

- verotulot 10,25 (9,133) - valtionosuudet 5,706 (5,567) - rahoituskulut ja -tuotot -0,077 (-0,051) vuosikate 1,168 (0,915) - poistot 2,313 (0,781), - satunnaiserät 0 (0) tilikauden tulos -1,145 (0,133) - tilinpaatossiirrot + 0,324 (+0,019) alijäämä 0,821 (ylijäämä 0,152) Tilinpaatokseen sisältyy myyntivoittoja yht. 103946 (214 556 ) Peruspääoman alentaminen 740 000 on kirjattu edellisten tilikausien yli-/alijäämiin. Kuukanniemen koulun poistaminen kokonaan aiheutti 1,6 milj. ylimääräisen poiston. Tulosta rasittaa vesihuoltolaitoksen tappio, joka laskennallisesti eriytetyn tilinpaatoksen mukaan oli 0,184 milj. (0,166 milj. ). RAHOITUSLASKELMA Rahoitusasema on 146 000 edellistä vuodenvaihdetta parempi (- 50000). TASE Kunnan korollinen lainamäärä 4 058 002 (3 668 334 ) on asukasta kohti laskettuna 1 301, asukaslukuna 3 118, edellisvuonna 1 171 (3130 asukasta). KUNTAKONSERNI Konsernilla on velkaa 8,273 milj. (8,340 milj. ), joka on asukasta kohti laskettuna 2 653 (2 664 ). KOy Lemin Palvelutaloja ei ole yhdistelty konsernitilinpaatokseen, eli sen lainamäärä ei ole mukana em. luvuissa. P-analyysi Kunnan tilinpaatoksesta tehty yritysanalyysi on LIITTEENÄ 1. 5-ARVIO TALOUSARVION TASAPAINOTUKSEN TOTEUTUMISESTA TILIKAUDELLA SEKÄ VOIMASSA OLEVAN TALOUSSUUNNITELMAN JA TOIMENPIDEOHJELMAN RIITTÄVYYDESTÄ 27.4.2007 voimaantullut kuntalain muutos on lisännyt tarkastuslautakunnan tehtäviä: Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, tarkastuslautakunnan on arvioitava talouden tasapainotuksen toteutumista tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja Sivu 18 / 19

toimenpideohjelman riittävyyttä. (71 3 mom.) Edelleen saman muutoksen yhteydessä se edellyttää, että Jos kunnan taseessa on kattamatonta alijäämää, toimintakertomuksessa on tehtävä selkoa talouden tasapainotuksen toteutumisesta tilikaudella sekä voimassa olevan taloussuunnitelman ja toimenpideohjelman riittävyydestä talouden tasapainottamiseksi. (69 2. mom.) Lemin kunnalta jää seuraaville vuosille kattamatonta alijäämää 187.276,30. Toimintavuotena syntynyt alijäämä 821.856,79 ja edellisten kausien ylijäämä 633.856,79 peruspääoman alentamisen 740.000 jälkeenkään ei riittänyt nostamaan plussalle. Kuntalain mukaan Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen enintään neljän vuoden pituisena suunnittelukautena, jos talousarvion laatimisvuoden taseeseen ei arvioida kertyvän ylijäämää. Jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). (65 3 mom.) 6-ALLEKIRJOITUKSET Lemillä 13.05.2015 Juha Junnonen Osmo Pylkkö Tuula Konttinen Matti Huttunen LIITE: Tilintarkastajan P-analyysi LUKUVINKKI: http://www.leminkirjava.fi/ Sivu 19 / 19

Lemin kunta 4.5.2015 P-Analyzer Luvut 1000e Tilikausi/pituus 1-12/12 a 0,0000 1-12/12 1-12/12 1-12/12 1-12/12 a a a a 0,0000 0,0000 0,0000 0,0000 P - analyysi 2010 2011 2012 2013 2014 Liikevaihto, 12 kk Liikevaihdon muutos-% 15523 16166 16102 17303 18179 4,1-0,4 7,5 5,1 Investoinnit (netto vuositasolla) 495 2546 1941 1060 Liikevoitto, 12 kk Nettotulos. 12 kk Kokonaistulos, 12 kk -240-225 -225-219 -736 185-1068 -217-768 134-1145 -217-768 134-1145 Sijoitettu paaoma (vuoden lopussa) Sijoitetun'paaoman tuotto-% (v loppu) Sijoitetun paaoman tuotto-% (keskim) Oman paaoman tuotto-% (keskim) 10352-2.1-2.1-2,5 10009 11189 12303 11501-1,9-6,4 1.8-9,2-1,9-6,8 1.8-8.9-2,5-9,3 1,7-15,4 Nettorahoituskulut, % /Iv Omavaraisuusaste. % Suhteellinen velkaantuneisuus. % /Iv -0,1 79 15 0,0 0,2 0,3 0,4 79 65 60 54 14 26 31 32 Current ratio 1,41 1,34 0,67 0,53 0,79 Henkilosto Henkilokulut/henkilo, '000 Nettotulos/henkilo. '000 Kouluarvosana Asteikko 4-10 118 37-2 7,3 Tyydyttava 112 123 117 124 42 41 44 40-2 -6 1-9 7,3 6,8 7,0 6,8 Tyydyttava Valttava Valttava Valttava P - luku Todennak6isyys, etta yritys ajautuu ongelmiin Asteikko 0-100 % P-Iuku lasketaan painokertoimin kuudesta eri tunnusluvusta (Iahella 100 % olevat luvut tarkoittavat kriisia) Lue sopivimman toimialan kohdalta: (Kevyt) teollisuus ja palvelut Metsa-/kemia-/perusmetalliteollisuus (+ muu prosessiteollisuus) Rakentaminen Kauppa 1 1 4 1 3 Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 3 1 2 Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 12 11 19 16 19 Hyva Hyva Hyva Hyva Hyva 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 6 3 6 Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Erinomainen Laatija: Kuntatarkastajien Oy C1avis

Lemin kunta (Kevyt) teollisuus ja palvelut 0,0 TERVEYSTODISTUS P luku mittaa luottokelpoisuutta ja yrityksen kykya selviytya omin voimin Kouluarvosana mittaa liiketoiminnan hyvyytta Laitisen Z (v 2010) z= 0,6 x Rahoitustulos-% + 2,6 x Quick ratio +2,4 x Omavaraisuusaste mittaa luottokelpoisuutta Omavaraisuusaste, % mittaa luottokelpoisuutta ja laajentumiskykya mittaa luottokelpoisuutta ja laajentumiskykya mittaa liiketoiminnan pitkan aikavalin kannattavuutta mittaa rahoittajien karsivallisyytta (iiikeriskia) 4.5.2015 Arvo 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 2010 2011 2012 2013 2014 Suhteellinen velkaantuneisuus, % / Iv Sijoitetun paaoman tuotto-% (keskim) Oman paaoman tuotto-% (keskim) mittaa Iiiketoiminnan 2010 hyvyytta omistajien 2011 nakiikulmasta ja heidan 2012 halukkuutta lisasijoituksiin 2013 2014 Vier paaoman takaisinmaksuaika, v Liikevaihdon muutos-% Quick ratio mittaa yrityksen kykya selviytya Iyhytaikaisista veloista pelkalla rahoitusomaisuudella Current ratio mitta yrityksen kykya selviytya Iyhytaikaisista veloista rahoitus- ja vaihto-omaisuudella Kriisi Huono Heikko ValtUiva Tyydyttava P-Analyzer Hyva Erinomainen 1,0 ********** ********'kl ********* ********** ********** ********** ******** 1,0 ********** ********* ********* ********** ********** ********** ******** 4,1 ********** *********1 ********* ********** ********** ********** ***** 1,0 ********** ********* ********* ********** ********** ********** ******** 3,2 ********** ********* ********* ********** ********** ********** ****** 7,3 ********** ********* ********* ********** *** 7,3 ********** *********': ********* ********** ** 6,8 ********** ********* ********* ******** 7,0 ********** ********* ********* ********* 6,8 ********** ********* ********* ******** 193,8 ********** *********'" ********* ********** ********** ********** ********* 194,3 ********** ********* ********* ********** ********** ********** ********* 157,0 ********** ********* ********* ********** ********** ********** **** 148,3 ********** ********* ********* ********** ********** ********** *** 136,3 ********** ********* ********* ********** ********** ********** ** 78,7 ********** ********* ********* ********** ********** 78,9 ********** ********* ********* ********** ********** 64,9 ********** ********* ********* ********** ********** 60,0 ********** ********* ********* ********** **~******* 54,4 ********** *********' ********* ********** ********** 2010 15,4 ********** 2011 14,3 ********** 2012 26,4 ********** 2013 30,8 ********** 2014 31,6 ********** 2010-2,1 ******* 2011 2012-1,9 ******* -6,8 ** 2013 2014 1,8 ********** ** -8,9 * 2010 2011 2012 2013 2014-2,5 ******** -2,5 ******** -9,3 ****** 1,7 ********** ** -15,4 **** 3,6 ********** 2,9 ********** 0,0 ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** ********* ********* ********** ********** 4,7 ********** ********* ********* ********** ********** 4,0 ********** ********* ********* ********** **.:.:******* ********** ***** ********** ***** ********** ** ********** * ********** ********** ** ********** ** ****** **** **** ****** ********** * ***** 2010 2011 4,1 ********** ********* ********* ********** ********** * 2012-0,4 ********** ********* ********* ******** 2013 7,5 ********** ********* ********* ********** ********** ****** 2014 5,1 ********** ********* ********* ********** ********** ** 2010 1,3 ********** ********* ********* ********** ********** ***** 2011 1,2 ********** ********* ********* ********** ********** **** 2012 0,6 ********** ********* ******* 2013 0,4 ********** ********* * 2014 0,7 ********** ********* ********* ***** 2010 1,4 ********** ********* ********* ********** ***** 2011 1,3 ********** ********* ********* ****':fe***** * 2012 0,7 ********** * 2013 0,5 ******** 2014 0,8 ********** **** Laatija: Kuntatarkastajien Oy Ciavis (vain P-Iuku toimialakorjattu)