Ammatillinen aikuiskoulutus vuonna 2030 Opetushallitus 10.2.2015 Petri Haltia
If I knew where jazz was going, I d be there already Humphrey Lyttelton
Työn sisällön symbolianalyyttinen luonne ei ole suoraan yhdistettävissä perinteisen jakoon työtekijöiden, alempien toimihenkilöiden ja ylempien toimihenkilöiden työtehtävien kesken. Raja tällaisten perinteisten, teolliselta ajalta peräisin olevien ammattiryhmittelyjen kesken on vuoden 2030 Suomessa muutenkin nykyistä häilyvämpi. Muutokset työn edellyttämässä osaamisessa ja valmiuksissa koskevat erityisesti monia perinteisiä työntekijätehtäviä. Niihin yhdistyy lisääntyvästi mm. sellaista suunnittelua, kehittämistä tai asiakasyhteyksien ylläpitoa, joka on totuttu yhdistämään toimihenkilötyöhön. Perinteisiä duunariammatteja jää lähinnä aloille ja yrityksiin, jotka ovat suojassa kansainväliseltä kilpailulta. Ositettuja ja tayloristisesti organisoituja työtehtäviä voi sen sijaan jäädä ja syntyä lisää erityisesti työvoimavaltaisilla palvelualoilla. TEM raportteja 14/2012
Internet ja digitalisoituminen muuttavat työmarkkinoita ja luovat uusia mahdollisuuksia, mutta myös muuttavat työtehtäviä. Muutos ei tapahdu vain joissain, vaan kaikissa työtehtävissä. [ ] Muutoksen arvioidaan olevan merkitykseltään samaa luokkaa kuin teollistuminen. [ ] Toki joitain ammatteja häviää, mutta tulevaisuus ei ole näin yksioikoinen. Muutos koskee kaikkia ammatteja, kognitiivisia rutiinitehtäviä (mm. kirjanpitoon perustehtävät) mutta ns. big data ja sen osana oleva analytiikka ajaa muutokseen myös eirutiininomaisissa, analytiikkaa vaativissa kognitiivisissa työtehtävissä. Eniten työpaikkoja arvioidaan katoavan matalimman koulutustason ja osaamistason ammateissa. Työ ei kuitenkaan häviä, vaan kyse on pikemminkin siitä, että työ jaetaan uudelleen ihmisen ja koneen väillä. Uudet työt syntyvät koneen ja ihmisen rajapinnoille. Ihmisen tehtäväksi jäävät intuitiota, luovuutta ja keksimistä sekä sosiaalista vuorovaikutusta vaativat tehtävät kuten myös etiikka, moraali, politiikka, motivointi, opetus ja viihde sekä itse tekniikan kehittäminen [ ] Ihmistyön ja koneen yhdistelmät tulevat nopeammin ja todennäköisemmin, ja ovat myös yksinään ihmistä tai konetta parempia. Nopea teknologinen kehitys luo mahdollisuuksia toisille, mutta saattaa aiheuttaa vakavaa syrjäytymistä toisille. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 30/2014
Osaamisella ja luovuudella hyvinvointia, OKM tulevaisuuskatsaus (2014:8) Olemme siirtymässä digitaaliseen palvelutalouteen.teollinen internet, robotisaatio, big data, avoin data, pilvipalvelut, 3D-tulostus ja muut teknologiat vaikuttavat syvällisesti ihmisten tietojen, taitojen ja asenteiden muodostumiseen, maailmankuvaan ja yhteiskunnalliseen toimintaan. Digitaaliset teknologiat tarjoavat mahdollisuuden parantaa koulutusta, tutkimusta ja innovointia ja tehdä niistä merkityksellisempiä kansalaisille ja yhteiskunnalle. Digitalisaatio muuttaa työn organisaatioita, teollisuuden ja palveluiden toimintatapoja ja tuotteita sekä kansalaisten arkea. Työelämä polarisoituu. Ammattitaito- ja osaamisvaatimukset muuttuvat. Osa ammateista katoaa ja niiden tilalle syntyy uusia. Yksilöiden väliset tuottavuuserot kasvavat. Itsenäinen ja yrittäjämäinen työ lisääntyy. Koulutuksen kehittämisessä on otettava huomioon osaamisvaatimuksissa sekä oppimisen tavoissa, edellytyksissä ja ympäristöissä (mm. e-oppiminen) tapahtuneet isot muutokset.
Digitaalisuus mahdollistaa uusia tapoja oppia ja opettaa. Tämä näkyy oppimisen perusteista aina korkeakoulutukseen saakka. Pilvipalveluiden kehittyessä opetuksen sekä oppimateriaalien kehittäminen ja jakaminen helpottuvat. Tutkimukset osoittavat, että tieto- ja viestintäteknologioiden hyödyntämisellä koulutuksessa on positiivinen vaikutus oppimismotivaatioon, oppimistuloksiin, oppistrategioiden hallintaan ja oppimisen itsesäätelyyn, kuten tavoitteenasetteluun ja oman oppimisen arviointiin. Uuden tekniikan keinoin on mahdollista ottaa paremmin huomioon oppijoiden yksilölliset tarpeet. Koko koulutusjärjestelmässä tulee panostaa digitaalisten ja muiden oppimisympäristöjen kehittämiseen ja käyttöön. Huolehditaan siitä, että tulevilla ja jo opetustyössä olevilla on hyvät valmiudet uuden opetusteknologian käyttöön.
Nopea reagointi muuttuviin osaamistarpeisiin vaatii tiiviitä ja toimivia kumppanuussuhteita koulutuksen järjestäjien ja työelämän välillä. Työelämän roolia ammatillisen koulutuksen ohjauksessa tulisi vahvistaa siten, että koulutuksen järjestäjien päätöksentekoelimissä on mukana työelämän edustus. Ammatillisesti suuntautuneen aikuiskoulutuksen uusia toimintamalleja kehitetään yhdessä työelämän kanssa työn ja koulutuksen vuorottelun ja vuorovaikutuksen lisäämiseksi. Ammatillisen aikuiskoulutuksen asemaa yritysten ja julkisyhteisöjen strategisen kehittämisen tukena vahvistetaan.
Lukutaidon ja sosioekonomisen taustan vaikutuksen yhteys
Tulevaisuudessakin todennäköisesti on työpaikkoja ja niissä erilaisia työtehtäviä, oppijoita ja oppimismahdollisuuksien tarjoamiseen erikoistuneita instituutioita. Mitä tapahtuu näissä ja näiden suhteille? Suunnittelu, toteutus, arviointi? OPISKELIJA Vai OPISKELIJAT TYÖPAIKAT OPPILAITOK SET/OPETTA JAT TYÖPAIKKA OPPILAITOS/ OPETTAJA
Oppimisen tavoitteet Oppijan päätös Oppimiskahvila Oppimista elämää varten Ulkoisesti asetettu Avoin koulutus Oppimisen konteksti Sertifioitu oppiminen Oppijan päätös Ulkoisesti asetettu Neljä avoimen oppimisen skenaariota (Castaño Muñoz et. al 2013)
AMMATTILLINEN AIKUISKOULUTUS VUONNA 2030? Ammatit vuonna 2030? Aikuisväestö vuonna 2030? Oppimista tukevat teknologiat? Saatavilla olevan tiedon paljous, avoimuus? Opitun tunnustaminen ja todistusten merkitys kun oppimisen lähteet ja mahdollisuudet rajattomat? Kuka maksaa ja mitä? Tasa-arvo? Polarisaatio? Osaamisen syventämisen/ajan tasalla pysymisen/uudelleenkouluttautumisen tarpeet? Näyttötutkintojärjestelmä: tutkinnot, tutkintojen osat (millaista osaa työelämästä palvelee), henkilökohtaistaminen (itsepalveluna, koneen avustuksella?), osaamisen osoittamisen tavat, arviointi/arvioijat?