Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma

Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä Maakuntavaltuusto 1.12.2008 107

Talousarvio ja taloussuunnitelma 2009-2012 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 2008 C:8

Julkaisija Kainuun maakunta -kuntayhtymä Pl 400 87070 Kainuu puh. 08 6155 41 kirjaamo@kainuu.fi Kannen kuva Martti Juntunen ISBN 978-952-5326-52-9 ISSN 1795-5653 Kajaani 2008

1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU...6 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA...8 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa...8 2.2 Kunnallistalouden kehitys...10 2.3 Kainuun kuntien talous...12 2.4 Kainuun väestönkehitys...15 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys...17 2.6 Kainuun toimialojen kehitys...19 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2009-2012...22 3.1 Talousarvion perusteita...22 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen...22 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys...23 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet...30 3.1.4 Talouden tasapainottaminen...31 3.2 Maakunnan henkilöstö...32 3.3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain...35 3.4 Investoinnit...37 3.5 Tuloslaskelma...38 3.6 Rahoituslaskelma...41 3.7 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet...41 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 2009 2012 TULOALUEITTAIN...43 4.1 Maakuntavaltuusto...45 4.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi...50 4.3 Maakuntahallitus...51 4.4 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö...52 4.5 Yhteiset palvelut...55 4.6 Koulutustoimiala...59 4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus...63 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala...67 4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut...71 4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto...72 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut...75 4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut...79 4.7.5 Perhepalvelut...83 4.7.6 Vanhuspalvelut...90 4.7.7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta...94 5 LIIKELAITOKSET...96 5.1 Kainuun ammattiopisto...96 5.2 Kainuun Työterveys...98 LIITTEET

6 1 KAINUUN MAAKUNTAKOKEILU Laki Kainuun hallintokokeilusta tuli voimaan 1.6.2003. Varsinainen kokeilu alkoi vuoden 2005 alusta. Maakuntakokeilun tarkoituksena on hankkia kokemuksia maakunnallisen itsehallinnon vahvistamisen vaikutuksista - Kainuun kehittämiseen - peruspalvelujen järjestämiseen - kansalaisten osallistumiseen - kunnallishallintoon - valtion aluehallinnon toimintaan - maakunnan ja valtion keskushallinnon suhteeseen. Kokeilun tavoitteena on: - julkisten palvelujen tuotannon ja rahoituksen turvaaminen; tehokkaampi palvelutuotanto - kehittämistoimien paremman osuvuuden takaaminen - kehittämistoimien yhdensuuntaisuuden parantaminen - nykyistä isompien ja vaikuttavampien kehittämishankkeiden aikaansaaminen - Kainuun asukkaiden osallistumismahdollisuuksien turvaaminen - väestön menettämisen pysäyttäminen ja - työpaikkojen lisääminen. Kokeilu sisältää kuntien vastuulla aiemmin olleista palveluista terveydenhuoltopalvelut ja sosiaalitoimen palvelut lukuun ottamatta lasten päivähoitoa sekä lukiokoulutuksen, ammatillinen koulutuksen ja ammatillinen aikuiskoulutuksen. Maakunta vastaa myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta sekä maakuntasuunnittelusta ja maakunnan aluekehittämisestä. Maakunnan tehtävänä on päättää Euroopan yhteisön rakennerahastovarojen ja niiden vastinrahoituksen suuntaamisesta käyttötarkoituksiinsa. Valtion talousarviossa on koottu Kainuun kehittämisen kannalta merkittävä kansallinen rahoitus yhdelle momentille. Maakunnalle peruspalveluihin tuleva rahoitus ja kansallinen kehittämisrahoitus muodostavat maakunnan näkökulmasta hallinnon aloista riippumattoman yleiskatteellisen kokonaisuuden, jonka käytöstä maakunnan eri tarkoitukseen päättää maakunta. Ylintä päätösvaltaa maakunnan toimialaan kuuluvissa tehtävissä käyttää kokeilualueen asukkaiden yleisillä vaaleilla valitsema maakuntavaltuusto. Maakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen maakuntahallituksen, sosiaali- ja terveyslautakunnan ja koulutuslautakunnan. Lisäksi maakuntavaltuusto valitsee maakuntajohtajan valtuuston toimikaudeksi. Maakuntajohtaja toimii maakuntahallitusten puheenjohtajana hallituksen eri kokoonpanoissa.

7 Maakuntakokeilussa ovat mukana Kainuun kunnat (Hyrynsalmi, Kajaani, Kuhmo, Paltamo, Puolanka, Ristijärvi, Sotkamo, Suomussalmi) lukuun ottamatta Vaalan kuntaa. Kokeilu on voimassa vuoden 2012 loppuun saakka. Kainuun hallintokokeilun seuranta Sisäasiainministeriö asetti Kainuun hallintokokeilun seurantaryhmän ja sihteeristön, joiden toimikausi on 1.9.2003-31.12.2008 kuitenkin niin, että Kainuun maakuntaa ja kuntia edustavien jäsenien toimikausi päättyy 31.3.2005. Seurantaryhmän tehtäväksi annettiin arvioida hallintokokeilun valmisteluun ja toimeenpanoon liittyvät merkittävät tapahtumat ja niiden vaikutukset sekä hallintokokeilun toteuttamisen ja valtion tukitoimenpiteiden vaikutuksia Kainuussa. Yhtenä tehtävänä on antaa väliraportit vuosien 2004, 2006 ja 2008 loppuun mennessä. Seurantaryhmän puheenjohtajana toimii ylijohtaja Silja Hiironniemi sisäasiainministeriöstä ja jäseninä ylijohtaja Cay Sevón sisäasiainministeriön kuntaosastolta, neuvotteleva virkamies Tarja Riihimäki opetusministeriöstä, teollisuusneuvos Marjukka Aarnio kauppa- ja teollisuusministeriöstä, apulaisosastopäällikkö Olli Kerola sosiaali- ja terveysministeriöstä, lakiasiainpäällikkö Kari Prättälä Suomen Kuntaliitosta sekä maakuntavaltuuston puheenjohtaja, kansanedustaja Timo Korhonen, maakuntavaltuuston I varapuheenjohtaja Osmo Polvinen, maakuntahallituksen I varapuheenjohtaja Raimo Piirainen ja maakuntajohtaja Hannu Leskinen Kainuun maakunnan edustajina. Seurantaryhmän pysyvänä asiantuntijana toimii rehtori, professori Esko Riepula sekä sihteerinä ja sihteeristön pääsihteerinä kehittämispäällikkö Teemu Eriksson sisäasiainministeriöstä. Seurantaryhmän sihteeristöön kuuluvat edustajat oikeusministeriöstä, valtiovarainministeriöstä, opetusministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, liikenne- ja viestintäministeriöstä, kauppaja teollisuusministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä, työministeriöstä, ympäristöministeriöstä, sisäasiainministeriöstä, Kainuun työvoima- ja elinkeinokeskuksesta, Kainuun ympäristökeskuksesta, Oulun tiepiiristä, Oulun lääninhallituksesta, Kainuun metsäkeskuksesta, Suomen Kuntaliitosta, AKAVA:sta, Pardiasta, KTV:stä, STTK:sta ja Kajaanin kaupungista. Sihteeristö on kokoontunut kerran kokonaisuudessaan ja yleensä se on työskennellyt kulloisenkin tarpeen vaatimassa laajuudessa. Kainuun hallintokokeilun seurannassa on syntynyt tähän mennessä viisi raporttia. Helmikuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 8/2005) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti kokeilun valmisteluvaiheiden etenemisestä, joulukuussa 2005 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 37/2005) julkaistiin Tampereen yliopiston ensimmäinen arviointiraportti, maaliskuussa 2006 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 18/2006) julkaistiin seurantaryhmän väliraportti maakuntahallinnon ensimmäisestä toimintavuodesta ja huhtikuussa 2007 (sisäasiainministeriön julkaisusarja 28/2007) seurantaryhmän väliraportti maakunnan taloudesta ja eräistä palveluista. Lisäksi elokuussa 2008 valmistui Kainuun hallintokokeilun III väliraportti (valtiovarainministeriön julkaisusarja 32/2008) ja syksyllä 2008 julkaistaan Tampereen yliopiston arvioinnin

8 väliraportti kokeilun tähänastisesta etenemisestä. Se täydentää aikanaan raporttien antamaa kuvaa kokeilun tilanteesta ja vaikutuksista. Yhteenvetona tähän mennessä voidaan todeta, että hallintokokeilun aikana Kainuun elinkeinopolitiikassa hallinnon toimintatapa on uudistunut. Kainuun hallintokokeilun myötä pääosa Kainuun kuntien sosiaali- ja terveydenhuollosta siirtyi maakunnallisen toimijan vastuulle. Organisaatiomuutos ja johtamisjärjestelmän uudistaminen on v. 2007 loppuun mennessä saatu vietyä loppuun. Kainuun sosiaali- ja terveystoimialan toiminta on kaikilla osa-alueilla ollut kustannustehokasta. Tarvevakioiduissa vertailuissa tämä näkyy erityisen selvästi. Koulutustoimiala vastaa koulutuksen järjestäjänä toisen asteen koulutuksesta Kainuun maakunnassa. Koulutustoimialan kokonaishenkilöstömäärä aleni kolmena ensimmäisenä toimintavuotena -3,3 %. Lukiokoulutuksen tulosalue siirtyi kahdeksan tulosyksikön mallista neljän tulosyksikön malliin. Maakuntahallinnon toimintakulujen kasvu liikelaitokset mukaan lukien vuosina 2005 2007 oli keskimäärin 4 % vuodessa. Toimintamenojen kasvu on ollut keskimäärin 2 % alle valtakunnan keskimääräisen sosiaali- ja terveysmenojen kasvun. Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selvästi parantuneet vuosina 2005 2007. Kainuun hallintokokeilu vuoden 2012 jälkeen Tällä hetkellä voimassa oleva laki Kainuun hallintokokeilusta päättyy vuoden 2012 lopussa. Suomen hallitus valmistelee Kainuun hallintokokeilun jatkotoimet kainuulaisten esityksestä seurannan ja arviointitutkimuksen perusteella ja antaa tarvittavat hallituksen esitykset eduskunnalle vuoden 2010 aikana. Tähän liittyvät neuvottelut käydään Kainuun kuntien ja muiden sidosryhmien kanssa vuoden 2009 aikana siten, että maakunnan ja kuntien yhteinen esitys asiasta on valmis vuoden 2010 maaliskuun loppuun mennessä. Maakuntahallitus on lausunnossaan 2.2.2006 koskien kunta- ja palvelurakenneuudistusta esittänyt, että Kainuun maakunnan toimintamallin turvaamiseksi ja kehittämiseksi laki Kainuun hallintokokeilusta tai vastaavat säädökset liitettynä muihin lakeihin, tulee säätää pysyväksi. 2 TALOUDELLISIA TAUSTATIETOJA 2.1 Yleinen taloudellinen kehitys Suomessa Suomen talouden kasvuvauhti on jatkunut vahvana poikkeuksellisen pitkään. Takana on viidentoista vuoden kasvuputki. Laman jälkeen talous on kasvanut keskimäärin 3,6 prosenttia vuodessa. Laman jälkeisenä aikana kansantaloutemme hinta- ja kustannustason kohoaminen on ollut maltillista, esimerkiksi kansantuotteen hintaindeksillä mitattuna keskimäärin kaksi prosenttia vuodessa. Kuluttajahintojen nousuvauhti on ollut vieläkin hitaampaa, keskimäärin 1,6 prosenttia vuodessa.

9 Talouden kasvu oli vielä viime vuonna nopeaa eli ennakkotietojen mukaan 4,5 %. Korkeasuhdanne on taittunut ja talouskasvu on tänä vuonna nopeasti hidastumassa. Ennustelaitosten elo-syyskuussa julkaistut arviot kuluvan vuoden tuotannon kasvusta ovat 2-3 %. Vuodelle 2009 ennustetaan yleisesti alle kahden prosentin tuotannon kasvua. Kansainväliseen talouteen liittyvien riskien toteutuminen voi johtaa viennin hidastumisen ja rahoitusmarkkinoiden häiriöiden johdosta kansantaloutemme ennustettua heikompaankin kehitykseen. Vuonna 2008 kuluttajahintojen arvioidaan kohoavan yli neljä prosenttia. Etenkin ruuan ja polttoaineiden hinnat ovat nousseet nopeasti. Myös kotimaiset kustannuspaineet ovat purkautuneet, mihin osaltaan ovat vaikuttaneet aiempia vuosia suuremmat palkkojen korotukset. Ensi vuonna inflaation arvioidaan hidastuvan muun muassa tuontihintojen nousun vaimentumisen sekä elintarvikkeiden arvonlisäveron alentamisen johdosta. Palkkojen sopimuskorotukset ovat ensi vuonna maltillisemmat kuin tänä vuonna ja myös palkkaliukumat jäänevät vähäisemmiksi suhdannetilanteen johdosta. Työllisyyden kehitys on ollut suotuisaa. Tänä vuonna työllisten lukumäärän arvioidaan lisääntyvän noin 40 000 henkilöllä viime vuoden keskimääräisestä tasosta. Työllisyysaste onkin tänä vuonna 70½ prosenttia. Vuonna 2009 työvoiman kysynnän kasvu pysähtyy ja työllisyysaste pysynee kuluvan vuoden tasolla. Työttömyysaste alenee tänä vuonna viime vuoden keskimääräisestä tasosta ja on 6,2 prosenttia. Valtiovarainministeriö arvioi keskimääräisen työttömyysasteen alenevan ensi vuonna hieman tämän vuoden tasosta. Julkisen talouden rahoitusasema on vahva. Ylijäämä nousee 4,5 %:iin suhteessa bruttokansantuotteeseen, josta se laskee ensi vuonna puoli prosenttiyksikköä. (Lähteet: VM Suhdannekatsaus, Kuntaliitto). Kokonaistaloudelliset ennusteet ja taustaoletukset Lähde: Peruspalvelubudjetti 15.9.2008 Prosenttia: 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 BKT, määrän muutos 4,9 4,5 2,8 1,8 2,2 2,0 1,9 Palkkasumman muutos 4,9 5,9 7,2 5,2 4,8 3,8 3,8 Ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,4 5,5 5,0 5,0 4,0 4,0 Työttömyysaste 7,7 6,9 6,2 5,9 5,9 5,9 5,9 Kuluttajahintojen muutos 1,6 2,5 4,1 2,8 2,1 2,0 2,0 Kuntien kustannustason muutos 3,2 3,4 4,7 3,2 4,2 3,5 3,5 Valtionosuusindeksin muutos 2,4 2,0 5,2 3,9 4,2 3,5 3,5 Kuntien ansiotasoindeksin muutos 3,0 3,6 5,3 3,7 5,1 4,0 4,0 Kunta-alan työlliset, 1000 henk. (Kansantalouden tilinpidon m ukaan) 454 456 460 464 468 472 476 15.9.2008/J. Turkkila/hp

2.2 Kunnallistalouden kehitys Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate parani vuonna 2007 vuoteen 2006 verrattuna. Vuosikate kattoi edellisvuotta selvemmin käyttöomaisuuden poistot, mutta ei riittänyt nettoinvestointien rahoittamiseen. Pitkään jatkuneesta nopeasta talouskasvusta huolimatta kuntien velan määrä lisääntyi edelleen, ja kuntien väliset taloudelliset erot ovat pysyneet suurina. Kuntatalouden vahvistuminen jatkuu v. 2008. Vuosikate kohoaa, kun sekä kunnallisvero- että yhteisöverotulot kasvavat edelleen nopeasti. Verotulojen kasvun ohella valtionosuuksien merkittävä lisäys kohentaa kuntataloutta. Kuntien ja kuntayhtymien menojen kasvu on kuitenkin nopeutumassa samalla kun talouskasvu on heikkenemässä. Suurten palkankorotusten, yleisen hintatason voimakkaan nousun ja palvelujen ostojen nopean kasvun seurauksena toimintamenot kasvavat yli 6 % eli selvästi nopeammin kuin 2000-luvulla keskimäärin. Myös investointien odotetaan edelleen lisääntyvän. Kuntatalouden tila oletetaan pysyvän talouskasvun hidastumisesta huolimatta hyvänä v. 2009. Yleisen ansiotason nousu pitää edelleen yllä veropohjaa, mutta kunnallisverotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Kuntien yhteisöverotuottojen odotetaan hieman vähenevän vuoteen 2008 verrattuna. Toisaalta kuntien muut tulot lisääntyvät selvästi, kun verokevennykset kompensoidaan lisäämällä valtionosuuksia ja kuntien toimintatuotot kasvavat nopeasti mm. kuntien yhdistymisavustusten lisääntymisen ja asiakasmaksujen korotusten myötä. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan 5 % v. 2009. Kasvu on hieman hitaampaa kuin v. 2008, mutta edelleen yhtä nopeaa kuin vuosina 2002 2007 keskimäärin. Vuonna 2009 menopaineita keventää mm. kunta-alan ansiotason nousun jääminen palkankorotusten ajoituksesta johtuen vuotta 2008 vaimeammaksi. Lisäksi kuntatyönantajan sosiaalivakuutusmaksut kevenevät selvästi, kun kunta-alan palkkojen nopea kasvu mahdollistaa kuntatyönantajan eläkevakuutusmaksun alentamisen. Kuntien menoja pienentää myös useiden tehtävien siirtyminen kunnilta valtion hoidettavaksi. Toisaalta kuntien yhdistymisten suuri määrä nostanee siirtymävaiheessa kuntien menoja. Myös ostot kasvavat nopeasti mm. palkkojen ja kuluttajahintojen nousun seurauksena. Vuosina 2010 2012 kuntien ja kuntayhtymien toimintamenojen arvioidaan kasvavan keskimäärin 5,3 %. Menojen nopea kasvu johtuu suurelta osin palkkausmenojen ja erityisesti kunta-alan ansiotason noususta. Kunnallisesta henkilöstöstä yli 80 % toimii sosiaali- ja terveydenhuollon sekä opetus- ja kulttuuritoimen tehtävissä. Etenkin ensi vuosikymmenellä ikärakenteen muutos ja suurten ikäluokkien siirtyminen pois työmarkkinoilta tulevat lisäämään sosiaalija terveydenhuollon henkilöstön tarvetta. Väestön ikärakenteen muutos lisää sosiaalipalvelujen kokonaiskysyntää vuodesta 2009 vuoteen 2012 kokonaisuudessaan 1,8 % vuosittain. Terveyspalveluissa arvioidaan vastaavaksi kasvuksi 1 % vuodessa. Koulutuspalveluissa kysynnän arvioidaan vähenevän 10

11 0,7 % vuosittain. Kuntatalouden kehitysarviossa opetuksen, yleisen hallinnon ja muiden palveluiden henkilöstön määrän on oletettu pysyvän v. 2007 tasolla. Verotulojen ja valtionosuuksien ennakoidaan kasvavan yhteensä keskimäärin 4,5 % vuodessa. Tällä kehityksellä vuosikate ylittää selvästi poistot. Menojen kasvaessa tuloja nopeammin, vuosikate alkaa kuitenkin pienentyä kehyskauden loppua kohden. Mikäli nettoinvestoinnit pysyvät oletetussa 3,0 mrd. eurossa, vuosikate ei v. 2010 jälkeen riitä nettoinvestointien kattamiseen. Vuosien 2010 2012 kuntatalouden kehitysarvio perustuu keskipitkän aikavälin laskentaoletuksiin, joihin liittyy monia epävarmuustekijöitä. Täten myös kuntatalouslaskelmiin näiden vuosien osalta tulee suhtautua osin varauksella. Talouden kasvunäkymien heikentyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kevään peruspalveluohjelman kehitysarvioon verrattuna lisääntyneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Tämä koskee erityisesti kuntia, joissa yhteisöveron merkitys on suuri. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.

12 Kuntien ja kuntayhtymien talous, mrd. Lähde: Peruspalvelubudjetti 15.9.2008 2006 Toimintakate -18,71-19,78-21,02-21,98-23,30-24,49-25,80 Verotulot 15,17 16,30 17,45 17,96 18,89 19,74 20,61 Käyttötalouden valt.os. 5,50 5,76 6,60 7,15 7,40 7,66 8,01 Muut rahoituserät, netto 0,15 0,11 0,11 0,10 0,10 0,09 0,08 Vuosikate 2,11 2,39 3,14 3,23 3,09 2,99 2,90 Poistot -1,78-1,84-1,89-1,95-2,01-2,07-2,13 Satunnaiset erät, netto 0,76 0,23 0,25 0,25 0,25 0,25 0,25 Tilikauden tulos 1,08 Tulorahoitus 1,87 2,09 2,94 3,03 2,89 2,79 2,70 Investoinnit, netto -1,75-2,68-3,10-3,00-3,00-3,00-3,00 Rahoitusjäämä 1) 0,12-0,59-0,16 0,03-0,11-0,21-0,30 Lainakanta 8,41 Rahavarat 4,12 2007 0,78 9,01 4,30 2008 1,49 9,36 4,39 2009 1,53 9,46 4,41 1) Rahoitusjäämä = Tulorahoitus + investoinnit, netto Tulorahoitus = Vuosikate + satunnaiset erät, netto + tulorahoituksen korjauserät 2010 1,33 9,66 4,40 2011 1,17 9,96 4,39 2012 1,02 10,36 4,39 15.9.2008/J. Turkkila/hp 2.3 Kainuun kuntien talous Kainuun kuntatalouden tila on tilinpäätöstietojen 2007 perusteella edelleen muuta maata heikompi. Kuntatalouden tila on kuitenkin selvästi kohentunut vuosien 2005 2007 aikana. 1 000 KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 2007 Kunta maksuunpano maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu maksuunpano kasvu Hyrynsalmi 4 967 4 958-0,2 5 013 1,1 5 099 1,7 5 308 4,1 Kajaani + Vuolijoki 82 908 84 193 1,5 85 755 1,9 89 936 4,9 95 347 6,0 Kuhmo 18 260 18 381 0,7 18 611 1,3 19 051 2,4 20 094 5,5 Paltamo 6 792 7 002 3,1 7 032 0,4 7 244 3,0 7 693 6,2 Puolanka 5 744 5 834 1,6 5 781-0,9 5 841 1,0 5 998 2,7 Ristijärvi 2 567 2 589 0,9 2 658 2,7 2 663 0,2 2 862 7,5 Sotkamo 19 282 19 458 0,9 19 879 2,2 21 315 7,2 22 942 7,6 Suomussalmi 17 075 17 317 1,4 17 452 0,8 18 382 5,3 19 427 5,7 Yht. 157 595 159 732 1,4 162 181 1,5 169 531 4,5 179 671 6,0 Kunnallisverotulojen maksuunpanon kasvu oli vuosina 2004 ja 2005 vain noin 1,5 % vuodessa, kun se koko maassa oli keskimäärin n. 3,5 %. Vuoden 2006 verotuksen maksuunpantu kunnallisvero kasvoi keskimäärin 4,5 %, kun vastaava kasvu koko maassa oli 5,7 %. Vuoden 2007 maksuunpantu kunnallisvero kasvoi 6,0 % ja koko maan keskiarvo oli 7,6 %. Kainuun kuntien vuosikate eli investointeja varten jäävä omarahoitusosuus on ollut perinteisesti koko maan keskiarvoa pienempi. Vuonna 2005 vuosikatteen kehitys kääntyi menojen maltillisen kehityksen myötä parempaan suuntaan ja jatkui edelleen vuosina 2006 ja 2007. Kainuun kuntien keskimääräinen vuosikate vuonna 2007 oli 277 euroa asukasta kohti. Koko maan keskiarvo oli 382 euroa asukasta kohti.

13 Kuntien talouden tunnuslukuja vuodelta 2007 Lähde: Tilastokeskus 6.6.2008, ennakkotieto Kunta Asukas- Tulo- Toi- Vero- Valtion- Vero- Vuosi- Laina- Raha- Oma- Kertynyt luku vero- minta- tulot osuu- rahoitus kate kanta varat varai- yli-/ 31.12. % kate det YHT suus- alijäämä 2007 /as. /as. /as. /as /as. /as. /as. % /as. 2007 Koko maa 5 300 484 18,45-3 807 3 074 1 086 4 161 382 1 548 703 67 765 Kainuu 83 779 19,05-4 156 2 567 1 838 4 405 277 1 431 532 65-249 Hyrynsalmi 2 967 19,00-4 803 2 134 2 790 4 924 87 1 669 285 60-579 Kajaani 38 089 19,00-3 869 2 774 1 383 4 157 321 1 601 212 64-482 Kuhmo 9 943 19,00-4 438 2 356 2 145 4 501 156 1 034 1 457 68-170 Paltamo 4 071 19,00-4 231 2 197 2 124 4 321 32 2 938 887 42 28 Puolanka 3 225 19,75-4 643 2 382 2 807 5 189 472 2 402 246 56-914 Ristijärvi 1 575 19,25-4 596 2 357 2 449 4 806 307 2 273 1 069 53 481 Sotkamo 10 716 19,00-3 953 2 499 1 610 4 109 206 340 318 81 117 Suomussalmi 9 632 19,00-4 455 2 406 2 419 4 825 414 791 1 162 77 524 Vaala 3 561 19,50-4 972 2 616 2 691 5 307 244 2 560 144 45-933 Kainuun kuntien verorahoitus asukasta kohti on keskimäärin 4 405 euroa. Tämä on 244 euroa suurempi kuin maassa keskimäärin. Vastaavasti Kainuun toimintakate on 349 euroa asukasta kohden suurempi kuin maassa keskimäärin. Uusimaa Itä-Uusimaa Pohjois-Pohjanmaa Pirkanmaa Ahvenanmaa Päijät-Häme Keski-Pohjanmaa Pohjanmaa Satakunta Kainuu Varsinais-Suomi Etelä-Pohjanmaa Pohjois-Karjala Kymenlaakso Kanta-Häme Etelä-Karjala Lappi Pohjois-Savo Etelä-Savo Keski-Suomi Kuntien vuosikatteet maakunnittain vuosina 2006-2007, euroa/asukas Koko maa: 2006 2006 2007* 0 50 100 150 200 250 300 350 400 450 500 550 600 650 700 Lähde: Tilastokeskus 2007* 11.6.2008/hp

Vuosikatteiden kehitys 2004 2007 (TA 2008) 14 1 000 Vuosikate 8.10.2008 TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as TP-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi 425 143 275 91 158 52 258 87 175 59 Kajaani 3 803 100 6 664 188 8 553 241 11 861 311 8 183 215 Kuhmo 1 044 105 390 39 1 323 131 1 554 156 108 11 Paltamo 430 106 518 127 62 15 133 33-397 -98 Puolanka -388-120 689 206 1 231 369 1 522 472 1 510 468 Ristijärvi -357-227 -42-26 427 266 484 307-132 -84 Sotkamo 1 654 154 1 298 121 1 949 182 2 211 206-1 196-112 Suomussalmi 1 678 174 3 457 351 5 648 574 3 984 414 3 692 383 Vaala -90-25 -876-243 99 27 869 244 1 009 283 Vuolijoki -419-162 -178-69 -534-206 0 0 0 0 Kunnat yhteensä 7 780 93 12 195 145 18 916 224 22 876 273 12 952 155 Kunnat (Ilman Vaala) 7 870 98 13 071 162 18 817 233 22 007 274 11 943 149 Maakunta 0 0 802 10-2 031-25 -2 829-35 0 0 YHTEENSÄ (ilman Vaala) 7 870 98 13 873 172 16 786 208 19 178 239 11 943 149 Kainuun kuntien vuosikatteet ovat selkeästi parantuneet vuosina 2005 2007. Vuosikatteiden yhteenlaskettu määrä on 2,9 kertaistunut vuoteen 2004 verrattuna. Talousarvioiden mukaan vuonna 2008 vuosikatteet kuitenkin heikkenevät vuoden 2005 tasolle, mutta ovat kuitenkin selvästi parempia kuin vuonna 2004. Ali- / ylijäämien kehitys vuosina 2004 2007 (TA 2008) 1 000 Vanhat Alijäämä TP-2004 /as TP-2005 /as TP-2006 /as Tp-2007 /as TA-2008 /as Hyrynsalmi -977-324 -165-55 -354-117 -223-75 -401-135 Kajaani -10 111-285 -3 270-92 -2 102-59 2 894 76 1 140 30 Kuhmo -735-73 -970-96 -248-25 254 26-1 386-139 Paltamo 1 236 302-242 -59-530 -129-651 -160-1 241-305 Puolanka -3 267-979 -318-95 161 48 476 148 410 127 Ristijärvi -419-261 -254-158 1 085 675 346 220-425 -270 Sotkamo 1 415 132-543 -51 105 10 282 26-3 291-307 Suomussalmi 850 86 257 26 2 602 264 969 101 572 59 Vaala -678-188 -1 796-497 -820-227 -29-8 320 90 Vuolijoki -4 562-1 763-394 -152-980 -379 0 0 0 0 Kunnat yhteensä -17 248-204 -7 695-91 -1 081-13 4 318 52-4 302-51 Kunnat (Ilman Vaala) -16 570-205 -5 899-73 -261-3 4 347 54-4 622-58 Maakunta 890 11-3 822-47 -6 261-78 -7 019-87 0 0 YHTEENSÄ (ilman Vaala) -15 680-194 -9 721-120 -6 522-81 -2 672-33 -4 622-58 KATETTAVAA: Kuntien alijäämät -20 071-25 442-29 126-25 078-28 588 Maakunta 890-2 932-9 193-16 212-16 212 Bruttoalijäämät -20 071-28 374-38 319-41 290-44 800 Kuntien ylijäämät 3 501 2 973 6 396 6 695 5 583 Nettoalijäämät -15 680-25 401-31 923-34 595-39 217 Kainuun kuntien yhteenlaskettu alijäämä bruttona on vuoden 2007 lopussa yhteensä 25,1 milj. euroa. Kun tähän lisätään maakunnan kertyneet alijäämät, on Kainuun kuntakentän katettavana yhteensä 41,3 milj. euroa vuoden 2007 lopussa. Vuosi 2008 näyttää myös talousarvioiden mukaan kerryttävän alijäämää lisää kuntien toiminnasta n. 4,6 milj. euroa. Vuoden 2008 lopussa ka-

15 tettavat alijäämät ovat koko kuntakentässä arvioiden mukaan jo 45 milj. euroa. Ylijäämiä on vuoden 2008 lopussa kahdella kunnalla ja ylijäämät ovat yhteensä 5,6 milj. euroa. Suurin ongelma Kainuun kuntatalouden kannalta on väestön vähentyminen ja sen seurauksena suhteellinen tulorahoituksen vähentyminen ja edelleen palvelutuotantoon kohdistuvat kustannusten pienentämistarpeet. Väestön väheneminen Kainuussa noin prosentin vuosivauhdilla on aiheuttanut sen, että on jouduttu jo 1990 luvulta lähtien pelkästään keskittymään siihen, miten palvelutuotannon kustannukset saadaan sopeutettua tulorahoitukseen. Samalla kuitenkaan ei ole pystytty tekemään riittävän radikaaleja rakennemuutoksia ja rationalisointitoimenpiteitä. Kunnat eivät ole pystyneet keräämään ylijäämiä tai aina edes katetta rahoitusmenoja varten ja näin varautumaan mahdollisiin tulorahoituksen heilahteluihin tai suuriin investointeihin, joiden avulla väestön vähenemisen aiheuttama kurjistumiskierre olisi voitu katkaista. Osa kunnista on jopa velkaantunut järjestääkseen palvelutuotannon entisillä ehdoilla ja entisellä tasollaan, huomioon ottamatta väestössä tapahtuneita muutoksia. Sosiaali- ja terveyspalveluiden siirtäminen 2005 alusta lukien kunnilta Kainuun maakunta -kuntayhtymän vastuulle on hillinnyt sosiaali- ja terveysmenojen kasvua. Jotta Kainuun kuntien ja maakunnan talouden kehitys saadaan positiiviselle uralle, se vaati joko reippaita ja rohkeita palvelurakenteen muutokseen tähtääviä toimenpiteitä tai tulopohjan kasvattamista. Tulopohjan kasvattaminen tapahtuu joko valtionosuuksien kasvulla tai kunnallisveroprosenttien korotuksella. 2.4 Kainuun väestönkehitys Kainuun väestömäärä vähenee edelleen. Maakunnan väestö on vähentynyt väestöpohjaan suhteutettuna valtakunnallisesti nopeimmin viimeisen vuosikymmenen aikana. Kainuun väestömäärä oli lähes tuhat henkilöä maakuntaohjelmassa ennakoitua alhaisempi v. 2007 lopussa (Kuva 1. ). Erityisesti tähän vaikutti ennakoitua heikompi kotimaan muuttotase, joka oli v. 2007-674. Kotimaan muuttotase on kuitenkin hidastunut noin puoleen kymmenen vuoden takaisista lukemistaan. Nettosiirtolaisuus (+ 275 henkilöä) lähes kaksinkertaistui vuoteen 2006 verrattuna. Maakunnan kokonaisväestö pieneni 571 henkilöllä. Yhteensä kainuulaisia oli v. 2007 lopussa 83 779 (Taulukko 1.).

16 91000 Väestö 90000 89000 88000 87000 86000 85000 84000 83000 89777 88473 87371 86573 85965 85303 85098 84350 84718 83779 84338 83958 83578 82000 81000 80000 Väestö, tavoite Väestö, toteuma 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Kuva 1. Kainuun väestönkehitys v. 2000 alkaen verrattuna Kainuun maakuntasuunnitelman väestöennusteeseen. Taulukko 1. Väestönkehitys Kainuussa v. 2007 sekä vertailu viimeisen vuosikymmenen keskimääräiseen kehitykseen väestönkehityksen eri tekijöiden mukaan. Vuosi Elävänä Kuol- Syntyneiden Tulo- Lähtö- Kotimainen Ulkomailta Ulkomaille Siirto- Väestön Väkiluvun Väkiluku syntyneet leet enemmyys muutto muutto muuttotase muuttaneet muuttaneet laisuus lisäys tarkistus 31.12. 1997 935 916 19 2 728 3 959-1 231 111 81 30-1182 14 93 218 1998 873 932-59 3 076 4 218-1 142 111 71 40-1161 14 92 071 1999 856 902-46 3 229 4 255-1 026 184 141 43-1029 39 91 081 2000 831 985-154 2 978 4 210-1 232 197 112 85-1301 -3 89 777 2001 763 920-157 3 322 4 553-1 231 177 100 77-1311 7 88 473 2002 768 1003-235 3 016 4 060-1 044 245 92 153-1126 24 87 371 2003 768 1003-235 3 226 3 912-686 223 88 135-786 -12 86 573 2004 743 918-175 3 325 4 034-709 346 75 271-613 5 85 965 2005 812 887-75 3 319 4 090-771 254 76 178-668 6 85 303 2006 751 1045-294 3 189 3 997-808 199 50 149-953 0 84 350 2007 785 963-178 3 398 4 072-674 324 49 275-571 n.a. 83 779 10 v. keskimäärin 795 956-161 3208 4140-932 226 85 141-952 8 87474 viim. vuoden ero -10 7-17 190-68 258 98-36 134 381-3695 viim. vuoden ero % -1 1 11 6-2 -28 43-43 96-40 0-4 Neljännesvuosittain Tilastokeskukselta saatavat maakunnalliset ja kuntakohtaiset väestönmuutostiedot kertovat, että koko Kainuun väestön väheneminen on hidastumassa. Kuntakohtaisessa väestönkehityksessä nousee esille haasteena Kajaanin ja sen lähikuntien parempi kehitys verrattuna harvaan asutun maaseudun kehitykseen. Kajaanin seutukunta on pystynyt lähes pysäyttämään väestön vähenemisen verrattuna vuoden 2005 lopun tilanteeseen. Kehys-Kainuun kuntien väestön väheneminen jatkuu.

17 102 101 100 101,1 100 100,4 100,8 100,2 100,0 100,0 100,0 99,3 100,0 100,0 99,9 99,8 99,9 99,9 99 98 97 98,8 98,6 97,7 97,3 97,0 96,7 96 95 Kajaanin seutukunta Kehys-Kainuu 94 31.12.2005 31.3.2006 30.6.2006 30.9.2006 31.12.2006 31.3.2007 30.6.2007 30.9.2007 31.12.2007 31.3.2008 30.6.2008 Kuva 2. Kainuun seutukuntien väestönkehitys vuosineljänneksittäin suhteutettuna väkilukuun vuoden 2005 lopussa Kajaanin ja Kehys-Kainuun seutukunnissa (Indeksi 31.12.2005 = 100). 2.5. Kainuun työllisyyden kehitys (Lähde Työttömyys -osiossa: Työllisyys ja työttömyys Kainuussa heinäkuu 2008, Kainuun TE-keskus, työvoimaosasto, Juha Puranen, www.mol.fi, tiivistelmä) Kainuun työttömiä oli heinäkuun lopussa yli 600 henkilöä vähemmän kuin vuosi sitten. Kainuussa työttömyys onkin jo reilun vuoden ajan vähentynyt ripeämmin kuin maassa keskimäärin. Kainuun työvoimatoimistoihin oli kirjoittautunut heinäkuun lopussa 5 094 työtöntä työnhakijaa. Työttömyyden vähetessä myös sen rakenne on muuttunut. Erityisesti pitkäaikaistyöttömien ja myös nuorten osuudet työttömistä ovat pienentyneet. Sen sijaan vajaakuntoisten työttömien ja yli 50-vuotiaiden työttömien osuudet ovat kasvaneet. Ikärakenteen muututtua työttömien koulutusaste on varsin alhainen ja osalla työttömistä koulutus saattaa olla vanhentunut. Työttömyyden vähetessä myös naisten osuus työttömistä on kasvanut siten, että nyt kesäaikana yli puolet työttömistä on naisia. Kainuussa työnvälitystilaston työttömyysaste, eli työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta, oli heinäkuun lopussa 13,1 %, Pohjois-Karjalassa 14,3 % ja Lapissa 13,2 %. Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli 8,2 %.

Työnvälitystilaston työttömyysasteella mitaten paras tilanne on niin ikään Sotkamossa, jossa työttömyysaste oli 8,8 %. Vaikein tilanne on nyt Paltamossa, jossa työttömyysaste kipusi heinäkuussa 17,0 %:iin. Vuoden takaisesta tilanteesta työttömyys on vähentynyt Paltamoa (+7,1 %) ja Ristijärveä (+5,3 %) lukuun ottamatta kaikissa muissa Kainuun kunnissa. Parasta työttömyyden kehitys on ollut Sotkamossa (-18,0 %) ja hyvää se on ollut myös Kajaanissa (-13,5 %) ja Suomussalmella (-12,4 %). Työvoimaa kysyttiin edelleen eniten palvelualoilla, mutta lisäksi myös mm. konepaja- ja rakennusmetallityössä, talonrakennustyössä, tieliikennetyössä ja työkoneiden käytössä. 18 Kuva 3. Työttömyyden kehitystrendi vuosina 1997-2008

19 Kuva 4. Työttömien työnhakijoiden osuus (%) työvoimasta heinäkuussa 2008 Kainuun kunnissa, Pohjois-Karjalassa, Kainuussa, Lapissa ja koko maassa. Haasteena viime vuosien hyvälle työllisyyskehitykselle nousevat esiin tulevan vuoden aikana UPM-Kymmenen ilmoitus paperintuotannon lopettamisesta Kajaanissa ja Talvivaaran kaivosalueen siirtyminen hiljalleen runsaasti työllistävästä rakentamisvaiheesta stabiiliin tuotannolliseen vaiheeseen sekä yleinen maailman talouskehitys. 2.6 Kainuun toimialojen kehitys Yleistä Kainuun kehitys on monella eri mittarilla mitattuna edennyt maakunnan kehittämistavoitteiden suuntaan. Erityisen hyviä uutisia maakunnalle ovat olleet mm. Talvivaaran kaivosalueen rakennustöiden eteneminen ja tuotannon käynnistyminen syksyn 2008 aikana sekä matkailun suuret investoinnit. Kainuuseen on syntynyt aiempaa enemmän uusia yrityksiä ja työttömyys on vähentynyt rivakkaa tahtia. UPM-Kymmene Oyj:n ilmoitus aikomuksesta lopettaa Kajaanin paperitehtaan tuotanto kaikilla kolmella paperikoneella vuoden 2008 loppuun mennessä otettiin maakunnassa vastaan suurena yllätyksenä 10.9.2008. Tehtaan 535 työpaikan lopettaminen ja sitä myötä arviolta 1000 1500 työpaikan menetykset kerrannaisvaikutuksina iskee Kainuun viime vuosien kohtuullisen suotuisaan talouskehitykseen erittäin vakavasti. Tähän haasteeseen vastaaminen vaatii laajaa ja sektorit ylittävää yhteistyötä yritysten ja julkisten toimijoiden kanssa kaikilla tasoilla. Uusien mahdollisuuksien etsiminen onkin aloitettu välittömästi yhtiön ilmoituksen jälkeen. Kajaanin seutu on nimetty rakennemuutosalueeksi ja rakennemuutostyöryhmä on aloittanut työnsä. Kainuun on löydettävä nopeasti ne toimenpiteet, joilla päästään irtisanomisten aiheuttaman välittömän kriisin yli. Samanaikaisesti on löydettävä ne toimenpiteet, joilla luodaan uusia korvaavia, pysyviä työpaikkoja. Näiden toimenpiteiden toteuttamista varten on neuvoteltava kansallisesti riittävät, tuntuvat resurssit. Huonoista uutisista huolimatta positiivisen kehityksen odotetaan jatkuvan metsätalouden ja puutuoteteollisuuden puolella. Metsäteollisuuden kotimaisen puun käytön lisääntyminen Venäjän puuntuonnin loppuessa, puupohjaisen bioenergian käytön lisääntyminen ja mekaanisen puunjalostuksen kehittämistoimien (mm. Woodpolis, Kainuun Metsä- ja puutalouden teemaohjelman hankkeiden toteuttaminen, mahdolliset tulevat UPM-Kymmenen pelletti- ja bioöljylaitokset ym.) myötä Kainuun metsien hakkuita pyritään lisäämään 3 milj. m 3 :stä 4 milj. m 3 :een vuoden 2010 loppuun mennessä. Tulevien vuosien kehitys toimialoilla on uudesta tilanteesta johtuen aiemmista arvioista poiketen erittäin haasteellinen.

Suhdannetiedot päätoimialoilla Tuoreimmat tiedot toimialojen liikevaihtotiedoista saadaan sisäasiainministeriön Tilastokeskukselta tilaamista maakunnittaisista päätoimialojen suhdannetiedoista. Niiden tiedot perustuvat samaan liikevaihtoverojen tilitysaineistoon, kuin mistä myös Kainuun avainklustereiden suhdannetiedot on laskettu. Suhdannetietojen käyttämisen etuna muihin seurantamenetelmiin on tietojen tuoreus. Päätoimialojen liikevaihdot ovat kasvaneet jaksolla 03/2007 03/2008 verrattuna edellisen 12 kuukauden jaksoon teollisuutta lukuun ottamatta. Nopeinta liikevaihdon kasvu oli rakentamisessa, jonka liikevaihto kasvoi 46,3 % (koko maassa 30,9 %). Palveluiden liikevaihto kasvoi 12,81 % (koko maassa 13,3 %) ja kaupan 8,18 % (koko maassa 14,88 %). Teollisuuden liikevaihto laski - 2,16 % (koko maassa 9,47 %). Kaikkien toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto kasvoi 7,97 %, kun kasvu oli edellisellä 12 kuukauden jaksolla 7,83 %. Kaikkien toimialojen kasvu on ollut koko maahan verrattuna (12,22 %) hitaampaa (Kuva 4. ja Taulukko 2.). Kun toimialojen yhteenlaskettua liikevaihtoa tarkastellaan Kainuussa kolmen viimeisen vuoden aikana (03/2005 03/2008), on se kokonaisuudessaan 8,04 % alle valtakunnallisen keskiarvon. Kainuun päätoimialoista koko maan keskiarvon tällä ajanjaksolla ylittävät rakentaminen 9,22 %:lla ja palvelut 0,2 %:lla. 20 Kuva 4. Kainuun päätoimialojen suhdannekehitys 1/2000-03/2008

Taulukko 2. Päätoimialojen liikevaihto Kainuussa ja toimialojen yhteenlaskettu liikevaihto Kainuussa ja koko maassa, suhdannetiedot 1/2007-03/2008. Kainuu Kaikki toim ialat Teollisuus Rakentam inen Kauppa Palvelut 2007 Tammikuu 126,99 112,17 165,38 119,84 150,07 Helm ikuu 127,95 112,81 168,85 120,36 151,1 Maaliskuu 129,03 113,51 172,79 120,89 152,2 Huhtikuu 130,1 114,19 176,85 121,4 153,31 Toukokuu 131,01 114,62 179,42 121,92 154,4 Kesäkuu 131,69 114,67 180,8 122,44 155,47 Heinäkuu 132,22 114,51 183,22 122,96 156,5 Elokuu 132,76 114,36 187,2 123,51 157,5 Syyskuu 133,4 114,28 192,04 124,1 158,48 Lokakuu 134,13 114,27 197,8 124,77 159,44 M arraskuu 134,87 114,24 202,78 125,58 160,43 Joulukuu 135,53 113,9 206,33 126,45 161,49 2008 Tammikuu 136,07 113,17 210,8 127,34 162,61 Helm ikuu 136,54 112,27 215,69 128,23 163,78 Maaliskuu 137 111,35 219,13 129,07 165,01 muutos, viimeinen vuosi 7,97-2,16 46,34 8,18 12,81 muutos, viimeiset 2 vuotta 15,8 3,74 74,24 13,85 24,76 muutos, viimeiset 3 vuotta 27,15 21,62 81,82 17,5 34,29 ka/v, viimeiset 3 vuotta 9,05 7,21 27,27 5,83 11,43 Koko maa, viimeinen vuosi 12,22 9,47 30,9 14,88 13,3 21 Suhdannetiedot avainklustereilla Kainuun maakuntaohjelman avainklustereiden toimialaryhmistä vuonna 2007 liikevaihdon kasvu verrattuna vuoteen 2006 oli voimakkainta elintarviketuotannossa ja metallissa. Metallialan liikevaihto lisääntyi 10,26 % ja henkilöstö kasvoi 8,5 % edelliseen vuoteen verrattuna. Metsä- ja puualan liikevaihto kasvoi 2,09 % ja henkilö väheni 0,81 %. Kaivannaistoiminnan liikevaihto ylsi 3,8 % kasvuun ja elämystuotannon liikevaihdon kasvu oli 3,85 %. Ainoana liikevaihto laski ICT ja elektroniikka -alalla (-2,09 %). Kuva 5. Kainuun avainklustereiden suhdannekehitys vuonna 2007 verrattuna vuoteen 2006. Suhdannekehitys Kainuun maakunnassa vuonna 2007 Kaivannaistoiminta 3,80 % Metalli Elintarviketuotanto Metsä ja puu Elämystuotanto ICT ja elektroniikka -0,81 % -2,09 % 2,29 % 2,09 % 0,23 % 3,85 % 1,8 % 8,50 % 10,26 % 10,78 % -23 % -18 % -13 % -8 % -3 % 2 % 7 % 12 % 17 % prosentti, vuosi 2007 verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan Liikevaihto Henkilöstömäärä Lähde: Tilastokeskus / Asiakaskohtainen suhdannepalvelu Tarkempia tilastotietoja Kainuun kehityksestä eri teemoissa Internetissä sivulta: www.kainuu.fi > Kainuu > Tilastoja

22 3. TALOUSARVIO JA -SUUNNITELMA 2009-2012 3.1 Talousarvion perusteita 3.1.1 Rahoituksen muodostuminen Kainuun hallintokokeilusta annetun lain mukaan maakunta huolehtii maakunnan suunnittelusta, terveydenhuollosta, sosiaalihuollosta ja koulutuksesta sekä niiden rahoituksesta siltä osin kuin nämä tehtävät kokeilulain mukaan kuuluvat maakunnan toimialaan. Maakunta huolehtii myös maakunnan yleisestä elinkeinopolitiikasta, edistää yhteistyötä maakunnan kehittämisen kannalta keskeisten julkis- ja yksityisoikeudellisten yhteisöjen ja säätiöiden kanssa ja valvoo maakunnan etuja. Lain mukaan peruspalveluiden rahoituksesta on sovittava Kainuun kuntien kesken kuntayhtymän perussopimuksessa. Perussopimuksen mukaan kuntien maksuosuudet maakuntahallinnolle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Laskennallinen verorahoitus sisältää verotulot (kunnallisverot, yhteisöverot ja kiinteistöverot), yleisen valtionosuuden, sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuden ja verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen. Jäsenkunnan maksuosuutta määriteltäessä valtionosuuksiin ei lasketa mukaan kuntien saamia Opetusministeriön myöntämiä ja maksamia opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuuksia ja / tai -avustuksia, kunnan yleistä harkinnanvaraista rahoitusavustusta, kuntajaon muutoksen perusteella kunnille maksettavia yhdistymisavustuksia ja investointi- ja kehittämishankkeiden tukea. Kunnallisverotulot ja kiinteistöverotulot lasketaan maakunnan keskimääräisillä verotuloilla painotetuilla veroprosenteilla lukuun ottamatta voimalaitosten kiinteistöverotuloa, joka lasketaan enintään 1,4 veroprosentilla. Yhteisöverotulot lasketaan todellisten maksuunpantujen verotulojen mukaisina. Verotulot lasketaan viimeisimmän valmistuneen verotuksen perusteella ja valtionosuudet kunkin talousarviovuoden mukaisina. Kainuun maakunnan toimintojen rahoituksessa sovellettiin siirtymäsäännöstä vuosina 2005 2008. Vuoden 2009 alusta lähtien sovelletaan täysimääräisesti rahoitusmallia, jossa kuntien maksuosuus määräytyy prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta siten, kuin yllä on esitetty. Maksuosuuden ennakko kannetaan kunkin varainhoitovuoden kuntien talousarviotietojen perusteella ja oikaistaan talousarviovuoden aikana sen jälkeen, kun lopulliset tiedot edellisvuoden verotuksesta ja kuluvan vuoden valtionosuuksista valmistuvat. Maksuosuus suoritetaan varainhoitovuoden aikana kuukausittain kahdessa erässä.

23 Kuntien ja maakunnan toimintaympäristössä ja / tai rahoituksessa tapahtuvien suurten ja olennaisten lakimuutosten tai muiden seikkojen muutosten johdosta voidaan kuntien maksuosuuden määrittelyperusteet päättää uudelleen. 3.1.2 Kuntien rahoitusosuuden kehitys Kuntien maksuosuudet Kainuun maakunta -kuntayhtymälle määritellään prosenttiosuutena kuntiin kertyvästä laskennallisesta verorahoituksesta. Kainuun kuntien rahoitusosuus Kainuun maakunnalle ja sen kasvu määräytyvät rahoitusosuuden pohjana olevien verorahoituserien kehityksen perusteella. Valtionosuuksien kehitys on arvioitu suunnitteluvuosille yleisen taloudellisen kehityksen ja valtion peruspalveluohjelman 2009-2012 tietoihin perustuen. Verotulojen ennustamisessa on käytetty taustatietona Kuntaliiton verotulojen ennustamiskehikkoa. Kainuussa sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudet ovat kasvaneet väestön ikääntymisen vuoksi hieman muuta maata enemmän. Yleinen valtionosuus on pienentynyt ja tulee edelleen pienentymään myös tulevina vuosina, mikäli väestön vähenemistä ei saada pysähtymään. Verotuloihin perustuva valtionosuuksien tasaus turvaa verotulojen kompensaation tasausrajaan saakka, joka on tällä hetkellä 91,86 prosenttia maan keskimääräisistä verotuloista. Verojen maksuunpanon kehitys Suunnitteluvuosi 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 KUNNALLISVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu 1,6 1,4 1,5 4,3 6,0 4,4 2,0 3,0 3,0 Koko maa 3,1 2,6 4,2 6,2 7,6 6,8 3,2 5,2 4,5 KIINTEISTÖVERO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu (maakunnan osuus 0,8-0,6 7,7 4,0 7,2 3,0 3,0 3,0 3,0 Koko maa 3,8 4,0 8,3 8,8 7,5 4,2 3,2 2,6 3,0 YHTEISÖVERO 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Kainuu -18,9 7,6 24,5 22,1 13,8 3,0-7,4 3,0 3,0 Koko maa -13,2-1,0 12,3 14,6 19,1 0,0 3,1 4,2 4,6 Kunnallisveron maksuunpannut verotulot ovat viime vuosina Kainuussa hyvästä kehityksestään huolimatta kasvaneet muuta maata hitaammin. Vuonna 2006 Kajaani, Sotkamo ja Suomussalmi nostivat kunnallisveroprosenttiaan siten, että maakunnan keskimääräinen kunnallisveroprosentti nousi 18,81 prosentista 19,02 prosenttiin. Tämän vaikutus kunnallisverokertymään on noin yksi prosentti. Vuoden 2007 alustavien maksuunpanotietojen mukaan kunnallisverot kasvoivat 6,0 prosenttia ja kaikki verolajit yhteensä kasvoivat 6,7 prosenttia. Kuluvan vuoden 2008 verojen maksuunpanon ennustetaan vielä kasvavan, mutta vuoden 2009 osalta uskotaan yleisesti taantumaan, joka osaltaan pienentää verotulojen kasvuoletuksia. Lisäksi ensi vuonna verojen mak-

24 suunpanoon vaikuttavat kunnallisveroon kohdistuvat veronkevennykset ja yhteisöveroon UPM:n paperitehtaan mahdollinen sulkeminen. Kainuun kuntien mahdolliset tuloveroprosenttien korotukset vuodelle 2009 vaikuttavat maakunnan maksuosuuteen myös vuoden viiveellä. Vuoden 2009 maksuunpanot ovat pohjana laskettaessa maakunnan vuoden 2010 rahoitusosuuksia Vuonna 2008 tuloveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Kuhmo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Paltamo 19,0 prosentista 19,75 prosenttiin, Puolanka 19,75 prosentista 20,25 prosenttiin ja Ristijärvi19,25 prosentista 19,5 prosenttiin. Yleistä kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Hyrynsalmi ja Puolanka. Vakituisten asuntojen kiinteistöveroprosenttiaan korottivat Puolanka ja Ristijärvi.. Kuntien verotulojen maksuunpano valmistuu kunnallisveron ja yhteisöveron osalta aina verotusvuotta seuraavan vuoden lokakuun loppuun mennessä. Kiinteistöverotulojen maksuunpano tapahtuu kunkin talousarviovuoden elokuun loppuun mennessä. Valtionosuuksien kehitys YLEINEN VO 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Kainuu -1,6-1,7 47,3-7,6-0,2 0,3-2,0-2,0-2,0 Koko maa 2,0 3,1 19,1-4,8 2,0 2,0 2,0 2,0 2,0 STM 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Kainuu 14,7 9,2 7,9 7,8 17,1 9,6 4,5 4,5 4,5 Koko maa 17,4 10,2 6,6 6,9 17,0 3,5 3,5 3,5 3,5 TASAUS 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2011 Kainuu -14,5-7,5 9,8 4,0 5,4 8,4 3,0 3,0 3,0 Koko maa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Maakunnan rahoitusosuuden pohjana olevat valtionosuudet kasvavat vuonna 2009 yhteensä 12,3 milj. euroa eli 8,9 % vuodesta 2008. Erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuudet kasvavat sen vuoksi, että kunnallisveroon kohdistuvien veronkevennysten aiheuttama veromenetys kompensoidaan nostamalla sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuuksia. Lisäksi valtionosuuden määrään vaikuttavina tekijöinä on huomioitu kunnilta valtiolle siirtyvät tehtävät ja osaksi lakien uudistuksista johtuvat kuntien menojen kasvut. Maakunnan rahoitusosuuteen verokevennykset vaikuttavat verotulojen kautta vasta vuodelle 2010, vaikka kompensaatio kohdistuu jo vuoden 2009 STM:n valtionosuuksiin. Tästä johtuen verorahoituksessa on maakunnan näkökulmasta rytmihäiriö, joka tulee huomioida vuosien 2009 2010 menojen kasvuissa.

25 Verorahoituserien kehitys 2004-2009 Verorahoituserien kehitys 1 000 2005 % 2006 % 2007 % 2008 % 2009 % Yleinen 5 883-164 -2,71 8 666 2 783 47,31 8 011-655 -7,56 7 980-31 -0,39 8 002 22 0,28 STM 75 121 6 321 9,19 81 073 5 952 7,92 87 421 6 348 7,83 102 288 14 867 17,01 112 154 9 866 9,65 Tasaus 23 505-1 899-7,48 25 807 2 302 9,79 26 850 1 043 4,04 28 306 1 456 5,42 30 676 2 370 8,37 Valtionosuudet 104 509 4 258 4,25 115 546 11 037 10,56 122 282 6 736 5,83 138 574 16 292 13,32 150 832 12 258 8,85 Tulovero 159 755 2 160 1,37 162 204 2 449 1,53 169 539 7 335 4,52 179 680 10 141 5,98 187 570 7 890 4,39 Kiinteistövero 10 259-116 -1,12 11 100 841 8,20 11 548 448 4,04 12 405 857 7,42 12 778 373 3,01 Yhteisövero 11 064 782 7,61 13 771 2 707 24,47 16 813 3 042 22,09 19 138 2 325 13,83 19 712 574 3,00 Verot 181 078 2 826 1,59 187 075 5 997 3,31 197 900 10 825 5,79 211 223 13 323 6,73 220 060 8 837 4,18 Rahoituspohjan kasvu 285 587 7 084 2,54 302 621 17 034 5,96 320 182 17 561 5,80 349 797 29 615 9,25 370 892 21 095 6,03 Kunnan rahoitusosuus 171 067 1 541 0,91 177 981 6 914 4,04 187 306 9 325 5,24 210 228 22 922 12,24 222 906 12 678 6,03 Rahoitus-% 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 Maakunnan ja kuntien välillä käydään vuosittain neuvottelut kuntien palvelutarpeista, maakunnan tarjoamien palveluiden rakenteesta ja maksuosuudesta. Neuvottelut pidettiin 26.5.2008 ja neuvotteluissa sovittiin ohjelma vanhojen alijäämien kattamiseksi vuosina 2009 2012 ja että kuntien rahoitusprosentti pidetään vuoden 2008 tasolla eli se on 60,1 prosenttia kuntien laskennallisesta verorahoituksesta. Tämän hetkisten arvioiden mukaan maksuosuus on euroina n. 222,9 miljoonaa euroa (liitteet 1-5). Lopullinen kuntien euromääräinen rahoitusosuus varmistuu vuoden 2008 lopullisen verotuksen valmistuessa syksyllä 2009. Kuntien rahoitusosuus -% 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Toteutunut/esitys 60,9 59,9 58,8 58,5 60,1 60,1 60,1 60,1 60,1 Valt.os -korjaus -0,8 Koko laskennallinen verorahoituspohja kasvaa ensi vuodelle 21,1 milj. euroa eli 6,0 %. Tästä maakunnalle tuleva osuus on 12,7 milj. euroa. Vuosina 2005 2009 tulopohjan kumulatiivinen kasvu on yhteensä 92,5 miljoonaa euroa, josta maakunnan osuus on 53,4 milj. euroa eli 57,8 %. Rahoituspohjassa olevat valtionosuudet ovat kasvaneet samana aikana yhteensä 50,6 milj. euroa.

Laskennallinen verorahoitus (2004-2012) 26 Kainuu (pl. Vaala) 410,0 360,0 310,0 2,6 % 6,0% 5,8 % 9,3 % 6,0 % 2,3 % 260,0 210,0 160,0 0,9 % 4,0 % 5,2 % 12,2 % 6,0 % 2,3 % 110,0 60,0 10,0-40,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Valtionosuudet Verotulot (t-1) Kuntien rahoitusosuus Rahoituserät lajeittain ja kunnittain vuosina 2004-2009 Kunnallisvero (maksuunpano t-1 vuosi, korjattu keskim.veroprosentilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 4 917 386 4 908 910-0,2 4 962 513 1,1 5 106 082 2,9 5 316 456 4,1 5 549 906 4,4 Kajaani +V.joki 83 178 065 84 467 521 1,6 86 030 138 1,8 90 057 932 4,7 95 493 127 6,0 99 686 314 4,4 Kuhmo 18 078 396 18 197 639 0,7 18 424 784 1,2 19 076 473 3,5 20 125 010 5,5 21 008 716 4,4 Paltamo 6 724 436 6 932 598 3,1 6 961 390 0,4 7 253 964 4,2 7 704 298 6,2 8 042 601 4,4 Puolanka 5 470 921 5 556 323 1,6 5 505 781-0,9 5 627 311 2,2 5 779 255 2,7 6 033 027 4,4 Ristijärvi 2 542 049 2 563 218 0,8 2 631 586 2,7 2 666 774 1,3 2 828 779 6,1 2 952 993 4,4 Sotkamo 19 344 716 19 521 113 0,9 19 943 270 2,2 21 343 617 7,0 22 976 535 7,7 23 985 455 4,4 Suomussalmi 17 362 110 17 607 739 1,4 17 744 870 0,8 18 407 123 3,7 19 456 742 5,7 20 311 105 4,4 157 618 079 159 755 061 1,4 162 204 332 1,5 169 539 276 4,5 179 680 202 6,0 187 570 117 4,4 Kiinteistövero (korjattu keskim.veroprosenteilla) Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 369 646 378 331 2,3 406 238 7,4 421 826 3,8 442 680 4,9 455 960 3,0 Kajaani +V.joki 4 802 756 4 705 329-2,0 5 139 895 9,2 5 366 303 4,4 5 741 605 7,0 5 913 853 3,0 Kuhmo 1 135 629 1 112 982-2,0 1 200 597 7,9 1 252 494 4,3 1 328 341 6,1 1 368 191 3,0 Paltamo 589 413 602 749 2,3 634 366 5,2 648 029 2,2 700 144 8,0 721 149 3,0 Puolanka 381 626 394 454 3,4 431 089 9,3 455 357 5,6 480 261 5,5 494 669 3,0 Ristijärvi 357 881 360 672 0,8 366 940 1,7 378 494 3,1 403 714 6,7 415 825 3,0 Sotkamo 1 341 302 1 394 742 4,0 1 525 934 9,4 1 601 803 5,0 1 794 403 12,0 1 848 235 3,0 Suomussalmi 1 344 152 1 310 184-2,5 1 395 276 6,5 1 423 661 2,0 1 514 515 6,4 1 559 950 3,0 10 322 405 10 259 444-0,6 11 100 336 8,2 11 547 968 4,0 12 405 663 7,4 12 777 832 3,0 Yhteisövero Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% ennuste 2009 m-% Hyrynsalmi 304 305 390 495 28,3 602 928 54,4 763 386 26,6 781 594 2,4 805 042 3,0 Kajaani +V.joki 5 571 003 5 054 007-9,3 5 061 248 0,1 5 872 784 16,0 7 070 893 20,4 7 283 020 3,0 Kuhmo 1 137 287 1 519 874 33,6 2 218 569 46,0 2 680 494 20,8 2 875 693 7,3 2 961 964 3,0 Paltamo 345 327 417 887 21,0 565 976 35,4 768 842 35,8 789 850 2,7 813 546 3,0 Puolanka 502 457 707 715 40,9 1 004 641 42,0 1 289 957 28,4 1 405 695 9,0 1 447 866 3,0 Ristijärvi 169 022 270 428 60,0 391 087 44,6 458 697 17,3 501 338 9,3 516 378 3,0 Sotkamo 1 038 611 1 398 939 34,7 1 997 132 42,8 2 521 594 26,3 2 857 321 13,3 2 943 041 3,0 Suomussalmi 1 213 451 1 304 206 7,5 1 928 997 47,9 2 457 340 27,4 2 855 859 16,2 2 941 535 3,0 10 281 463 11 063 551 7,6 13 770 578 24,5 16 813 094 22,1 19 138 243 13,8 19 712 390 3,0

Yleinen valtionosuus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 522 000 502 325-3,8 626 830 24,8 622 557-0,7 616 392-1,0 487 006-21,0 Kajaani +V.joki 1 001 000 974 566-2,6 2 245 803 130,4 1 890 579-15,8 1 796 734-5,0 1 678 209-6,6 Kuhmo 1 705 000 1 662 426-2,5 2 207 715 32,8 2 163 699-2,0 2 152 588-0,5 2 132 104-1,0 Paltamo 85 000 83 514-1,7 190 164 127,7 174 993-8,0 163 947-6,3 150 959-7,9 Puolanka 670 000 654 008-2,4 865 814 32,4 737 100-14,9 887 035 20,3 866 413-2,3 Ristijärvi 177 000 171 551-3,1 158 888-7,4 161 883 1,9 164 278 1,5 159 032-3,2 Sotkamo 217 000 212 050-2,3 331 542 56,4 262 320-20,9 216 425-17,5 182 638-15,6 Suomussalmi 1 670 000 1 622 703-2,8 2 038 756 25,6 1 998 028-2,0 1 982 771-0,8 2 346 053 18,3 6 047 000 5 883 143-2,7 8 665 512 47,3 8 011 159-7,6 7 980 170-0,4 8 002 414 0,3 27 STM:n valtionosuus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 3 783 000 4 052 000 7,1 4 397 435 8,5 4 838 000 10,0 5 566 000 15,0 6 039 000 8,5 Kajaani +V.joki 25 730 000 28 405 000 10,4 30 458 000 7,2 32 863 000 7,9 38 686 000 17,7 42 696 000 10,4 Kuhmo 9 869 000 10 620 000 7,6 11 406 000 7,4 12 131 000 6,4 14 250 000 17,5 15 850 000 11,2 Paltamo 4 229 000 4 481 000 6,0 4 656 000 3,9 5 012 000 7,6 5 861 000 16,9 6 337 000 8,1 Puolanka 3 898 000 4 215 000 8,1 5 157 382 22,4 5 679 302 10,1 6 992 000 23,1 7 413 000 6,0 Ristijärvi 1 895 000 2 129 000 12,3 2 335 574 9,7 2 601 676 11,4 3 326 000 27,8 3 568 000 7,3 Sotkamo 9 048 000 9 961 000 10,1 9 612 787-3,5 10 261 410 6,7 11 537 000 12,4 12 946 000 12,2 Suomussalmi 10 348 000 11 258 000 8,8 13 050 249 15,9 14 035 000 7,5 16 070 000 14,5 17 305 000 7,7 68 800 000 75 121 000 9,2 81 073 427 7,9 87 421 388 7,8 102 288 000 17,0 112 154 000 9,6 Verotulojen tasaus Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 2 491 000 2 278 000-8,6 2 320 509 1,9 2 186 075-5,8 2 251 486 3,0 2 435 297 8,2 Kajaani +V.joki 769 000 628 000-18,3 1 894 221 201,6 3 738 520 97,4 4 967 562 32,9 5 922 337 19,2 Kuhmo 5 881 000 5 431 000-7,7 5 595 523 3,0 5 202 042-7,0 5 331 477 2,5 5 678 284 6,5 Paltamo 2 666 000 2 418 000-9,3 2 605 661 7,8 2 805 758 7,7 2 907 436 3,6 3 060 338 5,3 Puolanka 2 494 000 2 243 000-10,1 2 175 312-3,0 2 024 008-7,0 2 000 851-1,1 2 220 366 11,0 Ristijärvi 1 103 000 1 020 000-7,5 1 079 422 5,8 980 026-9,2 1 052 049 7,3 1 134 384 7,8 Sotkamo 4 918 000 4 171 000-15,2 4 433 690 6,3 4 308 912-2,8 4 181 596-3,0 4 552 748 8,9 Suomussalmi 5 082 000 5 316 000 4,6 5 702 747 7,3 5 604 328-1,7 5 613 664 0,2 5 672 392 1,0 25 404 000 23 505 000-7,5 25 807 085 9,8 26 849 669 4,0 28 306 121 5,4 30 676 146 8,4 Kaikki erät yhteensä Kunta 2004 2005 m-% 2006 m-% 2007 m-% 2008 m-% enn.tieto 2009 m-% Hyrynsalmi 12 387 337 12 510 061 1,0 13 316 453 6,4 13 937 926 4,7 14 974 608 7,4 15 772 211 5,3 Kajaani +V.joki 121 051 824 124 234 424 2,6 130 829 306 5,3 139 789 118 6,8 153 755 921 10,0 163 179 733 6,1 Kuhmo 37 806 312 38 543 922 2,0 41 053 189 6,5 42 506 202 3,5 46 063 109 8,4 48 999 259 6,4 Paltamo 14 639 176 14 935 747 2,0 15 613 557 4,5 16 663 586 6,7 18 126 675 8,8 19 125 593 5,5 Puolanka 13 417 004 13 770 500 2,6 15 140 020 9,9 15 813 035 4,4 17 545 097 11,0 18 475 341 5,3 Ristijärvi 6 243 952 6 514 869 4,3 6 963 497 6,9 7 247 550 4,1 8 276 158 14,2 8 746 612 5,7 Sotkamo 35 907 629 36 658 844 2,1 37 844 355 3,2 40 299 656 6,5 43 563 280 8,1 46 458 117 6,6 Suomussalmi 37 019 713 38 418 832 3,8 41 860 895 9,0 43 925 480 4,9 47 493 551 8,1 50 136 035 5,6 278 472 947 285 587 199 2,6 302 621 270 6,0 320 182 554 5,8 349 798 399 9,2 370 892 899 6,0 Maakuntakokeilun alkaessa taloudenhoidon tavoitteeksi hyväksyttiin periaate, jonka mukaan maakunnan menokehitys sopeutetaan kuntien tulopohjan kehitykseen eli verotulojen ja valtionosuuksien kasvuun. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että tulopohjan kasvu jaetaan maakunnan ja kuntien kesken siinä suhteessa, missä kokeilun alkaessa suhteelliset meno-osuudet olivat (60,9 % / 39,1 %). Samanaikaisesti kuitenkin maakunnalle siirtyneeseen palvelutuotantoon kohdistuvat kovemmat kustannuspaineet väestön ikääntymisen ja sairastavuuden vuoksi kuin kuntien tuottamiin palveluihin.

28 Kokeilun alkaessa sovittiin myös periaatteesta, jonka mukaan maakunnan maksuosuutta pienennetään 0,3 prosenttiyksikköä vuosittain, jotta kunnille kertyneitä alijäämiä saataisiin katettua yhteistoiminnassa kuntien kanssa. Kunnilla oli katettavia alijäämiä vuoden 2004 lopussa yhteensä 20,1 miljoonaa euroa ja vuoden 2007 lopussa vastaava summa oli 25,1 miljoonaa euroa. Kun mukaan otetaan maakunnan alijäämät, kuntakentän vastuulla on yhteensä alijäämiä 41,3 milj. euroa. Valtionosuuksien ja verotulojen kasvu verrattuna rahoituspohjan kasvuun on tuottanut kumulatiivisesti laskettuna kunnille hyötyä vuosina 2005 2009 yhteensä 22,7 milj. euroa, jos oletetaan, että rahoitusprosentti olisi ollut koko kokeilun ajan 60,9 % niin kuin se laskennallisesti oli vuonna 2004. Kunnalle jäänyt %-osuus tulojen kasvusta 43,0 42,0 6,3 milj. 7,7 milj. 41,0 2,9 milj. 2,8 milj. 3,0 milj. 40,0 39,0 38,0 39,1 % 40,1 % 41,2 % 41,5 % 39,9 % 39,9 % 37,0 36,0 35,0 34,0 33,0 32,0 31,0 30,0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Sen sijaan maakunnalle on syntynyt vuoden 2007 loppuun mennessä katettavaa alijäämää yhteensä 17,4 milj. euroa. Vuosilta 2008 ja 2009 alijäämää ei ennusteta syntyvän. Rahoitusosuus/ tulopohja Kumulatiivinen ero kehitysvertailu 1000 2004 2005 2006 2007 2008 2009 Rahoitusosuus 169 526 171 067 177 981 187 307 210 228 222 906 Tulopohjan kasvu 2,6 % 6,0 % 5,8 % 9,3 % 6,0 % Jos kasvu tulopohjan kasvun mukainen 169 526 173 934 184 370 195 063 213 204 225 996 ERO 0 2 867 6 389 7 756 2 976 3 090 23 078 Mikäli kuntien rahoitusosuus olisi seurannut vuosittain tulopohjan kasvua, olisi vuosittainen rahoitusosuuden kasvu ollut keskimäärin 4,6 milj. euroa suurempi

29 kuin toteutunut. Kumulatiivisesti laskettuna ero eli hyöty kunnille on tätä kautta laskettuna ollut 23,1 milj. euroa vuosina 2005-2009. Tulojen kasvu-% 13,00 12,00 11,00 10,00 9,00 8,00 7,00 6,00 5,00 4,00 3,00 2,00 1,00 0,00 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Rahoituspohjan kasvu Kunnan rahoitusosuus Kuntien rahoitusosuudet 2005 2012 Arvio vuosien 2010-2012 rahoitusosuuksiksi perustuvat oletukseen, että rahoituspohjana olevat tulot kasvavat keskimäärin 3 % vuosittain. Kunta 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Hyrynsalmi 7 434 0,5 7 764 4,4 8 142 4,9 9 064 11,3 9 479 4,6 9 755 2,9 10 092 3,5 10 438 3,4 Kajaani + V.joki 74 623 1,0 77 475 3,8 81 772 5,5 92 280 12,9 98 069 6,3 99 740 1,7 103 102 3,4 106 547 3,3 Kuhmo 22 826 3,1 23 866 4,6 24 902 4,3 27 842 11,8 29 448 5,8 30 231 2,7 31 229 3,3 32 255 3,3 Paltamo 9 530 1,5 9 788 2,7 10 298 5,2 11 442 11,1 11 494 0,5 11 829 2,9 12 241 3,5 12 664 3,5 Puolanka 9 308-2,1 9 627 3,4 10 051 4,4 11 216 11,6 11 103-1,0 11 415 2,8 11 803 3,4 12 203 3,4 Ristijärvi 4 523-2,6 4 624 2,2 4 813 4,1 5 401 12,2 5 256-2,7 5 414 3,0 5 607 3,6 5 804 3,5 Sotkamo 20 855 0,9 21 749 4,3 23 069 6,1 25 826 11,9 27 920 8,1 28 672 2,7 29 654 3,4 30 660 3,4 Suomussalmi 21 968 0,8 23 088 5,1 24 260 5,1 27 158 11,9 30 131 10,9 30 945 2,7 31 973 3,3 33 029 3,3 YHTEENSÄ 171 067 0,9 177 980 4,0 187 307 5,2 210 228 12,2 222 900 6,0 228 000 2,3 235 700 3,4 243 600 3,4 Kuntien rahoitusosuudet asukasta kohden 2005-2012 Kunta 2005 /as 2006 /as 2007 /as 2008 /as 2009 /as 2010 /as 2011 /as 2012 /as Hyrynsalmi 7 434 2 506 7 764 2 617 8 142 2 744 9 064 3 055 9 479 3 195 9 755 3 288 10 092 3 401 10 438 3 518 Kajaani + V.joki 74 623 1 959 77 475 2 034 81 772 2 147 92 280 2 423 98 069 2 575 99 740 2 619 103 102 2 707 106 547 2 797 Kuhmo 22 826 2 296 23 866 2 400 24 902 2 504 27 842 2 800 29 448 2 962 30 231 3 040 31 229 3 141 32 255 3 244 Paltamo 9 530 2 341 9 788 2 404 10 298 2 530 11 442 2 811 11 494 2 823 11 829 2 906 12 241 3 007 12 664 3 111 Puolanka 9 308 2 886 9 627 2 985 10 051 3 117 11 216 3 478 11 103 3 443 11 415 3 539 11 803 3 660 12 203 3 784 Ristijärvi 4 523 2 872 4 624 2 936 4 813 3 056 5 401 3 429 5 256 3 337 5 414 3 438 5 607 3 560 5 804 3 685 Sotkamo 20 855 1 946 21 749 2 030 23 069 2 153 25 826 2 410 27 920 2 605 28 672 2 676 29 654 2 767 30 660 2 861 Suomussalmi 21 968 2 281 23 088 2 397 24 260 2 519 27 158 2 820 30 131 3 128 30 945 3 213 31 973 3 319 33 029 3 429 YHTEENSÄ 171 067 2 133 177 980 2 219 187 307 2 335 210 228 2 621 222 900 2 779 228 000 2 842 235 700 2 938 243 600 3 037 Vuonna 2009 suurimman osuuden asukasta kohti maksaa Puolanka eli 3 443 euroa asukasta kohti. Ero pienimpään eli Kajaaniin on 868 euroa asukasta kohti. Kajaanin rahoitusosuus on ensi vuonna 2 575 euroa asukasta kohti.

30 Kuntien rahoitusosuuksien suhteellinen muutos 2005-2009 Kunta 2005 %-osuus 2006 %-osuus 2007 %-osuus 2008 %-osuus 2009 %- osuus /as 2005-2009 Hyrynsalmi 7 434 4,3 7 764 4,4 8 142 4,3 9 064 4,3 9 479 4,3 689 Kajaani 74 624 43,6 77 475 43,5 81 772 43,7 92 280 43,9 98 069 44,0 616 Kuhmo 22 826 13,3 23 866 13,4 24 902 13,3 27 842 13,2 29 448 13,2 666 Paltamo 9 530 5,6 9 788 5,5 10 298 5,5 11 442 5,4 11 494 5,2 482 Puolanka 9 308 5,4 9 627 5,4 10 051 5,4 11 216 5,3 11 103 5,0 556 Ristijärvi 4 523 2,6 4 624 2,6 4 813 2,6 5 401 2,6 5 256 2,4 466 Sotkamo 20 855 12,2 21 749 12,2 23 069 12,3 25 826 12,3 27 920 12,5 659 Suomussalmi 21 969 12,8 23 088 13,0 24 260 13,0 27 158 12,9 30 131 13,5 847 171 070 100,0 177 980 100,0 187 307 100,0 210 228 100,0 222 900 100,0 646 Yksittäisten kuntien rahoitusosuuksien suhteellinen osuus koko maksuosuudesta on muuttunut vuosina 2004 2008 vain joitain prosentin kymmenyksiä. Vuonna 2009, kun rahoitusjärjestelmän siirtymäkauden 2005-2008 tasausjärjestelmä poistuu, kasvaa Suomussalmen suhteellinen osuus 12,8 prosenttiyksiköstä 13,5 prosenttiyksikköön. Suomussalmen maksuosuus kasvaa tuolloin yli 2,9 milj. euroa edellisvuoteen verrattuna, josta siirtymätasauksen poistumisesta aiheutuu 1,6 milj. euroa. Samalla Paltamon, Puolangan ja Ristijärven suhteelliset osuudet vastaavasti pienenevät. Kajaanin suhteellinen osuus koko rahoitusosuudesta kasvaa vuonna 2009 44 prosenttiin vuoden 2005 43,6 prosentista. Tämä muutos on euroina 0,9 miljoonaa. 3.1.3 Talousarvion laskentaperusteet Kainuun maakunta -kuntayhtymän talousarvion 2009 laadinnan lähtökohtatietoina on käytetty vuosien 2005-2007 tilinpäätöstietoja ja vuoden 2008 arvioitua toteutumaa. Taustatietojen laskenta perustuu Kuntaliiton ennusteisiin ja peruspalveluohjelmaan 2009-2012. Talousarviossa on varauduttu kustannusvaikutukseltaan yhteensä 3,8 %:n palkankorotuksiin (laskennassa käytetty 31.5.2008 palkkasummaa). 1.5.2009 jaetaan järjestelyvaraerä ja samanpalkkaisuuserä 0,8 % ja 1.9.2009 jaetaan kaikkia koskeva yleiskorotus 2,4 %. Lisäksi talousarviossa on varattu 0,2 milj. euroa tehtäväkohtaisiin palkkoihin (n. 0,2 % palkkasummasta) palkkojen yhdenmukaistamista varten. Sosiaalivakuutusmaksut ovat seuraavat: sosiaaliturvamaksut (kansaneläke- ja sairausvakuutusmaksu) 3,87 %, työttömyysvakuutusmaksu 2,70 %, tapaturmavakuutusmaksu ja ryhmähenkivakuutusmaksu ovat yhteensä 0,3 %. Kunnallinen eläkevakuutusmaksun (KuEL) työantajan palkkaperusteinen maksuosuus on 16,0 %. Varhaiseläkemaksu (varhe-maksu) kirjataan Kuntieneläkevakuutuksen yksikkökohtaisen tiedon perusteella kullekin yksikölle suoraan europerusteisena. Kunnat laskuttavat maakunnalta varhe-maksun, joka on syntynyt ennen vuotta 2005. Arvio vuoden 2009 varhe-maksuksi on 0,9 milj. euroa. Eläkemenoperusteinen eläkemaksu kirjataan taloustilaston tehtäväjaon

31 mukaisesti henkilöstökulujen suhteessa tulosyksiköille kuluksi. Arvio vuoden 2009 eläkemenoperusteiseksi maksuksi on 3,1 milj. euroa. Kunnat vastaavat eläkemenoperusteisesta maksusta, joka on syntynyt ennen vuotta 2005. Työntekijän maksama eläkemaksu on alle 53-vuotiailta 4,1 % ja yli 53- vuotiailta 5,2 %. Muilta osin talousarviossa toimintaa on mahdollisuuksien mukaan sopeutettu käytettävissä oleviin määrärahoihin. 3.1.4 Talouden tasapainottaminen Kuntalain mukaan kunnat velvoitetaan laatimaan tasapainottava taloussuunnitelma alijäämäisessä kunnassa ja toimenpideohjelma jo kertyneen alijäämän kattamiseksi. Alijäämän kattamista koskevaa sääntelyä ei sovelleta yleensä kuntayhtymässä, paitsi Kainuun hallintokokeilusta annetun lain muutoksen mukaan Kainuun maakuntaan sovelletaan kuntalaissa säädettyä velvoitetta päättää toimenpiteistä, joilla taseen osoittama ja talousarvion laatimisvuonna kertyväksi arvioitua alijäämää katetaan. Kainuun maakunta -kuntayhtymällä on vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaan kattamatonta alijäämää ilman liikelaitoksia yhteensä 17 413 895,01 euroa. Tasapainottaminen on jaettu kahteen eri osioon: 1. Toimenpiteet suunnitteluvuosille alijäämäkierteen katkaisemiseksi 2. Toimenpideohjelma taseeseen jo kertyneen alijäämän kattamiseksi Toimenpiteet alijäämäkierteen katkaisemiseksi Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Alijäämä kierteen katkaisemiseksi maakunnan toiminnoille on hyväksytty vuodelle 2008 toimenpidesuunnitelma menojen kasvun hillitsemiseksi ja ennustetun verorahoituksen kasvun riittävyyden varmistamiseksi. Tässä yhteydessä on kuntien rahoitusosuutta nostettu 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Noston vaikutus on n. 5,6 miljoonaa euroa vuodessa. Verotulojen kasvu vuosilta 2006 2007 on Kainuussa ollut huomattavasti aikaisempia vuosia suurempaa ja tästä johtuen myös kuntien rahoitusosuus maakunnalle on kasvanut ko. vuosina 5,3 9,2 %. Alijäämäkierre saadaan katkaistua kuluvana vuonna. Tulevien vuosien menojen kasvu tulee ehdottomasti mitoittaa tulojen kasvua vastaavaksi, jotta uutta alijäämää ei enää synny. Toimenpideohjelma taseeseen kertyneen alijäämän kattamiseksi Perussopimuksen mukaan tilikausien yli- ja alijäämät otetaan huomioon kuntien seuraavien vuosien maksuosuuksien määrittelyssä erillisen suunnitelman mukaan.

32 Kuntalain mukaan, jos taseen alijäämää ei saada katetuksi suunnittelukautena, taloussuunnitelman yhteydessä on päätettävä yksilöidyistä toimenpiteistä (toimenpideohjelma), joilla kattamaton alijäämä katetaan valtuuston erikseen päättämänä kattamiskautena (alijäämän kattamisvelvollisuus). Toimenpideohjelmaan otetaan ne tuloja lisäävät ja menoja vähentävät toimenpiteet, jotka eivät sisälly varsinaiseen taloussuunnitelmaan. Toimenpiteet on esitettävä yksilöitynä, rahamääräisinä ja ajallisesti kohdistettuina. Maakunnan ja kuntien välisessä neuvottelussa 26.5.2008 on sovittu vanhojen alijäämien kattamisohjelmasta. Alijäämän kattaminen tapahtuu siten, että jäsenkunnat maksavat kuntayhtymälle alijäämän 17 413 895,01 euroa vuosina 2009-2012 vuosien 2005-2007 rahoitusosuuksien keskiarvon suhteessa siten, että vuonna 2009 osuus on 15 %, vuonna 2010 osuus on 20 %, 2011 osuus on 30 % ja vuonna 2012 osuus on 35 % katettavasta alijäämästä. Laskutus tapahtuu kunkin vuoden kesäkuun loppuun mennessä. Alijäämistä aiheutuva maksuvalmiusongelma hoidetaan lainarahoituksella. Kertynyt alijäämä 31.12.2007 17 413 895,01 Vaala ei mukana As.luku Rah.osuus ka. Alijäämäosuus rah.osuuden Laskutus Laskutus Laskutus 2011 Laskutus Yhteensä Kunta 2007 2005-2007 %-osuus suhteessa /as 2009 15 % 201020 % 30 % 2012 35 % 2009-2012 Hyrynsalmi 2 967 7 779 986,33 4,35 757 781,64 255 113 667,25 151 556,33 227 334,49 265 223,57 757 781,64 Kajaani + V.joki 38 089 77 956 727,68 43,60 7 593 095,21 199 1 138 964,28 1 518 619,04 2 277 928,56 2 657 583,32 7 593 095,21 Kuhmo 9 943 23 864 390,69 13,35 2 324 425,30 234 348 663,80 464 885,06 697 327,59 813 548,86 2 324 425,30 Paltamo 4 071 9 871 869,89 5,52 961 534,05 236 144 230,11 192 306,81 288 460,21 336 536,92 961 534,05 Puolanka 3 225 9 662 024,23 5,40 941 094,78 292 141 164,22 188 218,96 282 328,44 329 383,17 941 094,78 Ristijärvi 1 575 4 653 356,44 2,60 453 243,48 288 67 986,52 90 648,70 135 973,04 158 635,22 453 243,48 Sotkamo 10 716 21 891 194,10 12,24 2 132 233,17 199 319 834,98 426 446,63 639 669,95 746 281,61 2 132 233,17 Suomussalmi 9 632 23 105 285,35 12,92 2 250 487,37 234 337 573,11 450 097,47 675 146,21 787 670,58 2 250 487,37 Vaala 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 80 218 178 784 834,71 100,00 17 413 895,01 217 2 612 084,25 3 482 779,00 5 224 168,50 6 094 863,25 17 413 895,01 3.2 Maakunnan henkilöstö Vuoden 2007 lopussa Kainuun maakunta -kuntayhtymän henkilöstömäärä oli 3832 henkilöä, joka oli 75 henkilöä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vakinaisen henkilöstön määrä oli 76,2 % ja määräaikaisen henkilöstön määrä 23,8 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön palvelussuhteiden kokonaismäärä on lisääntynyt 2005 vuoden lopusta 30.9.2008 mennessä yhteensä 7 palvelussuhteella. Vakinaisten työsuhteiden kokonaismäärä 31.12.2005-30.9.2008 lisääntyi 215 ja määräaikaisten työntekijöiden määrä väheni 208. Määräaikaisten määrä vaihtelee sosiaali- ja terveystoimialalla päivittäin 550-800 keskiarvon ollessa noin 650/pv. Sosiaali- ja terveystoimialalla sisäisten sijaisten paikkojen täyttäminen vakinaisilla työntekijöillä jatkuu.

Palvelusuhteiden määrää verrattaessa on otettava huomioon seuraavaa: Sijaispalvelutoiminta on keskitetty sosiaali- ja terveystoimen yhteisiin palveluihin. Hopeahyryn toiminnan siirtyminen kuntayhtymän järjestettäväksi lisäsi resursseja yhteensä 13 henkilötyövuotta, Salmijärven lastensuojeluyksikkö 7 henkilöä, tietohallinnon konesalitoimintojen omaksi toiminnaksi ottaminen 4 henkilöä ja Kainuun ammattiopiston Kuusamon yksikön 55 henkilön siirtyminen kuntayhtymän palvelukseen. 33 Henkilöstö tulosalueittain palvelusuhteiden määrä, raportti 244 31.12.2005 31.12.2006 31.12.2007 30.9.2008 Tulosalue Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Vak. M.aik. Yht. Maakuntahallitus 3 0 3 4 0 4 4 0 4 3 1 4 Suunn. ja kehittäminen 9 3 12 8 6 14 6 6 12 5 6 11 Yhteiset palvelut 222 49 271 226 32 258 212 24 236 216 26 242 Alueiden käyttö ja hanke 6 3 9 6 3 9 9 2 11 10 1 11 Yhteensä 240 55 295 244 41 285 231 32 263 234 34 268 Koulutustoiminta (lukio) 117 53 170 119 59 178 121 49 170 119 41 160 Yhteensä 117 53 170 119 59 178 121 49 170 119 41 160 Soten yhteiset palvelut 38 11 49 39 10 49 105 41 146 103 37 140 Ympäristöterveydenhuolto 33 12 45 32 17 49 35 15 50 38 4 42 Sairaanhoidolliset palvelut 206 56 262 210 58 268 207 46 253 213 44 257 Terv. ja sair.hoitopalvelut 777 278 1055 784 266 1050 766 205 971 801 185 986 Perhepalvelut 470 144 614 469 158 627 480 128 608 499 122 621 Vanhuspalvelut 634 255 889 620 311 931 669 209 878 679 183 862 Tutkimus ja kehittäminen 6 15 21 4 25 29 9 25 34 7 23 30 Yhteensä 2164 771 2935 2158 845 3003 2271 669 2940 2340 598 2938 Maakunta yhteensä 3400 3466 3373 3366 Kainuun ammattiopisto 263 168 431 263 135 398 258 153 411 299 157 456 Kainuun työterveys 34 2 36 35 8 43 40 8 48 41 11 52 Yhteensä 297 170 467 298 143 441 298 161 459 340 168 508 Kaikki yhteensä 2818 1049 3867 2819 1088 3907 2921 911 3832 3033 841 3874

HENKILÖTYÖVUODET (HTV2) 2006-2009 (kumulatiivinen) 34 Tammijoulukuu 2006 HTV 2 Tammijoulukuu 2007 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2008 HTV 2 TAVOITE Tammijoulukuu 2009 HTV 2 HTV/MÄÄ RÄ ERO 09-08 % HTV 2 Tulosalue Maakuntahallitus 3,9 4,4 4,0 4,0 0,0 0,3 Suunnittelu ja kehittäminen 12,9 12,9 10,3 11,3 1,0 9,3 Yhteiset palvelut 243,5 229,2 229,0 214,0-15,0-6,6 Alueiden käyttö ja hanke 10,1 10,6 11,0 11,0 0,0 0,4 MAAKUNTAHALL.AL.TOIMINTA 270,4 257,2 254,3 240,3-14,0-5,5 KOULUTUSTOIMIALA 170,0 172,7 165,5 165,5 0,0 0,0 Soten yhteiset palvelut 50,9 118,1 126,8 130,8 4,0 3,2 Ympäristöterveydenhuolto 40,2 44,0 38,0 41,0 3,0 7,9 Sairaanhoidon palvelut **) 243,8 234,4 227,1 271,1 44,0 19,4 Terveyden- ja sh-palvelut 927,2 896,4 890,4 905,4 15,0 1,7 Perhepalvelut 548,9 551,9 559,0 568,4 9,4 1,7 Vanhuspalvelut 814,4 806,6 823,9 845,4 21,5 2,6 Tutkimus-ja kehittämistoiminta 18,5 28,7 28,1 28,1 0,0 0,0 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMI 2643,8 2680,2 2693,1 2790,1 97,0 3,6 MAAKUNTA YHTEENSÄ 3084,2 3110,1 3112,9 3195,9 83,0 2,7 Kainuun Ammattiopisto *) 390,9 410,9 457,6 470,0 12,4 2,7 Kainuun Työterveys 34,1 41,8 45,1 48,0 2,9 6,4 Liikelaitokset 425,0 452,7 502,7 518,0 15,3 3,0 KOKO ORGANISAATIO YHTEENSÄ 3509,2 3562,8 3615,6 3713,9 98,3 2,7 *) Kuusamon yksikkö 2008, UPM:n koulutuspaketit 2009 **) Ensihoito 2009 48 htv Suunniteltujen henkilöstöresurssien lisäyksen kustannusvaikutukset henkilöstökuluihin vuodelle 2009 on n. 2,9 miljoonaa euroa, josta omaksi toiminnaksi siirtyvän ensihoidon osuus on n. 1,9 milj. euroa. Sosiaali- ja terveystoimialan muu lisäys on 1,5 milj. euroa. Lisäksi yleinen edunvalvonta siirtyy valtiolle ja sen vaikutus on - 0,5 milj. euroa. Tulevien vuosien eläköityminen henkilökohtaisen eläkeiän mukaan 120 100 105 80 73 73 74 83 82 80 87 89 84 64 60 40 20 0 v. 2008 v. 2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 v. 2015 v. 2016 v. 2017 v. 2018 Eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä on noussut vuosista 2005 ja 2006. Vuonna 2007 eläkkeelle siirtyi 82 henkilöä, joiden keski-ikä oli 59,2 vuotta.

3.3 Käyttötalousyhdistelmä toimialoittain 35 TOIMIALOITTAIN 1 000 TP 2007 TP 2008 (enn.) ESITYS 2009 2010 2011 2012 KUNTIEN RAHOITUSOSUUS 187 288 5,2 210 250 12,3 222 900 6,0 228 000 2,3 235 700 3,4 243 600 3,4 KESKUSVAALILAUTAKUNTA Toimintamenot 0 150 0 0 0 150 MAAKUNTAVALTUUSTO Toimintatuotot 1 0 0 0 0 0 Toimintamenot 189-14,5 271 43,4 281 3,7 281 0,0 281 0,0 281 0,0 Toimintakate -188-271 -281-281 -281-281 Poistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -188-13,8-271 44,1-281 3,7-281 0,0-281 0,0-281 0,0 TARKASTUSLAUTAKUNTA Toimintatuotot 0 0 0 0 0 0 Toimintamenot 87-3,3 100 14,9 100 0,0 100 0,0 100 0,0 100 0,0 Toimintakate -87-100 -100-100 -100-100 Poistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -87-3,3-100 14,9-100 0,0-100 0,0-100 0,0-100 0,0 MAAKUNTAHALLITUS Toimintatuotot 6 717 5,2 5 526-17,7 5 368-2,9 5 373 0,1 5 481 2,0 5 591 2,0 Toimintamenot 18 934 1,3 20 243 6,9 21 706 7,2 21 873 0,8 22 306 2,0 22 749 2,0 Toimintakate -12 217-14 717-16 338-16 500-16 825-17 158 Rahoitus- tuotot ja kulut -612-1 092-1 490-1 600-1 600-1 600 Poistot -1 906-1 912-1 815-2 268-2 330-2 330 Satunnaiset erät -2 800 Rahastojen muutos Tilikauden tulos -14 735 2,1-17 721 20,3-22 443 26,6-20 368-9,2-20 755 1,9-21 088 1,6 KOULUTUSTOIMIALA Toimintatuotot 9 504-0,4 10 501 10,5 11 013 4,9 11 233 2,0 11 458 2,0 11 687 2,0 Toimintamenot 11 654 1,6 11 711 0,5 12 232 4,4 12 463 1,9 12 688 1,8 12 917 1,8 Toimintakate -2 150-1 210-1 219-1 230-1 230-1 230 Rahoitus- tuotot ja kulut 0 Poistot -201-206 -182-170 -170-170 Tilikauden tulos -2 351 12,0-1 416-39,8-1 401-1,1-1 400-0,1-1 400 0,0-1 400 0,0 SOSIAALI - JA TERVEYSTOIMIALA Toimintatuotot 30 308 3,1 32 260 6,4 34 287 6,3 35 316 3,0 36 375 3,0 37 466 3,0 Toimintamenot 206 022 4,9 219 889 6,7 231 697 5,4 239 767 3,5 248 139 3,5 256 647 3,4 Toimintakate -175 714-187 629-197 410-204 451-211 764-219 181 Rahoitus- tuotot ja kulut -3 Poistot -1 482-1 493-1 465-1 600-1 600-1 600 Tilikauden tulos -177 199 5,1-189 122 6,7-198 875 5,2-206 051 3,6-213 364 3,5-220 781 3,5 LIIKELAITOS: KAINUUN TYÖTERVEYS Toimintatuotot 3 065 49,6 3 464 13,0 3 576 3,2 3 709 3,7 3 858 4,0 4 013 4,0 Toimintamenot 2 913 50,2 3 254 11,7 3 376 3,7 3 509 3,9 3 658 4,2 3 813 4,2 Toimintakate 152 210 200 200 200 200 Rahoitus- tuotot ja kulut -9-10 0 0 0 0 Poistot 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos 143 200 200 200 200 200 LIIKELAITOS: KAINUUN AMMATTIOPISTO Toimintatuotot 29 294 4,3 35 133 19,9 37 448 6,6 38 120 1,8 38 120 0,0 38 120 0,0 Toimintamenot 28 595 8,1 34 338 20,1 35 929 4,6 37 150 3,4 37 150 0,0 37 150 0,0 Toimintakate 699 795 1 519 970 970 970 Rahoitus- tuotot ja kulut 12-20 -40-40 -40-40 Poistot -642-582 -666-815 -815-815 Satunnaiset erät Rahastojen muutos 41-193 -813-115 -115-115 Tilikauden tulos 110 0 0 0 0 0 YHTEENSÄ Toimintatuotot 266 177 5,0 297 134 11,6 314 592 5,9 321 751 2,3 330 992 2,9 340 478 2,9 Toimintamenot 268 394 5,2 289 956 8,0 305 321 5,3 315 143 3,2 324 322 2,9 333 808 2,9 Toimintakate -2 217 7 178 9 271 6 608 6 670 6 670 Rahoitus- tuotot ja kulut -612-1 122-1 530-1 640-1 640-1 640 Poistot -4 231-4 193-4 128-4 853-4 915-4 915 Satunnaiset erät 0 0-2 800 0 0 0 Rahastojen muutos 41-193 -813-115 -115-115 Tilikauden tulos -7 019 1 670 0 0 0 0

36 Toimintatuotot toimaloittain 2009 YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; 5 368; 2 SOSIAALI- JA % TERVEYSTOIMIALA; 37 863; 12 % (sis.liikelaitos KAO) KOULUTUSTOIMIALA (KAO); 48 461; 15 % 315 milj. euroa, josta kuntien rah.osuus 223 milj. euroa KUNTIEN RAHOITUSOSUUS; 222 900; 71 % Toimintamenot toimaloittain 2009 (sis.liikelaitos KAO) 305 milj.euroa HALLINTO, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; 22 087; 7 % KOULUTUSTOIMIALA (KAO); 48 161; 16 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; 235 073; 77 % Nettorahoitettava osuus (menot - oman toiminnan tulot) YHTEISET PALVELUT, SUUNNITTELU, KEHITTÄMINEN; -22 824; 10 % KOULUTUSTOIMIALA (KAO); -1 401; 1 % SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA; -198 675; 89 %

37 3.4 Investoinnit INVESTOINTIOSA (kuntayhtymä ja liikelaitokset) 1 000 TP-2006 TP-2007 TPA -08 TA-2009 TS-2010 TS-2011 TS-2012 MAAKUNTAHALLITUS 509 221 600 1 000 500 500 500 Koneet ja kalusto Käyttöomaisuuden myynnit -83 Yhteisten tietojärjestelmien hankinta 509 304 600 1 000 500 500 500 KOULUTUSTOIMILA 926 1 410 850 1 100 1 100 1 100 1 100 Koneet ja kalusto Lukion kalusteet 348 254 200 200 200 200 200 Kainuun ammattiopisto 578 1 156 650 900 900 900 900 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 2 474 2 474 4 500 9 900 3 600 3 300 3 300 Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen 2 100 6 100 700 0 0 Muut korjaukset 1 153 751 800 800 800 800 800 Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät 409 707 500 1 000 1 000 1 000 1 000 Muut koneet ja kalusto 912 1 016 1 100 2 000 1 100 1 500 1 500 YHTEENSÄ 3 909 4 105 5 950 12 000 5 200 4 900 4 900 INVESTOINTIOSA (pl. liikelaitokset) 1 000 TP-2006 Tp-2007 TPA-2008 TA-2009 TS-2010 TS-2011 TS-2012 MAAKUNTAHALLITUS 509 221 600 1 000 500 500 500 Koneet ja kalusto Yhteisten tietojärjestelmien hankinta 509 304 600 1 000 500 500 500 Käyttöomaisuuden myynnit -83 KOULUTUSTOIMILA 348 254 200 200 200 200 200 Koneet ja kalusto Lukion kalusteet 348 254 200 200 200 200 200 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA 2 474 2 474 4 500 9 900 3 600 3 300 3 300 Rakennukset KAKS; korjaus ja lisärakentaminen 2 100 6 100 700 0 0 Muut korjaukset 1 153 751 800 800 800 800 800 Koneet ja kalusto Tietojärjestelmät 409 707 500 1 000 1 000 1 000 1 000 Muut koneet ja kalusto 912 1 016 1 100 2 000 1 100 1 500 1 500 YHTEENSÄ 3 331 2 949 5 300 11 100 4 300 4 000 4 000 Rakennushankkeet: Keskussairaalaan rakennetaan vuosina 2008 2009 uusi päivystyspoliklinikka ja nopean diagnostiikan yksikkö. Hankkeen huoneistopinta-ala on 3 665 m 2 ja kustannusarvio n. 8,9 milj. euroa. Kukin toimiala tekee käyttösuunnitelman investoinneista, jonka hallitus ja lautakunta hyväksyvät oman toimintansa osalta.

3.5 Tuloslaskelma 38 TULOSLASKELMA (sis. liikelaitokset) 1 000 2006 2007 m-% ENN. 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 47 133 49 185 4,4 57 336 16,6 60 065 4,8 61 268 2,0 61 896 1,0 62 536 1,0 Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 210 250 12,3 222 900 6,0 228 000 2,3 235 700 3,4 243 600 3,4 Maksutuotot 16 654 16 985 2,0 18 632 9,7 19 169 2,9 19 742 3,0 20 333 3,0 20 942 3,0 Tuet ja avustukset 7 549 7 840 3,9 7 020-10,5 9 187 30,9 9 389 2,2 9 630 2,6 9 879 2,6 Muut tuotot 4 144 4 879 17,7 3 896-20,1 3 271-16,0 3 352 2,5 3 434 2,4 3 519 2,5 TUOTOT YHTEENSÄ 253 533 266 177 5,5 297 134 11,6 314 592 5,9 321 751 2,3 330 993 2,9 340 476 2,9 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 139 078 146 207 5,1 155 385 6,3 165 402 6,4 170 129 2,9 174 399 2,5 178 793 2,5 Asiakaspalvelujen ostot 34 650 34 959 0,9 36 719 5,0 38 127 3,8 39 471 3,5 41 083 4,1 42 728 4,0 Muiden palvelujen ostot 35 505 38 184 7,5 42 616 11,6 43 064 1,1 44 452 3,2 45 822 3,1 47 322 3,3 Palvelujen ostot 70 155 73 143 4,3 79 335 8,5 81 191 2,3 83 923 3,4 86 905 3,6 90 050 3,6 Aineet ja tavarat 21 723 21 406-1,5 23 316 8,9 24 795 6,3 25 656 3,5 26 499 3,3 27 375 3,3 Avustukset 12 645 13 981 10,6 15 884 13,6 14 993-5,6 15 832 5,6 16 494 4,2 17 172 4,1 Vuokrat 10 859 12 491 15,0 14 769 18,2 16 574 12,2 17 178 3,6 17 552 2,2 17 892 1,9 Muut kulut 785 1 166 48,5 1 267 8,7 2 366 86,7 2 424 2,5 2 474 2,1 2 524 2,0 KULUT YHTEENSÄ 255 245 268 394 5,2 289 956 8,0 305 321 5,3 315 142 3,2 324 323 2,9 333 806 2,9 TOIMINTAKATE -1 712-2 217 29,5 7 178-423,8 9 271 29,2 6 609-28,7 6 670 0,9 6 670 0,0 Rahoituskulut ja-tuotot -319-612 91,8-1 122 83,3-1 530 36,4-1 640 7,2-1 640 0,0-1 640 0,0 VUOSIKATE -2 031-2 829 39,3 6 056-314,1 7 741 27,8 4 969-35,8 5 030 1,2 5 030 0,0 POISTOT -4 232-4 231 0,0-4 193-0,9-4 128-1,6-4 854 17,6-4 915 1,3-4 915 0,0 Satunnaiset erät 0 0 0-2 800 0 0-115 Rahastojen muutos 2 41-193 -813-115 -115 TILIKAUDEN TULOS -6 261-7 019 1 670 0 0 0 0 TULOSLASKELMA (pl. liikelaitokset) 1 000 2005 2006 2007 m-% ENN. 2008 m-% 2009 m-% 2010 m-% 2011 m-% 2012 m-% TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 18 390 18 820 18 721-0,5 19 809 5,8 20 179 1,9 20 563 1,9 21 042 2,3 21 530 2,3 Jäsenkunnilta 171 140 178 053 187 288 5,2 210 250 12,3 222 900 6,0 228 000 2,3 235 700 3,4 243 600 3,4 Maksutuotot 15 949 16 651 16 985 2,0 18 632 9,7 19 169 2,9 19 742 3,0 20 333 3,0 20 942 3,0 Tuet ja avustukset 3 797 6 389 6 615 3,5 6 327-4,4 8 359 32,1 8 584 2,7 8 825 2,8 9 073 2,8 Muut tuotot 3 159 3 474 4 209 21,2 3 519-16,4 2 961-15,9 3 032 2,4 3 114 2,7 3 199 2,7 TUOTOT YHTEENSÄ 212 435 223 387 233 818 5,1 258 537 10,6 273 568 5,8 279 921 2,3 289 014 3,2 298 344 3,2 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 115 878 122 060 127 343 4,3 133 552 4,9 141 683 6,1 145 745 2,9 149 918 2,9 154 211 2,9 Asiakaspalvelujen ostot 32 588 34 565 34 914 1,0 36 699 5,1 38 106 3,8 39 449 3,5 41 060 4,1 42 704 4,0 Muiden palvelujen ostot 28 406 30 298 32 067 5,8 34 839 8,6 35 424 1,7 36 571 3,2 37 904 3,6 39 365 3,9 Palvelujen ostot 60 994 64 863 66 981 3,3 71 538 6,8 73 630 2,9 76 020 3,2 78 964 3,9 82 069 3,9 Aineet ja tavarat 16 485 18 848 18 415-2,3 20 268 10,1 21 947 8,3 22 721 3,5 23 558 3,7 24 429 3,7 Avustukset 12 028 12 638 13 970 10,5 15 873 13,6 14 984-5,6 15 822 5,6 16 483 4,2 17 162 4,1 Vuokrat 7 713 7 777 9 142 17,6 10 004 9,4 11 544 15,4 11 921 3,3 12 287 3,1 12 619 2,7 Muut kulut 492 667 1 035 55,2 1 129 9,1 2 228 97,3 2 254 1,2 2 304 2,2 2 354 2,2 KULUT YHTEENSÄ 213 590 226 853 236 886 4,4 252 364 6,5 266 016 5,4 274 483 3,2 283 514 3,3 292 844 3,3 TOIMINTAKATE -1 155-3 466-3 068-11,5 6 173-301,2 7 552 22,3 5 438-28,0 5 500 1,1 5 500 0,0 Rahoituskulut ja-tuotot -533-318 -615 93,4-1 092 77,6-1 490 36,4-1 600 7,4-1 600 0,0-1 600 0,0 VUOSIKATE -1 688-3 784-3 683-2,7 5 081-238,0 6 062 19,3 3 838-36,7 3 900 1,6 3 900 0,0 POISTOT -3 072-3 527-3 589 1,8-3 611 0,6-3 462-4,1-4 038 16,6-4 100 1,5-4 100 0,0 Satunnaiset erät 500 0 0 0-2 800 0 0 0 Rahastojen muutos 12 2 TILIKAUDEN TULOS -4 248-7 309-7 272 1 470-200 -200-200 -200

39 Toimintatuotot: Kuntien rahoitusosuus kasvaa 6 % vuonna 2009 eli 12,7 milj. euroa. Kasvu pitää sisällään vuoden 2008 arvioidun verotulojen kasvun, joka alkavasta lamasta huolimatta on vielä arviolta n. 4-5 prosenttia. Verotulojen kasvun vaikutus rahoitusosuuteen on 5,3 milj. euroa. Valtionosuuksien kasvun vaikutus rahoitusosuuden kasvuun on 7,4 milj. euroa. Vuoden 2009 valtionosuuksien (STM) kasvu pitää sisällään ko. vuoden kunnallisveron kevennyksistä johtuvan kompensaation 70,92 euroa/asukas. Tämän vaikutus kuntien rahoitusosuuteen on 3,4 milj. euroa. Muilta osin toimintatuottojen kasvu on yhteensä 5,5 % eli 4,8 milj. euroa. Tähän sisältyvät tuet ja avustukset kasvavat 2,0 milj. euroa, josta ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi vuoden 2009 alusta lukien vaikuttaa 1,1 milj. euroa. Toimintakulut: Henkilöstökulut kasvavat 6,4 % eli 10 milj. euroa. Tästä liikelaitosten osuus on n. 2 milj. euroa. Muilta osin sopimuksen mukaisiin palkan korotuksiin on varattu 5,1 milj. euroa ja 0,2 milj. euroa palkkauksen yhdenmukaistamista varten. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi vaikuttaa henkilöstömenoihin 1,9 milj. euroa. Lisäksi henkilötyövuosien lisäyksiin on varattu 1.0 milj. euroa (kts. 29). Palvelujen ostot kasvavat 1,8 milj. euroa. Kasvua pienentää ensihoidon ja sairaankuljetuksen siirtyminen omaksi toiminnaksi. Hoito-, laboratoriotarvikkeiden ja lääkkeiden määräraha kasvaa 1,0 milj. euroa. Avustukset pienentyvät 1,5 milj. euroa elatustukien siirtyessä valtion hoidettavaksi 1.4.2009 lukien. Vuokrat kasvavat 1,8 milj. euroa, josta leasingvuokrien osuus on 0,5 milj. euroa. Satunnaiset erät: Maakuntahallituksen toimialalle on heikkenevästä taloudellisesta tilanteesta ja kunnallisveron kompensaation rytmihäiriöstä johtuen varattu 2,8 milj. euroa yllättäviä satunnaisia menoja varten. Mikäli määräraha jää käyttämättä se kirjataan tilinpäätöksessä edellisten vuosien ali-/ylijäämä tilille.

Rahoitusosuuden muutos 40 1 000 25 000 20 000 rahoitusprosentin nosto Verokompensaation vaikutus 15 000 10 000 5 000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Tulojen kasvu Menojen kasvu Toimintatuotot lajeittain 2009 Muut tuotot; 3 271; 1 % Tuet ja avustukset; 9 187; 3 % Maksutuotot; 19 169; 6 % Tuotot yhteensä 315 milj. euroa Myyntituotot; 60 065; 19 % Jäsenkuntien rahoitusosuus; 222 900; 71 % Toimintakulut lajeittain 2009 Avustukset; 14 993; 5 % Muut kulut; 2 366; 1 % Vuokrat; 16 574; 5 % Kulut yhteensä 305 milj. euroa Aineet ja tavarat; 24 795; 8 % Muut palvelujen ostot; 43 067; 14 % Henkilöstökulut; 165 402; 55 % Asiakaspalvelujen ostot; 38 127; 12 %

41 3.6 Rahoituslaskelma RAHO ITUSLASKELM A (kuntayhtym ä ja liikelaitokset) 1000 2006 2007 E 2008 TA 2009 2010 2010 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate -2 031-2 829 5 856 7 741 4 623 4 648 4 643 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät 189-75 -1 842-2 904 5 856 7 741 4 623 4 648 4 643 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 3 921 4 483 5 950 12 000 4 750 4 250 4 250 Rahoitusosuudet -43-292 Luovutustulot -11-348 3 867 3 843 5 950 12 000 4 750 4 250 4 250 V arsinaisen toim innan ja investointien rahavirta -5 709-6 747-94 -4 259-127 398 393 Rahoituksen kassavirta Lainankannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen muutos -657-658 5 000 5 000 500 500 500 Lyhytaikaisten lainojen muutos 1 158 1 256-4 000 501 598 1 000 5 000 500 500 500 Oman pääoman muutokset -187-206 Muut maksuvalmiuden muutokset 4 458 4 679 Rahavarojen muutos -937-1 676 906 741 373 898 893 Kassavara 31.12. 2 228 552 1 458 2 199 2 572 3 470 4 363 Kassavarat 1.1. 3 165 2 228 552 1 458 2 199 2 572 3 470-937 -1 676 906 741 373 898 893 RAHOITUSLASKELMA (pl. liikelaitokset) 1000 2006 2007 E 2008 TA 2009 2010 2011 2012 Toiminnan rahavirta Vuosikate -3 675-3 683 4 881 6 062 3 838 3 900 3 900 Satunnaiset erät Tulorahoituksen korjauserät -2-75 -3 677-3 758 4 881 6 062 3 838 3 900 3 900 Investointien rahavirta Käyttöom aisuusinvestoinnit 3 342 3 042 5 300 11 100 4 300 4 000 4 000 Rahoitusosuudet -43-7 Luovutustulot -11-348 3 288 2 687 5 300 11 100 4 300 4 000 4 000 V arsinaisen toim innan ja investointien rahavirta -6 965-6 445-419 -5 038-462 -100-100 Rahoituksen kassavirta Lainankannan m uutokset Pitkäaikaisten lainojen m uutos -657-658 5 000 5 000 500 500 500 Lyhytaikaisten lainojen m uutos 1 158 1 256-4 000 501 598 1 000 5 000 500 500 500 Om an pääom an m uutokset 4-206 Muut m aksuvalm iuden m uutokset 5 658 5 645 Rahavarojen muutos -802-408 581-38 38 400 400 Kassavara 31.12. 448 40 621 583 621 1 021 1 021 Kassavarat 1.1. 1 250 448 40 621 583 621 621-802 -408 581-38 38 400 400 3.7 Talousarvion sitovuus ja erityisohjeet Taloussäännön mukaan talousarvion laadinnan lähtökohtana ovat kuntayhtymän strategiset päämäärät ja taloussuunnitelmassa määritellyt tavoitteet. Maakuntavaltuusto asettaa toimialoille tulosaluekohtaiset ja toiminnalliset tavoitteet ja osoittaa niiden toteuttamiseen vaadittavat voimavarat.

Taloussuunnitelma laaditaan vähintään kolmeksi vuodeksi, joista ensimmäinen vuosi on talousarviovuosi. Investoinneista ja käyttöomaisuushankinnoista laaditaan vähintään kolmen vuoden suunnitelma. Talousarvio ja -suunnitelma laaditaan kirjanpitolautakunnan ohjeiden mukaisesti ja rakenteena käytetään maakuntavaltuuston, maakuntahallituksen ja lautakuntien hyväksymiä organisaatiorakenteita. Määrärahat ja tuloarviot otetaan talousarvioon bruttomääräisinä. Talousarvion muusta sitovuudesta määrätään sen perusteluissa. Maakuntavaltuusto hyväksyy talousarvion ja -suunnitelman tulosalueille määrärahojen ja tuloarvioiden osalta bruttona. Maakuntavaltuuston hyväksymään talousarvioon perustuvat käyttösuunnitelmat hyväksyy alaisensa toiminnan osalta maakuntahallitus ja ko. lautakunta. Talousarvio 2009 on maakuntavaltuustoon nähden sitova toimialoittain toimintakatteen osalta. Investointien osalta sitovuustaso on kunkin toimialan nettomääräraha. Talousarvioon tehtävistä muutoksista päättää maakuntavaltuusto, jos määrärahat ylittyvät tai toiminnalliset tavoitteet alittuvat toimielimen toimintakatteen osalta. Muista käyttösuunnitelmien muutoksista päättää kukin toimielin toimintansa osalta. 42

43 4 KÄYTTÖTALOUSOSA 2009 2012 TULOALUEITTAIN TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (sis. liikelaitokset ilman eliminointeja) KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ TP 2006 / TP -07 / TA -08 ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste ENN -08 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 253 533 266 177 5,0 292 505 9,9 297 134 1,6 314 592 5,9 321 751 330 993 340 477 Myyntituotot 225 186 236 473 5,0 263 104 11,3 267 586 1,7 282 965 5,7 289 267 297 595 306 137./. Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 205 308 9,6 210 250 2,4 222 900 6,0 228 000 235 700 243 600 Maksutuotot 16 654 16 985 2,0 18 521 9,0 18 632 0,6 19 169 2,9 19 742 20 333 20 942 Tuet ja avustukset 7 549 7 840 3,9 7 043-10,2 7 020-0,3 9 187 30,9 9 389 9 630 9 879 Muut tuotot 4 144 4 879 17,7 3 837-21,4 3 896 1,5 3 271-16,0 3 352 3 434 3 519 TOIMINTAKULUT 255 245 268 394 5,2 287 084 7,0 289 956 1,0 305 321 5,3 315 141 324 322 333 806 Henkilöstökulut 139 078 146 207 5,1 155 249 6,2 155 385 0,1 165 402 6,4 170 129 174 399 178 793 Asiakaspalvelujen ostot 34 650 34 959 0,9 36 535 4,5 36 719 0,5 38 127 3,8 39 471 41 083 42 727 Muut palvelujen ostot 35 505 38 184 7,5 42 092 10,2 42 616 1,2 43 064 1,1 44 452 45 822 47 322 Palvelujen ostot 70 155 73 143 4,3 78 627 7,5 79 335 0,9 81 191 2,3 83 923 86 905 90 049 Aineet ja tavarat 21 723 21 406-1,5 23 004 7,5 23 316 1,4 24 795 6,3 25 656 26 499 27 375 Avustukset 12 645 13 981 10,6 13 662-2,3 15 884 16,3 14 993-5,6 15 832 16 494 17 172 Vuokrat 10 859 12 491 15,0 15 007 20,1 14 769-1,6 16 574 12,2 17 178 17 552 17 892 Muut kulut 785 1 166 48,5 1 535 31,6 1 267-17,5 2 366 86,7 2 424 2 474 2 524 TOIMINTAKATE -1 712-2 217 29,5 5 421-344,5 7 178 32,4 9 271 29,2 6 609 6 670 6 670 Rahoituskulut ja -tuotot -319-612 91,8-1 122 83,3-1 122 0,0-1 530 36,4-1 640-1 640-1 640 VUOSIKATE -2 031-2 829 39,3 4 299-252,0 6 056 40,9 7 741 27,8 4 969 5 030 5 030 POISTOT -4 232-4 231 0,0-4 106-3,0-4 193 2,1-4 128-1,6-4 854-4 915-4 915 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0 0,0-2 800 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -6 263-7 060 12,7 193-102,7 1 863 865,3 813-56,4 115 115 115 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUTOS 2 41 1 950,0-193 -193 0,0-813 0,0-115 -115-115 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0,0 0,0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -6 261-7 019 12,1 0-100,0 1 670 0,0 0-100,0 0 0 0 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (ilman KA0 ) KAINUUN MAAKUNTA - TP 2006 / TP -07 / TA -08 / ENN - KUNTAYHTYMÄ TP 2007 TA -08 Ennuste ENN -08 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 225 437 236 883 5,1 257 372 8,6 262 001 1,8 277 144 5,8 283 631 292 872 302 357 Myyntituotot 198 917 209 063 5,1 229 036 9,6 233 518 2,0 246 650 5,6 252 267 260 594 269 137./. Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 205 308 9,6 210 250 2,4 222 900 6,0 228 000 235 700 243 600 Maksutuotot 16 654 16 985 2,0 18 521 9,0 18 632 0,6 19 169 2,9 19 742 20 333 20 942 Tuet ja avustukset 6 389 6 625 3,7 6 355-4,1 6 332-0,4 8 364 32,1 8 589 8 830 9 079 Muut tuotot 3 477 4 210 21,1 3 460-17,8 3 519 1,7 2 961-15,9 3 032 3 114 3 199 TOIMINTAKULUT 228 793 239 799 4,8 252 746 5,4 255 618 1,1 269 392 5,4 277 992 287 172 296 656 Henkilöstökulut 123 523 129 232 4,6 135 549 4,9 135 685 0,1 143 880 6,0 148 029 152 299 156 693 Asiakaspalvelujen ostot 34 650 34 959 0,9 36 535 4,5 36 719 0,5 38 127 3,8 39 471 41 083 42 727 Muut palvelujen ostot 30 529 32 812 7,5 35 181 7,2 35 705 1,5 36 372 1,9 37 452 38 822 40 322 Palvelujen ostot 65 179 67 771 4,0 71 716 5,8 72 424 1,0 74 499 2,9 76 923 79 905 83 049 Aineet ja tavarat 18 916 18 513-2,1 20 036 8,2 20 348 1,6 22 077 8,5 22 856 23 699 24 575 Avustukset 12 638 13 970 10,5 13 651-2,3 15 873 16,3 14 984-5,6 15 822 16 483 17 162 Vuokrat 7 869 9 276 17,9 10 397 12,1 10 159-2,3 11 724 15,4 12 108 12 482 12 822 Muut kulut 668 1 037 55,2 1 397 34,7 1 129-19,2 2 228 97,3 2 254 2 304 2 354 TOIMINTAKATE -3 356-2 916-13,1 4 626-258,6 6 383 38,0 7 752 21,4 5 639 5 700 5 700 Rahoituskulut ja -tuotot -318-624 96,2-1 102 76,6-1 102 0,0-1 490 35,2-1 600-1 600-1 600 VUOSIKATE -3 674-3 540-3,6 3 524-199,5 5 281 49,9 6 262 18,6 4 038 4 100 4 100 POISTOT -3 538-3 589 1,4-3 524-1,8-3 611 2,5-3 462-4,1-4 038-4 100-4 100 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0 0,0-2 800 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -7 212-7 129-1,2 0-100,0 1 670 0,0 0-100,0 0 0 0 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 2 0-100,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -7 210-7 129-1,1 0-100,0 1 670 0,0 0-100,0 0 0 0

44 TALOUSARVIO KÄYTTÖTALOUS YHTEENSÄ (ilman KA0 ja TTH) KAINUUN MAAKUNTA - TP 2006 / TP -07 / TA -08 / ENN - KUNTAYHTYMÄ TP 2007 TA -08 Ennuste ENN -08 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 % 2008 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 223 388 233 818 4,7 253 908 8,6 258 537 1,8 273 568 5,8 279 922 289 014 298 344 Myyntituotot 196 874 206 009 4,6 225 577 9,5 230 059 2,0 243 079 5,7 248 563 256 741 265 130./. Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 205 308 9,6 210 250 2,4 222 900 6,0 228 000 235 700 243 600 Maksutuotot 16 651 16 985 2,0 18 521 9,0 18 632 0,6 19 169 2,9 19 742 20 333 20 942 Tuet ja avustukset 6 389 6 615 3,5 6 350-4,0 6 327-0,4 8 359 32,1 8 584 8 825 9 073 Muut tuotot 3 474 4 209 21,2 3 460-17,8 3 519 1,7 2 961-15,9 3 032 3 114 3 199 TOIMINTAKULUT 226 854 236 886 4,4 249 492 5,3 252 364 1,2 266 016 5,4 274 483 283 514 292 844 Henkilöstökulut 122 061 127 343 4,3 133 416 4,8 133 552 0,1 141 683 6,1 145 745 149 918 154 211 Asiakaspalvelujen ostot 34 565 34 914 1,0 36 515 4,6 36 699 0,5 38 106 3,8 39 449 41 060 42 704 Muut palvelujen ostot 30 299 32 067 5,8 34 315 7,0 34 839 1,5 35 524 2,0 36 571 37 904 39 365 Palvelujen ostot 64 864 66 981 3,3 70 830 5,7 71 538 1,0 73 630 2,9 76 020 78 964 82 069 Aineet ja tavarat 18 847 18 415-2,3 19 956 8,4 20 268 1,6 21 947 8,3 22 721 23 558 24 429 Avustukset 12 638 13 970 10,5 13 651-2,3 15 873 16,3 14 984-5,6 15 822 16 483 17 162 Vuokrat 7 777 9 142 17,6 10 242 12,0 10 004-2,3 11 544 15,4 11 921 12 287 12 619 Muut kulut 667 1 035 55,2 1 397 35,0 1 129-19,2 2 228 97,3 2 254 2 304 2 354 TOIMINTAKATE -3 466-3 068-11,5 4 416-243,9 6 173 39,8 7 552 22,3 5 438 5 500 5 500 Rahoituskulut ja -tuotot -318-615 93,4-1 092 77,6-1 092 0,0-1 490 36,4-1 600-1 600-1 600 VUOSIKATE -3 784-3 683-2,7 3 324-190,3 5 081 52,9 6 062 19,3 3 838 3 900 3 900 POISTOT -3 527-3 589 1,8-3 524-1,8-3 611 2,5-3 462-4,1-4 038-4 100-4 100 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0 0,0-2 800 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -7 311-7 272-0,5-200 -97,2 1 470-835,0-200 -113,6-200 -200-200 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MU 2 0-100,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -7 309-7 272-0,5-200 -97,2 1 470-835,0-200 -113,6-200 -200-200 TP 2006 / TP -07 / TA MAAKUNTAVAALIT TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 0 0 0,0 150 0,0 150 0,0 0 0,0 0 0 150 Henkilöstökulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 0 0 0,0 150 0,0 150 0,0 0 0,0 0 0 150 Palvelujen ostot 0 0 0,0 150 0,0 150 0,0 0 0,0 0 0 150 Aineet ja tavarat 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Avustukset 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut kulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKATE 0 0 0,0-150 0,0-150 0,0 0 0,0 0 0-150 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE 0 0 0,0-150 0,0-150 0,0 0 0,0 0 0-150 POISTOT 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 0 0 0,0-150 0,0-150 0,0 0 0,0 0 0-150 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0 0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 0 0 0,0-150 0,0-150 0,0 0 0,0 0 0-150 ENN -

4.1 Maakuntavaltuusto Toiminta-ajatus Edistämme alueemme elinvoimaa, kainuulaisten hyvinvointia ja osallisuutta. Vastaamme alueemme suunnittelusta ja kehittämisestä sekä elinkeinoelämän edellytysten vahvistamisesta. Järjestämme vastuullamme olevat sosiaali-, terveys-, koulutus- ja muut palvelut asiakaslähtöisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Tuloksellisuus Visio 2015 Kainuun maakunta on arvostettu edelläkävijä alueensa kehittäjänä ja palveluiden järjestäjänä. Asiakas ja asukas 45 Strategiset päämäärät Hyvinvoiva ja terve kainuulainen Kriittiset menestystekijät Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen Kokonaisterveystilanteen parantaminen Ennaltaehkäisevän toiminnan onnistuminen Elinkeino- ja työvoimapolitiikan onnistuminen Mittarit / arviointikriteerit Kainuun kansantautien summaindeksi vuonna 2015 laskee nykyisestä 142 --- 135/100. Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus yli 75 vuotiaista < 9 % Kuntalaisten osallistuminen Kansalaisvaikuttamisen ohjelma Nuorten sijoittuminen opiskeluun ja työhön Koulutustason nouseminen Osallisuuden (kansalaisaktiivisuuden) kehittäminen Lastensuojelussa sijoitettuna olevien lastenmäärä pienenee Työllisyysaste > 60 % Työttömyys < 10 % Peruskoulun läpäisseiden sijoittuminen toisen asteen koulutukseen, tavoite 97 % peruskoulun päättävistä jatkaa välittömästi kouluttautumista Toisen asteen koulutuksen läpäisseiden määrä ikäluokasta Koulutusindeksi

Tyytyväinen asiakas Palvelujen saatavuus Hyvä palvelu Valinnanvapauden toteutuminen Tieto palveluista Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen Asiakaskyselyt Sidosryhmä- ja asiakaspalaute ilmoitusten määrä 46 Laatujärjestelmä Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Hyvä johtaminen ja tuloksellinen yhteistoiminta, oikeudenmukainen ja kannustava esimiestyö Kriittiset menestystekijät Luodaan systemaattinen johtamisjärjestelmä Raportointijärjestelmän kehittäminen johtamisen tueksi Onnistunut esimiesten rekrytointi Mittarit / arviointikriteerit Työhyvinvointikyselyn tulokset parantuvat Kehittämiskeskusteluiden käyntiaste nousee lähelle 100 % Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Esimiesten koulutus/ valmennus Sähköisen kehityskeskustelujärjestelmän käyttöönotto Uuden raportointijärjestelmän käyttöönotto Ammattitaitoisen henkilöstön pysyvyys ja saatavuus Esimiestaitojen parantaminen Kainuun maakunnan kiinnostavuus työpaikkana Onnistunut ja tehokas rekrytointi Pätevät hakijat / aukiolleet työpaikat Ammattitaitoisten työntekijöiden puute (lkm) Määräaikaisten työntekijöiden osuuden vähentäminen Lähtöhaastattelujen dokumentointi Osaava henkilöstö ja oppiva organisaatio hyvä työyhteisö Hyvinvoiva, työkykyinen ja motivoitunut henkilöstö- hyvinvoivat ja turvalliset työyhteisöt Osaava, työstä vastuunsa ottava ja motivoitunut henkilöstö Työuran kestävä jatkuva oppiminen Työyhteisöjen kehittäminen Toimiva työterveyshuolto ja ennaltaehkäisevä toiminta, työturvallisuustyö Henkilöstön kehittämissuunnitelmat / lkm Pitkäkestoisten koulutusten osuus kaikesta koulutuksesta Henkilöstön kehittämiseen käytetty osuus kokonaiskustannuksista Työyhteisöjen työhyvinvointikyselyn tulokset parantuvat Sidosryhmäyhteistyön rakentaminen esim. oppilaitokset, rekrytoinitapahtumat ehrm-järjestelmien käyttö osana johtamisjärjestelmää (esim. koulutustietojen hallinta) Tykes-hanke Työtapaturmat vähenevät uusien työntekijöiden perehdyttämisen varmistaminen olemassa olevan ohjeen mukaisesti Työhyvinvointikyselyjen hyödyntämisen varmistaminen / ongelmiin puuttumisen varmistaminen

Henkilöstön hyvä toimintakyky ja työtyytyväisyys Eläköitymisikä nousee 47 Työkyvyn tukiprosessin tehokas hyödyntäminen Ajan mukaiset työvälineet Henkilöstön vahva osallistuminen ja hyvä sitoutuneisuus Sairauspoissaolot vähenee Nollatoleranssi epäasialliseen käytökseen työpaikoilla Esimiesten työsuojeluvastuukoulutus Kannustava palkitseminen ja oikeudenmukaiset palvelussuhteenehdot Eri elämänvaiheet huomioiva työyhteisö ikäjohtaminen Toimiva henkilöstöhallinto johtamisjärjestelmän osana Henkilökohtaisen osaamisen, tulokset ja työnvaativuuden huomioon ottava palkkaus Kannustava palkkaus Motivoiva tilannekohtainen palkitseminen Työnvaativuuden arviointiin perustuvan palkkausjärjestelmän toimivuus Palvelussuhderiitojen lukumäärän väheneminen Toimivat paikalliset virka- ja työehtosopimukset Tulospalkkausjärjestelmän luonti ja palkkauskokeilut Virka- ja työehtosopimusten tarkka noudattaminen Palkkaohjelman mukainen palkkojen yhdenmukaistaminen; varataan vuosittain määräraha Tasa-arvosuunnitelman toteuttaminen Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Toimivat asiakkaille lisäarvoa tuottavat palvelut Kriittiset menestystekijät Uudet toimintatavat ja joustavat toimintaprosessit Mittarit / arviointikriteerit Jonot Odotusajat Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Kehittämishankkeisiin resurssointi Palvelutuotannon tuottavuuden parantaminen Synergiamahdollisuuksien hyväksikäyttö Palveluiden vaikuttavuuden tunteminen Voimavarojen kustannustehokas kohdentaminen eli tehdään oikeita asioita oikeaan aikaan oikeassa paikassa. Oikea työnjako kuntien ja markkinoiden kanssa Tilankäytön optimointi Keskiasteen koulutuksen osallistumisaste peruskoulun lopettaneista Tilakustannusten osuus käyttömenoista Tukipalveluiden osuus käyttömenoista Yksikkökustannukset Laatujärjestelmien käyttöönoton laajentaminen koskemaan lähes koko tuotantoa Tukipalveluiden sopimuksien uusiminen kuntien kanssa Teknologian hyödyntäminen

Johtamisjärjestelmän kehittäminen Toimiva poliittinen johtaminen Luottamushenkilöiden itsearviointi 48 Esimiesvalmennus ja esimiesopas Onnistunut yhteistyö kuntien kanssa Reaaliaikainen toiminnan ja talouden seuranta ja analysointijärjestelmä Talouden ja tuloksien raportointi Työhyvinvointikysely Johtamisen erikoisammattitutkintoon johtavan koulutuksen järjestäminen esimiehille (JETkoulutus) Johtajien valinnassa onnistuminen Talous Strategiset päämäärät Tasapainoinen talous Kriittiset menestystekijät Maakunnan tulojen ja menojen tasapaino Mittarit / arviointikriteerit Menojen kasvu <= tulojen kasvu Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Peruskuntien talouden tila Vuosikate > käyttöomaisuuspoistot Kustannustehokkuus Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän luominen Alijäämä < 0 Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot < 85 Palvelujen tuotteistaminen ja kustannuslaskentajärjestelmän kehittäminen Palvelujen tarpeen ja kustannusten yhteensovittaminen Sap-järjestelmän päivittäminen Terveydenhuoltoon DRG-pohjainen kustannus-laskenta Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Toimintaympäristön muutoksen tunnistaminen ja muutokseen vastaaminen Kriittiset menestystekijät ten tunnistaminen ja ennakointi Maakunnan suunnittelun osuvuus ja toteuttaminen Elinkeinoelämän uudistumiskyky Mittarit / arviointikriteerit Aluekehityksen indikaattorit ennakointija seurantajärjestelmässä Kehittämisvoimavarojen kohdentaminen maakuntaohjelman mukaisesti Kasvuyritykset (määrä ja osuus) Konsernitason toimenpiteet ja hankkeet Ennakointi- ja seurantajärjestelmä Maakuntakaava Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Tietoyhteiskuntastrategia Tuotekehityspanostus yksityinen ja julkinen

Barometrit (aluebarometri ja yritysbarometri) 49 Toimiva kehittämiskumppanuus Viranomais- ja rahoittajarooleista ja työnjaosta sopiminen Verkostojen ja prosessien toimivuus Kansainväliset kumppanuudet Osaavan työvoiman saatavuus Foorumitoiminta/ neuvottelukunta vakiintunut avainalueilla Kansainväliset kumppanuudet Palautekyselyt sidosryhmille Kasvu- ja kehittämissopimus Kansainvälistymisohjelma Verkostojen ja foorumien arviointi Aluetalouden vahvistaminen Kehittämisresurssien varmistaminen Kehittämistoimien osuvuus ja vaikuttavuus Kainuun kehittämisrahan kehitys suhteessa yleiseen kehitykseen EU rahoituksen määrä Sopimuksen allekirjoitus, toteutuksen arviointi Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma Seurantaraportit Myönteinen maakuntakuva Viestinnän onnistuminen Alueen BKT:n kehitys suhteessa muuhun maahan Menestystarinat Maakuntakuvan muutokset Maakuntakuvatutkimus (2012) (sis. kansalais- ja viranomaisarvioinnin) Tiedotusvälineiden uutisointi maakunnan ja valtakunnan tasolla, mediaseuranta Viestintäsuunnitelma Yhteisten perusviestien välittäminen

50 TP 2006 / TP -07 / TA MAAKUNTAVALTUUSTO TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 3 1-66,7 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 3 1-66,7 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 221 189-14,5 271 43,4 271 0,0 281 3,7 281 281 281 Henkilöstökulut 162 127-21,6 183 44,1 183 0,0 193 5,5 193 193 193 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 53 57 7,5 81 42,1 81 0,0 74-8,6 74 74 74 Palvelujen ostot 53 57 7,5 81 42,1 81 0,0 74-8,6 74 74 74 Aineet ja tavarat 1 1 0,0 1 0,0 1 0,0 1 0,0 1 1 1 Avustukset 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 2 1-50,0 3 200,0 3 0,0 3 0,0 3 3 3 Muut kulut 3 3 0,0 3 0,0 3 0,0 10 0,0 10 10 10 TOIMINTAKATE -218-188 -13,8-271 44,1-271 0,0-281 3,7-281 -281-281 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -218-188 -13,8-271 44,1-271 0,0-281 3,7-281 -281-281 POISTOT 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -218-188 -13,8-271 44,1-271 0,0-281 3,7-281 -281-281 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -218-188 -13,8-271 44,1-271 0,0-281 3,7-281 -281-281 ENN - 4.2 Tarkastuslautakunta, tarkastustoimi Perustehtävä Kuntalain 71 :n mukaisesti tarkastuslautakunta valmistelee valtuuston päätettävät hallinnon ja talouden tarkastusta koskevat asiat sekä arvioi, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Tilintarkastuksen hoitaa julkishallinnon ja -talouden tilintarkastuslautakunnan hyväksymä yhteisö (JHTT-yhteisö), jonka valtuusto on valinnut tarkastuslautakunnan esityksestä. Tilintarkastus hoidetaan kuntalain, hyvän tilintarkastustavan ja yhteisössä käytettyjen standardien mukaan. Arvot Tarkastuslautakunta toimii oikeudenmukaisesti ja tapapuolisesti arvioitavien kohteidensa suhteen. Tarkastuslautakunnan toiminta on avointa ottaen kuitenkin huomioon ne reunaehdot, joita tehtävän hoidossa käytävien keskustelujen luottamuksellisuus ja mahdollisesti salassa pidettävyys edellyttävät. Visio 2015 Tarkastustoimi tukee, ohjaa ja valvoo, että toimialat ja tulosalueet täyttävät palvelujen järjestämiselle asetetut vaatimukset maakuntavaltuuston tahtoa toteuttaessaan sekä varmistaa kirjanpidon oikeellisuuden ja turvaa toiminnan laillisuuden ja julkisen luotettavuuden. Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tarkastustoimen ja arviointitoiminnan ammattitaidon kehittäminen Koulutustarjonnan hyödyntäminen Koulutuksiin osallistuminen, vähintään 3 pv/jäsen (uusi lautakunta) Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Arviointitoiminnan valmisteluprosessin kehittäminen Mittariston kehittyminen Lautakunnan ja valtuuston sekä hallituksen puheenjohtajiston vuoropuhelu Arviointikertomuksen sisällön kehittyminen Palaute puheenjohtajistolta

Yhteistyö muiden tarkastusltk:n kanssa 51 1 maakunnallinen yhteiskoulutus Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Voimavarojen riittävyys Voimavarojen oikea kohdentaminen Voimavarojen seuranta säännöllisesti (väh. 3 krt/v) TARKASTUSLAUTAKUNTA TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Myyntituotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 90 87-3,3 100 14,9 100 0,0 100 0,0 100 100 100 Henkilöstökulut 14 15 7,1 15 0,0 15 0,0 15 0,0 15 15 15 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 73 70-4,1 82 17,1 82 0,0 81-1,2 81 81 81 Palvelujen ostot 73 70-4,1 82 17,1 82 0,0 81-1,2 81 81 81 Aineet ja tavarat 1 0-100,0 1 0,0 1 0,0 1 0,0 1 1 1 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 2 2 0,0 2 0,0 2 0,0 3 50,0 3 3 3 Muut kulut 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKATE -90-87 -3,3-100 14,9-100 0,0-100 0,0-100 -100-100 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -90-87 -3,3-100 14,9-100 0,0-100 0,0-100 -100-100 POISTOT 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -90-87 -3,3-100 14,9-100 0,0-100 0,0-100 -100-100 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -90-87 -3,3-100 14,9-100 0,0-100 0,0-100 -100-100 4.3 Maakuntahallitus MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 184 438 194 005 5,2 211 192 8,9 215 776 2,2 228 268 5,8 233 373 241 181 249 191 Myyntituotot 181 678 191 005 5,1 209 094 9,5 213 766 2,2 226 346 5,9 231 431 239 201 247 171./. Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 205 308 9,6 210 250 2,4 222 900 6,0 228 000 235 700 243 600 Maksutuotot 439 477 8,7 539 13,0 535-0,7 30-94,4 30 31 32 Tuet ja avustukset 1 605 1 331-17,1 850-36,1 843-0,8 1 017 20,6 1 027 1 048 1 069 Muut tuotot 716 1 192 66,5 709-40,5 632-10,9 875 38,4 884 901 919 TOIMINTAKULUT 18 684 18 934 1,3 20 621 8,9 20 243-1,8 21 706 7,2 21 873 22 306 22 749 Henkilöstökulut 9 800 10 083 2,9 10 367 2,8 10 522 1,5 9 993-5,0 10 064 10 265 10 471 Asiakaspalvelujen ostot 1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 4 488 4 311-3,9 4 684 8,7 4 652-0,7 5 196 11,7 5 240 5 340 5 444 Palvelujen ostot 4 489 4 311-4,0 4 684 8,7 4 652-0,7 5 196 11,7 5 240 5 340 5 444 Aineet ja tavarat 2 853 2 817-1,3 3 018 7,1 3 027 0,3 3 261 7,7 3 287 3 353 3 420 Avustukset 194 222 14,4 18-91,9 25 38,9 16-36,0 16 16 17 Vuokrat 957 1 099 14,8 1 344 22,3 1 309-2,6 1 376 5,1 1 387 1 415 1 443 Muut kulut 391 402 2,8 1 190 196,0 708-40,5 1 864 163,3 1 879 1 916 1 955 TOIMINTAKATE 165 754 175 071 5,6 190 571 8,9 195 533 2,6 206 562 5,6 211 500 218 876 226 442 Rahoituskulut ja -tuotot -306-612 100,0-1 092 78,4-1 092 0,0-1 490 36,4-1 600-1 600-1 600 VUOSIKATE 165 448 174 459 5,4 189 479 8,6 194 441 2,6 205 072 5,5 209 900 217 276 224 842 POISTOT -1 827-1 906 4,3-1 955 2,6-1 912-2,2-1 815-5,1-2 268-2 330-2 330 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0-2 800 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 163 621 172 553 5,5 187 524 8,7 192 529 2,7 200 457 4,1 207 632 214 946 222 512 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 2 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 163 623 172 553 5,5 187 524 8,7 192 529 2,7 200 457 4,1 207 632 214 946 222 512 Maakuntahallituksen käyttövaroista ja kehittämisrahasta käytetään enintään 150 000 euroa sotaveteraanien palvelusetelijärjestelmään.

52 MAAKUNTAHALLITUS TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 178 315 187 569 5,2 205 658 9,6 210 350 2,3 223 000 6,0 228 052 235 754 243 655 Myyntituotot 178 312 187 562 5,2 205 658 9,6 210 350 2,3 223 000 6,0 228 052 235 754 243 655./. Jäsenkunnilta 178 053 187 288 5,2 205 308 9,6 210 250 2,4 222 900 6,0 228 000 235 700 243 600 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 0 0,0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 3 7 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 684 888 29,8 1 311 47,6 829-36,8 1 880 126,8 1 897 1 930 1 966 Henkilöstökulut 407 396-2,7 502 26,8 502 0,0 455-9,4 459 468 477 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 236 369 56,4 119-67,8 119 0,0 137 15,1 140 138 138 Palvelujen ostot 236 369 56,4 119-67,8 119 0,0 137 15,1 140 138 138 Aineet ja tavarat 3 4 33,3 6 50,0 6 0,0 4-33,3 4 4 4 Avustukset 14 100 614,3 10-90,0 10 0,0 10 0,0 10 10 10 Vuokrat 1 0-100,0 1 0,0 1 0,0 1 0,0 1 1 1 Muut kulut 23 19-17,4 673 3 442,1 191-71,6 1 273 566,5 1 283 1 309 1 335 TOIMINTAKATE 177 631 186 681 5,1 204 347 9,5 209 521 2,5 221 120 5,5 226 155 233 824 241 689 Rahoituskulut ja -tuotot -294-624 112,2-1 105 77,1-1 105 0,0-1 488 34,7-1 598-1 598-1 598 VUOSIKATE 177 337 186 057 4,9 203 242 9,2 208 416 2,5 219 632 5,4 224 557 232 226 240 091 POISTOT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET TUOTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0-2 830 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 177 337 186 057 4,9 203 242 9,2 208 416 2,5 216 802 4,0 224 557 232 226 240 091 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 177 337 186 057 4,9 203 242 9,2 208 416 2,5 216 802 4,0 224 557 232 226 240 091 4.4 Suunnittelu- ja kehittämisyksikkö Perustehtävä Tulosalue vastaa maakunnan ja maakunta -kuntayhtymän strategisesta suunnittelusta, johon kuuluvat myös kehityksen seuranta ja ennakointi sekä maakunta -kuntayhtymän palvelutuotannon seuranta ja arviointi. Tulosalue vastaa alueidenkäytön viranomaistehtävistä ja maakuntakaavoituksesta osana maakunnan suunnittelua, yleisen elinkeinopolitiikan valmistelusta maakunnassa sekä Kainuun voimavarojen suuntaamisesta yhteisiin kehittämistoimenpiteisiin maakuntaohjelman, maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelman (TOTSU) ja maakunnan yhteistyöasiakirjan avulla. Tulosalue vastaa maakuntahallituskokoonpanojen II ja III valmistelusta ja toimeenpanosta. Tulosalue valmistelee hankkeiden rahoitus- ja maksatuspäätökset. Tulosalue myös vastaa oman alansa sidosryhmäyhteistyöstä osana maakunnallista elinkeinopolitiikkaa. Lisäksi tulosalue tekee omalta osaltaan maakunnan edunvalvontaa, kansainvälistä yhteistoimintaa sekä maakunnan viestintää ja edistää tietoyhteiskuntaasioita. Arvot Vastuullinen asiantuntemus, toimiva vuorovaikutus, avoin tiedonkulku ja keskinäinen luottamus. Visio 2015 Yksikkö on toimintaympäristönsä ja sidosryhmänsä hyvin tunteva, oman alansa arvostettu asiantuntija ja sen perusteella haluttu ja luotettu yhteistyökumppani. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Asiakkaat saavat asiantuntevaa, linjakasta ja ripeää palvelua. Toimiva palveluketju ja yhteistyö (sisäinen ja ulkoinen). Käsittelyajat. Yksikön toiminta edistää tuloksekkaasti maakuntasuunnitelman, maakuntaohjelman ja maakuntakaavan toteutusta ja sitä kautta palvelee yksikön asiakkaita ja Kainuun asukkaita. Asiantunteva henkilöstö. Eri viestintäkanavien ja - tapojen tehokas hyödyntäminen. Toimintatapojen arviointi ja tarvittaessa kehittäminen. Suora palaute asiakkailta ja asukkailta, palautekyselyt. www-sivujen kävijämäärät. Osallistumisen (lkm) ja osallisuuden (palautteen ja/tai kyselyn avulla) tunne. Sähköiset palautteet (lkm).

Asiakkaat ja asukkaat saavat riittävästi ja tasa-arvoisesti tarvitsemaansa, luotettavaa ja ajantasaista tietoa. Osallistavat, kannustavat ja avoimet suunnittelu- ja kehittämisprosessit. 53 Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstö on osaavaa ja Tieto, taito ja motivaatio. Suora palaute. motivoitunutta. Henkilöstö muodostaa alallansa osaavan asiantuntijatiimin, jossa sen jäsenten osaaminen täydentää toisiaan muodostaen tehokkaasti toimivan yksikön. Sekä yksikön sisäinen että ulkoinen viestintä toimivat hyvin. Henkilöstö viihtyy ja pysyy yksikön palveluksessa. Uutta, osaavaa henkilöstöä saadaan tarvittaessa. Henkilöstö on jaksavaa ja (fyysisesti ja psyykkisesti) hyvinvoivaa. Koulutustarpeiden kartoittaminen, resurssien varaaminen, halu ja valmius osaamisen kehittämiseen. Osaamisen tehokas hyödyntäminen, onnistunut vastuiden ja tehtävien jako. Yhteiset toimitilat. Hyvät viestintävalmiudet ja vuorovaikutustaidot. Toisiltaan oppiminen (hiljaisen tiedon siirtyminen). Työergonomia, nykyaikaiset menetelmät ja välineet. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Kehityskeskustelut (sis. kehityssuunnitelmat). Henkilöstön koulutus (pv/ hlö). Koulutukseen osallistuvien määrä (hlöä). Henkilöstötilinpäätös. Työhyvinvoinnin kartoitus (2 vuoden välein). Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Strateginen suunnittelu tukee eri toimialojen suunnittelua ja kytkeytyy saumattomasti toimialan vastuualueiden eri prosesseihin. Edunvalvonnan nopea ja oikea-aikainen reagointi. Sidosryhmäpalaute. Asetetuissa aikatauluissa pysyminen Johdon seurantajärjestelmä tuottaa selkeää, ajantasaista ja luotettavaa tietoa suunnittelun tueksi. Toimialan perustehtävää toteuttavien prosessien hallinta on tehokasta ja aikatauluissa pysytään. Prosessit ovat sujuvia ja niihin on laajasti sitouduttu. Sähköisiä kanavia hyödynnetään tehokkaasti palvelujen tuottamisessa ja jakamisessa. Laaja vuorovaikutteisuus Hyvin toimivat yhteistoimintafoorumit maakuntaohjelman avainaloilla. Osallistuminen foorumeihin. Rahoituksen ja hankkeiden onnistunut koordinointi. Vuorovaikutuksen ja sidosryhmäyhteistyön toimivuus. Toimiva ja tehokas tiimityöskentely, hyvä johtajuus, tasainen työnjako, ajankäytön hallinta. Toiminnan systemaattinen seuranta ja korjaavien toimenpiteiden määrittely. Toimiva tiedonkulku ja kommunikointi. Seuranta- ja arviointiraportit Indikaattoriseuranta. Palvelutuotannon laadun ja vaikuttavuuden seuranta ja arviointi. Yhteistyöverkostoihin osallistuminen. Uudet kontaktit. Työhyvinvointikysely. Sähköisten palvelujen käyttömäärät

sekä toimialan sisällä että eri toimijoiden kanssa. 54 Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Aluekehitystyö vahvistaa aluetaloutta ja ohjaa resurssien käyttöä tehokkaaseen suuntaan Maakunta -kuntayhtymän kehitystoiminnan turvaaminen Vuosisuunnitelman ja talousarvion toteutumisaste. Maakunta -kuntayhtymän strateginen suunnittelu tukee toimintojen kustannustehokkuutta. Onnistunut taloussuunnittelu joka mahdollistaa laadukkaan toiminnan. Tehokkaat toimintatavat. Sähköisen asioinnin osuus asioinnissa ja palveluiden käytössä Käytettävissä on riittävät resurssit toiminnan menestyksekkääseen hoitamiseen. Resurssit käytetään kustannustehokkaasti. Joustava organisaatio. Tehokas resurssien käyttö. Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Aluekehitysohjelmien ja - toimenpiteiden hyvä vaikuttavuus maakunnan kilpailukykyyn, aluetalouteen ja työllisyyteen. Maakuntasuunnitelmaan kiinteästi liittyvät maakuntakaava ja -ohjelma sekä kehittämishankkeet. Aluekehityksen indikaattorit Vaikuttavuuden arviointitutkimukset Maakuntasuunnitelman tavoitteidenmukainen toteuma. Hyvä Kainuu -kuva, tunnettuus ja arvostus asuinpaikkana. Kainuun vetovoimaisuus ja kilpailukykyisyys. Toimiva ja luottamuksellinen kehittämiskumppanuus sidosryhmien kesken. Koko Kainuu on tietoyhteiskunnassa. Sidosryhmien sitoutuminen maakuntasuunnitelman ja - ohjelman linjauksiin. Toimiva seuranta- ja ennakointijärjestelmä. Aktiivinen edunvalvonta ja osallistuminen strategisiin liittoumiin. Sujuva yhteistyö, onnistunut viestintä ja markkinointi. Maakuntaohjelman toteutumis- ja seurantaraportit. Maakuntakaavan aluevarausten ja hankkeiden toteutuminen. Maakuntakuvatutkimus 2008 ja 2012. Laajakaistayhteyden peitto, nopeus ja käyttäjien määrä.

55 TP 2006 / TP -07 / SUUNNITTELU JA KEHITTÄMINEN TA TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 1 143 744-34,9 515-30,8 515 0,0 429-16,7 433 442 451 Myyntituotot 2 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 1 109 703-36,6 515-26,7 515 0,0 429-16,7 433 442 451 Muut tuotot 32 41 28,1 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 2 439 2 121-13,0 2 228 5,0 2 235 0,3 2 207-1,3 2 225 2 269 2 315 Henkilöstökulut 1 148 1 284 11,8 1 169-9,0 1 169 0,0 1 112-4,9 1 121 1 143 1 166 Asiakaspalvelujen ostot 1 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 952 578-39,3 837 44,8 837 0,0 842 0,6 849 866 883 Palvelujen ostot 953 578-39,3 837 44,8 837 0,0 842 0,6 849 866 883 Aineet ja tavarat 77 38-50,6 62 63,2 62 0,0 61-1,6 61 63 64 Avustukset 174 122-29,9 8-93,4 15 87,5 6-60,0 6 6 6 Vuokrat 54 56 3,7 66 17,9 66 0,0 67 1,5 68 69 70 Muut kulut 33 43 30,3 86 100,0 86 0,0 119 38,4 120 122 125 TOIMINTAKATE -1 296-1 377 6,3-1 713 24,4-1 720 0,4-1 778 3,4-1 791-1 827-1 864 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -1 296-1 377 6,3-1 713 24,4-1 720 0,4-1 778 3,4-1 791-1 827-1 864 POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 30 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 296-1 377 6,3-1 713 24,4-1 720 0,4-1 748 1,6-1 791-1 827-1 864 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 296-1 377 6,3-1 713 24,4-1 720 0,4-1 748 1,6-1 791-1 827-1 864 ENN - 4.5 Yhteiset palvelut Perustehtävä Tuotamme ja järjestämme maakunnalle ja kunnille kilpailukykyiset tukipalvelut: hallintopalvelut, tietohallintopalvelut, henkilöstöpalvelut, talouspalvelut, tekniset palvelut, materiaalipalvelut, kuljetuspalvelut ja ravintopalvelut. Arvot Tulevaisuuden usko, Avoimuus ja luottamus, Oikeudenmukaisuus, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Tuloksellisuus Visio 2015 Yhteiset palvelut on keskitetysti johdettu ja hajautetusti toimiva palveluyksikkö, joka kykenee kilpailukykyisesti tarjoamaan palveluja julkishallinnolle. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tyytyväiset asiakkaat, jotka saavat lisäarvoa palveluistamme Toimivat tietojärjestelmät Toimivat, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut. Asiakastyytyväisyyskysely: tyytyväisyys on kasvanut vuosien 2008-2009 aikana Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Osaava, toimintakykyinen, työhönsä sitoutunut ja työtyytyväinen henkilöstö Koulutustason nostaminen Vuoden 2008 työtyytyväisyys mittauksen tulosten edellyttämien toimenpiteiden toteuttaminen Kehityskeskustelut on käyty vakinaisen henkilöstön kanssa ja henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmat tehty Työtyytyväisyys mitataan vuonna 2010 Oikeudenmukainen ja tuloksiin kannustava palkkaus ja palkkarakenteen yhdenmukaisuus Palkkaerojen pienentyminen. Kannustavassa tulospalkkausjärjestelmässä mukana yksi pilotoitava vastuualue

Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat 56 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tehokkaasti tuotetut palvelut Yhteistyö kuntien kanssa Asiakastyytyväisyyskysely Uudet sopimukset Sähköisten järjestelmien mahdollisuudet on käytetty hyväksi Laskuista saadaan 30 % sähköisinä v. 2009 ja 50 % v. 2010. Laskuista 10 % lähetetään verkkolaskuina v. 2009 ja 50 % v. 2010. Verkkopalkka käytössä 50 %. Sähköinen kehityskeskustelujärjestelmä käytössä 100 %. Asiakaskuljetukset hoidetaan 80 % sähköisellä tilausjärjestelmällä. Käyttöoikeushallinnan uudistaminen. Tarjouskierrosten sähköinen hallinta v. 2009 Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuottavuuden kasvun lisääminen Yhteistyö kuntien kanssa Palveluiden kustannukset eivät reaalisesti kasva Toimintatapojen kehittäminen Kunnilta ostettavien palveluiden tuottavuuden kasvu Kainuun elinvoima Keskihinnat eivät reaalisesti kasva Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuloksellinen alueellinen yhteistyö yritysten ja yhteisöjen kanssa Yhteistyön toimivuus ja osallistuminen YHTEISET PALVELUT TP 2006 / TP -07 / TA ENN - TP 2007 TA -08 Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP2007 % TA 2008 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 4 980 5 692 14,3 5 019-11,8 4 911-2,2 4 839-1,5 4 887 4 985 5 085 Myyntituotot 3 364 3 443 2,3 3 436-0,2 3 416-0,6 3 346-2,0 3 379 3 447 3 516 Maksutuotot 439 477 8,7 539 13,0 535-0,7 30-94,4 30 31 32 Tuet ja avustukset 496 628 26,6 335-46,7 328-2,1 588 79,3 594 606 618 Muut tuotot 681 1 144 68,0 709-38,0 632-10,9 875 38,4 884 901 919 TOIMINTAKULUT 15 561 15 925 2,3 17 082 7,3 17 179 0,6 17 619 2,6 17 751 18 106 18 468 Henkilöstökulut 8 245 8 403 1,9 8 696 3,5 8 851 1,8 8 426-4,8 8 484 8 654 8 827 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 3 300 3 364 1,9 3 728 10,8 3 696-0,9 4 217 14,1 4 251 4 336 4 422 Palvelujen ostot 3 300 3 364 1,9 3 728 10,8 3 696-0,9 4 217 14,1 4 251 4 336 4 422 Aineet ja tavarat 2 773 2 775 0,1 2 950 6,3 2 959 0,3 3 196 8,0 3 222 3 286 3 352 Avustukset 6 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 902 1 043 15,6 1 277 22,4 1 242-2,7 1 308 5,3 1 318 1 345 1 372 Muut kulut 335 340 1,5 431 26,8 431 0,0 472 9,5 476 485 495 TOIMINTAKATE -10 581-10 233-3,3-12 063 17,9-12 268 1,7-12 780 4,2-12 864-13 121-13 383 Rahoituskulut ja -tuotot -12 12 13 0,0 13 0,0-2 0,0-2 -2-2 VUOSIKATE -10 593-10 221-3,5-12 050 17,9-12 255 1,7-12 782 4,3-12 866-13 123-13 385 POISTOT -1 827-1 906 4,3-1 955 2,6-1 912-2,2-1 815-5,1-2 268-2 330-2 330 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -12 420-12 127-2,4-14 005 15,5-14 167 1,2-14 597 3,0-15 134-15 453-15 715 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUUT 2 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -12 418-12 127-2,3-14 005 15,5-14 167 1,2-14 597 3,0-15 134-15 453-15 715

Toimintasuunnitelma v. 2009 Hallintopalvelut: Vastuu maakunnaan toiminnan riskienhallinnasta ja toiminnan turvallisuudesta on hajautettu ja osin ei selvästi kohdennettu. Vastuu työturvallisuusasioita on työhyvinvointipäälliköllä. Turvallisuuspäällikön tehtävät kattavat riskienhallintatyön johtamisen, toiminnan turvallisuuden, tietoturvallisuuden (yhdessä tietosuojavastaavan kanssa), ja kiinteistö- ja toimitilaturvallisuuden (yhdessä kiinteistöhuollon kanssa) sekä, turvallisuutta koskevien ohjeiden valmistelu, koulutuksen järjestäminen ja hankintojen valmistelu. Talousarvioon sisältyy aie perustaa turvallisuuspäällikön virka, joka sijoitetaan yhteisien palveluiden hallintoon. Henkilöstöpalvelut: Kehityskeskustelu -prosessin läpikäynti ja lomakkeiden luonti on aloitettu syksyllä 2008. Käyttöönotto on alkuvuodesta 2009. Tavoitteena on käydä vuoden 2009 kehityskeskustelut sähköisellä HRM -järjestelmällä. Koulutustietojen hallinta on syksyllä 2008 pilotointivaiheessa muutamissa sosiaali- ja terveystoimialan tulosyksiköissä. Tavoitteena on saada vuoden 2008 koulutusraportit HRM -järjestelmästä. Vuonna 2009 käyttöönotto laajennetaan koko organisaatioon. Käyttöönotto laajennetaan myös niihin Kainuun kuntiin, jotka haluavat ottaa järjestelmän käyttöön. Rakennetaan etyöpöytä ja liittymät muihin HRM -järjestelmiin. Alun perin piti olla käytössä vuoden 2008 aikana. Toimittajasta johtuvista syistä on tapahtunut viivästymistä. Käyttöönotto tapahtuu alkuvuodesta 2009 ja laajentaminen Kainuun kuntiin vuoden 2009 aikana. Uusi HRM -raportointijärjestelmä otetaan käyttöön. Henkilöstön määrää ja rakennetta koskevat raportit otetaan käyttöön ensivaiheessa ja palkkausta ja palkan kehitystä koskevat raportit käyttöön vuoden 2009 aikana. Raportit tulevat suoraan esimiesten käyttöön vuoden 2009 aikana. Timecon -työajanhallinta ja kulunvalvontajärjestelmää laajennetaan, investointimäärärahojen puitteissa. Uusi IP -työaikapäätejärjestelmä otetaan testikäyttöön loppuvuodesta 2008. Verkkopalkan käyttö laajennetaan Kainuun kuntiin. Kannustava/tulospalkkaus otetaan käyttöön 3-4 työyksikössä. Henkilöstösuunnitteluohjeet uudistetaan vuosille 2010-2012 Kuljetuspalvelut: Kuljetusten ohjaus- ja tilausjärjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2009 alussa. Tilausjärjestelmän piiriin tulevat potilassiirrot, VpL:n ja ShL:n mukaiset matkat sekä näiden laskujen asiakirjatarkistus. 57

Kuljetuspalvelut yksikkö tutkii mahdollisuutta kutsuohjatun palveluliikenteen saamiseksi suurimpiin kuntakeskuksiin. Yhteistyötä lisätään sisäisten ja ulkoisten sidosryhmien kanssa. Mm. Kuntien ja Kelan kanssa pyritään löytämään lisää yhteistyömahdollisuuksia. Materiaalipalvelut: Hankintatoimen yhteistyötä Kainuun ja koko pohjoisten sairaanhoitopiirien (ERVA) kanssa on tiivistetty ja uusia tuoteryhmiä on otettu mukaan. Hankintayhteistyö tuottaa vuosittain n. 2 %:n kustannussäästöt kokonaishankinnoissa (400 000 /vuosi). Uuden hankintalain mukaan hankintojen kilpailutusprosessiin on varattava aikaa enemmän ja siksi hankintaosaamista syvennetään ja koulutetaan myös hankinnoista päättäville organisaation tahoille. Varastonhallintaan ja kilpailutukseen käytetään SAP-ohjelmistoa. Ohjelmiston käyttöä laajennetaan yhteistyössä apteekin varastotoimintojen kanssa ja otetaan käyttöön uusia toimintoja helpottamaan varastointitoimintaa ja tilastointia. Ravintopalvelut: Potilasruokatilausohjelman uusiminen, joka vaikuttaa työprosesseihin siten, että työaikaa säästyy ja työvuoroja voidaan järjestellä uudelleen. Tämä mahdollistaa yhden henkilön vähennyksen. Vuonna 2010 hankittavien lämmitettävien potilasruokavaunujen hankinnan suunnittelu käynnistyy. Talouspalvelut: Keskitytään lähtevien kuluttajalaskujen saamiseksi sähköisiksi verkkolaskuiksi ja käteiskassojen toiminnot järjestellään uudelleen vuoden 2009 aikana. Lisäksi ensivuoden aikana valmistaudutaan taloushallinnonjärjestelmän (Sap 4,7 ver ---> 6. x ) päivitykseen. Päivityksen testaaminen testiympäristössä ennen päivitystä kestää useita kuukausia ja vaatii ylimääräistä henkilötyöpanosta. Päivitys vastaa uuden järjestelmän käyttöönottoa. Laaditaan yhdessä henkilöstöpalveluiden kanssa toimivampi henkilöstösuunnittelujärjestelmä ja ohjeistus vuosille 2010 2012 Tietohallintopalvelut: Useiden eri tietojärjestelmien versiopäivitys- ja/tai käyttöönottoprojektien läpivieminen. Näihin projekteihin liittyy vahvasti perustietotekniikkainfran (esim. palvelinten- ja tietoliikennepalveluiden) uusiminen ja kehittäminen siten, että käyttöönottoprojektit etenevät eri toimialojen tarpeiden mukaisesti. Versiopäivitykset koskevat mm. talous- ja materiaalihallinnon ohjelmistoa, henkilöstöhallinnon laajennusosien käyttöönottoa ja asiahallintajärjestelmää. 58

59 Uusien järjestelmien käyttöönotot: - leikkaussalitoiminnan ohjausjärjestelmä - keskitetyt videotekniikkapalvelut - ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto - yhtenäinen potilastietojärjestelmä - valmistautuminen potilastietojen välittämiseksi KELAN kanta-arkistoon - sähköisen asiointipalvelun käyttöönotto toimeentulotukihakemuskäsittelyssä. Tekniset palvelut: Kiinteistötekniikassa toiminnan pääpaino kohdistuu Kainuun keskussairaalan lisärakennuksen rakennuttamis- ja valvontatehtäviin. Lisärakennukseen tulee tilat päivystyspoliklinikalle ja ns. nopean diagnostiikan yksikölle, ensihoidolle sekä näytteenottotilat laboratoriolle. Tämä lisärakennusprojekti on keskussairaalan historian mittavin rakennusprojekti valmistumisen (1969) jälkeen. Selvitetään Salmijärven sairaalan lämpökeskuksen muuttaminen kotimaiselle polttoaineelle ja ns. lämpöyrittäjä -periaatteella toimivaksi. 4.6 Koulutustoimiala Missio / perustehtävä Kainuun koulutustoimiala tuottaa korkeatasoisia toisen asteen koulutuspalveluja. Visio 2016 Koulutustoimiala on valtakunnallisesti kilpailukykyinen koulutuspalveluiden järjestäjä. Toimintaperiaatteet (arvot) Oikeudenmukaisuus, tuloksellisuus, tulevaisuuden usko, asiakaslähtöisyys, vastuunotto, avoimuus ja luottamus Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Koulutustarjonta vastaa väestön sekä työ- ja elinkeinoelämän kysyntää Aluekehitystä tukeva aktiivinen osaamisverkosto Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kokonaisosaaminen on kysynnän mukaista Työkykyinen ja uudistushaluinen henkilöstö (innovatiivinen) Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Prosessit ovat sujuvia ja luotettavia Avoimuus uusille toiminnoille ja verkostoille (yksiköille) Talous Terve talous Tulosalueet tulevat toimeen omalla tulorahoituksellaan. Tulevaisuuden osaamisen varmistaminen

Menestystekijät 60 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Opiskelija- ja työelämälähtöinen koulutussuunnittelu ja ennakointi Ennakoiva ja toimiva verkostoyhteistyö Väestön koulutustarpeisiin vastaaminen Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja ylläpito (tunnistaminen ja hyödyntäminen) Työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat hallinta Toimiva johtamisjärjestelmä Opiskelijalähtöinen toimintatapa. Työelämän ja jatkoopintojen tarpeet otetaan huomioon opetuksen kehittämisessä Talous Toimitaan kustannustehokkaasti. Investoinnit kohdennetaan ja hyödynnetään tehokkaasti Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Riittävä opiskelijamäärä, opetusryhmien keskikoko Sitovat tavoitteet ja mittarit Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu 1) Toisen asteen koulutuksen aluekehitysvaikutuksia seurataan ja määritetään kehityskohteet. Seurannan pääkohteet ovat: - peruskoulun päättävän ikäluokan sijoittuminen - työelämäyhteyksien määrä - toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden määrä (netto = 0) - koulutuksen läpäisy > edellisen vuoden keskiarvo - jatko-opintoihin sijoittuminen ja työllistyminen Henkilöstö ja uudistuminen 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute X 2009 > X 2007 ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Johtamisjärjestelmän kehittäminen Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,5 % lukuvuodessa 2) Opetuksen työaikoja yhdenmukaistetaan Talous 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa

Sitovat tavoitteet ja mittarit 2009 Toimenpiteitä, joilla sitovat tavoitteet saavutetaan: ASIAKAS JA ASUKAS, ELINVOIMAINEN KAINUU 1) Toisen asteen koulutuksen aluekehitysvaikutuksia seurataan ja määritetään kehityskohteet. 1.1 Peruskoulun päättävän ikäluokan sijoittuminen - Yhteistyökumppaneina ovat sähköisen hakupalvelun toimisto sekä perusopetuksen ja toisen asteen oppilaanohjaajat - Toimiala osallistuu edelleen aktiivisti sähköisen hakujärjestelmän kehittämistyöhön - Nivelvaiheen oppilaanohjaustoimia kehitetään edelleen. - Tavoitteena on, että 97 % perusopetuksen päättävistä jatkaa välittömästi kouluttautumista. 1.2 Työelämäyhteyksien määrä - Mitataan ammatillisen koulutuksen työelämäyhteyksiä asiakkuuden hallinnassa ja työssäoppimisen toteutuksessa. Tavoite on X 2009 > X 2008. 1.3 Toiminta-alueen ulkopuolelta olevien opiskelijoiden määrä (netto = 0) - Maakunnan ulkopuolelta tulevien opiskelijoiden määrän analysointia jatketaan ja kehitetään. - Tavoitteena on vähintään tasapaino Kainuuseen muualta tulevien ja Kainuusta muualle opiskelemaan lähtevien toisen asteen perustutkintoopiskelijoiden kesken - Kuusamossa toteutettavan ammatillisen koulutuksen tulokset arvioidaan erikseen 1.4 Koulutuksen läpäisy > edellisen vuoden keskiarvo - Opiskelijapalautteiden perusteella valitaan tulosalueiden keskeiset kehittämiskohteet, joilla parannetaan toisen asteen koulutuksen läpäisyarvoa. Tavoite on X 2009 > X 2008 1.5 Jatko-opintoihin sijoittumista ja työllistymistä seurataan - Jatko-opintoihin sijoittumista ja työllistymistä seurataan. Tavoite on X 2009 > X 2008. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN 61 1) Henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 - vuonna 2009 suoritetaan TOB -kysely. Seuraava Kainuun maakunta - kuntayhtymän työhyvinvointikysely suoritetaan koulutustoimialalla vuonna 2010. - koulutustoimialan kummallekin tulosalueelle määritetään henkilöstön kehittämistyön perustehtävälähtöiset profiilit.

2) Johtamisjärjestelmän kehittäminen 62 2.1 Työyhteisöjen kehittäminen - Tulosalueilla jatketaan työhyvinvointikoulutusta (KAO) ja työyhteisötilaisuuksia. 2.2 Kehityskeskustelujen määrä - Kehittämiskeskustelut käydään vähintään joka toinen vuosi. PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on <3,5 % lukuvuodessa - Keskeyttämisten syyt selvitetään ja otetaan huomioon toisen asteen opiskelijapalveluja kehitettäessä. 2) Opetuksen työaikoja yhdenmukaistetaan - Jatketaan perusopetuksen ja toisen asteen opetustyön työaikojen yhdenmukaistamista tavoitteena sujuva yhteistyö eri oppilaitosmuotojen kesken TALOUS 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa - Talousarvion toteutumista seurataan reaaliaikaisesti ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TA ENN- (sis. liikelaitoksen) TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP -2007 % TA 2008 TA -08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 37 641 38 798 3,1 45 334 16,8 45 634 0,7 48 461 6,2 49 353 49 578 49 807 Myyntituotot 35 281 36 367 3,1 43 981 20,9 44 281 0,7 46 646 5,3 47 538 47 749 47 963 Maksutuotot 362 397 9,7 117-70,5 117 0,0 99-15,4 101 103 105 Tuet ja avustukset 1 310 1 339 2,2 852-36,4 852 0,0 1 397 64,0 1 385 1 397 1 409 Muut tuotot 688 695 1,0 384-44,7 384 0,0 319-16,9 329 329 330 TOIMINTAKULUT 37 926 40 249 6,1 46 049 14,4 46 049 0,0 48 161 4,6 49 612 49 839 50 067 Henkilöstökulut 23 455 24 929 6,3 27 512 10,4 27 512 0,0 29 204 6,2 29 936 30 078 30 221 Asiakaspalvelujen ostot 0-25 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 7 114 7 576 6,5 9 074 19,8 9 074 0,0 9 271 2,2 9 623 9 670 9 718 Palvelujen ostot 7 114 7 551 6,1 9 074 20,2 9 074 0,0 9 271 2,2 9 623 9 670 9 718 Aineet ja tavarat 3 067 3 044-0,7 3 144 3,3 3 144 0,0 2 906-7,6 2 991 2 995 2 998 Avustukset 7 11 57,1 11 0,0 11 0,0 9-18,2 10 10 10 Vuokrat 4 154 4 534 9,1 6 153 35,7 6 153 0,0 6 611 7,4 6 861 6 893 6 926 Muut kulut 129 180 39,5 155-13,9 155 0,0 160 3,2 192 193 193 TOIMINTAKATE -285-1 451 409,1-715 -50,7-415 -42,0 300-172,3-259 -260-260 Rahoituskulut ja -tuotot -1 12-1 300,0-20 -266,7-20 0,0-40 100,0-40 -40-40 VUOSIKATE -286-1 439 403,1-735 -48,9-435 -40,8 260-159,8-299 -300-300 POISTOT -865-843 -2,5-788 -6,5-788 0,0-848 7,6-985 -985-985 SATUNNAISET ERÄT 0 0 #JAKO/0! 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 151-2 282 98,3-1 523-33,3-1 223-19,7-588 -51,9-1 285-1 285-1 285 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 41 #JAKO/0! -193 0,0-193 0,0-813 0,0-115 -115-115 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0,0 0,0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 151-2 241 94,7-1 716-23,4-1 416-17,5-1 401-1,1-1 400-1 400-1 400

KOULUTUSLAUTAKUNNAN ALAINEN TOIMINTA YHTEENSÄ TP 2006 / TA ENN- (Ilman KAO) TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP -2007 % TA 2008 TA -08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 9 545 9 504-0,4 10 201 7,3 10 501 2,9 11 013 4,9 11 233 11 458 11 687 Myyntituotot 9 012 8 957-0,6 9 913 10,7 10 213 3,0 10 331 1,2 10 538 10 748 10 963 Maksutuotot 362 397 9,7 117-70,5 117 0,0 99-15,4 101 103 105 Tuet ja avustukset 150 124-17,3 164 32,3 164 0,0 574 250,0 585 597 609 Muut tuotot 21 26 23,8 7-73,1 7 0,0 9 28,6 9 9 10 TOIMINTAKULUT 11 474 11 654 1,6 11 711 0,5 11 711 0,0 12 232 4,4 12 463 12 688 12 917 Henkilöstökulut 7 900 7 954 0,7 7 812-1,8 7 812 0,0 7 682-1,7 7 836 7 978 8 121 Asiakaspalvelujen ostot 0-25 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 2 138 2 204 3,1 2 163-1,9 2 163 0,0 2 579 19,2 2 623 2 670 2 718 Palvelujen ostot 2 138 2 179 1,9 2 163-0,7 2 163 0,0 2 579 19,2 2 623 2 670 2 718 Aineet ja tavarat 260 151-41,9 176 16,6 176 0,0 188 6,8 191 195 198 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 164 1 319 13,3 1 543 17,0 1 543 0,0 1 761 14,1 1 791 1 823 1 856 Muut kulut 12 51 325,0 17-66,7 17 0,0 22 29,4 22 23 23 TOIMINTAKATE -1 929-2 150 11,5-1 510-29,8-1 210-19,9-1 219 0,7-1 230-1 230-1 230 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -1 929-2 150 11,5-1 510-29,8-1 210-19,9-1 219 0,7-1 230-1 230-1 230 POISTOT -171-201 17,5-206 2,5-206 0,0-182 -11,7-170 -170-170 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -2 100-2 351 12,0-1 716-27,0-1 416-17,5-1 401-1,1-1 400-1 400-1 400 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -2 100-2 351 12,0-1 716-27,0-1 416-17,5-1 401-1,1-1 400-1 400-1 400 63 KOULUTUSTOIMIALA YHTEISET PALVELUT TP 2006 / TA ENN- TP 2007 TP -07 / Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP -2007 % TA 2008 TA -08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 23 235 921,7 300 27,7 300 0,0 300 0,0 306 312 318 Myyntituotot 0 200 #JAKO/0! 300 0,0 300 0,0 300 0,0 306 312 318 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 22 35 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut tuotot 1 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 277 338 22,0 372 10,1 372 0,0 379 1,9 385 392 399 Henkilöstökulut 246 282 14,6 262-7,1 262 0,0 319 21,8 324 330 336 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 25 50 100,0 100 100,0 100 0,0 47-53,0 48 49 50 Palvelujen ostot 25 50 100,0 100 100,0 100 0,0 47-53,0 48 49 50 Aineet ja tavarat 3 2 0,0 3 50,0 3 0,0 4 33,3 4 4 4 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 0 2 0,0 4 4 0,0 4 0,0 4 4 4 Muut kulut 3 2 0,0 3 50,0 3 0,0 5 66,7 5 5 5 TOIMINTAKATE -254-103 -59,4-72 -30,1-72 0,0-79 9,7-79 -80-81 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -254-103 -59,4-72 -30,1-72 0,0-79 9,7-79 -80-81 POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -254-103 -59,4-72 -30,1-72 0,0-79 9,7-79 -80-81 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -254-103 -59,4-72 -30,1-72 0,0-79 9,7-79 -80-81 4.6.1 Koulutustoimiala, lukiokoulutus Missio / perustehtävä Kainuun lukiokoulutus tarjoaa opiskelijalle laaja-alaisen yleissivistyksen ja antaa valmiudet jatko-opintoihin. Visio 2016 Valtakunnallisesti kilpailukykyinen lukiokoulutuksen järjestäjä ja kehittäjä Toimintaperiaatteet (arvot) Opiskelijakeskeisyys, luottamus, yhteiskuntavastuu ja tuloksellisuus Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Vastaa yksilöllisiin opiskelutarpeisiin Laaja-alainen pohja jatko-opinnoille Henkilöstö ja uudistuminen Osaava, hyvinvoiva ja uudistushaluinen henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Toimivat opiskelijapolut Keskitytään omaan ydintoimintaan Talous Terve talous

Menestystekijät Toiminnan kannalta riittävän suuret tulosyksiköt 64 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Oppiaineissa valinnaisuuden turvaava ja laadukas kurssitarjonta Toisen asteen keskinäinen yhteistyö Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön ammattitaidon ylläpitäminen Kannustava ja avoin työkykyä parantava ilmapiiri Opiskelijalähtöisyys Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Toimivat opetusjärjestelyt Toimiva opiskelijan ohjaus- ja tukijärjestelmä Yhteistyö sidosryhmiin Talous Opetuslähtöisesti kohdennetut resurssit Kiinteistöjen taloudellinen käyttö Sitovat tavoitteet ja mittarit Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu 1) Ensisijaisia hakijoita on yli 50 % ikäluokasta 2) Rakenne mahdollistaa yhdistelmäopinnot 3) Opiskelijapalaute mitataan maakunnallisesti vuosittain; tavoite: vähintään edellisen kyselyn keskiarvo 4) Jatko-opintoihin sijoittumista seurataan ja mitataan (Tilastokeskus); tavoitetaso on vähintään valtakunnan keskiarvo Henkilöstö ja uudistuminen 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 (TOB - kysely) ja johtopäätökset otetaan huomioon 2) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 2 % lukuvuodessa 2) Tutkinnon suorittamisaika, neljännen vuoden opiskelijat. Tavoite: neljännelle vuodelle ilman ennakkosuunnitelmaa ajautuneita opiskelijoita < 5 % kokonaisopiskelijamäärästä 3) Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin verkko-opintoina 4) Jokaisen lukion turvallisuussuunnitelmat on tarkistettu Talous 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa 2) Oppilaitoksen kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista henkilöstön kehittämisen lisäksi 3) Opiskelijakohtaiset kustannukset ja niiden oikeudenmukainen vertailu. - opetuskustannukset - opetuksen ulkopuoliset kustannukset Tavoite: kokonaiskustannukset < maan keskiarvon 4) Riittävä opetusryhmien keskikoko

Sitovat tavoitteet ja mittarit 2009 65 Toimenpiteitä, joilla sitovat tavoitteet saavutetaan: ASIAKAS JA ASUKAS, ELINVOIMAINEN KAINUU 1) Ensisijaisia hakijoita on yli 50 % ikäluokasta - markkinointia tehostetaan ja monipuolistetaan. Markkinoinnissa tehdään yhteistyötä lukiokoulutuksen tulosalueella ja ammattiopetuksen kanssa. Markkinoinnissa tukeudutaan perustehtävän ansiokkaaseen hoitoon. - Aloituspaikat mitoitetaan realistisesti. Mitoituksessa otetaan huomioon: - Maakuntavaltuuston ja koulutuslautakunnan päätökset - Hakijoiden edellytykset lukio-opintoihin (keskiarvoraja) - lukioopintoihin pääsy on haaste 2) Rakenne mahdollistaa yhdistelmäopinnot ja lukioiden vaihdon - Jaksojen ja oppituntien sijoittelussa otetaan huomioon yhdistelmäopintojen suoritusmahdollisuus. - Opintojen ohjauksessa tehdään yhteistyötä ammatillisen koulutuksen kanssa - Lukioiden vaihto jaksoittain ohjeistetaan. Ohjeessa otetaan huomioon kotimainen ja kansainvälinen opiskelijavaihto (mm. ruotsinkieliset vs. kainuulaiset opiskelijat) - Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen opiskelijahallinto-ohjelmien keskinäistä opiskelijoihin liittyvää tiedonsiirtoa parannetaan 3) Opiskelijapalaute mitataan vuosittain - Lukiokoulutuksen tulosalueelle otetaan käyttöön keskitetty, systemaattinen opiskelijapalautejärjestelmä. Tavoite on vähintään edellisen kyselyn keskiarvo. - Opiskelijapalautteen perusteella määritetään keskeiset kehittämiskohteet. - Opinto-ohjauksen kurssin uusi toteutustapa valmistellaan 4) Jatko-opintoihin sijoittumista seurataan ja mitataan (Tilastokeskus) - Tavoite on vähintään valtakunnan keskiarvo - Jatko-opintojen tai työelämään sijoittumisen tavoitteena on vähintään valtakunnan keskiarvo. HENKILÖSTÖ JA UUDISTUMINEN 1) Työhyvinvointikyselyn perusteella henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 ja johtopäätökset otetaan huomioon - Vuonna 2009 suoritetaan TOB -kysely. Seuraava Kainuun maakunta - kuntayhtymän työhyvinvointikysely suoritetaan koulutustoimialalla vuonna 2010. 2) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista.

66 - Lukiokoulutuksen henkilöstön kehittämisen pääkohteena on johtamisjärjestelmä ja vuorovaikutus PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN JA TUOTANTOTAVAT 1) Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 2 % lukuvuodessa - Selvitetään keskeyttämisten syyt ja eroavien opiskelijoiden syrjäytymistä ehkäistään. 2) Tutkinnon suorittamisaika, neljännen vuoden opiskelijat - Seurataan neljännen vuoden opiskelijoiden määriä. Tavoitteettomia, ilman ennakkosuunnitelmaa olevia neljännen vuoden opiskelijoita tulee olla < 5 % opiskelijoiden kokonaismäärästä. - Opiskelijan ohjausta tehostetaan opintojen alussa. 3) Jokainen opiskelija suorittaa vähintään yhden kurssin verkko-opintoina - Varmistetaan jokaisen opiskelijan verkkokurssin suoritus. Tavoitteena on verkko-opiskeluvalmiuksien varmistaminen jokaiselle opiskelijalle. 4) Jokaisen lukion turvallisuussuunnitelmat on tarkistettu - Lukioiden turvallisuussuunnitelmat tarkistetaan ajan vaatimuksia vastaaviksi yhtenäisen toimintamallin mukaan. TALOUS 1) Pysytään sovitussa talousarvioraamissa - Talousarvion toteutumista seurataan reaaliaikaisesti ja korjaustoimiin ryhdytään välittömästi. 2) Oppilaitoksen kehittämiseen käytetään 0,5 % henkilöstökustannuksista henkilöstön kehittämisen lisäksi - Lukioiden kärkihankekokonaisuuden valmistelua jatketaan Kajaanin, Kuhmon ja Sotkamon lukioiden osalta. Sotkamon lukion VuokattiCampuEducationTube -hankkeen jatkorahoitus varmistetaan ja hanketta jatketaan. 3) Opiskelijakohtaisten kustannusten oikeudenmukainen vertailu. - Vertailussa tarkastellaan opetuskustannuksia ja opetuksen ulkopuolisia kustannuksia opiskelijaa kohti. Tavoitteena on kokonaiskustannusten pysyminen alle maan keskiarvon. Vertailussa otetaan huomioon tulosyksikön koko. Laskentaperusteet ovat samat kuin valtionosuuden yksikköhintarahoituksessa. - Opetuksen ulkopuolisia kustannuksia ovat mm. hallinto-, tukipalvelu sekä kiinteistökustannukset. 4) Riittävä opetusryhmien keskikoko - Pienimmän opetusryhmän keskikoon päättää koulutuslautakunta

67 TP 2006 / LUKIOT TA 1 000 TP 2006 TP -2007 TP 2007 % TP -07 / TA 2008 TA -08 % Ennuste 2008-08 / ENN - 08 % TA 2009 08/TA -09 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 9 522 9 269-2,7 9 901 6,8 10 201 3,0 10 713 5,0 10 927 11 146 11 369 Myyntituotot 9 012 8 757-2,8 9 613 9,8 9 913 3,1 10 031 1,2 10 232 10 436 10 645 Maksutuotot 362 397 9,7 117-70,5 117 0,0 99-15,4 101 103 105 Tuet ja avustukset 128 89-30,5 164 84,3 164 0,0 574 250,0 585 597 609 Muut tuotot 20 26 30,0 7-73,1 7 0,0 9 28,6 9 9 10 TOIMINTAKULUT 11 197 11 316 1,1 11 339 0,2 11 339 0,0 11 853 4,5 12 078 12 296 12 517 Henkilöstökulut 7 654 7 672 0,2 7 550-1,6 7 550 0,0 7 363-2,5 7 511 7 647 7 785 Asiakaspalvelujen ostot 0-25 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 2 113 2 154 1,9 2 063-4,2 2 063 0,0 2 532 22,7 2 575 2 621 2 669 Palvelujen ostot 2 113 2 129 0,8 2 063-3,1 2 063 0,0 2 532 22,7 2 575 2 621 2 669 Aineet ja tavarat 257 149-42,0 173 16,1 173 0,0 184 6,4 187 190 194 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 1 164 1 317 13,1 1 539 16,9 1 539 0,0 1 757 14,2 1 787 1 819 1 852 Muut kulut 9 49 444,4 14-71,4 14 0,0 17 21,4 17 18 18 TOIMINTAKATE -1 675-2 047 22,2-1 438-29,8-1 138-20,9-1 140 0,2-1 150-1 150-1 149 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -1 675-2 047 22,2-1 438-29,8-1 138-20,9-1 140 0,2-1 150-1 150-1 149 POISTOT -171-201 17,5-206 2,5-206 0,0-182 -11,7-170 -170-170 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 846-2 248 21,8-1 644-26,9-1 344-18,2-1 322-1,6-1 320-1 320-1 319 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 846-2 248 21,8-1 644-26,9-1 344-18,2-1 322-1,6-1 320-1 320-1 319 ENN- 4.7 Sosiaali- ja terveystoimiala Perustehtävä Kainuun väestön terveyden, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin edistäminen sekä itsenäisen selviytymisen tukeminen. Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus, Oikeudenmukaisuus, Avoimuus ja luottamus Visio 2015 Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat, tarpeenmukaiset, laadukkaat ja helposti saavutettavat palvelut Väestön palvelutarpeet ovat tiedossa Valtakunnallinen vertailutieto sairastavuudesta ja kuolleisuudesta Terveiden elämäntapojen omaksuminen ja terveyserojen kaventuminen ja terveyttä edistävästä ympäristöstä huolehtiminen Tyytyväinen asiakas Vapaavalinta Tutkittuun tietoon perustuvat menetelmät ennalta ehkäisevässä työssä ja sairauksien hoidossa Oikea-aikainen tarpeenmukainen palvelujen saanti Väestön palvelutarpeen seurantajärjestelmän rakentaminen Terveyskäyttäytymisen mittaaminen (valitut valtakunnalliset indikaattorit -seuranta) Asiakaspalautteenseuranta Hoitoonpääsyaika (toteutuu vähintään normien mukaisena) Onnistuneiden puhelinkontaktien prosentti Läpikulkuajat

Henkilöstö ja uudistuminen 68 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja sitoutunut henkilöstö Henkilöstön hyvinvointi Hyvä henkilöstöhallinto ja - johtaminen (innovatiivinen, salliva ja avoin työilmapiiri) Oikeudenmukainen kannustava palkkausjärjestelmä Työyhteisöjen tilan arvioinnit Kehityskeskustelut Henkilöstötilinpäätökset Jatkuva palvelujen tarpeista lähtevä henkilöstön koulutus Henkilöstöresurssien ja osaamisen tarkoituksenmukainen suuntaaminen Vastuunotto oman perustehtävän hoidosta ja työyhteisön tilasta (sisäinen yrittäjyys) Henkilöstömitoitukset v. 2008 Johtamisen mittari Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Keskeisillä potilas- ja asiakasryhmillä on alueellisesti kattavat toimivat hoito- ja palveluketjut Toimiva asiakaslähtöinen työnjako ja yhteistyö eri toimijoiden ja palveluntuottajien kesken Asiakaskyselyt / Sidosryhmäkyselyt Tietohallinnon järjestelmät ja teknologia toimii Ajanmukainen teknologian käyttö hallitaan Auditointien ja johdon katselmusten toteutuminen vuosittain Hyvinvointialan yhteistyöverkosto toimii Toimiva laadunhallinnan järjestelmä Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Pitkäjänteisyys talouden Painopistealueiden oikeaaikainen Pysytään asetetussa kasvutavoitteessa suunnittelussa määrittely Kokonaistaloudellinen näkökulma ohjaa toiminnan ja talouden suunnittelua Palvelut järjestetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti Hankintaosaamisen lisääminen Kustannustietoisuuden lisääntyminen Kustannusvastuu Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja sitoutuu sen toteuttamiseen Talouden seurantajärjestelmä toimii Talouden koulutuksiin otettavien piirin laajentaminen Toimintojen kustannukset määritelty Panostus kehittämistyöhön 1,2 % määriteltyjen painopistealueiden mukaisesti Asioita käsitellään työpaikkakokouksissa Toteutumaseuranta

Kainuun elinvoima 69 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimintaympäristön muutoksen hallinta ja muutokseen vastaaminen Muutoksen vaikutusten arviointi hyvinvointiin ja terveyteen Kansallisesti vertailukelpoiset terveyden- ja hyvinvointimittarit Toimintakykyiset kainuulaiset Toimiva kehittämiskumppanuus Toimintasuunnitelma v. 2009 Yleistä Toimialalle leimaa antavana piirteenä on palvelutarpeen edelleenkin voimakkaasti jatkuva kasvu. Vuonna 2030 tulee palvelutarve olemaan n. 50 % nykyistä korkeampi. Samanaikaisesti käytettävissä olevat resurssit vähenevät, työvoimaa on käytettävissä n. 30 % nykyistä vähemmän. Myös tulevan vuoden ponnistukset on suunnattava seuraaviin asioihin: - palvelutarpeen kasvun hidastaminen parantamalla väestön terveydentilaa ja erityisesti ikääntyvän väestön toimintakykyä - työn tuottavuuden jatkuva kasvu - uusien toimintatapojen etsiminen Asukas ja asiakas Väestön terveyserot Kainuun maakunnassa ovat edelleenkin merkittäviä. Näiden kaventamiseen kiinnitetään erityistä huomiota samalla kun koko väestön terveydentilaa parannetaan. Palveluiden saatavuus ei toteudu maakunnassa tasapuolisesti. Tällöin on erityistä huomiota kiinnitettävä terveysasemien toimintaan ja erikoissairaanhoidon käyttöön. Kaikessa toiminnassa tullaan korostamaan avopainotteisuutta ja varhaista puuttumista. Henkilöstö ja uudistuminen Nykyisen henkilöstön osalta korostuvat työssä jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvät kysymykset. Jatkuvasta koulutuksesta on pystyttävä pitämään huolta. Uuden henkilöstön rekrytointiin haetaan uusia avauksia henkilöstöhallinnon kanssa yhteistyössä. Varahenkilöstön määrää lisätään ja työllistämistukipaikkoja vakinaistetaan aiemman suunnitelman mukaisesti.

70 Esimiestyöhön ja siinä jaksamiseen suunnitellaan jatkotoimenpiteet nyt menossa olevien toimenpiteiden arvioinnin jälkeen. Arviointi tehdään alkuvuodesta 2009. Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Ensihoidon ja sairaankuljetuksen ottaminen omaksi toiminnaksi on merkittävä uudistus, missä haetaan henkilöstön käytön synergiaetuja. Nopean diagnoosin yksikön toiminnan aloittamiseen liittyvä koulutus käynnistyy vuoden 2009 aikana. Uuden potilastietojärjestelmän käyttöönotto tapahtuu pääosin vuoden 2009 aikana. Talous Joudumme edelleenkin tekemään toiminnallisia investointeja, joiden rahalliset hyödyt näkyvät vasta lähivuosina. Näitä toimenpiteitä tehdään kaikilla toiminnan osa-alueilla. Tulevien vuosien taloudelliset näkymät ovat heikkeneviä ja tämä pakottaa entistäkin kriittisempään arviointiin näiden toimenpiteiden suhteen. Kainuun elinvoima Työtä kainuulaisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi jatketaan laajalla rintamalla. Erityisponnistuksia suunnataan rakennetyöttömyyteen. Vuonna 2009 on tarkoitus käynnistää kuntouttava työtoiminta koko maakunnassa. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ Vertailutiedot (sis. liikelaitoksen) oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 31 451 33 373 6,1 35 979 7,8 35 724-0,7 37 863 6,0 39 025 40 233 41 479 Myyntituotot 8 227 9 101 10,6 10 029 10,2 9 539-4,9 9 973 4,5 10 298 10 645 11 003 Maksutuotot 15 853 16 111 1,6 17 865 10,9 17 980 0,6 19 040 5,9 19 611 20 200 20 806 Tuet ja avustukset 4 634 5 170 11,6 5 341 3,3 5 325-0,3 6 773 27,2 6 976 7 185 7 401 Muut tuotot 2 737 2 991 9,3 2 744-8,3 2 880 5,0 2 077-27,9 2 139 2 203 2 270 TOIMINTAKULUT 198 324 208 935 5,4 219 893 5,2 223 143 1,5 235 073 5,3 243 275 251 797 260 460 Henkilöstökulut 105 647 111 053 5,1 117 172 5,5 117 153 0,0 125 997 7,5 129 921 133 849 137 894 Asiakaspalvelujen ostot 34 649 34 984 1,0 36 535 4,4 36 719 0,5 38 127 3,8 39 471 41 083 42 727 Muut palvelujen ostot 23 777 26 170 10,1 28 021 7,1 28 577 2,0 28 442-0,5 29 435 30 657 31 855 Palvelujen ostot yhteensä 58 426 61 154 4,7 64 556 5,6 65 296 1,1 66 569 1,9 68 905 71 740 74 583 Aineet ja tavarat 15 801 15 544-1,6 16 840 8,3 17 143 1,8 18 626 8,7 19 376 20 149 20 955 Avustukset 12 444 13 748 10,5 13 633-0,8 15 848 16,2 14 968-5,6 15 805 16 467 17 145 Vuokrat 5 744 6 855 19,3 7 505 9,5 7 302-2,7 8 581 17,5 8 924 9 238 9 517 Muut kulut 262 581 121,8 187-67,8 401 114,4 332-17,2 343 355 366 TOIMINTAKATE -166 873-175 562 5,2-183 914 4,8-187 419 1,9-197 210 5,2-204 251-211 564-218 981 Rahoituskulut ja -tuotot -12-12 0,0-10 0,0-10 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -166 885-175 574 5,2-183 924 4,8-187 429 1,9-197 210 5,2-204 251-211 564-218 981 POISTOT -1 540-1 482-3,8-1 363-8,0-1 493 9,5-1 465-1,9-1 600-1 600-1 600 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -168 425-177 056 5,1-185 287 4,6-188 922 2,0-198 675 5,2-205 851-213 164-220 581 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -168 425-177 056 5,1-185 287 4,6-188 922 2,0-198 675 5,2-205 851-213 164-220 581 5,5 5,1 4,6 7,2 3,6 3,6 3,5

71 SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ Vertailutiedot (ilman liikelaitosta) oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 29 402 30 308 3,1 32 515 7,3 32 260-0,8 34 287 6,3 35 316 36 375 37 466 Myyntituotot 6 184 6 047-2,2 6 570 8,6 6 080-7,5 6 402 5,3 6 594 6 792 6 996 Maksutuotot 15 850 16 111 1,6 17 865 10,9 17 980 0,6 19 040 5,9 19 611 20 200 20 806 Tuet ja avustukset 4 634 5 160 11,4 5 336 3,4 5 320-0,3 6 768 27,2 6 971 7 180 7 395 Muut tuotot 2 734 2 990 9,4 2 744-8,2 2 880 5,0 2 077-27,9 2 139 2 203 2 270 TOIMINTAKULUT 196 385 206 022 4,9 216 639 5,2 219 889 1,5 231 697 5,4 239 767 248 139 256 647 Henkilöstökulut 104 185 109 164 4,8 115 039 5,4 115 020 0,0 123 800 7,6 127 638 131 467 135 411 Asiakaspalvelujen ostot 34 564 34 939 1,1 36 515 4,5 36 699 0,5 38 106 3,8 39 449 41 060 42 704 Muut palvelujen ostot 23 547 25 425 8,0 27 155 6,8 27 711 2,0 27 594-0,4 28 554 29 739 30 899 Palvelujen ostot yhteensä 58 111 60 364 3,9 63 670 5,5 64 410 1,2 65 700 2,0 68 003 70 799 73 602 Aineet ja tavarat 15 732 15 446-1,8 16 760 8,5 17 063 1,8 18 496 8,4 19 241 20 008 20 809 Avustukset 12 444 13 748 10,5 13 633-0,8 15 848 16,2 14 968-5,6 15 805 16 467 17 145 Vuokrat 5 652 6 721 18,9 7 350 9,4 7 147-2,8 8 401 17,5 8 737 9 043 9 314 Muut kulut 261 579 121,8 187-67,7 401 114,4 332-17,2 343 355 366 TOIMINTAKATE -166 983-175 714 5,2-184 124 4,8-187 629 1,9-197 410 5,2-204 451-211 764-219 181 Rahoituskulut ja -tuotot -12-3 -75,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -166 995-175 717 5,2-184 124 4,8-187 629 1,9-197 410 5,2-204 451-211 764-219 181 POISTOT -1 529-1 482-3,1-1 363-8,0-1 493 9,5-1 465-1,9-1 600-1 600-1 600 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -168 524-177 199 5,1-185 487 4,7-189 122 2,0-198 875 5,2-206 051-213 364-220 781 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -168 524-177 199 5,1-185 487 4,7-189 122 2,0-198 875 5,2-206 051-213 364-220 781 5,3 5,1 4,7 7,2 3,6 3,5 3,5 4.7.1 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut Perustehtävä Tukea ja ohjata organisaation toimintaa siten, että Kainuu on paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettu sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijämaakunta. Luoda edellytyksiä tutkimus- ja kehittämistoiminnalle muuttuvassa toimintaympäristössä sekä järjestää kainuulaisten arkea tukevat asiantuntija- ja asiamiespalvelut. Arvot Ihmisarvon kunnioittaminen, Tasa-arvo, Asiakaslähtöisyys, Vastuullisuus Visio 2015 Sosiaali- ja terveydenhuollon yhteiset palvelut -tulosalue on toimissaan ennakkoluuloton, tulevaisuuteen suuntautuva vastuuntuntoinen ja päämäärätietoinen asiantuntijayksikkö, joka kehittää ja edistää sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyötä. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Verkottunut ja aktiivisesti Riittävä ajantasainen tietotuotantteet Asiakas- ja henkilöstöpalaut- toimiva organisaatio -seuranta Näkemys Osaaminen Uudet avaukset toiminnan ja yhteistyön kehittämisessä (kpl) Rohkeus Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Salliva, hyväksyvä ja kannustava Uskaltaa ja on mahdollisuus Työtyytyväisyys mittaukset työyhteisö panna itsensä likoon Hyvinvoiva, moniammatillinen henkilöstö Kehityskeskustelujen toteutuminen 100 %

Työhön sitoutuminen 72 Oleelliseen keskittyminen Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tehokas johtamisjärjestelmä Johdon työkalut Asiakas-, henkilöstö- ja sidosryhmäkeskustelut Toimiva seuranta-, arviointi ja palautejärjestelmä Tehokas yhteistyö ja kumppanuus Talous Verkostoyhteistyö eri toimijoiden kanssa Sisäiset auditoinnit Johdon katselmukset Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kustannustehokas organisaatio Toimiva ja kattava talouden Organisaatio pysyy annetus- seurantajärjestelmä sa raamissa TP 2006 / SOTE:N YHTEISET PALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 340 262-22,9 336 28,2 130-61,3 94-27,7 97 100 103 Myyntituotot 85 88 3,5 88 0,0 90 2,3 84-6,7 87 89 92 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 154 34-77,9 170 400,0 30-82,4 1-96,7 1 1 1 Muut tuotot 101 140 38,6 78-44,3 10-87,2 9-10,0 9 10 10 TOIMINTAKULUT 5 236 6 398 22,2 7 377 15,3 6 993-5,2 7 792 11,4 8 037 8 297 8 566 Henkilöstökulut 3 419 4 207 23,0 5 168 22,8 4 905-5,1 5 514 12,4 5 685 5 855 6 031 Asiakapalvelujen ostot 10 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 1 629 1 911 17,3 2 029 6,2 1 700-16,2 1 657-2,5 1 708 1 773 1 842 Palvelujen ostot 1 639 1 911 16,6 2 029 6,2 1 700-16,2 1 657-2,5 1 708 1 773 1 842 Aineet ja tavarat 72 66-8,3 70 6,1 90 28,6 363 303,3 377 392 407 Avustukset 10 11 10,0 10-9,1 10 0,0 10 0,0 11 11 11 Vuokrat 57 69 21,1 77 11,6 70-9,1 97 38,6 101 104 108 Muut kulut 39 134 243,6 23-82,8 218 847,8 151-30,7 157 162 167 TOIMINTAKATE -4 896-6 136 25,3-7 041 14,7-6 863-2,5-7 698 12,2-7 940-8 197-8 463 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -4 896-6 136 25,3-7 041 14,7-6 863-2,5-7 698 12,2-7 940-8 197-8 463 POISTOT -139-244 75,5-238 -2,5-308 29,4-260 -15,6-300 -290-290 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -5 035-6 380 26,7-7 279 14,1-7 171-1,5-7 958 11,0-8 240-8 487-8 753 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -5 035-6 380 26,7-7 279 14,1-7 171-1,5-7 958 11,0-8 240-8 487-8 753-22,5 26,7 14,1 9,3 3,5 3,0 3,1 ENN - 4.7.2 Ympäristöterveydenhuolto Perustehtävä Kainuun väestön ja eläinten terveyden sekä hyvinvoinnin edistäminen ja terveyshaittojen ennaltaehkäiseminen tavoitteena turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö Arvot Asiakaslähtöisyys, vastuullisuus, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus Visio 2015 Kainuun maakunta on seudullisesti hoidetun ympäristöterveydenhuollon toteuttamisen edelläkävijä

Asiakas ja asukas 73 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat, tarpeenmukaiset, laadukkaat ja helposti saatavat palvelut Valvontasuunnitelman toteutuminen (valvontakäyntien määrä, %) Tyytyväinen asiakas Toiminnan kohdentaminen tärkeimpiin osa-alueisiin riskinarvioinnin ja suunnitelmallisuuden avulla Onnistunut asiakkaiden tarpeita vastaava palvelu Henkilöstö ja uudistuminen Asiakaspalautepohjainen toimintasuunnitelma ja sen toteutus Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstön hyvinvointi Innovatiivinen, avoin, salliva Työyhteisön tilan arviointi työilmapiiri Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja sitoutunut henkilöstö Onnistunut rekrytointi Palvelujen tarpeesta lähtevä koulutus Osallistumisjärjestelmien ylläpito Virkojen täyttöaste 100 % Koulutuspäivien lkm (kpl/v/hklö) Kehityskeskustelut (100 %) Toimivat prosessit Voimavarojen ja erityisosaamisen tarkoituksenmukainen käyttö Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimiva laatujärjestelmä Toimiva laadunhallinnan Ulkoinen arviointi: järjestelmä Akkreditoidut menetelmät (%) Prosessien tehokkuus Työnjaon ja erikoistumisen kehittäminen Talous Vastuualuekohtaiset näyte-, analyysi-, tarkastus- ja käyntimäärät (kpl/v) Toteutuneet suunnitelmat (100 %) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Palvelut järjestetään taloudellisesti ja kustannustehokkaasti Talousarvion ja toimintasuunnitelman seuraaminen Talousarvion toteutuminen (100 %) Taloudellisten voimavarojen kohdentaminen palvelujen priorisoinnin mukaisesti Painopistealueiden ja toimintojen tärkeysjärjestyksen määrittely Henkilöstön sitoutuminen talousarvion toteutumiseen Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja seurantaan Talousarvion ja toimintasuunnitelman säännöllinen seuranta työpaikkakokouksissa

Kainuun elinvoima 74 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Elinympäristön terveellisyys ja turvallisuus Maaseudun elinkelpoisuuden ja hyvinvoinnin tukeminen Kainuun elinkeinoelämää tukevien palvelujen tuottaminen Elinympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta tutkitaan ja valvotaan Monipuoliset ja toimivat eläinlääkintähuollon palvelut Kysyntää vastaavan tutkimuspalvelun sekä riittävän neuvonnan, ohjauksen ja valvonnan tarjoaminen Kainuun elintarvikkeiden ja veden laatu sekä kuluttajapalveluiden turvallisuus (verrattuna valtakunnalliseen tasoon) Toimintasuunnitelma v. 2009 Vuonna 2008 ensimmäisen kerran laaditun, koko ympäristöterveydenhuollon kattavan, valvontasuunnitelman (vuosille 2008-2010) toteuttamista jatketaan. Vuonna 2008 saadun kokemuksen perusteella suunnitelmaa päivitetään ja kohteiden tarkastustiheydet tarkastetaan. Muuttuvan lainsäädännön (mm. tupakka-, kemikaali- ja elintarvikelainsäädäntö) vaatimukset huomioidaan valvonnassa. Eläinlääkäreiden työn kuormittavuutta vähennetään rekrytoimalla sijaisia ja ulkopuolisia päivystäjiä. Sijaisten rekrytointia kehitetään. Kainuun ympäristökeskus tilaa analyysipalvelut sopimukseen perustuen ympäristöterveyden-huollon laboratoriolta. Lisäksi sopimuksella sovitaan Kainuun ympäristökeskuksen toimintansa lopettavan laboratorion kahden laborantin siirtymisestä Kainuun maakunta -kuntayhtymän palvelukseen 1.1.2009 alkaen. Analyysimäärä nousee merkittävästi. Tulospalvelu toimii sähköisesti. Työnkiertoa ja automatisointia kehitetään edelleen. Asiakaspalvelu, tuloslaadukkuus ja palvelun nopeus pidetään hyvällä tasolla. Toiminta arvioidaan niin ulkoisesti kuin sisäisesti. Yhteistoimintaa muiden laboratorioiden kanssa jatketaan. Toimintatapojen yhtenäistämistä, työnjaon toteuttamista, erikoistumista ja toiminnan tehostamista jatketaan. Laatujärjestelmätyötä jatketaan. Sidosryhmien välistä yhteistyötä kehitetään. Toteutetaan uuden ympäristöterveydenhuollon tietojärjestelmän käyttöönotto. Henkilöstö osallistuu koulutuksiin suunnitelmallisesti ja koulutuksen vaikuttavuutta arvioidaan. Taataan osallistumismahdollisuus säännöllisissä työpaikkakokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Tulosalueen taksoja tarkistetaan. Talousarvion toteutumista seurataan niin, että toiminta pysyy talousarvion puitteissa. Työpaikkakokouksissa käsitellään talouden ja toiminnan seurantatuloksia.

75 Elinkeinoelämää tuetaan antamalla neuvontaa lainsäädännön vaatimuksista ja muutoksista. Elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyviä tutkimuksia tehdään yhteistyössä laboratorion ja valvontaviranomaisten kanssa. Laboratorio tarjoaa analyysi- ja neuvontapalveluja elinkeinoelämän tarpeisiin, esimerkiksi tuotekehittelyyn ja maaseutuelinkeinoihin liittyen. Toimivalla ja tehokkaalla eläinlääkintähuollolla pyritään edesauttamaan maaseudun elinkelpoisuutta. Vertailutiedot YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO oikaistu TP 2006 / TP TA ENN - TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 197 222 12,7 240 8,1 250 4,2 383 53,2 394 406 419 Myyntituotot 151 169 11,9 160-5,3 160 0,0 290 81,3 299 308 317 Maksutuotot 40 50 25,0 80 60,0 90 12,5 80-11,1 82 85 87 Tuet ja avustukset 6 3-50,0 0-100,0 0 0,0 13 0,0 13 14 14 Muut tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 2 088 2 159 3,4 2 306 6,8 2 268-1,6 2 492 9,9 2 568 2 647 2 731 Henkilöstökulut 1 533 1 599 4,3 1 702 6,4 1 646-3,3 1 821 10,6 1 877 1 934 1 992 Asiakapalvelujen ostot 21 21 0,0 12-42,9 5-58,3 3-40,0 3 3 3 Muut palvelujen ostot 192 196 2,1 219 11,7 190-13,2 241 26,8 248 258 268 Palvelujen ostot 213 217 1,9 231 6,5 195-15,6 244 25,1 251 261 271 Aineet ja tavarat 63 59-6,3 79 33,9 90 13,9 102 13,3 104 106 110 Avustukset 111 104-6,3 100-3,8 135 35,0 110-18,5 112 115 119 Vuokrat 141 146 3,5 162 11,0 170 4,9 183 7,6 190 197 203 Muut kulut 27 34 25,9 32-5,9 32 0,0 32 0,0 33 34 35 TOIMINTAKATE -1 891-1 937 2,4-2 066 6,7-2 018-2,3-2 109 4,5-2 173-2 241-2 312 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -1 891-1 937 2,4-2 066 6,7-2 018-2,3-2 109 4,5-2 173-2 241-2 312 POISTOT -18-19 5,6-20 5,3-28 40,0-41 46,4-50 -60-60 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -1 909-1 956 2,5-2 086 6,6-2 046-1,9-2 150 5,1-2 223-2 301-2 372 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -1 909-1 956 2,5-2 086 6,6-2 046-1,9-2 150 5,1-2 223-2 301-2 372 13,6 2,5 6,6 3,1 3,4 3,5 3,1 4.7.3 Sairaanhoidon palvelut Perustehtävä Sairaanhoidon palvelujen tulosalue järjestää ja tuottaa kliinisen laboratorion, patologian, radiologian, ensihoito-sairaankuljetuksen, leikkaus-anestesian, tehohoidon, lääkehuollon ja välinehuollon palvelut maakunnallisina kokonaisuuksina siten, että palvelujen saatavuus on riittävä ja palvelut tuotetaan kustannustehokkaasti. Palvelut tuotetaan yhdenmukaisin kustannus-, laatu- ja vaikuttavuuskriteerein koko maakunnan alueella. Arvot Asiakaslähtöisyys, kustannustehokkuus, ihmisarvon kunnioittaminen, vastuullisuus ja korkea laatu Visio 2016 Sairaanhoidon palvelujen tulosalue on palveluhenkinen ja vastuuntuntoinen, moniammatilliseen osaamiseen suuntautunut tulosalue, jonka palvelut suunnitellaan keskistetysti ja järjestetään yhteistyön, tietoverkkojen ja logistiikan avulla maakunnassa hajautetusti. Palvelut edistävät Kainuun maakunnan toimintoja paikallisesti ja valtakunnallisesti arvostettuna sosiaali- ja terveydenhuollon edelläkävijänä Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Palvelujen ja hoidon hyväksyttävä Potilaiden hyvä ja ammatilli- laatu nen kohtelu Palvelujen ja hoidon saatavuus ja vaikuttavuus Asiakaspalautemittarit; 90%:lla asiakkaista palvelun laatu vähintään hyvä

Toimiva yhteistyö toiminnan eri tasoilla 76 Vaara- ja läheltäpititilanteiden rekisteröinti / HaiPro - raportit Laatumittarit säännölliseen käyttöön Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Riittävä henkilöstö ja tulevaisuuden osaamisen varmistaminen Suunnitelmallinen täydennyskoulutus Vastuualueiden osaamisen kehittämisen suunnitelmat Henkilökohtaiset koulutuskortit Henkilöstön hyvinvointi ja työkyvyn ylläpitäminen Uusien työntekijöiden suunnitelmallinen rekrytointi, perehdyttäminen ja työkierto Vakanssien tarve ja täyttöaste Työyhteisöjen työtyytyväisyysmittaukset Toimiva tietojen hallinta ja käytettävyys Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimiva johtamisjärjestelmä Toimintaprosessien uudistaminen Hoidon saatavuuden mittarit (re-engineering) Sairaanhoidon palvelujen kehittäminen osana hoitoketjujen ja -prosessien kehittämistä Lisäarvoa tuottamattomien toimintojen karsiminen Tehdyt muutokset palvelurakenteessa Kehittämis-, tutkimus- ja laatuprojekteihin osallistuminen (lkm) Sisäiset auditoinnit Toimivat ja yhteensopivat tietoverkot Uusien atk-järjestelmien käyttöönotot Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kustannustehokkaat toimintamallit Toimiva palvelujärjestelmän ja -menetelmät seuranta Jatkuva toimivien ja tuottavien työkäytäntöjen kehittäminen ja käyttöönottaminen Maakunnallisen synergiaedun hyödyntäminen Talousarvio ja sen toteutumisen seuranta, poikkeamiin reagointi Henkilöstötilinpäätös. Palvelujen hintavertailut (ostoskorit) muiden palveluntuottajien kesken

Kainuun elinvoima 77 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Uusien työmuotojen ja - menetelmien hallittu käyttöönotto Maakunnalliseen ja valtakunnalliseen kehitystoimintaan osallistuminen Toimintajärjestelmien ja menetelmien auditointi Resurssien tarkoituksenmukainen käyttö ja yhteistyön koordinointi Julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyö ja työnjako Yhteishankkeiden toimivuus ja uudet toimintamallit. Toimintasuunnitelma v. 2009 Sairaanhoidon palvelujen tulosalueen palvelujen saatavuutta varmistetaan ja samalla työn tuottavuutta lisätään parantamalla kustannusvaikuttavuutta. Palvelujen luonteesta riippuen toiminta järjestetään lähipalveluina, seudullisina tai maakunnallisina kokonaisuuksina. Toiminnassa pyritään maakunnalliseen tai tätä laajempaan logistiikkaan ja vältetään palvelujen osaoptimointia. Palveluja kehitetään yhdessä muiden tulosalueiden kanssa toiminnallisina kokonaisuuksina. Tietotekniikan hyödyntäminen ja potilaiden vapaa valintamahdollisuus huomioidaan palvelujen järjestelyissä. Tavoitteena ei ole järjestää palveluja mahdollisimman paljon kaikkialla, vaan kokonaisuus huomioiden mahdollisimman kustannustehokkaasti käytettävissä olevien resurssien rajoissa. Ensihoito ja sairaankuljetus järjestetään maakunnan omana toimintana v. 2009 alusta lähtien. Ensihoitokeskuksen ohjeistuksella, koulutuksella ja logistiikan ohjauksella tehostetaan toimintaa. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen tarpeen arviointia tuetaan puhelinohjauksella (päivystysneuvonta ja turvapuhelinkeskus). Leikkaus- ja anestesiatoiminta toteutetaan edelleen keskitetysti keskussairaalassa. Tavoitteena on päiväkirurgian lisääminen osana hoitotakuun toteutumista. Uusi leikkaustoiminnan ohjausjärjestelmä otetaan käyttöön v. 2009 aikana. Heräämökapasiteettia yhteensovitetaan tehohoidon kanssa. Tehohoidon tietojärjestelmän käyttöönotto vakiintuu. Tehohoitopaikkojen tarve arvioidaan suhteessa seuranta- ja heräämöpaikkojen käyttöön. Laboratoriossa kliinisen kemian analyysitoimintaa keskitetään, jolloin ostopalveluja voidaan vähentää ja vastausaikoja osittain lyhentää. Näytteenottotoiminta jatkuu hajautettuna ja yhteensovitettuna vastaanotto-, vuodeosastoja neuvolatoimintojen kanssa. Laboratorioajanvaraukset tehdään enenevässä määrin netissä olevan ajanvarausohjelman kautta. Patologiassa tehdään näytevirtojen sekä oman toiminnan ja ostopalvelujen uudelleenjärjestelyjä.

78 Lääkehuollon ylläpito (tilaukset, jakelu, varastointi ja tietohuolto) keskitetään kahteen toimipisteeseen niin kauan kun tilaongelmat ovat esteenä yhden toimipisteen toimintamallille. Lääkeneuvottelukunta jatkaa lääkehoitokäytäntöjen yhtenäistämistä ja turvallisen lääkehoito-ohjeiston käyttöönottoa STM:n suosituksen mukaisesti. Lääkehuollon käytössä oleva atk-järjestelmä pyritään uusimaan. Radiologian palveluissa kuvantamista keskitetään. Kuvien katseluvalmiutta ylläpidetään kaikissa vastaanottopisteissä. Digitaalinen kuva-arkisto ja RISjärjestelmä integroidaan potilastietojärjestelmiin. Lausuntopalvelua ja kuvien pitkäaikaisarkistointi järjestetään yhteistyönä muiden sairaanhoitopiirien kanssa. Puheentunnistuksen käyttöönotto vakiintuu radiologisten tutkimusten saneluissa. Laitekantaa uusitaan. Välinehuoltoa yhdenmukaistetaan ja kehitetään maakunnallisena toimintana 4:ssä toimipisteessä (Kaks, Suomussalmi, Kuhmo ja Sotkamo). Laitekantaa uusitaan. Infektioiden torjunnassa jatketaan maakunnallisen infektioiden rekisteröintija seuranta-ohjelman (SAI) käyttöönottoa ja henkilöstöä koulutetaan sairaalainfektioiden ehkäisyyn. Pandemiaan varautuminen pidetään ajan tasalla ja ollaan mukana maakunnan pandemiasuunnitelman teossa. Tartuntatautien torjuntatyön ja pandemiaan varautumisen tehostaminen Kainuun maakunta - kuntayhtymässä -hanke jatkuu v. 2009 loppuun asti. SAIRAANHOIDOLLISET Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - PALVELUT oikaistu TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 642 1 091 69,9 1 172 7,4 1 100-6,1 2 291 108,3 2 360 2 422 2 494 Myyntituotot 292 677 131,8 731 8,0 680-7,0 700 2,9 721 743 765 Maksutuotot 43 46 7,0 55 19,6 50-9,1 72 44,0 74 76 79 Tuet ja avustukset 291 343 17,9 380 10,8 360-5,3 1 507 318,6 1 552 1 590 1 637 Muut tuotot 16 25 56,3 6-76,0 10 66,7 12 20,0 12 13 13 TOIMINTAKULUT 17 061 17 701 3,8 18 520 4,6 19 226 3,8 20 474 6,5 21 149 21 904 22 633 Henkilöstökulut 9 582 9 599 0,2 10 056 4,8 10 112 0,6 12 501 23,6 12 889 13 275 13 673 Asiakapalvelujen ostot 3 61 1 933,3 96 57,4 17-82,3 85 400,0 88 91 94 Muut palvelujen ostot 3 698 4 146 12,1 4 200 1,3 4 700 11,9 3 076-34,6 3 168 3 339 3 469 Palvelujen ostot 3 701 4 207 13,7 4 296 2,1 4 717 9,8 3 161-33,0 3 256 3 430 3 563 Aineet ja tavarat 3 445 3 316-3,7 3 552 7,1 3 800 7,0 3 813 0,3 3 966 4 124 4 289 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 328 551 68,0 607 10,2 588-3,1 992 68,7 1 032 1 068 1 100 Muut kulut 5 28 460,0 9-67,9 9 0,0 7-22,2 7 7 8 TOIMINTAKATE -16 419-16 610 1,2-17 348 4,4-18 126 4,5-18 183 0,3-18 789-19 483-20 139 Rahoituskulut ja -tuotot -9 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -16 428-16 610 1,1-17 348 4,4-18 126 4,5-18 183 0,3-18 789-19 483-20 139 POISTOT -689-648 -6,0-673 3,9-685 1,8-698 1,9-720 -720-720 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -17 117-17 258 0,8-18 021 4,4-18 811 4,4-18 881 0,4-19 509-20 203-20 859 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -17 117-17 258 0,8-18 021 4,4-18 811 4,4-18 881 0,4-19 509-20 203-20 859 5,2 0,8 4,4 4,8 3,3 3,6 3,3

79 4.7.4 Terveyden- ja sairaanhoitopalvelut Perustehtävä Tulosalue vastaa Kainuun väestön tarvitsemasta terveyden- ja sairaanhoitopalveluista sosiaali- ja terveydenhuollon toimialalla erikseen sovitun työnjaon mukaisesti. Ennaltaehkäisevä ja terveyttä edistävä näkökulma heijastuu kaikessa toiminnassa. Arvot Elämää ja ihmisarvoa kunnioitetaan rodusta, sukupuolesta, kansalaisuudesta, maailmankatsomuksesta tai elämänkaaren vaiheesta riippumatta. Kaikkea toimintaa ohjaavat vastuuntunto, luotettavuus ja rehellisyys Visio 2012 Tulosalue tuottaa oikea-aikaisesti korkeatasoisia terveyden- ja sairaanhoidon palveluita saamiinsa palveluihin tyytyväiselle väestölle viihtyisässä maakunnassa. Kansalaisten terveyden edistämiseksi tehty työ on ollut tuloksellista ja alueen sairastavuus lähenee maan keskitasoa. Väestö luottaa tulevaisuuteensa; potilaat heitä palveleviin ammattilaisiin ja työntekijät palvelujärjestelmän eri tasoilla toinen toisiinsa Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Sairauksia voidaan ennaltaehkäistä. Ajanvaraustoiminnan kehittyminen Jokainen kansalainen saa sairastuttuaan asianmukaisen hoidon ja kohtelun oikea-aikaisesti. Sairauksien pitkäaikaistumista voidaan vähentää ja varhaista toteamista ja puuttumista lisätä. Olemassa olevat näyttöön perustuvat menetelmät sekä sairauksien ehkäisyssä että hoidossa otetaan laajalti käyttöön. Hoidon saatavuus on kaikilta osin sekä perusterveydenhuollossa että erikoissairaanhoidossa valtakunnallisten suositusten mukainen. Niin erikoissairaanhoidon kuin perusterveydenhuollonkin hoidon saatavuuden seurassa on käytettävissä luotettava sähköinen seurantajärjestelmä, joka mahdollistaa ajantasaisen ja täsmällisen tiedottamisen hoidon saatavuuden tilanteesta väestölle. Voimavaroja suunnataan väestön kehityksestä ja sairastavuudesta käytössä olevan tiedon perusteella. Valtakunnallinen ja alueellinen epidemiologinen seuranta suurimpien kansansairauksien osalta kerran vuodessa; sairastavuus on 5- vuotisjaksoissa vähenevä. Hoidon saatavuuden säännöllinen seuranta perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Päivystystapauksissa välitön hoitoon pääsy Kiireetön hoito erikoissairaanhoito: - tieto hoidon järjestämisestä ja aika poliklinikalle 3 viikon sisällä lähetteen saapumisesta - hoidon järjestäminen ja aloittaminen kuuden kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista Välitön yhteyden saanti terveyskeskukseen arkipäivisin virka-aikana Kiireetön hoito terveyskeskukset: - hoidon tarpeen arvio 3

Potilaat ovat tyytyväisiä saamaansa hoitoon ja kohteluun. 80 arkipäivässä yhteydenotosta - hoidon järjestäminen ja aloittaminen kolmen kuukauden kuluessa hoidon tarpeen arvioinnista. Vastuualueittainen jatkuva seuranta ja arviointi. Riittävä, osaava, hyvinvoiva ja palvelualtis henkilökunta Asiakaslähtöinen hoitotyö Asiakaspalautekyselyt x 1 / vuodessa; 90 % palautteista tasolla hyvä tai erinomainen. Välittömän palautteen seuranta; Kohteluun liittyviä valituksia ei ole. Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toiminnan tarpeita vastaava, osaava, arvomaailmaltaan tasokas, työhönsä, työympäristöönsä ja itseensä tyytyväinen sekä henkisesti ja ruumiillisesti hyvinvoiva henkilöstö. Henkilöstöä arvostava ja hyvä kohtelu kaikissa työyhteisön ja työntekijän kehitysvaiheissa. Työyhteisöjen luottamuksellinen ilmapiiri. Työyhteisön tilan kartoitukset x 1/v. Kehityskeskustelut toteutuvat 100 %. Arvostettu ja uudistamiseen kannustava työpaikka. Osallistava, vastuullinen ja oikeudenmukainen johtaminen. Onnistunut rekrytointi. Oikeudenmukainen, työn vaativuuden huomioiva palkkausjärjestelmä. Selkeät vastuut ja tavoitteet. Työntekoa palveleva johtaminen. Hyviin suorituksiin tähtäävät toimintatavat. Avoimiin virkoihin / toimiin hakeutumishalukkuus. Työnvaativuuden arviointi. Johtamisen auditointi, itsearviointi ja johdon katselmukset. Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Toimivat hoitoketjut kaikilla potilasryhmillä. Erikoissairaanhoidon käytön suhteellinen osuus koko maakunnan tasolla vähenee ja alueelliset käyttöerot tasaantuvat. Moniammatillisesti ja yhteistoiminnallisesti työstetyt hoitoketjut. Onnistuminen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon sujuvuuden kehittämisessä. Vuosittain työstettäviksi sovitut ja työstetyt hoitoketjut; määrä, toimivuus, vaikuttavuus Kantelut, muistutukset ja hoitovahingot vähenevät v.2006 verrattuna. Laadultaan hyvä terveyden- Päivystyksen ja nopean- Käyttäjien jatkuva palaute.

ja sairaanhoito. Joustava, eri organisaatiotasojen välistä tiedonkulkua helpottava ja yksilön tietosuojan huomioiva potilastietojärjestelmä. diagnostiikan yksikön kehitystyön loppuun saattaminen. Korkea lääkinnällinen ja hoidollinen ammattitaito. Hyvä palvelujen laatu. Onnistunut tietojärjestelmien yhteensovittaminen. Talous 81 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Hoito ja palvelut järjestetään käytettävissä olevin resurssein korkealaatuisina ja joustavasti saatavina. Toimintojen oikea kohdentaminen. Ennakointi ja suunnitelmallisuus. Samassa organisaatiossa toimimisen tuoman synergiaedun maksimaalinen hyödyntäminen kaikilla toiminnan eri tasoilla. Kainuun elinvoima Talouden ja toiminnan tasapainon ja kehityksen jatkuva seuranta, raportointi ja oikea-aikainen suunnitellusta oleviin poikkeamiin reagointi. Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kainuulaisen väestön terveyttä edistävä toiminta sekä terveyden ja sairaanhoidon asianmukainen ja oikeaaikainen hoidon arviointi, hoito ja kuntoutus tukevat maakunnan väestön elinvoimaisuutta, yrittäjyyttä ja tuotantorakenteen kehittämistä. Suurten kansansairauksien riskiryhmiin kuuluvat, työ- ja toimintakykynsä menettämisvaarassa olevat henkilöt tavoitetaan. Henkilöstön pysyvyys. Riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö. Kainuulaisten sairastavuus on 5 -vuotisjaksoissa vähenevä. Tulosalueelle rekrytoitu ja tulosalueelta poislähtevä henkilökunta; määrä ja suhdeluku. Toimintasuunnitelma v. 2009 Toimivat hoito- ja palveluketjut. Henkilöstön sairauspoissaolot. Terveyden- ja sairaanhoidon tulosalueen kaikkien vastuualueiden toiminnassa noudatetaan tulosalueen vuosille 2009 2012 asetettuja strategisia linjauksia. Keskeisiksi tulosalueen toimintaa ohjaaviksi osa-alueiksi nousevat strategiasta asiakkaan ja asukkaan näkökulmista hoidon saatavuus, henkilöstön ja uudistumisen näkökulmista toiminnan tarpeita vastaava ja osaava henkilöstö ja johtamisen, palvelujen järjestämisen ja tuotantotapojen näkökulmista erikoissairaanhoidon käytön suhteellisen osuuden lasku koko maakunnan tasolla ja erikoissairaanhoidon alueellisten käyttöerojen tasaantuminen. Terveyden- ja sairaanhoidon palvelut tuotetaan käytettävissä olevin taloudellisin resurssein mahdollisimman korkealaatuisina ja joustavasti saatavina.

Hoidon saatavuus Tulosalueen tavoitteena on kansalaisten hoitoon pääsyn turvaaminen kansanterveyslain, erikoissairaanhoitolain ja potilaan asemasta ja oikeuksista annetun lain mukaisena kaikilla vastuualueilla. Pääsääntöisesti hoidonsaatavuuden määräyksiin vastataan olemassa olevin resurssein. Erityisosaajien vähäinen lukumäärä tai vaje asettaa hoitotakuun toteutumiselle haasteita koko tulosalueella, erikoissairaanhoidossa edelleen erityisesti ortopediassa. Järkevin tehtävänsiirroin tavoitellaan ortopedien työpanoksen optimointia. Määräaikaisen proteesikoordinaattorin työpanoksen lisäksi ortopedisten potilaiden leikkausta edeltävää arviointia tehostetaan. Kirurgian poliklinikalle perustetaan preoperatiivista arviointitehtävää varten sairaanhoitajan vakanssi. Haavapoliklinikan toimintaa lisätään kokopäiväiseksi. Haavahoitajan työpanosta suunnataan terveysasemille. Leikkauksen jälkeiseen fysioterapiaan panostetaan, erityisesti tekonivelpotilaiden hajautettuun seurantaan. Ulkopuolisiin ostopalveluihin ja oman henkilöstön lisätyönä tekemiin toimenpiteisiin joudutaan operatiivisella vastuualueella edelleen turvautumaan hoitotakuussa pysymiseksi. Suun terveydenhuollossa hoitoon pääsyyn aikarajojen säädöstenmukaisessa toteutumisessa on maakunnan sisällä alueellisia eroja. Hoidon saatavuuden turvaamiseksi hyödynnetään hammaslääkäreiden ja suuhygienistien välisen työnjaon tuomat mahdollisuudet maksimaalisesti. Tämän lisäksi hoitotakuussa pysyminen vaatii taloudellista lisäresursointia organisaation sisäiseen lisätyöhön ja ostopalveluihin. Erikoissairaanhoidon käytön alueellisten erojen tasaaminen Erikoissairaanhoidon alueelliselle käytölle asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää onnistumista erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välisen työnjaon kehittämisessä. Etenemin tässä tavoitteessa vaatii perusteellista nykytilan ja ongelmaalueiden kartoittamista ja sen pohjalta rakennettua terveysasemien ja eri erikoisalojen välistä räätälöityä työnjakoa. On ilmeistä, ettei edellä kuvattu kartoitus ja terveysasemakohtaisesti sovellettavan työnjaon rakentaminen ole mahdollista tavanomaisena virkatyönä johtuen erityisesti terveyskeskusten lääkärivajeesta. Eteneminen asiassa vaatinee erillistä resursointia ja mahdollisesti hankkeistamista. Keskeinen yksittäinen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen yhteistyön kehittämistehtävä vuonna 2009 on päivystyksen ja siihen kytkeytyvän nopeandiagnostiikan yksikön rakennustyön ja valmistuvan kokonaisuuden toiminnallisen suunnittelun loppuunsaattaminen siten, että yksikkö voi aloittaa toimintansa vuodenvaihteessa 2009/2010. Lääkärityövoiman rekrytointi Periterveydenhuollon toiminnan näkökulmasta on onnistuminen lääkäreiden rekrytoinnissa avainasemassa. Terveyskeskuslääkärityön tulevaisuutta Kai- 82

83 nuussa selvitelleen työryhmän loppuraportissaan esittämiä toimenpideehdotuksia sovelletaan kaikilta osin uusia lääkäreitä maakuntaan rekrytoitaessa. Lääkärityövoiman saatavuus ostopalveluina on niin ikään vuosi vuodelta vaikeutunut. Terveysasemien toimintojen tämänhetkistä laajempaa toteuttamista ostopalveluna hoidon saatavuuden turvaamiseksi jouduttaneen selvittämään. TERVEYDEN- JA Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - SAIRAUDENHOIDON PALVELUT oikaistu TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 9 079 8 872-2,3 9 745 9,8 9 630-1,2 10 449 8,5 10 762 11 085 11 418 Myyntituotot 2 695 2 556-5,2 2 797 9,4 2 700-3,5 2 989 10,7 3 079 3 171 3 266 Maksutuotot 6 139 6 097-0,7 6 919 13,5 6 850-1,0 7 428 8,4 7 651 7 880 8 117 Tuet ja avustukset 169 56-66,9 5-91,1 20 300,0 2-90,0 2 2 2 Muut tuotot 76 163 114,5 24-85,3 60 150,0 30-50,0 31 32 33 TOIMINTAKULUT 71 366 72 257 1,2 75 723 4,8 75 228-0,7 80 501 7,0 83 301 86 265 89 235 Henkilöstökulut 39 105 40 066 2,5 41 809 4,4 42 005 0,5 44 324 5,5 45 698 47 069 48 481 Asiakaspalvelujen ostot 14 288 13 013-8,9 13 664 5,0 12 481-8,7 13 804 10,6 14 368 15 014 15 642 Muut palvelujen ostot 6 849 7 717 12,7 8 192 6,2 8 670 5,8 9 098 4,9 9 421 9 829 10 212 Palvelujen ostot 21 137 20 730-1,9 21 856 5,4 21 151-3,2 22 902 8,3 23 789 24 843 25 854 Aineet ja tavarat 9 145 9 061-0,9 9 734 7,4 9 800 0,7 10 733 9,5 11 170 11 617 12 082 Avustukset 8 3-62,5 4 33,3 4 0,0 4 0,0 4 4 4 Vuokrat 1 906 2 162 13,4 2 263 4,7 2 220-1,9 2 485 11,9 2 584 2 675 2 755 Muut kulut 65 235 261,5 57-75,7 48-15,8 53 10,4 55 56 58 TOIMINTAKATE -62 287-63 385 1,8-65 978 4,1-65 598-0,6-70 052 6,8-72 538-75 179-77 817 Rahoituskulut ja -tuotot -1-1 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -62 288-63 386 1,8-65 978 4,1-65 598-0,6-70 052 6,8-72 538-75 179-77 817 POISTOT -494-438 -11,3-325 -25,8-366 12,6-383 4,6-400 -400-400 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -62 782-63 824 1,7-66 303 3,9-65 964-0,5-70 435 6,8-72 938-75 579-78 217 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -62 782-63 824 1,7-66 303 3,9-65 964-0,5-70 435 6,8-72 938-75 579-78 217 6,0 1,7 3,9 6,2 3,6 3,6 3,5 4.7.5 Perhepalvelut Perustehtävä Kainuun perhepalveluiden tehtävä on lasten, nuorten ja lapsiperheiden sekä vammaisten ja syrjäytyneiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön itsenäisen selviytymisen tukeminen. Arvot ja toimintaperiaatteet Perhekeskeisyys, yhdenvertaisuus, asiakaslähtöisyys, ennaltaehkäisevä, kuntouttava ja varhaisen tuen työote, moniammatillinen yhteistyö Visio 2016 Kainuu tunnetaan perhe- ja lapsiystävällisenä maakuntana Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perheiden terveyserot vähenevät ja lasten ja nuorten terveyskäyttäytyminen kehittyy myönteisesti. Vanhemmuus vahvistuu ja perheiden hyvinvointi ja itsenäinen selviytyminen lisääntyvät. Koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon saatavuus Väestön palvelutarpeet ovat tiedossa Syntyvyys kasvaa ja raskauden keskeytysten määrä vähenee. Asiakkaiden ja perheiden ongelmat havaitaan varhain ja niihin puututaan oikeaaikaisesti (ennaltaehkäisy ja varhainen tuki). Valtakunnalliset väestövertailut osoittavat myönteistä kehitystä (sairastavuus, kuolleisuus, terveyskäyttäytyminen, esim. kouluterveyskyselyt) Asiakkaiden arvion keskiarvo perhepalveluista on noin 4 (max 5). Väestön sosiaalisten erojen Nuorten perheiden tukipalve- Syntyvyys Kainuussa nou-

kasvu kääntyy laskuun Myös syrjäytyneiden ja vammaisten elämänlaatu kohenee lut ovat kunnossa (perhekeskukset, vartu-perhetyö, lapsiperheiden kotipalvelu) Asiakkaan itsenäistä selviytymistä tuetaan niin, että asiakas sisäistää oman ja perheen hyvinvointiin, terveyteen ja kuntoutumiseen liittyvän oman vastuun merkityksen. Asiakkaat/potilaat tiedostavat varhaisen tunnistamisen/hoitamisen merkityksen oman terveytensä kannalta. 84 see ja raskaudenkeskeytykset vähenevät Lastensuojelun huostaanottojen ja avohuollon piirissä olevien lasten (0-17-vuotiaat) määrän kasvu saadaan suunnitelmakaudella kääntymään laskuun Toimeentulotuen tarve vähenee, mittari tuen saajien osuus väestöstä (<8%) Potilas- ja sosiaaliasiamiehelle tehdyt yhteydenotot ja muistutukset vähenevät 10 % Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perhepalvelut on haluttu ja arvostettu työpaikka Riittävä, ammattitaitoinen, innovatiivinen, motivoitunut, yhteistyökykyinen ja työhönsä sitoutunut henkilöstö = Hyvinvoiva henkilöstö Hyvä henkilöstöjohtaminen, joka mahdollistaa urakehityksen ja huomioi ikääntymisen Henkilöstöpolitiikalla tuetaan henkilöstön osaamista ja hyvinvointia. Henkilöstön osaamiskartoitukset tehdään vuoden 2009 loppuun mennessä. Työpaikkojen riskianalyysit päivitetään aina työolosuhteiden muuttuessa. Henkilöstöresurssit on kohdennettu palvelutarpeen mukaan. Oikeudenmukainen ja kannustava palkkaus Palvelujen kehittämisen tarpeista lähtevä täydennyskoulutus ja työnohjaus. Palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Lääkärien, psykologien ja sosiaalityöntekijöiden rekrytointi onnistunut 90-%:sti Sosiaalityön mitoitus ja tehtävärakenne uudistettu suunnitelmakauden aikana Työyhteisöjen toimivuustutkimuksien tulokset kehittyvät myönteiseen suuntaan Sairauspäivien määrä vähenevä (henkilöstötilinpäätös) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Lasten, nuorten, naisten ja perheiden sosiaali-, terveysja erikoissairaanhoidon palvelut saatavissa tarpeenmukaisesti, oikea-aikaisesti ja tasapuolisesti Kainuussa Julkisen, yksityisen, järjestöjen ja eri ammattiryhmien välinen työnjako on kaikilta osin tarkoituksenmukainen ja toimiva = verkostoitunut palvelutuotanto. Hoitotakuu toteutuu perhepalveluissa Toimeentulotuen käsittelyaika enintään 7 arkipäivää.

Vammaispalvelut ja aikuissosiaalityö toteutuu koko maakunnan alueella samantasoisesti: laadukkaasti ja tehokkaasti ja samoilla toimintaperiaatteilla Toimiva organisaatio- ja palvelurakenne sekä potilas/asiakas- ja voimavarakeskeiset hoito- ja palveluketjut maakunnallisen, seudullisen ja paikallisen tason kesken. Perhepalvelujen eri sektoreiden johtaminen on tehokasta, toimivaa ja palveluja kehittävää. Perhekeskuksissa toteutuu seudullinen sektorirajat ylittävä yhteistyö. Organisaation sisäinen työnjako ja yhteistyö on toimivaa (erikoissairaanhoito, perusterveydenhuolto ja sosiaalihuolto sekä erityishuolto). Toimivat tiedonhallinta- ja laadunhallintajärjestelmät Sähköinen rakenteinen kirjaaminen on käytössä erikoissairaanhoidossa, ja toimipisteiden atk-järjestelmät kommunikoivat keskenään. Talous 85 Vammaispalvelujen päätökset on käsitelty 1 kk:n kuluessa siitä, kun hakemus täydennettynä saatu päätöksentekijälle Yhteistyöhankkeiden määrä vähintään 5 Perhekeskukset/asemat ovat toteutuneet koko Kainuun alueella suunnitelmakaudella Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Pitkäjänteinen taloussuunnittellujen Toimiva kustannus- ja palve- käytön seuranta Kokonaistaloudellinen näkökulma toiminnan ja talouden suunnittelussa. Taloudenhoito kaikkien esimiestasojen hallinnassa Henkilöstö osallistuu talousarvion suunnitteluun ja sitoutuu sen toteuttamiseen. Riittävät, vaikka tiukat taloudelliset resurssit Palvelujen kilpailutus ja hankinta hallittua. Erityisesti asumispalvelujen hankinnan pitkäjänteinen suunnittelu ja toteutus, joka perustuu asumistarvekartoituksiin Kainuun elinvoima Yksikkökustannukset nousevat oman toiminnan osalta vuositasolla noin 4 % Perhepalvelujen terveydenhuollon kustannukset alle valtakunnan keskiarvojen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit Perustason perhepalvelujen tuottaminen toteutuu enenevässä määrin Kainuussa joko omana toimintana tai ostopalveluina Lapsiperheiden hyvinvointi nojaa laaja-alaiseen kumppanuuteen, johon tarvitaan asiakkaita, moniammatillisia asiantuntijatyöryhmiä, yrityksiä ja järjestöjä. Perhepalvelujen tulosalue on osa Kainuun aktiivista elinkeinotoimintaa. Kuntien, työvoimahallinnon Kunnat ja maakunta -kuntayhtymä tekevät tiivistä yhteistyötä perhepalvelujen tuottamisessa erityisesti Perhepalvelujen ja kuntien sekä työvoimahallinnon toimijoiden yhteisten maakunnallisten ja paikallisten kehittämiskokousten määrä kasvava

ja maakunta -kunta-yhtymän toimiva aktiivinen yhteistyö osatyökykyisten työllistämiseksi paikallistasolla. Kainuun imagoa nostetaan joustavilla lapsiperhepalveluilla. Aikuissosiaalityön vastuualueella aktivoidaan sijoituspaikkojen haku eri syistä vaikeasti työllistettäville tai kuntouttavalle työtoiminnalle yhteistyössä kuntien ja työvoimahallinnon kanssa 86 Toimintasuunnitelma v. 2009 1.1.2008 toteutetun organisaatiomuutoksen jälkeen perhepalvelut muodostavat neljä vastuualuetta: lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveyspalvelut, lasten, nuorten ja lapsiperheiden sosiaalipalvelut, vammaispalvelut ja aikuissosiaalipalvelut. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden seudulliset ja paikalliset palvelut toteutetaan perhekeskuksissa tai perheasemilla, jotka toimivat osana seudullista perhekeskusta. Perhekeskusten tilojen suunnittelu jatkuu Kajaanissa ja Suomussalmella. Kun nämä on toteutettu suunnitelmakauden aikana, on jokaisella seudulla vähintään yksi perhekeskus. Perhekeskuksista lapsiperheet saavat lähipalvelunsa yhdeltä luukulta. Perhekeskusten palvelujen sisältöä kehitetään mm. eriikäisten lasten vanhemmille ohjattuja vanhempainkouluja käynnistämällä ja laajentamalla erityislasten perheille suunnattua perhekoulua Kajaanin seudulta muualle Kainuuseen (perheneuvola). Sosiaalityön henkilöstörakenteen uudistaminen toteutetaan vastaamaan palvelutarvetta: sosiaalityöntekijöiden ja sosionomien tehtävät ja työnjako selkiytetään ja sen pohjalta henkilöstörakenne uudistetaan tarvetta vastaavaksi (Sorake-hanke). Hankkeessa laaditun alustavan suunnitelman mukaan aiemmin tehtyjen nimikemuutosten lisäksi suunnitelmakaudella perustetaan sosiaaliohjaajien toimia ja muutetaan sosiaalityöntekijöiden virkoja sosiaaliohjaajien toimiksi seuraavasti: V. 2009: - perustetaan yksi sosiaaliohjaajan toimi keskitettyihin vammaispalveluihin (kehva) - perustetaan yksi jaettu sosiaaliohjaajan virka vammaispalveluihin/aikuissosiaalipalveluihin - perustetaan yksi sosiaaliohjaajan toimi lastensuojelun sijaishuoltoyksikköön - muutetaan yksi vammaispalvelujen sosiaalityöntekijän virka seutu 1:ltä ja yksi seutu 2:lta sosiaaliohjaajan viroiksi - muutetaan kaksi aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijän virkaa seudulta 1 ja yksi aikuissosiaalipalvelujen sosiaalityöntekijän virka seudulta 3 sosiaaliohjaajan viroiksi

87 V. 2010: - perustetaan 3 sosiaaliohjaajan tointa lastensuojeluun sosiaalityöntekijän työpariksi, yksi/jokainen seutu V. 2011: - perustetaan 2 sosiaaliohjaajan tointa seutu 1:lle lastensuojeluun - perustetaan 1 sosiaalityöntekijän virka sijaishuoltoyksikköön - perustetaan 1 sosiaaliohjaajan virka vammaispalveluihin/aikuissosiaalipalveluihin Lastensuojelun osalta uusien toimien myötä voidaan vähentää lastensuojelulaitosten ostopalvelukustannuksia (talouden tasapainottamisohjelma). Vammaispalveluissa kustannussäästöjä saadaan aikaan siirtämällä asumispalvelujen ostoja perhehoidon suuntaan, mutta säästöt eivät tule kattamaan resurssien lisäyksestä aiheutuvia kustannuksia, vaan tulevat näkymään vammaisten palvelujen paranemisena (palvelusuunnitelmat, päätöksenteon nopeutuminen lainmukaiseksi). Lasten, nuorten ja lapsiperheiden terveydenhuoltopalvelut Kansanterveyslaitoksen v. 2008 Kainuun neuvoloista ja kouluterveydenhuollosta keräämät lasten terveyseroja koskevat tiedot hyödynnetään käytännön ennaltaehkäisevän työn suunnittelussa ja toteutuksessa. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välinen yhteistyö ja työnjako toteutuvat paremmin, kun ne toimivat samalla vastuualueella. Raskauden ehkäisypalveluja tehostetaan perusterveydenhuollossa. Raskauden, synnytyksen ja synnytyksen jälkeisessä hoidossa painopistealueena on parisuhteen ja vanhemmuuden tukeminen. Raskauden aikaiset seulonnat toteutetaan Valtioneuvoston asetuksen 1339/2006 säätämällä tavalla. Synnytysten myynnin mahdollisuuksia kuntayhtymän ulkopuolelle selvitetään uudelleen. Lastentautien etäpoliklinikkatoiminta jatkuu. Lastentautien vuodeosasto toimii ympärivuorokautisena päivystysyksikkönä, jossa hoidetaan nuoret ja lapsipotilaat muiden yksikköjen sulkujen aikana. Lastenpsykiatrian henkilöstöresursseja käytetään joustavasti avo- ja laitoshoidossa. Monimuotoiset työskentelytavat lisääntyvät kuten esim. kotiin suuntautuva lastenpsykiatrinen hoitotyö, verkostoyhteistyö ja varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen. Kaste-ohjelmalla rahoitetaan uudistusten toteuttamista sekä perhekeskuksissa että erikoissairaanhoidossa. Perheneuvola, opiskelijaterveydenhuolto, nuorisopsykiatrian klinikka ja aikuissosiaalipalvelut osallistuvat yhdessä KAO:n kanssa Kansanterveyslaitoksen käynnistämään Terveyden edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - hankkeeseen, jonka tavoitteena on mm. yhteistyöverkostojen vahvistaminen opiskelijoiden terveyden edistämiseksi. Koulukuraattoreiden, nuorisopsykologin, opiskelijaterveydenhuollon, sosiaalityöntekijöiden ja lanuhoitajien yhteistyötä kehitetään edelleen nuorten opiskelun keskeyttämisen ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

88 Perheneuvolan tavoitteena on saada selkiytettyä oppilashuollollisen työn vastuut maakunta -kuntayhtymän ja kuntien välillä erityisesti koulupsykologisten palvelujen osalta. Lasten, nuorten ja lapsiperheisen sosiaalipalvelut Perhetyön resurssit jakautuvat perheiden varhaiseen tukemiseen ja lastensuojelun kanssa tehtävään korjaavaan perhetyöhön. Perhetyön tärkein tehtävä molemmissa on vanhemmuuden tukeminen. Tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin lisäksi lasten huostaanottojen ja avohuollon sijoitusten väheneminen. Lapsiperheiden kotipalvelu (erityisesti kiireiseen kotihoidon tarpeeseen) käynnistetään perustamalla vuonna 2009 joka seudulle yksi kodinhoitajan toimi perhetyön yhteyteen. Nämä kodinhoitajat antavat palveluja myös vammaisille asiakkaille. Perhetyön asiantuntijaresursseja käytetään koko Kainuun alueella. Lastensuojelun kehittämisessä painopisteenä ovat erilaiset avohuollon toimet, joilla pyritään tukemaan perheen itsenäistä selviytymistä ja lasten hyvinvointia sekä vahvistamaan vanhemmuutta siten, että huostaanotoilta voitaisiin välttyä. Monialainen asiantuntijatyöryhmä valmistelee maakunnallisen lastensuojelun kehittämisohjelman v. 2009. Lastensuojelun sijaishuollossa panostetaan sijais- ja tukiperheiden lisäämiseen ja kouluttamiseen. Perhehoitoa lisäämällä vähennetään lastensuojelun laitoshoitoa ja sen kustannuksia. Pienten lasten sijoituspaikaksi pyritään järjestämään ensi sijassa sijaisperhe. Kainuun sijaishuoltoyksikkö toimii keskitetysti seudullisten lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden tukena ja organisoi, koordinoi ja tekee yhteistyötä lastensuojelun sijoituspaikkojen kanssa. Salmijärven lastensuojeluyksikön toimintaa monipuolistetaan: saman rakennuksen toisesta kerroksesta saneerataan tilat turvakotia varten. Turvakotia tarvitaan mm. akuuteissa perheväkivaltatilanteissa takaamaan uhrien turvallisuus. Sosiaalityön ympärivuorokautinen päivystys on vakiintunut viikonloppujen osalta ja sitä kehitetään edelleen muiden viikonpäivien osalta. Aikuissosiaalipalvelut Uudessa perhepalvelujen organisaatiossa aikuissosiaalipalveluiden vastuualue käsittää aikuissosiaalityön, työvoiman palvelukeskuksen ja toimeentulotuen tiimit. Pitkäaikais- ja toistuvaistyöttömien sekä osatyökykyisten työllistymistä ja ammattia vailla olevien nuorten ammatilliseen koulutukseen pääsyä tehostetaan kuntayhtymän (koulutus-, terveys- ja aikuissosiaalipalvelut), kuntien, työvoimahallinnon, järjestöjen ja elinkeinoelämän yhteistyönä Kaira-hankkeen avulla. Hankkeen ensimmäisen vaiheen aikana 2008-2009 luodaan kuntouttavan työtoiminnan toimintamalli maakuntaan ja haetaan sijoituspaikkoja myös työ-

89 hön/työharjoitteluun koko Kainuun alueelta. Hankkeen puitteissa suunnitellaan myös uusi yhteinen menettelytapa sen varmistamiseksi, etteivät työttömät jatkossa putoa työmarkkinatuelta täysin tulottomiksi pelkän toimeentulotuen varaan, ennen kuin kaikki muut mahdollisuudet on yhdessä tutkittu. Myös pudonneiden palauttaminen työttömyysturvaetuuksien piiriin/ työelämään tulisi pystyä toteuttamaan Kaira-hankkeen käynnistämällä yhteistyöllä. Vaikka toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä on hieman laskenut, ko. menot ovat kuitenkin kasvaneet tuntuvasti toimeentulotuen perusosaan kohdistuvan kalleusluokituksen poiston ja työmarkkinatuelta täysin tulottomiksi pudotettujen henkilöiden määrän kasvun seurauksena. Jos Kaira-hankkeen avulla saadaan edellä mainitut toimintamallit toimiviksi, toimeentulotuen menot pienenevät jo v. 2009. Toimeentulotuen sähköinen hakemusjono laajenee seutu yhden pilotista koko Kainuun kattavaksi. Työtä tuetaan sosiaalialan kehittämisyksikkö -hankkeesta puolen vuoden yhden henkilön työpanoksella. Vammaispalvelut Vammaispalveluissa luodaan Kainuun kehitysvammaisten asumispalvelujen strategia, joka perustuu v. 2008 tehtyyn asumispalveluiden selvitystyöhön. Yhteistyötä yksityisten palveluntuottajien kanssa kehitetään. Kuusanmäen Palvelukeskukseen sijoitetaan eniten tukea tarvitsevat, haastavat kehitysvammaiset asiakkaat. Kuusanmäen ympärivuorokautisesti toimivan tilapäishoitoyksikön toiminta vakiinnutetaan ja toimintalinjat selkiytetään. Puhevammaisten tulkkipalvelut käynnistetään maakunnan omana toimintana. Seutujen toimintayksiköiden työllistämistehtävät muutetaan vakituisiksi toimiksi vuosien 2009-2010 aikana. Viiden kehitysvammaisen ohjatun asumisen ryhmäkoti Majakka aloittaa toimintansa 1.1.2009 Kajaanissa. Vuonna 2008 perustettu perhepalvelujen ja vanhuspalvelujen henkilökunnasta muodostettu työryhmä selvittää mahdollisuuden yhden vanhusten hoitokodin muuttamisesta ikääntyvien vammaisten hoitokodiksi Ylä-Kainuussa. Suomussalmen kehitysvammahuollolle haetaan ja kunnostetaan terveet työtilat yhdessä Suomussalmen kunnan kanssa. Vammaispalvelulain mukaisten kuljetusten maksujärjestelmä yhdenmukaistetaan ja vammaisten ryhmäkuljetusten järjestäminen toteutetaan maakunnan kuljetuspalveluyksikön kanssa yhteistyössä. Uudistunut vammaispalvelulaki astuu voimaan syyskuussa 2009. Se sisältää uutena asiana mm. vaikeavammaisten subjektiivisen oikeuden henkilökohtaiseen apuun. Tämän etuuden vaikutukset budjettiin ovat vielä epävarmat liikkuen Kainuun maakunta -kuntayhtymässä vuositasolla 1-5 milj. euron välillä.

90 TP 2006 / PERHEPALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 6 050 6 613 9,3 6 883 4,1 7 167 4,1 7 000-2,3 7 210 7 426 7 649 Myyntituotot 591 569-3,7 697 22,5 640-8,2 582-9,1 599 617 636 Maksutuotot 1 329 1 434 7,9 1 573 9,7 1 730 10,0 1 856 7,3 1 912 1 969 2 028 Tuet ja avustukset 2 508 2 861 14,1 2 859-0,1 2 907 1,7 3 431 18,0 3 534 3 640 3 749 Muut tuotot 1 622 1 749 7,8 1 754 0,3 1 890 7,8 1 131-40,2 1 165 1 200 1 236 TOIMINTAKULUT 48 966 52 792 7,8 55 436 5,0 58 753 6,0 60 050 2,2 62 193 64 396 66 669 Henkilöstökulut 21 071 22 395 6,3 23 874 6,6 23 713-0,7 25 359 6,9 26 145 26 929 27 737 Asiakaspalvelujen ostot 11 692 12 587 7,7 13 178 4,7 14 446 9,6 14 102-2,4 14 525 15 089 15 677 Muut palvelujen ostot 4 201 4 523 7,7 4 832 6,8 5 009 3,7 5 607 11,9 5 775 5 995 6 228 Palvelujen ostot 15 893 17 110 7,7 18 010 5,3 19 455 8,0 19 709 1,3 20 300 21 084 21 906 Aineet ja tavarat 1 401 1 425 1,7 1 651 15,9 1 600-3,1 1 743 8,9 1 813 1 885 1 961 Avustukset 9 456 10 512 11,2 10 471-0,4 12 599 20,3 11 647-7,6 12 279 12 785 13 300 Vuokrat 1 083 1 254 15,8 1 394 11,2 1 350-3,2 1 557 15,3 1 619 1 676 1 726 Muut kulut 62 96 54,8 36-62,5 36 0,0 35-2,8 36 37 38 TOIMINTAKATE -42 916-46 179 7,6-48 553 5,1-51 586 6,2-53 050 2,8-54 983-56 970-59 020 Rahoituskulut ja -tuotot -1-1 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -42 917-46 180 7,6-48 553 5,1-51 586 6,2-53 050 2,8-54 983-56 970-59 020 POISTOT -108-77 -28,7-68 -11,7-77 13,2-50 -35,1-80 -80-80 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -43 025-46 257 7,5-48 621 5,1-51 663 6,3-53 100 2,8-55 063-57 050-59 100 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -43 025-46 257 7,5-48 621 5,1-51 663 6,3-53 100 2,8-55 063-57 050-59 100 7,5 7,5 5,1 9,2 3,7 3,6 3,6 ENN - 4.7.6 Vanhuspalvelut Perustehtävä Vanhuspalvelut tuottaa, järjestää ja koordinoi palveluohjauksen keinoin maakunnallisesti, seudullisesti ja paikallisesti kainuulaisille vanhuksille ja heidän omaisilleen sosiaali- ja kansanterveyslain mukaisia kotona asumista tukevia palveluja, omais- ja perhehoitoa, pitkäaikaista hoivaa sekä asumispalveluja maakunnan omissa ja yksityisissä hoito- ja palvelukodeissa. Arvot Voimavaralähtöisyys, turvallisuus, itsemääräämisoikeus, tasa-arvo, oikeudenmukaisuus Visio 2015 Ikääntyvä kainuulainen vanhus selviytyy itsenäisesti ja turvallisesti omassa kodissaan oikeaaikaisten palvelujen turvin. Tarvittaessa hänelle järjestetään hyvä ja turvallinen ympärivuorokautinen hoiva- ja hoito vanhuksen omia valintoja kunnioittaen. Asiakas ja asukas Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kainuulaisten vanhusten tarpeita vastaavat helposti saavutettavat palvelut, joilla tuetaan ensisijaisesti kotona asumista. Palvelut suunnitellaan ja toteutetaan asiakkaiden yksilöllisiin tarpeisiin ja tarveharkintaan perustuen. Säännöllisen kotihoidon palveluja on tarjolla 12-13 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Palveluilla tuetaan vanhusten omia voimavaroja sekä osallistumismahdollisuuksia. Vapaan valinnan periaatteen toteutuminen olemassa olevien vaihtoehtojen puitteissa. 90 % 75 vuotta täyttäneistä asuu omassa kodissaan erilaisten palveluiden turvin 90% asiakkaista on tyytyväisiä saamiinsa palveluihin. Asiakaspalaute - yhteydenotot sosiaali- ja potilasasiamieheen alle 80 - kantelujen määrä lääniin ei lisäänny

Henkilöstö ja uudistuminen Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Vanhuspalveluissa työskentelee pääsääntöisesti vakituinen, ammatillisesti osaava ja työhönsä sitoutunut henkilöstö, joka voi hyvin. Koulutetun ja ammattitaitoisen henkilöstön saatavuuden turvaaminen. Työyhteisöjen toimivuustutkimukset maakunnan tulosalueiden keskitasoa. Henkilöstöresurssit on kohdennettu palvelutarpeen mukaisesti. 91 Laatusuosituksen mukainen keskiverto henkilöstömitoitus eri palvelukokonaisuuksissa. Henkilöstön koulutustason nostaminen. Johtamisosaamiseen panostaminen. HTV-2 -raportit Sairauspoissaolojen määrä < 15 pv/työntekijä/vuosi Kehityskeskustelujen toteutumisen % (tav. 100%) Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Täydennyskoulutuspäivien lkm/työntekijä (väh. 3 pv/työntekijä/vuosi) Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Paikallisesti, seudullisesti ja maakunnallisesti toimivat, asiakas- ja voimavaralähtöiset palveluketjut ja rakenteet. Palvelurakenteen muutos korjaavasta ennakoivaan ja ehkäisevään toimintaan. Saumaton yhteistyö eri toimijoiden ja palveluntuottajien kanssa. Käytössä on toimiva hoidon ja laadun arviointi- ja seurantajärjestelmä. Talous Vanhusten palvelutarpeen arviointi toteutetaan lain mukaisessa määräajassa - kiireellisessä tapauksessa välittömästi - muissa tapauksissa 3-5 vrk:n kuluessa palvelupyynnöstä RAI-järjestelmän tulokset osoittavat, että palvelut ja resurssit on kohdennettu tarkoituksenmukaisesti Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Kokonaistaloudellinen kannattavuus palveluja tuotettaessa ja järjestettäessä. Pysytään talousarviossa Toimintaan on varattu riittävät taloudelliset edellytykset huomioiden palvelurakenne ja palvelutarpeen lisääntyminen. Toimiva ja ennakoiva kustannusseuranta kaikilla tasoilla sekä välitön puuttuminen tarvittaessa. Talouden säännöllinen seuranta ja raportointi kuukausittain. Tehdään tarvittavat toimenpiteet.

Kainuun elinvoima 92 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Elinvoimaiset vanhuspalvelut muodostuvat yhteistyössä Kainuun maakunta - kuntayhtymän, yksityisten palveluntuottajien, kolmannen sektorin ja peruskuntien välillä. Ikärakenteen muutos nähdään mahdollisuutena, joka lisää Kainuuseen työpaikkoja ja hyvinvointia. Yhteistyön toimivuus eri toimijoiden kesken. Yhteistyötapaamisten määrä. Osallistuvat ja vaikuttavat sekä toimintakykyiset kainuulaiset vanhukset. Teknisten apuvälineiden tehokas hyödyntäminen vanhuspalveluissa. Toimintasuunnitelma v. 2009 Teknologian tarjoamien mahdollisuuksien aktiivinen etsintä ja kokeilu. Osallistuminen tarvittaessa asiantuntijana maakunnalliseen ikäihmisten neuvottelukuntaan. Vähintään yksi teknologiahanke/vuosi. Vanhuspalvelujen tulosalueen toimintoja tarkasteltaessa ja kehitettäessä huomioidaan kolmen vanhuspalveluseudun erilaisuus niin asiakasmäärien kuin seudun fyysisten olosuhteiden mukaan. Vanhuspalvelujen tehtävänä on kaikissa palvelutilanteissa edistää asiakkaan omaa toimintakykyä ja itsenäistä elämää. Keskeinen edellytys tälle on se, että henkilökunta arvostaa vanhusasiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osaa kaikissa tilanteissa vahvistaa sitä. Kokonaisuutena vanhuspalvelujen toiminnan tulee perustua ehkäisevään ja kuntouttavaan työotteeseen. Asiakkaille ja heidän omaisilleen esitellään palveluohjauksen keinoin mahdollisimman monipuolisesti käytettävissä oleva palvelutarjonta niin julkisen kuin yksityisten palvelujen osalta, unohtamatta kolmatta sektoria. Vanhuspalvelujen toimintakäytännöt, palvelujen kehittäminen sekä palvelurakenteen uudistaminen tulee perustua tutkittuun tietoon. Palveluiden suunnittelussa ja resurssien kohdentamisessa hyödynnetään Rai -toimintajärjestelmän tuloksia. Vanhuspalvelujen tulosalue ei ole ainoa vanhuspalvelujen tuottaja, vaan vanhusten palveluja tuotetaan myös muilla tulosalueilla. Lisäksi omaishoitajat, yksityiset palveluntuottajat, kolmannen sektorin toimijat, erilaiset järjestöt, muut yhteistyötahot kuten ystävät ja erityisesti vanhusten omaiset ovat monelle vanhukselle korvaamaton apu. Lisäksi vanhuspalveluille asetettujen tavoitteiden toteutuminen edellyttää monilta osin panostusta myös peruskuntien toiminnoissa, esimerkiksi ympäristön esteettömyys sekä ikääntyneiden osallistumista tukevat toiminnot. Kotona asumista tukevat palvelut Kotona asumista tukevat palvelut muodostuvat kotisairaanhoidosta, kotipalvelusta ja omaishoidosta sekä sosiaalihuoltoasetuksen mukaisista tukipalveluista. Näissä palveluissa jatketaan avohoitopainotteisuuden kehittämistä. Kotona asumista tukevat palvelut on vanhuspalveluiden kulmakivi ja ensisijainen van-

93 husten palvelumuoto. Kotihoidon rooli korostuu asiakkaan voimavaroja tukevana hoito- ja palvelumuotona entisestään kodin ja ympärivuorokautisten hoivapalvelujen välimaastossa. Tavoitteena vuoteen 2010 on, että kotihoito toimii 24 tuntia vuorokaudessa Kainuun jokaisella seudulla. Hyväksyttynä tavoitteena on, että yli 90 % kainuulaisista yli 75 vuotiaista asuu omassa kodissaan. Omaishoidon ja joustavien tukimuotojen turvin omassa kodissaan selviytyy n. 6 % yli 75 vuotiaista kainuulaisista vanhuksista. Kotiutushoitajan, palveluohjaajien ja SAS -ohjaajien toimenkuvat selkiytetään ja ko. toiminnot koordinoidaan toimivaksi kokonaisuudeksi. Muistineuvola/muistihoitajatoiminnan seudullinen vahvistaminen erillisen suunnitelman mukaisesti v. 2009 2012. Päiväkeskustoimintaa käynnistetään olemassa olevien vanhuspalveluiden toimintayksiköiden yhteyteen mahdollisuuksien mukaan. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut Ympärivuorokautiset hoivapalvelut muodostuvat tehostetusta palveluasumisesta (kuntayhtymän omat hoitokotipaikat + ostopalvelupaikat), vanhainkotihoidosta ja hoidosta terveyskeskusten pitkäaikaishoidon vuodeosastoilla. Ympärivuorokautiset hoivapalvelut mitoitetaan lähivuosina 10 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Pidemmän aikavälin hyväksyttynä tavoitteena kuitenkin on, että kyseiset palvelut mitoitetaan 9 %:lle 75 vuotta täyttäneistä. Asiakkaan ympärivuorokautisen hoivapaikan tarvearvio sekä sijoitus tapahtuvat aina seudullisen SAS-ryhmän kautta. Yhteistyötä jatketaan kilpailutuksessa valittujen yhteistyökumppaneiden kanssa. Ympärivuorokautisten hoivapalvelujen rinnalle kehitetään vanhusten pitkä- ja lyhytaikaista perhehoitoa Laadukas perhehoito Kainuussa - hankkeen kautta. Henkilöstö ja johtaminen Ensisijaisena tavoitteena on, että vanhuspalveluissa työskentelee pääsääntöisesti vakituinen ja ammattitaitoinen henkilöstö. Työllisyysvaroin palkatun henkilöstön vakinaistamista jatketaan erillisen suunnitelman mukaisesti. Samoin henkilöstörakenteen muutosta siten, että muutetaan lähityöntekijöiden/hoitoapulaisten vakansseja lähihoitajien vakansseiksi aina tehtävien vapautuessa. Lisäksi panostetaan henkilökunnan ammattitaidon ja osaamisen kehittämiseen tulosyksikkökohtaisia henkilöstön osaamisen kehittämissuunnitelmia hyödyntäen. Organisaatiorakenteen tarkastelua ja tarvittavia muutoksia Kuhmo-Sotkamon ja Ylä-Kainuun seuduilla sekä vanhuspalvelujen yhteisten palvelujen osalta jatketaan edelleen vuoden 2009 aikana vanhuspalveluiden organisaatiotyöryhmän raporttiin pohjautuen. Vahvistetaan lähiesimiestyötä.

94 Johtamisosaamiseen panostetaan kaikilla tasoilla systemaattisen täydennyskoulutuksen avulla. TP 2006 / VANHUSPALVELUT Vertailutiedot oikaistu TP 2007 TP -07 / TA - TA Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 11 851 11 659-1,6 12 446 6,8 12 290-1,3 12 360 0,6 12 731 13 113 13 506 Myyntituotot 2 300 1 859-19,2 2 097 12,8 1 810-13,7 1 757-2,9 1 810 1 864 1 920 Maksutuotot 8 299 8 484 2,2 9 238 8,9 9 260 0,2 9 604 3,7 9 892 10 189 10 495 Tuet ja avustukset 483 455-5,8 229-49,7 310 35,4 104-66,5 107 110 114 Muut tuotot 769 861 12,0 882 2,4 910 3,2 895-1,6 922 950 978 TOIMINTAKULUT 49 767 52 390 5,3 54 602 4,2 54 746 0,3 57 691 5,4 59 740 61 756 63 843 Henkilöstökulut 28 333 29 776 5,1 31 243 4,9 31 273 0,1 32 783 4,8 33 799 34 813 35 858 Asiakaspalvelujen ostot 8 535 9 257 8,5 9 565 3,3 9 750 1,9 10 112 3,7 10 465 10 863 11 287 Muut palvelujen ostot 6 386 6 281-1,6 6 341 1,0 6 241-1,6 6 834 9,5 7 120 7 391 7 679 Palvelujen ostot 14 921 15 538 4,1 15 906 2,4 15 991 0,5 16 946 6,0 17 585 18 254 18 966 Aineet ja tavarat 1 506 1 428-5,2 1 617 13,2 1 640 1,4 1 677 2,3 1 744 1 814 1 886 Avustukset 2 849 3 108 9,1 3 048-1,9 3 100 1,7 3 197 3,1 3 400 3 552 3 710 Vuokrat 2 110 2 491 18,1 2 766 11,0 2 692-2,7 3 037 12,8 3 158 3 269 3 367 Muut kulut 48 49 2,1 22-55,1 50 127,3 51 2,0 53 54 56 TOIMINTAKATE -37 916-40 731 7,4-42 156 3,5-42 456 0,7-45 331 6,8-47 009-48 643-50 337 Rahoituskulut ja -tuotot -1-1 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -37 917-40 732 7,4-42 156 3,5-42 456 0,7-45 331 6,8-47 009-48 643-50 337 POISTOT -81-56 -30,9-39 -30,4-29 -25,6-33 13,8-50 -50-50 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -37 998-40 788 7,3-42 195 3,4-42 485 0,7-45 364 6,8-47 059-48 693-50 387 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -37 998-40 788 7,3-42 195 3,4-42 485 0,7-45 364 6,8-47 059-48 693-50 387 7,0 7,3 3,4 7,5 3,7 3,5 3,5 ENN - 4.7.7 Tutkimus- ja kehittämistoiminta Sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämistyö toteutetaan pääasiassa hankkeiden avulla. Toimiala käyttää vuonna 2009 noin 1,2 % kokonaismenoistaan tutkimus- ja kehittämistoimintaan. Toteutettavat hankkeet ovat toimialan hallinnoimia hankkeita, joissa on ulkopuolista rahoitusta ja hankkeita, joissa toimiala on kumppanina sekä hankkeita, joita toimiala hallinnoi ja rahoittaa kokonaisuudessaan itse. Toteutettavat hankkeet ovat lähes kaikki strategisia projekteja, ne sisältävät tai niiden tuloksena syntyy perustavanlaatuisia uudistuksia. Projektitoiminnalla luodaan uutta osaamista, toimintatapoja ja menetelmiä sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Tavoitteena on kuntalaisten osallisuuden, hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen sekä väestön hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen. Sosiaali- ja terveydenhuollossa vuonna 2009 toteutetaan mm. seuraavia hankkeita. Osa hankkeista on alkanut jo edellisinä vuosina ja osa on uusia. Listalta puuttuvat ne hankkeet, joita vasta suunnitellaan, mutta joita tullaan toteuttamaan tarkasteluvuonna. Merkittävimmät hankkeet, joihin ei ole vielä rahoituspäätöstä, ovat STM:n KASTE-ohjelmaan kuuluvia askelluksia (TUKEVA - lasten, nuorten ja lapsiperheiden tukeminen, Pohjois-Suomen tutkimus- ja kehittämisrakenteet, Tervein mielin Pohjois-Suomessa sekä Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen rakenteet). Toimialan hallinnoimat hankkeet Sosiaalityön kehittämisyksikkö Kainuuseen Pandemiavarautumisen kehittämishanke Laadukas perhehoito Kainuussa Päre - päihdehoitopalvelua nuorille Kaira - vaikuttavuutta Kainuun rakennetyöttömyyteen KaiTo - Kainuulainen työ- ja terveyskunnon toimintamalli

Omarahoitteiset hankkeet Turvallisen lääkehoidon kehittäminen Muiden hallinnoimat hankkeet Proxit Pomona 2 Vammaispalveluiden kehittämisyksikön valmisteluhanke Yhtenäiset hoitotyön tiedot Kainuussa Terveydenhuollon alueellisten palveluprosessien ohjaus (Tappo) Ravitsemuksen ja liikunnan toimintamalli Liikunta - TEROKA HIK - työyhteisöjen työhyvinvointi Older People for older People (O4O) ERVA -hankkeet (Ekg, Psykiatrisen- ja huumehoidon kehittäminen) 95 TUTKIMUS JA Vertailutiedot TP 2006 / TP TA ENN - KEHITTÄMISTOIMINTA oikaistu TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 1 243 1 589 27,8 1 693 6,5 1 693 0,0 1 710 1,0 1 761 1 823 1 878 Myyntituotot 70 129 84,3 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 1 023 1 408 37,6 1 693 20,2 1 693 0,0 1 710 1,0 1 761 1 823 1 878 Muut tuotot 150 52-65,3 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 1 901 2 325 22,3 2 675 15,1 2 675 0,0 2 697 0,8 2 780 2 874 2 971 Henkilöstökulut 1 142 1 522 33,3 1 187-22,0 1 366 15,1 1 498 9,7 1 544 1 591 1 638 Asiakaspalvelujen ostot 15 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 592 651 10,0 1 342 106,1 1 201-10,5 1 081-10,0 1 113 1 156 1 201 Palvelujen ostot 607 651 7,2 1 342 106,1 1 201-10,5 1 081-10,0 1 113 1 156 1 201 Aineet ja tavarat 100 91-9,0 57-37,4 43-24,6 65 51,2 68 70 73 Avustukset 10 10 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 27 48 77,8 81 68,8 57-29,6 50-12,3 52 54 55 Muut kulut 15 3-80,0 8 166,7 8 0,0 3-62,5 3 3 3 TOIMINTAKATE -658-736 11,9-982 33,4-982 0,0-987 0,5-1 019-1 051-1 094 Rahoituskulut ja -tuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE -658-736 11,9-982 33,4-982 0,0-987 0,5-1 019-1 051-1 094 POISTOT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS -658-736 11,9-982 33,4-982 0,0-987 0,5-1 019-1 051-1 094 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ -658-736 11,9-982 33,4-982 0,0-987 0,5-1 019-1 051-1 094-21,5 11,9 33,4 0,5 3,2 3,2 4,0

96 5 LIIKELAITOKSET 5.1 Kainuun ammattiopisto MISSIO Kainuun ammattiopisto tarjoaa asiakaslähtöisesti osaamisen kehittämistä sekä elämän eväitä VISIO 2016 KAO on osaamisen ykköstoimija Strategiset päämäärät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Kumppanuuksien aktiivinen kehittyminen Koulutustarjonta kehittää alueen elinvoimaa ja kilpailukykyä sekä vastaa kysyntää Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kokonaisosaaminen on kysynnän mukaista Henkilöstö kehittää aktiivisesti KAOn toimintaa vision suuntaan Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Innovatiivinen ja asiakaslähtöinen prosessien kehittäminen Vuorovaikutteiset sisäiset prosessit Talous Terve talous Jokaiselle kykyjensä mukaan paras osaaminen Menestystekijät Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Nivelvaiheiden hallinta Henkilöstö ja uudistuminen Työkykyinen ja sitoutunut henkilöstö Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Sisäinen verkostoituminen Talous Kyky investoida tuloksellisesti Yhteistyö kumppaneiden kanssa on sujuvaa Opiskelijoilla on valmiudet, joilla on kysyntää työelämässä Toimivat työelämäpalvelut KAOn osaamisen ylläpito ja ennakointi Henkilöstön strateginen tietoisuus Yrittäjämäinen tapa toimia hallinta Asiakaslähtöinen toimintatapa Toiminta sovitetaan taloudellisiin mahdollisuuksiin

Sitovat tavoitteet ja mittarit 97 Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu Yhteyksien määrä (CRM+TOP) χ2009 > χ2008 Henkilöstö ja uudistuminen Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta Palveluiden järjestäminen ja tuotantotavat Negatiivisten keskeyttämisten osuus on < 3,1 % Talous Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta Ensisijaisia hakijoita on enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste) Opiskelijapalaute χ2009 > χ2008 Työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin >70 % (nuorisoaste) Henkilöstöpalaute χ2009 > χ2007 Kehityskeskustelujen käyntiaste 100% 2008 + 2009 Strategiakeskustelujen määrä eri ryhmien kokouksissa χ2009 > χ2008 Täyttöaste on > 96 % (nuorisoaste) Koillis-Suomen aikuiskoulutuskeskus OY on osa KAO konsernia Kehittämiseen käytetään yhteensä 6,0 % liikevaihdosta Liiketoiminnan tulos on johtokunnan asettaman tavoitteen mukainen Työllistyminen ja sijoittuminen jatkoopintoihin vähintään alueen TE-keskus taso (aikuiskoulutus) Valmistuneista KAOlähtöisiä ylioppilaita 6 % Toimenpiteitä otsikkotasolla, joilla sitovat tavoitteet ja mittareille asetetut arvot saavutetaan. Vastuuhenkilölyhenteet: aa = Artti Antila pk = Pirjo Kovalainen km = Kari Mattila rs = Raimo Sivonen SITOVAT TAVOITTEET JA MITTARIT 2009 ASIAKAS JA VAIKUTTAVUUS (Asiakas ja asukas, elinvoimainen Kainuu) Hakijoita enemmän kuin aloituspaikkoja, kerroin > 1,30 (nuorisoaste) rs Aikuiskoulutuksen yritysyhteistyöprojektien lukumäärä χ 2009 > χ 2008 km Opiskelijapalaute χ 2009 > χ 2008 km+rs Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >70 % (nuorisoaste) rs Työllistyminen ja sijoittuminen jatko-opintoihin >65 % (aikuiskoulutus) km Työllistyminen vähintään alueen TE-keskus taso (aikuiskoulutus) km Tutkintojen suorittaminen (aikuiskoulutus) χ 2009 > χ 2008 km Valmistuneista KAO-lähtöisiä ylioppilaita 6 % rs

HENKILÖSTÖ (ja uudistuminen) Henkilöstön kehittämiseen käytetään 3,0 % liikevaihdosta aa Henkilöstöpalaute χ 2009 > χ 2007 km+rs+pk Tulospalkkaus rs Rekrytointi 98 PROSESSIT JA SISÄINEN TEHOKKUUS (Palveluiden järjestämien ja tuotantotavat) Negatiivisten keskeytymisen osuus on < 3,1 % km+ rs Täyttöaste on > 96 % (järjestämislupa) rs+km Aikuiskoulutuksen tehokkuusmittaristojen kehittäminen km TALOUS Kansainväliseen toimintaan käytetään 1,0 % liikevaihdosta rs+km Kehittämiseen käytetään yhteensä 6,0 % liikevaihdosta aa Liiketoiminnan tulos on johtokunnan asettaman tavoitteen mukainen aa TP 2006 / KAINUUN AMMATTIOPISTO TP 2007 TP -07 / Ennuste TA -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP -2007 % TA -08 % TA 2008 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 28 096 29 294 4,3 35 133 19,9 35 133 0,0 37 448 6,6 38 120 38 120 38 120 Myyntituotot 26 269 27 410 4,3 34 068 24,3 34 068 0,0 36 315 6,6 37 000 37 000 37 000 Maksutuotot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 1 160 1 215 4,7 688-43,4 688 0,0 823 19,6 800 800 800 Muut tuotot 667 669 0,3 377-43,6 377 0,0 310-17,8 320 320 320 TOIMINTAKULUT 26 452 28 595 8,1 34 338 20,1 34 338 0,0 35 929 4,6 37 150 37 150 37 150 Henkilöstökulut 15 555 16 975 9,1 19 700 16,1 19 700 0,0 21 522 9,2 22 100 22 100 22 100 Asiakaspalvelujen ostot 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Muut palvelujen ostot 4 976 5 372 8,0 6 911 28,6 6 911 0,0 6 692-3,2 7 000 7 000 7 000 Palvelujen ostot 4 976 5 372 8,0 6 911 28,6 6 911 0,0 6 692-3,2 7 000 7 000 7 000 Aineet ja tavarat 2 807 2 893 3,1 2 968 2,6 2 968 0,0 2 718-8,4 2 800 2 800 2 800 Avustukset 7 11 57,1 11 0,0 11 0,0 9-18,2 10 10 10 Vuokrat 2 990 3 215 7,5 4 610 43,4 4 610 0,0 4 850 5,2 5 070 5 070 5 070 Muut kulut 117 129 10,3 138 7,0 138 0,0 138 0,0 170 170 170 TOIMINTAKATE 1 644 699-57,5 795 13,7 795 0,0 1 519 91,1 970 970 970 Rahoituskulut ja-tuotot -1 12-1 300,0-20 -266,7-20 0,0-40 100,0-40 -40-40 VUOSIKATE 1 643 711-56,7 775 9,0 775 0,0 1 479 90,8 930 930 930 POISTOT -694-642 -7,5-582 -9,3-582 0,0-666 14,4-815 -815-815 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 949 69-92,7 193 0,0 193 0,0 813 0,0 115 115 115 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN MUU 0 41 0,0-193 0,0-193 0,0-813 0,0-115 -115-115 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0,0 0 0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 949 110 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ENN- 5.2 Kainuun Työterveys Perustehtävä Kainuun Työterveys tuottaa kainuulaisille yrityksille, yhteisöille ja julkisille laitoksille hyvän työterveyskäytännön mukaisesti työterveyshuollon lakisääteisiä palveluja ja yritysten kanssa sovittaessa työterveyshuoltopainotteisia sairaanhoitopalveluja. Arvot Ammatillisuus, joustavuus, kilpailukykyisyys ja ihmisen huomioiva laadukas palvelu Visio 2012 Kainuun Työterveys on maakunnallisesti keskeisin työterveyshuolto ja tuottaa laadultaan korkeatasoisia työterveyshuoltopalveluja.

Asiakas ja asukas 99 Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Asiakkaat saavat työterveyshuoltopalvelut joustavasti ja laadukkaasti hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Koko henkilöstö osallistuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämiseen Asiakastyytyväisyyskyselyt Asiakaspalaute palvelutilanteessa Lääkärityövoiman riittävyys, rekrytointi Henkilöstön hyvinvointi Henkilöstö ja uudistuminen Asiakaskontaktien lukumäärä Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Henkilöstön vastuualueiden ja tehtävien määrittely on selkeää Ammattitaitoa kehitetään täydennyskoulutuksilla Kehityskeskustelujen lukumäärä (1 kerta/v) Aikaansaava, osaava, innovatiivinen, työssään viihtyvä ja motivoitunut henkilöstö Palvelujen saatavuus, erityisesti lääkärityövoiman riittävyys koko Kainuun alueelle, rekrytointi Johtaminen, palvelujen järjestäminen ja tuotantotavat Työpaikkakokoukset yksiköittäin ja koko henkilöstön yhteiset kokoukset, lukumäärä Henkilöstön vaihtuvuus Henkilökunnan koulutukseen käytetyt varat Lääkärien lukumäärä Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Työterveyshuollon ennaltaehkäisevää toimintaa tukevat mallit työstetty ja ovat käytössä Koko henkilöstö osallistuu ja sitoutuu oman ja työyksikön toiminnan kehittämiseen Tilastotietojen hyödyntäminen ennaltaehkäisevän työn ja sairauspoissaolojen seurannassa Kirjaus, laskutus ja talouden seuranta toimivat hyvin Koko henkilöstö osallistuu toimintakäsikirjan työstämiseen ja se on käytössä Virheellisen laskutuksen määrä Sujuvat toimintaketjut ovat käytössä Tilat ovat koko Kainuussa asianmukaiset Sisällöllisesti hyvän atkjärjestelmän toimivuus on häiriötöntä Yhteensopivat tietojärjestelmät ovat käytössä Ydinprosessilla on toimivat liittymät Talous Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Työterveyshuoltokustannukset ovat kilpailukykyisiä muiden vastaavien palveluiden tuottajien kanssa Palvelu tuotetaan taloudellisesti suhteessa muihin vastaavien palveluiden tuottajien yksikkökustannuksiin Tilinpäätös- ja talousseuranta Neljä kertaa vuodessa työajan seuranta ja kustannuslaskenta

Työterveyshuollon toiminta on resurssoitu hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti Talousarvion toteutuminen 100 Kelan korvausluokka I/Kelan korvausluokka II Kainuun elinvoima Strategiset päämäärät Kriittiset menestystekijät Mittarit / arviointikriteerit Tuotetaan työterveyshuollon palveluja kainuulaisille yrityksille, yksityisille ja julkiselle laitoksille hyvän työterveyshuoltokäytännön mukaisesti ja näin tuetaan kainuulaisia yrityksiä, yhteisöjä, julkisia laitoksia ja niiden työntekijöitä perustehtävässään Hyvin toimiva työterveyshuolto ja yhteistyö yrityksiin, yhteisöihin ja julkisiin laitoksiin ja niiden työntekijöihin Asiakkuuksien lukumäärä Työterveyshuollon työntekijöiden lukumäärä KAINUUN TYÖTERVEYS TP 2006 / TP TA ENN - LIIKELAITOS TP 2007-07 / TA - Ennuste -08 / ENN - 08/TA -09 1 000 TP 2006 TP 2007 % TA 2008 08 % 2008 08 % TA 2009 % TA 2010 TA 2011 TA 2012 TOIMINTATUOTOT 2 049 3 065 49,6 3 464 13,0 3 464 0,0 3 576 3,2 3 709 3 858 4 013 Myyntituotot 2 043 3 054 49,5 3 459 13,3 3 459 0,0 3 571 3,2 3 704 3 853 4 007 Maksutuotot 3 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Tuet ja avustukset 0 10 0,0 5 0,0 5 0,0 5 0,0 5 5 6 Muut tuotot 3 1 0,0 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKULUT 1 939 2 913 50,2 3 254 11,7 3 254 0,0 3 376 3,7 3 509 3 658 3 813 Henkilöstökulut 1 462 1 889 29,2 2 133 12,9 2 133 0,0 2 197 3,0 2 284 2 382 2 483 Asiakaspalvelujen ostot 85 45-47,1 20-55,6 20 0,0 21 5,0 22 23 24 Muut palvelujen ostot 230 745 223,9 866 16,2 866 0,0 848-2,1 881 918 957 Palvelujen ostot 315 790 150,8 886 12,2 886 0,0 869-1,9 903 941 980 Aineet ja tavarat 69 98 42,0 80-18,4 80 0,0 130 62,5 135 141 147 Avustukset 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 Vuokrat 92 134 45,7 155 15,7 155 0,0 180 16,1 187 195 203 Muut kulut 1 2 100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TOIMINTAKATE 110 152 38,2 210 38,2 210 0,0 200-4,8 200 200 200 Rahoituskulut ja -tuotot 0-9 0,0-10 0,0-10 0,0 0 0,0 0 0 0 VUOSIKATE 110 143 30,0 200 39,9 200 0,0 200 0,0 200 200 200 POISTOT -11 0-100,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 SATUNNAISET ERÄT 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN TULOS 99 143 44,4 200 39,9 200 0,0 200 0,0 200 200 200 VARAUSTEN JA RAHASTOJEN M 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 ALIJÄÄMÄN KATTAMINEN 0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0,0 0 0 0 TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ 99 143 44,4 200 39,9 200 0,0 200 0,0 200 200 200-76,8 44,4 39,9 0,0 0,2 0,0-0,2

101 LIITE 1 Kuntien laskennallinen verorahoitus 2009 28.10.2008 Kunta Asukasluk u 2007 Verotulot 2008 Valtionosuudet 2009 Laskennallinen yhteensä KUNNAN OSUUS /asukas Hyrynsalmi 2 967 6 810 908 8 961 303 15 772 211 9 478 817 3 195 Kajaani + V.jok 38 089 112 883 187 50 296 546 163 179 733 98 068 101 2 575 Kuhmo 9 943 25 338 871 23 660 388 48 999 259 29 447 678 2 962 Paltamo 4 071 9 577 295 9 548 297 19 125 592 11 494 139 2 823 Puolanka 3 225 7 975 562 10 499 779 18 475 341 11 103 349 3 443 Ristijärvi 1 575 3 885 196 4 861 416 8 746 612 5 256 558 3 337 Sotkamo 10 716 28 776 731 17 681 386 46 458 117 27 920 497 2 605 Suomussalmi 9 632 24 812 590 25 323 445 50 136 035 30 130 860 3 128 80 218 220 060 341 150 832 560 370 892 901 222 900 000 2 779 Kuntien rahoitusosuus 60,1 % 222 900 000

Kuntien laskennalliset verotulot 2009 Lähde: verohallinto 28.10.2008 HUOM! VERON KOROTUKSET MAKSUUNPANO Tulovero 2005 Tulovero 2006 Tulovero 2007 Arvio 2008 Asukasluku 2007 mp 30.10.2006 kasvu-% mp.29.10.2007 kasvu-% mp. 27.10.2008 kasvu-% Arvio Vero-% Korjattu tulovero Kunta Hyrynsalmi 2 967 5 012 614 1,7 5 099 146 4,1 5 308 348 3,5 5 711 014 19,75 5 549 906 Kajaani+ V.joki 38 089 80 736 110 4,9 89 935 607 6,0 95 347 496 3,5 98 684 658 19,00 99 686 314 Kuhmo 9 943 18 610 800 2,4 19 050 562 5,5 20 094 318 3,5 21 618 578 19,75 21 008 716 Paltamo 4 071 7 031 672 3,0 7 244 111 6,2 7 692 549 3,5 8 276 069 19,75 8 042 601 Puolanka 3 225 5 780 895 1,0 5 841 496 2,7 5 998 222 3,5 6 365 328 20,25 6 033 027 Ristijärvi 1 575 2 658 154 0,2 2 663 152 7,5 2 861 629 3,5 3 000 251 19,50 2 952 993 Sotkamo 10 716 19 879 556 7,2 21 314 626 7,6 22 941 495 3,5 23 744 447 19,00 23 985 455 Suomussalmi 9 632 17 452 337 5,3 18 382 121 5,7 19 427 070 3,5 20 107 017 19,00 20 311 105 Vuolijoki 0 5 019 181 0,0 0 0,0 0 0,0 0 80 218 162 181 319 4,5 169 530 821 6,0 179 671 127 4,4 187 507 364 19,19 187 570 118 102 LIITE 2 Kiinteistövero ( Arvio 2009 = 2008+ 3%) 28.8.2008 Huom! Lisätty 3 % Kunta Asukasluku 2007 Arvio 2008 Yleinen Vero-% Vak.as.rak. Vero-% Muut as.rak. Vero-% Voimalaitokset Yleishyödyll. Vero-% yhteisö Rakentamaton Vero-% rak.paikka Vero-% Yhteensä Korjattu kiint.vero Hyrynsalmi 2 967 116 342,10 0,80 158 029,87 0,35 83 266,46 0,85 76 200,65 1,40 0,00 0,40 0,00 1,00 433 839,08 455 960 Kajaani 38 089 3 009 267,45 0,90 2 281 419,72 0,35 175 526,72 0,95 195 599,06 1,40 250 671,88 0,87 22 898,50 3,00 5 935 383,33 5 913 853 Kuhmo 9 943 467 091,45 0,75 452 375,01 0,30 182 370,47 0,80 51 336,86 1,40 7 524,82 0,75 5 373,18 1,00 1 166 071,79 1 368 191 Paltamo 4 071 166 863,76 0,70 232 123,10 0,40 136 637,99 1,00 174 700,94 1,40 177,91 0,20 0,00 0,00 710 503,70 721 149 Puolanka 3 225 182 331,00 1,00 239 900,13 0,50 180 125,43 1,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 602 356,56 494 669 Ristijärvi 1 575 82 513,38 0,90 67 236,95 0,30 55 814,59 0,90 192 213,26 1,40 0,00 0,00 808,48 2,00 398 586,66 415 825 Sotkamo 10 716 849 305,74 0,80 511 492,44 0,30 213 409,68 0,80 61 208,08 1,40 0,00 0,00 0,00 0,00 1 635 415,94 1 848 235 Suomussalmi 9 632 316 322,41 0,80 450 541,54 0,30 206 032,03 0,80 431 538,02 1,40 0,00 0,00 0,00 0,00 1 404 434,00 1 559 950 Vuolijoki 0 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 0 80 218 5 190 037 0,8589 4 393 119 0,344 1 233 183 0,88063 1 182 797 1,4 258 375 0,866 29 080 2,6027 12 286 591,05 12 777 833 Yhteisövero 27.10.2008 Kunta Asukasluku 2007 2005 kasvu-% mp. 2006 kasvu-% mp 2007 kasvu-% 2008 Hyrynsalmi 2 967 602 928 29,6 763 386 2,4 781 594 3,0 805 042 Kajaani 38 089 4 790 879 47,6 5 872 784 20,4 7 070 893 3,0 7 283 020 Kuhmo 9 943 2 218 569 29,6 2 680 494 7,3 2 875 693 3,0 2 961 964 Paltamo 4 071 565 976 39,6 768 842 2,7 789 850 3,0 813 546 Puolanka 3 225 1 004 641 39,9 1 289 957 9,0 1 405 695 3,0 1 447 866 Ristijärvi 1 575 391 087 28,2 458 697 9,3 501 338 3,0 516 378 Sotkamo 10 716 1 997 132 43,1 2 521 594 13,3 2 857 321 3,0 2 943 041 Suomussalmi 9 632 1 928 997 48,0 2 457 340 16,2 2 855 859 3,0 2 941 535 Vuolijoki 0 270 369-100,0 0 0,0 0 0,0 0 80 218 13 770 578 39,0 16 813 094,0 19 138 243 3,0 19 712 390 Verotulot yhteensä Kunta Asukasluku 2007 Laskennallinen Hyrynsalmi 2 967 6 810 908 Kajaani 38 089 112 883 187 Kuhmo 9 943 25 338 871 Paltamo 4 071 9 577 295 Puolanka 3 225 7 975 562 Ristijärvi 1 575 3 885 196 Sotkamo 10 716 28 776 731 Suomussalmi 9 632 24 812 590 Vuolijoki 0 0 80 218 220 060 341

103 Kuntien valtionosuudet vuonna 2009 hallinnonaloittain 25.9.2008 LIITE 3 Siirtymätasaus huomioitu SM Kunta ARVIO ARVIO ARVIO ARVIO 2009 2009 2009 2009 4.9.2008 15.9.2008 18.9.2008 Laskennallinen muutos- Yleinen muutos- Verotulo- muutos- Verotulo- valtionosuus As. 2007 Yleinen 2008 % valtionosuus STM 2008 % STM tasaus 2008 % tasaus Yhteensä 2008 yhteensä Hyrynsalmi 2 967 616 392-21,0 487 006 5 566 000 8,5 6 039 000 2 251 486 8,2 2 435 297 8 433 878 8 961 303 Kajaani 38 089 1 796 734-6,6 1 678 209 38 686 000 10,4 42 696 000 4 967 562 19,2 5 922 337 45 450 296 50 296 546 Kuhmo 9 943 2 152 588-1,0 2 132 104 14 250 000 11,2 15 850 000 5 331 477 6,5 5 678 284 21 734 065 23 660 388 Paltamo 4 071 163 947-7,9 150 959 5 861 000 8,1 6 337 000 2 907 436 5,3 3 060 338 8 932 383 9 548 297 Puolanka 3 225 887 035-2,3 866 413 6 992 000 6,0 7 413 000 2 000 851 11,0 2 220 366 9 879 886 10 499 779 Ristijärvi 1 575 164 278-3,2 159 032 3 326 000 7,3 3 568 000 1 052 049 7,8 1 134 384 4 542 327 4 861 416 Sotkamo 10 716 216 425-15,6 182 638 11 537 000 12,2 12 946 000 4 181 596 8,9 4 552 748 15 935 021 17 681 386 Suomussalmi 9 632 1 982 771 18,3 2 346 053 16 070 000 7,7 17 305 000 5 613 664 1,0 5 672 392 23 666 435 25 323 445 80 218 7 980 170 0,3 8 002 414 102 288 000 9,6 112 154 000 28 306 121 8,4 30 676 146 138 574 291 150 832 560 8,85 Huom! Lukioiden ja ammatillisen koulutuksen valtionosuus tulee suoraan maakunta -kuntayhtymälle.

104 LIITE 4 Kuntien rahoitusosuus 2009 (1 000 ) Asukasl uku 2007 KUNNAN RAHOITUSO SUUS Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen 0suus- Kunta 2008 2009 yhteensä /asukas % As. osuus Hyrynsalmi 2 967 6 811 8 961 15 772 9 479 3 195 4,3 3,7 Kajaani 38 089 112 883 50 296 163 179 98 069 2 575 44,0 47,5 Kuhmo 9 943 25 339 23 660 48 999 29 448 2 962 13,2 12,4 Paltamo 4 071 9 578 9 548 19 126 11 494 2 823 5,2 5,1 Puolanka 3 225 7 976 10 499 18 475 11 103 3 443 5,0 4,0 Ristijärvi 1 575 3 885 4 861 8 746 5 256 3 337 2,4 2,0 Sotkamo 10 716 28 776 17 682 46 458 27 920 2 605 12,5 13,4 Suomussalmi 9 632 24 813 25 322 50 135 30 131 3 128 13,5 12,0 80 218 220 060 150 829 370 889 222 900 2 779 100,0 100,0 kasvu 6,03 2009 60,1 % 222 900 Kuntien rahoitusosuus 2010 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta 2007 2009 2010 yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi 2 967 6 935 9 296 16 231 9 755 3 288 4,3 3,7 Kajaani 38 089 113 598 52 361 165 959 99 740 2 619 43,7 47,5 Kuhmo 9 943 25 800 24 501 50 301 30 231 3 040 13,3 12,4 Paltamo 4 071 9 760 9 922 19 682 11 829 2 906 5,2 5,1 Puolanka 3 225 8 111 10 882 18 993 11 415 3 539 5,0 4,0 Ristijärvi 1 575 3 957 5 052 9 009 5 414 3 438 2,4 2,0 Sotkamo 10 716 29 311 18 398 47 708 28 672 2 676 12,6 13,4 Suomussalmi 9 632 25 266 26 224 51 490 30 945 3 213 13,6 12,0 80 218 222 738 156 636 379 375 228 000 2 842 100,0 100,0 kasvu 2,29 2010 60,1 % 228 000 104

105 Kuntien rahoitusosuus 2011 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta 2007 2010 2011 yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi 2 967 7 143 9 646 16 789 10 092 3 401 4,3 3,7 Kajaani 38 089 117 006 54 519 171 525 103 102 2 707 43,7 47,5 Kuhmo 9 943 26 574 25 380 51 954 31 229 3 141 13,2 12,4 Paltamo 4 071 10 053 10 312 20 365 12 241 3 007 5,2 5,1 Puolanka 3 225 8 354 11 282 19 636 11 803 3 660 5,0 4,0 Ristijärvi 1 575 4 075 5 252 9 328 5 607 3 560 2,4 2,0 Sotkamo 10 716 30 190 19 143 49 333 29 654 2 767 12,6 13,4 Suomussalmi 9 632 26 024 27 167 53 191 31 973 3 319 13,6 12,0 80 218 229 421 162 701 392 122 235 700 2 938 100,0 100,0 kasvu 3,36 2011 60,1 % 235 700 Kuntien rahoitusosuus 2012 (1 000 ) Asukasl uku Verotulot Valtionosuudet Laskennallinen KUNNAN 0suus- Kunta 2007 2011 2012 yhteensä OSUUS /asukas % As. osuus Hyrynsalmi 2 967 7 358 10 011 17 368 10 438 3 518 4,3 3,7 Kajaani 38 089 120 516 56 774 177 290 106 547 2 797 43,7 47,5 Kuhmo 9 943 27 372 26 299 53 670 32 255 3 244 13,2 12,4 Paltamo 4 071 10 355 10 717 21 072 12 664 3 111 5,2 5,1 Puolanka 3 225 8 605 11 700 20 305 12 203 3 784 5,0 4,0 Ristijärvi 1 575 4 198 5 460 9 658 5 804 3 685 2,4 2,0 Sotkamo 10 716 31 096 19 921 51 017 30 660 2 861 12,6 13,4 Suomussalmi 9 632 26 805 28 153 54 958 33 029 3 429 13,6 12,0 80 218 236 303 169 035 405 338 243 600 3 037 100,0 100,0 kasvu 3,37 2012 60,1 % 243 600 105

106 Kainuun Työterveys TULOSLASKELMA TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 Liikevaihto 3 459 000 3 570 700 3 704 000 3 853 000 4 007 000 Liiketoiminnan muut tuotot 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 5 000 5 200 5 000 5 000 6 000 Materiaalit ja palvelut -966 000-999 200-1 038 000-1 081 000-1 127 000 Henkilöstökulut -2 133 000-2 197 200-2 284 000-2 382 000-2 483 000 Poistot 0 0 0 0 0 Liiketoiminnan muut kulut -155 000-179 500-187 000-195 000-203 000 Liikeylijäämä 210 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Rahoitustuotot- ja kulut -10 000 0 0 0 0 Ylijäämä ennen varauksia 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Satunnaiset kulut Rahaston muutos Tilikauden ylijäämä 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Kainuun Työterveys RAHOITUSLASKELMA TA 2008 TA2009 TS2010 TS2011 TS2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 210 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Poistot ja arvonalentumiset 0 0 0 0 0 Rahoitustuotot- ja kulut -10 000 0 0 0 0 Tulorahoitus yhteensä 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit 0 0 0 0 0 Toiminnan ja investointien rahavirta 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Muut maksuvalmiuden muutokset Rahoituksen rahavirta 0 0 0 0 0 Rahavarojen muutos 200 000 200 000 200 000 200 000 200 000 106

107 KAINUUN AMMATTIOPISTO Kainuun ammattiopisto TULOSLASKELMA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS 2010 TS 2011 TS 2012 Liikevaihto 27 410 458 34 067 930 36 314 950 37 000 000 37 000 000 37 000 000 Liiketoiminnan muut tuotot 668 488 377 470 310 140 320 000 320 000 320 000 Tuet ja avustukset 1 215 495 688 390 822 500 800 000 800 000 800 000 Materiaalit ja palvelut -8 264 361-9 879 230-9 410 310-9 800 000-9 800 000-9 800 000 Henkilöstökulut -16 975 469-19 700 580-21 521 750-22 100 000-22 100 000-22 100 000 Poistot -642 002-582 330-665 960-815 000-815 000-815 000 Liiketoiminnan muut kulut -3 355 007-4 759 080-4 996 410-5 250 000-5 250 000-5 250 000 Liikeylijäämä 57 602 212 570 853 160 155 000 155 000 155 000 Rahoitustuotot- ja kulut 45 169 Korvaus peruspääomasta -33 670-20 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Ylijäämä ennen varauksia 69 101 192 570 813 160 115 000 115 000 115 000 Poistoeron lisäys/vähennys -253 820 80 070 80 070 80 070 80 070 Rahaston lisäys/vähennys 294 908-192 570-893 230-195 070-195 070-195 070 Tilikauden ylijäämä 110 189 0 0 0 0 0 Kainuun ammattiopisto RAHOITUSLASKELMA TP 2007 TA 2008 TA 2009 TS2010 TS2011 TS2012 Toiminnan rahavirta Liikeylijäämä 57 602 212 570 853 160 155 000 155 000 155 000 Poistot ja arvonalentumiset 642 002 582 330 665 960 815 000 815 000 815 000 Rahoitustuotot- ja kulut 11 500-20 000-40 000-40 000-40 000-40 000 Tulorahoitus yhteensä 711 104 774 900 1 479 120 930 000 930 000 930 000 Investointien rahavirta Käyttöomaisuusinvestoinnit -1 156 562-650 000-900 000-900 000-900 000-900 000 Toiminnan ja investointien rahavirta -445 458 124 900 579 120 30 000 30 000 30 000 Muut maksuvalmiuden muutokset yhteensä -905 710 Rahoituksen rahavirta -905 710 0 0 0 0 0 Rahavarojen muutos -1 351 168 124 900 579 120 30 000 30 000 30 000 107

108 KAINUUN MAAKUNTA -KUNTAYHTYMÄ 10.11.2008 JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ==================================================================== Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2006 2007 (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma 2006 2010 (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma 2006-2008 (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006 2012 (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2008-2009 (2007) A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2009-2010 (2008) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan Strategia 2005-2012 (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke 1.4.2005 31.3.2007 Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke 1.4.2005 31.3.2007 Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa -hanke 1.8.2004 31.12.2006 Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia 2007 2012 (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maakuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjelma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista (2006) B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea- Partanen & Nikolai Veresov: Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007) 108

B:13 Vartiuksen kansainvälisen rajaaseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v. 2025 (2008) Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma 2006 2009 (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2007-2008 (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007 2010 (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007) C:6 Vuosikertomus 2007 (2008) C:7 Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008-2011 (2008) C:8 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2009-2012 (2008) Sarja D D:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun tulevaisuudenkuvat v. 2025 (2006) D:2 Tietotekniikan osaamiskartoituskyselyn tulosraportti 1. Kainuun vanhus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007) D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaalihuollossa 2005 2006 (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke. Loppuraportti 2007. (2007) D:5 Lähiruokaa Kainuusta 2007. Kainuulaisten elintarvikeyrittäjien tuoteluettelo, 3 painos. (2007) 109 D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen (2007) D:7 Hoitotyö Kainuussa (2007) D:8 Hoitotyön arvokirja (2007) D:9 Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti (2007) D:10 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti 1.1.2006 31.12.2007. (2007) D:11 TeKo-hanke Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus 1.12.2005 10.5.2006 Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa (2007). D:12 Kainuulainen työkunto -projekti Loppuraportti (2008) D:13 Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä kehittämisprojekti Kainuussa vuosina 2006-2007 Loppuraportti (2008) D:14 Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa projekti Loppuraportti (2008) D:15 VARTU varhain tukemalla turvallinen lapsuus, toimintamalli perhetyöhön hankkeen loppuraportti D:16 Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoitopalveluiden maakunnallinen malli -hanke Loppuraportti 2008 D:17 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hanke Loppuraportti (2008) D:18 Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työrasituksen lieventyminen -hanke Loppuraportti (2008) 109

D:19 Luonto on Kainuun vahvuus Kainuun maakuntakuvatutkimus 2008 (2008) 110 D:20 easiointi Kainuussa - hanke Loppuraportti (2008) D:21 Yhteenvetoraportti Kysely vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaille vuonna 2007 (2008) D:22 Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa 2006-2008 (2008) Loppuraportti D:23 Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti (2008) 110

KAINUUN MAAKUNTA KUNTAYHTYMÄ 10.11.2008 JULKAISULUETTELO Sarja A: virallisesti hyväksytyt julkaisut Sarja B: selvitykset ja tutkimukset Sarja C: hallinnolliset asiakirjat Sarja D: monistesarja ============================================================================= Sarja A A:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun maakuntasuunnitelma 2025 (2005) A:2 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2006 2007 (2005) A:3 Kainuun maakuntaohjelma 2006 2010 (2006) A:4 Kainuun maakuntakaava 2020 Kaavaselostus 2006 (2006) A:5 Kainuun viestintäsuunnitelma 2006-2008 (2006) A:6 Kainuun kansalaisvaikuttamisen ohjelma 2006 2012 (2007) A:7 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2008-2009 (2007) A:8 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2009-2010 (2008) Sarja B B:1 Kainuun Venäjä-liiketoiminnan Strategia 2005-2012 (2006) B:2 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke 1.4.2005 31.3.2007 Sähköisten asiointipalveluiden kehittäminen sosiaali- ja terveydenhuollossa Selvitysraportti 2007 (2007) B:3 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa -hanke 1.4.2005 31.3.2007 Mielipidekysely sähköisten asiointipalveluiden kehittämisestä sosiaali- ja terveydenhuollossa. Tulosraportti 2006 (2007) B:4 Ikäihmisten palveluohjaus Kainuussa -hanke 1.8.2004 31.12.2006 Palveluohjaus - Tienviitta kainuulaiselle ikäihmiselle Loppuraportti (2006) B:5 Kainuun tietoyhteiskuntastrategia 2007 2012 (2007) B:6 Kainuun maakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset (2007) B:7 Luontomatkailun kehittäminen maakuntakaavoituksessa (2007) B:8 Barents Link Corridor (2007) B:9 Pohjoinen liikennekäytävä - северный транспортный коридор (2007) B:10 Kainuun luontomatkailun teemaohjelma (2007) B:11 Kenen kyydissä? Selvitys Kainuun sosiaali- ja terveystoimen henkilökuljetuksista (2006) B:12 Jouni Ponnikas, Verna Mustonen, Sirpa Korhonen, Andra Aldea-Partanen & Nikolai Veresov: Maahanmuuttajat osana kainuulaista yhteiskuntaa Ulkomaalaisväestön työelämävalmiudet ja koulutustarpeet (2007) B:13 Vartiuksen kansainvälisen raja-aseman kehittämissuunnitelma (2008) B:14 Kainuun väestöennuste v. 2025 (2008) Sarja C C:1 Talousarvio 2006 ja taloussuunnitelma 2006 2009 (2005) C:2 Vuosikertomus 2005 (2006) C:3 Kainuun maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli TOTSU 2007-2008 (2006) C:4 Talousarvio 2007 ja taloussuunnitelma 2007 2010 (2006) C:5 Vuosikertomus 2006 (2007)

C:6 Vuosikertomus 2007 (2008) C:7 Talousarvio 2008 ja taloussuunnitelma 2008-2011 (2008) C:8 Talousarvio 2009 ja taloussuunnitelma 2009-2012 (2008) Sarja D D:1 Uusiutuva Kainuu Kainuun tulevaisuudenkuvat v. 2025 (2006) D:2 Tietotekniikan osaamiskartoituskyselyn tulosraportti 1. Kainuun vanhus- ja perhepalveluhenkilöstö (2007) D:3 Prosessien mallinnus Kainuun sosiaalihuollossa 2005 2006 (2007) D:4 Sosiaalihuollon teknologian kehittäminen Kainuussa hanke. Loppuraportti 2007. (2007) D:5 Lähiruokaa Kainuusta 2007. Kainuulaisten elintarvikeyrittäjien tuoteluettelo, 3 painos. (2007) D:6 Kainuussa asuvien maahanmuuttajien koulutus ja työllistyminen (2007) D:7 Hoitotyö Kainuussa (2007) D:8 Hoitotyön arvokirja (2007) D:9 Esiselvityshanke Kainuun rakenteellisen työttömyyden vähentämiseksi Loppuraportti (2007) D:10 Teknologialla muutosta kotihoidon toimintaprosesseihin. TeKo-hankkeen loppuraportti 1.1.2006 31.12.2007. (2007) D:11 TeKo-hanke Toimintaympäristön ja tiedonkulun kuvaus 1.12.2005 10.5.2006 Sotkamon kotihoidossa. Kartoitus ennen mobiililaitteen käyttöönottoa (2007). Loppuraportti (2008) D:15 VARTU varhain tukemalla turvallinen lapsuus, toimintamalli perhetyöhön hankkeen loppuraportti D:16 Mielenterveyspalveluiden ja riippuvuuksien hoitopalveluiden maakunnallinen malli -hanke Loppuraportti 2008 D:17 Lasten ja nuorten hyvinvoinnin ja terveyden itäsuomalainen polku -hanke Loppuraportti (2008) D:18 Mielenterveystyöntekijöiden osaamisen kehittyminen ja työrasituksen lieventyminen -hanke Loppuraportti (2008) D:19 Luonto on Kainuun vahvuus Kainuun maakuntakuvatutkimus 2008 (2008) D:20 easiointi Kainuussa - hanke Loppuraportti (2008) D:21 Yhteenvetoraportti Kysely vammaispalvelulain mukaisten kuljetuspalvelujen asiakkaille vuonna 2007 (2008) D:22 Vammaispalvelujen saatavuuden ja erityisosaamisen parantaminen Kainuussa 2006-2008 (2008) Loppuraportti D:23 Haavahoidon kehittäminen Kainuussa -hanke Loppuraportti (2008) D:24 Sosiaalityön henkilöstön tehtävärakenteen ja työolojen kehittäminen Kainuussa 2006-2008 -hanke Loppuraportti (2008) D:12 Kainuulainen työkunto -projekti Loppuraportti (2008) D:13 Hoitotyön ydintiedot sähköisessä potilaskertomusjärjestelmässä kehittämisprojekti Kainuussa vuosina 2006-2007 Loppuraportti (2008) D:14 Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa projekti 2

Kainuun maakunta -kuntayhtymä PL 400, 87070 Kainuu puh. (08) 615 541/vaihde faksi (08) 6155 4260 e-mail: kirjaamo@kainuu.fi etunimi.sukunimi@kainuu.fi www.kainuu.fi