Rakennuskannan arvottaminen

Samankaltaiset tiedostot
RAUMAN SATAMAN LAAJENNUSALUEEN RAKENNUSINVENTOINTI Hanna Partanen syyskuu 2008 Maanpään asemakaava-alueen kohdelistaus

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

Varkauden rakennettu kulttuuriperintö

SELVITYS RANTALAN PAPPILAN ALUEEN MAANKÄYTÖN EDELLYTYKSISTÄ

p/1 (29) PETÄJÄ Petäjän asuinrakennus pihapiireineen luvulta. Pihapiirissä useita, osin huonokuntoisia rakennuksia.

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

Suunnittelutarveratkaisuhakemus

kesämökki X X X 2X X X 7 nuorempia l 1+1 Jälleenrakennusajan omakotitalo X X 2 Käyttämätön 5 X X X X X X 6 lopussa torppa) ja liiveri

RAAHE - MIKONKARIN KEHITTÄMISSUUNNITELMA

Juankosken rakennuskulttuurin inventointi 2011

KULTTUURI JA RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS

(Peltomäki) Myönnetty Rakennuslupa Asuinrakennus ; Rakennustyön loppuunsaattamiseksi

K O H D E I N V E N T O I N T I L O M A K E

Modernin rakennusperinnön inventointi ja arvottaminen

Asemakaavan suojelumääräykset Villingissä ja suojelukohteet. Helsingin kaupunkisuunnitteluvirasto

Valtakunnallisesti arvokkaat maisemat miten niistä päätetään? Maisema-alueet maankäytössä

ÄÄNEKOSKEN KAUPUNKI KESKI-SUOMEN OPISTON ASEMAKAAVAN MUUTOS (SUOLAHTI)

Säilyneisyys ja arvottaminen

3.1 Rakennusten soveltuminen rakennettuun ympäristöön ja maisemaan L: Rakentamisessa on mahdollisuuksien mukaan säilytettävä rakennuspaikan

Vaativa suunnittelutehtävä Tavanomainen suunnittelutehtävä Vähäinen suunnittelutehtävä. Korjaus- ja muutostyön rakennussuunnittelu

Kylmäniemen kalasataman rakennushistorian inventointi / Esko Puijola

Historialliset rakennukset ja kehittyvä kaupunkikuva - Espoon rakennusperinnön vaaliminen

Örö yleiskatsaus

2. Kohde RANTALAN PAPPILA JA MAASEURAKUNNAN VIRASTO- JA ASUINTALO. 5. Kohdetyyppi

HIPPOSKYLÄ korttelikortit

vähintään 30 m. Rantaan ulottuvalle AO- alueelle voidaan rakentaa rantaan yksi kerrosalaltaan

Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/5 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4 sm/4

Hervantajärven osayleiskaava-alueen rakennetun ympäristön selvitys

Kauppatie 1, Sulkava

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

LIITE 1. Ote Päijät-Hämeen maakuntakaavasta. Lainvoimainen maakuntakaava 2006, Päijät-Hämeen liitto.

PIRTTIKOSKEN RANTAOSAYLEISKAAVA

Kor eli 3. Ai akarinkatu 6 Arvoluokka: A

SEPÄNKATU KUOPIO

KAARILA korttelikortit

Rakennus- ja asuntotuotanto vuonna 2016

Kuhilaspellon asemakaavan muutoksen rakentamistapaohjeet, korttelit ja kortteleiden 6406, 6421 ja 6453 osat

ERITYISET MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVA-ALUEEN ULKOPUOLELLE SEKÄ RANTA-ALUEILLE RAKENNETTAESSA

Rakennushistoria- ja ympäristöselvitys

LAUSUNTO TERWARAITTI, SAHANRANTA, VAALA RANTASAUNAN KORJAUSARVIO JA LISÄRAKENTAMISMAHDOLLISUUDET TONTILLE

1800-luvun pitäjänkartat. Vuoden 2014 peruskartta

Lausuntopyyntö asemakaavoituksen edellytyksistä korttelissa 8093

SAUKONMÄKI korttelikortit

VALKEAKOSKI Vallon asemakaava. Rakennustapaohjeet

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2011

LINNAINMAA korttelikortit

LAUKON KARTANON ALUE. KULTTUURIYMPÄRISTÖN JA RAKENNUSPERINNÖN HOIDON SEMINAARI VAPRIIKKI Leena Lahtinen aluearkkitehti Vesilahden kunta

Janakkalan kunta Turenki

Valtionavustus rakennusperinnön hoitoon 2014

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

PARAISTEN KAUPUNKI KIRJAISSUNDET RANTA-ASEMAKAAVA- MUUTOS

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Maankäyttö, asuminen ja rakentaminen

Rakennus ja asuntotuotanto vuonna 2014

INVENTOINTIRAPORTTI. Raasepori. Raaseporin opiston asemakaava alueen arkeologinen inventointi

Levin ympäristön matkailumaiseman ja maankäytön kehittäminen 80 Raporttisarja osa 4, OSAYLEISKAAVA Suunnittelukeskus Oy

Onks tääl tämmöstäki ollu?

Kuopion kaupunki Pöytäkirja 17/ (1) Kaupunginhallitus Asianro 4087/ /2016

Uusikaupunki (895) Kukkainen (483) Koivuniem

VASTINELUETTELO MÄNTTÄ-VILPPULA KAAVAMUUTOS: 1. KAUPUNGINOSAN KORTTELI 118/OSA

Muistutukset ja lausunnot sekä kaupungin vastineet niihin

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Laitos: Vetelin kunnan Vesihuoltolaitos Hyväksytty: Vetelin kunnanvaltuuston kokouksessa Voimaantulopäivä:

PIEN-SAIMAAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS. Savitaipaleen kunta (739) Saksan tila (osa) Kaavaehdotus

Merkinnällä on osoitettu kyläalueen uusien asuinrakennuspaikkojen alueet.

13:18 15:5 2:19 2:26 6:23 6:25 13:16 6:52 5:30 5:35. luo 5:33 5:34 5:27 1:15 1:22 1:16 7:6 5:55 9:1 11:2 5:62 12:0 11:1 5:41 5:42 5:43 VAHALAHTI 5:45

KORTTELEIDEN 6 9 JA 1006 RAKENNETUN KULTTUURIYMPÄRISTÖN INVEN- TOINTI, VEHKAKANKAAN (2.) KAUPUNGINOSA

Kokkolan kansallisen kaupunkipuiston tarkastelualueen kaavoitustilanne

PARAINEN NAUVON RANTAYLEISKAAVAN MUUTOS PRÄSTGÅRDEN, NYGÅRD KAAVASELOSTUS

KEURUUN KAUPUNKI RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS

RUOTULA korttelikortit

1(54) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 5A 2. Kunta Kokkola

Kulennoisten osayleiskaava Kyläkaava kulttuuriympäristössä. Pöyry Finland Oy

1(36) SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 1A 2. Kunta Kokkola

KAAVAMÄÄRÄYKSET. A-3 Asuinrakennusten korttelialue.

Lausunnon antaja Lausunnon sisältö Kaavoittajan vastine 1. Varsinais-Suomen ELYkeskus,

RAHOLA korttelikortit

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

JYVÄSKYLÄNTIEN POHJOISPUOLEN RANTA-ASEMAKAAVAN MUUTOS KEURUU SAMMALINEN- JÄRVI

JÄRVENSIVU korttelikortit

Rääkkylän kunnan rakennusinventoinnin tarkistus 2014

Pyhännän kirkonkylän yleiskaavan kulttuuriympäristöselvitys

TOIVOLA-MYNTTILÄ-PERUVESI RANTAOSAYLEISKAAVAN MUUTOS

SUOMEN RAKENNUSKULTTUURIN YLEISLUETTELO MUSEOVIRASTO. 1. Lääni Länsi-Suomen lääni 3. Kohde ALUE 6A 2. Kunta Kokkola

ALUE RA-2 1/8 RA-1. ajo. ajo. ajo m 100 m 150 m 200 m 250 m 300 m

SIILINJÄRVEN KEVÄTÖN-PYYLAMPI ALUEEN KIINTEISTÖINVENTOINTI 2012

Paltamon kunta Oulujärven rantayleiskaava Suojeltavat rakennukset ja pihapiirit

LIITE 6 SUODENNIEMEN KORTTELIEN 100 JA 101 OSAN ASEMAKAAVANMUUTOS. Karttaliite, kulttuuriympäristö Sastamalan kaupunki

Hämeenlinnan kaupunki HÄMEENLINNAN RAKENNUSHISTORIALLINEN SELVITYS 2504 OSA D: RAKENNUSIKÄKARTTA JA RUUTUKAAVAN KEHITYS

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma

VASTINE KUSTAVIN KUNTA VARESNIEMEN RANTA-ASEMAKAAVA 1 / 5

KK-Kartoitus RAPORTTI 1504/2017 1/7

Onks tääl tämmöstäki ollu?

HAMINAN KAUPUNKI Tekninen toimi

HAMINAN KESKEISTEN ALUEIDEN YLEISKAAVAN MUUTOS SUMMAN KYLÄSSÄ TILALLA 2:24 NUOTTASAARI

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

Rakennushistoriallisesti ja/tai rakennustaiteellisesti arvokkaat kohteet, jotka osayleiskaavalla osoitetaan suojeltaviksi kohteiksi

ALUE 03 ALUE 01 ALUE 02. AO ajo /1 8/1. I u ½ m m m /1

TARMONPOLKU 6 ASEMAKAAVAN MUUTOS

PIENTALOILTA. Kaupunkikuva pientalohankkeiden lupakäsittelyssä

Transkriptio:

12.1.2017 (luonnos) YKK62267

12.1.2017 2 (13) SISÄLTÖ 1 JOHDANTO... 3 2 KARTTATARKASTELU... 3 3 KOHTEET... 4 3.1 Osa-alue 1... 4 3.2 Osa-alue 2... 7 3.3 Osa-alue 3... 9 3.4 Osa-alue 4... 10 3.5 Virtaniemi... 11 3.6 Tehdasalue... 12 4 YHTEENVETO... 13

12.1.2017 3 (13) 1 Johdanto 2 Karttatarkastelu Tässä selvityksessä tunnistetaan rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvokkaat kohteet Lappohjan taajaman ranta-alueilla. Rakennuskannan arvottaminen pohjautuu olemassa olevaan rakennusten inventointiin (Wickholm, 2013). Inventoinnissa alue on jaettu neljään osaan, joista jokaisesta on oma raporttinsa. Lisäksi Virtaniemestä on oma inventointiraporttinsa. Selvityksessä on mukana kohdealueen koko rakennuskanta riippumatta siitä, onko kohteilla rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvoa. Arvottaminen perustuu inventointiraporttien tietoihin, kartta-aineistoihin sekä paikan päällä lokakuussa 2016 tehtyyn silmämääräiseen asiantuntija-arvioon. Tämän selvityksen yhteydessä ei ole tehty arkistotutkimusta. Selvitystä rakennuskannan arvoista sekä yleiskäsitystä alueen rakennuskannasta hyödynnetään lähtötietona alueen asemakaavaa ja asemakaavan muutosta laadittaessa. Ote Senaatin kartasta (1872. Ote peruskartasta vuodelta 1952.

12.1.2017 4 (13) Ote peruskartasta vuodelta 1990. 3 Kohteet 3.1 Osa-alue 1 Osa-alueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1950 ja 1960 luvulla. Rakennuksen ovat suurimmaksi osaksi vapaa ajanasuntoja. Rannan suuntaan avautuvat pihapiirit ovat viehättäviä. Rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta kohteilla ei ole erityisiä arvoja. Paikallishistoriallisesti kiinnostava kohde on Villan Sjömansro. Villa Solvik on ranta-alueen vapaaajan asunnoista näyttävin.

12.1.2017 5 (13) 2:259 Lojo Kalkverk Aktiebolags lastageplats i Lappvik 2:264 Lappohjan rantapalsta 2:76 Strandbo Satamatoimintoihin liittyviä talousrakennuksia 2:251 Källan 2:258 Berggränd 2:58 Bergabo 2:129 Bergabo I Vapaa-ajan asunnot 2:37 Solliden Majoitusrakennus 1960-l.

12.1.2017 6 (13) 2:25 Villan Sjömansro Majoitusrakennus, 1946. Paikalla sijainneessa huvilassa on harjoitettu merimieslähetystyötä 1890- luvulta. Kohteella on paikallishistoriallista arvoa. 2:27 Solvik Päärakennus on hyvin säilynyt ja edustava esimerkki alueen huvilarakentamisesta. Arkkitehtonisesti arvokas rakennus. 2:10 Granbo Vapaa-ajan asunto 2:271 Granbo 2 Rakenteilla oleva kohde 2:245 Lappvik I Tanssilava

12.1.2017 7 (13) 3.2 Osa-alue 2 Alueen rakennuskanta on rakennettu pääosin 1950 ja 1960 luvulla. Rakennukset ovat suurimmaksi osaksi vapaa ajanasuntoja. Rannan suuntaan avautuvat pihapiirit ovat viehättäviä. Rannan tuntumaan on rakennettu saunarakennuksia. Osassa kohteista edustaa hyvin aikansa kodikasta ja käytännöllistä vapaa-ajan rakentamista. Alueella on kolme rivitaloa, jotka ovat vakituisessa asuinkäytössä. Rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta kohteilla ei ole erityisiä arvoja. 2:46 Tomtebo 2:18 Villa Mare 2:16 Berga 3:13 Lyckträffen 3:14 Stugan 3:15 Utskuttet 3:16 Gläntan 3:31 Tallkrona 3:32 Tallsand Vapaa-ajan asunnot 2:33 Solhut 2:47 Stjärnvillan Rivitalot

12.1.2017 8 (13) 3:17 Tallmo Tyylikäs vaakaverhoiltu keltainen vapaaajan asunto. Edustava esimerkki 1960-luvun vapaaajan rakentamisesta. 2:226 Berthas Tenniskenttä

12.1.2017 9 (13) 3.3 Osa-alue 3 Leirikeskus on rakennettu pääosin 1970 ja 1980 luvulla. Leirikeskuksen rakennuksilla ei ole rakennetun kulttuuriympäristön näkökulmasta arvoa, mutta kohde on paikallishistorian kannalta merkittävä. Högsand sanatorio on merkitty muun muassa Senaatin karttaan. Paikalla on toiminut 1900-luvun alkupuolella lasten tuberkuloosiparantola (lähde mm. Lagerborg, Viva: Högsand sanatorium 1923-1933 : Tioårs berättelse, 1934). Sotien jälkeen Högsandiin perustettiin lasten kesäsiirtola. 3:3 Högsand 3:2 Sanatorium för skrofulösä barn

12.1.2017 10 (13) 3.4 Osa-alue 4 Kerrostaloalue on rakennettu 1970 luvulla. Kerrostalo-rakentaminen on taajaman kannalta olennainen kehitysvaihe, mutta kohteilla ei ole arkkitehtonista tai historiallista arvoa. Osaalueeseen kuuluu myös pientaloja. 3:20 3:29 3:28 3:27 3:26 Kerrostalot 2:67 Karolinebo Asuinrakennus 9:0 Posten Liikerakennus 2:68 2:93 2:120 Asuinrakennukset

12.1.2017 11 (13) 3.5 Virtaniemi Virtaniemen itälaidalla tehdasalueen takana on joukko venevajoja ja saunarakennus. Lisäksi alueeseen kuuluu pienvenesatama. 2:228 valtion rautatiealue 4:0 Sandvik Venevajoja ja sauna

12.1.2017 12 (13) 3.6 Tehdasalue Tehdasalueen rakennuksia ei ole inventoitu. 67:1, 67:2, 2867:3 Tehdasalue

12.1.2017 13 (13) 4 Yhteenveto Kohdealueen rakennukset ovat pääasiassa asuinkäyttöön tai vapaa-ajanasunnoiksi rakennettuja. Erillistalot tai vapaa-ajan rakennukset talousrakennuksineen muodostavat yksityisiä pihapiirejä. Alueen länsiosassa on viiden kerrostalon kokonaisuus. Satamatien varrella on kolme rivitaloa ja kaksi majoitusliikerakennusta. Högsandin leirikeskus alueen länsiosassa edustaa toiminnoltaan jatkumoa pitkässä perinteessä. Alueella on paljon pieniä satamatoimintoihin liittyviä talousrakennuksia. Tehdasalue muodostaa oman suljetun kokonaisuutensa. Tässä selvityksessä kohteita on arvioitu ainoastaan rakennetun kulttuuriympäristön vaalimisen näkökulmasta, eikä selvityksessä oteta kantaa kohteiden muihin arvoihin. Kohteet edustavat pääasiassa arkista suomalaista rakentamista. Suurin osa kohteista on tavanomaisia ja niillä on ensisijaisesti käyttöarvoa. Kohteiden arvot ja erityispiirteet on kuvattu edellisen luvun taulukoissa.