Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti
MTK:n ja SLC:n Öljykasvijaoston sekä Elintarviketeollisuusliiton (ETL) Öljynpuristamoyhdistyksen projektin tavoitteena on kotimaisen rapsin ja rypsin tuotannon lisääminen ja viljelyn kannattavuuden parantaminen.
Kiina 12 milj. tn
Kanada 9 milj. tn
Intia 6 milj. tn
%
Huom. Lajikelista jatkuu myöhäisemmillä lajikkeilla
Syysrapsin koetuloksia Inkoosta. Vuosittaista vaihtelua runsaasti.
Öljykasvi-ala Ruotsissa 1981, 1989-2013 Lähde: www.scb.se
SYYSRAPSI Syyslajikkeilla on pitkä kasvuaika. roteva ja kestävä Kehitys alkaa jo syksyllä, kun on kosteaa ja viileää. itäminen, tuholaiset Keväällä kasvi pystyy hyödyntämään vesivaroja tehokkaasti runsaan juuriston avulla.
Syysrapsin kylvö Ajoissa, heinä-elokuun vaihteessa Lannoitetta riittävästi Ohjaa kasvu vain muutamiin yksilöihin Vältä kilpailu yksilöiden välillä ( korkeus )
Tasainen taimettuminen Tavoitteena mahdollisimman tasainen kylvöalusta ja kylvö max 2 sentin syvyyteen kosteus, lämpö, nopea itäminen
Litujen tai palkojen suuri määrä ei ole tärkein, vaan siementen määrä/palko. Siementen määrä palossa laskee, kun palkoja on liikaa ja kasvusto on ylitiheä.
Kylvetty 2008-08-16 Kylvetty 2008-08-29 OS 190 Lajike-Kylvetty 2009-05-26
Seppo ja Ilmari Hunsa selvittivät, millaiseen satoon ylletään todella tarkalla siemenen käytöllä. Kevätrapsin siemenmäärät olivat 1 kg/ha ja 4 kg/ha. Lisäksi verrattiin pahkahomeruiskutuksen vaikutusta satoon. Ilmavassa kasvustossa ei havaittu pahkahometta. Ruiskutuksella ei siten voitu saavuttaa sadonlisää. Tällä kertaa tuloksena oli vain tallaustappiota.
Koetulos kaudelta 2014: Rikkakasvit torjuttiin koelohkolta Galera 0,3 l/ha + Dassoil kiinnite 0,2 l/ha seoksella. Kirpparuiskutus Karatella 0,15 kg/ha. Aikaisessa nuppuvaiheessa Avaunt 170 ml/ha ja varrenkasvuvaiheessa Biscaya 0,3 l/ha.
Rypsin ja rapsin peltoon jääneet yksilöt kannattaa torjua mahdollisimman pian
Riviviljelyssä siemenet on kylvetty kylvökoneella joka kolmannella vantaalla, jolloin rivinväliksi muodostuu n. 37,5 cm. Lannoitevantaista suljetaan joka kolmas vannas jolloin siemenen vierellä olevaa lannoiteriviä saadaan väkevöityä kolmannes. Näin saadaan vahva kasvuun lähtö ja kirppaongelmaa pienemmäksi.
Kuvasarja rypsin juuren kasvuhäiriöistä, lähde; MTT
He-va Sub-Tillerin käyttökokemuksia K-maatalouden koetilalla / Paavo Ahvenniemi Kylvötiheys Taimitiheys kpl/m 2 Taimistuminen % Pituus cm Lako % Tuleentuminen vrk Sato kg/ha sl TJP sl Öljypitoisuus % kg/ha kpl/m 2 He-Va Sub-Tiller 4 130 79 61 104 0 89 1719 112 2,34 89 49,8 Tume Nova Combi 7 230 202 88 101 0 89 1533 100 2,63 100 49,6
Tuholaiset ja taudit hallinnassa
EU:n komissio kielsi huhtikuun lopussa kolmen neonikotinoidin käytön mehiläisiä kiinnostavien kasvien kasvinsuojelussa 1.12.2013 lähtien kahden vuoden määräajaksi. Näiden kasvien joukkoon kuuluvat Suomessa viljeltävät rypsi ja rapsi. Neonikotinoideja käytetään mm. öljykasvien siementen peittauksessa, suojaamaan kehittyviä taimia tuholaisia vastaan.
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK haki Tukesilta poikkeuslupaa Poikkeuslupien yksi peruste on Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus MTT:n ja Elintarviketurvallisuusvirasto Eviran alustavat tutkimustulokset, joiden mukaan neonikotinoidit eivät peittauskäytössä aiheuttaisi Suomessa vaaraa mehiläisille.
24.1.2014 Tukes on päättänyt sallia Cruiser OSR, Elado FS 480 ja Modesto - valmisteilla peitatun rypsin- ja rapsinsiemenen myynnin, markkinoinnin ja käytön 3.3. - 30.6.2014 väliseksi ajaksi. Poikkeusluvat koskevat jo peitattujen siemenien käyttöä. Uusien siemenien peittaukseen Tukes ei anna lupaa. Poikkeusluvat myönnetään vakavien kirppatuhojen ehkäisemiseksi.
Neonikotinoidi- peittausaineiden jatko on auki...
Petri Lintukangas Rapsi.fi- projekti