Henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - tutkimushankkeen tulosseminaari

Samankaltaiset tiedostot
Valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus. Työelämään valmentautuminen ja työllistyminen - yhteistyön kehittäminen työelämän kanssa

Lounais-Suomen alueellinen turvallisuusfoorumi

Työturvallisuus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Työturvallisuus ammatillisessa peruskoulutuksessa Tuija Laukkanen Ammatillinen peruskoulutus yksikkö

Opiskelijan työturvallisuus työssäoppimisen aikana

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Reformin tavoitteiden suunnassa laadukasta ja kilpailukykyistä ammatillista koulutusta. Ajankohtaista Amiksesta Seija Katajisto 30.9.

TEEMAHAASTATTELU / TYÖNANTAJA. Yleistä oppilaitosyhteistyöstä

Sosiaali- ja terveysalan oppimisympäristöjen turvallisuusopas. Oppaat ja käsikirjat 2014:1. Opetushallitus.

Henkilökohtaistamisen prosessi

Työssäoppimisen toteutuksen suunnittelu omassa opetussuunnitelmassa. Työelämälähtöisen ammatillisen koulutuksen ajankohtaispäivä 3.2.

Koulutusvienti ja ammatillisen koulutuksen reformi

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi työssäoppimisessa ja ammattiosaamisen näytöissä

Sopimuspalokuntalaisten työturvallisuus kuka vastaa ja mistä? Vantaa Erityisasiantuntija Jouni Pousi

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa Uudistuneet ammatillisten perustutkintojen perusteet

Laatu ratkaisee Tukimateriaalia. Ammatillisen koulutuksen reformi nyt muutamme käytäntöjä Seminaari, syksy 2017

III Valtakunnalliset käsityönopetuksen. koulutuspäivät Tampere

Opintojen yksilöllistäminen ja henkilökohtaistaminen. Verkostoista voimaa -seminaari , Amiedu

Ammattiosaamisen näytöt

Tutkinnon muodostuminen

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

TYÖSSÄOPPIMISEN LAATUKRITEERIT TYÖPAIKALLE Yhdessä tekemällä -hanke

Osaamisperusteisuus ja henkilökohtaistaminen. Markku Kokkonen Ammatillinen koulutus ajassa seminaari Huhtikuu 2017

Työssäoppiminen (ammattillinen peruskoulutus) ja työpaikkaohjaajan tehtävät. Terhi Puntila, Tampereen seudun ammattiopisto, Tredu

Työturvallisuusvastuun jakautuminen

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

LAKI AMMATILLISESTA KOULUTUKSESTA HALLITUKSEN ESITYS ERITYISOPETUS JA VALMENTAVAT KOULUTUKSET

Valtioneuvoston asetus

Turvallisuus lainlaatijan näkökulmasta. Ylijohtaja Leo Suomaa Sosiaali- ja terveysministeriön työsuojeluosasto

Valtioneuvoston asetus

Työturvallisuus teknisen käsityön opetuksessa. Työturvallisuusvastaava Janne Haatainen

Näyttötutkinto ja tutkintotilaisuuksien arviointi Peruskoulutus

TUTKINNON OSAN ARVIOINTISUUNNITELMA

Työturvallisuussäännösten tuki hyvälle käsityönopetukselle

30 Opetussuunnitelma OSAAMISEN ARVIOINTI ARVIOINNIN KOHTEET JA AMMATTITAITOVAATIMUKSET OSAAMISEN HANKKIMINEN. suorittaja osaa: työskentely

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

Harri Hietala Mikko Hurmalainen Keijo Kaivanto TYÖSUOJELUVASTUUOPAS

OPAS- TUSTA Työpaikoille. Ammattiosaamisen näyttöjen arviointi

Julkaistu Helsingissä 6 päivänä lokakuuta /2014 Laki. ammatillisesta koulutuksesta annetun lain muuttamisesta

Henkilökohtainen opiskelusuunnitelma

Sisältö Mitä muuta merkitään?

Oppisopimuskoulutuksen laatuhankkeen loppuraportin keskeiset viestit koulutuksen järjestäjille

OPISKELIJAN ITSEARVIOINNIN OHJAUS. Merja Rui Lehtori, opetuksen kehittäminen Koulutuskeskus Salpaus

Muutokset alkaen

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen

TODISTUKSIIN JA NIIDEN LIITTEISIIN MERKITTÄVÄT TIEDOT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA JA VALMENTAVASSA KOULUTUKSESSA

TIETOSUOJAVALTUUTETUN TOIMISTO. Dnro 2135/03/2016 ' Opetus- ja kulttuuriministeriö

Osaamisperusteisuuden edistäminen ammatillisessa koulutuksessa

Opiskelijoidemme näköinen Salpaus

VALMA - säädösmuutokset

VALMA - säädösten valmistelu

Ohje koulutuksen hankintaan ja yhteistyöhön muiden toimijoiden kanssa

Julkaistu Helsingissä 25 päivänä maaliskuuta /2015 Laki. ammatillisesta peruskoulutuksesta annetun lain muuttamisesta

HENKILÖKOHTAISTAMINEN JA ARVIOINTI OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa

Osaamisperusteisuuden vahvistaminen ja yksilöllisyyden mahdollistaminen koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman toimeenpanossa 17.4.

Työpaikan työsuojeluyhteistoiminta

Ammattiosaamisen näyttöjen toteuttaminen ja arviointi. Työpaikkaohjaajakoulutus 3 ov

Ajankohtaista ammatillisesta koulutuksesta

Kone- ja tuotantekniikan perustutkinto

Oppimisen aikainen arviointi Osallistumistodistukset

Vammaisten valmentava ja kuntouttava opetus ja ohjaus opetussuunnitelman perusteiden toimeenpano

TUTKINTOJEN UUDISTUKSEEN LIITTYVÄ OSAAMISPERUSTEISUUS PEDAGOGISEN KULTTUURIN MUUTTAJANA

TYÖPAIKKOHJAAJAKOULUTUKSEN (2ov) PERUSMALLI VARSINAIS-SUOMESSA

ARVIOINTISUUNNITELMA Sivu 1/5

Kestävän kehityksen kriteerit näyttötutkinnon järjestäjille KRITEERIT. 1) Hakeutumisen vaihe

Raamit ja tuki henkilökohtaistamiseen. (työpaja 4) Oulu Ammatillisen koulutuksen reformi kohti uusia toimintatapoja

Arviointikäytännöt WinNovassa opetussuunnitelmaperusteisessa ammatillisessa peruskoulutuksessa. Ben Schrey Opeda-hanke Turku

TYÖELÄMÄYHTEISTYÖNÄ TOTEUTETTU OSAAMISEN ARVIOINTI. Liiketalouden koulutuksen kehittämispäivä Koulutuspäällikkö Jarmo Lamminmäki

Oppimisen aikainen arviointi Näyttötutkinnon suorittajan arviointi. Markku Kokkonen Opetushallitus

Ammatillisen koulutuksen kansainvälisyyspäivät Jyväskylä

Ammatillisen peruskoulutuksen valmentavat koulutukset Eväitä uraohjaukseen 2015 Helsinki

Ammatillisen koulutuksen reformi

AJANKOHTAISTA Seppo Hyppönen Ammatillinen aikuiskoulutus -yksikön päällikkö, opetusneuvos

Aikuisten ammatilliset näyttötutkinnot

Opinnollistaminen oppilaitoksen näkökulmasta

Valmentavat koulutukset VALMA JA TELMA kenelle ja miten?

RAKSAKYMPPI käytännöksi

Työelämäpedagogi. Mitä työelämäpedagogiikka on?

Ammatillinen reformi ja opettajan työ

Hallituksen esitys Eduskunnalle laiksi rikoslain muuttamisesta ESITYKSEN PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Tekstiili- ja vaatetusalan ammatillinen perustutkinto

OSAAMISEN ARVIOINNIN SUUNNITELMA

Laki. EDUSKUNNAN VASTAUS 46/2013 vp. Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi verotusmenettelystä. muuttamisesta. Asia. Päätös. Valiokuntakäsittely

Osaamisen arviointi näytöissä OPISKELIJA

Ammatillisten oppilaitosten ja yritysten yhteistyö

Työturvallisuus ja työsuojelu. Sari Anetjärvi lakimiesasessori

PÄÄASIALLINEN SISÄLTÖ

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

Musiikkialan perustutkinnon perusteiden muutokset Eija Kauppinen

Opetustoimen muutoksenhaku

Työnantajan ja työntekijän vastuut ja velvollisuudet

Työpaikalla järjestettävän koulutuksen lainsäädäntö

Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen ammatillisessa peruskoulutuksessa 1.8.

Kestävän kehityksen kriteerit, ammatilliset oppilaitokset

Ammatillisen koulutuksen reformi ja kestävä kehitys. Petri Sotarauta

Liikunnanohjauksen perustutkinnon perusteiden muutokset ja osaamisperusteisuuden vahvistaminen Opetusneuvos Aira Rajamäki

OPPISOPIMUS. oppisopimuspalvelut Tapani Rytkönen

Osaamisen arviointi, arvosanan antaminen ja arvioinnin dokumentointi ammatillisessa peruskoulutuksessa M. Lahdenkauppi

Transkriptio:

Henkilöstön työturvallisuuden ja työkyvyn edistäminen ammatillisissa oppilaitoksissa - tutkimushankkeen tulosseminaari 14.3.2017 Henkilöstöpäällikkö Jarmo Kröger Koulutuskeskus Salpaus

Henkilöstön työturvallisuusvastuut ammatillisessa oppilaitoksessa Oppimisen ohjaus, opettaminen sekä oppimisympäristöjen hyödyntäminen ovat muutoksessa Monet erilaiset vastuumäärittelyt tarvitsevat uudenlaista täsmennystä, myös ammatillisen koulutuksen työturvallisuusvastuiden osalta Työturvallisuusvastuun jakautumiseen eri toimijoille ammatillisessa oppilaitoksessa on liittynyt olettamuksia ja muista kouluasteista kumpuavia käsityksiä Ammatillisen koulutuksen lainsäädännössä ei suoraa määritellä työturvallisuusvastuita Edellytyksenä vastuun kohdentumiselle ovat henkilöstön tehtävänkuvien sekä vastuiden määrittely 2

Oppimisen ohjaus ja opettaminen muutoksessa TALKKARI Lähtökohta on opiskelijan osaaminen ja tutkinnon ammattitaitovaatimukset Opiskelijan osaamisen hankinta ja osaamisen osoittaminen Opetus ja ohjaus, jota opiskelija tarvitsee osaamisen hankkimisen tueksi OPETTAJAT, TAITOVALMENTAJAT JA TYÖPAIKKAOHJAAJAT EMÄNTÄ OPISKELIJAT SIIVOOJA VAKSI.. meidän opiskelija, hänen osaamisensa ja hänen oppimisensa hänen tutkintonsa. ATK-TUKI

Turvallisuus ammatillisessa oppilaitoksessa Kurinpidollinen turvallisuus Työturvallisuus -lain mukainen työturvallisuus Muu turvallisuus (mm. kriisivalmius, palo- ja pelastustoiminta) 4

Keskeinen ammatillisen oppilaitoksen työturvallisuutta säätelevä lainsäädäntö Työturvallisuuslaki (738/2002) Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998), Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta (631/1998) viittaus lakiin 630/1998) Alakohtainen sekä muu erityislainsäädäntö (muun muassa sähköala, rakennusala, yms.) Rikoslaki (39/1889), muun muassa työrikosten sekä työnantajan edustajan käsiteen määräytymisen osalta Muu työsopimuslaki (55/2001), joka myös määrittää muun muassa työnantajan edustajan käsitettä Työturvallisuusvastuun muodostuminen ja koulutuksen järjestäjän kurinpidolliset oikeudet / velvoitteet määräytyvät lainsäädännössä eri perustein

Työturvallisuusvastuun määräytyminen Työturvallisuudesta vastaa työnantaja: - koulutuksen järjestäjä - työnantajan edustaja Työnantajan edustajat: - Ei tehtävänimikkeen, vaan tehtävien ja toimivaltuuksien määrittelyn perusteella Työturvallisuuslain soveltaminen ammatillisessa koulutuksessa Harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetus Työssäoppiminen Luokkaopetusmainen teoriaopetus 6

Vastuun muodostumiseen vaikuttavat mm: Työturvallisuuslain sovellettavuus Työhön rinnastettavan käytännön opetuksen tai harjaantumisen johtaminen ja valvonta Tehtävänkuvat Toimivaltuuksien laatu, laajuus ja selvyys Vastuiden määrittely Opiskelija tekemän työn / harjoittelun muoto ja toteutustapa Osuus mahdollisen lainvastaisen tilan syntymisessä ja jatkumisessa

Työturvallisuusvastuun kohdentuminen ammatillisessa opetuksessa Työturvallisuuslain 4 :n 1 momentin 1 kohdan mukaisesti työturvallisuuslakia sovelletaan lisäksi oppilaan ja opiskelijan työhön koulutuksen yhteydessä. Hallituksen esityksessä (HE 59/2002) työturvallisuuslaiksi yksityiskohtaisissa perusteluissa todetaan työturvallisuuslain 4 soveltamisalaan kuuluvista töistä siten, soveltamisalaa on ehdotettu koskemaan sellaisia työn tekemisen tilanteita, joissa työn tekijä ei ole työ-, virka- tai muussa siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa työn teettäjään. 1 Edelleen todetaan, että työturvallisuuslain 4 1 momentin 1 kohdan mukaan lain soveltamisalaan kuuluisi oppilaan ja opiskelijan työ koulutuksen yhteydessä. Tällä tarkoitettaisiin laajasti koulutusmuodosta ja opetuslaitoksesta riippumatta erilaista harjoitustyötä ja työhön rinnastettavaa käytännön opetusta, työssä oppimisjaksoja ja työharjoittelua sekä käytännön työelämään tutustumista ja osallistumista. Nämä voisivat tapahtua joko oppilaitoksessa taikka muussa koulutuksen järjestäjän osoittamassa tai hyväksymässä paikassa. 2 1 HE 59/2002, 24 2 HE 59/2002, 25

Työturvallisuusvastuun kohdentuminen ammatillisessa opetuksessa Työpaikan ja työympäristön työturvallisuudesta työturvallisuuslain (738/2002) mukaisesti vastaa työnantaja. Ammatillisen koulutuksen osalta työnantajana toimii koulutuksen järjestäjä. Samoin laissa ammatillisesta peruskoulutuksesta (630/1998) 19 :ssä säädetään, että opiskelijan työturvallisuudesta vastaa työnantaja. 3 Käytännössä vastuu jakautuu vastuumäärittelyn mukaisesti ylimmän johdon lisäksi keskijohdolle ja esimiehille, työnjohdolle ja yksittäisille työntekijöille. Oikeuskäytännössä on osoitettu, että vastuu voi yhtäaikaisesti kohdistua kaikille niille, joilla on katsottu olevan osallisuutta tapaturman syntymiselle tai velvoitteita työturvallisuudesta huolehtimiseen. 4 Työturvallisuusvastuu opiskelijaan nähden opetustilanteissa, jotka toteutetaan koulutuksen järjestäjän toteuttaman, voi kohdistua johdon ja esimiesten lisäksi opettajalle, ohjaajalle tai muulle koulutuksen järjestäjän palvelussuhteiselle henkilölle. Oleellista on se, kenelle on osoitettu opiskelijan työhön rinnastettavan käytännön opetuksen tai harjaantumisen johtaminen ja valvonta 3 Työssäoppimisen yhteydessä työturvallisuuslain 3 :n mukaisesti koulutuksen järjestäjä ja työssäoppimispaikka yhteisvastuullisesti. 4 Poutala, M. 2010. 105 108.

Työturvallisuusvastuun kohdentuminen ammatillisessa opetuksessa Työturvallisuusvastuu ei suoraa määräydy tehtävänimikkeen perusteella, vaan henkilön tehtävien ja toimivaltuuksien perusteella. Vastuun kohdentuu sen mukaisesti, kenen tehtäväksi opiskelijan työn johtaminen ja valvonta on annettu (työnantajan edustaja). Työturvallisuuslain 16 :n mukaisesti työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan (työnantajan sijainen) hoitamaan kyseisessä laissa työnantajan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä. Työnantajan edustajan määritelmästä säädetään työturvallisuuslain lisäksi työsopimuslain 1 luvun 9 :ssä sekä rikoslain 47 luvun 8 :n 1 momentin 2 kohdassa. 4 Työnantajan edustajana pidetään työnantajana olevan oikeushenkilön lakimääräisen tai muun päättävän elimen jäsentä sekä sitä, joka työnantajan sijasta johtaa tai valvoo työtä. 5 Työturvallisuusvastuun kohdentumista arvioitaessa huomioidaan asianosaisen henkilön asema, tehtävien ja toimivaltuuksien laatu, laajuus ja selvyys sekä osuus mahdollisen lainvastaisen tilan syntymisessä ja jatkumisessa. 5 HE 59/2002, 39. Työnantajan sijaista koskeva pykälä vastaisi asiallisesti nykyisen lain 3 :ää sekä pitkälti työsopimuslain 1 luvun 9 :ää. Lisäksi rikoslain 47 luvun 8 :n 2 kohdassa on työnantajan edustajan määritelmä. 6 HE 57/2002, 36.

Nykyisen käsityksen taustaa työturvallisuusvastuun kohdentumisesta Nykyinen yleisesti ymmärretty käsitys siitä, että opettaja on työturvallisuusvastuussa opiskelijoista, on oikea. Opettajan on vakiintuneesti katsottu toimivan työnantajan edustajana opiskelijoihin nähden, sillä opettaja johtaa opiskelijoiden työtä ja valvoo sen suorittamista. Tämä voi olla myös muu, jolle tehtävä on osoitettu. Koulutuksen järjestäjän ohjaushenkilöstölle ei aiemmin ole määritelty tehtäväkuvassa opiskelijoiden työn johtamista ja valvontaa itsenäisesti eikä niiden edellyttämää toimivaltaa. Tästä syystä ohjaushenkilöstölle ei ole kohdistunut työturvallisuusvastuutakaan. Tilanne muuttuu, kun henkilöstön tehtäväkuva ja toimivalta opiskelijan työn johtamiseen ja valvontaan määritellään uudelleen. Muun muassa ohjaushenkilöstöä voidaan osoittaa toimimaan työnantaja edustajana opiskelijoihin nähden. Vastaavalla tavalla vastuumäärittely on toteutettava läpi organisaation ja määriteltävä, kuka missäkin roolissa vastaa opiskelijoiden työn johtamisesta ja valvonnasta sekä työturvallisuusvelvoitteiden toteuttamisesta. Työturvallisuuslain 16 :n mukaisesti työnantaja edustajalla tulee olla riittävä pätevyys, on riittävästi perehdytetty tehtäviinsä ja on asianmukaiset edellytykset tehtävien hoitamiseen.

Yhteenvetoa Työturvallisuusvastuu voi kohdentua opettajalle, ohjaajalle tai muulle, jolle on osoitettu opiskelijan työn johtamista ja valvontaa työturvallisuuslakia sovellettavien tekemisten osalta. Työturvallisuusvastuu ei määräydy tehtävänimikkeen perusteella, vaan tehtävien ja toimivaltuuksien perusteella. Vastuun kohdentuu sen mukaisesti, kenen tehtäväksi opiskelijan työn johtaminen ja valvonta on annettu. Työturvallisuuslain 16 :n mukaisesti työnantaja voi asettaa toisen henkilön edustajanaan hoitamaan kyseisessä laissa työnantajan velvollisuudeksi säädettyjä tehtäviä. Oikeuskäytännössä vastuun kohdentumista arvioitaessa huomioidaan muun muasssa: asianosaisen henkilön asema tehtävien ja toimivaltuuksien laatu, laajuus ja selvyys osuus mahdollisen lainvastaisen tilan syntymisessä ja jatkumisessa. 12