Nuorten(tyypin(1(diabeetikoiden(saama(sosiaalinen(tuki( ja(sen(merkitys(omahoidossa(

Samankaltaiset tiedostot
Opas seurannan tueksi Tyypin 2 diabeetikolle

Sisällönanalyysi. Sisältö

Paraneeko diabeteksen hoito Pisaralla? Pisara-hankekokonaisuuden seminaari Lääkintöneuvos, dosentti Ilkka Winblad

Diabetesliiton kuntoutus ja koulutustoiminta Outi Himanen, koulutuspäällikkö

Tyypin 2 diabeetikon hoito ja kuntoutus. Vuokko Kallioniemi sisätautien erikoislääkäri diabeteksen hoidon ja kuntoutuksen erityispätevyys

Myöhäisnuoruusikä kohti omaa hoitomotivaatiota

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen

Mistä tyypin 2 diabeteksessa on kyse?

Diabetes (sokeritauti)

HYPOGLYKEMIAPÄIVÄKIRJANI

OPAS TYYPIN 1 DIABETESTA SAIRASTAVAN LAPSEN LÄHEISILLE

Miten tästä eteenpäin?

Tyypin 2 diabetes Hoito-ohje ikääntyneille Ruokavalio ja liikunta. Sairaanhoitajaopiskelijat Lauri Tams ja Olli Vaarula

Ykkösklubi on vuotiaille tyypin 1 diabetesta sairastaville nuorille suunnattua ryhmätoimintaa.

Mitä uutta diabeteshoidossa ja sen ohjauksessa

Tyypin 2 diabetes ja keho

AJATTELE ITSEÄSI, TOIMI. POSITIIVISIN KEINOIN diabeteksen hallintaan

MINÄ JA DIABETEKSENI. Opas tyypin 1 diabetesta sairastavalle ala-asteikäiselle

Olen saanut tyypin 2 diabeteksen. Kysymyksiä ja vastauksia. Kysymyksiä ja mietteitä. Jos haluat saada lisätietoja, ota yhteyttä

Diabetes. Iida, Sofia ja Vilma

VOIMAA ARKEEN Diabeteshoitaja Helena Vähävuori

THASO12 - Ravitsemus Janne Rautiainen TH11K. Hoitotyön koulutusohjelma

Ika a ntyneen diabeetikon insuliinihoidon haasteet perusterveydenhuollossa. Mikko Honkasalo, LT, diabetesla a ka ri, Nurmija rven terveyskeskus

Vastasairastuneen tyypin 1 diabeetikon hoidon seurantavihko

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

TYÖKALUJA, TIETOA JA UUDENLAISTA NÄKÖKULMAA - RASKAANA OLEVIEN JA SYNNYTTÄNEIDEN ÄITIEN KOKEMUKSIA ILOA VARHAIN- RYHMISTÄ

Alhaisen verensokeritason tunnistaminen ja hoito

DIABEETIKKO ERITYISTILANTEESSA. Konsultoiva diabeteshoitaja Irmeli Virta

Mitä sensorointi opettaa potilaalle ja lääkärille? (Mikä yllätti?)

Diabeteskeskus Diabetesliiton keskustoimisto ja kurssikeskus sijaitsee n. 25 km Tampereen keskustasta Näsijärven rannalla Aitolahdessa

Piuhan päässä on ihminen. DESG-seminaari Diabeteshoitaja Tiina Salonen

LT Petteri Ahtiainen Endokrinologi, KSKS. Alueellinen diabeteskoulutus, JKL,

Poimintoja asiakkaan näkökulmasta: vaikuttavuus ja sen mittaaminen

Diabetesta sairastava lapsi koulussa

Päihteet ja diabetes - kokemuksia potilastyössä. Diabeteshoitaja Marja Rautavirta Satakunnan keskussairaala Diabetesosaaja 2015

Valio Oy TYÖIKÄISEN RAVITSEMUS JA TERVEYS

Tärkeää turvallisuustietoa Forxigasta (dapagliflotsiini) koskee vain tyypin 1 diabetesta

FinFami Uusimaa ry Omaiset mielenterveyden tukena

TIEDON- JA TUEN SAANNIN MERKITYS HARVINAISSAIRAAN LAPSEN VANHEMPIEN ELÄMÄSSÄ

ASIAKASLÄHTÖINEN HOITOYHTEISTYÖ LUO PERUSTAN TYYPIN 2 DIABETEKSEN HOITOON. Diabeteksen hoidon kehittämisen tarpeista ja keinoista

Dialyysihoidossa olevien etäkuntoutuksen kehittämishanke

Kuntoutus ja sopeutumisvalmennus lasten diabeteksessa. Päivi Keskinen Lasten diabeteslääkäri, lastenendokrinologi Tays, lastentautien vastuualue

HAAVAPOTILAAN DIABETEKSEN HOITO

Poikien oma opas. Tietoa murrosiästä, seurustelusta, seksistä, ehkäisystä ja sukupuolitaudeista. Opas on opinnäytetyömme kehittämistehtävän osa.

TERVEISENI AMMATTILAISILLE. Cia Päivänurmi (T1D) Puheenjohtaja, Joensuun Seudun Diabetes ry Sairaanhoitajaopiskelija, Karelia-ammattikorkeakoulu

KUUSAMON KAUPUNGIN PÄIVÄKOTIEN LASTENTAR- HANOPETTAJIEN AMMATILLISEN KASVUN KOKE- MUKSIA KASVATUSKUMPPANUUSKOULUTUKSESTA

Tutta Tanttari sh, TtM- opiskelija (TaY), Yhteyspäällikkö (TAMK)

Tyypin 2 diabetes - mitä se on?

OMAHOITOLOMAKE Liite 3

työseminaari Alice Pekkala Kartanonväkikoti

Diabeetikkolapsen arki-info

Lataa Tyypin 1 diabetes ja raskaus. Lataa

Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja

Raskausdiabeetikon hyvä hoito avain tyypin 2 diabeteksen ehkäisyyn

Omahoidon jalkauttamisen kokemuksia

TOIMI MENETELMÄ TOIMINTAKYVYN KUVAAMISEEN

Sähköiset menetelmät aikuisten diabeteksen hoidossa Tyyppi 2 tutuksi

VALTAKUNNALLINEN DIABETESPÄIVÄ

Näkökulmia diabeteksen avokuntoutuksen kehittämiseen. Kati Hannukainen diabeteshoitaja, projektisuunnittelija. Diabetesliiton Yksi elämä -hankkeet

Diabetes. Diabetespäiväkirja

Diabeteksen psyykkinen kuorma

Lataa Aikuispotilaan ja perheenjäsenen emotionaalinen ja tiedollinen tuki sairaalhoidon aikana - Elina Mattila

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

Diabeetikon ruokailu sairaalassa

Murkkufoorumi - Vertaisryhmät nuorten vanhemmille. Johanna Syrjänen, Varsinais-Suomen Lastensuojelujärjestöt ry

Diabeteksen ennaltaehkäisyä verkossa

Diabeteksen näkyvä ja näkymätön läsnäoleminen

TÄHÄN TULEE JÄRJESTÖN NIMI. RAY tukee -barometri 2016

Aineistonkeruumenetelmiä

Ravitsemusterapeutin palveluiden tarve Pohjois- ja Tunturi- Lappi

AHOT- käytäntöjen jalkauttaminen ja jalkautuminen Savoniaammattikorkeakoulussa

OPE, MULLA ON HUONO OLO

TerveysInfo. Ataksiaoireyhtymät : tietoa etenevistä ataksiasairauksista Perustietoa ataksiasairaudesta sekä sairauden hoidosta ja kuntoutuksesta.

RAY TUKEE BAROMETRI Tietoa järjestöille

Tutkitaan yhdessä. Opioidikorvaushoidossa olevien ihmisten osallisuuden vahvistamishankkeen arviointia yhteistutkimuksen keinoin

TERVETULOA VERTAISOHJAAJA- KOULUTUKSEEN

Hyvät t käytännöt t julkisiksi miksi ja miten?

Iäkkään diabetes. TPA Tampere: Iäkkään diabetes

Terveiden elämäntapojen edistämistyötä nuorten ehdoilla: nuoret vastuutetaan toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen.

Healthy eating at workplace promotes work ability. Terveellinen ruokailu työpaikalla edistää työkykyä

Kainuun omahoitolomake

Viidennen luokan Askelma

Kaisa Luukkonen DIABETESTA SAIRASTAVAN POTILAAN HOIDON OHJAUS: OHJEKANSIO HOITOHENKILÖKUNNALLE

1-tyypin diabetesta sairastava lapsi päivähoidossa

RINTASYÖVÄN VAIKUTUKSET NAISEN SEKSUAALISUUTEEN. Milla Talman & Niina Äyhö

ASEET KADONNEEN VYÖTÄRÖN METSÄSTYKSEEN

Iloa, innostusta ja kannustusta lapsiperheiden elintapoihin

Miten GAS toimii kuntoutuksen suunnittelussa Kymenlaakson keskussairaalassa

Tyypin 1 diabetes: Tietoja opettajille

Uutta kansanliikettä synnyttämässä

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

Oppilashuolto. lasten ja nuorten hyvinvointia varten

OLEN HYVÄ NÄIN! Niina Veko, Valtti-työpajan toiminnanjohtaja ja Satakunnan ALUverkoston. Katja Uustalo, Satakunnan etsivän nuorisotyön koordinaattori

NUORISOBAROMETRI ARJEN JÄLJILLÄ 22% 38% pojista selviytyy huonosti tai melko huonosti #NUORISOBAROMETRI

Tuoreen insuliinipuutosdiabeteksen hoidon aloitus - aikuisilla

Tiedä älä arvaa! Mittaa verensokerisi!

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Nuorten aktiivisuuden kulttuurin rakentaminen

TERVEELLINEN RAVITSEMUS OSANA ARKEA


Transkriptio:

SannaNiemi&ErikaViitasaari Nuorten(tyypin(1(diabeetikoiden(saama(sosiaalinen(tuki( ja(sen(merkitys(omahoidossa( 18222 vuotiaatnuoretdiabeetikot Opinnäytetyö Kevät2017 SeAMKSosiaali2jaterveys Sairaanhoitaja(AMK)

2 SEINÄJOENAMMATTIKORKEAKOULU Opinnäytetyön(tiivistelmä( Koulutusyksikkö:Sosiaali2jaterveysala Tutkinto2ohjelma:Sairaanhoitaja(AMK) Tekijä:SannaNiemijaErikaViitasaari Työnnimi:Nuortentyypin1diabeetikoidensaamasosiaalinentukijasenmerkitys omahoidossa Ohjaaja:HelinäMesiäislehto2SoukkaTtT,lehtorijaKirsiKivistö2RahnastoTtM,leh2 tori Vuosi:2017 Sivumäärä:55 Liitteidenlukumäärä:3 Nuortensairastuvuustyypin1diabetekseenlisääntyySuomessakokoajan.Tästä syystäontärkeäätuottaatietoa,jonkaavullavoidaankehittäänuortenomahoidon ohjausta. Tutkimus toteutettiin yhdessä Seinäjoen Diabetesyhdistys ry:n kanssa. Opinnäytetyön tulosten pohjalta voidaan kehittää omahoidon ohjausta ja tukea nuortentoiveidenjatarpeidenmukaiseksi. Tavoitteena opinnäytetyössä oli kehittää tyypin 1 diabetesta sairastavan nuoren omahoidontukea.opinnäytetyöntarkoituksenaolikuvaillakokemusperäisentiedon avullasosiaaliseentukeenliittyviätekijöitä,jotkatukevatnuortaomahoidossasekä millaisiatoiveitanuorillaonsosiaaliseentukeenliittyen.tämänopinnäytetyöntutki2 muskysymykset olivat: millaista sosiaalista tukea nuoret saavat ja millaista so2 siaalista tukea nuoret toivoisivat saavansa. Tutkimustulokset kerättiin teema2 haastattelun avulla. Opinnäytetyöhön osallistui 6 nuorta, joista 3 oli tyttöjä ja 3 poikia.aineistoanalysoitiinsisällönanalyysinavulla. Tulosten perusteella nuoret kokivat pärjäävänsä omahoidossa hyvin tai erittäin hyvin.opinnäytetyöntuloksistahuomattiinsosiaalisentuentarpeenolevanerittäin yksilöllistä.myöskokemussiitä,keneltäsaatusosiaalinentukiolitärkeäävaihteli jonkin verran. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella, tärkeimmät sosiaalisen tuenantajatolivatammattihenkilötjakumppanit.vertaistuenmerkitysomahoidossa jakoienitenmielipiteitänuortenkeskuudessa. Avainsanat:tyypin1diabetes,omahoito,nuori,sosiaalinentuki

3 SEINÄJOKIUNIVERSITYOFAPPLIEDSCIENCES Thesis(abstract( Faculty:SchoolofHealthCareandSocialWork Degreeprogramme:DegreeProgrammeinNursing Author/s:SannaNiemiandErikaViitasaari Title of thesis: Social Support and Its Meaning in Self2Care of Young Adults with Type1Diabetes Supervisor(s):HelinäMesiäislehto2SoukkaPhD,SeniorLecturerandKirsiKivistö2 RahnastoMNSc,Lecturer Year:2017 Numberofpages:55 Numberofappendices:3 Type21diabetesinyoungadultsincreasesallthetime.Forthisreason,itisimportant to provide information that can be used for improving the guidance of self2care amongyoungadults.thisresearchwascarriedouttogetherwithseinäjokidiabetes Association.Basedontheresultsofthisthesis,self2careguidanceandsupportcan beimprovedaccordingtotheyoungadults'wishesandneeds. Theobjectiveofthisthesiswastoimprovethesupportforself2careofyoungadults withtype21diabetes.thepurposewastodescribe,withtheuseofempiricaldata, factors related to social support that young adults in self2care receive, and what wishestheseyoungadultshaveregardingsupport.thisthesis'researchquestions where:whatkindofsocialsupportdoyoungadultsreceive?whatkindofsocial supportwouldyoungadultsliketoreceive?theresultsweregatheredviatheme interviews.six(n=6)youngadultstookpartinthethesisresearch,outofthesepar2 ticipants3werefemaleand3male.thedatasetwasanalysedutilizingcontentanal2 ysis. Accordingtotheresults,youngadultsexpressedtheyaredoingwellorverywellin self2care.onecannoticefromtheresultsofthisthesisthattheneedofsupportwas individual.furthermore,theexperienceofwheresupportcomesfromwasimportant and varied somewhat. The results of this thesis also indicate the most important supporterswerehealthcareprofessionalsandboy2orgirlfriends.theopinionon theimportanceofpeersupportwasthemostdividedbetweentheyoungadults. Keywords:type1diabetes,self2care,youngadult,socialsupport

4 SISÄLTÖ( Opinnäytetyöntiivistelmä...2 Thesisabstract...3 SISÄLTÖ...4 Kuva2,kuvio2jataulukkoluettelo...6 1 JOHDANTO...7 2 NUORUUSIKÄJATYYPIN1DIABETES...8 2.1 Nuoruusikäjanuoruusiänmuutokset...8 2.2 Tyypin1diabetesjasentoteaminen...11 2.3 Hoitotasapainonmuutoksettyypin1diabeteksessa...12 3 OMAHOITOTYYPIN1DIABETEKSESSA...14 3.1 Insuliinihoitojaverensokerinmittauksetarjessaosanaomahoitoa...14 3.2 Ravitsemusosanaomahoitoa...15 3.3 Liikuntaosanaomahoitoa...16 3.4 Elinmuutostensäännöllinenseurantaosanaomahoitoa...17 4 NUORENDIABEETIKONSOSIAALINENTUKI...18 5 OPINNÄYTETYÖNTAVOITEJATARKOITUS...21 6 OPINNÄYTETYÖNTOTEUTUS...22 6.1 Lähestymistapa...22 6.2 Aineistonkerääminen...23 6.3 Aineistonanalysointi...25 7 TULOKSET...27 7.1 Nuortenpärjääminenomahoidossa...27 7.2 Vanhemmiltasaatusosiaalinentuki...29 7.3 Nuortenystäviltäsaatusosiaalinentuki...30 7.4 Kumppaniltasaatusosiaalinentuki...32 7.5 Ammattihenkilöiltäsaatusosiaalinentuki...34 7.6 Vertaistukinuortenomahoidossa...37 8 POHDINTA...40 8.1 Tulostenpohdintaa...40

5 8.2 Pohdintaaopinnäytetyönprosessista...43 8.3 Opinnäytetyöntekijöidenoppimiskokemukset...44 8.4 Eettisyysjaluotettavuus...45 8.5 Jatkotutkimusaiheet...47 9 JOHTOPÄÄTÖKSET...48 LÄHTEET...49 LIITTEET...55

6 KuvaB,(kuvioB(ja(taulukkoluettelo( Kuvio1.Nuortenomahoidossapärjääminen...27 Kuvio2.Vanhempienmerkitysomahoidossa...29 Kuvio3.Ystävienmerkitysomahoidossa...31 Kuvio4.Kumppaninmerkitysomahoidossa...33 Kuvio5.Ammattihenkilöidenmerkitysomahoidossa...35 Kuvio6.Vertaistuenmerkitysomahoidossa...37 Taulukko1.Esimerkkisisällönanalyysista...1

7 1( JOHDANTO( Tämänopinnäytetyönaiheenaontyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoa tukevattekijät.työssäkeskitytäänselvittämäänmillaistasosiaalistatukeatyypin1 diabetesta sairastavat nuoret saavat ja millaista tukea he toivovat omahoitoonsa liittyen.aiheontärkeä,silläsuomessaonenitenmaailmassatyypin1diabetesta sairastavia,noin50000ihmistä(diabetesliitto[viitattu31.3.2015]).kansaneläkelai2 toksenylläpitämänrekisterinmukaanvuonna2016lääkekorvauksensai6434,152 24 vuotiastadiabeetikkoa(kelasto[viitattu28.4.2017]).lukuunsisältyytyypin1ja tyypin2diabeetikot.suurinosatästäikäryhmästäsairastaatyypin1diabetesta.on myös huomattu, että alle 15 2vuotiaiden sairastuvuus lisääntyy koko ajan (THL 2015).Kohderyhmänäopinnäytetyössäovat182222vuotiaattyypin1diabetestasai2 rastavat nuoret. Nuorten diabeteksen hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseen liittyy paljonerityispiirteitä,jotkaluovathaasteitanuorentukemiseen,omahoidossaonnis2 tumiseen ja hyvän hoitotasapainon ylläpitämiseen. (Pulkkinen, Laine & Miettinen 2011). Nuoruudessatapahtuvatmonetelämänmuutoksetasettavathaasteitaniinomahoi2 donohjaukseen,kuinnuorenomahoidossaonnistumiseenkin.tällaisiamuutoksia voivatollaharrastukset,opiskelu,ammatinvalintasekäitsenäistyminenjasiihenliit2 tyvä vanhemmista irtautuminen (Dehko 2008, 18219). Diabeteksen yleisyyden vuoksi,tyypin1diabetestasairastavianuoriavoikohdatajokaisessaterveydenhuol2 lonyksikössä.tämänopinnäytetyönavullakerättyätietoavoivathyödyntääkaikki terveysalan ammattilaiset tukiessaan ja ohjatessaan nuorta diabeteksen omahoi2 dossa. Tässä opinnäytetyössä on tavoitteena kehittää nuorten omahoidon tukea. Tarkoituksenaonkuvaillakokemusperäisentiedonavullasosiaaliseentukeenliitty2 viätekijöitä,jotkatukevatnuortaomahoidossasekämillaistatukeanuorettoivovat saavansa. Tässä opinnäytetyössä työelämäyhteytenä toimii Seinäjoen diabetesyhdistys ry, jokaonvaltakunnallisendiabetesliitonalainenalueellinenyhdistys.seinäjoendia2 betesyhdistys järjestää vertaistukea ja yhteistä toimintaa diabetesta sairastaville Etelä2Pohjanmaanalueella.Opinnäytetyönavullakerättytietovälitetäänyhteistyö2 kumppanille,jottahevoivathyödyntääsitätyöskennellessäännuortenkanssa.

8 2( NUORUUSIKÄ(JA(TYYPIN(1(DIABETES( 2.1( Nuoruusikä(ja(nuoruusiän(muutokset( Käsitenuorijaotellaanesimerkiksilaissajaeritutkijoidenvälilläeritavalla.Nuoruus2 ikäyleensäviittaapsyykkiseenkehitysvaiheeseen,jonkaaikanasiirrytäänlapsuu2 destaaikuisuuteen(aalberg&siimes2007,15).esimerkiksinuorisolaissanuoreksi luokitellaanalle292vuotias(l27.1.2006/72,1luku,2 ).Kuitenkinnuoruusiänmää2 rittelyvaatiikokonaisvaltaisenkasvunjakehityksenhuomioinnin.elämänkaaripsy2 kologianpuolelladunderfelt(2011,84285)kuvaanuoruudensijoittuvanihmisenke2 hityksenperusvaiheeseen(02202vuotias),jossanuoruudenajanjaksoon122202vuo2 tiaana.aalberg&siimes(2007,67273)ovatkirjassaanottaneethuomioonniinpsy2 kologisen kuin fysiologisenkin kasvun ja kehityksen. He määrittelevät nuoruuden kuuluvan12222ikävuosienväliin.tämänuoruusvaihejaetaankolmeenikäkauteeno varhaisnuoruus (122142vuotias), varsinainen nuoruus (152172vuotias) ja jäl2 kinuoruus(182222vuotias).voidaanhuomata,ettäeritieteenaloillajaeritutkijoiden välillä ilmenee eroja nuoruusiän määrittelyssä. Tässä opinnäytetyössä käytetään Aalbergin&Siimeksen(2007)jaotteluajakeskitytään182222vuotiaisiinnuoriin. Nuoruuteenliittyymoniaerilaisiamuutoksiajokaisellaelämänosa2alueella.Tästä syystätyypin1diabetestasairastavanuoritarvitseeerityistätukeanuoruudenmuu2 tostenjasairaudenhoidonyhteensovittamisessa.useinvarsinaisennuoruudenja jälkinuoruudenaikanaomaidentiteettikehittyy,nuoriitsenäistyyjairtautuuvanhem2 mistaan sekä ottaa vastuuta omasta hoidostaan. Tähän ikään kuuluu myös opis2 kelu,työelämäänsiirtyminen,omilleenmuuttaminen,seurustelusekämoniamuita kehitysaskeleita,jotkavaikuttavatnuorenelämänjatyypin1diabeteksenyhteenso2 vittamiseen(dehko2008,19). Saadaksemme kokonaiskuvan nuoruudessa tapahtuvista muutoksista, täytyy nuortatarkastellamahdollisimmanlaajasti.tässäopinnäytetyössänuortatarkastel2 laanholistisenihmiskäsityksenkautta.holistinenihmiskäsitysonhoitotyössäyksi keskeisimmistä ja tämän näkemyksen mukaan ihmistä tarkastellaan kokonaisuu2 tena,johonkuuluvatfyysinen,psyykkinen,sosiaalinenjahenkinenulottuvuus(rau2 tava2nurmiym.2014,21).

9 Rauhala(2014,39240)kuvaafyysisenelikehollisenulottuvuudenpitävänsisällään ihmisessä tapahtuvat konkreettiset tapahtumat, kuten elinten toiminnan ja kehon liikkeet.tähänfyysiseenjabiologiseenkehitykseennuoruudessaliittyyoleellisesti kehonmuuttuminenulkoisestijasisäisestikutenpituuskasvu,lihastenkasvujaras2 vanlisääntyminen(aalberg&siimes2007,15235). Tyypin1diabetestasairastavallanuorellanämäkehollisetmuutoksetnuoruudessa tuovat haasteita hyvän hoitotasapainon ylläpitoon. Puberteetin aikana insuliinin tarvekasvaa,mikäjohtuuesimerkiksipituuskasvusta,lihastenkehittymisestäsekä erilaisistahormoneistakutenestrogeenistajatestosteronista.kunpuberteettialkaa ollaohi,insuliinintarvevähentyy.tytöillämurrosiässäalkavatkuukautisetaiheutta2 vatmyösinsuliinintarpeenvaihtelua,jokavoihankaloittaahyvänhoitotasapainon ylläpitämistä.jälkinuoruudessanämämuutoksetalkavatollaosittainjoohi.kuiten2 kinonyksilöllisiäerojafyysistenjabiologistenmuutostenalkamisessajaloppumi2 sessa.(ilanne2parikka2015a,2962297okeskinen2015a,389). Nuoruudessatapahtuusuuriamuutoksianuorenpsyykkisessäjahenkisessäkehi2 tyksessä.rauhala(2014,34238)käyttäätermiätajunnallisuus,jokapitääsisällään niin psyykkisen kuin henkisen ulottuvuuden. Hänen mukaansa tajunnallisuuteen kuuluvatihmisenkokemuksetjatunteet,joidenpohjaltajokainenihminenmuodos2 taaomanlaisiamerkityksiäasioille,joistamuodostuukäsitysitsestäjaympäröivästä maailmasta.nuoruusiässäkehityksellisiätehtäviäovat:vanhemmistairtautuminen, kehonmuutostenjaomakuvansekäseksuaalisuudenjasiihenliittyvänidentiteetin jäsentäminen(aalberg&siimes2007,68271).nuoruudessaontärkeääikätoverei2 hinturvautuminenmuutostenaikanasekäsamanlaisuusikätovereidenkanssakoe2 taan tärkeänä ja kun jokainen nuori kehittyy yksilöllisesti, erilaisuus voi vaikuttaa nuorenpsyykkiseenkehitykseen(sinkkonen2010,23). Jälkinuoruuden vaiheeseen (182222vuotiaana) liittyy oman itsensä jäsentäminen naisenataimiehenäsekäitsensäsijoittaminenyhteiskuntaan.nuorionjoirrottau2 tunutvanhemmistaanjaalkaakantaavastuutaitsestään.nuoritekeemyösvalintoja ja pohtii omia päämääriään. Nämä valinnat liittyvät ammatinvalintaan, omilleen muuttamiseensekäesimerkiksiperheenperustamiseen.nuoruudenmuutoksetluo2

10 vathaasteitatyypin1diabeteksenhyvänhoitotasapainonylläpitämiseen,silläpit2 käaikaissairauslisäänuorenerilaisuuttajahaastaanuortaidentiteetinmuodostumi2 sessa.(aalberg&siimes2007,68271odunderfelt2011,84291.) Situationaalisuudella tarkoitetaan Rauhalan (2014, 41) mukaan ihmisen sidoksia ympäröiväänelämään,eliihmisensosiaalisiasidoksia.rauhalantoteaa,etteiihmi2 nenpystyvaikuttamaankaikkiinsosiaalisiinsidoksiinkutenympäröiväänkulttuuriin, perheeseentaiyhteiskuntaan.hänenmukaansaonkuitenkinasioita,joihinihminen itsekykeneevaikuttamaankutenesimerkiksipuolisoon,ammattiin,ystäviinjahar2 rastuksiin.nuoruudenaikanaerisosiaalistensidostenmerkityksetmuuttuvat.ikä2 tovereistatuleetärkeämpiäkuinvanhemmistajaperheestä.nuoritarvitseeikätove2 reita ja seurustelusuhteita rakentaakseen omaa identiteettiään, mutta silti nuori saattaa kaivata vanhempien huolenpitoa tai tukea aika2ajoin.(rauhala 2014, 412 47). Nuoretmiehetsaattavattunteaerilaisuutta,kunmuutikätoveritlähtevätarmeijaan ja itse ei välttämättä pääse. Tyypin 1 diabeetikko vapautetaan asepalveluksesta, vaikkakin armeijaan on mahdollisuus päästä tietyin ehdoino tyypin 1 diabetes on kestänytvähintään2vuotta,osaahuolehtiadiabeteksenhoidostahyvin,hoitotasa2 painontäytyyollahyväeikälähimenneisyydessäolevakaviahypoglykemianaiheut2 tamiatoimintakyvyttömyyksiä(asepalvelus3/2015). Myösajokortinhankkiminenonmonellenuorelletärkeäaskel,jokaonmahdollista tyypin1diabeetikolle,josvaaditutterveysvaatimuksettäyttyvät.tämävaatiinuo2 reltahyväädiabeteksentuntemista,jollointäytyyosatatunnistaaomatalhaisenve2 rensokerinoireetjaosatareagoidaniihin.nuorentäytyymyösymmärtääliiankor2 keantaimatalanverensokerinaiheuttamatvaaratliikenteessä.tyypin1diabeetikon ajoterveyttäseurataanlääkärintarkastuksissadiabeteksenseurantakäyntienyhtey2 dessä(ajokortti[viitattu2.1.2017].) Ammatinvalintaonyksiisoimmistapäätöksistä,joitanuoritekee.Nykyisinhyväthoi2 tomuodot estävät vain harvoissa ammateissa toimimisen. Tyypin 1 diabeetikolla myöstietytharrastukset,vaativatnuoreltaomahoidossaitsenäistäosaamista.tyy2 pin1diabetestasairastavaonkuinmuutkinnuorethaaveineenjaunelmineen,mutta itsenäistyminenvaatiinuoreltavastuunottoajahyväätyypin1diabeteksenhoidon

11 hallintaa.(aalberg&siimes2007,71273odehko2008,21onurmiym.2015,1482 150.) 2.2( Tyypin(1(diabetes(ja(sen(toteaminen( Diabetesonenergia2aineenvaihdunnanhäiriö,johonliittyykohonnutverenglukoo2 sipitoisuus. Diabetesta on erilaisia taudin muotoja, joista päätyypit ovato tyypin 1 diabetesjatyypin2diabetes.tässäopinnäytetyössäkeskitytääntyypin1diabetek2 seen.(saraheimo2015a,9.) Ihmisenelimistötarvitseeenergianlähteeksisokereitaeliglukoosia,jotaimeytyyve2 renkiertoonjasitäkauttavarastoituumaksaan.glukoosiasaadaanhiilihydraateista, joita saadaan ravinnosta. Aterian jälkeen veren glukoosipitoisuus nousee muuta2 maksitunniksi.terveelläihmisellähaimasääteleeverenglukoosipitoisuuttamuo2 dostamallainsuliinia,jokaavaasokereillereitinsoluihin,jolloinverensokerilaskee normaalilletasolleelialle7,8mmol/l(verensokerinviitearvot[viitattu28.2.2017]). Tyypin1diabeteksessainsuliininmuodostusväheneejalopultaloppuu,johtuenhai2 massasijaitsevieninsuliiniatuottavienbeetasolujentuhoutumisesta.tästäseuraa elimistönheikentynytkykyhyödyntääravinnostasaatavaaenergiaasekäverenglu2 koosipitoisuudennousu,insuliininpuuttuessakehosta.(leppäluotoym.2013,3382 342oSaraheimo2015a,9.) Diabetesdiagnosoidaanuseinsenoireidenperusteella.Oireetkehittyvätuseinno2 peasti vaihdellen muutamasta päivästä muutamaan viikkoon. Diabeteksen puhje2 tessayleisiäoireitaovatväsymys,jano,pahoinvointi,tihentynytvirtsaamisentarve sekätajunnantasonlasku.jostautiaeidiagnosoidaajoissa,voikehittyähappomyr2 kytyseliketoasidoosi,jossaoireinaovatlisäksioksentelu,vatsakivutjamyöhemmin uneliaisuusjatajuttomuus.tyypin1diabetestodetaanlapsillajanuorillauseinoi2 reidenyhteydessämitatunverensokerinjamahdollisestimyösmitattujenketoainei2 denavulla(saraheimo2015c,13214).(saraheimo2015b,11213.)

12 2.3( Hoitotasapainon(muutokset(tyypin(1(diabeteksessa( Tyypin1diabeteksessavoiesiintyäerilaisiakomplikaatioita,jotkajohtuvatverenso2 kerin laskusta liian alas eli alle 4 mmol/l tai nousevat liian ylös eli yli 15 mmol/l. Verensokerinheittelyynvoiollamoniasyitäjaniitäkäsitelläänseuraavaksitarkem2 min. Verensokerinollessayli15mmol/loireinaesiintyyjanontunnetta,suunkuivumista sekä pahoinvointia ja vatsakipuja. Verensokerin nousua kutsutaan hyperglykemi2 aksi. Jos hyperglykemiaa ei hoideta, siitä voi seurata happomyrkytys eli ke2 toasidoosi,jokaondiabeetikollehengenvaarallinentilannejavaatiimahdollisimman nopeaa sairaalahoitoa. Ketoasidoosi johtuu insuliinin puutteesta, jolloin elimistö käyttäärasvakudostaenergianlähteenäjasenpalamisensivutuotteenasyntyyve2 renkiertoonhappamiaaineitakutenasetonia.happomyrkytyksenaiheuttaviatailau2 kaiseviatekijöitäovattoteamatondiabetes,infektiostajohtuvainsuliinintarpeenli2 sääntyminentaiinsuliinipistostenunohtaminen.happomyrkytysvarmistetaanmit2 taamalla ketoaineet verestä tai virtsasta. Ketoasidoosi on hitaasti etenevä ja sen kehittyminenkestääyleensänoin6212tuntia.ketoasidoosihoidetaansairaalassa ja hoitamattomana sillä saattaa olla vakavat seuraukset. (Vehmanen 12.3.2012o Ilanne2Parikka2015b,3152316.) Hypoglykemiatarkoittaaverensokerinlaskemistaliianalasoalarajaonterveellähen2 kilöllä3,5mmol/l,muttatyypin1diabeetikollarajanapidetään4mmol/l.syynähy2 poglykemiaanvoiollaliianraskasliikuntataihyperglykemian,elikorkeanverenso2 kerin,korjaaminenpistämälläliikaainsuliinia.syynävoiollamyöspelkoliiankorke2 astaverensokeristasekäsenoireista,jolloinsaatetaanliianhelpostikorjatavähän2 kinkohollaolevaaverensokeria.myösniukkasyöminenaiheuttaahypoglykemiaa. Oireinahypoglykemiassaovat:vapina,hikoilu,sydämentykytys,keskittymiskyvyttö2 myysjasekavuus.verensokerinollessaerittäinalhaallaesiintyykouristuksiajata2 juttomuutta.(mustajoki19.4.2016.) Tyypin1diabetestasairastavillaonarvioiltaviikoittainnoin2lieväähypoglykemiaa sekävuosittainyksivaikeahypoglykemia,jokajohtaakouristeluuntaitajuttomuu2 teen.hypoglykemioitaesiintyymyöshoitotasapainonollessahyvä,neovatsatun2

13 naisiajahelpostikorjattavissa,nesiiskuuluvattyypin1diabeetikonarkeen.kuiten2 kinjoshypoglykemiaaesiintyyusein,voioireidentunnistaminenheikentyä,jolloin sen hoito vaikeutuu. Alhainen verensokeri voi myös aiheuttaa vaaratilanteita esi2 merkiksiliikenteessä.hypoglykemioidenvälttämisessäoleellistaonsiishuomioida ravitsemus ja liikunta sekä välttää liian suuret insuliiniannokset. Hypoglykemian esiintyessä kannattaa syödä välipala, jolloin verensokeri nousee. (Keskinen & Tuomi2014.) Mikälihypoglykemiaaeihoidetatarpeeksinopeastijaverensokerinalhainentaso onkestänytpitkään,siitävoiseuratainsuliinishokkielitajuttomuustila.insuliinishok2 kiinliittyyuseinkouristelua,muttaseeiolelapselletainuorellevaarallinen,josse ei kestä pitkään. Hoitona tähän voidaan käyttää glukagonipistosta tai esimerkiksi hunajaasiveltynäposkiensisäpinnoille.ambulanssinsoittaminenpaikalleonsuo2 siteltavaa, sillä glukagonipistoksen jälkeen voi esiintyä pahoinvointia ja syöminen voiollavaikeaa.tästäsyystälapsentainuorentarkkaseurantainsuliinishokkitilan2 teessaonsuositeltavaa.(keskinen&rodriguez2015b,416.)

14 3( OMAHOITO(TYYPIN(1(DIABETEKSESSA( Tyypin1diabeteksenhoidossatavoitteenaonsujuvaarki,oireettomuusjanuoren hyvinvointi. On tärkeää muokata hoito nuoren elämänrytmiin sopivaksi. Tyypin 1 diabeteksenhoitoonjatuloksiinsekähaittojenehkäisyynvoidaanvaikuttaalaaduk2 kaallaomahoidolla,seonsiistärkeintätyypin1diabeteksenhoidossa(saraheimo 2015a,10).Omahoitotaisensynonyymiitsehoitomääritelläänolevanihmisenit2 sensätoteuttamaaterveydentaisairaudenhoitoa,jokatoteutetaanyhdessätervey2 denhuollonhenkilönkanssa,näyttöönperustuvillahoitotyönmenetelmillä.hyvätyy2 pin1diabeteksenhoitovaatiinuoreltaomahoitoonsitoutumista.hoitoonsitoutumi2 nentaisensynonyymihoitomyöntyvyystarkoittavatterveydenhuollonammattihen2 kilöidenantamienhoito2ohjeidennoudattamista,jokavaatiikykyäjahalua.(routa2 salo&pitkälä2009ohoidokki27.12.2010ohoitomyöntyvyys[viitattu:23.8.2016]). Hoitoonsitoutuminenvaatiinuoreltaaktiivisuuttajavastuunottamistaomaahoito2 aankoskien.hoitoonsitoutumiseenvaikuttavatmonetniinsisäisetkuinulkoisetkin tekijät.sisäisistätekijöistäesimerkiksikognitiivisettekijätovathyvinyksilöllisiä,sillä jokainennuorioppiijaymmärtääsaatuatietoaeritavalla.myöserilaisetpersoonal2 lisuustekijätvaikuttavatkutenitsetuntojapäättäväisyys.ulkoisiatekijöitäovatesi2 merkiksi sosiaaliselta verkostolta saatu tuki ja ammattihenkilöiltä saatu tieto sekä vuorovaikutuksenlaatu.jokainennuorionyksilöllinenjakehittyyomaantahtiin,jo2 tenhoitoonsitoutuminenjavastuunottaminentapahtuvateriaikaan.nuoritarvitsee paljonkannustusta,tukeajakunnioitusta,jottamotivaatiojahoitoonsitoutuminen säilyy.tällöinnuoriluottaaitseensäjakykeneetekemäänpäätöksiähoitoaankos2 kien.(routasalo,airaksinen,mäntyranta&pitkälä2009.) 3.1( Insuliinihoito(ja(verensokerin(mittaukset(arjessa(osana(omahoitoa( Puuttuvaninsuliininkorvaaminenelimistöstäontyypin1diabeteksenhoitomuoto. Tavoitearvotovatyksilöllisiä,muttasuuntaaantavinatavoitearvoinapidetään:ve2 rensokeritason pysyminen 428 mmol/l välillä ja ruokailujen jälkeen verensokerin nousupysyisinoin223mmol/lvälillä,ollenalle11mmol/l.tyypin1diabeetikoilta mitataanmyösverensokeriarvojenvaihteluapitkälläaikavälillähba1carvonavulla.

15 HbA1c kuvaa punasolujen sokeriprosenttia eli keskimääräistä sokeritasoa edelli2 seltä kahdelta kuukaudelta. HbA1c pysyy terveellä henkilöllä alle 6,5% ja tavoi2 tearvoontyypin1diabetestasairastavillalapsillajanuorilla7,5%(=58mmol/mol). (Pulkkinenym.2011oSaha2015,402.) Perusajatuksenainsuliinihoidossaonpitkävaikutteisenperusinsuliininjalyhytvaikut2 teisenateriainsuliininmääränmukauttaminennuorenyksilölliseeninsuliinintarpee2 seenerilaistenhoitomallienavulla.insuliininmäärämukautetaanverensokerinoma2 seurannan avulla, joka tarkoittaa verensokerin mittaamista yksilöllisesti asetetuin väliajoin.arvojaontärkeäämitatavarsinkinaamulla(paastoarvo)sekäaterioiden ja liikunnan yhteydessä. Mittausten tarpeeseen kuitenkin vaikuttaa päivärytmit ja senhetkinenhoitotasapaino.esimerkiksisairastumisenyhteydessäsaatetaantar2 vitauseampiamittauksia.(seppänen&alahuhta2007,46opulkkinenym.2011.) Insuliinihoidoistayleisimminkäytetäänmonipistos2taipumppuhoitoa,joidenonto2 dettusaavanaikaanparempiglukoositasapainosekävähentävänhypoglykemioi2 den esiintymistä. Nämä hoitomuodot myös jäljittelevät parhaiten terveen ihmisen energia2aineenvaihduntaa.muita,vähemmänkäytettyjähoitomallejaovatkaksipis2 toshoitojakolmipistoshoito.(seppänen&alahuhta2007,46.) 3.2( Ravitsemus(osana(omahoitoa( Omahoidossaravitsemusonerittäintärkeässäosassa.Tyypin1diabeetikonravit2 semuksenpääperiaatteetovatsamatkuinterveilläihmisillä:tavallinenterveellinen ravinto.suomalaistenravitsemussuositusten(2014)mukaanravinnossatulisikiin2 nittäähuomiotahiilihydraattienlaatuunsuosimallakasviksia,marjoja,hedelmiäja täysjyvätuotteitasekävalitarasvattomiataivähärasvaisiamaitotuotteitajakäyttää ruoanlaitossapehmeitärasvoja. Tyypin1diabeetikontavoitteinaravitsemuksessaonhyvänverensokeritasonylläpi2 täminenkiinnittämällähuomiotaravinnonhiilihydraattimäärään,jolloinpystytäänva2 litsemaansopivainsuliininmäärä.huolehditaanmyösravinnonmonipuolisuudesta jaterveellisyydestä,jokaylläpitääterveyttäjaehkäiseeelinmuutoksia.tavoitteisiin kuuluu myös huomion kiinnittäminen oikeanlaiseen terveelliseen ravitsemukseen,

16 jollaturvataanlapsenjanuorenkasvujakehityssekäylläpidetäännormaalipainoa. Ravinnonlaadunlisäksionsyytäkiinnittäähuomiotaateriarytmiin,sillätasainenate2 riarytmivaikuttaajaksamiseenjahyvinvointiinsekäehkäiseeverensokerinliiallisia laskujatainousuja.(aro2009,56257okalavainen2015,402okalavainen&keskinen 2015,403.) Insuliinihoidonperustanatyypin1diabeetikoillaonravinnonjainsuliininmääränyh2 teensovittaminen.ennenateriaalapsenjanuorenverensokerintavoitetasonaon42 8 mmol/l ja aterian jälkeinen verensokeritaso olisi hyvä olla alle 11 mmol/l(saha 2015,402).Varsinkinnuoruudessaateriarytmitjaruokamäärätsaattavatvaihdella eripäivinä.onkuitenkintärkeäälöytääuseintoistuvarytmi,jolloininsuliinihoitovoi2 daansuunnitellayksilöllisesti.nuorillehiilihydraattienmääränarviointijasenmu2 kaaninsuliininpistäminentuojoustavuuttaarkeenjaehkäiseeverensokerinliiallista laskuatainousua.hoito2ohjeetmääritelläänjokaisellenuorelleyksilöllisesti.usein kuitenkinnyrkkisääntönäinsuliininmääränarvioinnissavoidaanpitää,että10hiili2 hydraattiakohdenpistetään1yksikkölyhytvaikutteistainsuliinia.hiilihydraattienlas2 kemiseenperustuvahoitomuotosiissopiiuseimmillenuorille,muttasevaatiinuo2 reltasitoutumistajavastuunottamistaomastahoidostaan.(kalavainen&tulokas 2015,407oMustajoki19.10.2015.) 3.3( Liikunta(osana(omahoitoa( Liikuntatukeetyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoa.Täytyykuitenkin kiinnittäähuomiotaomaseurantaanjavarautuarasitustavarten.liikuntalaskeeve2 rensokeria urheilusuorituksen aikana ja sen jälkeenkin useiden tuntien ajan, sillä elimistökuluttaaglukoosivarastojaliikunnanaikana.urheiluunvaraudutaanarvioi2 mallasuorituksenkestojasiitäaiheutuvarasitus.kevytliikuntavaikuttaavainvähän verensokeriinmuttarasittavajapitkäkestoinenliikuntaalaskeesitä.arvioinninpe2 rusteellavoidaanennen,jälkeentailiikunnanaikanasyödähiilihydraattipitoinenvä2 lipala,jollaehkäistäänverensokerinliiallinenlasku.onmyöstärkeääseuratave2 rensokeriaennenurheilusuoritusta,senjälkeenjaillallaennennukkumaanmenoa, jolloinvoidaanmuuttaatarvittaessapitkävaikutteistainsuliiniannosta.tyypin1dia2

17 betestasairastavallanuorellaonmahdollisuusharrastaasamallatavallakuinter2 veetnuoret,hänentäytyykuitenkinosatareagoidaverensokerinmuutoksiinsekä varautuaurheilusuorituksiavarten.tämävaatiinuoreltaosaamistajaitsenäistädia2 beteksenhallintaa.(aro2009,64265osaha&härmä2rodriguez2015,4112412.) 3.4( Elinmuutosten(säännöllinen(seuranta(osana(omahoitoa( Tyypin1diabetestasairastavallaonvuosittaisetlääkärinkontrollit,jolloinseurataan erilaisia laboratoriotutkimuksia, joiden avulla seurataan esimerkiksi kilpirauhasar2 vojasekärasva2arvoja.onmyöstärkeähuomioidamahdollisetsilmänpohjanmuu2 tokseteliretinopatia,jollointarkistuksetmuutamanvuodenväleinovatsuositeltavia. Nämämahdollisetmuutoksetonhyvätunnistaaaikaisessavaiheessa,jolloinniiden etenemistäonmahdollistaahidastaa.elinmuutoksistanuorillaseurataanensisijai2 sestisilmänpohjienjamunuaistentilaa.(keskinen2015b,425.) Hygienia on myös tärkeä osa tyypin 1 diabeteksen omahoitoa. Hygieniaan liittyy jalkojenhoito,johonkuuluuhyväjalkojenhygienia,rasvausjakynsienhoito.pitkään sairastetussadiabeteksessaesiintyyuseinhaitallisiajalkaongelmia,kutenhaavoja javerenkierronhäiriöitä,joidensyntyynonmahdollistavaikuttaahyvänhoitotasa2 painonjajalkojenhyvänhoidonavulla.jalkojenterveyteenvoidaanvaikuttaahyvän hygienianlisäksijalkojenjumppaamisellasekäoikeanlaisillasukillajakengillä.suun huolellinenhoitojasäännöllisettutkimuksetovatdiabeteksenhoidossamyöstär2 keitä,sillätulehduksetsuussavaikuttavatverensokeriinpitkälläaikavälillänostaen sitä.korkeaverensokerivaikuttaamyössuunterveyteenesimerkiksikuivattamalla limakalvojasekävaikuttamallahampaidenreikiintymiseensekälisäämälläkiinnitys2 kudossairauksienriskiä.(ketola2kinnula2015,204orönnemaa&huhtanen2015, 218.)

18 4( NUOREN(DIABEETIKON(SOSIAALINEN(TUKI( Nuorelleannettavatukionmoninaistajatässäopinnäytetyössäkeskitymmeselvit2 tämäänmillaistasosiaalistatukeanuorisaa.sosiaalinentukitarkoittaatuenanta2 mista ja vastaanottamista, eli ihmisten välistä vuorovaikutusta. Sosiaalista tukea nuorivoisaadaesimerkiksivanhemmilta,ystäviltä,terveysalanammattilaiselta,ver2 taisryhmistätaimuistasosiaalisistasidoksista.sosiaalinentukivoiollakonkreettista tukea,kutenauttamistamittauksissataiopastamistaomahoitoonliittyvissäasioissa. Sevoiollamyösemotionaalistatukeakutenkannustamistatainuorenjahänenpää2 töstensähyväksymistä.sosiaaliseentukeenliittyymyöstiedollisentuenmuotoku2 tenpalautteenjaohjeidenantaminen.(mikkola2006,24226.) Eritutkimusten(Kyngäs&Rissanen2001oOlli2008Egede&Osborn2010oDeLur2 desserrabulhoym.2014)mukaantukionmerkittävässäosassahoitoonsitoutumi2 sessa,motivaatiossasekähoidossajaksamisessa.sosiaalisentuenontodettuvai2 kuttavannuorentyytyväisyyteenelämää,terveyttäjahyvinvointiakohtaan(delur2 desserrabulho2014).tärkeimmiksituenantajiksimääritelläänuseissatutkimuk2 sissa: perhe eli vanhemmat ja/tai puoliso, ystävät, ammattihenkilöt ja vertaistuki. Näidenpohjaltatässäopinnäytetyössäpyritäänselvittämäänmillaistatukeanuoret saavatnäiltäsidosryhmiltäjamillaistatukeahetoivovatsaavansa. Useinnuoruudessavanhempienroolihoidossapieneneejanuoriitsenäistyysekä ottaavastuunomastahoidostaan.nuoruudessaonkuitenkinmoniamuitakinmie2 lenkiinnonkohteita,kutenystävätjaseurustelu,jolloinhoitoonsitoutuminensaattaa kärsiäjavanhempienroolihoidossaontärkeä.vanhempientäytyykuitenkinhuo2 mioidanuorenomiaominaisuuksiajasitäkuinkapaljonhänyksilönätarvitseetukea jaohjausta.kunnuorisaaitseosallistuapäätöksentekoonomaahoitoaankoskien, hän saa itseluottamusta ja taitoja huolehtia itsenäisesti tyypin 1 diabeteksen hoi2 dosta.ontärkeää,ettävanhemmatarvioivatnuorenomiavalmiuksiasekäantavat nuorelletilaajamahdollisuudenitsenäistyä.(dehko2008,19220oolli2008otulokas 2015,4272428.) Nuortenitsenäistyessäystävienmerkitysnuorenelämässäkasvaa.Nuortenaikuis2 tuessa,heviettävätyhäenemmänaikaanystävienseurassa,jolloinvastuudiabe2

19 teksen omahoidosta on nuorella itsellään. Erään tutkimuksen (De Lurdes Serra2 bulhoym.2014)mukaannuoretaikuisetpitävättärkeänä,ettäystävättietävätdia2 beteksesta.ystävätsaattavatollatärkeätukinuorelleomahoidossa.nuorenmuut2 taessaesimerkiksiopiskelemaantaisiirtyessätyöelämääntoisellepaikkakunnalle, voiystäväpiirivaihtuajatullauusiaystäviä.uudenystäväpiirinkanssanuorisaattaa myöskokeapainetta,jolloinomahoitosaattaakärsiä.(dehko2008,27.) Rassmusseninym.(2011)tutkimuksessanuoretkertoivat,ettäuudenparisuhteen muodostuessavoiollahankalaalöytääajankohtaajatapaakertoatyypin1diabe2 teksesta.uusiensuhteidenmuodostaminenvoiollahaasteellistajapelottavaakin nuorelle.nuorensitoutuessavakituiseensuhteeseenjamuuttaessaanomilleen,voi puolisostatullamerkityksellinentuenantaja.puolisoltasaatutukivoivaikuttaater2 veellisemmän ravitsemuksen saantiin, aktiiviseen elämäntapaan tai esimerkiksi säännölliseenpäivärytmiin.nämäkaikkiomaltaosaltaanvaikuttavatomahoidonto2 teutumiseen.aikuisillediabeetikoilleperheeltäjapuolisoiltasaatuatukeaontutkinut esimerkiksirintala(2014,50253)väitöskirjassaan.hänentutkimuksensamukaan perheeltäjapuolisoltasaatiinkonkreettistatukeaesimerkiksimuistuttamisensekä ruokavaliostajayhteisistäruokahetkistähuolehtimisenkautta.emotionaaliseentu2 keen liittyi voinnin kysyminen ja henkinen tukeminen esimerkiksi ymmärryksen kautta.puolisonmerkitystuenantajanakoettiinerittäintärkeäksi.(ahola2013orin2 tala2014,53254.) Tärkeäsosiaalinensidostyypin1diabetestasairastavallenuorelleondiabetesyk2 sikkö,jostanuorisaatukeajaapuatyypin1diabeteksenhoitoon.useinnuorihaluaa jossainvaiheessaottaavastuutaomastahoidostaanjakäydävastaanotollayksin, tällöinvanhemmatjäävättaka2alallehoitoonliittyvissäasioissa.lastendiabetesyk2 siköstäaikuistenpuolellesiirtymisenajankohtavaihteleeyksilöstäriippuen,useim2 mitennoin162vuotiaana.siirtymisentulisitapahtua,kunnuorihallitseeomaahoi2 toaan ja on valmis siihen. Siirtyminen tutusta ympäristöstä ja tuttujen hoitajien ja lääkäreidenluotavoituntuanuorestastressaavalta,jotentutustuminenajoissauu2 teen yksikköön saattaa helpottaa tätä siirtymävaihetta.(ilanne2parikka ym. 2015, 4272428.) Ontodettu,ettäterveydenhuollonammattilaisillaonsuurimerkitysnuorenomahoi2 dossa(kyngäs&rissanen2001oraappanaym.2002okyngäs2007).olisitärkeää,

20 ettähoitajanjanuorenhoitosuhdeolisiluottamuksellinen.hoitajanontärkeäähuo2 mioidamyösmuutnuorenelämänosa2alueetjaollakiinnostunutnuorenelämästä sekähuomioidanuoriyksilönä.hoitajaltasaatukannustus,empaattisuussekänuo2 renkunnioitusovatmyöserittäintärkeäänuorenhoitoonsitoutumisessa.tervey2 denhuollonammattihenkilönantamaantukeenliittyynuorenmotivointi.useimmiten pitkääntyypin1diabetestasairastaneellanuorellaonpaljontietoajataitojahuoleh2 tiaitsenäisestiomahoidostaan.kuitenkinhuolellinenomahoitoedellyttäämotivaa2 tiota, johon nuori saattaa tarvita tukea ammattihenkilöltä. (Kyngäs 2007o Turku 2008,54.) Vertaistukionyksitärkeätuenmuoto.Vertaistukikäsitteenätarkoittaatukeajaoh2 jausta,jokaperustuuvapaaehtoisuuteen,jotasamankokemuksenjakavathenkilöt antavat samassa tilanteessa oleville. Vertaistuen antama tuki voi olla emotionaa2 lista,käytännöllistätaitiedollista.tässäopinnäytetyössävertaistuellatarkoitetaan tyypin1diabetestasairastaviennuortentoisilleenantamaatukea.diabetesliitonasi2 antuntijatyöryhmänvalmistelemanraportinmukaantyypin1diabetestasairastavat ovatkehitystarpeitakartoittavassakyselyssänostaneetesillevertaistuenpuutteen. Kyselyn mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavat toivovat enemmän ryhmänoh2 jausta,tukeajayhdessäoloa.vertaistukeatoivottiinniinvaltakunnallisellakuinpai2 kallisellakintasolla.(hoidokki16.2.2010oilanne2parikkajatyöryhmä2014overtais2 tuki,[viitattu15.11.2016].) Vertaistuellaonsuurimerkitysnuorentyypin1diabeetikonelämässä.Nuoruudessa vertaistukijaerilaisetryhmätauttavatomahoitoonsopeutumisessajapäivittäisten ongelmienratkomisessa.tutkimusten(rassmussenym.2011)mukaanvertaistuen kauttasaadaanemotionaalistatukeakokemustenjakamisen,ymmärryksensaami2 senkautta.silläonmyösmuitavaikutuksia,kutenitsetunnonkasvusekäsamassa tilanteessaelävienjasamanikäistennuortentapaaminenvoimonintavoinvahvis2 taa omahoitoon sitoutumista. Nuoruuden muutosten keskellä vertaistuesta voi saadapaljontukeahoidossajaksamiseen.(rassmussenym.2011otulokas2015, 427.)

21 5( OPINNÄYTETYÖN(TAVOITE(JA(TARKOITUS( Tämänopinnäytetyöntavoitteenaonkehittäätyypin1diabetestasairastavannuo2 renomahoidontukea.tämänopinnäytetyöntarkoituksenaonkuvaillakokemuspe2 räisentiedonavullamillaistasosiaalistatukeanuoretsaavatjamillaisiatoiveitanuo2 rillaontukeenliittyen. Opinnäytetyöntutkimuskysymyksetovat: 2 Millaistasosiaalistatukeanuoretsaavat? 2 Millaistasosiaalistatukeanuorettoivoisivatsaavansa?

22 6( OPINNÄYTETYÖN(TOTEUTUS( 6.1( Lähestymistapa( Tähänopinnäytetyöhönonvalittulaadullinenelikvalitatiivinentutkimusmenetelmä. Kvalitatiivinen tutkimus korostaa ihmisten kokemusten, tulkintojen, käsitysten tai motivaatioiden tutkimista sekä näkemyksien kuvausta. Kvalitatiivisen tutkimuksen merkityksenävoiollauudenilmiönkuvaaminenjakäsitteellistäminentaiymmärryk2 sen lisääntyminen tutkittavana olevasta aiheesta. Jotta ymmärryksen lisääminen olisi mahdollista, tarvitaan usein ihmisten omia kuvauksia ilmiöstä. Valitsemalla opinnäytetyöhönkvalitatiivisentutkimusmenetelmän,voidaanselvittääjaymmärtää paremmintyypin1diabetestasairastavannuorenomahoitoatukeviasosiaalisiate2 kijöitä.(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,65274.) Kvalitatiivinentutkimusprosessivoidaanjakaakäsitteelliseenjaempiiriseenvaihee2 seen.käsitteellisessävaiheessavalitaantutkimusaihejarajataanse,tehdäänkir2 jallisuuskatsausjalaaditaanteoreettinentausta.käsiteellisessävaiheessamääri2 telläänmyöstutkimusasetelmaoketäaiotaantutkia,missätutkimustoteutetaanja millämenetelmilläaineistohankitaan.opinnäytetyöprosessialkoiaiheenvalinnalla ja aiheen rajaamisella. Aihe valittiin, koska sen tutkimista oli toivottu ja se herätti opinnäytetyön tekijöiden mielenkiinnon. Aiheen rajaaminen oli aluksi haastavaa, silläolimontaerilaistamahdollisuutta,muttalopuksipäädyttiintutkimaannuorten saamaa sosiaalista tukea selkeyden vuoksi.(kankkunen& Vehviläinen2Julkunen 2013,83.) Tyypin1diabeteksestaonsaatavillaerittäinpaljontietoa.Nuortensaamastatuesta löytyirunsaastitietoaerinäkökulmista.tämänvuoksiteoreettisenviitekehyksenra2 kentaminenveiaikaa.lähteitälöytyipaljonjaaluksitulisuodattaakäytettäviäläh2 teitä.opinnäytetyöhönhaluttiinmonipuolisestierilaisialähteitäjaniidenperusteella muodostaakattavateoreettinenkokonaisuus.tutkimusasetelmaolialustaalkaen hyvinselvilläoaineistohaluttiinhankkiatyypin1diabetestasairastaviltanuoriltaky2 selynavulla.myöhemmintutkimusmenetelmävaihdettiinkuitenkinhaastatteluksi.

23 Empiiriseen vaiheeseen kuuluvat aineiston hankkiminen, tallennus ja analysointi sekätuloksientulkitseminenjaraportointiniistä.aineistoavoidaankerätäesimer2 kiksihavainnoinnin,haastatteluntaikyselylomakkeenavulla.(kankkunen&vehvi2 läinen2julkunen2013,84).aineistokerättiinhaastattelunavulla,jotavartenoliluotu lomake,jokatoimihaastattelunrunkona(liite2).haastatteluistasaatuaineistoana2 lysoitiinsisällönanalyysiakäyttämällä.opinnäytetyössäsaaduttuloksethaluttiinku2 vatasanallisessamuodossa. 6.2( Aineiston(kerääminen( Opinnäytetyöntutkimusosaanosallistujatolivattyypin1diabetestasairastavatnuo2 ria,jotkaovat18222 vuotiaita.tutkimukseenosallistui6nuorta.kvalitatiivisessa tutkimuksessa keskeisin asia ei ole tutkittavien henkilöiden määrä tai tilastollinen yleistettävyys.ontärkeää,ettätutkittavillahenkilöilläonpaljontietoatutkimuksen kohteenaolevastaasiastajaettäkokemukset,yksittäisettapauksetjatapahtumat ovatkeskipisteenä.(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,110.) Opinnäytetyöhön osallistuvista nuorista 4 saatiin Seinäjoen diabetesyhdistys ry:n kautta tarkoituksenmukaisella otannalla eli osallistujiksi valittiin sellaiset henkilöt, joillatiedetäänolevanpaljontietoajakokemuksiaaiheesta.2muutanuortasaatiin tutkimukseenverkosto2otannalla.verkosto2otannassakäytetäänhyväksisosiaalisia suhteitatutkimukseenosallistuvienlöytämiseksi.myösverkosto2otannanavullalöy2 detääntiedonantajia,joillaontietoajakokemuksiatutkimuksenkohteesta(kankku2 nen&vehviläinen2julkunen2013,112.)opinnäytetyöhönosallistuvillenuorillelähe2 tettiinsaatekirjesähköpostitse.saatekirjesisälsitietoasiitä,mistäopinnäytetyössä onkysejakuinkahaastattelutoteutetaan(liite1). Aineistokerättiinhaastattelemallaopinnäytetyöhönosallistuviahenkilöitä.Haastat2 telutyyppejävoidaanluokitellasenmukaan,kuinkamuodollisiajastrukturoitujane ovatsekähaastatteluunosallistuvienhenkilöidenlukumääränmukaan(kankkunen & Vehviläinen2Julkunen 2013,1232124). Tässä opinnäytetyössä päädyttiin käyttä2 mään puolistrukturoitua haastattelua eli teemahaastattelua, joka on strukturoitua haastattelua väljempi. Haastattelut olivat yksilöhaastatteluja. (Kylmä & Juvakka 2007,78).

24 Teemahaastattelussakeskeisetteematonvalittuetukäteenjakysymyksiäonmie2 tittyjovalmiiksi.etukäteenvalitutteematperustuvattutkimuksenviitekehykseenja teemahaastatteluntarkoituksenaonsaadavastauksiatutkimuksentarkoituksenja ongelmanasetteluntaitutkimustehtävänperusteella.(tuomi&sarajärvi2013,75.) Teemahaastattelussakorostuvatihmistentulkinnatjaheidänasioilleantamatmer2 kitykset.teemahaastatteluntoteutuseiolestrukturoituaokysymyksiävoidaanesit2 tääerijärjestyksessäjatehdätäsmennyksiäkysymyksiin.(kankkunen&vehviläi2 nen2julkunen 2013, 125.) Teemahaastattelun avuksi luotiin lomake, joka toimi haastattelujenrunkona(liite2).lomakkeessaolevatkysymyksetmuodostettiintee2 mojenjaopinnäytetyöntavoitteidenpohjalta(tuomi&sarajärvi2013,75). Haastattelulomakkeessaolimyössellaisiakysymyksiä,joissanuortentuliarvioida kysyttävää asiaa asteikolla. Kyseessä oli välimatka2 eli intervalliasteikko, jossa muuttujatonasetettuparemmuusjärjestykseen.(kankkunen&vehviläinen2julku2 nen 2013, 130). Esimerkiksi tutkittaessa sidosryhmiltä saatavaa tukea, 1 tarkoitti sitä,ettätuenmerkitysonvähäinenja5taastarkoittituenmerkityksenolevansuuri. Näidentuloksienesittämistähaluttiinselkeyttää,minkävuoksiesittämisentukena käytettiinkuvioita.kuviotantavatselkeänkuvansiitä,kuinkanuortenmielipiteetja2 kautuvat. 4haastatteluatehtiinSkypenvälitykselläjakahdessatapauksessahaastattelutteh2 tiinkasvotusten.tutkimusaineistonkeruussavoidaankäyttääteknisiäapuvälineitä jahaastattelutvoidaannauhoittaa(kankkunen&vehviläinen2julkunen2013,127). Haastattelutilanteendokumentointihelpottaaanalyysivaihettahuomattavastiopelk2 kienmuistiinpanojenavullatäsmällinenanalysointionhaastavaa(kylmä&juvakka 2007,90).Tästäsyystäjokainenhaastattelunauhoitettiinjahaastateltaviainformoi2 tiinsiitä.toinentutkijoistahoitihaastattelunjatoinentutkijatarkkailitilannettasekä tekimuistiinpanojahaastattelunapunakäytetyllelomakkeelle,jottaanalysointivai2 heessaolisihelppopalauttaamieleenniinoleellisetasiatkuinpienetsivuhuomau2 tuksetkin.haastattelujenjälkeennauhoitteetlitteroitiinelikirjoitettiinpuhtaaksi.ai2 neistoakertyiyhteensä17sivua.(kylmä&juvakka2007,90okankkunen&vehvi2 läinen2julkunen2013,127.)

25 6.3( Aineiston(analysointi( Tässäopinnäytetyössäkerättyaineistoanalysoitiinkäyttäensisällönanalyysia.Si2 sällönanalyysi voidaan määritellä aineistojen sisältöjen sanalliseksi kuvaamiseksi (Kankkunen&Vehviläinen2Julkunen2013,166).Sillävoidaananalysoidaerilaisia kirjalliseenmuotoonsaatettujaaineistojaoesimerkiksiartikkeleita,haastatteluja,pu2 heitatairaportteja(tuomi&sarajärvi2013,103)jasamallakuvataniitä.(kankkunen & Vehviläinen2Julkunen 2013, 1652166). Analysointi on systemaattista ja objektii2 vista. (Tuomi & Sarajärvi 2013,103). Vaikka sisällönanalyysin tarkoituksena on luodailmiöstätiivistettyjayleisessämuodossaolevakuvaus,senavullapystytään saavuttamaan merkityksiä, seurauksia sekä sisältöjä.(kankkunen& Vehviläinen2 Julkunen2013,166). Ennenvarsinaistasisällönanalyysinaloitustatuleevalitaanalyysiyksikkö,jokavoi olla esimerkiksi sana, lause, lauseen osa tai ajatuskokonaisuus. Analyysiyksikön määrittäminenriippuututkimustehtävästäjadokumenteista.(kankkunen&vehvi2 läinen2julkunen 2013,167o Tuomi & Sarajärvi 2013,110.) Aineistolähtöinen sisäl2 lönanalyysivoidaanjakaakolmeenvaiheeseenoaineistonredusointielipelkistämi2 nen,aineistonklusterointieliryhmittelyjaabstrahointieliteoreettistenkäsitteiden luominen.(tuomi&sarajärvi2013,108.) Aineistonpelkistämistäohjaatutkimustehtävä.Pelkistämisessätutkimukselleepä2 oleellinentietokarsitaanpoisjaaineistoajokotiivistetääntaijaetaanosiin.(tuomi &Sarajärvi2013,109.)Tutkimukselleoleellisetilmaisuttiivistetäänsäilyttäenniiden olennainensisältö.(kylmä&juvakka2007,117).aineistonryhmittelyssäaineistoa käydään läpi etsien samankaltaisuuksia ja erilaisuuksia. Tämän avulla pystytään muodostamaanluokkia,jotkaovatsisällöltäänsamankaltaisia.yksittäisetasiatsi2 sällytetään käsitteisiin, jolloin tietoa saadaan tiivistettyä ja syntyy alaluokkia. Ala2 luokkia voidaan ryhmitellä edelleen ja näin syntyy pääluokkia.(kylmä& Juvakka 2007,118oTuomi&Sarajärvi2013,110.)Sisällönanalyysinviimeinenvaiheonkä2 sitteellistäminen, joka on tavallaan osa aineiston ryhmittelyä. Käsitteellistämisvai2 heessaaineistostapoimitaanoleellinentietojaniistäluodaanteoreettisiakäsitteitä. Käsitteiden perusteella syntyy luokituksia, joita yhdistellään. Yhdistelyn johdosta syntyykäsitteitä,jotkaesitetääntuloksina.(tuomi&sarajärvi2013,1112113.)

26 Tässäopinnäytetyössäaineistonpurkaminenaloitettiinmuodostamallakäsitekart2 tojateemoittain.tämänjälkeenaineistoistaetsittiinsamaaasiaakuvaaviailmauk2 sia, joista muodostettiin tiivistettyjä ilmauksia. Nämä samankaltaiset asiat liitettiin alaluokiksi,joistamuodostettiinvieläyläluokat.esimerkkitämänopinnäytetyönsi2 sällönanalyysistaesitetäänliitteessä3.

27 7( TULOKSET( Opinnäytetyönhaastatteluihinosallistui6nuorta,3poikaaja3tyttöä.Haastatelta2 vien ikä oli 18222 välillä. Nuorista 4 opiskeli ja 2 oli työelämässä. Haastateltavat olivatsairastuneettyypin1diabetekseneriikävaiheissa,lyhimmilläänheolivatsai2 rastaneettyypin1diabetesta3,5vuottajapisimmillään16vuotta. 7.1( Nuorten(pärjääminen(omahoidossa( Haastatellutnuoretkokivatpärjäävänsäomahoidossahyvin.Kuvion1avullaonha2 vainnollistettunuortenomaarvioomahoidossapärjäämisestä. Kokee pärjäävä nsä 5 4 Omahoidossapärjääminen 4 4 4 5 4 3 3 2 Kokee tarvitseva nsatukea 1 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 Kuvio1.Nuortenomahoidossapärjääminen. Nuoretvastasivattarvitsevansatukeaomahoidossaarjessa(esiintyviin(erikoistiB lanteisiin, jolloin nuori koki tarvitsevansa lisää tietoa tilanteesta selviytymiseen. Eräsnuorikoki,ettäarjessasaattoitullavastaantilanteita,joistaeioltuinformoitu tai keskusteltu aiemmin. Esiin nousi myös esimerkiksi satunnaiset verensokerin nousut,jolloinnuorikokitarvitsevansayksilöllisiäneuvoja.

28 jos jää liikunta vähemmälle nii sit tuppaa sokerit nousemaan aika paljoniiehkäsemmosesvoiskysyä. (H2.) Nokyllävälillätuleesellasiapieniäjuttujaetheiettätäeimuutenoo ikinäkerrottuetmitenkätäämenee (H6.) Haastatteluissa nousi esille motivointiin( ja( kannustamiseen liittyvä tuen tarve. Eräsnuorikoki,ettäriittävämotivointitukeeomahoidossapärjäämistä.Esiinnousi motivoinninmerkitysomahoidossajaksamiseen. mäoonaikalaiskasiinäomahoidossa insuliininpistäminenjoka tilanteessavälilvähäuupuu..muttatommosisasiois.. (H4.) jossuavaanmotivoidaanriittävästisiihenettäkyseesonsunelämä ettäitellesteethallaajosethoidatätähommaa.. (H1.) Useimmat nuoret kokivat omahoidossaan vahvimmaksi alueekseen ravitsemukb sen(ja(liikunnanyhdistämiseninsuliinihoitoon.eräännuorenmielestäverensokeb rin(tasapainon( ylläpitooli vahvinalue.esiinnousi myösoman(olotilan( tulkinta verensokerinnoustessatailaskiessa. ettäosaapitääsentasapainos etteioosellasiaylä2jaalamäkiä kokoajan (H5.) on oppinu omasta tilasta huomaamaan sen et jos on verensokerit liianmatalallataikorkeella,pystyyreagoidasiihenniinkusamantien. (H6.) toihiilareittenlaskeminentaiyleensäkkiniinkuruokavalionylläpitä2 minen ihanehdottomastihelpointajavaivattomintajaparasta (H 1.) Kehittämistävaativiksiasioiksinuoretkertoivatmotivaation(lisäämisen(omahoiB toon(liittyen.esiinnouseviaasioitaolivatinsuliininpistämisensäännöllisyysjahuo2 lellisuusomaseurannassa.eräshaastateltavistakokihoitotasapainon(ylläpitämib sen(olevan kehittämistä vaativa osa2alue, tähän liittyi erityisesti verensokeritason tasaisuus.eräsnuorikokimyösliikunnanyhdistämisenosinhaasteelliseksi. vaatisehkäsellastapientähiomistasetasapaino.. (H2.)

29 seinsuliininpistäminensilleejokatilanteessa (H4.) liikunnanyhdistäminensiihenlisäksi,niinseonehkävähähaasta2 vaavielä (H5.) Seomaseuranta,seseurantavihkojatommoset. (H6.) 7.2( Vanhemmilta(saatu(sosiaalinen(tuki( Haastateltavien nuorten kokemus vanhempien merkityksestä omahoidossa oli melko yhtenevä. Kuviossa 2 on esitetty nuorten kokemus vanhempien merkityk2 sestäomahoidossa. Suuri 5 Vanhempienmerkitysomahoidossa 4 3 3 3 2 2 2 2 1 1 Vähäinen Kuvio2.Vanhempienmerkitysomahoidossa. Haastatteluistakäviilmi,ettävanhemmiltasaadunkonkreettisentuentarveolivä2 häistä. Useimmat nuoret saivat vanhemmilta emotionaalista tukea, joka tarkoitti kuulumisten(kysymistä(sekäkiinnostustatyypin1diabeteksenhoitotasapainoa jaarjessapärjäämistäkohtaan.vanhempienkanssavoidaanmyöstarvittaessajab kaahuolia(ja(murheita. 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 välilläkyseleejustiin,ettäminkälainenonniinkusokeritasapainoja mitenonmennyt.. (H2.)

30 josonniinkujotakinhuolia,murheitaniinpystyypuhumaanjakyllä sitnekiniinkuainavälillähuolehtii.. (H6.) Eräsnuorinostiesilleajoittaisen,tiedollisentuentarpeen,liittyenerikoisiintilantei2 siin.nuoretkokivat,etteivanhempientukinäytavallisessaarjessa,muttaerikoisissa tilanteissavoikysyä(apua. etjosjotaintuleeniinsittevoikysyä eiehkäniinkusillainormaa2 lissaarjessa seeikauheestinäy (H3.) Kaikkihaastateltavatkokivatvanhemmiltasaaduntuenriittäväksi.Nuoretkokivat, ettäkuulumistenkysyminenjakiinnostussairaudenkulkuakohtaanriittävät.eräs nuoriilmaisipyytävänsälisäätukea,mikälisitätarvitsisi. seonmunmielestähyväasia,etsetukionjustoikeenlainenmulle kunsitäeisiisoopaljoo.. (H4.) mäarvostanperiaatteessitäettämunvanhemmateitotatungettele liikaatähän. (H4.) josmätarvintukeaniinhaensitäsitteitte.. (H3.) 7.3( Nuorten(ystäviltä(saatu(sosiaalinen(tuki( Nuortenkokemuksetystävienmerkityksestäomahoidossaolivatyhtenevät.Haas2 tateltujennuortenkokemusystävienmerkityksestäomahoidossaonkuvattukuvi2 ossa3.

31 Ystävienmerkitysomahoidossa Suuri merkitys 5 4 3 3 3 3 3 2 2 1 1 Vähäinen merkitys 0 Kuvio3.Ystävienmerkitysomahoidossa. H1 H2 H3 H4 H5 H6 Useimmatnuoretkorostivatystäviltäsaaduntuentärkeimmäksiosa2alueeksiymB märryksen sairautta kohtaan. Eräs nuori koki tärkeäksi, että ystävät ymmärtävät millaisiaasioitaarkielämässätyypin1diabetessairautenavaatiijamitensevaikut2 taanuorenelämään.nuoretkokivatmyöskiinnostuksentyypin1diabetestakoh2 taantärkeäksi,jolloinkeskustelusairaudestaonhelpompaa. sellastaettäniinkuymmärretäänettäminkätakiaenpystytekemään jotainasiaaniittenkans,esimerkikskäydäniittenkansjokaviikonloppu baaris.. (H1.) ymmärtävätsenettädiabetesrajottaaelämäämuttaseeisiltiestä oikeestaanmitää.. (H1.) kaisejotainsellastahenkistäon,muteimitäänsellastakonkreet2 tista.. (H6.) Jotkutnuoretkokivatsaavansaystäviltämyöskonkreettistatukea.Tukeenkuului muistuttaminenverensokerinmittaamisesta,huolehtiminensyömisistäsekätieb dostaaverensokerinmuutostenvaikutuksetkäyttäytymisessä.nuorienystävilläoli tietoa erityistilanteissa toimimisesta. Eräs nuori kertoi ystävän auttaneen tilan2 teessa,jossaverensokeritovatlaskeneetliianalas.

32..nonehuolehtiikansettäoonkomäsyönyjaoonkomitannuverenso2 keria..(h5.) saattaahuomaamunkäytöksespoikkeavaaetsaattaaniinkukysyä et eihän sulla verensokereis olis mitää heittoa meneillään tai sem2 mosta (H4.) Kyllälähimmätystävättietäätasanmitentoimia (H1.) Suuriosanuoristakoki,ettäystäviltäsaatutukioliriittävää.Eräsnuoritoivoiystä2 vienolevanenemmänkiinnostuneitasairaudesta.muutamanuoritoivoiystäviltä enemmänmyötätuntoa(ja(ymmärrystä.( välillätuntuiskivaltasaadapientämyötätuntoa kivaseolis,mutta eivälttämätön. (H1.) Että ehkä et ne pystyis vähän enemmän vielä samaistumaan siihen tilanteeseen. (H5.) Noehkäjusttommostaettäosoittaaolevansakiinnostuneitajaniinku kyseleejatällälailla. (H2.) 7.4( Kumppanilta(saatu(sosiaalinen(tuki( Kumppaniltasaaduntuenmerkitysvaihtelijonkunverran.Osanuoristakokikump2 paniltasaaduntuentärkeäksi,kuntaasosallenuoristamerkityseiollutkovinsuuri. Kuviossa 4 on havainnollistettu nuorten kokemus kumppanin merkityksestä oma2 hoidossa.

33 Kumppaninmerkitysomahoidossa Suuri merkitys 5 4 4 4 4 3 3 2 2 2 1 Vähäinen merkitys 0 H1 H2 H3 H4 H5 H6 Kuvio4.Kumppaninmerkitysomahoidossa. Nuoretkokivattärkeäksikumppaninauttamisenjahuolehtimisentyypin1diabe2 teksenomahoidossa.siihenliittyihuolehtiminenhoitotasapainonylläpidostamuis2 tuttamalla verensokerin mittauksista ja insuliinin pistämisestä. Verensokerin las2 kiessaontärkeää,ettäkumppaniosaa(toimia(oikein.eräsnuorikertoi,ettäkump2 panilleonopetettuglukagoninkäyttöjahänonsaanutharjoitellasitä.esiinnousi myösruoanantaminenverensokereidenlaskiessa. huolehtiisiitäniinkusiitähuolenpidostasitten. (H5.) josjoskusiskeevähänmatalallesokeritniinauttaamuapistämällä ruokaanaamaan. (H1.) onsillejoskusnäytettyjustiinglucageninkäyttöjaonsesitäitekkin kokeillujohonkinmahaanpistellä onsilleainakinkerrottuohjeet (H2.) välillävähäripittäämuakaikistainsuliininpistoksistajasokerinmit2 tauksista (H1.)