Mangaani porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Samankaltaiset tiedostot
Boori porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sokerijuurikas ja ravinteet Susanna Muurinen

Lehtilannoitekokeet Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kalium porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

MegaLab tuloksia 2017

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Starttifosforikokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Tasapainoinen lannoitus. 2/2012 A Kerminen

Kasvuohjelmaseminaari

Rikinpuute AK

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus Yara Suomi

Kalkituksen merkitys sokerijuurikkaalle. Sakari Malmilehto, SjT

Miten ympäristökorvausjärjestelmä vaikuttaa lannoitukseen? Uusien lajikkeiden lannoitus. Yara Suomi

Agrimarketin VILJAILTA Hiitteenharju, Harjavalta YaraVita- hivenravinneratkaisut kasvukaudelle

Nurmen lannoitusohjelmat

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Puhtia kasvuun kalkituksesta, luomuhyväksytyt täydennyslannoitteet. Kaisa Pethman ProAgria Etelä-Suomi Hollola

Pellon peruskunnon työkalut, ravinteet. Ilkka Mustonen, Yara Suomi Oy

Hivenlannoitus viljoilla ja öljykasveilla AK 4/2017

Tasapainoinen lannoitus estää ravinnepuutokset. 1/2012 Anne Kerminen

Ravinteet. Mansikan lannoitus ja kastelu -koulutus Raija Kumpula

Kaura vaatii ravinteita

Lisälannoitus kasvukaudella

Jalostuspäivät, Mikkeli Janne Mäkikalli Viljavuuspalvelu Oy

Varautuminen kasvukauteen Asiakkuuspäällikkö Ilkka Mustonen

Lietelannan käytön strategiat ja täydennys. Nurmen lannoitus ja karjanlanta Pohjois-Suomen Nurmiseminaari 2013

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

VILJELYSUUNNITELMA 2008

Pellon kasvukunto ja ravinteet tehokkaasti käyttöön. Anne Kerminen Yara Suomi

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

VILJAVUUSTUTKIMUS s-posti: Päivämäärä Asiakasnro Tutkimusnro

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Rikkatorjuntakoe. Lohko 6, Ohra

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitussuunnittelu. Tuomas Mattila Erikoistutkija & maanviljelijä

Kasvianalyysin tuloksia. Kesä/2013

Kiertotalouden lannoiteratkaisut Varsinais-Suomeen Sampo Järnefelt

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki, Yhdyskunta-ja ympäristöp Maa ja mittaus PL 32/ Solistinkatu OULUN KAUPUNKI. Viljavuustietojen yhteenveto

Lannoitus ja siihen vaikuttavat tekijät

METSÄTAIMITARHAPÄIVÄT 2016 KEKKILÄ PROFESSIONAL

Ravinteet tasapainoon lannan ravinnekoostumuksen täydentäminen kasvien tarpeita vastaaviksi

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

LaPaMa Lannoita paremmin -malli. Lannoitus prosessina

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oulun Kaupunki Tekn.Keskus Leipivaara Anne Uusikatu OULU. Viljavuustietojen yhteenveto. Pvm Työ nro As.

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia. Berner Oy, ViljelijänBerner, Viljelijän Avena Berner

Soilfood Hämeessä yhdistymisen myötä Suomen suurin ravinteiden kierrättäjä

Nurmien lannoitus ravinteiden näkökulma

VILJAVUUSTUTKIMUS. Oja Hannu. Tulospalvelu Käyttäjätunnus: Salasana: Oja Hannu. Valtakatu 4, PL YLIVIESKA. Viljavuustietojen yhteenveto

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Mansikan fosforilannoitus ja mykorritsat

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Maan kasvukunto, lannoitus ja orgaaniset ravinteet. Jyväskylä

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

Vihannesten lannoitustutkimus Lukessa v

Heinäseminaari, Jyväskylä Päivi Näkki Viljavuuspalvelu Oy

Miten huippusadot tuotetaan? Anne Kerminen

Akselipainotutkimus SjT

Kasvinsuojelu 2019 ja koetoiminnan tuloksia Asmo Saarinen

Havaintokoe 2010 Kevätvehnän aluskasvikoe 1 (Vihti)

Kasvien ravinteiden otto, sadon ravinteet ja sadon määrän arviointi

Typestä jää hyödyntämättä 30 %, kun ph on 6,2 sijasta 5,8

Karjanlannan käyttö nurmelle

Nurmien fosforilannoitus

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Oranki-hanke: Koeasetelma ja Maan orgaanisen aineksen vaikutus sadontuottoon

Fosforilannoituksen tarve kasvintuotannossa

VINKKEJÄ ERITYYPPISTEN VEHNIEN VILJELYYN

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Vesiruton mahdollisuudet maanparannusaineena

Peltohavaintohanke. Työpaketti 2. Ravinteiden kierron tehostaminen. Hautomokuori orgaanisen aineen lisääjänä luomu- ja tavanomaisella pellolla

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Kotipuutarhan ravinneanalyysit

1910-LUKU TIEDEMIEHEN PALO ON KAIKEN KIPINÄ

Tulosten analysointi. Liite 1. Ympäristöministeriö - Ravinteiden kierrätyksen edistämistä ja Saaristomeren tilan parantamista koskeva ohjelma

Peltojen fosforikierron optimointi ja maan kasvukunto. Risto Uusitalo MTT/Kasvintuotannon tutkimus

Lannoitusratkaisut, ravinteiden merkitys. Ilkka Suur-Uski

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Miten luoda ja ylläpitää hyvää ravinnetilaa luomumarjakasvuostoissa? Juva 17.1.

Fosforilannoituksen satovasteet nurmilla

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2011 YM 24/48/2011

Katsaus nurmen kalium- ja fosforilannoitukseen

Lannoiteopas

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Maan tarkastelu paljastaa kasvukunnon Osa 2

Pellon ja rehun ravinteilla on yhteys sekä toisiinsa että lehmän terveyteen mitä ja millaisia?

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Uutta vipuvoimaa kasvi- ja puutarhatuotantoon Etelä- Pohjanmaalla

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Maissin viljelyn perusvaatimukset

SjT:n ankeroistutkimusten aineistoa Marja Turakainen ja Susanna Muurinen

ME OLEMME IKAR IKAR IKAR-

Kokemuksia rikkihapon lisäyksestä lietelantaan levityksen yhteydessä. Tapio Salo, Petri Kapuinen, Sari Luostarinen Lantateko-hanke

Viljan ja öljykasvien lisälannoitus kasvukaudella

Kustannuslaskelmat ja ravinteiden hyödyntäminen - tuloksia HYKERRYShankkeesta

Hannamari Jaakkola. Ravinteiden vaikutus sokerijuurikkaan sokeripitoisuuteen

Transkriptio:

Mangaani porraskokeen tuloksia 2014-2016 Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Mangaani (Mn) Tyydyttävä Juurikasmaiden Mn-pitoisuudet Varsinais-Suomessa, Satakunnassa ja Hämeessä vuosina 2002-2012 Viljavuusarvosta ei varmasti pysty kertomaan etukäteen juurikkaan Mn puutteesta.

Mangaani (Mn) Kirjallisuuslähteiden mukaan riittävä mangaanipitoisuus juurikkaan lehdissä vaihtelee 40-100 mg Mn kg -1 välillä. Puutosoireita juurikkaalla voi esiintyä, jos pitoisuus lehdissä on noin 10-30 mg Mn kg -1 tai alle. SjT:n kokeissa 2014-2015 Mn-pitoisuudet lehdissä vaihtelivat välillä 11-210 mg Mn kg -1 ka. Vuoden 2013 viljelijöiden pellolta otetuissa kasvustonäytteissä pitoisuudet olivat jopa 550 mg Mn kg -1 ka.

Mangaani (Mn) Kokeissa Mn-lannoitukselle on saatu vastetta vain puutosoireisissa kasvustoissa. Mn-lannoitus on tehtävä vuosittain lohkoilla, joilla puutosta esiintyy herkästi. Mn-lannoitus annetaan joko sijoituslannoituksena tai lehtiruiskutuksena Muilla ravinteilla vaikutusta lehtien Mn-pitoisuuteen Pitoisuutta nostavat: Rikki Ammonium Kalium Fosfori Natrium Mn-puutosoireita voivat lisätä maan korkea: Rauta Kupari tai sinkkipitoisuus

Mangaani (Mn) Kuivuus: Aikaisin keväällä kuivuuden aikaan voi esiintyä lehdissä puutosoireita Kylmyys: Oireita voi esiintyä myös, jos maa on keväällä kylmä ja märkä. ph: ph:n nosto kalkituksella vähentää kasville käyttökelpoisen Mn-saantia ja voi aiheuttaa puutosoireita. Orgaanisen aineksen runsas määrä maassa heikentää Mn saantia Kasvuvaihe: Oireet esiintyvät yleensä keväästä kesään, myöhemmin syksyllä kasvuston tilanne korjaantuu

Viljavuustiedot koealueilta 2014 2015 2016 maalaji HeS He HeS ph 6.5 6.3 7 Ca 2890 1350 3130 K 174 171 212 P 32 24.4 35.3 Mg 297 83 207 Na 28 15 36 Mn 5 10 29 B 0.9 0.4 1.1 Cu - 3.3 7.6 Zn - 2.4 3.7

Mn- kokeen koejäsenet 2014 2014 N P K Mn B *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä) 120 20 54 0.0 Kontrolli 2 (Kasvun Hiven NK +P) 120 20 54 2.3 0.23 Mn DDP 0,4 kg/ha** 120 20 54 0.13 Mn DDP 0,8 kg/ha** 120 20 54 0.26 Mn DDP 1,2 kg/ha** 120 20 54 0.4 Mn DDP 5 kg/ha** 120 20 54 1.65 Mantrac 2 l/ha 120 20 54 1.0 2x Mantrac 1 l/ha 120 20 54 1.0 Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 l/ha 120 20 54 0.5 0.15 * Pohjalannoitus myös muille käsittelyille **WolfTrac DDP pulveria, jota lisättiin peruslannoitteen joukkoon

Mn- kokeen koejäsenet 2015 2015 N P K Mn B Zn Mg *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) 120 13 69 Kontrolli (Hiven Y2) 120 13 69 2.5 0.38 Mn lisäys 1.2 kg/ha 120 13 69 0.4 Mn lisäys 2.4 kg/ha 120 13 69 0.8 Mn lisäys 3.6 kg/ha 120 13 69 1.2 Mn lisäys 9.1 kg/ha 120 13 69 3 Mn 1.2 120 13 69 0.4 Mn 1.2, B 1 120 13 69 0.4 0.2 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5 120 13 69 0.4 0.2 0.3 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 120 13 69 0.4 0.2 0.3 0.5 Mantrac 2 l/ha 120 13 69 1 Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha 120 13 69 0.5 0.15 Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha 120 13 69 0.5 0.15 0.7 Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha 120 13 69 0.5 0.15 0.7 1.2 * ruutujen pohjalannoitus

Mn- kokeen koejäsenet 2016 2016 N P K Mn B Zn Mg *Kontrolli 1 (NPK ei hiveniä+k) 120 12 69 Kontrolli (Hiven Y2) 120 12 69 2.5 0.38 Mn lisäys 1.2 kg/ha 120 12 69 0.4 Mn lisäys 2.4 kg/ha 120 12 69 0.8 Mn lisäys 9.1 kg/ha 120 12 69 3.0 Mn lisäys 15.2 kg/ha 120 12 69 5.0 Mn 1.2, B 1 120 12 69 0.4 0.2 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5 120 12 69 0.4 0.2 0.3 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 120 12 69 0.4 0.2 0.3 0.5 Mantrac 2 l/ha 120 12 69 1 Mantrac + Bortrac 1 l/ha +1 l/ha 120 12 69 0.5 0.15 Mantrac + Bortrac+Zintrac 1 l/ha 120 12 69 0.5 0.15 0.7 Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha 120 12 69 0.5 0.15 0.7 1.2 Maddox (ei hiveniä) siemenkäsittely 120 12 69 Maddox (Micro1) siemenkäsittely 120 12 69 Maddox (Micro 2) siemenkäsittely 120 12 69

SPAD 2014 Kasvustoruiskutukset tehty 8.7.2014 ja 18.7.2014

SPAD 2015 Kasvustoruiskutus tehty 2.7.2015

SPAD 2016 Kasvustoruiskutus tehty 29.6.2016

Mn-pitoisuus lehdissä 2014 Ennen juurikkaan nostoa (19.9.2014) kerättyjen lehtinäytteiden Mn-pitoisuus ja lehdissä oleva Mn-määrä (kg/ha).

Mn-pitoisuus lehdissä 2015 Mn-pitoisuus lehdissä 10.9.2015 ennen nostoa.

Mn-pitoisuus lehdissä 2016 Mangaanipitoisuus lehdissä 18.10.2016. Näytteet kerätty ennen nostoja.

Mn liikkuvuus lehdissä 4 3,5 3 2,5 2 1,5 1 0,5 0 Mn mg/kasvin lehdet Mantrac 2l/ha 2x Mantrac 1l/ha Mantrac 1l/ha+ Bortrac 1l/ha Vanhat Uudet Ruiskutus 2.7.2015 - Mangaani ei liiku lehtien välillä, mutta lehdistä juureen kylläkin.

Satotuloksia 2014 Juurisato kg/ha Sokeri % Amino- N K Na Kontrolli (ei hiveniä) 61801 14.8 12.3 6.86 0.74 Kontrolli (Hiven NK) 61927 15.4 10.3 6.62 0.72 Mn lisäys 0,4 kg/ha 61785 14.5 12.1 6.54 0.79 Mn lisäys 0,8 kg/ha 60769 15.0 11.3 6.85 0.68 Mn lisäys 1,2 kg/ha 64409 14.8 11.5 6.95 0.66 Mn lisäys 5 kg/ha 63838 14.7 12.0 6.91 0.74 Mantrac 2l/ha 60988 14.9 11.1 6.86 0.65 2x Mantrac 1l/ha 62269 14.8 11.0 6.82 0.68 Mantrac 1l/ha + Bortrac 1l/ha 63543 14.9 12.1 6.73 0.70 p-arvo 0.13 0.05 0.49 0.09 0.77 SE 1066 0.19 0.8 0.10 0.08 Satotuloksia vuodelta 2014.

Satotuloksia 2015 Juurisato kg/ha Sokeri % Sokeri sato kg/ha Amino N K Na Kontrolli (ei hiveniä)) 51027 17.3 8833 11.0 5.77 0.32 Kontrolli (Hiven Y2) 51053 17.3 8811 10.6 5.65 0.28 Mn 1.2 kg/ha 49974 17.3 8657 10.3 5.53 0.30 Mn 1.2, B 1 51316 17.3 8900 9.9 5.65 0.29 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5 50105 17.5 8743 9.7 5.65 0.26 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 51711 17.2 8893 10.3 5.66 0.31 Mantrac 2 l/ha 52421 17.3 9081 11.1 5.78 0.29 Mantrac 1 l/ha + Bortrac 1 +1 l/ha 49105 17.5 8578 11.1 5.51 0.27 Mantrac + Bortrac+Zintrac 1l/ha 49947 17.6 8774 9.8 5.46 0.27 Mantrac + Bortrac+Zintrac+ Magtrac 4l/ha 51816 17.4 9000 10.8 5.56 0.29 Mn DDP 1.2 kg/ha 48980 17.5 8575 9.2 5.51 0.27 Mn DDP 2.4 kg/ha 50132 17.5 8760 9.4 5.41 0.27 Mn DDP 3.6 kg/ha 49605 17.5 8696 10.0 5.49 0.26 Mn DDP 9.1 kg/ha 51053 17.5 8908 9.9 5.33 0.28 p-arvo *** 0.706 0.095 ns 0.076 0.452 0.290 SE 1203 0.1 0.5 0.15 0.02

Satotuloksia 2015

Satotuloksia 2016 Juuri sato kg/ha Sokeri % Sokeri sato kg/ha Amino-N K Na Kontrolli (ilman hiveniä) 49263 20.4 10023 9.2 4.12 0.24 Kontrolli (nykyinen käytäntö) 52316 20.1 10548 8.7 4.21 0.24 Mn lisäys 1.2 kg/ha 48552 20.1 9778 8.5 3.94 0.24 Mn lisäys 2.4 kg/ha 45099 19.7 8896 9.1 3.88 0.25 Mn lisäys 9.09 kg/ha 52895 20.2 10675 8.5 4.02 0.20 Mn lisäys 15.2 kg/ha 47533 20.3 9647 8.4 3.94 0.26 Mn 1.2, B 1 kg/ha 47790 20.0 9571 8.6 3.81 0.22 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5 kg/ha 49737 20.1 9994 8.4 4.06 0.25 Mn 1.2, B 1, Zn 0.5, Mg 1.5 kg/ha 49474 20.0 9866 8.2 3.42 0.25 Mantrac kerran 2l/ha 50921 20.1 10216 8.9 3.96 0.25 Mantrac 1l/ha + Bortrac 1 l/ha 47868 19.9 9535 8.7 3.83 0.25 Mantrac 1l/ha +Bortrac 1l/ha+Zintrac 1l/ha 50526 20.4 10326 8.6 4.13 0.21 Mantrac 1l/ha +Bortrac 1l/ha+Zintrac 1l/ha + Magtrac 4l/ha 51632 20.2 10417 7.7 4.27 0.19 Maddox (ilman hiveniä) 53026 20.1 10645 8.3 4.08 0.21 Maddox (Micro 1) 46368 20.3 9411 8.8 4.02 0.24 Maddox (Micro2) 49803 20.4 10165 8.4 4.05 0.22 p-arvo 0.05 0.37 0.03 0.94 0.50 0.20 S.E. 1701 0.18 350 0.52 0.14 0.02

Satotuloksia 2016

Yhteenveto Vaikka mangaanikokeiden viljavuusarvojen mangaanipitoisuus oli luokassa huononlainen välttävä, selviä puutosoireita ei esiintynyt kasvustossa yhtenäkään koevuonna koealueella Kokeissa lehtien mangaanipitoisuus oli kaikkina koevuosina hyvä, eivätkä kasvit senkään perusteella kärsineet mangaanin puutoksesta Yleisesti juurikkaalla käytetyt hivenpitoisetlannoitteet, sisältävät riittävästi mangaania juurikkaan tarpeisiin Lisälannoitusta tarvitaan vain, mikäli lohkolla esiintyy kasvustossa selvää mangaanin puutosta Mikäli lohkoilla esiintyy puutosoireita, on syytä varautua mangaanilannoituksen tarkennukseen (lisäykseen) kyseisellä lohkolla tulevaisuudessakin Mangaani puutosoireita on syytä ruveta tarkkailemaan jo varhaisessa vaiheessa (juurikkaan ollessa 2-4 lehtiasteella)