TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA SEKÄ

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 SEKÄ TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012

Julkaisutiedot Julkaisija: Keski-Suomen liitto Sepänkatu 4, 40100 Jyväskylä Puhelin 020 7560 200 Kotisivu: www.keskisuomi.fi Henkilökunnan sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Julkaisu: C 134 ISBN 978-951-594-400-9 ISBN 978-951-594-401-6 (sähköinen versio) ISSN 0788-7051 Julkaisun avainsanat: Aluekehittäminen Maakuntakaava Maakuntaohjelma Maakuntasuunnittelu Taloussuunnitelma Toimintasuunnitelma Talousarvio Painos: 200 kpl Painopaikka: Kopijyvä Oy Taitto: Anu Huotari Jyväskylä 2011

SISÄLLYSLUETTELO ESIPUHE...5 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 1. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI...6 2. keski-suomen liiton tehtävät...7 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen... 7 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen... 7 2.3 Aktiivinen edunvalvonta... 8 3. miten keski-suomen liitto toimii...9 3.1 Poliittinen päätöksenteko... 9 3.2 Keski-Suomen liiton toimisto...10 3.3 Viestintä... 12 4. keski-suomen liiton taloussuunnitelma 2012-2014...13 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5. VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI...14 5.1 ALUEKEHITTÄMINEN... 14 5.1.1 Menestyvä yritystoiminta... 14 5.1.2 Osaamisella menestykseen... 14 5.1.3 Hyvinvoiva kansalainen... 15 5.1.4 Vetovoimainen toimintaympäristö... 15 5.1.5 Rahoituslähteet... 16 5.2 ALUEIDENKÄYTTÖ... 17 5.2.1 Maakuntakaavoitus... 17 5.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu... 17 5.3 EDUNVALVONTA JA YHTEISTYÖ...18 5.4 MAAKUNNAN TILAN SEURANTA JA ENNAKOINTI... 19 5.5 TOIMINNAN VAIKUTTAVUUDEN ARVIOINTI... 19 5.5.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi... 19 5.5.2 Muu toiminnan arviointi...20 6. TALOUSARVIO 2012... 20 6.1 Talousarvioasetelma...20 6.2 Talousarvio vuodeksi 2012... 21 6.3 Jäsenkuntien maksuosuudet...22 LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet 2009 2012...23 LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet 2009 2012... 26 LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet 2011 2012... 27 LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet... 28 LIITE 5 Keski-Suomen liiton henkilöstö 1.10.2011... 29 LIITE 6 Jäsenkuntien maksuosuudet 2012... 30 LIITE 7 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma 2012... 31 LIITE 8 Käyttötalous tulo-ja menolajeittain sekä kustannusalueittain...32

Keski-Suomen Liitto ESIPUHE Juuri kun vuonna 2008 alkanut taloustaantuma alkoi hellittää otettaan useissa Euroopan maissa, alkoi talouden taivaalle jälleen kerääntyä synkkiä pilviä. Uusi taloustaantuma ei ole poissuljettu vaihtoehto. Suomessakin ennakoidaan kasvun hiipumista. Vientituotteiden kysyntä vähenee, kun maailmantalouden kasvu laantuu. Vuosien 2012-2013 kansantuotteen kasvuennusteet ovat painuneet alle kolmen prosentin. Keski-Suomi selvisi edellisestä talouden taantumasta verrattain hyvin. Rahamarkkinoiden epävarmuus kuitenkin heijastuu meidänkin elinkeinoelämäämme. Investointeja ja kehittämistoimia joudutaan pohtimaan entistä tarkemmin. Keski-Suomen yritysten liikevaihto kasvoi vuonna 2010 koko maata nopeammin ja myönteinen kehitys jatkui myös alkuvuonna 2011. Yritysten liiketoiminta kääntyi kasvuun kaikilla Keski-Suomen seuduilla. Jyväskylän, Jämsän ja Keuruun seuduilla tilanne on hyvä. Äänekosken seudulla tärkeän teollisuuden elpyminen näkyy positiivisina odotuksina. Saarijärven-Viitasaaren seudulla ollaan varovaisen toiveikkaita ja myös Joutsan seudulla on alettu toipua taantumasta. Keski-Suomen työttömyysaste on maan keskiarvoa korkeampi. Se oli elokuun 2011 lopussa 11,4 prosenttia eli 2,7 prosenttia enemmän kuin Suomessa keskimäärin. Työllisyys on myös kohentunut hitaammin kuin muualla maassa. Toisaalta työvoiman saannissa on ollut vaikeuksia joillakin aloilla, kuten sosiaali- ja terveysalalla sekä metalli- ja rakennusalalla. Nuorisotyöttömyys on hiukan vähentynyt, mutta pitkäaikaistyöttömyys puolestaan lisääntynyt. Väestörakenne muuttuu pysyvästi lähivuosina: kun työelämään tulevat ikäluokat pienenevät ja suuret ikäluokat alkavat eläköityä, tulee työvoimasta pula. Poistumapiikki ajoittuu Keski-Suomessa vuosien 2012 2014 tienoille. Muutoksen ennakoidaan olevan sekä määrällisesti että suhteellisesti poikkeuksellisen suuri. Koulutuksen ennakointitoimenpiteillä tulee tässä tilanteessa olemaan yhä suurempi merkitys. Keski-Suomi on edelleen väestökasvun maakunta. Viime vuonna väkimäärämme kasvoi noin 850 henkilöllä. Asukkaita on nyt noin 274 000. Väestökasvu keskittyy Jyväskylän seudulle, muualla väki vähenee tai pysyy entisissä lukemissa. Väestö-, työpaikka- ja yritysmäärän kasvua on tuettava koko maakunnassa, että keskittymiskehitys pysyy aisoissa. Maakuntasuunnitelman ja -ohjelman sekä maakuntakaavoituksen tavoite on elinvoiman ja hyvinvoinnin lisääminen koko Keski-Suomessa, jolloin saavutetaan myös suurin aluetaloudellinen hyöty. Yhteinen sitoutuminen ja yhdessä tekeminen korostuvat entisestään, kun kohtaamme vuoden 2012 haasteet. Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. Jyväskylässä 28.9.2011 Anita Mikkonen maakuntajohtaja 5

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 1. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI Keski-Suomen visio, Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi, suuntaa Keski-Suomen liiton toimintaa. Toimintaympäristön muutokset vaativat sekä nopeaa reagointia että tavoitteellista pitkän aikavälin suunnittelua. Maakuntasuunnitelma on valtuustokausittain laadittava pitkän aikavälin strateginen suunnitelma. Maakuntavaltuuston keväällä 2010 hyväksymässä maakuntasuunnitelmassa 2030 uudistettiin maakunnan visio ja laadittiin strategiat sen saavuttamiseksi. Visio on Yhteistyön, yrittäjyyden ja osaamisen Keski-Suomi. Tavoitteet on muotoiltu neljään teemaan: Vetovoimainen toimintaympäristö, Menestyvä yritystoiminta, Osaamisella menestykseen ja Hyvinvoiva kansalainen. Maakuntaohjelma kokoaa ja sovittaa yhteen eri kehittämisohjelmien tavoitteet ja aikatauluttaa toimenpiteet neljälle vuodelle. Maakuntaohjelma 2011 2014 on nimetty Keski- Suomen kasvuohjelmaksi. Sen neljä kehittämiskokonaisuutta perustuvat maakuntasuunnitelman neljään teemaan. Maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelma eli maakuntabudjetti sisältää välitöntä rahoitusta edellyttävät kehittämiskohteet Keski-Suomessa vuosina 2012-2014. Toteuttamissuunnitelmassa sovitaan sekä kansallisen kehittämisrahoituksen että Euroopan Unionin rakennerahastoista saatavan rahoituksen kohdentamisesta maakunnassa. YHTEISTYÖN, YRITTÄJYYDEN JA OSAAMISEN KESKI-SUOMI KEHITTÄMISTOIMENPITEET EU:n, valtion, kuntien ja yritysten rahoitttamat hankkeet Yhteinen kehittämistahto Aluehallinto (ELY, AVI) Kunnat ja seudut Yritykset ja järjestöt Koulutus- ja tutkimusorganisaatiot Strateginen suunnittelu ja kehittäminen MAAKUNTAOHJELMA Toteuttamissuunnitelma Strateginen tulossopimus MAAKUNTAKAAVAT MAAKUNTASUUNNITELMA Edunvalvonta Euroopan unioni Valtiovalta Kansalliset järjestöt ja yhteisöt MAAKUNNAN POLIITTINEN TAHTO Maakunnan suunnittelujärjestelmä. 6

Keski-Suomen Liitto Maakuntakaava on yleispiirteinen suunnitelma maakunnan yhdyskuntarakenteesta ja alueiden käytöstä. Keski-Suomessa on kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa: Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihemaakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta koskeva 2. vaihemaakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä vuonna 2011, mutta valitusprosessin vuoksi sen täytäntöönpano ajoittunee vuodelle 2012. Seuraavat vaihemaakuntakaavat ovat työn alla. Maakuntakaava ja vaihemaakuntakaavat ovat laajan, pitkäjänteisen yhteistyön ja monipuolisen asiantuntemuksen tulosta. Edunvalvonta on erityisen tärkeää silloin, kun valtakunnassa tehdään kuntien talouteen tai valtion investointeihin liittyviä ratkaisuja ja kun aluepolitiikassa, lainsäädännössä tai hallinnossa tapahtuu muutoksia. Edunvalvonta edellyttää toimivia suhteita kuntiin ja seuduille Keski-Suomessa, hyviä yhteyksiä valtionhallintoon ja eduskuntaan ja verkottumista valtakunnallisten järjestöjen ja yhteisöjen sekä muiden maakuntien kanssa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. 2. keski-suomen liiton tehtävät Keski-Suomen liitto on yhteisen kehittämistahdon muodostaja, strateginen suunnittelija ja kehittäjä ja aktiivinen edunvalvoja. 2.1 Yhteisen kehittämistahdon muodostaminen Keski-Suomen liitto luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja, kokoaa asiantuntemusta sekä ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa. Maakuntahallituksen ja -valtuuston, maakunnan yhteistyöryhmän sekä muiden asiantuntijaryhmien kautta monipuolinen asiantuntemus kanavoituu maakunnan hyödyksi. Ennakointiselvitykset ja muu maakunnan tilan seuranta antavat kehittämiselle oikean suunnan. Yhteinen kehittämistahto, aito yhteistyö ja keskinäinen luottamus paikallisten ja alueellisten kehittäjien kesken luo uskottavuutta maakunnan etujen ajamisessa, esimerkiksi valtion rahoituksen saamisessa maakunnan kehittämiskohteisiin. 2.2 Strateginen suunnittelu ja kehittäminen Maakunnan liittojen lakisääteisiä tehtäviä ovat aluekehittäminen ja alueidenkäytön suunnittelu. Keski-Suomen liitolla on alueellinen vetovastuu kansallisten ja Euroopan unionin kehittämisohjelmien valmistelusta, yhteensovituksesta ja toteuttamisesta yhteisesti sovitun kehittämisstrategian mukaisesti. Maakuntaohjelmat ja EU-ohjelmat, joiden perusteella julkinen kehittämisrahoitus suunnataan, ovat aluekehittämisen perustyökaluja. Toimenpiteet ja rahoitussuunnitelmat yksilöidään vuosittain maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa ja sen yhteyteen liitetyssä EU-varoja suuntaavassa maakunnan yhteistyöasiakirjassa. 7

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Keski-Suomen liitto vastaa maakuntakaavoituksesta sekä muusta alueidenkäytön suunnittelusta ja ohjauksesta maakunnassa. Tavoitteena on tasapainoinen aluerakenne. Vuonna 2009 vahvistettiin Keski-Suomen maakuntakaava ja 1. vaihe maakuntakaava, joka koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Pohjaveden suojelua ja kiviainesten käytön yhteensovittamista koskevan vaihemaakuntakaavan (2. vmk) täytäntöönpanotoimet tehdään valitusprosessin päättymisen jälkeen. Valmisteilla ovat lisäksi turvetta ja soidensuojelua sekä tuulivoimaa koskeva 3. vaihemaakuntakaava sekä 4. vaihemaakuntakaava, joka koskee mm. kaupallisten suuryksiköiden sijoittumista. 2.3 Aktiivinen edunvalvonta Keski-Suomen liiton keskeisiin perustehtäviin kuuluu maakunnan ja sen jäsenkuntien edunvalvonta. Se tarkoittaa mm. osallistumista ministeriöiden alaisten työryhmien työhön ja lukuisia lausuntoja eri tahoille. Maakunnan tärkeimmät hankkeet kootaan vuosittain kärkihankelistaan, jota käytetään vaikuttamisen välineenä valtion budjettivarojen jaossa. Keski-Suomen liiton järjestämät kunnanjohtajakokoukset ja kansanedustajakokoukset noin 8 kertaa vuodessa ovat säännöllisesti toistuvia edunvalvonnan yhteistyöfoorumeita. Maakuntahallitusten puheenjohtajat vaikuttavat maakuntien kannalta merkittäviin asioihin Suomen Kuntaliiton kautta. Maakuntajohtajat kokoontuvat noin kerran kuukaudessa. Yhä tärkeämpää on myös kansainvälinen yhteistyö. Länsi-Suomen viisi maakuntaa toimivat yhteistyössä mm. Euroopan unionin suuntaan. Maakunnat pyrkivät vaikuttamaan ennakoivasti kansalliseen aluepolitiikkaan ja erityisesti EU:n alueja rakennepolitiikkaan. Keski-Suomen liitto ylläpitää Brysselissä sijaitsevaa toimistoa yhdessä Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan ja Satakunnan maakuntaliittojen kanssa. Pirkanmaalla on oma toimisto Tampereen seudun kehittämisyhtiön kanssa. hyvä maakunnan tuntemus aluekehittämisen asiantuntija MAAKUNNAN STRATEGINEN SUUNNITTELIJA JA KEHITTÄJÄ alueidenkäytön asiantuntija luo ja ylläpitää kumppanuuksia ja verkostoja toimivat suhteet kuntiin ja seuduille YHTEISEN KEHITTÄMISTAHDON MUODOSTAJA AKTIIVINEN EDUNVALVOJA ennakoi ja seuraa maakunnan tilaa kokoaa maakunnan asiantuntemusta kansainvälinen yhteistyö valtakunnalliset verkostot Keski-Suomen liiton perusviestit on tiivistetty viestinnän tavoitekuvaan. 8

Keski-Suomen Liitto Kansainvälisiä aluesuunnittelu- ja kehittämishankkeita toteutetaan EU-ohjelmista saatavan osarahoituksen avulla. Kansainvälistä hanketoimintaa, markkinointia ja yhteispalveluja hoidetaan yhteistyössä maakunnan kehittämisyhtiöiden ja oppilaitosten kanssa. Esimerkiksi kansainväliseen markkinointiin luotu Human Tech Center -brändi ja kansainvälinen hanketoimisto Projectia, joita käytännössä hoitaa Jykes Oy, ovat tämän yhteistyön tulosta. Keski-Suomen liitto edistää pk-yritysten, oppilaitosten, kuntien ja muiden toimijoiden kansainvälistymispyrkimyksiä. Keskipohjolakomitean työssä tavoitteina ovat itälänsi -liikenneyhteyksien parantaminen, kulttuurija elämyselinkeinojen sekä yrittäjyyden edistäminen sekä ympäristötekniikan ja uusiutuvan energian kehittäminen. Keski-Suomen liitossa on Keskipohjola-komitean suomenkielinen kanslia. Keski-Suomen liitto on myös Euroopan alueiden yhteistoimintaorganisaation (Assembly of European Regions, AER) ja Euroopan maakuntien ympäristöja energiajärjestö FEDARENEn jäsen ja sillä on yhteistyösopimukset tai muutoin usean vuoden ajan jatkunutta yhteistoimintaa useiden kansainvälisten partnereiden kanssa. 3. miten keski-suomen liitto toimii 3.1 Poliittinen päätöksenteko Maakuntavaltuusto käyttää Keski-Suomen liitossa ylintä päätösvaltaa. Se on poliittisesti edustava elin, johon kuntien edustajainkokous valitsee jäsenet kunnallisvaalikaudeksi jokaisesta jäsenkunnasta. Jäsenten on oltava kunnanvaltuutettuja ja heitä valitaan yksi jokaista alkavaa 4000 asukasta kohti. Edustajainkokous valitsee seuraavan maakuntavaltuuston kevättalvella 2013. Maakuntahallitus vastaa päätösten toimeenpanosta ja hallinnosta. Maakuntavaltuusto valitsee maakuntahallituksen jäsenet kahden vuoden välein. Seuraava valinta tapahtuu maakuntavaltuuston kevätkokouksessa 2013. Tarkastuslautakunta arvioi maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden toteutumista. Lautakunnan toimikausi on sama kuin maakuntavaltuustolla. Nykyisessä maakuntavaltuustossa on 79, maakunta hallituksessa 13 ja tarkastuslautakunnassa viisi jäsentä. Keski-Suomen liiton puheenjohtajisto kokoontuu valmistelemaan asioita tarpeen mukaan, yleensä ennen maakuntahallituksen kokouksia. Maakunnanliiton toimisto toimii maakuntajohtajan johdolla luottamushenkilöhallinnon alaisuudessa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) on lakisääteinen toimielin, joka linjaa maakunnan kehittämistä ja EU-tukien jakoa alueellaan. Maakuntahallituksen asettamassa MYRrissä ovat edustettuina kunnat, valtionhallinto sekä työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt. Yhteistyöryhmä hyväksyy vuosittain maakunnan yhteistyöasiakirjan, jossa määritellään, miten EU-varat ja vastaava kansallinen rahoitus kohdennetaan rahoittajaviranomaisille jaettavaksi edelleen hankkeille. 9

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 3.2 Keski-Suomen liiton toimisto Keski-Suomen liiton toimistossa on 37 henkilöä (1.10.2011), jotka tekevät yhteensä 34,4 henkilötyövuotta (htv). Organisaatio toimii pääasiallisten tehtäviensä mukaan muodostetuissa tiimeissä. Ne ovat maakuntajohtajan tiimi, aluekehitystiimi, alueiden käytön tiimi ja hallintotiimi. Maakuntajohtaja johtaa toimistoa. Toimiston johtoryhmään kuuluvat maakuntajohtajan lisäksi tiimien vetäjät, yksi henkilöstön edustaja ja maakuntajohtajan sihteeri, joka laatii muistiot kokouksista. Johtoryhmä lisättynä viestintäpäälliköllä muodostaa viestintäryhmän, joka linjaa vuosittain viestinnän toimenpiteet. Henkilöstöstä 27 (25,6 htv) on palkattu kuntien jäsenmaksurahoituksella. Näistä 17 toimii asiantuntijatehtävissä: maakuntajohtajan tiimi 2 htv, aluekehitystiimi 8 htv, alueidenkäyttötiimi 6 htv ja hallintotiimi 1 htv. Lisäksi liittoon on palkattu 10 (9 htv) henkilöä ohjelmien, projektien ja muulla jäsenmaksurahoituksen ulkopuolisella rahoituksella. Näistä yksi henkilö työskentelee oppisopimuksella. Henkilöstömäärä on supistunut viime vuodesta. Koulutusliiketoiminnan projektihenkilöstö siirtyi 1.1.2011 EduCluster Oy:n palvelukseen. Henkilöstömäärän arvioidaan säilyvän nykyisellä tasolla taloussuunnitelmakauden loppuun. Keski-Suomen liiton henkilöstö työskentelee maakuntavaltuuston ja maakuntahallituksen linjausten mukaisesti. Keski-Suomen liiton toiminnassa tärkeitä ominaisuuksia ovat maakunnallisuus, asiakaslähtöisyys, avoimuus, tulos- ja tavoitetietoisuus, taloudellisuus, yhteisvastuullisuus, tasaarvo ja keskinäinen kunnioitus sekä jatkuva kehittyminen ja tulevaisuuteen suuntautuminen. Maakunnan kehittämisessä ja liiton toiminnassa otetaan huomioon ympäristölliset arvot sekä kokonaistaloudellisuus. Toimistossa otetaan käyttöön uusi asianhallintaohjelmisto. Toiminnan tavoitteita ja toimintatapoja suunnitellaan henkilöstön strategiapalavereissa kaksi kertaa vuodessa. Tiimit määrittelevät toimintansa tavoitteet tiimisopimuksissa. Toimistossa kehitetään edelleen työparitoimintaa. 50 aluekehitys 40 alueidenkäyttö hallinto 30 maak.joht. 20 10 0 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Keski-Suomen liiton henkilöstö tiimeittäin 2008 2014 (1.10.2011) 10

Keski-Suomen Liitto Keski-Suomen liitossa noudatetaan tasavertaista henkilöstöpolitiikkaa. Henkilöstöpalaveri pidetään noin 5 kertaa vuodessa. Henkilöstöä koskevat asiat valmistellaan henkilöstöyhteistyöryhmässä, johon kuuluvat eri henkilöstöryhmien ja työnantajan edustajat. Työpaikkakokous kokoontuu tarvittaessa. Henkilöstöpolitiikan säännöt, ohjeet ja suunnitelmat on kirjattu henkilöstösuunnitelmaan sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan. Tasaarvosuunnitelma päivitetään lain mukaan kolmen vuoden välein, seuraavan kerran se tehdään vuonna 2012. Henkilöstösuunnitelma päivitetään noin kolmen vuoden välein, nykyinen suunnitelma ulottuu vuoteen 2011. Keski-Suomen liiton henkilöstöraportti laaditaan keväisin. Raportti sisältää tietoja mm. henkilöstön määrästä ja rakenteesta, työtehtävistä, ikäjakaumasta, työajasta, kouluttautumisesta, terveydellisestä toimintakyvystä ja työhyvinvoinnista, yhteistoiminnasta ja verkostoitumisesta sekä palkkauksesta ja henkilöstökustannuksista. Raportti laaditaan henkilöstön kehittämisen perustaksi ja päätöksenteon tueksi ja toimitetaan tiedoksi mm. maakuntahallitukselle. Henkilöstön työssä jaksamista edistää Parempaa Terveyttä -työhyvinvointiprojekti. Henkilöstön liikunta- ja kulttuuriryhmä LIIKU tukee osaltaan henkilöstön hyvinvointia. YT-lain 4 :n mukaan kunnassa on laadittava yhteistoimintamenettelyssä vuosittain sellainen henkilöstö- tai muu suunnitelma, josta käyvät ilmi erilaisten työsuhdemuotojen käytön periaatteet. Keski-Suomen liitossa on viisi maakuntavaltuuston päätöksellä perustettua virkaa (maakuntajohtaja ja tiimien vetäjät). Näistä apulaisjohtajan virka on täyttämättä. Viranhaltijoiden tehtäviin kuuluu julkisen vallan käyttö. Määräaikaisia työsuhteita käytetään ainoastaan sellaisissa tehtävissä, jotka rahoitetaan projektirahoituksella tai työsuhde perustuu sijaisjärjestelyihin. Ulkopuolista työvoimaa käytetään lähinnä projektirahoituksella rahoitettuihin projekteihin ja niihin tehtäviin, joissa liitossa ei ole omaa asiantuntemusta. 30 25 naiset 20 miehet 15 18 10 5 0 2 8 4 2 2 1 virkasuhteiset toistaiseksi määräaikaiset sijaiset 1 Henkilöstön määrä työsuhteiden laadun ja sukupuolen mukaan 1.10.2011 11

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 3.3 Viestintä Keski-Suomen liiton viestintää ohjaa maakuntahallituksen toukokuussa 2008 hyväksymä viestintästrategia, joka on päivitetty syyskuussa 2010. Samaan aikaan tarkennettiin ja yhtenäistettiin Keski- Suomen liiton visuaalinen ilme ja laadittiin graafinen ohjeistus. Viestintästrategia on tarkoitettu Keski-Suomen liiton henkilöstön ja luottamushenkilöiden työkaluksi linjaamaan viestinnän perusteita. Strategiassa kuvataan perusviestit, viestinnän organisointi sekä keinot ja välineet (ks.tavoitekuva sivulla 8). Viestinnän tavoitteet: Keski-Suomen liitosta syntyy vahva, myönteinen mielikuva arvostettuna asiantuntijaorganisaationa, innostavana yhteistyökumppanina ja houkuttelevana työyhteisönä. Keski-Suomen liitto on tunnettu omassa maakunnassa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Keski-Suomen liitosta ja sen toiminnasta, mm. luottamuselinten päätöksistä, keskeisistä suunnitelmista ja hankkeista, kehittämisohjelmista sekä niiden tuloksista ja vaikutuksista maakunnan kehitykseen tuodaan aktiivisesti julki todenmukaista ja ymmärrettävää tietoa. Yleinen tunnettuus ja asiallisen tiedon tuottaminen Keski-Suomen liiton toiminnasta ja päätöksistä vahvistaa myös maakunnanliiton yhteiskunnallista roolia ja merkitystä. Viestimällä toiminnastamme voimme havainnollistaa, miten Keski-Suomen liitto voi vaikuttaa alue- ja elinkeinopolitiikkaan ja sitä kautta maakunnan menestykseen ja hyvinvointiin. Periaatteina kaikessa viestinnässä, niin kirjoitetussa kuin puhutussa, on aktiivisuus ja ajantasaisuus, luotettavuus sekä selkeys ja ymmärrettävyys. Vuosina 2012 2014 viestintää jatketaan tavoitekuvan perusviestien pohjalta. Yhteisökuvaa vahvistaa yhtenäinen visuaalinen ilme, jonka toteutumista graafinen ohjeisto tukee. Viestinnän toimenpidesuunnitelmaa päivitetään vähintään puolivuosittain ja lisäksi tarpeen mukaan. Internetsivustoa päivitetään aktiivisesti ja sivuston vuorovaikutteisuutta pyritään lisäämään mm. blogin ja kommentointimahdollisuuden avulla. Sosiaalista mediaa käytetään tarkoituksenmukaisissa asiayhteyksissä mm. ennakoinnin ja luovan toimialan viestinnässä. Keski-Suomen liiton sähköinen tiedotuslehti Nokankoputuksia toimitetaan kahdesti vuodessa, samoin Maakunnan yhteistyöryhmän tiedotuslehti, joka kertoo EU-ohjelmien vaikutuksista. Tiedotteet medialle ja muille sidosryhmille välitetään pääsääntöisesti sähköpostilla ja julkaistaan Keski-Suomen liiton internetsivustolla. Tiedotejakeluun kuuluvat maakunnan ja tarpeen mukaan valtakunnalliset tiedotusvälineet sekä tärkeimmät sidosryhmät. Mediasuhteet hoidetaan aktiivisesti. Tieto välitetään viestimille ja sidosryhmille välittömästi, myös ennakoiden. Tiedotustilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan. Esitteet ja muu painettu aineisto päivitetään ja pidetään ajantasaisena. Maakunnallisen esitteen suunnittelu aloitetaan 2012. Keski-Suomen liitto on esillä eri asiayhteyksissä messu- ym. tapahtumissa. Liitto myös koordinoi vuosittain Keski-Suomen päivän 18.4. tapahtumat, vastaa päivän visuaalisen ilmeen yhtenäisyydestä ja tuottaa käsiohjelmat ja julisteet. 12

Keski-Suomen Liitto 4. KESKI-SUOMEN LIITON TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 Maakuntavaltuusto hyväksyi kokouksessaan 8.6.2011 vuoden 2012 talousarvion kehykseksi 3,402 miljoonaa euroa. Korotus edelliseen vuoteen on 3,1 prosenttia eli 102 000 euroa. Korotuksesta kohdistuu Keski-Suomen liiton kiinteään toimintaan 52 000 euroa ja Keski- Suomen Kehittämisrahastoon 50 000 euroa. Kehittämisrahasto vastaa mm. rakennerahastoohjelmien kuntarahoitustarpeeseen ja sieltä voidaan rahoittaa maakunnallisia hankkeita. Vuoden 2013 maksuosuudeksi esitetään 3,505 miljoonaa euroa ja vuoden 2014 maksuosuudeksi 3,575 miljoonaa euroa. Vuosien 2013-2014 maksuosuudesta esitetään siirrettäväksi Keski-Suomen Kehittämisrahastoon 800 000 euroa. Valtiovarainministeriö osallistui Keski-Suomen liitolle siirtyneiden uusien lakisääteisten tehtävien hoitamiseen noin 26 000 eurolla vuosina 2010 2011. Vuodesta 2012 lähtien em. summa siirretään kuntien yleisiin valtionosuuksiin ja maksetaan näin ollen suoraan kunnille. milj. euroa 3,5 3 2,5 2 Keski-Suomen Kehittämisrahasto Kiinteä toiminta 1,5 1 0,5 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Jäsenkuntien maksuosuudet 2006 2011. Maksuosuudet on deflatoitu kuntien peruspalvelujen hintaindeksillä (2005=100). Lähde: Tilastokeskus 23.9.2011 Jäsenkuntien maksuosuuden osuus Keski-Suomen kuntien verotuotoista oli vuonna 2006: 0,47 %, 2007: 0,45 %, 2008: 0,4 %, 2009: 0,45 %, 2010: 0,42 % ja 2011: 0,42. 2012 2013 2014 Jäsenkuntien maksuosuus, M 3,402 3,505 3,575 muutos edelliseen vuoteen, % + 3,1 + 3,0 + 2,0 Liiton kiinteä toiminta, M 2,652 2,705 3,480 muutos edelliseen vuoteen, % + 2,0 + 2,0 + 2,9 Keski-Suomen Kehittämisrahasto, M 0,750 0,800 0,800 muutos edelliseen vuoteen, % + 7,1 + 6,7 + 0,0 Talouden puitteet taloussuunnitelmakaudella 2012 2014, Meuroa. 13

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5. VUODEN 2012 TAVOITTEET, tehtävät JA ARVIOINTI 5.1 Aluekehittäminen Keski-Suomen maakuntaohjelman 2011 2014 neljä kehittämiskokonaisuutta ovat: (1) menestyvä yritystoiminta, (2) osaamisella menestykseen (3) hyvinvoiva kansalainen sekä (4) vetovoimainen toimintaympäristö. 5.1.1 Menestyvä yritystoiminta Klustereihin perustuvaa elinkeinojen kehittämistä jatketaan toimintatapaa uudistaen. Uudistus tehdään yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-joryn) linjausten mukaisesti: julkisella tuella kehitetään jatkossa yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä, kehittämisapparaatti muutetaan yrityslähtöiseksi ja rahoitusta siirretään hankehallinnosta yrityksille. Keski-Suomen liitto on aktiivisesti mukana muutoksenteossa, osallistuu johtoryhmän työhön ja vie uusia toimintatapoja käytäntöön. Konkreettisia toimenpiteitä tulevat olemaan mm. klusterikehittämisen uudistaminen, yrityssetelien käyttöönotto, hankkeiden yritysvaikutusarviointimallin luominen sekä julkisten yrityspalvelujen verkottaminen yhden luukun periaatteen mukaisesti. Yritystoiminnan menestymistä mitataan kahdesti vuodessa ja tuloksista kerrotaan Keski-Suomen Aikajana -julkaisussa. Keski-Suomen matkailun kehittäminen perustuu vetovoimaisiin matkailukeskuksiin, kuten Himos, Jyväskylän Paviljonki, Laajavuori, Riihivuori, Revontuli- Häkärinteet, Summassaari ja Peurunka, ja niiden keskinäiseen verkottumiseen. Matkailukeskusten kehittämiseen on tehty laajat yleissuunnitelmat (master plan), joita toteutetaan yhdessä muiden maakunnan kehittäjien ja rahoittajien kanssa. Kehittämistoimien suuntaamista ohjaa Keski-Suomen matkailuhallitus, joka koostuu maakunnan keskeisimpien matkailuyritysten edustajista. Keski-Suomen liitto osallistuu kehittämissuunnitelmien ja Keski-Suomen matkailustrategian 2015 toteutukseen ja seurantaan. 5.1.2 Osaamisella menestykseen Työelämän osaamis- ja koulutustarpeita arvioidaan jatkuvana prosessina osana Keski-Suomen ennakointitoimintaa. Osaamisen kehittämisen toimenpiteet esitetään Toimivat työmarkkinat - osaajia ja työpaikkoja Keski-Suomeen -ohjelmassa (www.peda. net/veraja/toimivattyomarkkinat), joka päivitetään vuosittain. Ohjelman toimenpiteet jakautuvat seuraaviin painopisteisiin: nuoret, yrittäjyys, työllistymisen toimintamallit, työhyvinvointi ja ennakointi. Erityishuomiota kiinnitetään osaamisreservin hyödyntämiseen, nuorten koulutuksen nivelvaiheisiin, syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yrittäjyyden uusiin muotoihin. Perusopetuksen, aikuiskoulutuksen ja työelämän uudistamista edistetään ennakointimenetelmien avulla. Ennakoivasta työotteesta kehitetään maakunnan kilpailutekijä, jota pilotoidaan luovien alojen ja kulttuurin, hyvinvointialojen ja opetuksen kehittämisessä. Osana ennakointia Keski-Suomen liitto seuraa opetus- ja kulttuuriministeriön laatiman Koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman 2011-2016 toteutumista. Keski-Suomen liitto kehittää yhteistyötä ennakointiasioissa Pirkanmaan liiton kanssa. Uusina osaamisalueina vauhditetaan yrittäjyyden ja ilmaisun koulutusta koulutusorganisaatioiden laajana yhteistyönä. Koulutuksen liiketoimintapalveluita ja vientiä vahvistetaan verkostoyhteistyönä sekä osaamista tuotteistamalla. Luovuutta ja kulttuuria tuetaan verkottamalla luovan talouden toimijoita entistä tiiviimpään yhteistyöhön. Luovien alojen yritystoiminnan edellytyksiä parannetaan ja merkitystä alueiden ja elinkeinojen kehittämisessä vahvistetaan. Kulttuuria edistetään kilpailukykyä ja hyvinvointia vahvistavana tekijänä, ja maakunnan kulttuurin kansainvälistymistä ja vientiä tuetaan. 14

Keski-Suomen Liitto Luovan alan ja palvelualojen yrittäjien siemenrahoitusta jatketaan ja kehitetään. Luovan talouden edistämiseksi perustettu työryhmä arvioi suunnitelmia, kuten maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaa luovuuden aluetaloudellisen merkityksen kannalta. 5.1.3 Hyvinvoiva kansalainen Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvitys valmistui syksyllä 2011. Selvityksen perusteella esitetään maakuntaan parhaiten soveltuva palvelurakennemalli. Mallin soveltaminen ja käyttöönoton arviointi tulevat Keski-Suomen kuntien, kuntayhtymien ja alan liikelaitosten arvioitaviksi. Selvityksen keskeisenä lähtökohtana on ollut löytää Keski-Suomen asukkaita parhaiten palveleva sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismalli. Samalla on kuitenkin erityisen tärkeää pitää huolta lähipalveluista suurenevilla palvelualueilla, ja ymmärtää, että palveluissa on huomioitava paikalliset olosuhteet ja lähiyhteisöjen merkitys. Selvityksessä esitetään, että Keski-Suomeen muodostettaisiin Jyväskylän kaupungin (vahva kunta) lisäksi kolme sosiaali- ja terveysaluetta: pohjoinen Keski-Suomi, keskinen Keski-Suomi ja eteläinen Keski-Suomi. Mallia perustellaan jo aikaisemmin tehdyllä kunta- ja palvelurakennetyöllä. Mallissa voidaan hyödyntää olemassa olevia palveluverkkoja mutta samalla hyötyä entistä suurempien alueiden synergiasta. Keski-Suomen liiton käynnistämä ja rahoittama Keski-Suomen hyvinvointistrategia 2020 valmistui kesällä 2011. Strategian tavoitteita esiteltiin mm. Suomen Kuntaliiton ja maakuntavaltuuston yhteisseminaarissa lokakuussa 2011. Maakunnan toimijat voivat hyödyntää strategiassa esitettyjä valintoja hyvinvointialan kehittämiseksi. Keski-Suomen liitto osallistuu strategian toimeenpanoon käytettävissään olevilla voimavaroilla. Kaikissa selvityksissä on todettu, että hyvinvointialan henkilöstön saatavuus tulee lähitulevaisuudessa olemaan merkittävä haaste. Keski-Suomen liitto ennakoi tätä osallistumalla KT Kuntatyönantajien valtakunnalliseen pilottihankkeeseen Osaamisen ennakointi kuntapalveluissa sekä koordinoimalla maakunnallista alan ennakointiryhmää. Valtion viranomaisten palveluiden turvaamiseksi maakunnan eri osissa aloitetaan pilottihanke Yhteispalvelun etäpalvelut Keski-Suomessa. Noin puolet Keski-Suomen kunnista osallistuu pilottiin. Maakunnan liitto toimii koordinaattorina. Hankkeen tavoitteena on toteuttaa taajamiin asiakaspalvelutiloja, joista palveluneuvojan avustuksella asiakkaat saavat mm. videoneuvottelutekniikalla etäpalveluyhteyden kulloistakin asiaa hoitavaan viranomaiseen. 5.1.4 Vetovoimainen toimintaympäristö Toimintaympäristön vetovoimaisuutta edistetään maakuntakaavoituksen kautta. Kaavoitus ohjaa esimerkiksi kauppapaikkarakentamista ja virkistyslueita. Myös ilmaston muutoksen hillintä ja maakunnan energia-alan kehittäminen lisäävät vetovoimaa. Maakunnan tavoitteena on saada liikennehankkeita valtakunnalliseen liikennepoliittiseen selontekoon. Aiemmin ne esitettiin maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmassa. Maakunnan kärkihankkeista merkittävä osa on tieliikenneinvestointeja. Keski-Suomen maakunnallinen ICT-strategia valmistui vuonna 2011. Keski-Suomen liiton vastuulle annettiin toimenpiteitä, joilla mm. parannetaan kuntien tietojärjestelmäyhteistyötä palvelujen järjestämisessä, laitteistojen ylläpidossa ja käyttötuessa sekä kehitetään tieto- ja viestintävalmiuksia kunnissa. Uusi tietohallintolaki (634/2011) astui voimaan 1.9.2011. Maakunnallisen ICT-strategian toimeenpanossa huomioidaan lain velvoitteet julkisen hallinnon tietojärjestelmien yhteentoimivuudelle, tehostetaan julkisen hallinnon toimintaa ja parannetaan julkisia palveluja. 15

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Tietoliikenneyhteyksien parantamiseksi Keski- Suomen liitto jatkaa Laajakaista kaikille -hankeohjelman toimeenpanoa yhdessä Keski-Suomen kuntien kanssa. Keski-Suomen liiton koordinoima kolmivuotinen hanke päättyy huhtikuussa 2012. Hankkeelle haetaan jatkorahoitusta, jotta laajakaistatukilain mukaista työtä voidaan jatkaa myös vuonna 2012. Keski-Suomen liitto edistää omalta osaltaan Keski- Suomen innovaatiokeskittymää. Yhteinen tahtotila tulee varmistaa, eri toimijoiden roolit kirkastaa, innovaatiokeskittymän johtaminen ratkaista, kutsua ja sitouttaa yritykset innovaatioprosessiin sekä valita painopisteet. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Yritysten kehittämisen johtoryhmän (Y-Jory) ensimmäiset toimenpiteet yritysrahoituksen uudistamiseksi on toteutettu Keski-Suomessa vuoden 2012 puoliväliin mennessä. Toimivat työmarkkinat -ohjelman toimenpiteet vuodelle 2012 on toteutettu. Keski-Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon tuleva palvelurakenne -selvityksen toimenpideesitykset ovat maakunnan kuntien ja alan kuntayhtymien käsittelyssä. Vetovoimaisen toimintaymäpäristön kehittämiskohteita on edistetty neuvotteluissa ministeriöiden kanssa ja esitetty liikennepoliittisen selonteon valmisteluun. mahdollistaa 6,5 miljoonan euron kehittämistyön. Myönnettävän rahoituksen määrä supistuu noin 40 % vuoteen 2011 nähden, koska EU-rahoitus ja maakunnan kehittämisraha vähenevät. Vain Keski-Suomen Kehittämisrahasto kasvaa. EU-ohjelmista rahoitetaan merkittävä osa maakuntaohjelman toimenpiteistä. Keski-Suomen liiton EU-rahoitus kohdennetaan klustereiden kehittämiseen, yritysten liiketoiminnan uudistamiseen ja innovaatioympäristön vahvistamiseen. Saarijärven -Viitasaaren seudulla on EU-rahoituksessa erityisasema. Maakunnan kehittämisrahaa myönnetään Jyväskylän seudun osaamiskeskusohjelmalle, jonka vuosittaisesta rahoituksesta päättää valtioneuvosto työ- ja elinkeinoministeriön esityksestä. Ennakkotietojen mukaan valtion talousarvioesitys leikkaa kilpailukyky- ja koheesio-ohjelman (KOKO) rahoituksen ja vapaan maakunnan kehittämisrahan lähes kokonaan. Keski-Suomen Kehittämisrahastosta tuetaan pienempiä hankkeita, jotka vahvistavat maakunnan kilpailukykyä, edistävät yhteisten strategioiden toteutumista tai lisäävät maakunnan vetovoimaa. Rahoitusta voidaan myöntää myös uusille avauksille, maakuntakaavoituksessa tarvittaviin selvityksiin ja kansainvälisille EU-hankkeille. Kehittämisrahaston käyttösuunnitelma käsitellään maakuntahallituksessa tammikuussa 2012. Keski-Suomen Kehittämisrahasto 750 000 24 % Keski-Suomen innovaatiokeskittymän johtaminen ja painopisteet on määritelty yhdessä yritysten kanssa. 5.1.5 Rahoituslähteet EU-rahoitus 1 724 000 54 % Osaamiskeskusohjelma 600 000 19 % Keski-Suomen liitto rahoittaa kehittämis- ja investointihankkeita. Rahoituslähteitä ovat EU-ohjelmat, kansallinen maakunnan kehittämisraha ja Keski- Suomen Kehittämisrahasto. Vuonna 2012 Keski- Suomen liitto voi myöntää tukea noin 3,2 miljoonaa euroa. Kuntien ja yritysten rahoituksen kanssa tuki Maakunnan kehittämisraha 100 000 3 % Keski-Suomen liiton myönnettävissä olevat varat vuonna 2012 rahoituslähteittäin (arvio) 16

Keski-Suomen Liitto Aluekehittämisen rahoitus on vuosittain noin 60 miljoonaa euroa. Pääosa siitä kanavoituu maakuntaan Keski-Suomen ELY-keskuksen kautta. Keski-Suomen liitto ohjaa rahoituksen kohdentumista maakuntaohjelman ja sen vuosittaisten toteuttamissuunnitelmien avulla. Tärkein aluekehittämisen rahoitusta ohjaava yhteistyöelin on maakunnan yhteistyöryhmä (MYR). Yksittäisten hankkeiden yhteensovittamisesta ja arvioinnista vastaa rahoittajien yhteinen hankeryhmä. 5.2 Alueidenkäyttö 5.2.1 Maakuntakaavoitus Maakuntakaavoituksen jäsentäminen selkeisiin vaiheisiin helpottaa kaavoitusprosessin hallintaa sekä osallistumisen ja arvioinnin järjestämistä. Keskeisiä vaiheita on viisi: (1) kuulutus kaavoituksen vireille tulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman laadinta, (2) luonnoksen ja valmisteluaineiston nähtäville pano, (3) ehdotusvaiheen nähtäville pano, (4) maakuntavaltuuston hyväksyminen ja (5) ympäristöministeriön vahvistus. Keski-Suomessa on voimassa kaksi lainvoimaista maakuntakaavaa. Keski-Suomen maakuntakaavan ympäristöministeriö vahvisti 14.4.2009 ja se sai lainvoiman 10.12.2009. Keski-Suomen 1. vaihemaakuntakaava (Jätkä) koskee Jyväskylän seudun jätteenkäsittelykeskusta. Kaavan vahvistuspäätös saatiin ympäristöministeriöstä 16.12.2009 ja kaava sai lainvoiman 4.2.2011. Keski-Suomen 2. vaihemaakuntakaava (Poski) koskee pohjaveden suojelun ja kiviainesten käytön yhteensovitusta. Ympäristöministeriö vahvisti kaavan 11.5.2011. Kaavasta on tehty yksi valitus KHO:en. 3. vaihemaakuntakaava (Turva) käsittelee turvetuotantoa ja suoluontoa sekä tuulivoimaa. Kaavan valmistelu aloitettiin maakuntahallituksen laatimispäätöksellä 24.10.2007. Tuulivoima liitettiin mukaan 15.12.2010. Kaavan tavoitteena on turvata energiahuollon ja ympäristönsuojelun tarvitsemat turvetuotannon tarpeet Keski-Suomessa ja samalla turvata suojelullisesti arvokkaita suoluonnon kohteita. Kaavassa osoitetaan myös energiahuollon kannalta keskeiset maakunnalliset tuulivoimapuistojen alueet. Kaavaehdotuksen on tarkoitus valmistua keväällä 2012 siten, että maakuntavaltuusto voi sen hyväksyä kevätkokouksessaan. Maakuntahallitus käynnisti 4. vaihemaakuntakaavan (Paikko) laadinnan 19.5.2010. Kaava päivittää Keski-Suomen maakuntakaavan kaupallisen palveluverkon ja osoittaa puolustusvoimien alueiden melu- ja suoja-alueita. Kaavassa päivitetään myös virkistysalueet. Pirkanmaan 1. maakuntakaava muutetaan Längelmäen osalta vastaamaan Keski-Suomen maakuntakaavaa vaihekaavan teemojen osalta. Kaavan taustaselvitykset tehtiin vuonna 2011. Kaava on tarkoitus hyväksyä syysvaltuustossa 2012. Maakuntavaltuuston asettamat tavoitteet: Kolmas vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi kevätvaltuustossa 2012. Neljäs vaihemaakuntakaava valmistellaan hyväksyttäväksi syysvaltuustossa 2012. 5.2.2 Muu alueidenkäytön suunnittelu Keski-Suomen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivitys on aloitettu kesällä 2011 ja se valmistuu vuoden 2012 loppuun mennessä. Työn erityisiä painopisteitä ovat joukkoliikenne, kävely ja pyöräily sekä maakunnan logistisen kilpailukyvyn parantaminen. Suunnittelussa tarkastellaan Keski-Suomen sisäisten liikennetarpeiden ohella myös kytkeytymistä valtakunnalliseen liikennejärjestelmään sekä alueen kansainvälisiä yhteyksiä. Järjestelmäsuunnittelun tuloksena syntyy Keski-Suomen liikennestrategia 2035, jonka toteuttamisesta tullaan laatimaan aiesopimus. Jyväskylän ja Helsingin välisen nopean rata yhteyden suunnittelua jatketaan. Tavoitteena on käynnistää aiempaa yksityiskohtaisempi suunnitteluvaihe vuoden 2012 alussa yhteistyössä Liikenneviraston ja Pirkanmaan ja Kanta-Hämeen liittojen kanssa. Suunnittelun lähtökohtana olisi nykyisen Tampereen kautta kulkevan yhteyden merkittävä nopeuttaminen siten, että Jyväskylän ja Tampereen välinen osuus rakennettaisiin kokonaisuudessaan kaksiraiteiseksi. 17

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 Ilmastonmuutokseen varautumista ja sen hillitsemistä edistävä Baltic Climate -hanke päättyy alkuvuodesta 2012. Baltic Climate -hankkeessa valmistellun ilmastostrategian jalkauttaminen jatkuu vuonna 2012 tiedotustoimin. Alueellisia toimijoita kannustetaan tutustumaan hankkeessa valmisteltuun tietopakettiin ilmastonmuutoksen hillinnästä ja sopeutumisesta. Keski-Suomen liitto osallistuu Keskipohjolan kuljetuskäytävän (North East Cargo Link, NECL II) kehittämiseen vuosina 2010-2013. Kehittämiskohteet ovat infrastruktuuri, kuljetukset ja logistiikka sekä logistiikan informaatiotekniset ratkaisut. Keski-Suomessa tullaan tekemään mm. valtatietä 18 ja siihen kiinteästi liittyvää seututietä 621 koskevia selvityksiä, yleissuunnittelua ja vaikutusten arviointia. Hanke on osa Itämeren maiden ohjelmaa. Keski-Suomessa inventoidaan vuoden 1945 jälkeinen moderni rakennusperintö, jota ei ole systemaattisesti inventoitu ja arvotettu. Hankkeen koordinoi ja pääosin toteuttaa Keski-Suomen museo. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa tarvittaessa asiantuntija-apua erityisesti maakunnallisen maankäytön näkökulmasta. Inventointi toteutetaan koko maakunnan alueella. Se tuottaa tietoa myös maakuntakaavoitukseen ja kuntien kaavaprosesseihin ja palvelee korjausrakentamista ja siihen liittyvää ohjausta ja koulutusta. Keski-Suomen ympäristöohjelma 2015, Sanoista tekoihin, valmistui vuonna 2010. Ympäristöohjelman koordinointivastuu siirtyi aluehallintouudistuksen yhteydessä Keski-Suomen ympäristökeskukselta (nykyinen ELY-keskus) Keski-Suomen liitolle. Keski-Suomen liitto ja ELY-keskus vastaavat ohjelman toteutumisen ensimmäisestä seurannasta vuonna 2012. Suomen BirdLife selvittää yhdessä alueellisten toimijoiden kanssa Suomen maakunnallisesti tärkeät lintualueet. Valtakunnallisen MAALI-hankkeen tuloksia hyödynnetään maakuntakaavojen ja kuntakaavojen valmistelussa sekä muussa maankäytön suunnittelussa. Keski-Suomen liitto rahoittaa hanketta ja antaa asiantuntija-apua. 5.3 Edunvalvonta ja yhteistyö Keski-Suomen liitto kokoaa vuosittain esitykset maakunnan tärkeimmistä kehittämiskohteista maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmaan. Keski-Suomen liitto kuulee maakunnan eri osien esitykset seututilaisuuksissa ja lukuisissa erillisissä neuvotteluissa. Tavoitteena on sisällyttää maakunnallisesti merkittävät kehittämiskohteet suunnitteluasiakirjoihin ja muutenkin edistää maakunnan kaikkien seutujen tasapainoista kehittymistä. Toteuttamissuunnitelma valmistellaan rinnakkain Keski-Suomen ELY-keskuksen strategisen tulossuunnitelman kanssa. Liiton ja ELY-keskuksen edustajat osallistuvat yhdessä ministeriöiden kanssa käytäviin tulosneuvotteluihin. Liitto toteuttaa voimavarojensa mukaan ja kuntien esitysten perusteella maakunnan elinvoimaisuutta, osaamista ja palvelurakennetta parantavia hankkeita. Keski-Suomen liitto järjestää säännöllisesti kokoukset maakunnan kansanedustajille ja kunnanjohtajille. Menettely mahdollistaa maakunnan kärkihankkeiden esittelyn ja edunvalvonnan valtion tulo- ja menoarviokäsittelyissä. Kansanedustajien käyttöön laaditaan talousarvioaloitteita ja lausuntoja. Keski-Suomen liiton asiantuntijat edistävät maakunnan tavoitteita ja aloitteita lukuisissa valtakunnallisissa työryhmissä ja asiantuntijatapaamisissa. Liitolla on merkittävä rooli valtakunnallisten liikennehankkeiden edistämisessä. Liitto edistää myös valtion palveluiden alueellistamista sekä valtion palveluverkon ja yhteispalvelujen kehittämistä. Keski-Suomen liitto on neuvottelufoorumina kuntarakennetta koskevissa keskusteluissa. Maakunnan yhteistyöryhmä (MYR) toimii maakunnan sisäisenä yhteistyö- ja keskustelufoorumina. Se toteuttaa maakunnan strategisia linjauksia, ohjaa aluekehittämisrahoitusta ja sovittaa yhteen maakunnan kehittämisen toimenpiteet. EU:n rakennerahastojen ohjelmayhteistyötä tehdään Länsi-Suomen maakuntien kanssa. Keski-Suomen liitto koordinoi ja osin hallinnoi Länsi-Suomen EAKR-ohjelmaa. Tehtävään kuuluu ohjelman seurantakomitean, sen sihteeristön ja ohjausryhmän valmistelua sekä maakuntien välistä ohjelmayhteistyötä, resurssien jakoa ja viestintätoimia. 18

Keski-Suomen Liitto Koordinaatiotyö tehdään EAKR-ohjelman rahoituksella. Manner-Suomen ESR-ohjelman alueosiota koordinoi Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus. Keski-Suomen liitto osallistuu aktiivisesti maankäyttö- ja rakennuslain toimivuuden arviointiin. Kansainvälisessä yhteistyössä Keski-Suomen liitto hyödyntää Länsi-Suomen Allianssin (WFA) Brysselin toimiston palveluja. Liitto saa toimistolta tietoa maakunnan kannalta keskeisistä asioista ja painotuksista ja koordinoi tiedonvälitystä Brysseliin mm. maakunnan koulutusorganisaatioilta ja kehittämisyhtiöiltä sekä valtion aluehallinnosta. Vuoden 2012 keskeisin yhteistyökysymys on tulevan EU:n rakennerahastokauden valmistelu. Keski-Suomen liiton lähtökohta on maakunnan aseman turvaaminen ohjelmavalmistelussa. Maakunnan etua ajetaan myös kansainvälisissä hankkeissa mm. yhteistyössä oppilaitosten ja kehittämisyhtiöiden kanssa, Keskipohjolakomitean toiminnassa ja erillisten kansainvälisten yhteistyösopimusten kautta. 5.4 Maakunnan tilan seuranta ja ennakointi Keski-Suomen tilan seuranta ja ennakointi on aktiivista ja jatkuvaa. Seurannassa tarkastellaan Keski- Suomen kehitystä kansallisessa ja kansainvälisessä kehyksessä sekä arvioidaan seutujen ja kuntien asemaa ja tulevaisuuden näkymiä. Maakunnallisessa työnjaossa maakuntaliittojen vastuulle kuuluu pitkän aikajänteen ennakointi. Temaattisesti seurannassa tarkastellaan väestöä, taloutta, koulutusta ja osaamista, työmarkkinoita sekä yritystoimintaa. Keski-Suomen liitto myötävaikuttaa maakunnallisen tietopalvelusivuston (www.keskisuomi.info) rakentumiseen ennakoinnin työvälineeksi vuoden 2012 aikana. Aikajana-julkaisussa esitetään aluetalouden ja kärkiklustereiden tuoreinta suhdannetietoa ja luodaan katsaus talouden ja tuotannon näkymiin. Ensimmäinen uuden julkaisukauden raportti valmistuu kevättalvella 2012. Kansallisten ennakointiprosessien lisäksi Keski- Suomen liitto on mukana maakunnallisessa ennakointityössä, jossa määritetään toimintamuotoja monitahoiselle ja vuorovaikutteiselle ennakoinnille sekä maakunnallisella että seudullisella tasolla. Maakunnallisen ennakointijärjestelmän suunnittelusta vastaa erillisprojekti, jonka ohjausryhmätyöhön liiton asiantuntijat osallistuvat myös jatkossa. Hyvinvointialojen ennakointia tehdään valtakunnallisessa pilottihankkeessa sekä koordinoimalla alan ennakointiryhmää. 5.5 Toiminnan vaikuttavuuden arviointi 5.5.1 Maakuntavaltuuston asettamien tavoitteiden arviointi Kuntaliiton suosituksen (26.10.2006) mukaan valtuusto hyväksyy valtuustokauden kattavan kuvauksen arviointijärjestelmäksi osana kunnan strategista johtamista. Keski-Suomen liiton toiminnan arviointijärjestelmä on seuraava: Maakuntavaltuusto asettaa toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet talous- ja toimintasuunnitelmassa. Em. suosituksen mukaan valtuusto huolehtii, että sen asettamat tavoitteet ovat kunnan toiminnan ja palvelujen kehittämisen näkökulmasta strategisia. Tarkastuslautakunnan tehtävä on kuntalain 71 :n 2. momentin mukaan arvioida, ovatko valtuuston asettamat toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet toteutuneet. Lautakunta voi myös tehdä esityksiä tilintarkastuksen ja sisäisen valvonnan kehittämiseksi. Maakuntahallitus vastaa sisäisestä valvonnasta ja tarkastuksesta, joiden ohjeet se on hyväksynyt. Toteuttamisvastuu on maakuntajohtajalla ja toimistolla sekä maakuntajohtajan osalta maakuntahallituksella. Tilintarkastaja tarkastaa hallinnon, kirjanpidon ja tilinpäätöksen. Asiakastyytyväisyys mitataan asiakaskyselyllä parillisina vuosina; seuraavan kerran vuonna 2012. 19

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 5.5.2 Muu toiminnan arviointi Viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arviointia koskeva laki (SOVA-laki) ohjaa ympäristövaikutusten arviointia suunnitelmien ja ohjelmien valmistelussa ja hyväksymisessä. Vaihekaavojen ympäristövaikutusten arviointi perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin. Maakuntakaavoituksen ja aluekehittämisen arvioinnissa on keskeisesti mukana maakunnan yhteistyöryhmän asettama ympäristö- ja tasa-arvovaikutusten arviointiryhmä (YVA-ryhmä). Se arvioi myös EU-tavoiteohjelmista rahoitettavat hankkeet, joilla on merkittäviä ympäristö- ja/tai tasa-arvovaikutuksia. Maakuntaohjelman tavoitteiden toteutumista seurataan työ- ja elinkeinoministeriön valtakunnallisilla mittareilla. Länsi-Suomen maakuntien liitot arvioituttavat EUohjelmatyön yhteistyössä. Keski-Suomen liiton rahoittamien hankkeiden toiminta, tulokset ja talous raportoidaan ja arvioidaan vuosittain. Raportti sisältää EU:n, maakunnan kehittämisrahan ja Keski-Suomen Kehittämisrahaston hankkeet. EU-hankkeiden yrittäjyys- ja maaseutuvaikutukset arvioidaan tarvittaessa. 6. talousarvio 2012 6.1 Talousarvioasetelma Keski-Suomen liiton talousarvio on laadittu kuntalain, soveltuvin osin kirjanpitolain ja kirjanpitolautakunnan kuntajaoston antamien yleisohjeiden mukaisesti. Kuntalain mukaan talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Liiton toimisto on laatinut vuoden 2012 käyttösuunnitelman Suomen kuntaliiton tililuettelomallin mukaisesti. Talousarvion tuloslaskelmaosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja -kulut, rahoitustuotot ja kulut, poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista, satunnaiset tuotot ja kulut sekä tilikauden tuloksen jälkeen poistoeron lisäys/vähennys, varausten lisäys/vähennys ja rahastojen lisäys/vähennys. Tuloslaskelma päättyy tilikauden ylitai alijäämään. Käyttötalousosassa on esitetty liiton toimintatuotot ja kulut kustannusalueittain ja paikoittain. Kustannusalueet ovat pääosin liiton organisaation mukaisia osastoja. Toimiston yhteiset kustannukset on kirjattu kustannuspaikkaan 9999 yhteiskustannukset. Talousarvion käyttötalousosassa on käytetty seuraavia kustannusalueita ja paikkoja: luottamushenkilöhallinto (maakuntavaltuusto, tarkastuslautakunta ja maakuntahallitus), maakuntajohtajan tiimi, hallinto, alueidenkäyttö, aluekehitys ja yhteiskustannukset. Aiemmasta käytännöstä poiketen, on liiton ulkopuolisella rahoituksella toimivat projektit budjetoitu yhdelle tulosalueelle. Näille projekteille perustetaan kustannuspaikkoja seurannan tarpeen mukaan. Rahoitusosaan on koottu rahoituslaskelmaan tulorahoitus, investoinnit ja muut pääomamenot sekä pääomarahoitus yhteen laskelmaan. Rahoituslaskelma täydentää tuloslaskelman antamaa kuvaa tulorahoituksen riittävyydestä, investoinneista, sijoituksista ja pääomarahoituksesta. Investointiosassa esitetään käyttöomaisuusinvestoinnit, rahoitusosuudet investointimenoihin ja käyttöomaisuuden myyntituotot. Investointiosaan on budjetoitu taloussuunnitelmakaudella 0 euroa. Toimintatuottoja ovat myyntituotot (=jäsenkuntien maksuosuudet), maksutuotot, tuet ja avustukset sekä muut tuotot. Toimintakuluja ovat henkilöstökulut, palveluiden ostot, aineet, tarvikkeet ja tavarat, avustukset ja muut kulut. 20

Keski-Suomen Liitto 6.2 Talousarvio vuodeksi 2012 Kuntalain mukaan kuntayhtymän toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Liiton toimisto muodostaa yhden tulosyksikön. euroa jäsenkuntien maksuosuudet 3 402 000 Investoinnit 0 Keski-Suomen Kehittämisrahaston kartuttaminen 750 000 tilikauden yli/alijäämä 0 Maakuntavaltuuston sitova taso on jäsenkuntien maksuosuudet euroa, investoinnit, Keski-Suomen kehittämisrahaston kartuttaminen ja yli/alijäämä euroa. Maakuntahallituksen sitova taso on tiimien netto. Toimistoa sitovat muut käyttötalouden määrärahat. Maakuntavaltuuston asettama taloudellinen tavoite: Vuosikate on vähintään 0 euroa. Talousarvion toimintatulot ja kulut ovat 4,3 miljoonaa euroa. Se jakaantuu jäsenkuntien maksuosuusrahoituksella rahoitettavaan liiton kiinteään toimintaan (2,7 miljoonaa euroa), kehittämisrahastoon (750 000 euroa) ja ulkopuoliseen projektitoimintaan (857 000 euroa). Keski-Suomen liiton suurin menoerä on henkilöstökulut (2,4 miljoonaa euroa). Henkilöstön palkkamäärärahat on budjetoitu varautumalla 3 prosentin korotuksiin. Rahoitusosan vuosikate on 1000 euroa ja samoin rahavarojen muutos. Vuonna 2012 EU:n rakennerahasto-ohjelmien hankkeiden maksatuksiin käytettäneen noin 3 miljoonaa euroa. Hankkeiden maksatusta varten odotetaan ministeriöltä samansuuruista määrärahaa. Rahoitusosaan ei odoteta muutoksia taloussuunnitelmakaudella. Maakuntahallitus hyväksyy maakuntavaltuuston hyväksymää talousarviota tarkentavan käyttösuunnitelman tammikuussa 2012. Toiminta- ja taloussuunnitelman liitteenä 7 olevan käyttösuunnitelman luvut voivat tarkentua käyttösuunnitelman hyväksymisvaiheessa. Projektien käyttösuunnitelmaluonnokset on esitetty liitteessä 8. Maakuntavaltuusto on kokouksessaan 8.6.2005 hyväksynyt tilivelvollisten luetteloon maakuntahallituksen jäsenet sekä toimistosta maakuntajohtajan, tiimivetäjät ja talouspäällikön (myöhemmin hallintopäällikkö). Perussopimuksen mukaan suunnitelman mukaisten poistojen perusteet hyväksyy yhtymävaltuusto. Keski-Suomen liiton poistojen laskentaperusteet ja poistomenettely: Keski-Suomen liiton koneiden ja kaluston sekä kiinteiden rakenteiden ja laitteiden (kirjanpidossa aineelliset hyödykkeet) suunnitelman mukainen poisto on 25 prosentin suuruinen jäännösarvopoisto. Osakkeilla ja osuuksilla ei ole suunnitelman mukaista poistoaikaa. Liiton pienhankintaraja on 15 000 euroa. Maakuntahallitus voi määrittää rajan erikseen. Investointiosa on 0 euroa. 21

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 6.3 Jäsenkuntien maksuosuudet Jäsenkuntien rahoitus on yhteensä 3,402 miljoonaa euroa. Perussopimuksen 24:n mukaan jäsenkuntien maksuosuudet määräytyvät edellisenä kalenterivuotena toimitetussa kunnallisverotuksessa jäsenkunnittain kertyneiden ansiotulo- ja yhteisöverojen suhteessa. Verotietoina käytetään valmisteluvaiheessa saatavissa olevia viimeksi vahvistetun verotuksen verotietoja. Vuoden 2012 maksuosuudet lasketaan verovuoden 2010 verotustietojen perusteella. Laskelma kokonaisuudessaan on liitteessä 7. Jäsenkuntien maksuosuudet 2012 kunta maksuosuus maksuosuus muutos 2012, 2011, 2011 2012, % Hankasalmi 53 599 53 978-379 -0,7 Jyväskylä 1 703 974 1 641 182 62 792 3,8 Laukaa 211 655 207 506 4 149 2,0 Muurame 131 294 124 526 6 768 5,4 Petäjävesi 43 177 39 801 3 376 8,5 Toivakka 26 213 24 623 1 590 6,5 Uurainen 34 616 32 300 2 316 7,2 Joutsa 52 844 50 866 1 978 3,9 Luhanka 7 804 7 778 26 0,3 Keuruu 130 458 130 813-355 -0,3 Multia 21 340 19 901 1 439 7,2 Jämsä 325 386 313 000 12 386 4,0 Kuhmoinen 28 468 27 342 1 126 4,1 Konnevesi 29 826 28 360 1 466 5,2 Äänekoski 255 824 259 160-3 336-1,3 Kannonkoski 16 161 15 519 642 4,1 Karstula 45 520 45 203 317 0,7 Kinnula 17 066 16 833 233 1,4 Kivijärvi 13 249 12 502 747 6,0 Kyyjärvi 17 328 16 271 1 057 6,5 Pihtipudas 45 683 44 862 821 1,8 Saarijärvi 112 167 111 797 370 0,3 Viitasaari 78 348 75 877 2 471 3,3 KESKI-SUOMI 3 402 000 3 300 000 102 000 3,1 Lähde: Ennakkotieto verovuoden veroista (taulukko N101, 12.9.2011) 22

Keski-Suomen Liitto LIITE 1 Maakuntavaltuuston jäsenet 2009 2012 Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Mauri Pekkarinen (kesk), Jyväskylä 1. varapuheenjohtaja Kimmo Suomi (sdp), Jyväskylä 2. varapuheenjohtaja Seppo Kahilainen (kok), Pihtipudas JÄSEN HANKASALMI Talouspäällikkö Anja Kauppinen (kesk) Laivakokki Esko Repo (sdp) JOUTSA Kotipalveluyrittäjä Vuokko Heinonen (kesk) Insinööri Pekka Huikko (kok) VARAJÄSEN Maanviljelijä Reijo Tikka (kesk) Lähihoitaja Minna Pynnönen (sdp) Maanviljelijä Pekka Lankia (kesk) Yrittäjä Iiris Ilmonen (kok) JYVÄSKYLÄ Opiskelija Touko Aalto (vihr) Opiskelija Paloma Hannonen (vihr) Liikennelentäjä Markku Aarnos (kok) Työterveyslääkäri Hellin Torkki (kok) Professori Jukka Ammondt (vihr) Yrittäjä Marja Komppa (vihr) Opiskelija Hennariikka Andersson (kok) Opettaja Juha Venäläinen (kok) Liikuntapalveluesimies Jouni Arnberg (sdp) Työturvallisuuspäällikkö Veijo Koskinen (sdp) Ylikonstaapeli Aimo Asikainen (kesk) Erikoisajoneuv. korinrak. Vesa Koskinen (kesk) Koneyrittäjä, eläk. Jouko Asikainen (kesk) Lakimies Eino Lahtinen (kesk) Toiminnanjohtaja Jari Blom (sdp) Lakimies Heidi Nieminen (sdp) Sosiaalityöntekijä Maia Fandi (vihr) Rehtori Meri Lumela (vihr) Sairaanhoitaja Mervi Hovikoski (sdp) Lastentarhanopettaja Tarja Viikari (sdp) Toimitusjohtaja Kauko Isomäki (sdp) Projektipäällikkö Pertti Reinikainen (sdp) Henkilöstön kehittämispääll. Ulla Lauttamus (sdp) Kotiäiti Riitta Mäkinen (sdp) Aluejohtaja Paavo Luukkonen (sdp) Lähettäjä, eläk. Raimo Kinnunen (sdp) Toimistosihteeri Marja Leena Makkonen (vas) Puuseppä Matti Pöppönen (vas) Opiskelija Johanna Manninen (kok) KM, luokanopettaja Mari Kyllönen (kok) Rehtori, eläk. Pentti Niekka (kok) Konsuli Timo Fredrikson (kok) Kansanedustaja Aila Paloniemi (sdp) Fysioterapautti Heidi Rentola (kesk) Kansanedustaja Mauri Pekkarinen (kesk) Kanttori Heikki Tynkkynen (kesk) Opettaja Jarmo Ritanen (vas) Matti Kangas (vas) Liik. suunnittelija-ohjaaja Anna-Leena Sahindal (sdp) Sairaanhoitaja Kaija Haapsalo (sdp) Yrittäjä Jaakko Selin (kok) Kiinteistönvälittäjä Reijo Savolin (kok) Perhepäivähoitaja Eila Simola (sdp) Asumispalvelujen johtaja Leena Yksjärvi (sdp) Henkilöstöpäällikkö Katja Sorri (kesk) Pastori Maritta Tynkkynen (kesk) Lastentarhanopettaja Juhani Starczewski (kd) Peruskoulun opettaja Rami Sipilä(kd) Professori Kimmo Suomi (sdp) Tarkastaja Kari Kuusijoki (sdp) Kansanedustaja Kauko Tuupainen (ps) Talouspäällikkö Jari Colliander (kesk) Insinööri, piirisihteeri Jorma Uski (ps) Sairaanhoitaja Minna Mäkinen (ps) Kihlakunnansyyttäjä Marika Visakorpi (kd) Pitopalveluyrittäjä Raija Sipinen (kd) Kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok) Kapteeni, evp. Pauli Partanen (kok) Koulunjohtaja, maaseutuyrittäjä Pirkko Weijo (kesk) Filosofian tohtori Pirkko Selin (kesk) Opettaja Marjaana Wuolio (vihr) Sisäinen tarkastaja Paavo Pitkänen (kok) Erityisluokanop.opinto-ohjaaja Vesa Välilä (vas) Laitosmies Kari Yksjärvi (vas) 23

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 JÄMSÄ Lastentarhanopettaja Mari Heinäkenkä (kesk) Opettaja, eläk. Pirjo Nurmesviita (kd) Fysioterapeutti Aira Putkonen (kok) Prosessimies Pertti Riihinen (vas) Kunnallisneuvos Seppo Suominen (sdp) Opiskelija Mari Äikäs (vihr) KANNONKOSKI Rehtori, eläk. Alpo Peltola (kesk) KARSTULA Yrittäjä Teijo Peltonen (kesk) Apulaistoimistonjohtaja Sirkka-Liisa Vainiola (sdp) KEURUU Eläkeläinen Mervi Korkeala (kok) Hankkija Pekka Kärmeniemi (kesk) Lähihoitaja Tiina Salomaa (sdp) KINNULA Maanviljelijä Ilpo Leppänen (kesk) KIVIJÄRVI Maatalousyrittäjä Erja Moisio (kesk) KONNEVESI Ravitsemispäällikkö Mirja Minkkinen (vas) KUHMOINEN Kotiäiti Silmu Sarvala (sdp) KYYJÄRVI Maanviljelijä Tapio Niskala (kesk) LAUKAA Diplomi-insinööri Jorma Jolanki (kok) Hammashoitaja Leena Kalmari (sdp) Opettaja Tarja Leppäaho (kd) Sihteeri Tuula Nieminen (vas) Maanviljelijä Pertti Parkkonen (kesk) LUHANKA Maatalouslomittaja Marjo Koskenniemi (kesk) MULTIA Pyöräkoneenkuljettaja Markku Lappi (sdp) Rehtori, rovasti Timo Tuomisto (kesk) Yrittäjä Sirkka Hirvelä (kesk) Yrittäjä Erja Laaksonen (kok) Toimittaja Arja Paakkanen (vas) Suuhygienisti Ulla Patronen (sdp) Varastomies Reijo Ekman (kok) Lähihoitaja Sannukka Niskanen (kesk) Kodinhoitaja Riitta Kolari (kesk) Eläinlääkäri Terhi Simonen-Jokinen (kok) Yrittäjä Sari Saarinen (kok) Liikkeenharjoittaja Leo Houhala (kesk) Postinjakaja Antero Pohjonen (sdp) Lehtori Jonna Leppänen (kesk) Yrittäjä Eeva-Liisa Tobiasson (kesk) Vanerityöntekijä Veikko Masalin (vas) Metsuri Pentti Huokonen (sdp) Maanviljelijä Jouko Huumarkangas (kesk) Vs. päiväkodinjohtaja Terhi Ek (vihr) Kunnallisneuvos Helena Pihlajasaari (sdp) Pääluottamusmies Marko Manninen (ps) Viilusorvaaja Viljo Kumpulainen (vas) Toimitusjohtaja Anne Kirmanen (kesk) Insinööri Tuomo Kärnä (kesk) Ravitsemustyöntekijä Niina Pilkkakangas (sdp) 24

Keski-Suomen Liitto MUURAME Toimitusjohtaja Risto Harvia (kok) Maatalousyrittäjä Minna Häkkinen (kesk) Erikoissairaanhoitaja Asko Juuti (sdp) PETÄJÄVESI Insinööri Tapio Kokkonen (kesk) PIHTIPUDAS Maatalousyrittäjä Jyrki Hollanti (kesk) Yrittäjä Seppo Kahilainen (kok) SAARIJÄRVI Toimitusjohtaja Esa Järvinen (kok) Terveydenhoitaja Riitta Pirttiniemi (kesk) Opetusneuvos, eläk. Jorma Viitanen (sdp) TOIVAKKA Metallimies Kyösti Takkinen (sdp) UURAINEN Sosionomi Toimi Kankaanniemi (kd) VIITASAARI Kunnallisneuvos, eläk. Asko Liimatainen (kok) Ent. yrittäjä Ilpo Manninen (sdp) ÄÄNEKOSKI Työsuojeluvaltuutettu Kari Kiiskinen (sdp) Kunnallisneuvos, liikkeenharj. Risto Kumpu (kesk) Terveydenhoitaja Kyllikki Lång (kok) Työnohjaaja Sirpa Martins (vas) Sosiaalityöntekijä Minna Tuikka (vihr) Sosiaalialanohjaaja Marke Tuominen (ps) Asianajaja Tero Lakka (kok) Leipuri Markus Leppiniemi (kd) Sisustussuunnittelija Ulla Perämäki (sdp) Opettaja Sanna Talasjärvi (kesk) Emäntä Satu Turpeinen (kesk) Yrittäjä Kari Parkkonen (sdp) Puheterap, yrittäjä Tuulikki Poser-Hirvi (vihr) Eläkeläinen Usko Ohranen (kd) Robotinkäyttäjä Sami Tuominen (sdp) Perushoitaja Helena Voutilainen (sdp) Nuorisotyönohjaaja Merja Kinnunen (kd) Luokanopettaja Jari Kunelius (kok) Pääkirjanpitäjä Sisko Linna (sdp) Kehitysvammaisten ohjaaja Merja Närhi (sdp) Kouluttaja, yrittäjä Laura-Liisa Hyytiäinen (kesk) Maanviljelijä Tommi Lunttila (kok) Tekninen avustaja Eila Nurmi (vas) FM, opettaja Kimmo Tuikka (vihr) Hieroja Jukka Laitila (ps) Maakuntavaltuuston sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola, Keski-Suomen liitto 25

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 LIITE 2 Tarkastuslautakunnan jäsenet 2009 2012 JÄSEN Kunnallisneuvos Asko Liimatainen, Viitasaari (kok), puheenjohtaja Maanviljelijä Jouko Huumarkangas, Kyyjärvi (kesk) Yrittäjä Leena Jäntti, Hankasalmi (kesk) Hammashoitaja Leena Kalmari, Laukaa (sdp) Kunnallisneuvos Seppo Suominen, Jämsä (sdp), varapuheenjohtaja VARAJÄSEN Fysioterapeutti Aira Putkonen, Jämsä (kok) Monitoimikoneenkuljettaja Jorma Teini, Kinnula (kesk) Kauppateknikko Tarja Pietiläinen, Laukaa (kesk) Apulaistoimistonjohtaja Sirkka-Liisa Vainiola, Karstula (sdp) Laivakokki Esko Repo, Hankasalmi (sdp) Tilintarkastaja Erkka Ollila, Jyväskylä Sihteeri: hallintosihteeri Helena Anttonen, Keski-Suomen liitto 26

Keski-Suomen Liitto LIITE 3 Maakuntahallituksen jäsenet 2011 2012 JÄSEN Kunnallisneuvos, Helena Pihlajasaari Laukaa (sdp), puheenjohtaja Puuseppämestari Matti Pöppönen, Jyväskylä (vas), 1. varapuheenjohtaja Yrittäjä, Kauko Lehtonen Saarijärvi (kesk), 2. varapuheenjohtaja KM, luokanopettaja Mari Kyllönen, Jyväskylä (kok) Rakennusmestari Mika Kyrö, Jämsä (kesk) Maanviljelijä Mikko Tiirola, Petäjävesi (kesk) Henk. kehittämispäällikkö Ulla Lauttamus, Jyväskylä (sdp) Koulukuraattori Tuija Mäkinen, Jyväskylä (vihr) Asentaja Rolf Nyholm, Äänekoski (sdp) Pääkirjanpitäjä Sisko Linna, Viitasaari (sdp) Yrittäjä Sari Saarinen, Keuruu (kok) Henkilöstöpäällikkö Katja Sorri, Jyväskylä (kesk) Yrittäjä Leo Urpilainen, Kinnula (kok) VARAJÄSEN Kotiäiti Silmu Sarvala, Kuhmoinen (sdp) Toimittaja Arja Paakkanen, Jyväskylä (vas) Kenttämestari Markku Kananen, Pihtipudas (kesk) Yrittäjä Jaakko Selin, Jyväskylä (kok) Maatalouslomittaja Marjo Koskenniemi, Luhanka (kesk) Maanviljelijä Pekka Lankia, Joutsa (kesk) Perhepäivähoitaja Eila Simola, Jyväskylä (sdp) Rehtori Jaana Tani, Äänekoski (vihr) Pituusleikkurimies Arto Lampinen, Jämsä (sdp) Erikoissairaanhoitaja Asko Juuti, Muurame (sdp) Yrittäjä Erja Laaksonen, Jämsä (kok) Rahoituspäällikkö Hannu Laitinen, Jyväskylä (kesk) Edustaja Ossi Tamminen, Kyyjärvi (kok) Sihteeri: hallintopäällikkö Pirjo Ahola, Keski-Suomen liitto 27

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 LIITE 4 Maakunnan yhteistyöryhmän jäsenet JÄSEN Keski-Suomen liitto ja jäsenkunnat Kauko Lehtonen, pj. (kesk) Helena Pihlajasaari, 1. vpj. (sdp) Mari Kyllönen (kok) Rolf Nyholm (sdp) Matti Pöppönen(vas) Sari Saarinen (kok) Katja Sorri (kesk) Valtion viranomaiset ja muu valtionhallinto Juha S. Niemelä, 2. vpj Eija Heinonen Seppo Kosonen Kari Lehtinen Asko Saarinen Marja-Riitta Vest Työmarkkina- ja elinkeinojärjestöt Arto Tiitinen, 3. vpj Peer Haataja Asko Juuti Marja-Liisa Järvinen Paula Pusa Ahti Ruoppila VARAJÄSEN Tuija Mäkinen (vihr) Ulla Lauttamus (sdp) Leo Urpilainen (kok) Sisko Linna (sdp) Arja Paakkanen (vas) Seppo Kahilainen (kok) Mika Kyrö (kesk) Jyrki Saarivaara Eija Haatanen Hannu Keralampi Päivi Halinen Erkki Hirvonen Maari Pohjola Jari-Pekka Koponen Päivi Myllykangas Tuula Peltonen Kaija Taipale Jyrki Savolainen Sirpa Moilanen Sihteeri: ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho, Keski-Suomen liitto 28

Keski-Suomen Liitto LIITE 5 Henkilöstö 1.10.2011 Keski-Suomen liiton toimisto (sähköposti: etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi) Matkapuhelin Maakuntajohtaja Anita Mikkonen 040 595 0011 Maakuntajohtajan sihteeri Laura Karjalainen 040 595 0010 Maakunta-asiamies Hannu Koponen 040 595 0009 ALUEKEHITYS Kehittämisjohtaja Hannu Korhonen 040 595 0016 EU-sihteeri Päivi Blå 040 595 0013 Projektikoordinaattori Anu Huotari (määräaikainen/osa-aikainen 40 %) 040 595 0133 Viestintäpäällikkö Merja Lahti 040 595 0000 Tiedottaja Mervi Leinonen (määräaikainen/osa-aikainen 50%) 040 592 2304 Ohjelmapäällikkö Hilkka Laine 040 595 0014 Matkailukoordinaattori Leena Pajala 040 595 0015 Projektipäällikkö Raija Partanen (määräaikainen) 040 595 0139 Ohjelmapäällikkö Pirjo Peräaho 040 595 0008 Kehittämispäällikkö Veli-Pekka Päivänen 040 595 0005 Kehittämispäällikkö Tapio Saarinen (määräaikainen) 040 358 3580 Koulutuksen kehittämispäällikkö Anu Tokila 040 595 0469 ALUEIDENKÄYTTÖ Suunnittelujohtaja Olli Ristaniemi 040 595 0052 Viestintäpäällikkö NECL II-hanke Virpi Heikkinen (määräaikainen) 040 595 0178 ATK-valmistelija Juuso Huhtala 040 595 0174 Liikenneinsinööri Pekka Kokki 040 595 0006 Maakuntainsinööri Jarmo Koskinen 040 595 0007 Maakuntasuunnittelija Hanna Kunttu 040 591 5901 ATK-piirtäjä Tuula Niemistö 040 595 0561 Maakuntasuunnittelija Jarkko Pietilä 040 050 3795 Ympäristöpäällikkö Reima Välivaara 040 595 0918 HALLINTO Hallintopäällikkö Pirjo Ahola 040 595 0003 Toimistosihteeri Piia Ahonen (osa-aikainen 50%) 040 595 0181 Maksatustarkastaja Katja Antikainen (perhevapaa) Hallintosihteeri Helena Anttonen 040 595 0019 Toimistosihteeri Riitta Heiskanen 040 595 1274 Maksatustarkastaja Arja Orell-Kauppinen 040 590 3202 Maksatustarkastaja Johanna Pitkänen (sijainen) 040 595 0128 Tietopalvelusihteeri Mari Saalamo 040 590 4264 Virastomestariharjoittelija Toni Takala (määräaikainen) 040 590 1204 Toimistosihteeri Riitta Tannermäki 040 595 0004 Toimistosihteeri Pirkko Tuovinen 040 021 0327 Toimistosihteeri Marja-Leena Tuunanen 040 595 0189 Länsi-Suomen EAKR -ohjelma Ohjelmapäällikkö Seppo Haukka 040 595 0012 29

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 LIITE 6 Jäsenkuntien maksuosuudet 2012 kunta kunnallisvero ansio- ja pääomaverotuloista 2010 kertymäosuus yhteisöverotuloista 2010 ansio- ja yhteisöverot yhteensä lopullinen maksuosuus yht. 2012 maksuosuus 2011 muutos 2011 / 2012 Maksuosuudesta Kehittämisrahastoon % Hankasalmi 11 105 771 983 822 12 089 593 53 599 53 978-379 -0,7 11 816 Jyväskylä 360 161 857 24 179 316 384 341 173 1 703 974 1 641 182 62 792 3,8 375 656 Laukaa 45 800 561 1 939 544 47 740 105 211 655 207 506 4 149 2,0 46 661 Muurame 27 795 527 1 818 682 29 614 209 131 294 124 526 6 768 5,4 28 945 Petäjävesi 8 933 551 805 262 9 738 813 43 177 39 801 3 376 8,5 9 519 Toivakka 5 379 435 532 987 5 912 422 26 213 24 623 1 590 6,5 5 779 Uurainen 7 157 129 650 781 7 807 910 34 616 32 300 2 316 7,2 7 631 Joutsa 10 464 703 1 454 527 11 919 230 52 844 50 866 1 978 3,9 11 650 Luhanka 1 451 766 308 488 1 760 254 7 804 7 778 26 0,3 1 720 Keuruu 26 480 843 2 944 687 29 425 530 130 458 130 813-355 -0,3 28 761 Multia 3 640 688 1 172 640 4 813 328 21 340 19 901 1 439 7,2 4 705 Jämsä 67 535 405 5 857 231 73 392 636 325 386 313 000 12 386 4,0 71 734 Kuhmoinen 5 432 690 988 531 6 421 221 28 468 27 342 1 126 4,1 6 276 Konnevesi 5 878 450 849 090 6 727 540 29 826 28 360 1 466 5,2 6 575 Äänekoski 52 493 717 5 208 836 57 702 553 255 824 259 160-3 336-1,3 56 399 Kannonkoski 2 940 876 704 257 3 645 133 16 161 15 519 642 4,1 3 563 Karstula 8 770 600 1 496 604 10 267 204 45 520 45 203 317 0,7 10 035 Kinnula 3 230 421 618 910 3 849 331 17 066 16 833 233 1,4 3 762 Kivijärvi 2 304 919 683 543 2 988 462 13 249 12 502 747 6,0 2 921 Kyyjärvi 3 026 754 881 674 3 908 428 17 328 16 271 1 057 6,5 3 820 Pihtipudas 8 605 006 1 699 006 10 304 012 45 683 44 862 821 1,8 10 071 Saarijärvi 22 731 309 2 568 580 25 299 889 112 167 111 797 370 0,3 24 728 Viitasaari 15 292 170 2 379 617 17 671 787 78 348 75 877 2 471 3,3 17 273 KESKI-SUOMI 706 614 148 60 726 615 767 340 763 3 402 000 3 300 000 102 000 3,1 750 000 Lähde: Ennakkotieto verovuoden veroista (taulukko N101, 12.9.2011) 30

Keski-Suomen Liitto LIITE 7 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma 2012 Luonnos 19.9.2011 TULOSLASKELMA TP 2011 TA 2011 TA 2012 MUUTOS 2011 2012 euroa euroa euroa euroa % TOIMINTATUOTOT 5 669 911,22 4 925 600 4 308 200-617 400-12,5 Korvaukset kunnilta (=maksuos.) 3 234 000,00 3 300 000 3 402 000 102 000 3,1 Muut myyntituotot 86 200 Maksutuotot 0,00 0 0 0 - Tuet ja avustukset 2 154 111,67 1 525 000 820 000-705 000-46,2 Muut tuotot 281 799,55 100 600 0-100 600-100,0 TOIMINTAKULUT -5 707 452,10-4 925 600-4 307 200-618 400-12,6 Henkilöstökulut -2 368 907,41-2 223 800-2 358 000 134 200 6,0 Palvelujen ostot -2 329 866,92-1 855 600-929 600-926 000-49,9 Aineet, tarvikkeet, tavarat -72,200 * Ostot tilikauden aikana -104 799,37-65 200-65 200-100,0 * Varastojen lisäys (-) tai vähennys (+) -121,20 0 0 0 - Avustukset -801 548,46-719 000-775 000 56 000 7,8 * sis. K-S kehittämisrahasto (770.000 e) (700.000 e) (750.000 e) Muut toimintakulut -102 208,74-62 000-172 400 110 400 178,1 TOIMINTAKATE -37 540,88 0 1 000 1 000 - RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT 13 906,41 0 0 0 - Korkotuotot 13 955,39 0 0 0 - Muut rahoitustuotot 0,00 0 0 0 - Korkokulut -48,98 0 0 0 - Muut rahoituskulut 0,00 0 0 0 - VUOSIKATE -23 634,47 0 1 000 1 000 - Poistot käyttöomaisuudesta ja muista pitkävaikutteisista menoista -4 168,00-3 000-3 000 0 0,0 Satunnaiset tuotot ja kulut 0,00 0 0 0 - Satunnaiset tuotot 0,00 0 0 0 - Satunnaiset kulut 0,00 0 0 0 - TILIKAUDEN TULOS -27 802,47-3 000-2 000 1 000-33,3 Poistoeron lisäys (-) 0,00 0 0 0 - Poistoeron vähennys (+) 2 433,00 3 000 2 000-1 000-33,3 Varausten lisäys (-) 0,00 0 0 0 - Varausten vähennys (+) 0,00 0 0 0 - Rahastojen lisäys (-) -800 000,00-700 000-750 000-50 000 7,1 Rahastojen vähennys (+) 754 277,83 700 000 750 000 50 000 7,1 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ (ALIJÄÄMÄ) -71 091,64 0 0 0 0,0 31

TOIMINNAN TAVOITTEET JA TALOUSSUUNNITELMA 2012 2014 sekä TOIMINTASUUNNITELMA JA TALOUSARVIO 2012 LIITE 8 Keski-Suomen liiton talousarvion käyttösuunnitelma 2012 Luonnos 19.9.2011 Käyttötalous tulo- ja menolajeittain sekä kustannusalueittain TA 2012 luottamus- maak.joht. hallinto alueiden- alue- yhteis- TA 2012 euroa hlöhallinto ja siht. käyttö kehitys kustann. projektit TUOTOT YHTEENSÄ 906 200 0 0 42 200 0 0 7 000 857 000 3135 Myyntituotot kunnilta 1 200 0 1 200 0 0 0 0 3140 Muut myyntituotot 85 000 0 25 000 0 0 0 60 000 3310 Tuet ja avustukset valtiolta 0 0 0 0 0 0 3315 Tuet ja avustukset EU:lta 45 000 0 0 0 0 45 000 3330 Muut tuet ja avustukset 775 000 0 16 000 0 0 7 000 752 000 3005 myyntituotot 3030 tuet ja avustukset TOIMINTAKULUT YHTEENSÄ 4 307 200 372 800 447 200 399 000 532 100 531 200 1 167 900 857 000 Henkilöstökulut 2 358 000 105 200 259 300 362 100 458 600 442 800 170 000 560 000 4000 Maksetut palkat ja palkkiot 1 852 300 101 000 217 200 303 300 384 000 370 800 476 000 4100 KuEl-maksut 449 800 3 000 35 400 49 400 62 600 60 400 170 000 69 000 4150 Kansaneläke-ja sairausvak. 38 300 1 200 4 600 6 400 8 200 7 900 10 000 4160 Työttömyysvakuutusmaksut 14 600 0 1 600 2 300 2 900 2 800 5 000 4170 Tapaturmavakuutusmaksut 3 000 0 500 700 900 900 0 4230 Sairausvakuutuskorvaukset 0 4055 muut henkilösivukulut 0 Palvelujen ostot 929 600 169 200 142 900 36 900 73 500 88 400 121 700 297 000 4340 Tsto-, pankki-ja asiantunt. 293 500 43 500 50 000 20 000 20 000 24 000 44 000 92 000 4350 Painatukset ja ilmoitukset 75 300 18 000 10 000 0 14 000 10 000 12 300 11 000 4360 Posti- ja telepalvelut 35 400 600 2 500 3 700 4 200 6 000 15 400 3 000 4370 Vakuutukset 2 000 0 0 0 0 0 2 000 0 4380 Puhtaanapito ja pesulapalv. 14 100 0 0 0 0 0 14 100 0 4390 Huoneiston kunnossapitopalv. 10 200 0 0 0 0 0 10 200 0 4410 Majoitus- ja ravitsemispalv. 88 700 25 300 20 000 3 200 5 800 9 400 25 000 4420 Matkustus- ja kuljetuspalv. 213 500 52 500 20 000 5 000 20 000 28 000 88 000 4430 Sosiaali-ja terveyspalvelut 20 000 0 0 0 0 0 20 000 0 4440 Opetus-ja kulttuuripalvelut 40 100 5 300 10 400 5 000 8 400 11 000 0 0 4460 Muut yhteistoimintaosuudet 27 000 24 000 3 000 4470 Muut palvelut 99 800 0 20 000 0 1 100 0 3 700 75 000 4057 matkakorvaukset 4058 koulutus 4059 käyttövarat 4065 posti-ja telepalvelut 4066 painatukset ja ilmoitukset 4075 ulkop.proj./jäsen-ja osall.maksut 4081 huoneiston kunnossapito 4085 omaisuusvakuutukset 4099 muut palvelut Aineet, tarvikkeet, tavarat 72 200 0 20 000 0 0 0 52 200 0 4500 Toimistotarvikkeet 16 600 0 0 0 0 0 16 600 0 4510 Kirjallisuus 5 000 0 0 0 0 0 5 000 0 4570 Sähkö 4 300 0 0 0 0 0 4 300 0 4580 Kalusto 20 000 0 0 0 0 0 20 000 0 4640 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 26 300 0 20 000 0 0 0 6 300 0 4060 koneet ja kalusto 4063 toimistotarvikkeet 4082 kirjallisuus ja suunnitteluaineisto 4087 tavarahankinnat 4089 sähkö 4090 varaston muutos (lisäys) Avustukset 775 000 0 25 000 750 000 0 4740 Avustukset yhteisöille 25 000 0 25 000 0 0 4770 Avustukset rahastoille 750 000 0 0 750 000 0 Muut toimintakulut 172 400 98 400 0 74 000 0 4820 Huoneistojen vuokrat/yhtiöv. 54 000 0 0 54 000 0 4840 Koneiden ja laitt. vuokrat 20 000 0 0 20 000 0 4940 Muut toimintakulut 98 400 98 400 0 0 0 KUNTIEN MAKSUOSUUSRAHOITUS 3 401 000 372 800 447 200 356 800 532 100 531 200 1 160 900 0 32

Keski-Suomen liitto I Sepänkatu 4 I 40100 Jyväskylä I Keski-Suomen Talo puh: 0207 560 200 I fax: 014 217 733 I etunimi.sukunimi@keskisuomi.fi Virallinen posti liitolle kirjaamon sähköpostiosoitteella: kirjaamo@keskisuomi.fi