Tilastokeskuksen Henkilöstötilinpäätös 2012 Käsitelty 8.3.2013 Tilastokeskuksen johtoryhmän kokouksessa ja yhteistyötoimikunnan kokouksessa
1(25) Sisällysluettelo HENKILÖSTÖKERTOMUS... 2 I Henkilöstön määrä ja rakenne... 2 II Osaamisen kehittäminen... 2 Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi... 2 Turvattu ydinosaaminen... 3 Toimivat osaamisen jakamisen keinot... 3 III Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat... 3 Joustavat työjärjestelyt ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut... 4 Toimivat prosessit ja verkostotyöskentely... 4 Uudistumista ja hyvää suoriutumista tukeva palkitseminen... 5 IV Hyvinvoiva työyhteisö... 5 Hyvinvointityö luonteva osa työyhteisön arkea... 5 Hyvät johtamis- ja työyhteisötaidot... 6 Yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus muutostilanteissa... 6 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 7 A. NYKYISET HENKILÖSTÖPANOKSET... 7 1. Henkilöstömäärä... 7 2. Henkilöstörakenne... 9 Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus... 9 Tehtävätasot... 11 Ikärakenne... 12 Koulutusrakenne... 13 3. Työajan käyttö... 14 Työajankäyttö päivinä... 14 Ylityöt... 14 Pitkät virkavapaudet... 14 4. Työvoimakustannukset... 15 Henkilöstökulut rahoituslähteittäin... 15 Palkkauskustannukset poissaoloittain... 15 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat... 16 B. HENKILÖSTÖN MOTIVAATIO, OSAAMINEN JA TYÖKUNTO... 17 5. Työtyytyväisyys... 17 Lisäosio organisaation uudistamishankkeesta... 18 6. Sairastavuus ja työtapaturmat... 18 7. Vaihtuvuus... 20 Henkilöstöpoistuma... 20 Ulkoinen rekrytointi... 20 Sisäinen liikkuvuus... 21 Palveluksessaoloaika Tilastokeskuksessa ("TK-ikä")... 21 8. Pätevyys... 22 Henkilöstökoulutuksen koulutuspäivät ja palkalliset opintovapaat... 22 C. HENKILÖSTÖINVESTOINNIT... 22 9. Koulutus- ja kehittämismenot... 22 10. Työhyvinvointi... 23 D. KANNUSTAVA PALKINTA... 24 11. Palkkaus ja palkitseminen... 24 E. TULOKSET... 24 12. Asiakastyytyväisyys... 24
2(25) HENKILÖSTÖKERTOMUS I Henkilöstön määrä ja rakenne II Osaamisen kehittäminen Tilastokeskuksen henkilöstöstrategiset tavoitteet perustuvat toimintastrategiaan, osaamisstrategiaan ja johtamispolitiikkaan. Niistä on koostettu vuosille 2010 2015 henkilöstöstrategiset toimintalinjaukset, joiden teemana on tavoitteellinen uudistuminen. Linjauksissa on kolme toisiaan täydentävää ja tukevaa kehittämisaluetta: osaamisen kehittäminen, työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat sekä hyvinvoiva työyhteisö. Linjaukset liitettiin maaliskuussa 2012 uudistettuun toimintastrategiaan Henkilöstö-näkökulmaksi. Kertomusvuoden aikana käynnistettiin suunnittelu organisaatiorakenteen muuttamiseksi vuosina 2013 2014. Muutosten tavoitteena on edistää strategisten tavoitteiden toteuttamista, vahvistaa prosessijohtamista ja -ohjausta, prosessien sujuvuutta ja laatua, tehostaa toimintoja sekä varmistaa tarvittava osaaminen ja sen tarkoituksenmukainen kohdentuminen. Muutosta tullaan seuraamaan mm. henkilöstöstrategisten tunnuslukujen ja Henkilöstökyselyn avulla. Tilastokeskuksen henkilöstömäärä nousi edellisvuoteen verrattuna. Vuoden 2012 lopussa henkilöstön lukumäärä (ilman palkattomilla virkavapailla olleita) oli 966 (2011: 952 henkilöä). Henkilötyövuosien määrä nousi 864 htv:een (2011: 820 htv). Poistumasta ja uusrekrytoinneista johtuen henkilöstön keski-ikä laski edelleen ollen vuoden lopussa 48,5 vuotta (2011: 48,9 v.). Alle 35-vuotiaiden osuus oli 17,5 %. Yli 45-vuotiaiden osuus oli laskenut vuoden aikana 65,2 %:sta 63,8 %:iin. Miesten ja naisten osuudet olivat pysyneet samoina (miehet 36,4 %, naiset 63,6 %). Määräaikaisten osuus henkilöstöstä, pois lukien tukityöllistetyt ja harjoittelijat, oli 4,1 % (2011: 3,8 %). Koulutustasoindeksi oli noussut 5,3:een (2011: 5,2). Osaamisen kehittämistoimin edistetään henkilöstön kykyjä selviytyä työn haasteista, joita ovat erityisesti henkilöstön vaihtuvuus, nopea tietotekninen kehitys, tilastoalan korkeat laatuvaatimukset ja toiminnan kansainvälisyyden asettamat haasteet. Osaamisen kehittämisen tunnusluvut Tavoite 2010 2011 2012 Rekrytointi, ulkoiset rekrytoinnit, henkilöiden lkm/v (ehrminfo) - 111 116 143 Voin käyttää monipuolisesti omia kykyjäni (Henk.kysely) 4,0 3,87 3,75-1 TIKO-koulutukset, osallistujia/ v - 92 110 131 Kirjall. kehittymis- (kehityskeskustelu) ja/tai urasuunnitelma tehty, % henkilöstöstä (HTP-tunnuslukukysely) 100 97 96 95 Tehokas sisäinen ja ulkoinen rekrytointi Strategian mukaisesti tehokkaalla sisäisellä ja ulkoisella rekrytoinnilla kilpailukyky työmarkkinoilla säilyy hyvänä. Vuoden aikana vakinaisia tehtäviä tai pidempiä määräaikaisia tehtäviä oli haussa 64 (2011: 63). Kaiken kaikkiaan ulkopuolelta rekrytoitiin (lyhyemmät sijaisuudet mukaan lukien) 143 henkilöä (2011: 116). Näistä haastattelijoita oli 36 ja harjoittelijoita 38. 1 Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi.
3(25) Turvattu ydinosaaminen Toimivat osaamisen jakamisen keinot Sisäistä rekrytointia käytettiin henkilöstön liikkuvuuden sekä osaamisen kehittymisen ja jakamisen tukemiseksi sekä tuottavuuden tehostamiseksi. Edellisvuoden tavoin useissa yksiköissä mm. eläkkeelle siirtyneiden tehtävistä huolehdittiin sisäisin järjestelyin. Sisäinen vaihtuvuus sisältäen henkilökierron, vastuualueiden tekniset ja organisaatiomuutokset koski 90 henkilöä (2011: 132). Tilasto-osaajaksi kasvetaan työssä oppimalla ja osaamisen jakamisen keinoin. Yksiköiden omat ja keskitetysti tarjotut koulutus- ja kehittämistoimenpiteet sisälsivät opiskelua mm. kielissä (englanti ja ruotsi), viestinnässä (mm. blogi- ja artikkelikirjoittaminen, esiintymistaito), tietotekniikassa (mm. Office-, julkaisujärjestelmä-, SAS- ja muuttujaeditorikoulutusta) sekä tilastojen ja ilmiöalueiden muutos- ja kehittämishankkeissa (mm. yritystilastojärjestelmän uudistaminen YTY, kansantalouden tilinpitojärjestelmäuudistus, muuttuja- ja luokituseditorien käyttöönottohankkeet). Uusille työntekijöille järjestettiin kaksi Tervetuloa Tilastokeskukseen -aamua. Tilasto-osaamisen koulutusohjelman TIKO:n perusopinnot uusien työntekijöiden perehdyttämiseksi järjestettiin kahdesti. TIKO:n syventäviä opintoja järjestettiin 17 kurssilla. Osa TIKO-kursseista oli avoimia myös muille Suomen virallisia tilastoja tuottaville virastoille. Koulutuksen opettajina toimivat pääosin Tilastokeskuksen omat asiantuntijat. Koulutuksiin osallistui 131 tilastokeskuslaista. TIKO:n syventävien opintojen vaikuttavuutta arvioitiin toista kertaa. TIKO:n vaikuttavuusindeksin (3,88/ 5,00) mukaan TIKO-opintoja oli kyetty hyödyntämään omissa työtehtävissä tilaston kehittämisessä sekä osaamisen jakamisessa. Lisäksi TIKO oli vahvistanut osallistujien ammatti-identiteettiä selkeästi. Osaamiskartoitusta varten valmisteltiin tilastotuotannon osaamiskartta yhdessä neljän tulosyksikön kanssa ja hankittiin ehr.fi-järjestelmä. Kartoituksen pilotointi aloitettiin marraskuussa osana YTY-projektia. Oppimista ja uudistumista vahvistettiin edellisvuoden tapaan muun muassa henkilöstökoulutuksilla, yksiköiden ja vastuualueiden opintopiireissä, seminaareissa, koti- ja ulkomaan koulutus- ja konferenssimatkoilla, yksiköiden ja vastuualueiden kokouksissa ja kehittämispäivillä sekä yksiköiden ja hankkeiden wiki-sivuilla. Osaamisen jakaminen oli myös vuoden teemana viraston työhyvinvointiverkostossa. Kolmessa johdon ja esimiesten yhteistapaamisessa käsiteltiin viestintään ja tietopalveluun, organisaation kehittämiseen sekä esimiestyön kehittämiseen liittyviä asioita. Lisäksi järjestettiin kymmenen esimiesten aamuseminaaria, joissa käsiteltiin henkilöstö- ja taloushallinnon sekä tietopalvelun ajankohtaisia kysymyksiä. III Työn tekemisen uudistuvat muodot ja toimintatavat Tilastokeskuksen ydintoimintaa ja prosesseja yhdenmukaistavien ja tehostavien hankkeiden ja projektien työstäminen jatkui. Tilastokeskus sai uuden pääjohtajan keväällä. Kesällä ryhdyttiin suunnittelemaan Tilastokeskuksen uutta organisaatiorakennetta. Vuoden 2013 alussa voimaan tulevan rakenneuudistuksen tavoitteena on tiedonkeruun kokoaminen yhteen yksikköön, tilastotuotannon organisointi kolmeen tilastoyksikköön ja kehittämistoiminnan keskittäminen yhteen yksikköön. Tilastoyksiköiden johtajat vaihtuivat ja vastuualueet sijoitettiin uusiin yksiköihin. Rajahaastattelun tiedonkeruu päätettiin lakkauttaa 1.1.2013 alkaen. Rakennemuutos
4(25) kohdistui enimmäkseen tilastoyksiköihin, mutta toimenpiteiden suunnittelu ja toteutus työllisti merkittävästi myös tukipalveluyksiköitä. Muun muassa prosessinomistajien sekä johtajien ja esimiesten työnjakoja, tehtäviä ja vastuita tarkistettiin työjärjestyksessä sekä taloussäännössä soveltamisohjeineen. Tavoite- ja kehityskeskusteluohjeistusta päivitettiin vastaamaan organisaatiomuutoksen tarpeita. Tulosyksiköiden sisäisiä rakenteita tuettiin mm. varamiesjärjestelmiä, parityöskentelyä ja tiimirakenteita kehittämällä. Henkilöstökyselyn mukaan työn sisältö ja haasteellisuus nousi selvästi. Työn tekemisen uudistuvien muotojen ja toimintatapojen tunnusluvut Tavoite 2010 2011 2012 Työn sisältö ja haasteellisuus (VMBaro) 3,68 3,68 3,69 3,74 TK:ssa muutokset toteutetaan suunnitelmallisesti (Henk.kys.) 3,5 3,03 3,16-2 Tulosyksikössäni reagoidaan riittävästi yhteiskunnan muutoksiin ja niistä seuraaviin kehitystarpeisiin (Henk.kys.) 3,5 3,23 3,26-3 Sisäinen liikkuvuus sis. työmarkkinat (haku): sis. vaihtuvuus, hlöiden lkm/v, (ehrminfo) 90 96 132 90 henkilökierto (ilmoitt.menettely): sis. työmarkkinat, henkilöiden lkm/v 20 10 11 5 Joustavat työjärjestelyt ja nykyaikaiset teknologiaratkaisut Toimivat prosessit ja verkostotyöskentely Joustavien työjärjestelyjen tavoitteena on työtaakan tasaisempi jakaantuminen ja työkuormituksen vähentäminen. Edellisvuonna uudistetun liukuvan työajan ohjeistuksen toteutumista seurattiin. Kertomusvuonna uudistettiin osa-aikatyön ohje ja laadittiin etätyöohje. Myös viraston tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma uudistettiin. Tilastotyöhön liittyvän runsaan järjestelmäkehityksen lisäksi Tilastokeskuksen Kieku-projekti käynnistyi uudelleen. Valtion yhteisiä talous- ja henkilöstöhallinnon prosesseja ja niitä tukevan tietojärjestelmän Kiekun ennakoiminen näkyi esim. työjärjestyksen päivityksessä sekä uusien osa-aikatyön mallien valmistelussa. Valtionhallinnon yleiset tavoitteet toimitilamenoista saataville säästöille ovat edellyttäneet tilojen käytön tehostamista. Edellisvuonna alkaneet sisäiset muutot jatkuivat. Tilastotalon V-osan poisvuokrauksen seurauksena tehtiin yhteensä 335 henkilömuuttoa. WWF suoritti Tilastokeskuksessa Green Office -toimistotarkastuksen ja myönsi luvan käyttää ympäristömerkkiä vuoteen 2015 saakka. Aktiivinen, tavoitteellinen ja johdonmukainen yhteistyö niin kansallisten kuin kansainvälistenkin sidosryhmien kanssa jatkui. Sekä tilasto- että tukiyksikköjen henkilöstöä osallistui moniin yhteistyöryhmiin ja verkostoihin. Ulkomaan matkustus lisääntyi; EU-, YK- ja OECD-kokousmatkat lisääntyivät edellisvuoteen nähden. Palvelukeskusasiakkuuden ja talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien toimivuuden seurantaan panostettiin erityisesti. Kehittämiskohtia käsiteltiin mm. Palkeiden ja Tilastokeskuksen välisissä asiakastapaamisissa. 2 Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi. 3 Ks. ed. viite
5(25) Uudistumista ja hyvää suoriutumista tukeva palkitseminen IV Hyvinvoiva työyhteisö Henkilöstöstrategisten linjausten mukaan joustavuudesta, uudistumiskyvystä ja hyvästä suoriutumisesta palkitaan. Henkilöstökyselyn tulosten perusteella tyytyväisyys palkkaukseen oli pysynyt edellisvuoden tasolla (2012: 2,99; 2011: 2,99). Tilastokeskuksen palkkausindeksi on valtion keskiarvon (2,86) yläpuolella. Palkkausjärjestelmää ryhdyttiin kehittämään vuoden aikana ns. viitetehtäväkuvauksilla, joita työstettiin viraston tes/vesneuvotteluosapuolien asettamissa valmisteluryhmissä. Palkkausjärjestelmän toimivuutta ja kilpailukykyä seurattiin tilastoyhteistyöllä ja Palkkavaakamarkkinapalkkavertailulla. Tilastokeskuksen sisäisessä laatupalkintokilpailussa palkitaan vuosittain viraston strategian toteutumista tukevia innovaatioita ja hankkeita sekä hyviä arjen käytäntöjä ja toimintatapoja. Vuoden 2011 kilpailun tulokset julkistettiin helmikuussa 2012. 19 ehdotuksesta palkittiin kaksi: Tilastokeskuksen suuryritystyön kehittäminen sekä Tutkijapalveluiden etäkäyttöympäristö. Muutos- ja uudistushankkeiden lisäksi tulosyksiköitä työllistivät ulkoiset ja sisäiset rekrytoinnit lisääntyneen vaihtuvuuden vuoksi. Niistä huolimatta Henkilöstökyselyn työilmapiiri ja yhteistyö -indeksi parani entisestään (3,77; tavoite 3,65). Toisaalta muutos haastoi johtoa ja esimiehiä entistä enemmän, mikä näkyi tyytyväisyyden laskuna vuorovaikutus- ja tiedonkulkuindekseissä. Henkistä, fyysistä ja sosiaalista työhyvinvointia kehitettiin yhteistyössä työterveyshuollon palveluntuottajien kanssa sekä tulosyksiköiden omien työhyvinvointiryhmien ja viraston tyhy-verkoston tuella. Sairauspoissaolopäivien määrä henkilötyövuotta kohti pysyi edellisvuoden tasolla. Hyvinvoivan työyhteisön tunnusluvut Tavoite 2010 2011 2012 Työilmapiiri ja yhteistyö (Henk.kys.) 3,65 3,71 3,74 3,77 Koen voivani vaikuttaa työyhteisöni toimintaan (Henk.kys.) 3,5 3,49 3,51-4 Sairauspoissaolopäivät työpv/htv, (Henk.tilinpäätös) < 10,0 10,7 11,3 11,3 Kohdennetut (yksikkökohtaiset) terveystarkastukset (Diacor), tarkastuksia tehty kpl x/10 3/10 6/10 9/10 Esimiesten motivointi- ja vuorovaikutustaidot (Esimieskysely) 3,82 3,86 3,93 3,89 Työyhteisön sisäinen viestintä ja tiedon kulku (VMBaro) 3,5 3,29 3,33 3,24 Hyvinvointityö luonteva osa työyhteisön arkea Kohdennettuja yksikkökohtaisia terveystarkastuksia oli vuoden 2012 loppuun mennessä tehty yhdeksässä tulosyksikössä kymmenestä. Diacor Terveyspalvelut Oy tuotti yksikkökohtaiset yhteenvedot, joita yksiköt hyödynsivät muiden sisäisten kyselytulosten rinnalla yksikön työhyvinvoinnin kehittämisessä. Edellisvuoden tapaan jatkettiin työsuojelutarkastuksesta laaditun kertomuksen edellyttämää työaikakirjausten seurantaa. Varhaisen tuen ohjeen mukaisesti työaikasaldojen ylitykset ja alitukset otettiin esimiesten toimesta puheeksi ja sovittiin miten tilanteet korjataan jatkossa. Lisäksi sairauspoissaolojen seurantaa tehostettiin kesäkuussa voimaan astuneiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten mukaisesti. 4 Kertomusvuonna tehty Henkilöstökysely sisälsi VMBaron kysymykset. Tilastokeskuksen omia lisäkysymyksiä sisältyy kyselyyn joka toinen vuosi.
6(25) Hyvät johtamis- ja työyhteisötaidot Johtoryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana 24 kertaa käsitellen strategisiin ja toiminnallisiin linjauksiin, talouteen ja toiminnan tuloksellisuuteen vaikuttavat tärkeimmät asiat. Yhteistyötoimikunta kokoontui 15 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. viraston toiminnan ja talouden suunnittelu ja seuranta, organisaation kehittäminen, henkilöstökysely lisäosineen, virkojen perustamiset, nimikemuutokset, toimitila-asiat, työjärjestyksen muuttaminen, ICT-strategia, ohje koskien työntekijöiden terveydentilaa koskevien tietojen käsittelystä, etätyö, osa-aikatyön mallit, osaamiskartoituspilotti, Web-tiedonkeruun kehittäminen henkilösurveyssä, valtionhallinnon yhteiset VATU- ja TORI-hankkeet sekä Tiku:n (Tilastokeskuksen kuntoliikunta- ja kulttuuriyhdistys) määräraha vuodelle 2013. Työsuojelutoimikunta kokoontui 9 kertaa. Käsiteltäviä asioita olivat mm. työsuojelun toimintasuunnitelma ja -ohjelma, työterveysasiat, Kela-korvaukset, sisäisten muuttojen tilanne työsuojelunäkökulmasta ja ergonomia, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma, varhaisen tuen ohje, vuosittaisen Terveystori-tapahtuman järjestäminen, kiinteistöasiat ja työpaikkakäynnit sekä työsuojelun riskikartoitus. Johtamista ja esimiestyötä tuettiin järjestämällä esimiesten aamuseminaareja sekä johdon ja esimiesten yhteistapaamisia. JET-koulutusta tarjottiin vastuualueiden esimiehille sekä tiiminvetäjille. Lisäksi järjestettiin koulutusta etätyön johtamisesta. Esimiestyötä arvioitiin keräämällä palautetta henkilöstöltä Esimieskyselyllä. Varhaisen tuen ohje päivitettiin vastaamaan muuttuneita sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutoksia, jotka edellyttävät työntekijän, esimiehen ja työterveyshuollon yhteistyötä, kun sairauspoissaolo pitkittyy. Yhteistyöllä tuetaan ja helpotetaan työhön paluuta. Loppuvuonna alettiin valmistella organisaatiouudistusta tukevaa Kumu-ohjelmaa, joka käynnistyy vuonna 2013. Sen tarkoituksena on uudistaa Tilastokeskuksen toimintatapoja ja kehittää erityisesti johtamista ja esimiestyötä. Sen tavoitteet ovat valtionhallinnon Vaikuttavuus ja tuloksellisuus -hankkeen Inhimillinen pääoma-osion tavoitteiden mukaisia. Yhteiset toimintatavat ja avoin vuorovaikutus muutostilanteissa Organisaation uudistaminen sitoi paljon yksiköiden työaikaa ja resursseja normaalin työskentelyn lisäksi. Muutoksen hallinnassa käytettiin monia keinoja. Tulosyksiköt järjestivät vuoden aikana säännöllisesti yksikkö-, vastuualue- ja tiimikokouksia, -infoja ja -seminaareja. Kehittämispäivien aiheita olivat mm. tiimi- ja parityöskentely, varahenkilöjärjestelyt, roolit ja vastuut, tilastojen kehittämistarpeet, dokumentointi, viestintä ja tiedonkulku, osaamisen jakaminen sekä muutoksen tilanne.
7(25) HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS A. Nykyiset henkilöstöpanokset 1. Henkilöstömäärä Tilastokeskuksen henkilöstön kokonaismäärä vuoden 2012 lopussa oli 1 011 henkilöä sisältäen virkavapaalla olevat ja 966 henkilöä ilman palkattomalla virkavapaalla olevia. Muissa kuin haastattelutehtävissä toimivan henkilöstön määrä oli kertomusvuoden lopussa virkavapaalla olevat mukaan lukien 799 henkilöä ja palkattomalla virkavapaalla olevat pois lukien 769 henkilöä. Haastattelijoiden vastaavat lukumäärät olivat kertomusvuonna 212 henkilöä (ml. virkavapaalla olevat) ja 197 henkilöä (pl. palkattomilla virkavapailla olevat). Taulukko 1: Henkilöstön palvelussuhteiden lukumäärä 31.12., koko henkilöstö (ehrminfo) 5 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat Kenttähaastatteluyksikkö Rajahaastattelututkimus Puhelinhaastattelukeskus 846 (79,9 %) 795 44 7 213 (20,1 %) 155 19 39 Yhteensä 1059 808 (79,2 %) 768 30 10 212 (20,8 %) 161 13 38 1020 769 (77,7 %) 735 29 5 220 (22,3 %) 162 15 43 989 787 (78,8 %) 743 33 11 211 (21,2 %) 147 20 44 998 799 (79,0 %) 745 44 10 212 (21,0) 156 20 36 1011 Taulukko 2. Henkilöstön lukumäärä 31.12. (pl. palkattomilla virkavapailla olevat), koko henkilöstö (Tahti) 6 Henkilöstö, pl. haastattelijat vakinaiset määräaikaiset harjoittelijat, tuntipalkkaiset ja työllistetyt Haastattelijat 803 (80,4 %) 767 30 6 196 (19,6 %) 193 3 vakinaiset määräaikaiset Yhteensä 999 762 (79,5 %) 731 23 8 197 (20,5 %) 195 2 959 737 (78,1 %) 713 20 4 207 (21,9 %) 203 4 944 753 (79,1) 716 30 7 199 (20,9) 193 6 952 769 (79,6) 730 33 6 197 (20,4) 190 7 966 Henkilöstön lukumäärä laski vuoden ensimmäisellä kolmanneksella 963:sta 955:een. Määräaikaisten harjoittelijoiden johdosta henkilöstön määrä nousi kesäkuukausina (kesäkuu 1010 henkilöä). Viimeisellä vuosikolmanneksella henkilöstön määrä laski ollen vuoden lopussa 966 henkilöä. 5 Sisältää kaikki palvelussuhteet, myös EU:n palvelukseen siirtyneet ja kansallisina asiantuntijoina toimivat sekä vuorotteluvapaalla tai muilla pidemmillä virkavapailla olevat henkilöt, joista ainakin osalle on palkattu myös sijainen. 6 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia.
8(25) Taulukko 3. Henkilöstömäärän kehitys vuonna 2012, koko henkilöstö (Tahti) 7 Vuosi 2012 Henkilöitä, lkm Naiset, % Miehet, % Tammikuu 963 64,0 36,0 Helmikuu 961 64,1 35,9 Maaliskuu 954 64,0 36,0 Huhtikuu 955 63,4 36,6 Toukokuu 964 63,4 36,6 Kesäkuu 1010 63,1 36,9 Heinäkuu 996 63,0 37,0 Elokuu 978 62,9 37,1 Syyskuu 970 64,0 36,0 Lokakuu 971 63,7 36,3 Marraskuu 970 63,5 36,5 Joulukuu 966 63,6 36,4 Taulukko 4: Henkilötyövuodet (Prima) Henkilöstö Henkilöstön määrä nousi edelliseen vuoteen verrattuna myös henkilötyövuosilla mitattuna. Henkilöstön (pl. haastattelijat) henkilötyövuosien määrä nousi 736 htv:een (2011: 710 htv) ja haastattelijoiden 128 htv:een (2011: 110). Henkilötyövuosien määrä yhteensä nousi vuoden aikana 820 htv:sta 864 htv:een. Yhteensä Haastattelijat (pl. haastattelijat) s 8 Toimintamenot 647 615 582 586 621 88 83 86 80 70 735 698 668 666 691 Ulkopuolinen rahoitus 47 52 57 43 37 12 14 10 8 36 59 66 67 51 73 Maksullinen toiminta 94 88 81 81 78 38 24 25 21 22 132 112 106 102 100 Yhteensä 9 788 755 720 710 736 138 121 121 110 128 926 876 841 820 10 864 Kuvassa 1 on henkilöstön lukumäärät tulosyksiköittäin ja haastattelijat vuosien 2008 2012 lopussa. Luvuissa ei ole mukana palkattomilla virkavapailla olevia. Kuvassa 2 on henkilötyövuosien kehitys tulosyksiköittäin ja haastattelijat vuosina 2008 2012. 7 Ei sisällä palkattomalla virkavapaalla olevia. 8 Haastattelijoiden henkilötyövuosien laskentakäytäntöjä on vuoden 2012 osalta tarkennettu siten, että htv:t perustuvat pelkästään laskentakohteen rahoituslähteeseen. 9 Henkilötyövuodet ovat Prima-järjestelmästä. Primasta siirretään joka kuukausi palvelussuhdetietoja Valtiokonttorin ylläpitämään Tahti-järjestelmään. Tahtista saatavia henkilötyövuosilukuja ei tässä yhteydessä käytetä, koska Tahtista saatavat htv-luvut vuosilta 2007 (880 htv), 2008 (898 htv), 2009 (857 htv), 2010 (821 htv), 2011 (806 htv) ja 2012 (847 htv) ovat virheellisiä. Virheet ovat johtuneet mm. Tahtissa olleista virheellisistä poimintamäärittelyistä sekä siitä, että Primassa tehdyt muutokset ja korjaukset eivät siirry taannehtivasti Tahtiin. Tahti-palvelu ei myöskään tee virastokohtaisia korjausajoja. 10 Henkilötyövuosien määrä on toimintakertomuksen mukainen. Ero vuoden 2011 toimintamenoja koskevien htv:ien kohdalla johtuu pyöristyksistä.
9(25) Kuva 1. Henkilöstön lukumäärä tulosyksiköittäin ja haastattelijat, koko henkilöstö (Tahti) Kuva 2. Henkilötyövuosien määrä tulosyksiköittäin ja haastattelijat, koko henkilöstö (Prima) 2. Henkilöstörakenne Palvelussuhteen laatu, laji ja koko-/osa-aikaisuus Vuoden 2012 lopussa naisten osuus henkilöstöstä oli 63,6 % ja miesten osuus 36,4 % (valtio: naisia 48,4 %, miehiä 51,6 %). Vakinaisessa palvelussuhteessa työskenteli 95,2 % henkilöstöstä. Määräaikaisten 11 osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 4,1 % (TK 2011: 3,8 %; valtio 2012: 11,1 %). Määräaikaisten palvelussuhteiden perusteet ovat sijaisuus, työn luonne (esim. määräaikainen projekti tai tilapäinen ruuhka-apu), harjoittelu ja työllisyyden hoito- 11 Määräaikaiset pois lukien harjoittelijat ja työllisyyden hoitovaroin palkatut
10(25) varoin palkkaaminen. Määräaikaisten naisten osuus naisten yhteismäärästä oli 3,1 % (TK 2011: 3,8 %; valtio 2012: 13,7 %). Kaikkien määräaikaisissa viroissa tai tehtävissä toimivien osuus henkilöstöstä vuoden lopussa oli 4,8 % (TK 2011: 4,5 %; valtio 2012: 13,7 %). Virkasuhteisia oli 57,2 % (2011: 55,9 %) ja työsopimussuhteisia 42, 8 % (2011: 44,1 %). Kokoaikaisen henkilön osuus vuoden lopussa oli 71,8 % (2011: 70,3 %) ja osa-aikaisten osuus 28,2 % (2011: 29,7 %). Valtiolla oli kertomusvuonna kokoaikaisia 93,7 % ja osa-aikaisia 6,3 %. Työsopimussuhteisten ja osa-aikaisten osuus Tilastokeskuksessa on valtioon verrattuna korkeampi, koska haastattelijat, joita on noin 20 % henkilöstöstä, työskentelevät työsopimussuhteessa osa-aikaisina tuntityöntekijöinä. Muita kuin haastattelutyötä tekeviä osa-aikaisia oli kertomusvuonna 105 henkilöä (taulukko 8). Taulukko 5. Vakinaiset ja määräaikaiset, koko henkilöstö (Tahti) Vakinaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Määräaikaiset Henkilöstö (pl. haastattelijat) Haastattelijat Harjoittelijat ja työllistetyt 960 (96,1 %) 767 193 39 (3,9 %) 30 3 6 TK yhteensä 999 926 (96,6 %) 731 195 33 (3,4 %) 23 2 8 959 916 (97,0 %) 713 203 28 (3,0 %) 20 4 4 944 909 (95,5 %) 716 193 43 (4,5 %) 30 6 7 952 920 (95,2 %) 730 190 46 (4,8 %) 33 7 6 966 (100 %) Taulukko 6. Palvelussuhteen laatu, koko henkilöstö (Tahti) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Virkasuhteiset 566 56,7 536 55,9 519 55,0 532 55,9 553 57,2 Työsopimussuhteiset 433 43,3 423 44,1 425 45,0 420 44,1 413 42,8 TK yhteensä 999 100,0 959 100,0 944 100,0 952 100,0 966 100,0 Taulukko 7. Henkilöstön koko-/osa-aikaisuus sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. M N Yht. Koko-aikainen 309 419 728 287 391 678 283 366 649 302 367 669 309 385 694 Osa-aikainen väh. 20 t/vko alle 20 t/vko 39 35 4 232 228 4 271 263 8 42 40 2 239 231 8 281 271 10 42 39 3 253 250 3 295 289 6 42 41 1 241 237 4 283 278 5 43 41 2 229 225 4 272 266 6 TK yhteensä 348 651 999 329 630 959 325 619 944 344 608 952 352 614 966 Miehet/ naiset, % 34,8 65,2 100,0 34,3 65,7 100,0 34,4 65,6 100,0 36,1 63,9 100,0 36,4 63,6 100,0 Taulukko 8. Osa-aikaisuuden perusteet, henkilöitä (lkm) koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Osa-aikaeläke ja osatyökyvyttömyyseläke 50 54,9 63 59,4 72 61,0 72 59,0 63 60,0 Osittainen virkavapaa 18 19,8 16 15,1 19 16,1 23 18,9 23 21,9 Osittainen hoitovapaa 23 25,3 27 25,5 27 22,9 27 22,1 19 18,1 Yhteensä 91 100,0 106 100,0 118 100,0 122 100,0 105 100,0
11(25) Tehtävätasot Palkkausjärjestelmäpohjaisen VPL-luokituksen 12 mukaan 51,2 % (2011: 48,5 %) tilastokeskuslaisista työskenteli asiantuntijatehtävissä (huippu-, erityis- ja asiantuntijatehtävät) ja 40,3 % (2011: 42,8 %) toimeenpanevissa tehtävissä. Johto- ja esimiestehtävissä oli 6,7 % henkilöstöstä (2011: 7,0 %). Naisten osuus johdosta oli 50,0 % (valtio: 35,3 %). Tehtävien vaativuudenarvioinnin mukainen pisteytys vaikuttaa siihen, miten tehtävät sijoittuvat taulukossa 9 oleville tehtävätasoille. Tästä syystä VPL-luokituksen mukaiset johtamistyötä sekä esimies- ja työnjohtotöitä tekevien lukumäärät (yht. 65 henkilöä) eroavat Tilastokeskuksen esimieslistan mukaisesta määrästä (yht. 64 henkilöä vuonna 2012, taulukko 11). Tilastokeskuksen henkilöstön (pl. haastattelijat) sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin on kuvattu taulukossa 10. Taulukko 9. Henkilöstö tehtävätasoittain 13 sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Tehtävätaso M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % Johtotason työt 9 6 15 1,5 7 5 12 1,3 7 6 13 1,4 7 6 13 1,4 6 6 12 1,2 Esimies- ja 39 36 75 7,5 36 36 72 7,5 39 32 71 7,5 25 28 53 5,6 26 27 53 5,5 työnjohtotyöt Huippuas.tuntijatyöt 1 1 2 0,2 1 2 3 0,3 0 2 2 0,2 1 2 3 0,3 1 2 3 0,3 Erityisasiantuntijatyöt 45 22 67 6,7 46 20 66 6,9 45 20 65 6,9 61 28 89 9,3 65 29 94 9,7 Asiantuntijatyöt 179 208 387 38,7 168 201 369 38,5 167 194 361 38,2 178 193 371 38,9 187 211 398 41,2 Toimeenpanevat 66 369 435 43,5 63 333 396 41,3 55 327 382 40,5 62 345 407 42,8 62 327 389 40,3 työt Ei luokiteltu 9 9 18 1,8 8 33 41 4,3 12 38 50 5,3 10 6 16 1,7 5 12 17 1,8 Yhteensä 348 651 999 100 329 630 959 100 325 619 944 100 344 608 952 100 352 614 966 100 Taulukko 10. Henkilöstön sijoittuminen viraston palkkausjärjestelmän mukaisiin vaativuusryhmiin (vry), pl. haastattelijat (Prima) Vry 15-16 14 2 % 14 2 % 14 2 % 17 2 % 21 3 % Vry 13-14 96 11 % 101 13 % 95 12 % 101 13 % 97 12 % Vry 11-12 264 31 % 252 31 % 241 31 % 250 32 % 277 35 % Vry 9-10 184 22 % 173 21 % 169 22 % 174 22 % 172 21 % Vry 2-8 258 30 % 240 30 % 227 30 % 218 28 % 205 26 % Ei vry:tä 14 30 4 % 28 4 % 23 3 % 27 3 % 27 3 % Henkilöstö, pl. haastattelijat 846 100 % 808 100 % 769 100 % 787 100 % 799 100 % 12 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. Työt luokitellaan työn sisällön mukaan tilastoperheisiin ja työn vaikeusasteluokkaan tilasto-perheen sisällä. Lisäksi VPL sisältää tehtävätasoluokituksen, josta ilmenee työn esimies-/johtamistehtäväluonne sekä määrittelyn mille organisaatiotasolle työ virastossa sijoittuu. 13 Tahti-järjestelmän sisältämän Valtion palkkatilastointiluokituksen (VPL) mukainen luokitus. 14 Palkkausjärjestelmän ulkopuoliset, kuten johtajat, työnantajavirkamiehet ja muut, joilla on euromääräinen palkka.
12(25) Taulukko 11. Johtajat ja esimiehet sukupuolen mukaan (Tilastokeskuksen esimieslista) Johtajat 15 (%) N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. N M Yht. 7 15 7 6 13 6 7 13 6 7 13 6 6 12 (46,7) (100) (53,8) (46,2) (100) (46,2) (53,8) (100) (46,2) (53,8) (100) (50,0) (50,0) (100) 8 (53,3) (Valtio; naisia (%) johdosta 16 ) Muut esimiehet 17 (%) (31,0) 33 (52,4) 30 (47,6) 63 (100) (33,9) 30 (50,8) 29 (49,2) 59 (100) (38,2) 28 (46,7) 32 (53,3) 60 (100) (34,5) 29 (50,0) 29 (50,0) 58 (100) 25 (48,1) 27 (51,9) 52 (100) (Valtio; naisia (%) esimiehistä) Yhteensä (%) Johdon osuus koko henkilöstöstä, % (ml. haastattelijat) (25,3) 41 (52,6) 37 (47,4) 78 (100) 1,4 (27,3) 37 (51,4) 35 (48,6) 72 (100) 1,3 (28,1) 34 (46,6) 39 (53,4) 73 (100) 1,3 (23,4) 35 (49,3) 36 (50,7) 71 (100) 1,3 31 (48,4) 33 (51,6) 64 (100) 1,2 (Valtio; johdon %- osuus henkilöstöstä) (2,3) (1,8) (1,8) (1,9) (1,7) Ikärakenne Henkilöstön keski-ikä oli 48,5 vuotta (2011: 48,9 v.). Se on laskenut kahden viime vuoden aikana 1 vuodella. Vähintään 45-vuotiaita oli 63,8 % (2011: 65,2 %). Suurin ikäryhmä oli 55-64-vuotiaat, joita oli 35,2 % (2011: 38 %). Alle 35-vuotiaita oli 17,5 % (2011: 17,7 %). Naisia oli enemmän kuin miehiä kaikissa ikäryhmissä. Taulukko 12. Henkilöstön ikärakenne, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, v. lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % 15-24 12 1,2 13 1,4 10 1,1 19 2,0 10 1,0 25-34 164 16,4 122 12,7 131 13,9 149 15,7 159 16,5 35-44 169 16,9 174 18,1 176 18,6 163 17,1 181 18,7 45-54 287 28,7 266 27,7 248 26,3 235 24,7 250 25,9 55-64 355 35,5 374 39,0 367 38,9 365 38,3 340 35,2 65-12 1,2 10 1,0 12 1,3 21 2,2 26 2,7 TK yhteensä 999 100,0 959 100,0 944 100,0 952 100,0 966 100,0 Keski-ikä, v. Naiset/ Miehet (valtio, keski-ikä) Väh. 45-vuotiaita, % (valtio) 48,1 v (44,0) 65,5 % (50,5) 49,5 v 50,3/ 48,0 (44,0) 67,8 % (50,5) 49,3 v 50,2/ 47,7 (45,1) 66,4 % (54,7) 48,9 v 50,0/ 46,9 (45,7) 65,2 % (55,3) 48,5 v 49,6/46,5 (45,9) 63,8 % (56,2) Taulukko 13. Henkilöstön ikärakenne sukupuolen mukaan vuonna 2012, koko henkilöstö (Tahti) Ikäluokka, vuotta Miehet % Naiset % Yhteensä % 15-24 3 30,0 % 7 70,0 % 10 100,0 % 25-34 74 46,5 % 85 53,5 % 159 100,0 % 35-44 79 43,6 % 102 56,4 % 181 100,0 % 45-54 87 34,8 % 163 65,2 % 250 100,0 % 55-64 99 29,1 % 241 70,9 % 340 100,0 % 65-10 38,5 % 16 61,5 % 26 100,0 % TK yhteensä 352 36,4 % 614 63,6 % 966 100,0 % 15 Ylin johto, tulosjohtajat ja muut johtajat 16 Valtion vertailutiedot Tahtista 17 Vastuualueiden esimiehet ja tulosjohtajien sijaiset
13(25) Koulutusrakenne Koko henkilöstön koulutustasoindeksi oli noussut 5,3:een (2011: TK 5,2, valtio 2012: 5,2). Pelkän yleissivistävän koulutuksen saaneiden osuus on laskenut tasaisesti viiden vuoden aikana noin 22 %:sta 18 %:iin. Samoin ilman luokitustietoa olleiden osuus oli laskenut noin 7 %:sta 6 %:iin. Humanistisen ja taidealan koulutuksen saaneiden osuus oli noussut edellisvuosiin nähden noin 4 %:sta 5 %:iin ja kaupallisen ja yhteiskuntatieteellisen koulutuksen osuus noin 47 %:sta miltei 49 %:iin. Korkeakoulu- ja yliopistotason tutkinnon suorittaneiden osuus oli noussut noin 51 %:sta 55 %:iin (valtio 2012: 43,3 %). Tutkijakoulutuksen (lisensiaatin tai tohtorin tutkinnon) suorittaneita oli edellisvuoden tavoin 3,7 % henkilöstöstä (valtio: 4,4 %). Vähintään alimman korkea-asteen tutkinnon suorittaneita oli 67,7 % henkilöstöstä (2011: 64,8 %). Taulukko 14. Koulutusaste sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusaste M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % M N Yht. % Perusaste 4 48 52 5,3 4 43 47 4,9 3 39 42 4,4 3 36 39 4,1 3 34 37 3,8 Keskiaste 71 180 251 25,1 70 160 230 24,0 68 156 224 23,7 68 162 230 24,2 62 156 218 22,6 Alin korkea-aste 28 112 140 14,0 25 110 135 14,1 23 107 130 13,8 24 106 130 13,7 24 99 123 12,7 Alempi korkeakouluaste 38 60 98 9,8 38 57 95 9,9 38 68 106 11,2 41 64 105 11,0 53 77 130 13,5 Ylempi korkeakouluaste 181 201 382 38,2 163 187 350 36,5 157 187 344 36,4 163 184 347 36,4 165 200 365 37,8 Tutkijakoulutusaste 24 14 38 3,8 23 16 39 4,1 25 13 38 4,0 25 10 35 3,7 26 10 36 3,7 Ei luokitusta tai tuntematon koulutusaste 2 36 38 3,8 6 57 63 6,6 11 49 60 6,4 20 46 66 6,9 19 38 57 5,9 TK yhteensä 348 651 999 100 329 630 959 100 325 619 944 100 344 608 952 100 352 614 966 100 Koulutustasoindeksi TK (valtio) 6,0 4,9 5,3 (5,3) 5,9 4,8 5,2 (5,3) 5,9 4,9 5,2 (5,1) 5,8 4,9 5,2 (5,1) 5,8 5,1 5,3 (5,2) Taulukko 15. Koulutusala sukupuolen mukaan, koko henkilöstö (Tahti) Koulutusala M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht % M N Yht %..... Yleissivistävä koulutus 63 160 223 22,3 61 142 203 21,1 57 130 187 19,8 56 130 186 19,5 50 126 176 18,2 Kasvatustieteellinen ja 1 12 13 1,3 1 9 10 1,0 1 11 12 1,3 1 12 13 1,4 2 12 14 1,4 opettajankoulutus Humanistinen ja taidealan 6 33 39 3,9 5 32 37 3,9 6 36 42 4,4 6 35 41 4,3 5 46 51 5,3 koulutus Kaupallinen ja yhteiskuntatiet. 198 297 492 49,2 181 286 467 48,7 176 279 455 48,2 183 268 451 47,4 195 276 471 48,8 koulutus Luonnontieteellinen 53 48 101 10,1 49 47 96 10,0 49 47 96 10,2 52 46 98 10,3 52 52 104 10,8 koulutus Tekniikan koulutus 18 21 39 3,9 17 20 37 3,9 15 25 40 4,2 15 25 40 4,2 17 22 39 4,0 Maa- ja metsätalousalan 5 12 17 1,7 6 8 14 1,5 6 10 16 1,7 7 14 21 2,2 7 14 21 2,2 koulutus Terveys- ja sosiaalialan 0 15 15 1,5 0 11 11 1,1-13 13 1,4-12 12 1,3-10 10 1,0 koulutus Palvelualojen koulutus 2 20 22 2,2 3 18 21 2,2 4 19 23 2,4 4 20 24 2,5 5 18 23 2,4 Ei luokitusta tai 2 36 38 3,9 6 57 63 6,6 11 49 60 6,4 20 46 66 6,9 19 38 57 5,9 tuntematon koulutusala TK yhteensä 348 651 999 100 329 630 959 100 325 619 944 100 344 608 952 100 352 614 966 100
14(25) 3. Työajan käyttö Työajankäyttö päivinä Tehdyn työajan osuus kokonaistyöajasta vuonna 2012 oli 76,8 %. Edellisvuoteen nähden vuosilomaan käytetty työaika oli laskenut 0,5 prosenttiyksiköllä, opiskeluun käytetty työaika noussut 0,2 prosenttiyksiköllä ja palkallisiin virkavapauksiin käytetty työaika laskenut 0,1 prosenttiyksiköllä. Taulukko 16. Työajankäyttö päivinä, pl. haastattelijat (STOJ) Kokonaistyöaika 198 719 190 468 182 186 179 758 184 178 Tehty työaika (% kokonaistyöajasta) Työaikaa vuosilomaan (% kokonaistyöajasta) Työaikaa opiskeluun (% kokonaistyöajasta) Palkalliset virkavapaudet (% kokonaistyöajasta) (100 %) 153 100 (77,0 %) 29 788 (15,0 %) 6 172 (3,1 %) 9 659 (4,9 %) (100 %) 146 226 (76,8 %) 30 252 (15,9 %) 5 155 (2,7 %) 8 835 (4,6 %) (100 %) 138 587 (76,1 %) 29 676 (16,3 %) 5 365 (2,9 %) 8 558 (4,7 %) (100 %) 137 364 (76,4 %) 27 955 (15,6 %) 5 949 (3,3 %) 8 490 (4,7 %) (100 %) 141 398 (76,8 %) 27 756 (15,1 %) 6 486 (3,5 %) 8 538 (4,6 %) Ylityöt Ylitöiden määrä 18 Tilastokeskuksessa on edelleen pieni. Rahana korvatun ylityöajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli pysynyt 0,2 %:ssa (TK 2011: 0,2 %; valtio 2012: 1,0 %). Muun kuin rahana tai ylityövapaana korvatun säännöllisen työajan ylittävän ylimääräisen työajan osuus säännöllisestä vuosityöajasta oli laskenut 0,6 %:iin (TK 2011: 0,7 %; valtio 2012: 0,1 %). Pitkät virkavapaudet Seuraavassa taulukossa on yleisimmillä virkavapailla olleiden henkilöiden määriä vuoden lopussa ja koko vuonna. Sekä palkallisen että palkattoman äitiys- ja isyysvapaan käyttö lisääntyi edellisvuoteen nähden. Vuorotteluvapaalla olleiden määrä nousi 16:een (2011: 10 henkilöä). Toisen työnantajan palveluksessa olleiden määrä laski 15:sta 8 henkilöön. 18 Lähde: Tahti
31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 31.12. koko vuonna 15(25) Taulukko 17. Yleisimmät pitkät virkavapaudet, henkilöitä (lkm) 31.12. ja koko vuonna, pl. haastattelijat (Prima) Äitiys- ja vanhempainvapaa (palkallinen) 1 15-11 1 13 2 12 4 19 Äitiysvapaa (palkaton) 3 17-14 2 11 2 12 3 18 Isyysvapaa (palkallinen) - - - - - 6 1 12-15 Isyysvapaa (palkaton) 1 18 3 13-11 - 17 3 25 Vanhempainvapaa (palkaton) 8 29 7 26 9 21 6 21 7 23 Hoitovapaa (palkaton) 8 23 12 24 3 18 9 19 8 16 Vuorotteluvapaa 5 13 3 12 3 8 4 10 3 16 Kansalliset asiantuntijat - - - - - - - - - - EU, YK jne. palveluksessa 3 6 4 6 2 4 5 6 4 5 Eurostat-harjoittelussa ja pohjoismaisessa - 5 - - - - - - - - virkamiesvaihdossa olevat Viran hoito toisessa virastossa, muu työ 6 8 9 15 8 13 5 15 4 8 4. Työvoimakustannukset Henkilöstökulut rahoituslähteittäin Vuonna 2012 henkilöstökulut nousivat edellisvuoteen nähden noin kolmella miljoonalla eurolla. Kuitenkin henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista laski prosenttiyksiköllä 78 %:sta 77 %:iin. Henkilötyövuoden hinta oli 53 616 (valtio: 56 537 ). Taulukko 18. Henkilöstökulut 19 rahoituslähteittäin, koko henkilöstö Toimintamenot ja yhteisrahoitteinen toiminta 37 464 654 37 997 399 37 204 288 37 460 600 40 486 966 Maksullinen toiminta 5 505 897 5 262 260 5 150 054 5 265 823 5 234 403 Palkat ja sivukulut yhteensä, euroa 42 970 551 43 259 659 42 354 342 42 726 423 45 721 369 Muut välilliset työvoimakustannukset 20 1 023 056 789 951 796 080 869 068 871 213 Henkilöstökulut yhteensä, euroa 43 993 607 44 049 610 43 150 422 43 595 490 46 592 582 Henkilötyövuoden hinta, euroa 21 (valtio 22 ) 46 404 (48 796) 49 383 (51 434) 50 362 (52 948) 52 105 (54 275) 53 616 (56 537) Henkilöstökulujen osuus kokonaismenoista 77 % 77 % 77 % 78 % 77 % Palkkauskustannukset poissaoloittain Henkilöstön (pl. haastattelijat) palkallisista poissaoloista vuosilomien määrä nousi edellisvuoteen nähden, joskin viiden vuoden tarkastelujaksolla niiden määrä on ollut laskeva. Loma- ja säästövapaiden sekä äitiys- ja isyysvapaiden määrä on kasvanut. Sairauksista, työtapaturmista ja kuntoutuksista sekä opintovapaista johtuneiden poissaolojen määrä on vaihdellut vuosittain. Kansainvälinen harjoittelu on loppunut. Muiden palkallisten poissaolopäivien määrä (esim. merkkipäivät) on pysytellyt 19 Henkilöstökulut sisältävät työnantajamaksut ja lomarahat sekä nettoutetut sairausvakuutusmaksu-palautukset. Lomapalkkavelka ei sisälly henkilöstökuluihin. Tiedot TK:n kirjanpidosta. 20 Kirjanpidon mukaiset kustannukset Henkilöstöpalveluista (Koulutuspalvelut, Työterveyspalvelut, Virkistyspalvelut ja Muut henkilöstöpalvelut) 21 Rahoituslähteet yhteensä jaettuna henkilötyövuodet yhteensä 22 Valtion vertailutiedot Tahtista.
16(25) vuosittain 100 150 päivän välillä. Palkallisista poissaoloista aiheutuneet kustannukset ovat vaihdelleet 6,2:sta 6,7 miljoonaan euroon vuodessa. Taulukko 19. Palkkakustannukset poissaoloittain (pl. haastattelijat) 23 Kalenteripäiväripäiväripäiväripäiväripäivää Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Kalente- Euroa Vuosiloma 34 598 4 500 613 32 738 4 520 919 33 434 4 724 354 29 733 4 348 595 30 095 4 555 957 Lomaraha- ja 4 468 589 597 4 591 642 571 4 159 602 114 4 650 693 413 4 900 765 484 säästövapaa Sairausloma 9 160 991 277 6 403 797 433 6 504 827 939 7 315 921 183 7 963 991 434 Työtapaturma 86 10 076 34 3 830 51 6 783 212 30 892 40 8 327 Kuntoutus 99 11 133 173 24 276 137 19 755 58 8 966 49 7 022 Äitiys- ja 1 082 144 447 808 110 638 1 106 159 588 801 121 299 1 466 221 230 isyysvapaa Tilapäinen 426 55 350 289 41 471 395 58 526 335 49 705 349 54 755 hoitovapaa Palkallinen 370 51 494 101 8 215 47 5 345 36 4 663 242 35 645 opintovapaa Kv-harjoittelu 518 73 329 0 0 0 0 0 0 0 0 Muut palkalliset 144 19 225 132 20 150 157 21 335 128 18 233 101 14 919 poissaolot Yhteensä 50 951 6 446 541 51 446 6 169 503 46 030 6 425 739 43 268 6 196 949 45 205 6 654 773 Matkustusmenot ja ulkomaan virkamatkat Vuoden 2012 matkustusmenot kasvoivat edellisvuodesta noin 167 000 eurolla. Menot kasvoivat koko henkilöstön, mukaan lukien haastattelijoiden osalta. Vuonna 2012 tilastokeskuslaiset tekivät yhteensä ulkomaan 558 virkamatkaa, joista 55 % oli EU-kokousmatkoja. Ulkomaan virkamatkoja oli 49 enemmän kuin vuotta aiemmin. Erityisesti YK:n ja OECD:n kokousmatkoja tehtiin edellisvuotta enemmän. Taulukko 20. Matkustusmenot 24, koko henkilöstö Ulkomaan ja kotimaan matkat 883 455 850 116 691 466 749 280 848 775 Haastattelijoiden matkat 622 917 450 453 501 781 469 793 537 572 Yhteensä, euroa 1 506 372 1 300 569 1 193 247 1 219 073 1 386 347 Taulukko 21. Ulkomaan virkamatkojen lukumäärät (Tilastokeskuksen matkakortisto) EU-kokoukset 269 233 260 293 305 YK:n ja OECD:n kokoukset 81 57 58 58 83 Pohjoismaiset kokoukset 41 41 61 50 51 Koulutus ja osallistuminen tieteellisiin kokouksiin 71 65 46 59 64 Konsultointimatkat 73 117 33 35 35 Muut 30 13 17 14 20 Yhteensä 565 526 475 509 558 23 Taulukkoon on koottu eräiden poissaolojen palkkavaikutuksia sivukuluineen. Osa-aikaisten poissaolot summataan yhteen kokonaisiksi päiviksi. Tiedot ovat ehrminfo -järjestelmästä. 24 Luvuissa on mukana kaikki virkamatkoista aiheutuvat menot päivärahoineen. Ulkomaan matkoissa ei ole mukana EU:n maksamia matkakorvauksia.
17(25) B. Henkilöstön motivaatio, osaaminen ja työkunto 5. Työtyytyväisyys Vuoden 2013 tammikuussa toteutettiin henkilöstökysely koskien vuotta 2012. Henkilöstökyselyyn vastattiin edellisvuotta vilkkaammin: vastausprosentti nousi 76,5:een (2012: 73,0 %). VMBaron työtyytyväisyysindeksi pysyi edellisvuoden tasolla, ollen 3,48. Indeksejä tarkasteltaessa ei suuria muutoksia tapahtunut kuin tiedon kulussa, joka laski 0,09 yksikköä. Tiedon kulku -kokonaisuudessa molemmat väitteet, eli tyytyväisyys sisäiseen viestintään ja tiedonkulkuun sekä avoimuuteen asioiden valmistelussa laskivat (-0,09). Työolot -indeksi pysyi samana: vaikka tyytyväisyys työtiloihin ja välineisiin laski (-0,09), kaikki muut osion väitteet saivat hieman viime vuotta paremman arvion, erityisesti jaksaminen ja energisyys, joka nousi 0,06:lla. Työn haastavuuteen ja työn innostavuuteen oltiin hieman edellisvuotta tyytyväisempiä (+0,07), samoin tavoitteiden selkeyteen (+0,06). Sen sijaan tyytyväisyys kehityskeskusteluiden toimivuuteen osaamisen kehittämisessä laski (-0,07). Tilastokeskuksen henkilöstön työtyytyväisyys on edelleen jossain määrin korkeammalla tasolla kuin valtiolla keskimäärin. Tilastokeskuksen kokonaisindeksi (3,48) on muita käytettävissä olevia vertailuryhmiä (valtio 3,39; Valtiovarainministeriön hallinnonala 3,40; tutkimustoiminta 3,42) korkeampi. Taulukko 22. Työtyytyväisyysindeksi 25, koko henkilöstö 2009 2010 2011 2012 2013 Johtaminen (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,39 (3,33) (3,39) 3,39 (3,37) (3,39) 3,40 (3,35) (3,36) 3,47 (3,40) (3,39) Työn sisältö ja haasteellisuus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Palkkaus (Valtio) (VM:n hallinnonala) Kehittymisen tuki (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työilmapiiri ja yhteistyö (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työolot (Valtio) (VM:n hallinnonala) Tiedon kulku (Valtio) (VM:n hallinnonala) Työnantajakuva (Valtio) (VM:n hallinnonala) Yhteensä (Valtio) (VM:n hallinnonala) 3,65 (3,66) (3,68) 2,92 (2,76) (2,86) 3,27 (3,21) (3,33) 3,62 (3,64) (3,64) 3,68 (3,46) (3,62) 3,11 (3,06) (3,19) 3,44 (3,15) (3,35) 3,41 (3,32) (3,40) 3,68 (3,69) (3,67) 2,92 (2,83) (2,93) 3,23 (3,24) (3,32) 3,65 (3,70) (3,65) 3,69 (3,50) (3,58) 3,10 (3,07) (3,18) 3,37 (3,19) (3,34) 3,41 (3,36) (3,40) 3,69 (3,64) (3,62) 2,91 (2,80) (2,89) 3,22 (3,16) (3,17) 3,71 (3,69) (3,66) 3,78 (3,54) (3,63) 3,19 (3,02) (3,12) 3,48 (3,19) (3,31) 3,44 (3,34) (3,37) 3,69 (3,66) (3,63) 2,99 (2,85) (2,89) 3,26 (3,17) (3,21) 3,74 (3,72) (3,69) 3,77 (3,57) (3,65) 3,24 (3,10) (3,15) 3,54 (3,23) (3,35) 3,48 (3,37) (3,40) 3,45 (3,47) (3,41) 3,74 (3,77) (3,70) 2,99 (2,86) (2,88) 3,23 (3,20) (3,22) 3,77 (3,77) (3,72) 3,77 (3,59) (3,67) 3,15 (3,08) (3,15) 3,56 (3,28) (3,36) 3,48 (3,40) (3,41) 25 Indeksi laskettu kaikkien vastanneiden osalta (ml. haastattelijat). VM:n Baron vertailutiedoissa oli tammikuussa 2013 noin 31 700 vastausta valtionhallinnosta.
18(25) Lisäosio organisaation uudistamishankkeesta Henkilöstökyselyyn oli liitetty lisäosio, jolla seurataan organisaation uudistamishankkeen onnistumista. Siinä kysytään onnistuneen muutoksen tukipilareista eli luottamuksesta, tiedottamisesta, osallistumismahdollisuuksista ja muutostuesta. Lisäosio tulee olemaan henkilöstökyselyssä myös vuosina 2014 ja 2015. Kysyttäessä, miten vastaaja arvioi muutoksen koskettaneen tai tulevan koskettamaan häntä lähivuosina, noin 9 % arvioi toimenkuvassaan tapahtuneen viimeisen vuoden aikana olennaisia muutoksia ja 20 % arvioi muutoksia tulevan tapahtumaan 1-2 vuoden kuluessa. Vastaajista 53 % arvioi etteivät muutokset olennaisesti kosketa heitä/työtehtäviä ja 18 % ei osannut sanoa. Lisäksi asteikolla 1 5 arvioitiin, miten ylin johto (2,84) ja lähiesimiehet (3,18) olivat tiedottaneet ja tukeneet henkilöstöä muutoksessa. Arvio siitä, että johto tietää, miten ja miksi muutos tulee toteuttaa, muutos on perusteltua ja että johtoon voi luottaa, jäi hiukan alle kolmen (2,95). Lisäosion alimman arvion saivat väitteet, jotka koskivat henkilöstön osallistumista muutokseen (2,38). 6. Sairastavuus ja työtapaturmat Sairaustapausten määrä oli vähentynyt edellisvuoteen nähden, mutta sairauspoissaolopäivien määrä oli lisääntynyt. Lyhyiden 1-3 päivää kestävien sairauspoissaolojen osuus sairaustapauksista oli vähentynyt (2012: 73,3 %, 2011: 76,9 %), mutta sitä pidempien lisääntynyt edellisvuoteen verrattuna. Poissaolojen pituus yhtä sairaustapausta kohden oli myös noussut 4,1 työpäivästä 4,5:een työpäivään. Kuitenkin sairaustapausten määrä henkilöä kohti oli laskenut 3,2:stä 3,0:aan, samoin sairaustapaukset henkilötyövuotta kohti 2,7:sta 2,5:een. Pitkien, yli 46 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä oli pysynyt jokseenkin samana edellisvuoteen nähden. Diacor Terveyspalvelut Oy:n mukaan Tilastotalossa työskentelevien yleisimmät sairauspoissaolojen syyt vuonna 2012 olivat hengityselinsairaudet, tuki- ja liikuntaelinsairaudet ja mielenterveyden häiriöt ja kasvaimet. Suomen Terveystalo Oy:n, joka tuottaa haastattelijoiden työterveyspalveluja, mukaan yleisimmät sairauspoissaolojen syyt olivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet, mielenterveyden häiriöt ja infektiot. Sairauksista johtuvia käyntejä työterveyshuollossa henkilötyövuotta kohden (koko henkilöstö) oli 5,0 käyntiä/htv (2011: 5,2; valtio 2012: 3,9/ htv). Vuonna 2009 aloitettuja suunnattuja työpaikkaselvityksiä ja terveystarkastuksia oli kertomusvuoden loppuun mennessä tehty yhdeksässä yksikössä kymmenestä. Yli 30 päivää kestävien sairauspoissaolojen ilmoittaminen työterveyshuoltoon on uudistetun varhaisen tuen ohjeen mukainen menettely, joka astui voimaan kesäkuussa.
19(25) Taulukko 23. Sairauspoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Sairauspoissaolot, kesto työpäivinä 1 päivä 817 757 743 824 710 2 päivää 606 590 566 555 503 3 päivää 372 382 344 350 343 4-10 päivää 381 364 341 355 385 11-45 päivää 142 130 136 149 165 46-65 päivää 7 9 8 7 6 66-130 päivää 20 5 12 7 9 yli 130 päivää 2 0 1 1 1 Sairaustapauksia yhteensä, kpl 2 347 2 237 2 151 2 248 2 122 Sairauspoissaolopäiviä yhteensä 10 687 8 717 9 059 9 127 9 584 Sairauspoissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 4,6 (4,9) 3,9 (4,9) 4,2 (4,8) 4,1 (4,9) 4,5 (4,6) Sairaustapauksia/ hlö 3,1 3,1 3,1 3,2 3,0 Työpäivää/ hlö 14,0 12,0 12,9 12,8 13,7 Sairaustapauksia/ htv 26 2,5 2,6 2,6 2,7 2,5 Sairauspoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 11,5 (9,8) 10,0 (8,6) 10,7 (9,7) 11,3 (9,7) 11,3 (9,3) Lyhyiden (1-3 pvää) sairaustapausten osuus kaikista sairaustapauksista (valtio) 76,5 % (73,4 %) 77,3 % (74,4 %) 76,8 % (76,4 %) 76,9 % (75,1 %) 73,3 % (76,2 %) Työtapaturmapoissaoloja (6 tapausta) oli viime vuonna selvästi vähemmän kuin edellisvuonna (20 tapausta). Tapaturmapoissaolopäivien määrä laski 45:een eli kymmenesosaan edellisvuoden määrästä (462 pv). Työtapaturmapoissaolojen pituus eli työpäivien määrä tapausta kohti laski noin 8 työpäivään. Työtapaturmatapauksia henkilötyövuotta kohden oli edelleen nolla. Pääosa tilastokeskuslaisten työtapaturmista tapahtuu työmatkalla eli kodin ja työpaikan välillä. Taulukko 24. Työtapaturmapoissaolot (palkalliset ja palkattomat), koko henkilöstö (Tahti) Työtapaturmapoissaolot, kesto työpäivinä 1 päivä 1 2 4 1 1 2 päivää 0 3 3 0 0 3 päivää 2 1 1 2 3 4-10 päivää 3 4 4 8 0 11-45 päivää 1 4 6 7 2 46-65 päivää 2 0 2 1 0 66-130 päivää 0 0 0 0 0 yli 130 päivää 0 0 0 1 0 Työtapaturmatapauksia yhteensä, kpl 9 14 20 20 6 Työtapaturmapoissaolopäiviä yhteensä 159 120 319 462 45 Työtapat.poissaolojen pituus, työpv/ tapaus (valtio) 17,7 (14,1) 8,6 (15,3) 16,0 (14,9) 23,1 (14,9) 7,5 (13,8) Tapauksia/ hlö 1,5 1,1 1,4 1,1 1,0 Työpäivää/ hlö 26,5 9,2 22,8 25,7 7,5 Työtapaturmatapauksia/ htv 27 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Työtapaturmapoissaolot, työpäivää/ htv (valtio) 0,2 (0,3) 0,1 (0,3) 0,4 (0,4) 0,6 (0,4) 0,1 (0,4) 26 Henkilötyövuodet Primasta. 27 Henkilötyövuodet Primasta.
20(25) 7. Vaihtuvuus Henkilöstöpoistuma Henkilöstön poistuma kasvoi edellisvuoteen verrattuna. Haastattelijoiden poistuma oli 12 henkilöä ja muiden kuin haastattelijoiden 126 henkilöä eli yhteensä 138 henkilöä (2011: 104). Toisen työnantajan palvelukseen siirtyneitä oli 16. Eläkkeille siirtyi 38 henkilöä. Taulukko 25: Henkilöstöpoistuma 28, koko henkilöstö (ehrminfo) Toisen työnantajan palvelus 29 26 19 16 14 16 Vanhuuseläke 19 24 39 26 31 Varhennettu vanhuuseläke 1 0 1 0 1 Työkyvyttömyyseläke 7 4 3 1 6 Kuollut 1 1 1 2 0 Muu syy 30 96 83 83 61 84 TK yhteensä 150 131 143 104 138 Taulukko 26: Lähtövaihtuvuus ja luonnollinen poistuma, koko henkilöstö (ehrminfo) Lähtövaihtuvuus 31 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio 32 ) Luonnollinen poistuma 33 Henkilöstö, pl. haastattelijat (valtio) 2,4 % 1,4 % 5,0 % 3,8 % 1,8 % 1,1 % 4,5 % 3,9 % 1,6 % 1,5 % (0,3 %) 6,2 % 5,8 % (2,1 %) 1,4 % 1,2 % (0,5 %) 4,3 % 4,7 % (3,1 %) 1,7 % 1,3 % 5,2 % 5,3 % Ulkoinen rekrytointi Kertomusvuonna Tilastokeskuksen henkilöstömäärä nousi, mikä tarkoitti vilkasta rekrytointia. Ulkoisessa rekrytoinnissa oli avoinna 64 pysyvää tai pidempiaikaista tehtävää (2011: 63). Hakemuksia tuli miltei tuhat. Hakemuksia tehtävää kohti oli 15 kpl (2011: 18,8 kpl). Tilastokeskuksen ulkopuolelta rekrytoitiin vuonna 2012 enemmän uusia henkilöitä kuin edeltävinä neljänä vuonna. Vakinaisia rekrytoitiin 57 ja määräaikaisia 86 eli yhteensä 143 henkilöä. Näistä haastattelutehtäviin tuli 36 henkilöä. Vakinaisiin tehtäviin tulleista naisia (38 naista) oli kaksi kertaa enemmän kuin miehiä (19 miestä). Määräaikaisten sukupuolijakauma oli tasaisempi (miehiä 44 ja naisia 42) Uusia henkilöitä perehdytettiin työtehtäviin omissa työyhteisöissä ja TIKOkoulutuksessa. Myös harjoittelijoille, joita oli 38, järjestettiin perehdytyspäivät sekä Tilastokeskuksen että valtionhallinnon taholta. 28 Henkilöstön poistuma eroilmoituksen syykoodin mukaan luokiteltuna. 29 Toisen työnantajan palvelukseen siirtyminen sisältää myös itsenäiseksi elinkeinon harjoittajaksi siirtymisen. Luvuissa on mukana sekä pysyvästä että määräaikaisesta palvelussuhteesta eronneet. 30 Muu syy on yleensä määräaikaisen palvelussuhteen päättyminen. Suurin osa tähän ryhmään kuuluvista eronneista on harjoittelijoita. Ryhmään kuuluvat myös ne, jotka eivät ole ilmoittaneet eron syytä. 31 Lähtövaihtuvuus: toisen työnantajan palvelukseen siirtyneiden lukumäärä on jaettu ed. vuoden lopun henkilöstön lukumäärällä. 32 Valtion vertailutiedot Tahtista. 33 Luonnollinen poistuma: eronneet, eläkkeelle siirtyneet ja kuolleet lukuun ottamatta ryhmää muu syy on jaettu ed. vuoden lopun lukumäärällä.