Liite 3 Toimintasuunnitelma 2017 Lasten ja nuorten säätiö
Lasten ja nuorten säätiö Yrjönkatu 29 A 00100 Helsinki info@nuori.fi www.nuori.fi 2
SISÄLTÖ 1. ALKUSANAT... 4 2. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA AJATUS... 5 3. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA... 6 Vuonna 2017... 6 Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2017... 6 4. VISIO VUOTEEN 2020... 7 Miten visio näkyy nuorten elämässä?... 7 Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa?... 9 5. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET... 9 6. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN... 9 Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen... 10 Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin... 10 Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen... 11 7. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA... 11 Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus... 12 Myrsky ja Sata vuotta nuoruutta... 15 Glow... 15 Dreams... 15 Taidot elämään... 16 Tenho... 17 Springboard Kenia... 18 Art and social change Kenia... 18 Naatange art la Senegal... 18 8. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ... 19 Kehityspoliittinen vaikuttaminen... 20 Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet... 20 9. HYVÄ TALOUDENHOITO... 21 Rahoituksen tarve ja lähteet... 21 Riittävät resurssit varainhankinta... 21 Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto... 22 Riskit ja niihin varautuminen... 23 10. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN... 23 Hallitus... 23 Neuvottelukunta... 23 Asiantuntijaraati... 24 Muut asiantuntijaryhmät... 24 Nuorisoasiantuntijaryhmä Meri... 25 Henkilökunta... 25 3
1. ALKUSANAT Jokainen kaipaa tunnustusta ja merkityksen elämälleen. Etenkin elämän vaikeissa tilanteissa olevilla nuorilla nämä voivat olla hukassa. Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria löytämään paikkansa ja saavuttamaan potentiaalinsa. Näin he voivat saada syyn, tarkoituksen ja keinot osallistua yhteisöönsä. Sillä vain yhteiskunta, jonka myös tulevat sukupolvet kokevat omakseen, voi voida hyvin. Jokaiselle on oma paikka. Yhdelläkään yhteiskunnalla ei ole varaa menettää nuoriaan. Siksi Lasten ja nuorten säätiö auttaa nuoria löytämään oman potentiaalinsa erityisesti elämän vaikeissa tilanteissa. Osallistumalla luovaan toimintaan nuoret voivat itse vahvistaa elämäntaitojaan ja löytää näin oman paikkansa yhteisössä. Säätiö toimii niin Suomessa kuin kehittyvissäkin maissa yhdessä paikallisten osaajien kanssa. Vuonna 2017 työssä ja toiminnassa lähtökohtana on yhdessä tekeminen, toimivat verkostot ja kumppanuudet hyvien ratkaisujen löytämiseksi ja vaikuttavien tulosten aikaansaamiseksi. Lasten ja nuorten säätiön hallitus ja henkilökunta 4
2. SÄÄTIÖN TARKOITUS JA TOIMINTA-AJATUS Lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa. Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin. Tuomme toiminnassamme esiin nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä. Kutsumme mukaan työhön yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt. Toimintamme perusta on vahva asiantuntijuus ja riittävät resurssit. Lasten ja nuorten säätiön tavoite on löytää jokaiselle nuorelle oma paikka. Missio: Lasten ja nuorten säätiö vahvistaa nuorten elämäntaitoja ja globaalia ymmärrystä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Toiminnan lähtökohtana ovat nuoret ja heidän tarpeensa elämän vaikeissa tilanteissa. Nuorten ääntä ja nuoriin liittyviä kysymyksiä Yhteiskunnallista vastuuta kantavat ihmiset ja yhteisöt Asiantuntijat ja resurssit yhteen Toimintatapa: Kehitämme, tuemme ja toteutamme tehokasta ja vaikuttavaa luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin perustuvaa toimintaa. Toimimme joustavasti ja ennakoivasti reagoiden sekä nuorten että eri yhteistyötahojen tarpeisiin sekä toimintakentän muutoksiin.. JOKAISELLE ON PAIKKA. NUORTEN EKOSOSIAALINEN SIVISTYS JA PÄÄOMA ON KASVAVA AKTIIVINEN VOIMAVARA KESTÄVÄLLE KEHITYKSELLE LÄHIYHTEISÖISSÄ JA GLOBAALISTI. 5
3. TOIMINNAN ARVOT JA PERUSTA Säätiön työtä, toimintaa ja toiminnassa mukana olevia ohjaavat yhteiset arvot: Avoimuus Rohkeus Luovuus Kunnioitus Aitous Työmme perustan luovat: asiantuntijuus luova ja osallistava työtapa yhteistyö yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa sekä riittävien resurssien turvaaminen. Vuonna 2017 Vahvistamme asiantuntijuutta: kehittämällä toiminnan sisältöjä ja vaikuttavuutta sekä sen mittaamista. nostamalla esiin nuoriin liittyviä asioita eri tutkimuksista sekä ajankohtaisista ilmiöistä. tunnistamalla nuorten tarpeet ja hiljaiset signaalit nuorten elämästä toimintamme kautta. tekemällä tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa, jakamalla tietoa ja toimivia työtapoja sekä kouluttamalla. Teemme työtä nuorten kanssa luovalla ja osallistavalla työtavalla: kohtaamalla nuoret tasavertaisina ja innostamalla heitä toimimaan omista lähtökohdistaan käsin. Teemme yhteistyötä yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa ja hankimme resursseja toimintaamme: Tuemme ja koulutamme projektien ja kumppanien henkilöstöä sekä varmistamme toiminnan laatua. Suunnittelemme hankkeet yhdessä kumppanien kanssa. Toimimme linkkinä toimintakentän ja rahoittajien välillä, jotta tarve ja resurssit kohtaavat parhaalla mahdollisella tavalla. Säätiön toiminnan yhteiskunnallinen vaikutus 2017 Lasten ja nuorten säätiön toiminta koskettaa Suomessa noin 33 000 nuorta, jotka toimintaan osallistumalla saavat inspiraatiota ja välineitä elämäntaitojensa vahvistamiseen ja oman potentiaalinsa löytämiseen. Omien voimavarojen vahvistumisen ja näköalojen laajentumisen myötä tulevaisuuden mahdollisuudet ja omat unelmat kirkastuvat. Säätiö rakentaa nuorille myös konkreettisia reittejä työelämään mm. harjoittelu 6
ja kesätyöpaikkojen kautta yhteistyössä yritysten kanssa. Säätiön tekemän työn vaikutuksesta tuhannet nuoret ottavat konkreettisia askeleita kohti itselle sopivaa tulevaisuuden polkua ja omaa paikkaansa osana yhteiskuntaa. Lisäksi säätiön työn uutena ulottuvuutena on vahvistaa nuorten globaalia ymmärrystä; nuoret oppivat ymmärtämään paremmin ihmisten erilaisia lähtökohtia, omaa paikkaansa osana maailmaa ja mahdollisuuksiaan vaikuttaa globaaleihin kysymyksiin. Keniassa ja Senegalissa säätiön toiminta tavoittaa yli 10 000 nuorta. Osallistumisen myötä nuorten mahdollisuudet vaikuttaa elämänsä suuntaan ja yhteisöjensä ja yhteiskuntiensa kehitykseen paranevat. Nuoret vahvistavat elämäntaitojaan; he oppivat arvostamaan itseään, asettamaan tavoitteita ja kyseenalaistamaan asioita. Yhdessä tekemällä nuoret hahmottavat yhteiskunnassa vallitsevia syyseuraussuhteita ja rakenteita, ja pystyvät vaikuttamaan lähiympäristöönsä sekä saamaan nuorten ääniä kuuluviin yhteiskunnassa. Nuoret oppivat käytännön valmiuksia, kuinka saada aikaan muutosta yhdessä toimimalla sekä ammatillisia valmiuksia, joiden avulla työllistyä ihmisarvoisesti. Sekä nuorten että paikallisten kumppanien tekemä vaikuttamistyö tuottaa pitkäkestoista vaikutusta niin yhteisöihin kuin Kenian ja Senegalin yhteiskuntaan. Uudet menetelmät nuorten ihmisarvoisen työllistymisen ja koulutuksen tukemisessa sekä nuorten osallistumista mahdollistavat rakenteelliset muutokset, joihin toiminnalla tähdätään, vaikuttavat yhä uusien nuorten mahdollisuuksiin tulevaisuudessa. Säätiö kokoaa yhteen yrityksiä, julkisia toimijoita, järjestöjä ja yksityisiä henkilöitä toimimaan yhdessä nuorten hyvinvoinnin edistämiseksi ja nuorten äänten esiin nostamiseksi. Vuoden 2017 aikana yhdessä tekeminen on erityinen painopiste Suomen 100 vuotisjuhlinnan myötä. Nuoria tuetaan ja kohdataan uusin keinoin yhdessä kumppaniyritysten henkilöstön kanssa, sukupolvet tekevät yhdessä taideprojekteja 100 vuotta nuoruutta toiminnassa, ja uudessa Glow toiminnassa yhdistetään luovan työn tekijöitä ja nuorten ryhmiä tarjoten ratkaisuja nuorten erityisiin tarpeisiin. Keniassa ja Senegalissa uudenlainen yhteistyö yhdistää useat ruohonjuuritason järjestöt, joiden osaamista toiminnalla vahvistetaan yhdessä muiden asiantuntijatahojen kanssa. Säätiön kaikessa toiminnassa nuoria innostetaan yhä enemmän globaalien kysymysten esiin nostamiseen ja toimimiseen yhdessä muiden kanssa, yli kieli ja kulttuurierojen. Säätiön toiminnan myötä positiivinen näkemys nuorista ja heidän potentiaalistaan korostuu yhteiskunnallisessa keskustelussa ja yhteinen vastuu nuorten hyvästä tulevaisuudesta vahvistuu. Säätiö ei epäröi kokeilla uusia ja rohkeita tapoja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Kaikessa toimitaan nuoria kunnioittaen ja heidän erityisyyttään vaalien. 4. VISIO VUOTEEN 2020 Nuorten ekososiaalinen sivistys ja pääoma on kasvava aktiivinen voimavara kestävälle kehitykselle lähiyhteisöissä ja globaalisti. Miten visio näkyy nuorten elämässä? Yhä useampi nuori niin Suomessa kuin kehittyvissä maissa voi hyvin, osaa ja kykenee käyttämään hyväkseen oman potentiaalinsa ja löytää oman, aktiivisen paikkansa yhteisöissä. Nuorten elämäntaidot ja 7
työelämätaidot ovat vahvistuneet, mikä näkyy vahvana itsetuntemuksena ja itsetuntona sekä realistisena minäkuvana ja myönteisinä työllisyyslukuina. Nuorten ongelmaratkaisutaidot ja toiminta ovat kehittyneet ja ongelmiin haetaan lähtökohtaisesti vastuullisia ratkaisuja, joilla on myönteistä vaikutusta niin ihmisten, talouden kuin ympäristön pitkäntähtäimen hyvinvointiin. Nuorilla on tavoitteita ja he näkevät tulevaisuutensa mielekkäänä. Nuoret nähdään laajasti mahdollisuutena ja voimavarana ja heidän osallistumistaan arvostetaan niin lähiyhteisöissä kuin globaalisti. Asiantuntijuus perustuu sisältöjen ja toimintaympäristöjen tuntemiseen ja kehittämiseen. Globaali ymmärrys Nuoren oma yhteisö Omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Henkinen ja sosiaalinen pääoma: ELÄMÄNTAIDOT Nuori osana yhteisöä: Hyvät sosiaaliset taidot Aktiivinen osallistuminen yhteisön toimintaan Nuori itsenäisenä toimijana: Vahva itsetunto Itsenäisen ajattelun taidot Kyky toimia tavoitteellisesti Toiminta perustuu luoviin menetelmiin, joissa nuoret kohdataan tasavertaisina ja heitä innostetaan toimimaan omista lähtökohdistaan käsin. Yhteistyö ja riittävien resurssien turvaaminen yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa on kaiken toiminnan perusta. 8
Miten visio toteutuu säätiön toiminnassa? Lasten ja nuorten säätiö toimii vakaalla taloudellisella pohjalla arvostettuna yhteistyö ja asiantuntijatahona laajan verkoston kanssa edistäen tuloksellisesti ja vaikuttavasti nuorten hyvinvointia ja aktiivista osallisuutta lähellä ja kaukana. Säätiö tunnetaan rohkeasta, luovasta ja avoimesta toimintatavastaan, missä kunnioitetaan niin nuoren omaa ainutlaatuisuutta, kuin jokaisen toimijan panosta kestävälle kehitykselle lähiyhteisöissä ja globaalisti. 5. LÄPILEIKKAAVAT TAVOITTEET Vuonna 2017 toiminnan läpileikkaavat tavoitteet ovat: Kehittää työn vaikuttavuuden mittaamista ja lisätä ymmärrystä luovien ja toiminnallisten menetelmien vaikutuksesta nuoren elämäntaitojen vahvistajana. Vahvistaa säätiön asiantuntijuutta ja kehittää toimintaa sillanrakentajana nuorten hyväksi työtä tekevien eri tahojen välillä. Lisätä ja vahvistaa nuorten ja heidän lähiyhteisöjensä globaalia ymmärrystä. Vahvistaa säätiön toiminnan taloudellisia resursseja mahdollistamalla eri tahojen osallistuminen säätiön työn resursointiin helposti ja mielekkäästi sekä tuomalla säätiön työn vaikuttavuutta esiin. 6. NUORTEN ELÄMÄNTAITOJA VAHVISTETAAN LUOVIN JA TOIMINNALLISIN MENETELMIN Säätiön toiminnan ydin on nuorten elämäntaitojen vahvistaminen ja nuorten tukeminen oman merkityksen ja paikan löytämisessä. Tätä työtä tehdään säätiössä luovin ja toiminnallisin menetelmin, nuorten omista lähtökohdista käsin ja nuorten omaa ääntä esiin nostaen. Nuoret pääsevät kokeilemisen kautta löytämään omia vahvuuksiaan, saavat rohkeutta toimia yhdessä muiden kanssa ja heidän omanarvontuntonsa ja tulevaisuuden uskonsa vahvistuvat. 9
Elämäntaidot välineitä elämässä pärjäämiseen Elämäntaidot ovat kokonaisvaltaisia elämässä tarvittavia taitoja. Niitä ovat mm. itsetuntemus, usko itseensä, kyky tunnistaa ja käsitellä tunteita ja kyky asettaa tavoitteita sekä vuorovaikutustaidot. Elämäntaitojen avulla myös nuorten osallisuus vahvistuu. Mina taidot Itseen liittyva t taidot Ajattelutaidot Identiteettitaidot Ympa risto taidot Yhteiso o n ja yhteiskuntaan liittyva t taidot Sosiaaliset taidot Yhteiskuntataidot Elämäntaidot kehittyvät osana arkielämää, mutta niitä voi myös aktiivisesti ja tietoisesti kehittää. Elämäntaitoja tarvitaan muun muassa sosiaalisissa tilanteissa, ongelmien ratkaisussa, identiteetin ja oman elämänpolun rakentamisessa. Niiden merkitys korostuu elämän muutostilanteissa ja vaikeissa vaiheissa sekä erityisesti niiden nuorten elämän suunnan löytymisessä ja eteenpäin menemisessä, jotka ovat heikoimmassa asemassa. Elämäntaitojen avulla nuori oppii toimimaan yhdessä ja ymmärtämään yhteiskuntaa. Elämäntaitojen vahvistuessa nuori kiinnostuu yhä enemmän lähiyhteisönsä ja yhteiskunnan toiminnasta ja alkaa ottaa vastuuta sekä itsestään että muista ympärillään. Hyvinvointia ja osallisuutta luovin ja toiminnallisin menetelmin Luovilla ja toiminnallisilla menetelmillä lisätään nuorten hyvinvointia ja osallisuutta, edistetään yhdessä tekemistä sekä herätetään ajatuksia, tunteita ja näköaloja. Luovin menetelmin myös luodaan tiloja nuorten äänien kuulemiselle. 10
Jotta toimintaa voidaan toteuttaa onnistuneesti, on huomioitava ainakin neljä asiaa: Nuoret toimivat yhdessä, omista lähtökohdistaan, ohjaajan tukemana. Prosessien sisällöt nousevat nuorten kokemusmaailmasta. Nuorten ja aikuisten välinen vuorovaikutus on tasavertaista. Tärkeintä on luova yhdessä tekemisen prosessi, ei tekninen osaaminen. Nuoren fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen Nuoren hyvinvoinnin perusedellytys on riittävä ja ravitseva ruoka, fyysinen aktiivisuus ja riittävä lepo. Ne lisäävät valmiuksia toimia vaikeissa elämäntilanteissa ja hallita stressiä. Hyvin nukkuva, syövä ja riittävästi liikkuva nuori kokee stressin usein vähemmän kuormittavana. Fyysinen hyvinvointi luo pohjaa itsensä arvostamiseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja myönteiseen asenteeseen elämää kohti. Vuonna 2017 nuoren omasta fyysisestä hyvinvoinnista huolehtiminen liitetään osaksi säätiön kotimaan työtä ja sen edistämiseen kehitetään uusia luovia ja toiminnallisia keinoja eri yhteistyötahojen kanssa. 7. TOIMINTA SUOMESSA JA KEHITTYVISSÄ MAISSA ASUVIEN NUORTEN KANSSA Säätiön kotimaan toiminta koostuu neljästä monivuotisesta valtakunnallista hankkeesta, jotka ovat Myrsky, Taidot elämään, Tenho ja Dreams. Toimintaan osallistuvat Dreamsissä yläkouluikäiset ja muissa hankkeissa erityisesti nivelvaiheissa olevat, vaikeissa tilanteissa olevat 16 28 vuotiaat nuoret. Uusia avauksia säätiön kotimaan toiminnan puolella tehdään vuonna 2017 useita. Sata vuotta nuoruutta teemalla osallistutaan Suomen 100 vuotiseen juhlintaan sukupolvia yhdistävissä taideprojekteissa eri puolilla Suomea. Keväällä lanseerataan uusi Glow, jossa Myrskyn menetelmät saadaan entistä tehokkaammin toimintaa tarvitsevien nuorten tueksi. Useiden kotimaan hankkeiden yhteistyönä toteutetaan uutta Tunto toimintaa, joka herättelee nuoria ottamaan vastuuta omasta fyysisestä hyvinvoinnistaan, kuten riittävästä unesta ja liikunnasta sekä kestävästä ruokatottumuksista. Lisäksi säätiö tavoittelee isoa yhteiskunnallista muutosta harrastusmahdollisuuksien laajentamiseksi Kaikki harrastaa yhteistyöhankkeella, jonka taustalla on useiden yhteistyötahojen joukossa mm. säätiöiden yhteisverkosto 11
Vuonna 2017 jatkamme ennakkoluulotonta kehittämistyötä uudenlaisten yhdessä tekemisen muotojen löytämiseksi yhteiskunnan eri toimijoiden kanssa, tavoitteena aina nuorten hyvinvoinnin vahvistaminen. Rakennamme yritysvapaaehtoistyön malleja ja tarjoamme yhteistyöyrityksiemme henkilöstölle paikkoja kohdata ja tukea nuoria. Kehitämme eteenpäin SIB (Social Investment Bond) rahoitus ja toimintamallia yhteistyössä kuntien, SIB mallinnuksen asiantuntijatahojen, tutkimusorganisaatioiden sekä investoijien kanssa. Kehitysyhteistyötä säätiö jatkaa vuonna 2017 Keniassa ja Senegalissa yhteistyössä paikallisten kumppanijärjestöjen kanssa. Keskitymme haavoittuvimmassa asemassa oleviin nuoriin. Näin vähennämme parhaiten eriarvoisuutta, vahvistamme nuorten oikeuksia ja vaikutamme köyhyyden vähenemiseen yhteisöissä ja alueilla. Toiminnan perustana on ihmisoikeusperustainen lähestymistapa: nuorten oikeudet vapaaseen ilmaisuun, yhteiskunnalliseen osallistumiseen, laadukkaaseen koulutukseen ja ihmisarvon mukaiseen työhön on taattava. Kehitysyhteistyössä tuemme nuorten elämäntaitoja, aktiivista toimijuutta ja yhteiskunnallista osallistumista. Toimintaan osallistuvat nuoret ovat motivoituneita ja sitoutuneita koulutuksiin sekä itsensä ja yhteisöjen kehittämiseen. Nuoret oppivat vaikuttamaan tekemällä vertaiskoulutusta ja omia yhteisöprojekteja. Luovat menetelmät ja taide toimivat yhteisöllisen muutoksen työkaluina nuorten vaikuttamistyössä. Niiden avulla nuoret pystyvät tuomaan yhteisön tietoisuuteen muun muassa kysymyksiä sukupuolten välisestä tasa arvosta ja ympäristön kestävästä kehityksestä. Uuden strategian myötä säätiö nosti tavoitteeksi lisätä nuorten globaalia ymmärrystä ja kulttuurienvälistä vuorovaikutusta. Suomessa ajankohtaiset kysymykset kuten monikulttuurisuuden ymmärtäminen, arvostaminen ja hyväksyminen osaksi suomalaista yhteiskuntaa sekä maahanmuuttajien ja pakolaisten kotoutuminen, asettavat viitekehyksen, johon on vastattava. Tarve käsitellä ja ymmärtää eri lähtökohdista tulevia ihmisiä sekä kaikkiin vaikuttavia globaaleja kysymyksiä on suuri sekä Suomessa että maailmalla. Tässä luovat metodit toimivat hyvin. Erityisesti taide tarjoaa nuorille mahdollisuuden jakaa kokemuksiaan ja löytää yhtäläisyyksiä erilaisista taustoista huolimatta sekä oppia ymmärtämään toinen toistaan ja maailmaa. Vuonna 2016 tekemässään kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksessa globaalin ymmärryksen toiminnallistaminen on yhtenä keskeisenä sisältönä. Säätiö aloittaa vuonna 2017 uutta nuorten globaaliin ymmärrykseen keskittyvää hanketoimintaa eri puolilla Suomea. Vuonna 2017 Lasten ja nuorten säätiön työtä kotimaassa ja kehittyvissä maissa kuvataan seuraavassa tarkemmin. Globaali ymmärrys ja kulttuurienvälinen vuorovaikutus Vuonna 2017 alkaa uusi kaksivuotinen globaalikasvatushanke Yhteiset unelmat. Sen myötä 745 valmaluokilla ja Vamoksen toimintakeskuksissa mukana olevaa nuorta vahvistavaa globaalia ymmärrystään. Työpajoja heidän kanssaan tekevät vertaiskouluttajat, jotka vierailevat ennen työpajoja Senegalissa ja tuottavat yhdessä Waaw taiteilijaresidenssin senegalilaisten nuorten kanssa oman taideprojektin ja dokumentin. Nämä materiaalit toimivat vertaiskouluttajien tukena työpajoissa. Myös nuori tubettaja on mukana ja tiedottaa aktiivisesti kanavillaan toiminnasta. Luokkien ja ryhmien ohjaajat saavat uusia 12
työkaluja nuorten kanssa työskentelyyn ja tukevat nuorten tekemiä taideprojekteja ja ryhmähaasteita, joilla nuoret innostavat muita nuoria pohtimaan globaalia ymmärrystä. Hanketta rahoittaa ulkoasiainministeriö. Vuonna 2017 käynnistyy myös toiminta maahanmuuttajataustaisten nuorten parissa Etelä Suomen läänissä. Nuoret osallistuvat kahden paikallistoimijan, Vaara kollektiivin ja Uulun, taiteilijoiden pitämiin työpajoihin, joissa taiteen avulla luodaan uusia tapoja oppia suomalaista kulttuuria ja ymmärtää kulttuurienvälisyyttä, kehitetään tehokkaampia tapoja kielen oppimiseen ja joissa vahvistetaan yhteisöllisyyttä. Työpajoihin ottavat osaa myös kantasuomalaiset ja ne tukevat siten yhdessä oppimista ja kokemista. Työpajoja tehdään paikallisten opistojen kanssa yhteistyössä. Näiden ohjaajien koulutuksella luodaan jatkuvuutta hankkeen jälkeen. Myös kunnat sitoutetaan toimintaan yhteistyökumppaneina. Toimintaa toteutetaan Koneen säätiön hankerahoituksen ESR rahoituksen avulla. Tammikuussa 2017 haetaan Alfred Kordelinin säätiöltä kulttuurihankeapurahaa ESR hankkeen alueelliselle laajennukselle ja menetelmien käyttöönotolle valtakunnallisesti. Maahanmuuttajataustaisten nuorten globaalia ymmärrystä ja paikallisten toimijoiden osaamista vahvistetaan usealla paikkakunnalla. Menetelmien vakiinnuttaminen osaksi kuntien toimintaa on hankkeessa keskeistä. Hanke olisi kolmivuotinen ja alkaisi keväällä 2017. 13
14
Myrsky ja Sata vuotta nuoruutta Myrsky koostuu ympäri Suomea toteutettavista paikallisista taideprosesseista, joissa nuoret itse ovat taiteen tekijöinä ja toimintaa ohjaa taiteen ammattilainen. Projektien sisällöt nousevat nuorten omista kokemuksista ja mukana ovat kaikki taiteenalat. Projektit toteutetaan tiiviissä yhteistyössä sosiaali ja nuorisoalan toimijoiden tai oppilaitosten kanssa, jotta mukaan löydetään nuoria, joilla on erityinen tuen tarve. Yhteistyön kautta tuetaan nuorten kanssa toimivia tahoja löytämään uusia tapoja auttaa nuoria vahvistamaan elämäntaitojaan. Vuonna 2017 Myrskyssä kehitettyjä toimintatapoja ja hyviä käytäntöjä julkaistaan virtuaalisena oppaana. Toimintaan osallistuu vuoden aikana noin 150 vaikeassa elämäntilanteessa olevaa nuorta ja 10 taiteilijaohjaajaa. Myrsky on mukana Suomi 100 vuotta juhlinnassa omalla Sata vuotta nuoruutta teemallaan, jossa taideprojekteja tekemässä on nuorten lisäksi ikäihmisiä. Sata vuotta nuoruutta projekteja toteutetaan 11 kappaletta eri puolilla Suomea ja ne päättyvät kaikki johonkin esitykseen tai näyttelyyn, jotka osaltaan ovat mukana Suomi100 teemavuoden juhlallisuuksissa. Sata vuotta nuoruutta tuo yhteen eri sukupolvet yhteisen tekemisen äärelle. Yksi vuoden huipentumia on esiintyminen SuomiAreenalla Porissa heinäkuussa. Vuonna 2017 on Myrskyn viimeinen vuosi. Vuoden 2016 keväällä jaettujen projektitukien myötä syksyllä 2016 ja keväällä 2017 alkaneet projektit jatkavat loppuun asti ja vähitellen Myrsky toiminta vaihtuu uuden toimintamallin, Glow n mukaiseksi. Glow Glow on säätiön pitkäaikaisen hankkeen, Myrskyn, seuraaja. Glow ssa räätälöidään taideprojektien muodot ja sisällöt toimintaa tarvitsevien nuorten ryhmien tarpeiden mukaisiksi. Valmiit nuorten ryhmät, kuten erityisluokat, lastenkodit tai mielenterveyskuntoutujien ryhmät voivat hakea Lasten ja nuorten säätiöltä omaa taideprojektia, joka rakennetaan juuri ryhmän tavoitteiden mukaan. Ryhmän tavoitteena voi olla esimerkiksi luokassa tapahtuvan kiusaamisen poistaminen, lastenkodin nuorten elämäntaitojen ja ryhmähengen vahvistaminen tai sosiaalisesti epävarmojen nuorten ilmaisun rohkeuden kasvattaminen. Lasten ja nuorten säätiö kouluttaa taiteilijaohjaajia toteuttamaan projekteja innostavasti ja nuorten tarpeet huomioiden ja jokaiseen paikallisesti toteutettavaan projektiin valitaan sopivin taiteilija Glow hun koottavasta omasta taiteilijapankista. Glow ssa myös yritykset pääsevät mukaan rahoittamaan itselleen mielenkiintoisia projekteja joko omalla alueellaan tai tietyssä valitussa kohderyhmässä. Glow lanseerataan Nuori 2017 tapahtumassa maaliskuussa 2017. Dreams Dreams vie nuorille kannustavaa viestiä: unelmointi on hyvästä unelmien eteen kannattaa tehdä työtä. Unelmia kohti edetään etsimällä omia vahvuuksia ja innostuksen kohteita. Dreamsterit vierailevat vuoden 2017 aikana 120:ssa yläkoulussa tavoittaen noin 30 000 nuorta ympäri Suomen. Kouluvierailuilla 15
Dreamsterit kertovat oman elämäntarinansa kautta siitä, kuinka jokainen voi löytää omat vahvuutensa ja kaikilla on oikeus unelmiin. Samalla he haastavat koko kouluyhteisön ja itsensä ottamaan konkreettisia askeleita kohti unelmiaan 30 päivän haasteen kautta. Haasteen toteuttamista tukemaan nuorille tarjotaan Thirty for Dreams applikaatio. Lukuvuosi huipentuu toukokuussa järjestettävään Dreamsunelmafoorumiin, joka järjestetään Espoossa ja jonne kutsutaan nuoria kaikista niistä kouluista, joissa ohjelma on vieraillut lukuvuoden aikana. Dreamsin keskiössä ovat moninaiset somekanavat ja yhteydenpito nuoriin niiden kautta. Hankkeen rahoittaa Nokia ja Brita Maria Rennlunds Minne. Vuonna 2017 Dreams lanseerataan myös ruotsiksi ja kouluvierailuja tehdään 100 suomenkielisen kouluvierailun lisäksi 20 ruotsinkielisellä koululla. Dreams kouluvierailujen oheen järjestetään vanhempainiltoja noin joka viidennellä koululla. Niiden myötä tavoitetaan arviolta 2000 vanhempaa eri puolilla Suomea. Vuoden 2017 teema on yhteisöllisyys sloganilla: We are made of Dreams. Teema näkyy sekä lukuvuoden starttaavassa kick off tapahtumassa Kauppakeskus Forumissa että keväällä järjestettävässä Unelmafoorumissa, joka rakentuu inspiroivista puhujista ja eri yritysten ja järjestöjen vetämistä työpajoista, joissa nuoret pääsevät haastamaan itseään luovin ja toiminnallisin menetelmin yhdessä muiden kanssa. Tapahtuman ydin on yhdessä tekeminen ja uudenlaisen kohtaamispaikan luominen sekä nuorille että yrityksille ja yhteiskunnallisille toimijoille. Taidot elämään Taidot elämään hanke vahvistaa perus ja toisen asteen nivelvaiheessa olevien nuorten elämäntaitoja ja rakentaa heille yksilöllisiä jatkopolkuja koulutukseen ja työelämään. Menetelminä käytetään itsetuntemusta vahvistavia luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin pohjautuvia työpajoja, coachausta, yritysyhteistyötä, harjoitteluja ja opettajien valmennuksia. Toimintaa tehdään yhteistyössä ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta (valma) tarjoavien oppilaitosten, yritysten, ammattikorkeakoulujen ja luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin erikoistuneiden organisaatioiden kanssa. Hanke tavoittaa vuoden 2017 aikana noin 400 Valma luokilla opiskelevaa nuorta, 20 opettajaa ja 60 AMKopiskelijaa ja 15 yritystä. Valma luokkalaisten kanssa työskennellään eri tavoin omien vahvuuksien, taitojen ja mahdollisuuksien löytämiseksi eri kumppanuuksia ja työtapoja hyödyntäen. Valma luokille järjestetään kaksi kolme päivää kestävää taidetyöpajaa, työelämä ja elämäntaitoaiheisia oppitunteja ja yritysyhteistyöhön pohjautuvaa toimintaa koulu ja yritysvierailujen muodossa. Lisäksi valma luokat saavat avukseen ammattikorkeakoulujen opiskelijoita ns. coacheiksi, jotka tukevat sekä nuoria että opettajia ja voivat toimia myös nuorten mentoreina Heippa applikaation avulla. Ammattikorkeakouluyhteistyötä toteutetaan SAMKin, TAMKin ja HUMAKin kanssa. Yritysyhteistyön vahvistaminen on iso painopiste vuoden 2017 toiminnassa. Tavoitteena on löytää nuorille lisää harjoittelu ja kesätyöpaikkoja, järjestää nuorille uusia mahdollisuuksia tutustua työelämään ja urapolkuihin erilaisten vierailujen keinoin ja innostaa yrityksiä haastamaan muita yrityksiä mukaan. 16
Tenho Tenho hankkeessa vahvistetaan ilman työ ja koulutuspaikkaa olevien nuorten elämäntaitoja ja mahdollisuuksia löytää oma tiensä kohti koulutusta ja työelämää sirkuksen, elokuvataiteen ja teatterin keinoin. Tenhossa nuoret tekevät taidetta taiteilijaohjaajien johdolla tiiviissä yhteistyössä kunnan nuorisotakuutoimijoiden kanssa, jotka auttavat nuoria taideprojektien jälkeisillä jatkopoluilla kohti työllistymistä tai koulutuspaikkaa. Vuoden 2017 aikana Tenhossa järjestetään taidetoimintaa noin 230 nuorelle, jotka ovat ilman työ ja opiskelupaikkaa tai eivät vaikean elämäntilanteen takia pysty työskentelemään tai opiskelemaan kokopäiväisesti. Toimintaa toteutetaan kymmenen taiteilijaohjaajan toimesta kuudella eri paikkakunnalla: Helsingissä, Kajaanissa, Oulussa, Tampereella, Vantaalla ja Varkaudessa. Taiteilijaohjaajia ja kuntakumppaneita koulutetaan kehittämispäivillä kaksi kertaa vuodessa ja lisäkoulutuksena taiteilijaohjaajat voivat osallistua kahteen hankkeen järjestämään verkkoseminaariin. Lisäksi järjestetään kaksi opiskelijaseminaaria noin sadalle sosiaali ja terveysalan opiskelijalle Kajaanissa ja Oulussa. Jokaisella paikkakunnalla hankkeen taidetoimijat järjestävät syksyn aluksi koulutuksen kuntatoimijoille, jotta he ymmärtävät paremmin toiminnan sisällöistä ja osaavat ohjata mukaan sopivia toiminnasta hyötyviä nuoria. Yhteensä koulutuksiin osallistuu vuoden 2017 aikana noin 80 kuntatoimijaa. Vuoden 2017 aikana kehittävän tutkimuksen vaiheista ja alustavista tuloksista tulee ulostuloja mm. blogitekstien muodossa. Vuoden lopuksi julkaistaan hankkeen menetelmiä kuvaava käytännönläheinen opasmateriaali. Lasten ja nuorten säätiö on Tenho hankkeen päätoteuttaja, osatoteuttajina toimivat Laurea, Nuorisotutkimusseura, Sirkus Magenta, Vaara Kollektiivi, Pirkanmaan elokuvakeskus, Varkauden teatteri ja Oulun tähtisirkus. Tenhon rahoittajina ovat mm. Euroopan sosiaalirahasto, sosiaali ja terveysministeriö ja hankkeeseen osallistuvat kunnat. Tunto Tunto toiminnan päämääränä on herätellä nuoria kiinnostumaan ja ottamaan vastuuta omasta hyvinvoinnistaan sekä lisätä ymmärrystä omasta toimijuudesta. Ideaalitilanteessa nuori ymmärtää, että omilla valinnoilla on suuri vaikutus hyvinvointiin ja hänellä on käsitys siitä minkälaisia terveelliset valinnat ovat. Nuori oivaltaa, että jokaisella on onnen ja hyvinvoinnin avaimet käsissään. Toiminnalla on neljä tavoitetta: 1.Nuorten hyvinvointiosaamisen vahvistaminen neljällä osa alueella, joita ovat fyysisen aktiivisuuden lisääminen, enemmän terveellisiä ruokavalintoja, riittävästi lepoa, uusia tapoja mielen hyvinvoinnin edistämiseen. 2. Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen. 3. Nuorten ohjaajien ja opettajien terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyvän työkalupakin kasvattaminen. 4. Toimintamallin valtakunnallinen levittäminen. 17
Tunto toiminta perustuu luoviin ja toiminnallisiin menetelmiin ja sitä toteutetaan sekä säätiön olemassa olevissa toimintaryhmissä että niissä nuorten ryhmissä, joiden opettaja/ohjaaja tilaa Tunto työpajan omalle ryhmälleen. Springboard - Kenia ACWICT toimii yhteistyökumppanina kehitysyhteistyöhankkeessa, jossa tuetaan kolmatta vuotta tuhannen nuoren ammattikoulutusta, ICT taitoja ja pienyritysten perustamista. Vahvana osana toimintaa on tukea nuorten elämäntaitojen vahvistumista, verkostojen kehittämistä ja 80 nuorten ryhmän vaikuttamistoimintaa ja yhteisöprojekteja. Lisäksi 144 ammattikoulujen opettajaa koulutetaan toimimaan paremmin nuorten tukena. Ammattikoulut jatkavat uusilla valmiuksilla ja menetelmillä toimintaansa hankkeen päätyttyä. Vuonna 2017 Keniaan lähtee vapaaehtoinen ympäristöasiantuntija arvioimaan toimintaa ja kouluttamaan ACWICT järjestöä. Myös uusi opettajavapaaehtoinen tekee yhteistyötä ammattioppilaitosten kanssa. Hanketta rahoittaa ulkoasiainministeriö. Art and social change - Kenia Uusi nelivuotinen kehitysyhteistyöhanke käynnistyy yhdeksällä slummialueella Nairobissa yhteistyössä paikallisten järjestöjen Sarakasin ja Pamoja Trustin kanssa. Toiminnan kautta 210 nuorta osallistuu taidealan ammattikoulutukseen ja heidän elämäntaitojaan ja työllistymistään tuetaan. Nämä nuoret taiteilijat tukevat 1055 nuorta slummialueilla, jotka ovat mukana nuorten ryhmissä ja tekevät yhteisöprojekteja ja vaikuttamistyötä yhteisöissä. Lisäksi 6210 koululaista osallistuu sukupuolten tasa arvoa edistäviin koulutuksiin. Humakin opiskelijat ovat mukana hankkeessa muun muassa paikan päällä tehtävien vertaisarviointien ja valokuvaus ja dokumentointimatkojen muodossa. Cirque du Soleil tukee paikallisten järjestöjen osaamista luovien menetelmien käytössä nuorten elämäntaitojen vahvistamisessa. Hankkeessa luodaan virallistettu kulttuurialan opetusohjelma, jonka toteuttamista pääkumppani Sarakasi jatkaa myös hankkeen jälkeen. Hanketta rahoittaa ulkoasiainministeriö. Naatange art la - Senegal Senegalin uudessa nelivuotisessa kehitysyhteistyöhankkeessa 500 nuorta osallistuu taide ja media alan koulutukseen ja vahvistaa elämäntaitojaan. Nuorten työllistymistä ja kulttuurialan yrittäjyyttä tuetaan. Lisäksi tehdään kouluyhteistyötä; nuoria ja opettajia koulutetaan kansalaisaktiivisuudessa 40 koulussa. Heidän projektiensa ja tapahtumiensa järjestämistä tukevat hankkeen taiteilijanuoret. Pääkumppanijärjestö Synapsen lisäksi mukana yhteistyössä on neljä paikallista taidealan järjestöä ja UNESCO. Lisäksi toimintaa tukevat Humakin opiskelijat vertaisarvioinneilla ja viestinnän osaamisella sekä Cirque du Soleil luovien menetelmien käytössä nuorten elämäntaitojen vahvistamisessa. Yhteistyössä luodaan kulttuurialan opetusohjelma taidealan järjestöjen käyttöön. Hanketta rahoittaa ulkoasiainministeriö. 18
8. VIESTINTÄ JA VAIKUTTAMISTYÖ Säätiön strategiauudistuksen yhteydessä tehdyn viestinnän linjauksen toimeenpanoa jatketaan ja kehitetään edelleen. Tavoitteemme on lisätä säätiön työn tunnettuutta. Erityisesti huomiota kiinnitetään viestinnän sävyyn, sen ajankohtaisuuteen ja vaikuttavuuteen. Monipuolisten viestintäkanavien hyödyntäminen, mediayhteistyö ja viestinnän kohderyhmäkohtainen saavutettavuus ovat vuoden 2017 keskeinen kehittämiskohteita. Tiedotuksessa hyödynnetään Meltwater tiedotejakelupalvelua. Säätiön henkilökunta, luottamushenkilöt, hankkeiden keulakuvat ja erityisesti Nuorisopaneelin nuoret tuovat esiin sopivissa kohdin säätiön työtä ja visiota joko mediaesiintymisten yhteydessä, tapahtumissa, blogikirjoituksissa tai muissa viestintäkanavissa. Viestinnän lähtökohdaksi on määritelty aktiivinen, myönteinen ja ratkaisukeskeinen lähestymistapa. Nostamme myös rohkeasti esiin vielä ratkaisemattomia haasteita kutsuen eri tahot työhön niiden ratkaisemiseksi. Kerromme ratkaistuista ja jaamme tietoa ja uusia työtapoja muille toimijoille. Työn vaikuttavuutta tuodaan esille nuorten tarinoiden ja konkreettisten esimerkkien kautta. Kerromme säätiön toiminnasta entistä vahvemmin nuorten tarinoiden kautta ja tuomme esille heidän omaa ääntään. Yhteistyössä pääyhteistyökumppanimme Alma Median kanssa tuomme nuorten ääntä ja osallisuutta esiin yhteiskunnallisessa keskustelussa. Tavoite 1 Tavoite 2 Tavoite 3 Säätiön työ ja toiminta on tunnettu vaikuttavuudestaan eri kohderyhmissä. Säätiö tunnetaan vaikuttamistyöstään, jossa nuoren ääni on keskiössä. Säätiö tunnetaan parhaana yhteistyötahona ja vastuullisuuskumppanina nuorista vastuuta kantaville tahoille. Säätiö tunnetaan arvostettuna soveltavan taiteen sekä luovien ja osallistavien menetelmien asiantuntijana, kehittäjänä Suomessa ja kehittyvissä maissa. Säätiön työ ja toiminnan tavoite saadaan esille laajasti eri viestintäkanavissa. Toiminnan vaikuttavuus (tarinat = laatu, luvut = määrä) nuorten elämäntaitojen vahvistajana on esillä esimerkkien kautta. Pidämme mediaan aktiivisesti yhteyttä ja tarjoamme valmiita materiaaleja ja juttuideoita, olemme aktiivisia eri sosiaalisen viestinnän kanavissa. Kehitämme malleja, joiden kautta yritykset ja muut yhteistyötahot saavat parempaa viestinnällistä hyötyä yhteistyöstä. Tukijat ja yhteistyötahot saavat ajankohtaista tietoa säätiön työstä ja lahjoituksen vaikutuksesta. Tuomme yhteistyötä ja uusia toimintamalleja esiin nettisivuilla ja muussa viestinnässä. Soveltavan taiteen menetelmien vaikuttavuutta nuorten elämäntaitojen ja osallisuuden vahvistajana tuodaan aktiivisesti esiin. 19
Kehityspoliittinen vaikuttaminen Tuomme esiin nuoriin keskittyvän kehitysyhteistyön tärkeyttä koordinoimamme Kehitysyhteistyön Nuorisoverkoston kautta. Toukokuussa 2017 osallistumme yhdessä muiden Nuorisoverkostoon kuuluvien järjestöjen kanssa Maailma kylässä tapahtumaan ja innostamme muita toimijoita ja nuoria yhteistyöhön ja vaikuttamiseen. Lisäksi osallistumme Kulttuuri ja kehitys verkostoon ja Gender ja kehitys työryhmään. Uusia yrityskumppaneita halutaan saada tukemaan kehitysyhteistyötoimintaa omalla osaamisellaan. Yritysyhteistyön kautta lisäämme samalla yritysten ymmärrystä kehitysyhteistyön hyödyistä ja tärkeydestä. Viestinnän kohderyhmät ja toimenpiteet Säätiön viestinnän kohderyhmiä ovat mm. nuorten kanssa toimivat tahot, yhteiskunnalliset toimijat (mm. viranomaiset ja poliitikot), yritykset, rahoittajat, nuoret ja suuri yleisö. Vuonna 2017 viestimme säätiön työstä ja työn merkityksestä. Osallistumme Suomi100 juhlavuoteen oman Sata vuotta nuoruutta projektimme myötä pitkin vuotta sekä huomioiden vuoden Yhdessä teeman osana toimintaamme kutsuen kaikki tahot toimimaan yhdessä nuorten hyväksi. Helmikuussa järjestämme Nuoret näkyviksi! tilaisuuden, jossa haastamme yhteiskunnan eri toimijoita yhteistyöhön nuorten asian puolesta ja esittelemme säätiön toiminnan vaikuttavuutta. Tuomme vahvasti esiin monenlaisten nuorten ääntä ja tarinoita. Kotimaan toimintojen ja kehitysyhteistyön välistä rajaa pyritään hälventämään: nuori on nuori, asuu hän sitten lähellä tai kauempana. Tapahtuman lisäksi järjestämme mm. Dreamsin Unelmafoorumin sekä Tenhon kehittämispäiviä ja opiskelijaseminaareja. Osallistumme myös alan keskeisiin tapahtumiin: Educa messut, NUORI 2017 tapahtuma ja Maailma kylässä festivaalit. Myrskyssä tuotetaan kehitettyjen toimintatapojen ja hyvien käytäntöjen julkaisu virtuaalisena oppaana. Viestinnän onnistumisen mittareita ovat mm. asiantuntijapuheenvuorot, kannanotot, mielipidekirjoitukset, osallistujamäärät, palautteet, medianäkyvyys, onnistuminen sosiaalisen median kanavissa ja sekä kotisivujen ja tapahtumien kävijämäärät. 20
9. HYVÄ TALOUDENHOITO Rahoituksen tarve ja lähteet Toiminnan jatkuvuuden ja vakauden kannalta monipuolinen, julkista ja yksityistä rahoitusta yhdistelevä rakenne on tärkeä. RAY ja Euroopan sosiaalirahasto rahoittavat helpommin säätiön itse toteuttamia hankkeita ja sillanrakentajan rooliin liittyvää toimintaa. Jaettaviin avustuksiin rahoitusta haetaan erityisesti yritysyhteistyöstä ja yksityisiltä henkilöiltä sekä erikseen tunnistetuilta säätiöiltä. Säätiö jatkaa uusien rahoitusmallien kehittämistä ja käyttöönottoa ja rahoituspohjan laajentamista. Rahoituksen tavoite vuodelle 2017 on yhteensä noin 2 100 000 euroa (v. 2016 arvio 2 000 000 euroa): Rahoituksen lähteet Yritykset ja yksityinen rahoitus 22 % Säätiöt 2 % ESR 18 % RAY 21 % Ministeriöt 34 % Sijoitustuotot 3 % Rahoituksen jakautuminen toiminnoittain Läpileikkaavat hankkeet 8 % Kehy 21 % Myrsky hankkeet 30 % Säätiön tuki ja kehittämistoiminnot 9 % Myrsky jaettavat 20 % Dreams 12 % Riittävät resurssit varainhankinta Säätiön tärkein toimintaedellytys on kestävä rahoituspohja. Tämän varmistamiseksi toimiva ja tuloksellinen varainhankinta on säätiön tulevien vuosien keskeinen prioriteetti. Tavoitteena on kolminkertaistaa säätiön oma pääoma sekä kasvattaa lahjoitustuloja huomattavasti, jotta säätiön omarahoitus nuorisoprojekteille sekä säätiön tekemä toiminta nuorten hyväksi voidaan varmistaa tulevina vuosina. Vuonna 2017 keskitytään eri varainhankintakäytäntöjen luomiseen ja toimeenpanemiseen, jotta säätiön työtä voivat tukea mahdollisimman monet eri lahjoittaja ja muut tukijaryhmät yksityisistä henkilöistä yhteisöihin ja yrityksiin. 21
Säätiön toiminnalle ominaista on vahva ja monipuolinen yritysyhteistyö kotimaan ja kehittyvien maiden nuorten hyväksi. Tätä jatketaan ja kehitetään edelleen nykyisten kumppanien kanssa ja uusia kumppaneita aktiivisesti lähestyen. Säätiö etsii uusia innovatiivisia tapoja yhdistää resursseja nuorten hyväksi yhteistyössä yritysten kanssa. Yhteistyötä julkisen ja yksityisen sektorin kanssa kehitetään ja vahvistetaan, jotta nuoren hyvinvointiin sijoitetut resurssit saadaan mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön. Säätiö hakee tukea ja rahoitusta työhön eri rahoitus ja avustuslähteistä näiden hakuaikataulujen mukaisesti kartoittaen samalla mahdollisuuksia yhteishakuihin muiden nuorten hyväksi toimivien tahojen kanssa. Varainhankintaa tehdään kustannustehokkaasti tavoitteena jokaisen säätiön työhön sijoitetun euron vaikutuksen maksimointi. Lahjoittajille ja tukijoille kerrotaan avoimesti varojen käytöstä ja niiden aikaansaamasta vaikutuksesta nuorten elämässä. Säätiön varainhankinnan muodot vuonna 2017: Hakemusperäinen rahoitus Keräykset ja kampanjat Lahjoitukset yksityisiltä henkilöiltä Lahjoitukset yrityksiltä ja yhteisöiltä Merkkipäivä ja muistolahjoitukset Testamentit Tukitapahtumat Sijoitustoiminnan tuotot Yritysyhteistyö ja kumppanuus Toiminnan tehokkuus ja hyvä hallinto Hyvän hallinnon edistäminen ja talouden seuranta ja raportointi ovat tärkeitä työvälineitä toiminnan kehittämisessä ja läpinäkyvyyden lisäämisessä. Taloushallinnon prosesseja on tehostettu lähivuosina uusimalla taloushallinnon järjestelmät ja siirtymällä sähköiseen laskujen käsittelyyn ja hyväksyntään. Taloushallinnon järjestelmät mahdollistavat nyt raportoinnin kehittämisen entistä informatiivisemmaksi. Johdon laskentatoimien kehittämisessä huomioidaan sisäisten tarpeiden lisäksi myös nykyisten ja uusien rahoittajien raportoinnille asettamat muuttuvat vaatimukset. Säätiön työprosesseja kehitetään jatkuvasti. Loppuvuodesta 2016 säätiössä käyttöön otettu Office 365 palvelupaketti mahdollistaa aiempaa helpomman työskentelyn paikasta riippumatta ja tarjoaa hyvät työkalut ryhmätyöskentelyyn. Yleishyödyllisenä toimijana saa Office 365 palvelupaketin erittäin edullisesti, mikä näkyy säästönä IT kuluissa. Eri toimintojen välistä synergiaa vahvistetaan ja henkilöstön voimavaroja kohdennetaan painopisteiden ja toiminnan priorisoinnin mukaisesti. Vuoden 2017 aikana kartoitetaan vaihtoehtoja asiakkuudenhallintajärjestelmän käyttöönottoon helpottamaan yhteistyötä nykyisten ja uusien kumppaneiden kanssa. Säätiö etsii myös aktiivisesti edullisia ja nykyaikaisia toimistotiloja, jotka mahdollistavat tehokkaan työskentelyn miellyttävässä ja inspiroivassa ympäristössä. 22
Riskit ja niihin varautuminen Riskien tunnistaminen ja niihin varautuminen ovat tärkeä osa toiminnan jatkuvuuden ja laadun varmistamista. Vuonna 2016 päivitettiin säätiön riskien arviointi ja riskienhallintasuunnitelma. Seuraava päivitys tehdään tarpeen mukaan, kuitenkin viimeistään 2018. Muutoksia säätiön toimintaympäristössä ja riskitilanteessa seurataan ja tarvittaessa riskikartoitus päivitetään. 10. ORGANISAATIO JA OSAAMINEN Säätiön toiminnasta päättää hallitus. Hallituksen lisäksi säätiöllä on neuvottelukunta ja asiantuntijaraati. Toiminnan operatiivisesta toteuttamisesta huolehtii osaava henkilökunta sekä monet asiantuntevat, sitoutuneet vapaaehtoiset. Vuoden 2017 hallituksen ja neuvottelukunnan kokoonpano päätetään loppuvuodesta 2016 nimitysvaliokunnan esityksen mukaisesti. Hallitus Säätiön asioita hoitaa ja sitä edustaa kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittu hallitus, joka päättää säätiön toiminnasta, taloudesta ja avustusten jaosta. Vuosien 2017 2018 hallitus valitaan hallituksen syyskokouksessa 2016 hallituksen asettaman nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta. Säätiön hallitus vuonna 2016 oli: Teppo Rantanen, pj Elinvoimajohtaja, Tampereen kaupunki Anne Berner Ministeri, hallituksen puheenjohtaja, Vallila Interior Nahla Hewidy Erikoiskirjastovirkailija, lasten ja nuorten kirjastotyö Tuomo Holopainen, vara pj Suomen Lions liiton edellinen puheenjohtaja 2015 2016 Ulla Laurio Toimistopäällikkö, Kulttuurisen nuorisotyön toimisto Jyrki Poutanen Creative Director, Avaus Leena Suurpää Tutkimusjohtaja, Nuorisotutkimusverkosto Jani Toivola Kansanedustaja, näyttelijä, Dreamsteri Joonas Veijanen Opiskelija Neuvottelukunta Neuvottelukunta toimii säätiön neuvoa antavana luottamuselimenä ja sen jäsenet edustavat eri yhteiskunnallisia tahoja. Sen erityisenä tehtävänä on tukea säätiön varainhankintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. Neuvottelukunta saa vuosittain raportin säätiön toiminnasta ja taloudellisesta tilanteesta. Neuvottelukunnan kokoonpanoa voidaan kasvattaa vuoden varrella. Neuvottelukunta istuu kaksi vuotta. Vuosien 2017 2018 neuvottelukunta valitaan hallituksen syyskokouksessa 2016 hallituksen asettaman nimitysvaliokunnan esityksen pohjalta. Säätiön neuvottelukunta vuonna 2016 oli: 23
Pär Stenbäck, pj, Ministeri Pentti Arajärvi, sosiaalioikeuden professori Jouni Heinonen, CIO Partner, Pohjoisranta Burston Marsteller Rauno Heinonen, viestintäjohtaja, Alma Media Kristiina Kumpula, pääsihteeri, Suomen Punainen Risti Ari Lahti, toimitusjohtaja, Icecapital Oy Susanna Miekk oja, johtaja, Danske Bank Hannu Penttinen, lääketieteen ja kirurgian tohtori Jouko Ruissalo, Lions Liitto Olli Saarela, nuorisoneuvos Vappu Taipale, lääketieteen ja kirurgian tohtori Carola Teir Lehtinen, filosofian maisteri Ari Tolppanen, senior partner, CapMan Sirpa Widomski, toimitusjohtaja, Oy Nova Business Consulting Asiantuntijaraati Asiantuntijaraati toimii asiantuntijaryhmänä, joka ajankohtaisen, monimuotoisen tiedon ja osaamisen avulla vahvistaa ja tuo esiin säätiön asiantuntijuutta sekä osallistuu toiminnan kehittämiseen. Raadin toiminta tukee säätiön painopisteiden toteutumista. Raadin puheenjohtaja on Fanny Vilmilä. Säätiön syyskokous päättää kutsuttavista jäsenistä vuodelle 2017. Vuoden 2016 asiantuntijaraadin jäsenet olivat: Fanny Vilmilä, pj, Nuorisotutkimusverkosto, tutkija Marjatta Bardy, vapaa tietokirjailija ja tutkimusprofessori emerita (THL) Matti Cantell, Setlementtiliitto, toimialajohtaja Anna Jussilainen, taiteen kehitysyhteistyön läänintaiteilija, Taike Antti Kivijärvi, Itä Suomen Yliopisto / Joensuu Nelli Kuokka, VALO, johtaja Päivi Känkänen, THL, erityisasiantuntija Sofia Laine, Nuorisotutkimusverkosto Sami Myllyniemi, Nuorisotutkimusverkosto Ilona Niinikangas, Helinä Rautavaara museo, museolehtori Ulla Nord, Me säätiö, toiminnanjohtaja Micke Renlund, teatterikouluttaja ja ohjaaja Sanna Ryynänen, Itä Suomen yliopisto / Kuopio, yliopistolehtori Arto Salonen, dosentti, Helsingin yliopisto Markus Talvio, Helsingin yliopisto Muut asiantuntijaryhmät Säätiön ohjelmilla on tarpeen mukaan erikseen nimettyjä, vapaaehtoistyön pohjalta toimivia asiantuntijaryhmiä sekä hankkeiden ohjausryhmiä, jotka kehittävät ja ohjaavat toimintaa. Ryhmiä kootaan tarpeen mukaan ja pääsääntöisesti asiantuntijaraadin ja neuvottelukunnan jäsenistä. 24
Nuorisoasiantuntijaryhmä Meri Nuorten asiantuntijaryhmä Meri on aktiivinen nuorten äänen esiintuoja ja nuoruuden kokemusasiantuntija Lasten ja nuorten säätiön toiminnassa. Ryhmän tehtäviä voi olla muun muassa: blogimerkintöjen kirjoittaminen, videoiden kuvaaminen, tapaamiset nuorten kanssa, puheenvuorojen pitäminen säätiön edustajana, lausunnot ohjelmasuunnitteluun, toiminnan sisältöarviointi ja nuorten tarvekartoitusten tekeminen. Vuonna 2017 nuorten asiantuntijaryhmä Meri kokoontuu kerran kuukaudessa sekä lähi että Skypetapaamisilla. Kokoontumisten välillä ryhmä toimii itsenäisesti ja itseohjautuvasti. Ryhmä osallistuu myös säännöllisesti säätiön tapahtumiin ja tilaisuuksiin. Ryhmän jäsenet ovat noin 16 25 vuotiaita nuoria pääosin säätiön ohjelmista ja hankkeista. Ryhmään on valittu myös kaksi nuorta (tyttö ja poika) Keniasta ja Senegalista. He osallistuvat tapaamisiin Skypen välityksellä valitusta teemasta riippuen. Nuorisopaneelin jäsenet viestivät säätiön toiminnasta ja nuorten elämästä mm. sosiaalisen median kautta. Nuorisoasiantuntijaryhmän toiminta pohjautuu vapaaehtoisuuteen. Nuorten asiantuntijaryhmän toimintaa luotsaa ryhmän keskuudesta valittu vastuuhenkilö ja säätiön työntekijä. Henkilökunta Säätiön osaava, innostunut ja työn tavoitteisiin sitoutunut henkilökunta on säätiön tärkein voimavara. Työn tekemisessä ja työyhteisön toiminnassa toteutetaan säätiön arvoja sekä kestävän kehityksen periaatteita. Henkilöstön osaamista vahvistetaan jakamalla toimivia työmenetelmiä ja tietotaitoa henkilöstön kesken, tarpeenmukaisella koulutuksella ja osallistumalla alan asiantuntijaverkostojen toimintaan. Toiminnanjohtaja käy jatkuvaa keskustelua henkilökunnan kanssa heidän työnsä sisällöstä. Työn mielekkyys, työssä jaksaminen ja siinä kehittyminen sekä hyvä työilmapiiriä ja kannustava työyhteisöä ovat keskeisiä sisältöjä esimiestyössä. Säätiön henkilöstö koostuu vuonna 2017 ohjelma ja hankekohtaisista työntekijöistä sekä toiminnanjohtajasta, talous ja hallintopäälliköstä sekä viestintäkoordinaattorista. Henkilökunnan määrään voi tulla muutoksia vuoden aikana hankkeiden tilanteiden ja toiminnan resurssitarpeiden mukaan. Vuonna 2017 säätiössä jatketaan käytäntöä nuorten työharjoittelusta ja työkokeilusta. Säätiön toimisto sijaitsee Helsingissä. Säätiöllä on työterveyssuunnitelma ja työsuojeluohjelma. 25