Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava 1. ehdotus / Maakuntahallitus 24.4.2017
1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet
Maakuntakaavatilanne Varsinais-Suomen voimassa oleva maakuntakaava on valmisteltu ja vahvistunut kuudessa osassa: 1. E18-moottoritien vaihemaakuntakaava MV 22.10.2001 / YM 25.9.2002 (korvautunut Salon seudun maakuntakaavalla) 2. Turun kaupunkiseudun maakuntakaava MV 25.11.2002 / YM 23.8.2004 / KHO 7.2.2006 3. Salon seudun maakuntakaava MV 11.12.2006 / YM 12.11.2008 / KHO ei valituksia 4. Salo-Lohja -oikoradan vaihemaakuntakaava MV 12.12.2011 / YM 4.12.2012 / KHO 19.6.2014 5. Loimaan seudun, Turun seudun kehyskuntien, Turunmaan ja Vakka-Suomen maakuntakaavat MV 10.12.2010 / YM 20.3.2013 / KHO 31.10.2014 6. Varsinais-Suomen tuulivoimavaihemaakuntakaava MV 10.6.2013 / YM 9.9.2014 / KHO 29.1.2016. 7. Varsinais-Suomen taajamien, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotusvaihe 8. Varsinais-Suomen luonnonarvojen ja -varojen vaihemaakuntakaava valmisteluvaihe
Valmistelun vaiheet Maakuntahallitus 27.5.2013 / aloittaminen Maakuntavaltuusto 10.6.2013 / aloituspäätös Maakuntahallitus 28.10.2013 / valmistelutilanne Maakuntavaltuusto 2.12.2013 / valmistelutilanne Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu 5.12.2013 Maankäyttöjaosto 16.12.2013 / osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Maankäyttöjaosto 26.1.2015 / valmisteluperiaatteet Maakuntahallituksen ja maankäyttöjaoston iltakoulu 25.3.2015 / periaatteet ja alustava kaavaluonnos Maakuntahallitus 18.5.2015 / kaavaluonnoksen asettaminen nähtäville Valmisteluvaiheen kuuleminen kesä-heinäkuu 2015 (MRL 62 ja MRA 30 ) (viisi yleisötilaisuutta, lausuntoja 48 kpl ja mielipiteitä 20 kpl) Maakuntavaltuusto 8.6.2015 / kaavaluonnoksen esittely Maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto 12.2.2016 / kaupallisten vaikutusten arviointi Maakuntahallitus 21.3.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maakuntahallitus 18.4.2016 / kaavaluonnoksesta saatu palaute ja laaditut vastineet Maankäyttöjaosto 27.6.2016 / MRL:n muutokset ja Varsinais-Suomen vaihemaakuntakaavavalmistelu Maankäyttöjaosto 7.3.2017 / vaihemaakuntakaavaehdostus Maakuntahallituksen iltakoulu 21.3.2017 / vaihemaakuntakaavaehdostus
Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaava ehdotus on valmisteltu vaihemaakuntakaavaluonnoksesta saadun palautteen, maakuntahallituksen hyväksymien vastineiden ja linjausten pohjalta. Ehdotus on valmisteltu monivaiheisessa yhteistyössä kuntien kanssa. Virallisten käsittelyvaiheiden lisäksi on järjestetty useita työpajoja ja kaavafoorumeita, joissa kaavan teemasisältöjä on työstetty. Kaavaprosessin aikana on käynyt selväksi, että maakuntakaavoituksen pitkä aikajänne ja nopeat toimintaympäristön muutokset edellyttävät suunnittelun uusiutumista.
MRL:n muutokset Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaavan tarkistuksen motiivina olivat maankäyttö- ja rakennuslain 1.4.2011 voimaan tulleen tarkistuksen yhteydessä kaupan palveluverkolle ja erityisesti vähittäiskaupan suuryksiköille kohdistetut ohjaukselliset tavoitteet. Kaupan ohjausta koskevat säännökset tulivat koskemaan kaikkia kaupan toimialoja ml. paljon tilaa vaativa erikoistavarakauppa (tiva-kauppa). Tiva-säädöksille asetettiin kahden vuoden siirtymäaika, jota on jatkettu 15.4.2017 asti. 1.2.2016 voimaan maankäyttö- ja rakennuslain muutos, jolla maakuntakaavojen vahvistamismenettelystä luovuttiin ja kaavaprosessin kulkua aiemmasta muutettiin. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 13 :n uusi muotoilu kaavaehdotuksesta lausunnot ennen sen asettamista nähtäville. lausunnot pyydetään myös asiaan kuuluvilta ministeriöiltä. viranomaisneuvottelu (MRL 66 ja MRA 11 ) lausuntokierroksen ja nävhtävilläolon välissä. Eduskunta on hyväksynyt maankäyttö- ja rakennuslain muutokset, joilla toteutetaan Juha Sipilän hallitusohjelman kaavoituksen ja rakentamisen lupien sujuvoittamista koskevia toimenpiteitä (Kaavoituksen ja rakentamisen lupamenettelyjen sujuvoittaminen, HE 251/2016). Muutos on tulossa voimaan 1.5.2017. vähittäiskaupan suuryksikön kokorajaa nostetaan 2 000 kerrosneliömetristä 4 000 kerrosneliömetriin, luovutaan keskustatoimintojen alueiden kaupan mitoitusvelvoitteesta sekä kaupan laadusta perusteena keskustatoimintojen alueiden ulkopuolisille vähittäiskaupan suuryksiköille, nykyisten säädösten mukaan keskustatoimintojen ulkopuolinen kauppa tulee perusteella kaupan laadulla, muutoksen jälkeen kaupan palveluiden saavutettavuuden arvioinnilla. Muutoksen jälkeen vähittäiskaupan suuryksikön ensisijainen sijaintipaikka on edelleen keskusta-alue: merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön sijoittaminen maakuntakaavan keskustatoiminnoille tarkoitetun alueen ulkopuolelle edellyttää, että alue on maakuntakaavassa erityisesti osoitettu tähän tarkoitukseen.
MRL:n muutokset Maankäyttö- ja rakennuslain kesken oleva muutosprosessi on vaikuttanut merkittävästi Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksen valmisteluun, erityisesti sen kaupan ratkaisuun ja aikatauluun. Ehdotus on valmisteltu tarkistetun lain mukaisena ja siitä voidaan pyytää MRA 13 :n mukaiset lausunnot lakimuutoksen tultua voimaan.
Taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan periaatteet 1. Kohti strategista maakuntakaavoitusta viestin välittäminen ja vuorovaikutteinen suunnittelu 2. MALPE- ja kehittämisvyöhykeajattelu palvelujen saavutettavuus kestävä liikkuminen 3. Kasvun suuntaaminen ja vaiheistaminen uudisraivaamisesta sisäiseen kasvuun MALPEtavoitteita tukeva yhdyskuntarakenteen kehitys Onnistuminen turvaa maakunnan menestyksen ja veto- /elinvoimakehityksen
Ehdotus 24.4.2017
Ehdotus 24.4.2017 yhdistelmä
KAAVA-AINEISTON LUKUOHJE Vaihemaakuntakaava Maakuntakaava on kartalla esitetty yleispiirteinen suunnitelma maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisten alueiden käytöstä sekä yhdyskuntarakenteen periaatteista. Maakuntakaava voidaan laatia koko maakunnan kattavana kokonaiskaavana tai teema- tai osa-aluekohtaisena vaihekaavana. Tässä vaihemaakuntakaavassa keskitytään ainoastaan taajamien maankäyttöön ja taajamiin liittyviin liikenteen ja kaupan palveluverkon kehittämistavoitteisiin ja -kysymyksiin. Rajauksen ulkopuolelle jäävät teemat on pääosin ratkaistu joko aiemmissa maakuntakaavaprosesseissa tai ohjelmoitu seuraavien vaihemaakuntakaavojen aiheiksi. Kaavakartta 1: 175 000 (+ seutukuntakohtaiset suurennokset 1: 75 000 + epävirallinen yhdistelmäkartta 1: 175 000) Hyväksyttävässä vaihemaakuntakaavakartassa ratkaisuna esitetään ainoastaan teemaan kuuluvat uudet ja kumoutuvat merkinnät, poikkeuksena erilliskysymyksinä ratkaistavat kysymykset sekä esiin nousseet tekniset korjaustarpeet. Kokonaisuutta tulee tarkastella ajantasaisesta maakuntakaavayhdistelmästä, jossa esitetään kaikki merkinnät. Kaavakartalla luetellaan ratkaisua koskevat kaavamerkinnät. Lisäksi vaihemaakuntakaavassa tehdään valittujen teemojen ulkopuolisia teknisiä tarkistuksia ja korjauksia, jotka on erikseen lueteltu selostuksen luvussa 6.8. Kaavamerkinnät ja -määräykset -vihko Kaavaratkaisua koskevat kaavamerkinnät määräyksineen luetellaan erillisessä, hyväksyttävässä kaavamerkinnät ja -määräykset vihkossa. Kaavakortit Kaavaratkaisussa käytettävien merkintöjen sisältö ja perustelut kuvataan yksityiskohtaisemmin kaavakorteissa. Samassa yhteydessä kuvataan myös kaavan yleisratkaisua sekä ratkaisun vaikutuksia. Korteissa todetaan kaavaratkaisua koskevat lähtökohta-, tavoite-, selvitys- ja perusteluasiakirjat/liitteet sekä ne osa-alueet, joihin kohdistuvia vaikutuksia arvioidaan. Kortissa todetaan alkuperäinen, mahdollisesti muuttuva merkintä sekä muutos. Selostus Kaavaselostuksessa kuvataan kaavan tavoitteet, suunnittelun lähtökohdat, tietopohja johon kaavaratkaisu tukeutuu (selvitykset ja muut aineistot) sekä kaavaratkaisun sisältö ja vaikutukset. Liitteet Kaavaratkaisun muutokset perusteluineen esitetään teemakohtaisesti teemakartoilla sekä erillisissä perusteluasiakirjoissa. Liitteisiin on koottu myös lähtötilanneaineistoa taajamien kehityksestä sekä kaupan yksiköistä. Lisäksi on kooste luonnosvaiheen palautteesta vastineineen.
1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet
Strategisten kehittämisperiaatemerkintöjen tavoitteet Monipuolinen kaupunkikehittäminen Monipuoliset työpaikka-alueet ydintaajama-alueella Sujuva arki myös kävellen, pyörällä ja bussilla - Hyvin saavutettavat palvelut ja työpaikka-alueet Hyvä ja monipuolinen palvelutaso Viihtyisä ja vetovoimainen ympäristö Katseet taajamien sisään Enemmän asukkaita paremmat palvelut mahd. paikallisjunaliikenne Pitkän aikavälin suunnitellulle kehitykselle turvattavat alueet Vetovoimaiset tuotanto- ja työpaikkaalueet Maankäytön ja väyläsuunnittelun tavoitteiden yhteensovittaminen Tasapainoiset ja monipuolisesti saavutettavat seudullisen vähittäiskaupan alueet
Aluevarausmerkinnät Aktiivisen maankäytön alueet nykyisellään laajoja ja mahdollistavia. Tarkistamistarpeita on pääasiassa ollut Turun kaupunkiseudulla ja Salon seudulla, joissa vanhimmat maakuntakaavat. Kaavaan on tehty alueisiin ja kohteisiin tarkistuksia, jotka perustuvat pääasiassa kokonaismaakuntakaavan vahvistumisen jälkeen laadittuihin ja vahvistuneisiin, sekä kaavaprosessin aikana vuorovaikutusvaiheessa olleisiin yleis- ja asemakaavoihin sekä kaavaprosessin aikana esiin nousseisiin taajamien maankäytön vähäisiin muutostarpeisiin. Kaavassa osoitetaan ne alueet, jotka ovat asemakaavoitettuja taajamaalueita sekä kestävästi yhdyskuntarakenteen laajentumiseen soveltuvia asemakaavoitettavia alueita. Sisältää mm. vanhoja, uusia, keskeneräisiä sekä muuttuvia alueita. Maankäytön muutokset voimassa olevaan kaavaan perusteluineen eritelty teemakartoilla ja taulukossa.
Strategisuus maakuntakaavan vaikuttavuus Strategisuus on valintoja Strateginen yleispiirteinen Kokonaismaakuntakaavaprosesseilla luotu kattava kuva maakunnan maankäytöstä. Teemakohtaisen tarkastelun mahdollisuudet: Yhdyskuntarakenteen eheytymiseen vaikuttavien kysymysten perusteellinen tarkastelu strateginen, kaupungistumiseen liittyvä kysymys kaupunkiseuduilla, joka edellyttää kuntarajat ylittävää tarkastelua. Mikä on oleellista? - Kaupunkiseudulla vaikuttavien rajapintojen terävöittäminen tiivis / harva taajama lieverakentamisilmiön / taajamoitumiskehityksen merkitys ja vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen. Valmistelussa esiin noussut ristiriita: 1. Tavoitteena entistä strategisempi maakuntakaava. 2. Keskittyminen erillisiin teemoihin nostaa esiin tarpeet yksityiskohtaisemmalle tarkastelulle aluevarausten tarkistaminen korostunutta.
Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: maankäyttö Strategiset kehittämisperiaatemerkinnät: sisältö- ja rajaustarkistukset, uudet merkinnät Teollisuuden ja logistiikan kehittämisen kohdealue ja Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue Yhdyskuntarakenteen raja -merkinnästä luovuttu Palautteen ja vastineiden mukaiset tarkistukset aktiivisen maankäytön aluerajauksiin Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi
1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet
Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: kauppa Seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan alarajan tarkistus ja selkiyttäminen Keskustatoimintojen alueiden mitoituksesta luovuttu, alueille asetettu suhteutetut tavoiteluvut Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset kaupan alueet osoitettu laajempina Vähittäiskaupan kehittämisen kohdealue -merkinnällä, alueiden nykyistä kauppaa ja mitoitusta tarkistettu Keskustatoimintojen alueiden ulkopuoliset, olemassa olevat seudullisesti merkittävän kaupan alarajan ylittävät nykyiset suuryksiköt osoitettu Vähittäiskaupan suuryksikkö - kohdemerkinnällä (km/kms), vastaavasti alueiden sisälle jäävät on poistettu Merkintöihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi
Seudullisesti merkittävän kaupan alaraja Maakuntakaavan yleismääräys (kumoaa vastaavan aiemman): Seudullisesti merkittävän erillisen päivittäistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa, Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m 2 Seudullisesti merkittävän päivittäis- ja erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunkija taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 10 000 k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m 2 Seudullisesti merkittävän paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan suuryksikön alaraja on kuntien keskustaajamien kaupunki- ja taajamatoimintojen kehittämisen kohdealueilla: Turussa, Kaarinassa ja Raisiossa 15 000 k-m 2 Naantalissa, Liedossa, Ruskolla, Maskussa, Paraisilla, Loimaalla, Salossa, Uudessakaupungissa ja Laitilassa 6 000 k-m 2 Edellä mainitut alarajat ovat voimassa, ellei selvityksin muuta osoiteta. Merkitykseltään seudullisella vähittäiskaupan suuryksiköllä tarkoitetaan myös useasta myymälästä koostuvaa vähittäiskaupan aluetta/keskittymää, joka on vaikutuksiltaan verrattavissa merkitykseltään seudulliseen vähittäiskaupan suuryksikköön. Vähittäiskaupan suuryksiköiden mitoitus ja toteutus on suunniteltava siten, etteivät ne aiheuta merkittäviä haitallisia vaikutuksia kaupan palveluverkon tasapainoiselle kehittämiselle. Seudullisesti merkittävän kaupan alarajaa sovelletaan keskustatoimintojen ja kaupan alueiden/kohteiden ulkopuolella.
Turun seutu C-alueet
Turun seutu kaupan alueet ja kohteet
Kaupan mitoitus - Turun seutu
1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet
Tavoitteet liikenneverkon kehittämiseksi 1. Jalankulun, pyöräilyn ja joukkoliikenteen edistäminen osana strategista suunnittelua 2. Taajamien liikenneverkkoon tiiviisti kytkeytyvien kaavamerkintöjen tarkistus 3. Örön vesiliikenneväylien merkitseminen 4. Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen ja niihin liittyvien määräysten harmonisoitu eri kaavojen kesken (tekniset korjaukset)
Keskeiset muutokset voimassa olevaan kaavaan ja kaavaluonnokseen: liikenne VT 10 kääntö: kaksi vaihtoehtoista Ohjeellinen tie -merkintää (valinta Liedon yleiskaavoituksella) Kemiönsaari-Parainen -yhteys Ohjeellinen tie -merkinnällä Kaarinan läntinen Suunniteltu tie -merkinnällä Liikenne- ja väyläverkkojen merkintöjen tekninen yhdenmukaistaminen, niihin liittyvien määräysten muotoilu ja harmonisointi Välikehän Hirvensalon Uittamo sillan Natura-vaikutukset!
Turun seutu, valtatien 10 kääntö Kaavakartalla esitetty kaksi vaihtoehtoista ohjeellisen valtatien linjausta. Linjaus tarkentuu Liedon yleiskaavoituksessa. Liedon eteläisen ohikulkutien varaukset poistuvat. Vaikutukset: autoliikenteen toimivuus paranee. Aluerakenteen mahdollisuudet täydentyä paranevat valtatien 9 uuden liittymän kohdalla ja Liedon taajamassa. Pitkämatkaisen ja läpikulkevan liikenteen aiheuttamat häiriöt Liedon sekä Turun keskustassa vähenevät. Valtatien kääntö lisää Turku-Tamperekehityskäytävän painoarvoa merkittävänä liikennekäytävänä ja kuljetusyhteytenä. Uusi valtatien 10 linjaus pirstoo rakentamattomia luontoalueita ja katkaisee ekologisia yhteyksiä. Liikenneväylällä saattaa olla luonnon monimuotoisuutta heikentäviä vaikutuksia. Kummatkin ohjeelliset uudet valtatielinjaukset halkovat Aurajokilaakson valtakunnallista maisema-aluetta.
1. Yleistä prosessi 2. Maankäyttö 3. Kauppa 4. Liikenne 5. Seuraavat vaiheet
Seuraavat vaiheet 24.4.2017 maakuntahallitus 28.4.2017 työneuvottelu YM / ELY Toukokuu 2017 lausunnot kaavaehdotuksesta (MRA 13 ) 26.6.2017 jaosto tai maakuntahallitus vastineet Kesä-/elokuu viranomaisneuvottelu Syyskuu 2017 kaavaehdotus nähtävillä (muistutukset) 16.10. ja/tai 20.11.2017 maakuntahallitus vastineet ja kaavan hyväksyminen 11.12.2017 maakuntavaltuusto kaavan hyväksyminen
Suunnittelu 2017